PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001
|
|
- Ella Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001
2 PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2001 uolustusvoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin vuonna Aluevalvonnan tasoa on pystytty parantamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuun terrori-iskun seurauksena ilmatilan valvontaa tehostettiin ajallisesti ja paikallisesti rajattuna. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko antaa selkeät suuntalinjat puolustusvoimien kehittämiseksi lähivuosina. Selonteon toimeenpano on jo käynnistetty. Puolustusvoimien kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien rakentamisessa. Yhteispohjoismaisesta kuljetushelikopterihankinnasta tehtiin kauppasopimus. Maavoimien varustamisen ohella materiaalisen kehittämisen painopiste on johtamisvalmiuden parantamisessa. Varusmies- ja kertausharjoituskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Varusmiesten 60 maastokoulutusvuorokauden tavoitetta laskettiin kouluttavan henkilöstön ja toimintamenojen riittämättömyyden takia. Maastovuorokausia kertyi keskimäärin 52 kuutta kuukautta kohti. Varusmiespalveluksensa keskeyttäneiden määrä lisääntyi edelleen. Kertausharjoituksista lykkäystä saaneiden määrä sen sijaan pieneni. Kertusharjoituksissa koulutettiin runsaat reserviläistä. Lisääntyneet kertausharjoitukset
3 ovat vähentäneet vapaaehtoisten harjoitusten määrää. Rauhanturvatoiminnan operatiivinen vastuu siirtyi puolustusministeriöstä puolustusvoimiin. Kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Kaikkien tulosyksiköiden tehtävät ja tulostavoitteet sekä henkilöstöresurssit eivät olleet tasapainossa. Henkilöstömäärä ei riitä annettuihin tehtäviin. Teknologian kehityksestä johtuen henkilöstön osaaminen ei aina vastaa uusien tehtävien mukaisia vaatimuksia. Vuoteen 2012 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa pyritään havaittujen ongelmien poistamiseen. Puolustussunnittelumme perustuu siihen, että vastaamme kaikissa tapauksissa itse maamme puolustustamisesta ja siihen, että koko maata puolustetaan. Alueellinen puolustusjärjestelmä on oloihimme suunniteltu ja meille sopiva puolustusratkaisu. Puolustusvalmiutemme joustavalla säätelyllä kykenemme hallitsemaan eri tyyppiset uhkatilanteet ja optimoimaan voimavarojemme käytön. Nyt varustamisen painopiste on valmiusyhtymissä, mutta seuraavaksi vahvistamme alueellisten ja paikallisjoukkojen suorituskykyä. Ne ovat välttämätön ja tärkeä osa puolustusjärjestelmäämme. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala
4 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA VUONNA Puolustusvoimien osuudet valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon valmistuivat turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean määrittämässä aikataulussa. Selonteko antaa selkeät suuntalinjat puolustusvoimien kehittämiselle lähivuosina. Selonteossa puolustusvoimille osoitettu rahoitus mahdollistaa rakennemuutoksen jatkamisen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla vuoteen 2008 saakka. Selonteossa linjattujen toimenpiteiden edellyttämä valmistelu on käynnistetty puolustusvoimissa. Aluevalvonnassa saavutettiin asetetut tavoitteet tyydyttävästi. Syyskuun terrori-iskun seurauksena puolustusvoimissa tehostettiin ilmatilan valvontaa ajallisesti ja paikallisesti rajatusti. Strategisen suunnittelun painopiste oli luvun puolustusjärjestelmän tutkimuksen