PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

Transkriptio

1 s. 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTAKATSAUS Puolustusministeriön toiminta-ajatus ja alaisten virastojen tehtävät Johtosuhteet ja organisaatio Yleistä Toimintaympäristön muutokset Tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset hankkeet 5 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Hallinnonalan toiminnan tuloksellisuus Puolustusvalmius ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen Sodan ajan joukkojen kouluttaminen ja varustaminen Joukkojen kouluttaminen Materiaalipolitiikka ja varustaminen Rauhanturvaamistoiminta ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintatyöhön Hallinto ja tukitoiminnot Kiinteistöhallinto Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Puolustusministeriön tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Siirtomenojen vaikuttavuus Liike- ja muu taloudellinen toiminta VPU Pukutehdas Oy Maksullinen toiminta Yhteenvetotaulukot Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu Puolustusmenojen osuus valtion kokonaismenoista Puolustusministeriön hallinnonalan tilivirastojen tuotto- ja kululaskelmat Puolustusministeriön hallinnonalan tilivirastojen taseet Henkilöstötilinpäätösten yhteenveto Puolustusvoimien määrärahojen käyttö Puolustusministeriön toimintamenojen käyttö PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET 38

2 s TOIMINTAKATSAUS 1.1 Puolustusministeriön toiminta-ajatus ja alaisten virastojen tehtävät Puolustusministeriö ohjaa, valvoo ja kehittää hallinnonalansa toimintaa ja virastoja. Puolustusministeriön toiminta-ajatus on seuraava: Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana kansallisesta puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta sekä kansainvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Tehtävänsä toteuttamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä ja yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ministeriö vastaa itsenäisen sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä vastaa kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaedellytyksistä ja vaikuttaa Euroopan turvallisuusrakenteisiin kansallisten etujen turvaamiseksi vastaa kestävästä maanpuolustustahdosta. Puolustusministeriön hallinnonalan kiinteistöpalveluista huolehtii Puolustushallinnon rakennuslaitos, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa rauhan ja poikkeusolojen aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat ja ylläpitopalvelut sekä vastata puolustushallinnon kiinteistötoimen omistajaorganisaation osana kiinteistövarallisuuden kunnosta ja arvon säilymisestä. Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävistä huolehtii virastona puolustusvoimat. Puolustusvoimien tehtävät on lakisääteisesti määritetty siten, että tehtävänä on: huolehtia valtakunnan maa- ja esialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä antaa sotilaskoulutusta tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen niin kuin siitä erikseen on säädetty osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista osallistua rauhanturvaamistoimintaan siten kuin siitä rauhanturvaamislaissa säädetään osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.

3 s Johtosuhteet ja organisaatio Maanpuolustuksen johtosuhteet: Puolustusministeriön organisaatio ( saakka):

4 s Yleistä Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon "Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2001". Selonteon valmisteluun osallistuivat kaikki ministeriöt, päävastuun ollessa ulkoasiainministeriöllä ja puolustusministeriöllä. Valmisteluja koordinoi turvallisuusja puolustusasiain komitea. Selonteon kokonaisuus käsiteltiin eri ministeriöissä sekä valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa kevään 2001 aikana. Eduskunta hyväksyi selonteon syysistuntokauden aikana. Selonteko antaa selkeät suuntalinjat puolustusvoimien kehittämiselle lähivuosina. Selonteon mukainen puolustuksen rahoitus mahdollistaa puolustusvoimien rakennemuutoksen jatkamisen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla vuoteen 2008 saakka. Selonteossa linjattujen toimenpiteiden edellyttämä valmistelu on käynnistetty puolustushallinnossa. Samalla on jo käynnistetty vuoden 2004 selonteon alustava valmistelu ja siihen liittyvät tutkimushankkeet virkamiestasolla. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat käytetään uskottavan puolustuskyvyn säilyttämiseen. Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan hallinnonalan määrärahojen käyttö oli yhteensä noin milj. markkaa (vuonna 2000 noin milj. markkaa). Tämä oli vain hieman yli 1,2 % bruttokansantuotteesta, mikä oli pienimpiä puolustusmenojen BKT-osuuksia Länsi- Euroopassa. Kansallisen puolustuspolitiikan ohjausta vahvistettiin kertomusvuoden aikana painopisteenä puolustuspolitiikan suunnittelu ja valmistelu sekä puolustusjärjestelmän kehittäminen selonteon linjausten mukaisesti. Puolustusministeriössä aloitettiin kansallisen puolustuspolitiikan ohjauksen tehostamiseksi hallinnonalan strategian laatiminen. Strategisen suunnittelun painopiste oli 2010-luvun puolustusjärjestelmän tutkimuksen käynnistämisessä. Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa painopisteenä oli strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien tarkistaminen Ahmavaara valmius- ja pääsotaharjoituksen kehittämistoimenpiteiden sekä muiden harjoitusten havaintojen perusteella. Kansainvälisen puolustuspolitiikan keskeisin tulostavoite vuodelle 2001 oli kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (ETYJ) sekä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) rauhankumppanuusohjelman (PfP, Partnership for Peace) puitteissa. Vuoden 2001 alusta rauhanturvaamistoiminnan toteutuksen vastuu siirrettiin puolustusministeriöstä puolustusvoimille. Vuosi 2001 oli Suomen osalta ensimmäinen vuosi Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) jäsenenä. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden kehittämisen painopiste siirtyi johtamisvalmiuden kehittämiseen ja maavoimien varustamiseen. Maavoimien kehittämisen painopiste oli valmiusyhtymissä ja helikopterijoukoissa sekä tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien, liikkuvuuden sekä tulen tehon ja ulottuvuuden parantamisessa. Pohjoismainen kuljetushelikopterisopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2001 ja se käsittää 20 NH90-helikopterin hankinnan, arvoltaan 2,1 mrd. mk, sekä kotimaisen loppukokoonpanon, jonka arvo on noin 250 milj. mk. Hankittujen 20 NH90 -helikopterin toimitukset ajoittuvat vuosille Helikopterijärjestelmään tilattiin koulutushelikopterit (4 kpl), jotka toimitetaan alkuvuodesta Kuljetushelikopterien ja niiden moottorien loppukokoonpanon toteuttamisesta Suomessa allekirjoitettiin sopimus Patria Finavitecin kanssa marraskuussa. Sopimuksella luodaan huoltovalmiuksia kotimaiseen teollisuuteen. Merivoimien osalta jatkettiin uuden taistelualuslaivueen ja rannikkojääkäripataljoonien materiaalihankintoja. Laivue 2000-konseptiin kuuluva ensimmäinen ilmatyynyalus vastaanotettiin lokakuussa. Ilmavoimien lentotuntien määrän suunniteltu taso kyettiin turvaamaan sisäisin rahoitusjärjestelyin. Aluevalvonnassa saavutettiin asetetut tavoitteet tyydyttävästi. Syyskuun terrori-iskun seurauksena puolustusvoimissa tehostettiin ilmatilan valvontaa ajallisesti ja paikallisesti rajatusti. Vuonna 2001 astui palvelukseen noin varusmiestä. Varusmiespalveluksen aikainen poistuma vakiintui 13 % palvelukseen astuneista. Varusmieskoulutuksen maastovuorokausimäärä oli keskimäärin 52 vuorokautta. Vuonna 2001 käynnistettiin selvitystyö vuonna 1998 käyttöön otetun palvelukseenastumisjärjestelmän tarkistustarpeista. Kertomusvuoden aikana jatkettiin myös varusmiesten koulutusjärjestelmän kehittämistä osaksi yhteiskunnassa annettavaa koulutusta. Kertausharjoitusvuorokausien määrässä saavutettiin asetetut tavoitteet. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi noin ja harjoituksissa koulutettiin noin reserviläistä. Lisääntyneet kertausharjoitukset ovat vähentäneet joukko-osastojen mahdollisuuksia vapaaehtoisten harjoitusten järjestämiseen. Vuonna 2001 koulutettiin noin henkilöä puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle annettu tuki ja ohjaus on vastaavasti lisääntynyt. Kertomusvuonna valmisteltiin puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja laatua on lähdetty kehittämään henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttaminen alkoi puolustushallinnon asuntokannan siirtämisellä kertomusvuoden aikana pääosin Kruunuasunnot Oy:lle. Metsäalueiden osalta tehtiin päätös niiden luovuttamisesta vuoden 2002 alusta lukien Metsähallitukselle. Muilta osin puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttaminen siirtyi vuoteen 2003.

