Käypä hoito -suositus. Liikunta
|
|
- Asta Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito -suositus Päivitetty , kohdennettu päivitys tehty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä. 1
2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suosituksen keskeinen sanoma Tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. on keskeinen elintapamuutos useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, keuhkosairauksien, degeneratiivisten tukija liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Tutkimusnäyttö liikunnan käytöstä on vahvistunut muun muassa osana keuhkoahtaumataudin ja depression hoitoa. Lisätietoa on tullut myös liikunnan edullisista vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin iäkkäillä. Liikkumattomuus on terveydelle haitallista, ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Istumisen (sedentary lifestyle) haitallisista vaikutuksista verenkertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksiin on lisääntyvästi epidemiologista näyttöä. Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liit- tyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista moniammatillisesti vuotiaille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa) kuten reipasta kävelyä ainakin 2.5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa kuten hölkkää 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan). 65 vuotta täyttäneille suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu lisäksi luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa esimerkiksi kuntosaliharjoitteluna. Raskaudenaikainen liikunta ei vaikuta raskauden kestoon eikä merkittävästi pienennä syntymäpainoa. 2
3 Kohderyhmä Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille. Aiheen rajaus Suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhminä käsitellään iäkkäitä ja raskaana olevia. Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja, kiellettyjä dopingaineita ja -menetelmiä. Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto. Määritelmät Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää, yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa. (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena. Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa lihasten vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista sekä lisää monien sairauksien vaaraa. Ks. myös sähköinen tausta-aineisto. Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus Kuormittavuus (intensiivisyys eli teho) tarkoittaa lihastoiminnan elimistön eri osiin aiheuttamaa fysiologista kuormitusta, joka voidaan mitata objektiivisesti ja luokitella. Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan. Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4 5 km/h), joka toisaalta voi olla vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle hyvin raskasta. Taulukossa 1 on esitetty kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Liikunnan rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta. Rasittavuutta voidaan arvioida vakioidulla tavalla esimerkiksi Borgin asteikolla [1] (taulukko 1). * Tätä voidaan käyttää myös lihasvoimaharjoittelun kuormittavuutta arvioitaessa. Suhteellisella asteikolla ilmaistu liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus vastaavat varsin hyvin toisiaan. Taulukko 1. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ( aerobinen kunto, VO 2 max) on hyvä ( 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko löytyy täydellisenä lähteestä [2]. Kuormittavuusluokka Suhteellinen kuormittavuus Suhteellinen kuormittavuus % maksimaalisesta sykkeestä Koettu (Borg) 1 Hyvä suorituskyky Huono suorituskyky MET % VO 2 max:sta MET % VO 2 max:sta (Hyvin) kevyt Kohtalainen Raskas Hyvin raskas Borgin asteikko (6 20) [1] 3
4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 Yleiset liikuntasuositukset Yhdysvaltalaisen liikuntasuosituksen keskeinen sisältö vuodelta 2008 on seuraava [3] (suositus pdf-muodossa www. health.gov/paguidelines/pdf/paguide. pdf): vuotiaat * Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa), kuten reipasta kävelyä, ainakin 2.5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa, kuten hölkkää, tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan). Päivän 30 minuutin kohtuukuormitteinen liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään kymmenen minuutin jaksoina. Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtalaista ja raskasta liikuntaa. * Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikoittain. * Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä. 65 vuotta täyttäneet tarvitsevat aerobista liikuntaa vähintään viitenä päivänä ja lihasvoimaharjoittelua kahdesti viikossa [4]. * Lisäksi tarvitaan liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. * Näille henkilöille suositellaan asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä. * Yksityiskohtainen yhdysvaltalainen ikääntyvien suositus vuodelta 2007; ks. sähköinen tausta-aineisto. Lihasvoimaharjoittelun periaatteet on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa. suositusten tieteellisestä näytöstä on ilmestynyt laaja yhteenveto [5] (pdf-muodossa pdf). Suosituksia on sovellettu UKK-instituutin liikuntapiirakassa; ks. UKK-instituutin internet-sivut ja suositusten suomenkielinen yhteenveto [6]. Vuonna 2010 ovat ilmestyneet kanadalainen ja brittiläinen liikuntasuositus perusteluineen [7, 8]. Niiden sisältö ei olennaisesti poikkea yhdysvaltalaisesta suosituksesta. Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista. Keskusteltaessa liikuntatottumuksista voidaan käyttää ns. kuuden K:n mallia: kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja auta, kontrolloi; ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli neuvonta. Terveydenhuollossa liikuntaa koskevat tiedot kirjataan asianmukaisesti, ja liikunnan riittävyys arvioidaan terveyden kannalta. Potilaan kanssa sovitaan yhdessä liikkumisen tavoitteet. Lääkärin liikuntaneuvontaan on kehitetty Liikkumisresepti; ks. net. Liikkumisreseptin laatiminen lisännee vähän liikkuvien perusterveydenhuollon asiakkaiden liikkumista ainakin lyhytaikaisesti, mutta muutoksen säilyminen edellyttää seurantaa [9] B. Ks. Liikkumisreseptiin liittyvät sähköiset tausta-aineistot ja artikkelit [9 11]. kelpoisuus Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta. Mikäli henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus tai terveydellinen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin
5 puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista. Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe [12] tehdään aina henkilöille, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Pitkäaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö huonontavat fyysistä suorituskykyä. Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet; ks. sähköinen taustaaineisto. an ohjaus Ohjatessaan potilaita liikuntahoitoon on terveydenhuollon ammattilaisten tunnettava liikuntapalveluja tuottava paikallinen verkosto (esimerkiksi liikunnan ohjaukseen erikoistunut ryhmätoiminta). Tarvittaessa liikuntaohjelma suunnitellaan hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin tai liikunta-alan ammattilaisen välisenä yhteistyönä ja se toteutetaan yksilöllisesti omatoimisena, ohjattuna tai ohjattuna ryhmässä tapahtuvana liikuntana. Joillakin paikkakunnilla on liikuntalääketieteeseen perehtyneitä keskuksia ja asiantuntijoita. Ohjeita turvallisen liikunnan määrästä ja muodoista on esitetty laajemmin viitteissä [13, 14]. an liittyvät vaarat an liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja on käsitelty taulukossa 2. Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara liikunnan aikana ei varsinaisesti aiheuta äkkikuolemaa, mutta on äkkikuoleman laukaiseva tekijä sairauden vuoksi kuolemanvaaralle alttiilla henkilöillä [12]. Vähintään 35-vuotiailla sepelvaltimotauti aiheuttaa valtaosan liikunnanaikaisista äkkikuolemista [12]. Alle 35-vuotiailla liikunnanaikaisia äkkikuolemia aiheuttavat kardiomyopatiat sepelvaltimotauti sepelvaltimopoikkeavuudet aortan repeämä läppäviat myokardiitti WPW- ja synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä sekä muut johtoradan häiriöt [12, 15, 16]. Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia suhteutettuna liikunnan määrään (alle 40-vuotiailla yksi äkkikuolema noin kymmentä miljoonaa liikuntatuntia kohti ja vähintään 40-vuotiailla yksi äkkikuolema noin yhtä miljoonaa liikuntatuntia kohti) [12]. Liikunnanaikaisten äkkikuolemien vaaratekijöitä [12] ovat miessukupuoli korkea ikä verenkiertoelinsairaudet ja niiden vaaratekijöiden kasautuminen sekä raskaat liikuntasuoritukset. Liikunnanaikaisia äkkikuolemia ja sydäninfarkteja voidaan ehkäistä toteamalla liikunnan aikaisen äkkikuoleman suurentunut vaara. Suurentuneeseen vaaraan viittaavia löydöksiä ovat [12, 17]: * suvussa todetut perinnölliset sydänsairaudet (esimerkiksi hypertrofinen kardiomyopatia, pitkä QT -oireyhtymä tai Marfanin oireyhtymä), nuorella iällä todetut äkkikuolemat, tajunnanmenetyskohtaukset ja sepelvaltimotautitapaukset sekä perinnölliset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt * levossa ja erityisesti liikunnan aikana esiintyneet tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaukset, rintakipu, hengenahdistus ja rytmihäiriöt * keskeiset verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät ja erityisesti niiden kasautuminen * poikkeavat verenkiertoelimistön löydökset (sydämen sivuäänet, ääreisverisuonten suhahdukset, kohonnut 5
6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 2. Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön. Elinjärjestelmä, sairaus / oire Tuki- ja liikuntaelimistö Tapaturmat Rasitussairaudet Alaselkävaivat Nivelrikko Osteoporoosi Verenkiertoelimistö Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Hypertrofinen kardiomyopatia Vaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vakavuutta lisääviä tekijöitä Nopeus Törmäysvaara Suuret taitovaatimukset Puutteelliset aistitoiminnat Runsas, raskas ja nopeasti lisätty harjoittelu Virheasennot ja -suoritukset Huonot jalkineet Riuhtaisut Liukastumiset erityisesti vetäessä Runsas kantaminen Huonot asennot Runsaat iskut tai tärähdykset Suuri kuormitus Kuormitus poikkeavissa asennoissa Sairauden pahenemisvaiheet Äkkinäiset voimakkaat kuormitukset (tärähdykset, nostot, väännöt, erityisesti poikkeavissa asennoissa) Oireeton iskemia Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakointi, krapula, kylmä, kuuma, ruokailu, psyykkinen stressi) Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (ks. edellä; nesteen kertyminen) Vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri kuormitus Vaarojen vähentämisen keinoja Lajin valinta Suoritustapa Taitojen harjoittelu Näön optimointi Suojukset (muun muassa pyöräilyssä) Aiheuttavien tai pahentavien tekijöiden korjaaminen Lajin valinta Suoritustapa Vähittäinen totuttautuminen Lajin valinta (esimerkiksi liikunta vedessä, pyöräily) Suoritukset kivuttomalla alueella (liikelaajuudet, asennot, kesto, toistot, kuorma) Jalkineet, tuet Vaaroja aiheuttavien suoritusten ja tilanteiden välttäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan ja joskus kohtuukuormitteisenkin liikunnan välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen 6
7 Sydämen rytmihäiriöt Sydämen läppäviat (hiippaläpän prolapsi, aorttaläpän ahtauma) Kohonnut verenpaine Katkokävely Hengityselimistö Keuhkoahtaumatauti Rytmihäiriöitä aiheuttavat tai pahentavat todetut tai oireettomat sydänsairaudet Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauteen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakka, krapula, kylmä, kuuma, psyykkinen stressi) Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauteen nähden suuri kuormitus Riittämätön hoito Sydämen akuutti vajaatoiminta Verenkierron pettäminen Lääkkeiden haittavaikutukset Usein katkokävelyn kanssa esiintyvien muiden verenkiertosairauksien aiheuttamat vaarat Uupumus Hengitysvaikeudet Rytmihäiriöitä aiheuttavien tai pahentavien sairauksien (esimerkiksi sepelvaltimotauti, kardiomyopatiat, pitkä QT-oireyhtymä, WPW-oireyhtymä, oikean kammion sydänlihassairaus) selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauteen nähden suuren kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisten, maksimaalisten ja voimakasta ponnistelua vaativien suoritusten, kuten raskaan