käynnistämisessä. Operatiivisessa suunnittelussa painopisteenä oli strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien tarkistaminen Ahmavaara valmius- ja pääsotaharjoituksen kehittämistoimenpiteiden sekä muiden harjoitusten havaintojen perusteella. Kehittämistyö eteni pääsääntöisesti laadittujen aikataulujen mukaisesti. Päämääränä on, että käsketyt kehittämistoimenpiteet saadaan toteutetuksi vuoden 2002 valmius- ja pääsotaharjoitukseen mennessä. Pääsotaharjoituksen suunnittelu ja valmistelu etenivät suunnitelman mukaan. Varusmiehiä astui palvelukseen henkilöä. Varusmiespalveluksen aikainen poistuma vakiintui 13 prosenttiin palvelukseen astuneista. Palvelukseen astuneiden varusmiesten lukumäärä vastasi asetettuja tavoitteita. Miesten 30 vuotta täyttäneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen suoritti 82,9 prosenttia. Varusmiespalvelun suoritti 370 naista. Palvelusvuorokauden hinta oli 232 markkaa. Varusmieskoulutuksessa maastovuorokausia oli keskimäärin 52. Aikaisempaa 60 vrk:n tavoitetta on laskettu kouluttavan henkilöstön ja toimintamenorahoituksen riittämättömyyden takia. Vuoden 2001 puolustusselonteon perusteella käynnistettiin selvitystyö vuonna 1998 toimeenpannun palvelukseenastumisjärjestelmän tarkistustarpeista. Varusmiesten koulutusjärjestelmän kehittämistä osaksi yhteiskunnassa annettavaa koulutusta jatkettiin. Painopisteinä olivat johtaja- ja kouluttajakoulutus ja liikuntakoulutus sekä varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväksilukeminen. Kertausharjoitusvuorokausille asetettu tavoite saavutettiin. Harjoitusvuorokausia kertyi ja harjoituksissa koulutettiin reserviläistä. Lykkäysprosentti oli noin 12. Kertausharjoituksen vuorokausihinnaksi muodostui 683 markkaa. Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa
5 antama koulutus on pienentynyt vuoden 1999 tasolta noin 21 prosenttia. Vuonna 2001 koulutettiin henkilöä. Lisääntyneet kertausharjoitukset ovat vähentäneet joukko-osastojen mahdollisuuksia vapaaehtoisten harjoitusten järjestämiseen. Vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle annettu tuki ja ohjaus on lisääntynyt. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutus ry:n välinen tulosohjaus vakiinnutettiin. Tulossopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Reserviupseerikoulun kouluttajakursseja kehitettiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ehtojen mukaisesti. Alkuvuoden aikana puolustusvoimien kansainvälisen toiminnanpainopiste siirtyi käytännön toimissakin Euroopan Unioniin. Naton rauhankumppanuusohjelma sekä yhteispohjoismaiset rauhanturvaamisjärjestelyt tukevat tätä tavoitetta. Puolustusvoimat otti virallisesti vastaan puolustusministeriöltä kriisinhallinnan käytännön valmistelu-, toimeenpano- ja johtamistehtävät. Operatiivisen vastuun siirtoon liittyen perustettiin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus puolustusministerin päätöksellä Vastaanotto ja toiminnan jatkaminen sujui ongelmitta. Johtamismenettelyjen vakiinnuttamisessa onnistuttiin ajoittaisia ongelmia lukuunottamatta. Ongelmat kyettiin ratkaisemaan ilman joukkojen toiminnan vaikeutumista. Tasavallan Presidentin päätöksen mukaisesti Suomi vetäytyi Yhdistyneiden Kansakuntien Etelä-Libanonissa toimivasta UNIFIL-rauhanturvaoperaatiosta vuoden 2001 loppuun mennessä. Suomella oli 972 rauhanturvaajaa Suomenlinnan Rannikkorykmentti kouluttaa taistelijoita kiinteään rannikkotykistöön. Peruskoulutus päättyy sotilasvalaan ja valamarssiin. 5