5 s. 5 Kertomusvuonna saatiin päätökseen puolustusministeriön toiminnallinen ja rakenteellinen uudistaminen. Vuoden 2002 alussa voimaan tulleen uudistuksen tavoitteena on parantaa ministeriön toimintaedellytyksiä hallinnonalansa strategisena ohjaajana. 1.4 Toimintaympäristön muutokset Euroopan unionin piirissä ollaan kehittämässä kykyä turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyyn ja laajan turvallisuuden vahvistamiseen. Yhdysvaltain rooli johtavana kansainväliseen turvallisuuteen vaikuttavana toimijana on korostunut. Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon turvallisuuspolitiikassa. Kansainvälisen terrorismin nousu vaikutti myös Suomeen vuoden 2001 aikana. Puolustusministeriö osallistui valtioneuvoston koordinoimaan yhteistyöhön terrorismin muodostaman uhkan arvioimiseksi ja torjumiseksi. Erityisesti ministeriö arvioi terrorismin torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä sekä arvioi omalta osaltaan keinoja terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön osallistumiseksi. Puolustusministeriö pyrki jatkamaan kahdenvälistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Kuitenkin maiden vierailuvaihto supistui vuoden 2001 aikana. Ministeriössä on seurattu puolustuspolitiikan ja asevoimien kehittymistä Venäjällä. Baltia-yhteistyössä painopiste oli Viroon annettavassa asiantuntija-avussa. Viron puolustusvoimien kantahenkilöstön koulutus jatkui Suomessa. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan toukokuussa tekemän linjauksen mukaisesti Viroon annettavan tuen määrä alkoi laskea vuonna Tämä mahdollisti aiempaa laajemman tuen antamisen myös Latvialle ja Liettualle. Baltian maiden puolustuskyvyn kehittämiseen annettavaa tukea koordinoivassa BALTSEA-foorumissa Suomi toimi ohjausryhmän puheenjohtajana. Strategisen suunnittelun merkitys on kasvamassa puolustusministeriössä osana kansallisen puolustuspolitiikan ohjausta ja myös siinä mielessä, että muun muassa puolustushallinnon kiinteistöuudistus ja meneillään olevat kumppanuushankkeet yms. uudet toimintamallit tulevat olemaan haaste puolustushallinnon rajallisten resurssien oikean mitoituksen kannalta. Toimintaympäristöön ovat kertomusvuoden aikana keskeisesti vaikuttaneet myös materiaalialan kansainvälinen yhteistyö sekä osallistuminen valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden ja siihen liittyvän teollisen yhteistyön toteuttamiseen. Ulkoisen toimintaympäristön muuttuminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ovat vaikuttaneet myös huoltovarmuuden kehittämiseen. Julkisen talouden tehostaminen on vaikuttanut siihen, että tulosohjausta ja ministeriöiden roolia hallinnon alansa ohjaajana edelleen kehitetään osana meneillään olevaa keskushallintohanketta. Tähän liittyen koko valtionhallinnossa pyritään parantamaan tulossopimuskäytäntöä, tilinpäätösmenettelyä ja raportointia. Valtiovarainministeriön johdolla vuonna 2001 työskennellyt budjetointityöryhmä on esittämässä mm. siirtymistä kohti tuotto- ja kuluperusteista budjetointia valtionhallinnossa. 1.5 Tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset hankkeet Puolustusministeriön johdolla käynnistettiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti materiaalipoliittisen ohjelman uusiminen. Ohjelma valmistuu vuonna Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus on keskeinen osa puolustusvoimien huoltovarmuutta. Selonteon mukaan kaikissa tapauksissa tulevaisuudessa tarvitaan ruuti- ja ammustuotannon sekä eri tuotantomenetelmien osaamista kotimaassa. Tätä voidaan ylläpitää esimerkiksi teollisuuden, tutkimuslaitosten ja puolustushallinnon yhteisesti ylläpitämissä osaamiskeskuksissa. Ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa on aloitettu osana materiaalipoliittista ohjelmaa eduskunnan edellyttämän pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman valmistelu yhdessä puolustusvoimien ja teollisuuden kanssa. Puolustusministeriön toiminnan tavoitteissa kiinnitetään huomiota huoltovarmuuden toteutumiseen myös kansainvälisessä viiteryhmässä ja tähän liittyen puolustusministeriö on kertomusvuonna osallistunut pohjoismaista puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevan valtiosopimuksen valmisteluun. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska allekirjoittivat sopimuksen puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta (PTY-sopimus). Asiakirja luo poliittiset ja oikeudelliset puitteet pohjoismaisen puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön syventämiselle ja sisältää määräyksiä huoltovarmuuden turvaamisesta, vientivalvontamenettelyistä ja teollisesta yhteistyöstä (vastakaupat). Puolustusministeriö on lisäksi osallistunut kertomusvuoden aikana kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä valtioneuvoston vuonna 1995 vahvistamien huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamistyöhön. Työryhmän mietintö valmistui toukokuussa Puolustusministeriö käynnisti kertomusvuoden keväällä yhteistyö- ja kumppanuusmalleja koskevan hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia uusien toimintamallien ja työnjaon kehittämiseksi yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on solmia tärkeiden tukitoimintojen osalta strategisia kumppanuussopimuksia, joissa on huomioitu myös kriisiaikaan varautuminen. Vuoden 2001 aikana tehtiin selvitys kumppanuushankkeen toiminnallisten ja taloudellisten ko-