lihasvoimaharjoittelun välttäminen (erityisesti kylmässä) Muihin verenkiertoelinsairauksiin liittyvien vaarojen selvittäminen Suorituksen ja harjoittelun aloittaminen kevyesti Optimaalinen lääkitys Astma Ilmateiden ahtautuminen Suorituksen asteittainen aloittaminen Ilman allergeenien ja epäpuhtauksien välttäminen Optimaalinen lääkitys Akuutti virusperäinen hengitystieinfektio Aineenvaihduntasairaudet Lihavuus Diabetes Pitkittyminen Toipumisen hidastuminen Myokardiitti Nivelten ylikuormitus Tapaturmat Lämmönsäätelyn häiriöt Akuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat) Ihovauriot Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria) Kivuton iskemia a vasta muutamien kuumeettomien päivien jälkeen Vähittäinen aloitus lajien ja -tapojen valinta Nestetasapainosta huolehtiminen Lääkeannosten sovittaminen liikuntaan sopivaksi lajien ja -ympäristöjen valinta Hyvä jalkahuolto Nestetasapainosta huolehtiminen 7
8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 verenpaine, sydämen johtumis- tai rytmihäiriöt lepo- tai kuormitus- EKG:ssä, sydänlihaksen iskemia, sydämen kammioiden kuormitus tai hypertrofia tai eteisten kuormitus). Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe [12] * tehdään aina henkilölle, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Sydämen kaikututkimus tehdään epäiltäessä sydämen rakennevikaa, kuten hypertrofista tai laajentavaa kardiomyopatiaa tai läppävikaa [12]. Vaararyhmän henkilöille kerrotaan tutkimuslöydökset ja niiden merkitys sekä annetaan yksilölliset liikunta- ja muut elintapaohjeet, joista konsultoidaan tarvittaessa erikoislääkäriä. Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa [18]. Ks. myös suosituksen kohdat Iäkkäät ja ohjelmien turvallisuus. Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara Tapaturmat Tapaturmavaara on pienempi kontakteja sisältämättömissä kestävyystyyppisissä lajeissa ja suurempi palloilu- ja kamppailulajeissa [19]. Noin 3 % koko väestöstä ja 6 % liikunnallisesti aktiivisesta väestöstä saa vuosittain jonkun liikunnan yhteydessä syntyvän lääketieteellistä hoitoa vaativan vamman [20]. * Suurin osa aktiivisesti liikkuvien vammoista ilmaantuu hyötyliikunnan aikana [21]. Vammavaara altistustuntia kohti on hyöty- ja työmatkaliikunnassa kuitenkin pieni ( vammaa tuhatta altistustuntia kohti) verrattuna eri kuntoliikunta- ja kilpaurheilumuotoihin ( vammaa) [21]. * Kuntosaliharjoittelu on varsin turvallista, kunhan ei käytetä suuria vastuksia tai anabolisia aineita. Erityisesti polvivammat altistavat vammojen yleisimmälle pitkäaikaishaitalle eli nivelrikolle [19, 22]. Vakavimpia liikuntaan liittyviä vammoja ovat ikääntyneiden kaatuessa sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneonnettomuuksissa syntyvät vammat. Rasitusvammoja syntyy yleisimmin, jos liikunta on yksipuolista ja liikunnan määrä lisääntyy liian nopeasti niin, ettei elimistö ehdi sopeutua kuormitukseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (esimerkiksi reisiluun kaulan rasitusmurtuma) rasitusvammat eivät yleensä johda vakaviin haittoihin. - ja urheiluvammojen ehkäisyn periaatteita ja keinoja on esitetty viitteissä [23 25] ja Lääkärin tietokantojen artikkelissa vammat ja niiden ehkäisy. Lääkkeet ja liikunta Valtaosalla lääkkeistä ei ole oleellista vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn tai liikuntakelpoisuuteen, eikä lääkkeiden käyttöön liity merkittäviä ongelmia liikunnan yhteydessä [26 28]. Monissa sairauksissa lääkkeiden säännöllinen käyttö on edellytys suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista ja liikunnasta. Joissakin tilanteissa ennen kaikkea hyvin raskas kuormitus tai tiivis säännöllinen harjoittelu voi muuttaa lääkkeen vaikutusta tai farmakokinetiikkaa. Tämä on huomioitava, kun lääkitystä valitaan ja annostusta sovitetaan fyysisesti aktiivisille potilaille. Keskeisimmät seikat lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutuksista on esitetty taulukossa 3. Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa; ks. Suomen Antidopingtoimikunnan ADT internet-sivut Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy Ks. Osteoporoosin Käypä hoito -suositus [32], kohta Lääkkeetön ehkäisy, alaotsikko
9 Taulukko 3. Lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutukset [26, 28]. Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteen Useimmat lääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen. Beetasalpaajat sekä mahdollisesti eräät rytmihäiriölääkkeet ja sydämen sykettä pienentävät kalsiumkanavan salpaajat huonontavat liikuntakelpoisuutta. Fluorokinoloniantibiootit ovat sidekudostoksisia, joten seurauksena voi olla jänteen kipeytyminen tai jännevaurio. Tulehduskipulääkkeet estävät lihasvoimaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä, jolloin pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu voivat heikentyä. Liikunnan vaikutus lääkehoitoon suurentaa atenololin, sulfamidiinin, prokaiiniamidin, diatsepaamin ja propranololin pitoisuuksia seerumissa (eliminaatio munuaisissa ja maksassa hidastuu) ja voi pienentää digoksiinin pitoisuutta. Insuliinin imeytyminen ihon alta ja nikotiinin ja glyseryylinitraatin imeytyminen iholta voivat nopeutua. Terbutaliinin imeytyminen keuhkoista lisääntyy. Asetyylisalisyylihappo ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä, mikä voi altistaa elimistön taudinaiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa. Rasitus saattaa provosoida haitallisen lääkevasteen. Beetasalpaaja saattaa pienentää syketason luontaista nousua rasituksessa. Diabeteslääkkeistä insuliini ja sulfonyyliureat saattavat aiheuttaa hypoglykemiaa. Diureetit pienentävät veritilavuutta, jolloin maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä. Etenkin kuumissa olosuhteissa diureetin käyttö saattaa heikentää suorituskykyä ja suurentaa lämpösairauksien vaaraa. Uni-, nukahtamis- ja masennuslääkkeet sekä suuret neuroleptiannokset voivat aiheuttaa ongelmia. Beetasalpaajat, keuhkoputkia avaavat lääkkeet ja tulehduskipulääkkeet korjaavat sairauksiin liittyvää liikuntarajoitteisuutta. Statiinit saattavat aiheuttaa liikunnan yhteydessä lihaskipuja ja CK:n nousua liikunnan aiheuttama CK-nousua enemmän. Tällöin liikunnan sieto voi alentua [29 31]., ja suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat, jotka koskevat erityisesti terveitä naisia. Ks. Käypä hoito -suositus Lonkkamurtumapotilaiden hoito [33] ja kyseisen suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat. Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen [32] jälkeen julkaistut tutkimukset [34] tarkentavat tietoa liikunnan vaikutuksista luustoon ja luuta vahvistavan liikunnan kuormitusominaisuuksista. Premenopausaalisilla terveillä naisilla esimerkiksi juoksu ja hyppely sisältävät voimakkaita (noin 4 kertaa painovoiman suuruisia) kuormitushuippuja, jotka riittävät lisäämään reisiluun massaa ja vahvistamaan reisiluuta [35, 36]. Lannerangan luumassan lisäys edellyttää voimakkaampaa kuormitusta kuin reisiluussa (vähintään runsas viisi kertaa painovoiman suuruista kuormitusta, kuten pudotushyppyjä) [35]. Jo vajaa sata päivittäistä kuormitushuippua riittää täyden vaikutuksen saavuttamiseen [35]. Kuormittaminen lisää luuntiheyttä eniten henkilöillä, joilla se on alkutilanteessa pieni [35]. Lihasvoimaharjoittelu suurilla kuormilla lisää lannenikamien massaa pre- ja postmenopausaalilla naisilla, mutta reisiluun kaulassa ei ole ilmennyt muutoksia [37, 38]. Ks. sähköinen tausta-aineisto luustoa vahvistavasta liikunnasta: luuliikuntasuositukset aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille [39]. Painovoiman ja lihasten supistumisen ai- 9
10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 heuttamat voimakkaat dynaamiset kuormitukset [40, 41] lisäävät luuntiheyttä 1 2 % tai minimoivat lonkassa ja lannenikamissa sen pienenemistä pre- ja postmenopausaalisilla naisilla [42, 43]. Premenopausaalisilla naisilla iskutyyppinen liikunta näyttää vaikuttavan erityisesti reisiluun kaulan ja voimaharjoittelu lannenikamien luuntiheyteen [44]. Kestävyysliikunta ja kävely eivät vaikuta tai vaikuttavat korkeintaan vähän luuntiheyteen postmenopausaalisilla naisilla [44], mutta hölkkä, kävely ja portaiden nousu yhdessä voimaharjoittelun kanssa säilyttää lonkan ja lannenikamien luuntiheyttä [45]. Miehillä tutkimuksia on tehty vähän, mutta voimakas ja monipuolinen liikunta näyttää lisäävän hieman reisiluun kaulan luuntiheyttä [44]. Runsaan ja kovan liikunnan aiheuttama suurentunut luuntiheys katoaa iäkkäillä naisilla vuosien kuluessa, jos sen aiheuttanut liikunta vähenee [46]. Vähän ja vastaavasti kohtalaisen runsaasti liikuntaa harrastaneiden iäkkäiden naisten luuntiheyden ero säilyy runsaasti liikkuneiden hyväksi, kun kumpienkin liikunta pysyy jokseenkin ennallaan [47]. vaikuttaa kuormitetuissa luissa erityisesti sen kuoriosaan ja voi aiheuttaa luun vääntö- ja kiertolujuutta lisääviä ja luun murtuvuutta vähentäviä muutoksia [48, 49]. Voimakkaan liikunnan on osoitettu vahvistavan pojilla ennen puberteettia tai sen alussa sääriluuta ja reisiluun kaulaa mitattuna kvantitatiivisella tietokonetomografialla, magneettikuvauksella tai lonkan rakenneanalyysilla. Vanhemmilla pojilla, tytöillä tai naisilla liikunnan ei ole osoitettu vahvistavan luuta mitattuna vastaavilla tavoilla, mutta tutkimuksia on vielä vähän ja niiden kesto on ollut lyhyt [44]. Iäkkäiden henkilöiden tasapainoa voidaan parantaa monenlaisella liikunnalla, muun muassa kävelyllä [42, 50]. Seurantatutkimuksissa on runsaasti liikkuvilla iäkkäillä naisilla pienempi kaatumisen riski verrattuna vähän liikkuviin [51]. ohjelmilla voidaan vähentää kaatumisia itsenäisesti liikkumaan pystyvillä iäkkäillä henkilöillä [52 57]. 13 havainnoivaa seurantatutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan [58] kohtalaisesti ja voimakkaasti kuormittavaan liikuntaan osallistuneilla miehillä on keskimäärin 45 % ja naisilla 38 % pienempi lonkkamurtuman riski. Nivelrikko Ks. Käypä hoito -suositus Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito [59]. nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä Epidemiologisten tutkimusten mukaan raskas fyysinen työ ja nivelvammat altistavat alaraajojen nivelrikolle [22]. Kuntoliikunta ei altista alaraajojen nivelrikolle, jos liikkuessa ei satu niveliin kohdistuvia tapaturmia [60]. Koska liikunta saattaa ehkäistä lihomista ja vahvistaa nivelrustoa, liikunta, jossa tapaturmavaara on vähäinen, voinee myös ehkäistä kantavien nivelten nivelrikkoa. nivelrikon hoidossa hoito vähentää koettua kipua polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen [61 65] A parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen [61 65] A näyttää antavan vastaavan tuloksen myös lonkan nivelrikon hoidossa koetun kivun vähenemisen osalta [66]. Kävely ja polven ojentajalihasten voimaharjoittelu vähentävät koettua kipua yhtä paljon polven nivelrikkoa potevilla [63]. Ryhmässä tai yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei näyttäisi olevan eroa, kun vaikutusta arvioidaan koetun kivun muutoksen perusteella. Kotiharjoittelun vaikuttavuus näyttäisi olevan vähäisempi kuin ohjatun harjoittelun. Vedessä tapahtuvaa harjoittelua on tutkittu
11 vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muista liikuntamuodoista on saatu [64, 65]. Jos nivel on kovin kivulias, parhaiten onnistuu isometrinen harjoittelu, jossa lihasta supistetaan ilman, että nivelessä tapahtuu näkyvää liikettä. Pitkäkestoisen harjoittelun vaikuttavuus nivelrikon etenemiseen on epäselvä. Ks. myös Suomen Fysioterapeuttien suositus Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia artikkeli=sfs Niskakipu niskakivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä Ks. Käypä hoito -suositus Niskakipu [67]. Liikunnan vaikutuksista on niukasti tietoa. Tutkimuksessa, jossa selvitettiin liikuntaa sisältäneen elämäntapamuutoksiin tähdänneen intervention vaikutusta kohonneeseen verenpaineeseen [68], vuoden pituinen hoitojakso vähensi myös niskavaivasta koettua haittaa. Akuutti paikallinen kipu Liike- tai liikuntahoidosta akuutissa (alle 12 viikkoa kestäneessä) niskakivussa ei ole julkaistu yhtään luotettavaa vertailevaa tutkimusta, eikä näitä hoitoja voida suositella [67]. Niskakivun Käypä hoito -suosituksen mukaan [67] tavanomaisten päivittäisten toimien jatkaminen kivun sallimissa rajoissa on suositeltavaa. Krooninen