6 6 yhdeksässä operaatiossa vuoden 2001 lopussa. Rekrytoinnin kehittämisen perustaksi puolustusvoimissa käynnistettiin työnantajakuvakampanja, joka ensisijaisen tavoitteen mukaisesti nosti puolustusvoimat esille työnantajana. Rekrytointipäällystön uuteen koulutusjärjestelmään onnistui tyydyttävästi. Puolustusvoimissa oli vuoden 2001 lopussa virkaa ja tehtävää. Näistä oli sotilaiden ja siviilien tehtäviä. Vakinaista henkilökuntaa oli puolustusvoimissa vuoden lopussa , jonka lisäksi määräaikaisia sopimussotilaita oli 370. Puolustusvoimien henkilöstön keskuudessa tehdyissä työilmapiiritutkimuksissa havaittiin työilmapiirin säilyneen korkealla tasolla. Toisaalta henkisen työkyvyn edistämiseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Työuupumukseen liittyen sairaspoissaolot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Työtapaturmat ovat vähentyneet vuoden 1999 tasosta 35 prosenttia. Puolustusvoimien tulosyksiköiden tehtävät ja tulostavoitteet sekä henkilöstöresurssit eivät olleet kaikilta osin tasapainossa. Tulosyksiköiden tehtävät ovat muuttuneet ja henkilöstömäärä ei ole kehittynyt asetettuja tehtäviä vastaavaksi. Myöskään henkilöstön osaaminen ei tietyiltä osin vastaa uusien tehtävien mukaisia vaatimuksia. Erityisesti teknologian kehitys on muuttanut tehtävien sisältöä. Kertomusvuonna valmisteltiin puolustusvoimien henkilöstrategiaa Kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja laatua on lähdetty kehittämään henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden kehittämisen painopiste siirtyi johtamisvalmiuden kehittämiseen ja maavoimien varustamiseen. Maavoimien kehittämisen painopiste oli valmiusyhtymissä ja helikopterijoukoissa sekä tiedusteluja johtamisjärjestelmien, liikkuvuuden sekä tulen tehon ja ulottuvuuden parantamisessa. Valmiusprikaatien materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. Kuljetushelikopterihankintaa jatkettiin osana yhteispohjoismaista yhteistyötä. Kauppasopimus allekirjoitettiin Hankittavien 20 NH90-helikopterin toimitukset ajoittuvat vuosille Helikopterijärjestelmään tilattiin neljä koulutushelikopteria. Kuljetushelikopterien ja niiden moottorien loppukokoonpanosta Suomessa allekirjoitettiin sopimus Patria Finavitecin kanssa marraskuussa. Sopimuksella luodaan huoltovalmiuksia kotimaiseen teollisuuteen. Uuden taistelualuslaivueen ja rannikkojääkäripataljoonien materiaalihankintoja jatkettiin. Laivue konseptiin kuuluva ensimmäinen ilmatyynyalus vastaanotettiin lokakuussa. Ilmavoimien lentotunnit kyettiin turvaamaan sisäisin rahoitusjärjestelyin. Ilmavoimien tärkeimmät yksiköt saavuttivat pääosin tavoitteet.
7 PUOLUSTUSVOIMIEN TULOKSET VUONNA 2001 Avaintulos 1 Keskeisimmät tunnusluvut Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Avaintulokseen sisältyvät toiminnot, jotka koskevat valtakunnan turvallisuuteen liittyvää tietojen hankintaa, arviointia ja raportointia sekä Suomen sotilasasiamiesten toimintaa ulkomailla. Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi Suomen ilmatilaa, aluevesiä ja maarajoja valvotaan sekä kiinteillä että liikkuvilla järjestelmillä, joilla pyritään havaitsemaan ja tunnistamaan erilaiset Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) tapahtumat, ilmiöt ja kohteet. 693,0 794,0 831,0 277,3 299,3 338,3 Saaduista havannoista ja kohteista muodostetaan jatkuvasti tilannekuvaa, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon, ennusteiden laatimisen ja tarvittaessa valmiuden kohottamisen. Tykistöprikaati kouluttaa kenttätykistöjoukot Porin Prikaatin perustamaan valmiusyhtymään. 7