6 s. 6 konaisvaikutusten arvioimiseksi sekä käynnistettiin tähän liittyen pilottihankkeita puolustusvoimissa. 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tulostavoitteiden toteumista tarkastellaan hallinnonalan vuoden 2001 tulostavoiteasiakirjassa julkaistujen tulostavoitteiden osalta. Lisäksi esitetään tiedot siirtomenojen vaikuttavuudesta, liike- ja muusta taloudellisesta toiminnasta sekä yhteenvetotaulukoita hallinnonalan ja sen virastojen taloudesta ja henkilöstöstä. 2.1 Hallinnonalan toiminnan tuloksellisuus Puolustusvalmius ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen Suomen puolustuspoliittisena perusratkaisuna on sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen. Puolustusjärjestelmän perusta on yleinen asevelvollisuus, joka mahdollistaa koko maan kattavan puolustuksen ylläpitämisen. Suomen puolustuksen keskeisimpänä elementtinä ovat valmiusyhtymät (maa-, meri- ja ilmavoimien) ja niiden perustamisvastuulla olevat sodan ajan joukot. Puolustuspoliittisten ratkaisujen ja niiden perustana olleiden mahdollisten uhkakuvien pohjalta määritetään puolustusvalmius. Puolustusvalmiudella tarkoitetaan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintavalmiutta ja suorituskykyä. Puolustusvoimien toimintavalmius tarkoittaa kykyä aloittaa ja toteuttaa kulloisenkin tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Puolustusvoimien valmiuden säätelyn avulla toimeenpannaan tilanteen ja arvioidun uhkan edellyttämä sotilaallisen voiman perustaminen, ryhmittäminen ja käyttö. Pohjoisen Euroopan suurvaltapoliittisen vastakkainasettelun vähentymisen myötä toimintavalmiuteen liittyviä joukkojen ja päivystyksen valmiusasteita on voitu viime vuosina keventää ilman, että tilanteen mukainen toimintavalmius olisi heikentynyt. Alueellisen koskemattomuuden valvonnalla tarkoitetaan valvontaviranomaisten ensisijaisesti valtakunnan maa- ja merirajoilla ja ilmatilassa harjoittamaa toimintaa, jolla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään alueellisen koskemattomuuden loukkaukset. Valvontaan kuuluvat kohteiden havaitsemisen ja seuraamisen lisäksi niiden tunnistaminen, tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ryhtyminen sekä tapahtumien selvittely. Valvontatietojen avulla luodaan tilannekuva, jonka perusteella mahdollistetaan poliittisen ja sotilaallisen johdon ennakoiva päätöksenteko, ennusteiden laatiminen ja valmiuden kohottaminen. Puolustusvoimien tehtävät edellyttävät sotilaallisen puolustusvalmiuden ohella myös valmiutta ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille. Suomen alueen valvonnan ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamisen päämääränä on estää valta kunnan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen. Valvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriölle. Sotilasviranomaisten tehtävänä on huolehtia alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen toimeenpanosta sekä yhteistoiminnasta muiden valvontaviranomaisten kanssa. Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä on jatkuvasti tilannekuva, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen. Avaintulosalueen toiminta toteutui pääosin suunnitellulla tavalla. Tilannekuva on mahdollistanut oikeaaikaisen päätöksenteon. Aluevalvonnan ajallista ja alueellista kattavuutta ja tunnistusvalmiutta nostetaan vuoden 1999 tasosta. Tavoitetasot saavutettiin. Keskimääräinen valvontataso säilyi samana kuin vuonna Valvonnan vaihtelua virka-ajan ja muun ajan välillä on tasattu, mikä paransi valvonnan kokonaislaatua. Merivalvonnassa pintavalvonnan taso on pystytty ylläpitämään ja osin parantamaan. Vedenalaisen valvonnan tasoa pystyttiin parantamaan. Uuden aluevalvontalain käyttöönotossa ja siihen liittyvässä ohjeistuksessa onnistuttiin hyvin Sodan ajan joukkojen kouluttaminen ja varustaminen Puolustuspoliittisten ratkaisujen pohjalta määritetään sodan ajan joukkojen tarve ja sen mukainen joukkotuotanto. Joukkotuotannolla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joilla rauhan aikana luodaan operatiivisten vaatimusten mukaiset sotakelpoiset puolustusvoimien sodan ajan joukot. Joukkotuotantoon sisältyviä toimintoja ovat asevelvollisten määrääminen palvelukseen, heidän kouluttamisensa ja sijoittamisensa sodan ajan kokoonpanoon sekä varustaminen osoittamalla jaettavissa oleva materiaali sodan ajan kokoonpanon mukaisille joukoille. Joukkojen tarvitseman materiaalin kehittäminen ja hankinta tehdään puolustushallinnon materiaalipolitiikan suuntaviivojen mukaisesti.

7 s. 7 Joukkojen kouluttaminen ja varustaminen tunnuslukuina: Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokausimäärä Kuusi kk koulutettujen maastopainotteisuus (maastovrk/varusmies) Palvelusvuorokauden hinta (mk, koulutus- ja ylläpito) Kertausharjoituskoulutetun hinta (mk, koulutus- ja ylläpito) Kertausharjoitusvuorokauden hinta (mk, koulutus- ja ylläpito) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokausimäärä Peruskoulutetut upseerit (Maanpuolustuskorkeakoulu) Esiupseerikurssin suorittaneiden määrä (Maanpuol.korkeakoulu) Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet (Maanpuol.korkeakoulu) Toiminnan menot (miljardia mk) 5 592, , ,5 Välittömät henkilötyövuodet (htv) Joukkojen kouluttaminen Varusmiespalveluksen tarkoitukseksi on määritelty asevelvollisten kouluttaminen ja harjaannuttaminen erilaisiin sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin, mikä puolestaan luo edellytykset sodan varalta tapahtuvalle erilaisten joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Pohjoisella ja itäisellä maanpuolustusalueella sekä meri- ja ilmavoimissa palveluksenaikainen poistuma vaikeutti joukkotuotantoa. Varusmiespalveluksen aikaisen poistuman pienentämiseksi puolustusvoimissa on valmisteltu varusmiespalvelusta edeltävän valmistautumisohjelman käyttöönottoa. Varusmieskoulutuksen laatua on kyetty parantamaan. Maastovuorokausien lisääminen nykyisestä noin 52 vrk keskimääräisestä tasosta ei ole perusteltua eikä mahdollista ilman merkittävää lisäpanostusta henkilöstöön. Varusmiesten koulutuksen tasoa parannetaan ja maastovuorokausien määrää lisätään. Varusmieskoulutuksen tasoa on parannettu kouluttajien ammattitaitoa kehittämällä. Maastovuorokausien määrä vaihteli joukkotyypeittäin pysyen keskimäärin entisellä tasolla (52 maastovuorokautta). Varusmiehille suunnattujen kyselyjen perusteella koulutuksen sisältöä on kyetty parantamaan. Koulutettujen reserviläisten määrää lisätään. Tavoite saavutettiin. Kertausharjoituksia järjestettiin osin jopa yli asetettujen tavoitteiden. Vuonna 2001 puolustusvoimissa koulutettiin reserviläistä. Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80 % miehistä ja 1-2 % naisista. Tavoite toteutui. Miesten osalta 30 vuotta täyttäneistä 82,9 % suoritti varusmiespalveluksen. Naisista vastaavasti suoritti 1,2 % varusmiespalveluksen.