paikallinen kipu Aktiivisesta lihasvoimaa tai -kestävyyttä lisäävästä liikehoidosta saattaa olla hyötyä kroonisessa (vähintään 12 viikkoa kestäneessä) niska-hartiakivussa [69 80] B. Ks. myös Niskakivun Käypä hoito -suositus [67]. Säännöllinen, spesifisesti niskan seutuun kohdistuva voima- tai kestävyystyyppinen harjoittelu vähentää kipua ja niskavaivasta johtuvaa haittaa kroonisesta niskakivusta kärsivillä naisilla [81]. Epäspesifinen alaselkäkipu epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä ei altista alaselkäkivulle [60] eikä lisää alaselkäkivun vaaraa, mutta näyttö liikunnan alaselkäkivulta suojaavasta vaikutuksesta on ristiriitainen. Epidemiologisten tutkimusten mukaan raskas fyysinen työ altistaa alaselkäkivulle [82]. epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa Ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten alaselkäsairaudet [83]. hoito ei vähennä kipua eikä paranna selän toimintaa akuutissa epäspesifisessä alaselkäkivussa [82]. Kevyttä liikkumista, esimerkiksi kävelyä kivun sallimissa rajoissa, voidaan suositella [83]. ilmeisesti vähentää hieman koettua kipua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua potevilla [82] B lieventää kroonista alaselkäkipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot [82] A parantaa selän toimintaa vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot epäspesifistä kroonista alaselkäkipua potevilla [82] ilmeisesti parantaa alentunutta työkykyä pitkällä tähtäimellä (noin vuoden seurannassa) ei-akuutissa epäspesifisessä alaselkäkivussa [84] ilmeisesti vähentää alaselkäkivun uusiutumista [85] vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä [86]. Ks. myös sähköinen tausta-aineisto. Tutkimuksissa, joissa liikuntahoito osoittautui tehokkaammaksi kuin vertailuhoito, tutkittavina olivat yleensä hoitoon hakeu- 11
12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 tuneet potilaat. hoito suunniteltiin ja annettiin yleensä yksilöllisesti ja se sisälsi yleensä vartalon lihaksia vahvistavia harjoituksia. Erilaisia liikuntahoitoja toisiinsa vertailevia tutkimuksia on vähän. Fibromyalgia fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä Liikunnan fibromyalgialle altistavasta tai siltä suojaavasta vaikutuksesta ei ole tutkimuksia. fibromyalgian hoidossa Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu kohentaa kestävyyskuntoa [87 93] A kohentaa yleistä hyvinvointia [87 92] A saattaa vähentää kipupisteiden paineluarkuutta [87 92] C ja määrää [94] ja vähentänee kipua [87 92] C yksilöllisenä kotiharjoitteluna vähentää ylävartalon kipuilua; vaikutus on säilynyt yhdeksän kuukauden seurannan ajan [95] saattaa vähentää väsymystä, ahdistuneisuutta ja jäykkyyden tunnetta [96] sekä masentuneisuutta [87 92, 96, 97] C. Lihasvoimaharjoittelu Fibromyalgiaa sairastavilla on heikommat lihasvoimat kuin terveillä verrokeilla [87]. Fibromyalgiasta ja sen oireista huolimatta lihasten harjoitettavuus on säilynyt normaalina [87], joten voimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa [96, ]. Harjoittelu saattaa * vähentää kipua [87 92, 98, 99, 101, 102] B ja kipupisteiden määrää [103] * kohentaa toimintakykyä [87 92, 98, 103, 102] C * yleistä hyvinvointia [87 92, 98, 99, 103] B ja * vähentää masentuneisuutta [87 92, 98, 99, 102] C. Moniammatillinen kuntoutus, jossa on mukana liikuntaharjoittelua, voi vähentää kipua, väsymystä ja masennusoireita ainakin lyhytaikaisesti [104]. harjoittelu toteutetaan nousujohteisesti, ja tavoitteena on kohtuullisesti kuormittava liikunta [87]. Jos kuormituksen lisääminen pahentaa oireita, kuormitusta vähennetään, kunnes oireet helpottavat [87]. Nivelreuma nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä Tutkimuksia liikunnan suojaavasta tai altistavasta vaikutuksesta ei ole (ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma [105]). harjoittelu nivelreuman hoidossa harjoittelu parantaa ilmeisesti kestävyyskuntoa [106, 107] B parantaa lihasvoimaa [106, ] A lisää nivelten liikelaajuutta [112] voi myös kohentaa toimintakykyä [106, 107, 109, 113] C. harjoittelu ei ilmeisesti vaikuta haitallisesti sairauden aktiivisuuteen [ , ] B eikä sairauden radiologisesti todettuun etenemiseen [ , ] B. Vedessä tapahtuvan harjoittelun vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin kuivalla maalla harjoitelleiden. Yhden tutkimuksen mukaan vesiharjoitteluryhmäläiset ovat kuuden viikon harjoittelujakson jälkeen kokeneet vointinsa paremmaksi kuin kuivalla maalla harjoitelleet [117]. Ohjattu harjoittelu kohentaa kestävyyskuntoa enemmän kuin kotiharjoittelu [118]. Selkärankareuma Selkärangan liikelaajuutta ja toimintaa voidaan parantaa tai ylläpitää liikuntaharjoittelulla, johon liittyy liikelaajuuksia ylläpitäviä liikkeitä [ ]. Lihavuus Kliinisessä työssä lihavuus ja liikapaino arvioidaan painoindeksin ja vyötärönympä-
13 ryksen avulla (ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten lihavuus [123], kohta Lihavuuden määritelmä ja luokitus). Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä Havainnoivissa tutkimuksissa runsaasti liikkuvien henkilöiden paino ei ole suurentunut usean vuoden seurannassa tai se on noussut vähemmän kuin fyysisesti passiivisten, kun ruokavaliomuutokset on huomioitu [124]. Lihavuuden ehkäisemisestä liikuntaharjoittelun avulla normaalipainoisilla aikuisilla on vain harvoja tutkimuksia [125]. Pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa liikuntaharjoittelun vaikutukset liikapainon ja lihavuuden vähentämiseksi ovat olleet varsin vähäisiä verrattuna epidemiologisten seurantatutkimusten tuloksiin, joiden mukaan runsaasti liikkuvilla lihominen olisi vähäisempää kuin vähän liikkuvilla [126, 127]. Huono kestävyyskunto on normaalipainoisella suurempi kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riski kuin hyväkuntoisen lihavuus [128] A. lihavuuden hoidossa Laihdutusvaihe Ks. Käypä hoito -suosituksen Aikuisten lihavuus [123] kohta Fyysinen aktiivisuus (liikunta). Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan ruokavaliota, jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan [129, 130]. Liikunnan lisäys (tavallisimmin kestävyystyyppistä liikuntaa) ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon 3 6 kuukauden aikana [ ] A. yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään ruokavalioon [131, ] B. Energiankulutuksen lisääminen vähentää suhteellisesti enemmän viskeraalista rasvakudosta kuin energiansaannin vähentämiseen tähtäävä ruokavalio, jopa silloin, kun liikunta ei edes johda painon vähenemiseen [ ] A. Laihduttavan liikunnan tavoitteena on lisätä fyysisen aktiivisuuden energiankulutusta 1.3 kj (300 kcal) päivittäin; ks. sähköinen tausta-aineisto ja Finnish Fitness Plan, kohta EnergyNet uku.fi. * Tämä tarkoittaa minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin (tai kovatehoista liikuntaa lyhyemmän aikaa) [148]. Painonhallintavaihe tarkoittaa painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä ilman edeltävää laihdutusjaksoa edellyttää pysyviä muutoksia liikuntaja ruokailutottumuksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto. yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon voi pitkäaikaisseurannassa ylläpitää laihdutustulosta paremmin kuin pelkkä ruokavaliohoito [149, 150] B. Kohonnut verenpaine Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi, ja heillä esiintyy harvemmin kohonnutta verenpainetta kuin niillä, jotka liikkuvat vähän [5]. Säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua [5]. harjoittelu voi pienentää hieman (keskimäärin 2 mmhg) myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta [151, 152] A. kohonneen verenpaineen hoidossa Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, kohta Vapaa-ajan liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus [153]. - ja ruokailutottumusten muutokset ovat keskeisiä elintapahoidon osia. Niitä tarvitaan aina myös lääkehoidon ohella. Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu 13
14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 vähentää systolista lepoverenpainetta keskimäärin 7 mmhg ja diastolista painetta 5 mmhg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine [151, 152] A. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä aikaansaatu, eikä siihen välttämättä tarvita laihtumista. Muutos voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Myös kohtuukuormitteinen (ks. taulukko 1, Borgin asteikko) lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta verenpainetta yhtä paljon kuin kestävyysliikunta [154] C. Henkilöille, joilla on todettu lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan kohtuukuormitteista (ks. taulukko 1) kestävyysliikuntaa. Tämä vastaa hyvin terveysliikuntasuosituksia. Ks. sähköinen tausta-aineisto. Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta an liittyvät vaarat sekä erillinen taulukko 2 ja sähköinen tausta-aineisto. Dyslipidemiat Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat [155]. Dyslipidemia tarkoittaa seerumin kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin tai triglyseridien suurentunutta pitoisuutta tai HDLkolesterolin pientä pitoisuutta tai näiden yhdistelmää. Dyslipidemioiden elintapahoidossa ovat keskeisiä ravitsemusmuutokset, mutta myös liikuntatottumusten muuttaminen on tärkeä osa hoitoa. Vähän liikkuvilla henkilöillä kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi suurentaa HDL-kolesterolin pitoisuutta (keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta) sekä pienentää LDL-kolesterolin (5 %) ja triglyseridien (4 %) pitoisuuksia [156, 157] A. Liikunnaksi suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa. Jotta HDL-kolesteroliarvoon saadaan aikaan edullinen muutos, pitää liikunnan olla säännöllistä ja sen jatkua vähintään useiden kuukausien ajan [158]. Tutkimustietoa lihasvoimaharjoittelun vaikutuksista lipoproteiineihin on vähän: voimaharjoittelu ei ole aina suurentanut HDL-kolesterolipitoisuutta tai muita lipoproteiineja [159, 160]. Tähän on osittain syynä lihasvoimaharjoittelun pienempi energiankulutus, kun sitä verrataan samantehoiseen kestävyysliikuntaan. Metabolinen oireyhtymä (MBO) Metabolinen oireyhtymä (MBO) tarkoittaa tilaa, jossa todetaan kolme seuraavista viidestä riskitekijästä [161]: miehillä vyötärönympärys on yli 94 cm ja naisilla yli 80 cm (eurooppalainen syntyperä) systolinen verenpaine on vähintään 130 mmhg, diastolinen vähintään 85 mmhg tai kohonneen verenpaineen lääkehoito seerumin triglyseridien paastoarvo on vähintään 1.7 mmol/l tai triglyseridipitoisuuden pienentämiseen tähtäävä lääkehoito seerumin HDL-kolesterolin paastoarvo on miehillä alle 1.0 mmol/l ja naisilla alle 1.3 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuuden suurentamiseen tähtäävä lääkehoito plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on vähintään 5.6 mmol/l tai tyypin 2 diabetes. MBO:n yleisyys on aikuisväestössä noin %; keski-ikäisillä se on suurempikin. Henkilöt, joilla on suuri valtimosairauksien vaara, voivat pienentää metabolisen oireyhtymän vaaraa elintapamuutoksilla. Liikunnan osalta pätevät yleiset liikuntasuositukset. Kevyt tai kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti moniin aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöihin, jotka ovat MBO:n osatekijöitä tai liittyvät niihin kiinteästi. Yhden kontrolloidun satunnaistetun interventiotutkimuksen perusteella kohtuukuormitteinen, päivittäinen, vähintään puolen tunnin pituinen aerobinen liikunta (käytännössä esimerkiksi reipasta kävelyä 20 km viikossa) parantaa