8 8 Avaintulokseen liittyvä toiminta on toteutunut pääosin suunnitellulla tavalla ja tasolla. Puolustusvoimien operatiivinen tilannekuva on ylläpidetty vaaditulla tasolla. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylin johto on pidetty selvillä sotilaallisesta ja sotilaspoliittisesta tilanteesta, joka on mahdollistanut oikea-aikaisen päätöksenteon. Aluevalvonnan ajallista ja alueellista kattavuutta pyrittiin nostamaan. Ilmavalvonnassa keskimääräinen valvontataso säilyi edellisen vuoden kaltaisena. Valvonnan vaihtelua virka-ajan ja muun ajan välillä on tasattu, mikä paransi valvonnan kokonaislaatua. Merivalvonnassa pintavalvonnan taso on pystytty ylläpitämään ja osin myös parantamaan. Myös vedenalaisen valvonnan tasoa pystyttiin parantamaan. Uuden aluevalvontalain käyttöönotossa ja siihen liittyvässä ohjeistuksessa onnistuttiin hyvin. Avaintulos 2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Avaintulos kaksi käsittää ne toiminnot, jotka koskevat valtakunnan puolustusratkaisua ja sen eri osien sotilaallisen puolustuksen tutkimusta, suunnittelua ja kehittämistä. Siihen liittyy puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tutkimusta, kehittämistä, rationalisoinnin ohjausta, puolustusvalmiuden ylläpitoa, päivystystä, vartiointi- ja turvallisuustoimintaa sekä muille viranomaisille annettavaa virkaapua. Avaintulokseen liittyvä toiminta on toteutunut pääosin suunnitellulla tavalla ja tasolla. Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoitus Ahmavaara 2000 kehitti merkittävästi puolustusvoimien operatiivista valmiutta ja kykyä strategisen iskun ennaltaehkäisyyn. Saatujen kokemusten perusteella on jatkettu operatiivisten suunnitelmien tarkistusta. Vuoden 2002 puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksen suunnittelua on jatkettu. Harjoituksen aiheena on strategisen iskun torjunta pääkaupunkiseudulla ja pianopiste on ilmapuolustuksessa. Johtamisjärjestelmää on edelleen parannettu strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan vaatimusten mukaisesti sekä kansainvälisen yhteistoimintakyvyn parantamiseksi. Kertomusvuonna käynnistettiin myös puolustusvoimien teollisuustrategian laatiminen. Henkilötyövuosien eroon vaikuttaa toiminnon 13, tietoteknisten järjestelmien ylläpito, siirtyminen tukitulokseen 6 vuoden 2000 aikana. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattujen toimenpiteiden edellyttämä suunnittelutyö on käynnistetty valtakunnallisen tasan lisäksi maanpuolustusalueilla, merivoimissa, ilmavoimissa ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa. Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on käynnistynyt toimintasuunnitelman mukaisesti 2010-luvun puolustusjärjestelmän määrittämiseksi. Puolustusvoimien tutkimustoiminnan koordinointia kehitettiin tehostamalla T&K-johtoryhmän kokoonpanoa ja toimintatapoja. Materiaalisuunnitelmien laatiminen on jatkunut alajohtoportaiden suunnittelemalla tavalla. Osalla alajohtoportaista suunnittelussa ilmaantui viiveitä, mutta asetetut tavoitteet saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Perustamissuunnitelmien tarkistamiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Turvallisuustilannekuvatietojärjestelmähanke (TUTKA) on tarkennetun suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Pilotointivaihe käynnistyy ainakin osittain vuoden 2002 loppuun mennessä. Viranomaisradiojärjestelmä (VIRVE) otettiin osin käyttöön. Karttapalvelun vastuut ja johtosuhteet on muutettu operatiivisten johtosuhteiden mukaisiksi. Kansainväliseen koordinaatistoon siirtymisessä saa-