8 s. 8 Selite Koulutettujen saapumiserien tavoitevahvuus Koulutetut varusmiehet ja vapaaehtoiset naiset Koulutettujen saapumiserien tavoitevahvuus Koulutetut varusmiehet ja vapaaehtoiset naiset Selite Reserviläisten määrä Kertausharjoitusvuorokaudet Reserviläisten määrä Kertausharjoitusvuorokaudet Henkilöstörakenteen uudistamisen ja johtajareservin tuottamisen takaamiseksi jatketaan palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista tavoitteena uusimuotoisen koulutuksen käyttöönotto viimeistään vuonna Tavoite toteutui. Päällystön uusimuotoinen koulutus aloitettiin syyskuussa Palkatun henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään selonteossa hyväksyttyihin linjauksiin perustuvan henkilöstöstrategian mukaisesti. Henkilöstön määrää ja rakennetta on kehitetty henkilöstöstrategian edellyttämällä tavalla, joka tarkistettiin syksyllä 2001 selonteon mukaiseksi. Määräaikaisia tehtäviä lisätään rekrytointi- ja koulutustilanteen asettamien vaatimusten mukaisesti. Varusmiespalveluksen päättäneitä nuoria pyritään saamaan heidän sotilaskoulutustaan vastaaviin tehtäviin takaamaan tiettyjen suoritustehtävien toteutuminen 300 henkilötyövuoden tasolla. Tavoite saavutettiin. Sopimussotilaita oli puolustusvoimissa vuonna 2001 yhteensä 372 henkilötyövuotta.

9 s. 9 Puolustusvoimien vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle antama koulutus-, materiaali- ja muu tuki säilytetään vähintään samalla tasolla kuin vuonna Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan ensisijaisesti paikallisosastojen toimintaa. Puolustusvoimien tukeman vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tärkeimpiä alueita olivat sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminta (reserviyksikkötoiminta) ja paikallisjoukkojen kouluttaminen. Puolustusvoimat ohjasi ja tuki vapaaehtoista maanpuolustusta antamalla puolustusvalmiuden kannalta tärkeisiin koulutustapahtumiin henkilöstö- ja kalustoapua. Puolustusvoimissa otettiin käyttöön kokonaisvaltaisesti uudistettu vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaus- ja tukijärjestelmä. Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus ry allekirjoittivat tulossopimuksen, jossa sovittiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tavoitteista ja resurssien käytöstä. RUK:n kouluttajakursseja kehitettiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ehtojen mukaisesti. Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistui kertomusvuonna noin reserviläistä, harjoitusten suoritemäärän ollessa noin vuorokautta. Maanpuolustuskoulutus ry:n paikallisosastojen määrä kasvoi 194:sta 215:aan. Kyseiset koulutusyksiköt toimivat 270 kunnan alueella. Kertomusvuonna valmistui Pääesikunnan laaja selvitystyö reservin koulutuksen nykytilasta ja esityksistä toiminnan kehittämiseksi. Keskeisinä kehittämisen kohteina nähtiin vapaaehtoisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen integroiminen nykyistä kiinteämmäksi osaksi reservin koulutusjärjestelmää. Tavoitteeksi asetettiin uusimuotoisen vapaaehtoisuutta nykyistä paremmin hyödyntävän reservin päällystön ja erikoishenkilöstön koulutusjärjestelmän käyttöönotto vuoden 2003 kuluessa Materiaalipolitiikka ja varustaminen Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Materiaalialan yhteistyötä kehitetään pohjoismaisin ja kahdenvälisin järjestelyin sekä NATOn että Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) kanssa siten, että parannetaan kansallisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytyksiä, puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta. Puolustushallinto on osallistunut puolustusmateriaalialan pohjoismaista yhteistyötä koskevan valtiosopimuksen valmisteluun. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska allekirjoittivat 9. kesäkuuta 2001 sopimuksen puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta (PTY-sopimus). Suomella on vuonna 2001 ollut Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Italian, Ranskan ja Ruotsin kanssa kahdenvälistä yhteistyötä, jossa on käsitelty pitkän tähtäyksen materiaalihankkeita ja merkittäviä ajankohtaisia projekteja. Puolustushallinto on osallistunut EU:n jäsenvaltioiden muodostaman POLARM-työryhmän toimintaan, jossa on käsitelty huoltovarmuutta, unionin sisäisiä puolustusmateriaalin siirtoja ja tulleja. Puolustushallinnon asiantuntijat ovat osallistuneet NATOn materiaalityöryhmien toimintaan, jossa on käsitelty järjestelmien yhteensopivuutta ja standardisointia. Vuoden 2001 aikana suomalaiset osallistuivat yli 60 kokoukseen. Kertomusvuonna Suomella on ollut mahdollisuus hyödyntää NATOn materiaalihuoltolaitoksen (NAMSA) tuottamia huolto- ja varaosapalveluja ja osallistua yhteistyöhön huollon alalla voimassa olevan puitesopimuksen mukaisesti. Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmä (WEAG) järjesti vuonna 2001 kaksi kansallisten puolustusmateriaalijohtajien kokousta. Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet erityisesti pohjoismaiden ja EU-maiden kesken. Pohjoismaiden kesken yhteisesti valmisteltu kuljetushelikoptereiden hankintasopimus allekirjoitettiin lokakuussa AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän kehitystyötä jatkettiin yhdessä Ruotsin kanssa. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen osuutta pyritään lisäämään siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Vuonna 2001 on kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä on pyritty turvaamaan siten, että puolustusmateriaalihankintoihin myönnettyjä määrärahoja on kohdennettu uudelleen ja luotu mahdollisuuksia kotimaista puolustusmateriaaliteollisuutta hyödyttävälle kansainväliselle yhteistyölle. Eduskunta on myöntänyt vuoden 2001 kolmannessa lisätalousarviossa 100 milj. markkaa kotimaisen ruutija ampumatarviketuotannon ylläpitämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi tehtäviin puolustusvoimien hankintoihin. Kertomusvuoden aikana laadittuun vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisällytettiin Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuus (STALVA) pyrkimyksenä turvata kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden

10 s. 10 säilymismahdollisuuksia kriittisillä osaamisalueilla sekä parantaa ampumatarvikkeiden huoltovarmuutta. Puolustusministeri asetti kotimaisille puolustusmateriaalihankinnoille asetetun tulostavoitteen toteutumisen seuraamiseksi työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia selvitys puolustusmateriaalihankintojen jakautumisesta alkuperältään koti- ja ulkomaisiin hankintoihin, jotta tältä osin olisi olemassa jatkossa selkeät periaatteet eduskunnan asiaa koskevien lausumien ja puolustushallinnon tulostavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Työryhmän raportti valmistui Materiaalihankkeiden ohjausta kehitetään ja hankintojen toteuttamista parannetaan siten, että vuodelle 2002 siirtyvien erien määrä on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista. Tavoitetta ei saavutettu eräiden suurten materiaalihankkeiden viivästymisen johdosta. Kaikista materiaalihankintavaroista siirtyi vuodelle 2002 noin 31 %. Sitomattomana siirtyvien määrärahojen osuus oli noin 5,4 % Rauhanturvaamistoiminta ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintatyöhön Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan osallistumiselle luodaan ja ylläpidetään toimintaedellytykset valmistelemalla osallistumispolitiikka yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön kanssa, hankkimalla osallistumiseen tarvittavat voimavarat sekä uusimalla osallistumiseen tarvittavat säädökset poliittisten päätösten mukaisesti. Rauhanturvaamislainsäädäntö uudistettiin ja rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanotehtävät sekä rauhanturvaamisoperaatioiden johtovastuu siirrettiin uudistetun lain mukaisesti puolustusvoimille vuoden 2001 alussa. Suomalaisten rauhanturvaajien kokonaisvahvuus vuoden 2001 lopussa oli 968 sotilasta. Osallistumisesta aiheutuneet bruttomenot kertomusvuonna 2001 olivat 558 milj. markkaa. Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan toteutetaan laadullisesti vähintään nykytasolla huolehtimalla kansallisesta hallinnosta ja johtamisesta. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus aloitti toimintansa vuoden 2001 alussa ja saavutti kesällä 2001 NATO/PfP -koulutuskeskuksen aseman (Status of NATO/PfP Training Center). Suomi osallistui kertomusvuonna yhteensä 10 rauhanturvaamisoperaatioon toiminnan painopisteen ollessa edelleen Balkanilla. Kertomusvuoden päättyessä Suomi osallistuu Bosnia-Hertsegovinassa toteutettavassa SFOR (Stabilisation Force) -operaatiossa 105 rauhanturvaajan CIMIC - osastolla siviili-sotilasyhteistyöhön. Suomen pataljoonan toiminta KFOR (Kosovo Force) -operaatiossa Kosovossa jatkui. Kosovon joukkoa vahvistettiin paikallisvaalien ajaksi loka-marraskuussa tilapäisesti 150 rauhanturvaajalla. Kosovon suomalaisen rauhanturvajoukon vahvuus vuoden 2001 lopussa oli 820. Lisäksi yhteensä 43 suomalaista sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria osallistui YK-operaatioihin Balkanilla, Kashmirissa, Kuwaitissa, Kyproksella ja Lähi-idässä sekä Etiopian ja Eritrean rajalla. UNIFIL (United Nations Interim Force in Lebanon) -operaation supistusten yhteydessä Suomi kotiutti kertomusvuoden aikana vuodesta 1982 alkaen toimineen pataljoonansa Etelä- Libanonista. Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan turvataan toimittamalla rauhanturvajoukkojen käyttöön tasokas ja riittävä henkilöstö sekä materiaali. Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan on toteutunut tulostavoitteiden mukaisesti. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen suorituskyky ja menestyminen operatiivisissa tehtävissä vahvisti osaltaan puolustuksemme uskottavuutta. Suomen kansainvälisen aseman ja tehtyjen sitoumusten edellyttämää valmiusjärjestelmää ylläpidetään. Vakiintunut pohjoismainen yhteistyö rauhanturvaamisessa tarjosi monikansallisten yhteistoimintakykyisten kriisinhallintajoukkojen kehittämiselle hyvän pohjan. Positiiviset kokemukset rauhanturvaamisoperaatiosta tukivat kehittämistyötä. Yhteispohjoismaisen kriisinhallintajoukon kehittämisessä edistyttiin NORDCAPS (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support) -yhteistyön puitteissa. NORDCAPS:n pysyvässä suunnitteluelimessä Ruotsissa työskenteli upseereita neljästä pohjoismaasta ja sen tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida pohjoismaista yhteistyötä kriisinhallinnan alalla. Suomi toimi kertomusvuonna NORDCAPS:n puheenjohtajamaana. Vuoden 2001 aikana luotiin perusta yhteispohjoismaiselle joukkorekisterille. Tavoitteena on kyetä asettamaan yhteispohjoismainen prikaatin suuruinen joukko kriisinhallintatehtäviin vuoden 2003 kuluessa. Vuoden 2001 aikana sovittiin eri maiden välisestä vastuunjaosta kyseisen prikaatin kehittämisessä. Suomi otti johtovastuun prikaatin johtamisjärjestelmän kehittämisessä. Puolustusvoimat ottaa vastaan puolustusministeriöltä kriisinhallinnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävät ja osallistuu valtion johdon määrittämiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Rauhanturvaamisen johtamisen ja toimeenpanovastuun muutoksen edellyttämät toimenpiteet suoritetaan ja järjestelmä toimii täysipainoisesti uudessa organisaatiossa. Kansainvälisen yhteistyön