15 MBO:n vaaratekijäprofiilia [162]. Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta an liittyvät vaarat sekä erillinen taulukko 2 ja sähköinen tausta-aineisto. Tyypin 2 diabetes tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Päivittäisellä, vähintään 30 minuutin pituisella, kohtuukuormitteisella, kestävyystyyppisellä liikunnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista [163]. tyypin 2 diabeteksen hoidossa Säännöllinen liikunta parantaa glukoositasapainoa [164, 165]. Kestävyysliikunta tai lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA1carvoa (viitealue 4 6 %) lähtötason mukaan prosenttiyksikköä [164, 165] A. Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä on mahdollisesti vieläkin tehokkaampi kuin kumpikin liikuntamuoto yksinään [165]. Kevyt- tai kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta parantaa maksimaalista hapenkulutusta (verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä), joka on myös diabeetikoilla tärkeä ennenaikaisen kuolleisuuden ennustaja [166] lisää insuliiniherkkyyttä sekä vähentää etenkin vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrää ja plasman triglyseridipitoisuutta [167] saattaa ehkäistä tai hidastaa perifeerisen neuropatian kehittymistä [168] ei vaikuta plasman kolesterolipitoisuuteen tai verenpaineeseen [164]. Vakuuttavaa kokeellista tutkimusnäyttöä ei ole siitä, voidaanko edellä mainittua runsaammalla liikunnalla vaikuttaa näihin vaaratekijöihin. Vaikutus hyperglykemiaan Tunnin mittainen kevytkuormitteinen (35 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) kestävyystyyppinen liikunta vähentää hyperglykeemistä tilaa tehokkaammin (50 %) kuin suuri-intensiteettinen (75 % maksimista) puolen tunnin suoritus (20 %) hyvässä hoitotasapainossa olevilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla [169]. Käytännössä tunti kevyttä liikuntaa päivittäin vähentää postprandiaalista hyperglykemiaa tehokkaasti hyvässä hoitotasapainossa olevilla potilailla. Hypoglykemian vaara Hyvässä hoitotasapainossa (HbA 1c < 7.5 %) olevalle, insuliinihoidossa (glargiini tai NPH) olevalle potilaalle kohtuukuormitteinen liikunta (60 % maksimihapenkulutuksesta) ei aiheuta vakavaa hypoglykemiaa [170]. Käytännössä kohtuukuormitteinen (reipasta kävelyä vastaava taso) liikunta ei aiheuta vakavaa hypoglykemiaa hyvässä hoitotasapainossa olevilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla, joilla on myös insuliinihoito. Käytännön ohjeet lääkärin vastaanotolla diabeetikon liikuntakelpoisuuden varmistamiseksi, ks. sähköinen tausta-aineisto. Kliinisen rasituskokeen aiheet diabeetikolla [171]; ks. sähköinen tausta-aineisto. Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta an liittyvät vaarat sekä erillinen taulukko 2 ja sähköinen tausta-aineisto. Lisätietoa, ks. Diabeteksen Käypä hoito -suositus [172] ja sähköiset tausta-aineistot Diabetes ja liikunta ja Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma. Sepelvaltimotauti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kestävyysliikunta ja hyvä verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky ehkäisevät sepelvaltimotautia ja sen aiheuttamia kuolemia [ ]. Kohtuukuormitteisella liikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan suurin osa sepelvaltimotaudilta suojaavasta vaikutuksesta. Teholtaan raskaampi liikunta voi pienentää vaaraa entisestään [175, 177]. Kestävyysliikunta pienentää yksittäiseen raskaaseen liikuntasuoritukseen liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa [18]. 15
16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 Kestävyysliikunnan vaikutukset sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin [ ]: parantaa verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä vähentää koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvan määrää lisää luustolihasten insuliiniherkkyyttä parantaa glukoositasapainoa suurentaa plasman HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta laskee verenpainetta parantaa valtimoiden endoteelin toimintaa ja hidastaa ateroskleroosin etenemistä. Myös lihasvoimaharjoittelu ehkäisee sepelvaltimotautia, mutta näyttö suojavaikutuksesta on vähäisempää kuin kestävyysliikunnan osalta [171, 177, 179]. Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositellaan (ks. suosituksen kohta Yleiset liikuntasuositukset ja sähköinen tausta-aineisto) kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää, kohtuukuormitteista ja suuriin lihasryhmiin kohdistuvaa [178] sekä 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8 10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 8 12 kertaa [171]. sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa Kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja erityisesti sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa sepelvaltimotautipotilailla [182, 183] A. Kestävyysliikunta parantaa verenkiertoelimistön suorituskykyä ja fyysistä toimintakykyä ja saattaa vähentää uusien sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa [184]. Kestävyysliikunta vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin samalla tavalla niin sepelvaltimotautia sairastavilla kuin terveillä henkilöillä [ , 185]. Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden (pallolaajennus, ohitusleikkaus, tahdistimen asennus, läppäleikkaus, sydämensiirto) jälkeen [182, 183]. Kestävyysliikunta pallolaajennusta ja verkkoputken laittoa seuraavasta päivästä alkaen ei lisää toimenpiteen jälkeisten komplikaatioiden (verkkoputken tromboosi, sydäninfarkti, aivoinfarkti, kuolema) vaaraa [186]. Sepelvaltimotaudin hoitoon suositellaan; ks. sähköinen tausta-aineisto: kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää, fyysiseen suorituskykyyn suhteutettua, kohtuukuormitteista ja suuriin lihasryhmiin kohdistuvaa [178] sekä 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8 10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan kertaa [171]. Käytännön ohjeita sepelvaltimotautipotilaan liikunnasta löytyy muun muassa Suomen Sydänliiton sivuilta Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta an liittyvät vaarat sekä erillinen taulukko 2 ja sähköinen tausta-aineisto. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä Kestävyysliikunta ja hyvä verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky ehkäisevät aivoinfarkteja ja niiden aiheuttamia kuolemia [ ]. Kohtuukuormitteisella liikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan suurin osa aivoinfarktilta suojaavasta vaikutuksesta. Raskaampi liikunta saattaa pienentää vaaraa entisestään [187, 188]. Kestävyysliikunta saattaa vähentää ensimmäisen aivoinfarktin vakavuutta ja parantaa pitkäaikaisennustetta [191]. Kestävyysliikunta vähentää myös aivoverenvuodon vaaraa, mutta näyttö suojavaikutuksesta on vähäisempää kuin aivoinfarktin osalta [188]. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäi-