9 Keskeisimmät tunnusluvut Virka-apukerrat yhteensä Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) ,8 399,9 Henkilötyövuosien eroon vaikuttaa toiminnon 13, tietoteknisten järjestelmien ylläpito, siirtyminen tukitulokseen 6 vuoden 2000 aikana vutettiin tekninen valmius, mutta käytännön toimenpiteisiin ei voida ryhtyä ennen lopullisen kansallisen päätöksen valmistumista. Toteutus edellyttää yhteistyötä sekä puolustusvoimien sisällä että siviiliorganisaatioiden kanssa. Hankkeiden suunnittelussa on otettava jatkossa paikkatietoaineistojen hankkiminen huomioon nykyistä paremmin. Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksen valmistelut etenivät suunnitellusti. Asevelvollisuusalan tietojärjestelmien liittäminen OPJO-ympäristöön aloitettiin vuoden 2001 aikana. Työ etenee suunnitelman mukaisesti siten, että asevelvollisuusalan tietojärjestelmät toimivat OPJO-ympäristössä vuoden 2005 alusta alkaen. Virka-apu kertojen määrä on muutaman vuoden jälkeen palannut normaalille tasolle. Tason vakauttamiseen on vaikuttanut Kokkolan syväsataman raivauksen loppuun saattaminen vuoden 2000 aikana. Räjähtävän materiaalin raivaus on lisääntynyt hieman ja tullee edelleen lisääntymään, kun sodanaikaisten räjähteiden löydöt kasvavat. Virkaapuun liittyvät raivaus- ja sukellustehtävät useissa kohteissa samanaikaisesti ovat rasittaneet sukellushenkilöstöä ja vaikeuttaneet merivoimien joukko-osastojen koulutustoimintaa. Merivoimat sai rannikkojääkäreille uusia Jurmo-luokan veneitä. 9
10 Avaintulos 3 sekä teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta. 10 Suorituskykyiset joukot Avaintulos kolme jakaantuu kolmeen alatulokseen. Tehtävänsä hallitsevat, riittävät joukot sisältävät sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön koulutuksen suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä alus- ja lentotoimintaa. Joukkojen ylläpito vaatii muonittamista, terveyden- ja sairaanhoitoa, palkkojen, päivärahojen ja matkojen maksamista sekä vaatettamista. Tehtävän mukainen varustus edellyttää materiaalihankkeiden ja asejärjestelmien kehittämistä, sotavarustemateriaalin hankkimista ja jakoa joukoille, teollisuuden kriisivalmiuden suunnittelua Pohjoisella ja Itäisellä Maanpuolustusalueella sekä meri- ja ilmavoimissa palveluksenaikainen poistuma vaikeutti joukkotuotantoa. Aikaisemmin poistuman kohdistuminen palvelukseen astumisen kynnykselle onnistuttiin ennakkokirjeellä ja valistuksella huomattavasti pienentämään. Varusmiespalveluksen aikaisen poistuman pienentämiseksi puolustusvoimissa on valmisteltu varusmiespalvelusta edeltävän valmistautumisohjelman käyttöönottoa. Varusmieskoulutuksen laatua on kyetty parantamaan. Maastovuorokausien lisääminen nykyisestä noin 52 vuorokauden keskimääräisestä tasosta ei ole perusteltua eikä mahdollista ilman merkittävää lisäpanostusta henkilöstöön. Tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suurinta Keskeisimmät tunnusluvut Tavoitevahvuus, I-saapumiserä Palvelukseen astuneet, I-saapumiserä Tavoitevahvuus, II-saapumiserä Palvelukseen astuneet, II-saapumiserä Poistuma varusmiespalveluksen aikana Poistuma varusmiespalveluksen aikana, I-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, I-saapumiserässä Poistuma