11 s. 11 edellytyksiä parannetaan keskittämällä kansainvälisen toiminnan koulutus erilliseen koulutuskeskukseen. Kriisinhallinnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävien siirto puolustusministeriöstä puolustusvoimiin sujui suunnitellulla tavalla. Operatiivisen vastuun siirtoon liittyen perustettiin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PvKvK) puolustusministerin päätöksellä. Keskus johtaa kriisinhallintatehtävissä olevien joukkojen ja sotilastarkkailijoiden hallintoa, koulutusta ja huoltoa. Toimenpiteet kansainvälisen koulutuksen keskittämiseksi PvKvK:n alaisuuteen, pois lukien Porin Prikaatin valmiusjoukkokoulutus, on käynnistetty vuonna Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään: - Varustamalla ja kouluttamalla kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin määritetyt joukot sekä osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon PARP:n (Planning and Review Process) vuodelle 2001 asetetut kumppanuustavoitteet sekä Euroopan unionin kriisinhallintajoukkojen muodostamisesta tehdyt päätökset. - Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon puolustusvoimien johtamis- ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä sekä materiaalihankinnoissa. EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen liittyen asetettiin kenraalitasoinen sotilasedustaja EU:n sotilaskomiteaan ja samalla NATOon sekä viisi upseeria EU:n sotilasesikuntaan. Sotilaskomitean puheenjohtajaa tuettiin asettamalla hänen käyttöönsä suomalainen avustava henkilöstö. Toimenpiteet EU-edustuston vahventamiseksi toisella apulaissotilasedustajalla toteutettiin. Suomen alustavaa joukkotarjousta ja alustavaa lisäjoukkotarjousta koskevat tehtävät suoritettiin sekä kotimaassa että EU-työryhmissä. Kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen koulutus jatkui PorPr:ssa ja rotaatiokoulutuksena PvKvK:ssa suunnitellusti. Kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelman valmistelua jatkettiin. Joukkojen kehittäminen jatkui niin, että vuoden 2001 tavoitteet pääosin saavutettiin. Kansainvälisten velvoitteiden huomioon ottaminen johtamisja henkilöstöjärjestelmissä on vakiintumassa. Joukkojen kokoonpanorakenteet sekä henkilö- ja materiaaliyksikkötyyppien laatiminen saataneen pääosin valmiiksi asetettuihin tavoiteaikoihin mennessä. Sen sijaan joukkojen materiaalin hankintoja ei kyetä toteuttamaan suunnitellulla tavalla, mutta niiden valmius kyetään tilapäisjärjestelyin saavuttamaan ilmoitetulla tavalla. Eurooppalaisen sotilaalliseen kriisinhallinnan johto- ja suunnitteluelinten (NATO, EU, WEU, NORDCAPS, SHIRBRIG) työskentelyyn ja toiminnan valmisteluun liittyen valmisteltiin sotilasasiantuntijan lähettäminen NATO-edustustoon valmistelemaan vuoden 2003 Cooperative Knowledge - harjoitusta, jossa testataan uusi kriisinhallinnan johtamisjärjestelmä ja sen yhteensopivuus NATO- järjestelmiin. Osallistuttiin pohjoismaisten rauhanturvajärjestelyjen kehittämiseen NORDCAPS-yhteistyössä, samoin on osallistuttu SHIRBRIG:n ja MCG:n (KFOR) työskentelyyn eri tasoilla. Aktiivinen toiminta WEU:n kanssa lopetettiin, ja esikuntaupseeri siirrettiin WEU:sta EU:iin. Ilmavoimien kansainvälisen toiminnan runkosuunnitelma vuosille vahvistettiin Tämä käsittää joukkojen koulutuksen, varustamisen sekä osallistumisen kansainvälisiin harjoituksiin siten, että asetettu valmius saavutetaan asteittain vuoden 2006 loppuun mennessä. Osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin kehitetään PARP III tavoitteita. Merivoimissa kansainvälisen toiminnan tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmista poikkeavat henkilöstötarpeet vaikeuttivat henkilöstön ja taloudellisten resurssien suunnittelua. Kansainvälisen toiminnan tasoa ei voida enää kasvattaa ilman merkittäviä lisäresursseja. PvKvK sai Natolta PfP Training Centre - statuksen. Uuden statuksen myötä Nato tunnusti PvKvK:n aseman kansallisena koulutuskeskuksena, joka kansalliseen päätöksentekoon perustuen toteuttaa PfP:hen liittyviä koulutustapahtumia sekä harjoituksia. Näin ollen PvKvK:n tarjoaman koulutuksen tulee tukea PfP:n puitteissa asetettuja tavoitteita sekä edistää partnerimaiden yhteistoimintakykyä. PvKvK:n tarjoamien PfP-aktiviteettien tulee olla avoimia kaikille PfP-kumppanimaille. Valmiusjoukon toimeenpanovalmiuden kehittyminen riippuu varustamistilanteesta. Keskimäärin tehtävissä on ollut sotilasta. Kriisinhallintajoukkojen kokoonpanojen suunnittelu on vaatinut suunniteltua enemmän henkilötyöpäiviä, mutta asetetut tavoitteet kyettiin saavuttamaan. Materiaalin sitominen kyetään aloittamaan. Alkuvuodesta nimettiin hankepäälliköt kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelmaan. Hankepäälliköiden lisäksi määritettiin muu hankkeiden läpivientiin osallistuva henkilöstö ja joukot. Pohjoismaisessa materiaaliyhteistyössä (Nordic Share) on tutustuttu NAMSAn ylläpitämään SHAREjärjestelmään, jonka kautta jäsenmaat ostavat ja myyvät puolustusmateriaalia. Suomi aloitti järjestelmän koekäytön. Lopullinen päätös järjestelmän käytöstä tehtiin lokakuussa NAMSA Board of Directors hyväksyi Suomen liitännäisjäsenhakemuksen alustavasti Edellytyksiä parannettiin tiedonvaihdolla, ulkomaalaisten osallistumisella kansallisiin testiohjelmiin sekä tutustumalla kansainvälisiin määrittelyasiakirjoihin. NAMSA:n ylläpitämän SHAREjärjestelmän adoptointi Pohjoismaisen materiaaliyhteistyön (Nordic Share) työskentelyvälineeksi tulee omalta osaltaan helpottamaan puolustusmateriaalin varaosakaupan toteuttamista järjestelmän piirin kuulu-

12 s. 12 vista jäsenmaista. SFOR- ja KFOR-operaatiot ovat Naton johdossa, eikä YK suorita korvauksia niistä aiheutuneista kustannuksista. Muista operaatioista aiheutuvat Suomen saatavat (sisältäen myös laskutusarvion saakka) suomalaisten rauhanturvajoukkojen kustannuksista olivat oleellisesti aikaisempia vuosia vähäisemmät ja määrältään seuraavat: Saatavat milj. USD 2000 Saatavat milj. USD 2001 Rauhanturvajoukko UNFICYP (Suomen osasto Kyproksella) 0,1 0,0 UNIFIL (Rauhanturvajoukko Libanonissa) 10,0 1,0 UNPREDEP (Rauhanturvajoukko Makedoniassa) 21,3 0,0 UNMEE (Suomen osasto Etiopia-Eritreassa) 0,0 0,0 Sotilastarkkailijat 0,0 0,1 Yhteensä 31,4 1, Hallinto ja tukitoiminnot Hallinnolla ja tukitoiminnoilla tehdään mahdolliseksi puolustusministeriön hallinnonalan virastojen toiminta ja edellä olevien toiminnan osa-alueiden tavoitteiden saavuttaminen. Hallinnon tärkeimpiä osa-alueita ovat organisaation ja muun hallinnon kehittäminen sekä tietohallintoon, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja logistisiin tukipalveluihin liittyvät tehtävät. Pääesikunnan otettiin käyttöön uusittu organisaatio Puolustusministeriön osalta tehtiin päätös uudesta organisaatiosta ja valmisteltiin uuden organisaation käyttöönotto lukien. Muita toimintaa tukevia ja ohjaavia palveluja ovat toimistopalveluihin, hankintatoimintaan sekä erilaisiin materiaali-, varastointi-, huolto-, kuljetus- ym. palveluihin liittyvät tehtävät. Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Saatetaan päätökseen vuonna 2000 aloitettu yhteiskunnan tietoverkkojen hyväksikäytön toteuttamisohjelman laadinta. Tavoite ei toteutunut. Selvitystyö siitä, mitä tietoa puolustusvoiminen ja muun yhteiskunnan välillä tietoverkoissa voidaan vaihtaa, saatiin vuonna 2001 päätökseen. Työtä jatketaan ja se valmistuu vuoden 2002 aikana. Viivästymisen on aiheuttanut henkilöresurssipula. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien tietohallintoa ja tietoteknisiä järjestelmiä koskevat yhteiskäyttöhankkeet ja ylintä johtoa palvelevan johdon tietojärjestelmän valmistelu aloitetaan vuonna Puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteistyönä valmisteltiin hallinnonalan yhteisen tietohallintostrategian laatimista, mikä käynnistyi konkreettisesti vuoden 2002 alussa. Strategia luo perustan tietohallinnon ja tietoteknisten järjestelmien entistä laajemmalle yhteiskäytölle. Aloitetaan puolustusvoimien tietojärjestelmien tuloksellisuuden (vaikuttavuus, tuottavuus ja taloudellisuus) arviointi siten, että tärkeimpien järjestelmien osalta tiedot ovat käytettävissä vuonna Kertomusvuonna käynnistettiin tietojärjestelmien tuloksellisuuden arviointihanke (TULA). Puolustushallinnon käyttöön kehitettiin menetelmä, jonka avulla osana laatujärjestelmää voidaan jatkossa arvioida käytössä olevien tai käyttöön suunniteltujen tietojärjestelmien vaikuttavuutta toimintaprosessien tuloksellisuuteen. Menetelmää testattiin kuljetusalan tietojärjestelmään (KULTI). Vuoden 2002 aikana menetelmän avulla tullaan arvioimaan edelleen ainakin hankeohjauksen tietojärjestelmän (HOTI), henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (HEHATI) tärkeimpien osajärjestelmien sekä eräiden muiden keskeisten tietojärjestelmien tuloksellisuutta. Taloudellisten voimavarojen käytön raportointijärjestelmä uudistetaan. Puolustusvoimat käyttää vuoden 2000 toimintakertomuksesta ja vuoden 2002 TAE:sta lähtien toiminnan ja talouden suunnittelussa, tulossopimuksissa, rahoituskehysten antamisessa ja seurannassa sisäisen laskennan tuottamia suoritteiden kokonaiskustannuksia ja tuloksellisuuden tunnuslukuja. Taloudellisten voimavarojen raportointikäytännön uudistaminen on käynnistynyt ja raportoinnin kehittämistä jatketaan puolustusvoimissa osana prosessijohtamisen mallin kehittämistä. Talousarvion laadintaa sekä tulossopimusten sisältöä ja rakennetta on kertomusvuoden aikana täsmennetty ja kehitetty. Toimintakertomuksen sisältöä ja luettavuutta on myös parannettu. Sisäisen laskennan kehittämistyötä jatketaan edelleen. Tältä osin ollaan kuitenkin jäljessä suunnitellusta aikataulusta puolustusvoimissa tapahtuneiden henkilövaihdosten johdosta. Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on 18 prosenttia tuotoista. Raportointijakson käyttöjäämä oli 15,5 prosenttia tuotoista. Puolustusvoimien tukitoimintoja koskevat selvitykset (mm. ulkoistaminen) laaditaan ja niitä koskevat esitykset tehdään viimeistään vuonna Tukitoimintoja koskevat pilottihankkeet on käynnistetty.