17 syyn suositellaan kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää ja kohtuukuormitteista (ks. suosituksen kohdat Yleiset liikuntasuositukset ja Iäkkäät sekä eri sairaudet ja sähköinen taustaaineisto) [190]. aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa Liikunnallinen kuntoutus on keskeinen osa aivoinfarktin jälkeistä aktiivista kuntoutusta, joka aloitetaan mahdollisimman pian aivoinfarktin jälkeen eli viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta. Sitä jatketaan niin kauan kuin potilaan tila paranee [192]. Liikunnallisen kuntoutuksen on sisällettävä monipuolisesti hermo-lihasjärjestelmän ja verenkiertoelimistön toimintaa parantavaa kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua [192]. Kestävyysliikuntaan perustuva kuntoutus [192] parantaa hermojen ja luustolihasten yhteistoimintaa lisää luustolihasten voimaa parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ja fyysistä toimintakykyä kohottaa mielialaa ja parantaa edellytyksiä toipua aivoinfarktista psyykkisesti ja fyysisesti. Erityisesti kävely hidastaa aivoverenkierron häiriöiden pahenemista, ehkäisee uusia aivoinfarkteja ja muita verenkiertoelinsairaustapahtumia sekä lisää fyysistä toimintakykyä [192]. Lihasvoimaharjoitteluun perustuva kuntoutus lisää luustolihasten voimaa, parantaa koordinaatiota, motoriikkaa ja tasapainoa sekä nopeuttaa kävelemistä [192]. Aivoinfarktin jälkeiseen liikunnalliseen kuntoutukseen suositellaan; ks. sähköinen tausta-aineisto kestävyysliikuntaa, jota toteutetaan 3 7 päivänä viikossa ja joka kestää minuuttia vuorokaudessa, koostuu yhdestä tai useammasta vähintään kymmenen minuutin suorituksesta, suhteutetaan fyysiseen suorituskykyyn ja on kohtuukuormitteista ja kohdistuu suuriin lihasryhmiin [192] sekä 2 3 viikoittaista lihaskuntoharjoitusta, jotka koostuvat 8 10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä ja tehdään 1 3 sarjana toistaen yksittäiset liikkeet kertaa [192] sekä 2 3 viikoittaista lihasvenytysharjoitusta, joissa kunkin lihaksen venytys kestää sekuntia sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia [192]. Myös omatoimisesta liikunnasta on hyötyä aivoinfarktipotilaan kuntoutuksessa. Siinä noudatetaan samoja periaatteita kuin terveillä henkilöillä [192]; ks. sähköinen tausta-aineisto. Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti [193]. Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta an liittyvät vaarat sekä erillinen taulukko 2 ja sähköinen tausta-aineisto. Perifeerinen valtimotauti perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä Liikunnasta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä ei ole näyttöä. Poikkileikkaustutkimuksissa liikunnalla on käänteinen yhteys perifeerisen valtimotaudin esiintyvyyteen [194]. perifeerisen valtimotaudin hoidossa Kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla [195, 196] B. Kävelyharjoittelu parantaa luustolihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lisää sydämen pumppaustehoa ja parantaa fyysistä toimintakykyä [194, 197]. Kävelyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän kipua aiheuttavia kävelyjaksoja kertyy [194]. Kävelyharjoittelu on tehokkainta sen ollessa suunniteltua ja ohjattua [194]. Myös alaraajojen lihasvoimaharjoittelusta on hyötyä perifeeristä valtimotautia sairas- 17
Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotLiikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä
Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon
LisätiedotNivelrikkoisen liikunta
Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotLiikunta on lääkettä (Liikunta-suositus)
Liikunta on lääkettä (Liikunta-suositus) Päivitetty 15.8.2016 Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarvittaessa muihin elämäntapamuutoksiin ja
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Päivitetty 13.1.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotDIABETES JA LIIKUNTA
Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotFyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotTyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta. Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry 1 Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
Lisätiedot70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotSopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille
Virkaanastujaisluento 3.12.2003 Urho Kujala, Liikuntalääketieteen professori Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille Hyvät naiset ja herrat, (PowerPoint- Kuva 1-jalanjäljet; Tässä kuvassa
LisätiedotIkädiabeetikon hyvä hoito
Ikädiabeetikon hyvä hoito Liikkumalla terveyttä ja tukea toimintakyvylle Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Ikädiabeetikon
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotTULE- vaivat, liikunta ja terveys
TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen
LisätiedotKaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotLIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE
LIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE Fysioterapeuttiopiskelijat Annika Korkea-aho Susanna Keski-Sikkilä ALKUSANAT Tämä opas on tarkoitettu kannustamaan tyypin 2 diabeetikkoja liikkumaan. Oppaan alussa on
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotPolven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotArto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu
Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotTerveystieto, minimipaketti
Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,
LisätiedotPäivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus. Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim katriina.kukkonen-harjula@duodecim.fi Aiheita mitä ovat Käypä hoito -hoitosuositukset
LisätiedotSepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä
Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä Pohjolan lääkäripäivät 2017 Fysioterapeutti Anniina Mörsäri Sidonnaisuudet Päätoimi OYS Sivutoimi Oulun Sydänkeskus Oy Luentopalkkioita ja/tai
LisätiedotEnergiaraportti Testi oyj 23.1.2014
Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotLiikuntaa lääkkeeksi
Liikuntaa lääkkeeksi Hanna Junttila Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Mehiläinen Oy, Oulu Fysiatriaan erikoistuva lääkäri, OYS, fysiatrian klinikka 15.11.2011 Liikunnan merkitys terveydelle Vähäinen
Lisätiedot