varusmiespalveluksen aikana, II-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, II-saapumiserässä Ikäluokka 30-vuotiaat / varusmiespalveluksen suorittaneet / / / Siviilipalvelukseen määrätyt Siviilipalvelukseen määrättyjen osuus kutsuntaikäluokasta (%) 7,2 7,3 10 Saapumiserien palvelukseen astuneet / koulutetut Joukkotuotantoluettelon tarve / sijoitetut Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet Kuusi kuukautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet Varusmieskoulutuksen laatu keskimäärin, koulutettavan arvio (1 5) Varusmieskoulutetun hinta *. Vuonna 1999 laskentaperusteet ovat erilaiset, ei vertailukelpoinen / / / x / / x / x 3,7 3,6 x
11 tyytyväisyyttä tunnetaan puolustuvoimien antamaan johtamiskoulutukseen sekä maanpuolustustahtoon. Suurimmat puutteet ovat puolustusvoimien työnantajakuvassa sekä fyysisen kunnon toteutuksessa. Tulo- ja lähtötestien perusteella fyysisen kunnon kehittyminen ei ole vastannut liikuntakoulutukselle asetettuja tavoitteita. Kertausharjoituskoulutukselle asetetut tavoitteet saavuttiin kaikkien alajohtoportaiden osalta, osin jopa ylitettiin. Itäinen ja Pohjoinen Maanpuolustusalue onnistuivat vähentämään kertausharjoituksiin käskettyjen lykkäysten määrää. Reservin päällystön koulutusjärjestelmää on kehitetty osana päällystön koulutuksen kokonaisuudistusta. Selvitystyössä on otettu huomioon aktiivipalveluksessa olevan päällystön koulutukseen kuuluva reserviupseereiden jatkokoulutus, reserviupseereiden täydennyskoulutukseen kuuluvat kertausharjoitukset ja Maanpuolustuskoulutus ry:n ja muiden maanpuolustusjärjestöjen antama maanpuolustuskoulutus sekä ase- ja järjestelmätekniikan kehittymisen aiheuttamat vaatimukset reservin päällystön ammattitaidolle. Raportti valmistui elokuussa. Raportin mukaiset keskeiset toimenpiteet käynnistettiin. Kertomusvuonna valmisteltiin puolustusvoimien henkilöstrategiaa Puolustusvoimien henkilöstöalan keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat henkilöstön osaaminen, muutoskykyisyys ja työhyvinvointi. Kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja laatua on lähdetty kehittämään henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. 11 Keskeisimmät tunnusluvut Palvelusvuorokauden hinta *. Vuonna 1999 laskentaperusteet ovat erilaiset, ei vertailukelpoinen. Varusmiesten palvelusmotivaatio (1 5) Kertausharjoituksiin käsketyt / koulutetut Kertausharjoitusvuorokaudet Kertausharjoituskoulutetun hinta * Kertausharjoitusvuorokauden hinta * Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio (1 5) Reserviläisten palvelusmotivaatio (1 5) Peruskoulutetut upseerit Esiupseerikurssin suorittaneet Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet Vapaaehtoiset harjoitukset (kpl) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokaudet (vrk) Joukko-osastojen reserviyksiköt Joukko-osastojen reserviyksikkötoimintaan osallistuvat reserviläiset Avaintuloksen henkilötyövuodet , / / / ,4 4,0 4,0 4,6 3,8 4, Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 5 592, , ,5 * Puolustusvoimien lukemaan otettu Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten varusmies-, kertausharjoitus- sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja ylläpidon kustannukset x Tietoa ei ole