13 s Kiinteistöhallinto Puolustushallinnon kiinteistökanta oli 3,7 milj. htm 2 vastaten rakennustilavuudeltaan 17,7 milj.rm 3. Kertomusvuonna valmistui uudisrakennuksia rm 3. Valmistuneiden uudisrakennushankkeiden kokonaiskustannukset olivat 207,2 milj. mk. Olemassa olevan rakennuskannan perusparannuksia valmistui rm 3. Valmistuneiden perusparannushankkeiden kokonaiskustannukset olivat 47,7 milj. mk. Toimitiloja oli käytössä 3,48 miljoonaa htm 2 sekä harjoitus- ym. alueita hehtaaria. Kertomusvuoden aikana hankittiin lisäalueita erityisesti valmiusyhtymiin, ampuma- ja harjoitusalueisiin sekä käyttöoikeuksia varastoalueiden suoja-alueisiin. Puolustusministeriö toteutti valtion kiinteistöstrategian mukaista puolustushallinnon kiinteistöuudistusta siten että puolustusministeriön, valtiovarainministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön allekirjoittaman aiesopimuksen mukaisesti puolustushallinnon maa- ja vesialueet (pois lukien rakennetut alueet) luovutettiin alkaen maa- ja metsätalousministeriölle ja edelleen Metsähallitukselle siirrettäväksi. Metsäomaisuuden myötä Metsähallitukselle siirtyi koko puolustusministeriön metsätoimi henkilöstöineen. Pääosa työsuhdeasuntokannasta luovutettiin valtiovarainministeriölle ja edelleen Kruunuasunnot Oy:lle Puolustusministeriön kiinteistöjärjestelyihin liittyen puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta on tarkoitus luovuttaa valtiovarainministeriölle ja edelleen Senaatti-kiinteistöille lukien samoin kuin eräät Tiehallinnolle ja Ilmailulaitokselle tulevat alueet. Puolustusvoimille tarpeeton vaihtoomaisuus luovutetaan Kapiteeli Oy:lle pääosin niin ikään lukien. Kertomusvuoden aikana valmisteltu omaisuuden siirto maa- ja metsätalousministeriölle ja edelleen Metsähallitukselle käsitti hehtaaria maaalueita tasearvoltaan noin 307,4 milj. mk, 86 kpl rakennuksia tasearvoltaan noin 6,6 milj. mk ja rakenteita tasearvoltaan noin 4,1 milj. mk. Yhteensä tämä omaisuuden siirto Metsähallitukselle oli arvoltaan noin 318,2 milj. mk. Omaisuuden siirto valtiovarainministeriölle ja edelleen Kapiteeli Oy:lle käsitti 29 asuinrakennusta maapohjineen bruttoalaltaan m 2 (huoneistoala m 2 ) ja 4 asuinrakennusta ilman maapohjaa. Luovutettuja kiinteistöjä oli 38 hehtaaria tasearvoltaan noin 1,9 milj. mk. Yhteensä Kapiteeli Oy:lle siirretyn omaisuuden (aineettomat oikeudet, rakennukset ja rakenteet) arvo oli noin 9,1 milj. mk. Omaisuuden siirto valtiovarainministeriölle ja edelleen Kruunuasunnot Oy:lle käsitti 254 asuinrakennusta maapohjineen bruttoalaltaan m 2 (huoneistoala m 2 ) ja 13 asuinrakennusta ilman maapohjaa bruttoalaltaan m 2 (huoneistoala m 2 ). Luovutettuja kiinteistöjä oli 187 hehtaaria tasearvoltaan noin 22,9 milj. mk. Yhteensä Kruunuasunnot Oy:lle siirretyn omaisuuden arvo (aineettomat oikeudet, rakennukset ja rakenteet) arvo oli noin 330,5 milj. mk. Kertomusvuoden aikana sovittiin Senaatti-kiinteistöjen kanssa eräiden uusien rakennusinvestointien toteuttmisesta Senaatti-kiinteistöjen hankkimalla rahoituksella. Ympäristönsuojelun kehittämistä jatkettiin. Vuoden 2001 aikana uusittiin puolustusvoimien hallinnollinen ympäristönsuojelua koskeva ohje. Ympäristönsuojelukoulutuksen painopiste oli puolustusvoimissa varuskuntien ympäristövastaavien koulutuksessa. Myös pohjavesien suojelua, meluntorjuntaa ja saastuneiden maiden puhdistamista koskevia kehityshankkeita sekä puolustushallintojen välistä kansainvälistä ympäristönsuojeluyhteistyötä jatkettiin. Kiinteistöjen ylläpito vuosina : Selite Muutos [%] Rakennustilavuus (milj. m 3 ) Sisältää asuinrakennukset 18,7 18,2 17,5 17,7-5.3 Huoneistoala (milj. m 2 ) Sisältää asuinrakennukset 3,97 3,84 3,66 3,68-7,3 Kiinteistönhoito (milj. mk) ilman kiinteistöveroa 467,1 477,3 480,5 436,0-6,7 Kunnossapito (milj. mk) 88,4 116,7 99,5 119,2 +34,8 Kunnossapito (milj. mk) Erillistilaukset 51,6 50,6 58,7 53,4 +3,5 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä (milj. mk) 607,1 644,6 638,7 608,6 +0,2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatketaan siten, että tilat saatetaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaiseksi viimeistään vuonna Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatkettiin suunnitellulla tavalla. Tavoitteena on saada säännösten edellyttämät muutokset valmiiksi vuoden 2002 loppuun mennessä.