12 12 Uusimuotoisen upseerikoulutuksen hallinnollinen valmistelu saatettiin loppuun. Päällystön uusi koulutusjärjestelmä aloitettiin vuoden 2001 syksyllä. Opistoupseereiden tutkinnon täydentäminen upseerin tutkinnoksi aloitettiin ja toimeenpantiin ensimmäinen opistoupseerien jatkokurssi. Erikoisupseerien, sotilasammattihenkilöiden ja siviilien koulutusjärjestelmien uudistamista jatkettiin. Rekrytoinnin kehittämisen perustaksi puolustusvoimissa käynnistettiin työnantajakuva- eli imagokampanja, joka ensisijaisen tavoitteen mukaisesti nosti puolustusvoimat esille työnantajana. Rekrytointi päällystön uuteen koulutusjärjestelmään onnistui tyydyttävästi. Päällystön uuteen koulutusjärjestelmään hakeutui oppilaspaikkoihin nähden lähes kaksinkertainen määrä. Kaikkia oppilaspaikkoja ei saatu täytettyä lähinnä valintajärjestelmän monimutkaisuudesta johtuen. Uuden upseerikoulutusjärjestelmän tiedottamista on tehostettu ja valintajärjestelmää yksinkertaistettu. Valmiusprikaatien kehittämistä ja materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. Käyttöönoton- ja vastaanoton valmisteluja jatkettiin keskitorjunta-alueen pst-järjestelmälle sekä taisteluajoneuvo 2000:lle. Kranaatinheitintelakuorma-autot luovutettiin Kainuun Prikaatille ja raivaamisajoneuvot valmiusyhtymille, AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän kenttäkokeet on tehty ja prototyyppi tilattu. YVI2-järjestelmää täydennettiin protokonttihankinnalla, YVI1-modifioinnin asennukset aloitettiin sekä vastaanotettiin ensimmäinen erä digitaalisia VHF-kenttäradioita. 155-tykistöasejärjestelmä on pääasiassa toteutus- tai hankintavaiheessa. Kevyen kohdeilmatorjuntaohjusjärjestelmän testit on päätetty ja valintasiirtyi vuodelle Porin Prikaatille kehitettävien panssariajoneuvojen kenttäkokeita jatkettiin. Valonvahvistimien hankinnasta tehtiin sopimus, lämpökamera-, maalinosoitin- ja ampumajalustahankkeen osalta päätös siirtyi vuodelle NBC-tiedusteluajoneuvon osalta lähestyttiin prototyyppivaihetta ja suluttamisajoneuvo eteni suunnitteluvaiheessa. 8x8-panssaripyöräajoneuvon kehittäminen on jatkunut ja prototyypit tilattiin Patria Vehiclesilta. Lentotiedustelujärjestelmän tehdasvastaanotot tehtiin syksyllä. Valtakunnallisen elektronisen sodankäynnin kehittämisen edellyttämät toimenpiteet käynnistettiin, valtakunnallinen henkilöstö- ja koulutusjärjestelmä suunniteltiin ja rakentamishankkeet valmisteltiin. Keskeisimpänä ongelmana elektronisen sodankäynnin kehittämisessä on ELSO-koulutetun henkilöstön puute ja rekrytointi- sekä sitouttamisongelmat. Puolustusvoimissa otettiin käyttöön standardipalvelut joilla varmistetaan yhteensopivuus länsimaisen kaluston kanssa. Kaikissa suoritetuissa hankinnoissa (heko-hankinta mukaanlukien) on huomioitu yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet aina kun se on mahdollista. Mikäli yhteisiin hankintoihin ei ole päästy, niin usein on vaihdettu ainakin testaustuloksia ja käyttäjänvaatimuksia. Pohjoismainen NORDCAPS-prikaati toi mukanaan vaatimuksia yhteensopivuudelle ja yhteistyölle myös kriisinhallintajoukkojen osalta. Kansainvälisten joukkojen kehittäminen maavoimien osalta siirrettiin kokonaisuudessaan maavoimaesikunnan vastuulle syksyllä Suunnitelmissa kansainvälisten joukkojen materiaalitarpeet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin oletuksena oli, että kaikkia joukkoja ei aseteta tehtävään yhtä aikaa. Materiaalin hankinta aloitetaan vuonna 2002 johtamiskyvyn kehittämisellä sekä hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina Kansainvälisten joukkojen henkilö- ja materiaaliyksikkötyypit on laadittu jääkäripataljoonan, pioneeripataljoonan sekä kuljetuskomppanian osalta. Pohjoismaisen prikaatin johtamisjärjestelmän kehittäminen ja hankinta aloitettiin maavoimaesikunnan johdolla. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseksi laadittiin alku-