14 s. 14 Räjähteiden varastointia koskevat ohjeet ja turvallisuutta parantavat suunnitelmat laaditaan vuonna Tavoitetta ei saavutettu. Räjähtävän materiaalin varastointia koskevien ohjeiden ja suunnitelmien laadintaa sekä niihin liittyvien laajojen selvitysten laatimista on jatkettu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2001: Rakennuslaitoksen palvelutuotannon hinnoittelu saatetaan vertailukelpoiseksi yleisten markkinoiden kanssa. Rakennuslaitos osallistui valtakunnalliseen kiinteistökustannusten vertailututkimukseen. Tutkimuksesta vastasi Kiinteistötalouden instituutti ry (KTI). Rakennuslaitoksen kiinteistökustannukset olivat vertailukelpoisia ja kilpailukykyisiä valtakunnalliseen aineistoon nähden. Vertailussa kuluryhmät siivous, sähkö ja kiinteistövero olivat keskimäärin mediaanitasoa tai alle sen. Edelliseen vuoteen verrattuna kiinteistönhoitokustannukset ovat laskeneet 3-5 % lukuun ottamatta teollisuushallikiinteistöjä. Kiinteistönhoitopalvelujen tuotteistamista on voimassa olevissa puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen välisissä ylläpitosopimuksissa jatkettu siten, että sopimukseen sisältyviä kiinteistöjen hoitoon kuulumattomia lisä- ja käyttäjäpalveluja on vuoden 2001 alusta lukien seurattu erikseen. Tuotteistamista on lisäksi tarkennettu kohdistamalla aikaisemmin kiinteistönhoitoon kohdistuneita pienkorjauksia kunnossapitoon. Ympäristö- ja turvallisuusasiat saatetaan osaksi rakennuslaitoksen toimintamallia. Keskeisenä painopistealueena rakennuslaitoksen toimintamallin kehittelyssä on kestävän kehityksen ja muiden ympäristöasioiden sekä puolustusvoimien turvallisuusmääräysten edellyttämien toimintatapojen sisällyttäminen kaikkiin toimintaprosesseihin. Työ jatkuu edelleen. Asiakastyytyväisyysindeksin taso nostetaan 68:sta 75:een. Vuonna 2001 teetettiin asiakastyytyväisyystutkimus ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan ulkopuolisella asiantuntijalla. Kiinteistötalouden instituutti ry:n (KTI) tutkimukseen ei sisältynyt asiakastyytyväisyysindeksiä. Kyselyssä arvioitiin rakennuslaitoksen toimialojen palvelukykyä kaikissa alueyksiköissä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys palveluiden laatuun oli keskimääräistä korkeampi verrattaessa tuloksia yksityissektorin asiakkaiden tyytyväisyyteen. Henkilöstö sai kiitosta palveluhenkisyydestä, asiakkaiden tarpeiden tuntemisesta ja yhteistoiminnan sujuvuudesta. Erityisen tyytyväisiä oltiin siivouspalveluihin ja keskimääräistä tyytyväisempiä energiapalveluihin, kun tuloksia tarkasteltiin rakennuslaitoksen omien palveluiden kesken. Alueyksiköittäin tarkasteltuna tuloksissa oli eroavaisuuksia. Eniten kehitettävää oli aikataulujen pitävyydessä sekä hinta-laatusuhteessa. Työtyytyväisyysindeksin taso nostetaan 67:stä 75:een. Rakennuslaitoksessa arvioidaan työtyytyväisyyttä joka toinen vuosi tehtävän koko henkilöstölle suunnatun työilmapiirikyselyn avulla. Seuraava kysely tehdään vuonna Rakennushankkeet toteutetaan hankesuunnitelmissa vahvistettujen laajuuksien ja aikataulujen mukaisesti siten, että talousarvion käyttösuunnitelman mukaisia kustannusarvioita ei ylitetä. Vuonna 2001 laadittiin 33 puolustusministeriön vahvistamaa hankesuunnitelmaa, joiden arvioidut rakennuskustannukset olivat yhteensä 227,3 milj. mk. Suurin osa hankkeista pysyi suunnitelluissa aikatauluissa. Suunnittelu kilpailutettiin ja valittiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijä. Suunnitteluaikataulut määritettiin ottaen huomioon rakennettavan kohteen laajuus, tekninen vaativuus ja käyttäjän tarpeet kohteen käyttöönottamiseksi. Suunnittelua ohjattiin siten, että hankesuunnitelmissa lasketuissa laajuuksissa ja kustannuksissa pysyttiin mahdollisimman hyvin. Vuonna 2001 valmistuneiden rakennuskohteiden kustannusarviot ylittyivät 11,2 milj. mk eli 5 %, mikä johtuu pääasiassa rakennuskustannusten yleisestä noususta. Rakennusinvestoinnit toteutetaan siten, että seuraavalle vuodelle siirtyviä eriä jää mahdollisimman vähän. Vuodelta 2001 siirtyi 82,7 milj. mk, mikä oli 31 % käytettävissä olevista määrärahoista. Siirtyvien erien määrään vaikutti epävarmuus puolustushallinnon kiinteistöratkaisusta sekä epävarmuus ratkaisuun liittyvistä siirtymäkauden investointien rahoitusjärjestelyistä. Rakennuttamisprojektit toteutetaan markkinaehtoisesti urakoitsijoita kilpailuttamalla. Rakentamisessa urakoitsijoiden käyttöä on edelleen lisätty. Urakoitsijat on kilpailutettu valtion julkisista hankinnoista annetun lain periaatteiden mukaisesti. Rakennusurakat on saatu pysymään sopimuksiin kirjatuissa aikatauluissa. Puolustusministeriön tilaamat omistajapalvelut toteutetaan sopimukseen sisältyvässä laajuudessa, aikataulussa ja kustannuksissa. Omistajapalvelutehtävinä laadittiin mm. valtion työohjelmamenettelyn edellyttämät työohjelmaesitykset ja