13 vuodesta sodan ajan materiaalille elinjaksosuunnitelmat ja laskettiin ampumatarvikkeiden sodan ajan kulutustarve. Selvitystöiden perusteella laadittiin suunnitelma materiaalin poistamisesta, hankinnoistaja ampumatarvikkeiden hankinnoista. Lisäksi suunniteltiin kotimaisen ampumatarviketeollisuuden tarvitsema lisärahoitus vuodelle 2002 ja laadittiin suunnitelma kotimaisesta ampumatarviketuotannosta vuoteen 2010 saakka. Huoltoesikunta ja maavoimaesikunta laativat yhteistoiminnassa esityksen Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuudeksi vuosille , jolla pyritään turvaamaan muunmuassa raskaan ampumatarviketeollisuuden sekä puolustustarviketeollisuuden säilyminen Suomessa myös lähitulevaisuudessa. Teollisuuden tukemiseksi laadittiin vuodelle 2002 lisätalousarvioesitys. Kuljetushelikopterien kauppasopimus allekirjoitettiin Hankittujen 20 NH90-helikopterin toimitukset ajoittuvat vuosille Helikopterijärjestelmään on tilattu koulutushelikopterit (4 kpl), jotka toimitettaan alkuvuodesta Kuljetushelikopterien hankintasopimuksessa ostettiin tyyppikoulutusta vuodelle Tämän lisäksi ostettiin Englannista lentokoulutusta vuodelle Koulutusjärjestelmän selvitykset ovat käynnissä. Kuljetushelikopterien ja niiden moottorien loppukokoonpanon toteuttaminen allekirjoitettiin Patrian tehtailla. Sopimuksella luodaan huoltovalmiuksia kotimaiseen teollisuuteen. Iskukykytutkimuksen valmistelut aloitettiin ja sen ohjaukseen liitettiin helikopteritutkimus, syvän asevaikutuksen kokonaiskonseptin tutkimus, monikäyttöi- Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkärit harjoittelevat myös jäistä pelastautumista. 13
14 14 sen lähipanssaritorjunta-aseen tutkimus sekä panssari- ja taisteluajoneuvotutkimus. Sotilaslääkäri tehtäviä oli loppuvuodesta 2001 hoitamatta yhteensä 14. Erityisen huono tilanne oli Kajaanissa, Niinisalossa ja Valkealassa; usean lääkärin toimipisteissä toimittiin pitkiä aikoja pelkästään varusmieslääkärin varassa. Yhden lääkärin toimipisteistä oltiin Hallissa, Kauhavalla ja Keuruulla myös ajoittain pitkiä aikoja sijaisen tai varusmieslääkärin varassa. Myös pääesikunnan terveydenhuolto-osaston hallintolääkärin tehtäviä oli vuoden aikana auki tai sijaisuuksia hoitamatta suuren osan vuotta. Kulkukannalle määrättyjen alusten toimintakyky on nostettu hyvälle tasolle takaamalla pintatorjuntayksiköilleriittävät keskimääräiset valmiusvuorokaudet. Miinoitusyksiköiden valmiusvuorokausien kasvu johtuu lähinnä Pansio-luokan käytöstä Utön vuoroliikenteessä. Merivoimien uudistamisen tilausvaltuuden mukaiset hankkeet etenivät suunnitellusti. Laivue 2000:n hankintaa jatkettiin toisen Hamina-luokan aluksen tilaussopimuksella, taistelunjohtojärjestelmän tilaussopimuksella ja laivueen pääjärjestelmien tarjouspyyntöjen lähettämisellä. Ilmatyynyaluksen prototyyppi valmistui koeajoihin syksyn aikana. Materiaalista valmiutta parannettiin: Helsinki-luokan alusten eliniän jatkamista on valmisteltu määrittelyllä, meritorjuntaohjus-85-järjestelmän modernisointia koskeva sopimus allekirjoitettiin, sekä rannikko-ohjushankinnasta lähetettiin tarjouspyynnöt. Jurmo-luokan hankinnat jatkuvat suunnitellusti. Ilmavoimissa tapahtui yksi vakava onnettomuus, jossa yölennolla ollut Hornet-pari törmäsi toisiin-
15 sa. Onnettomuudessa menettiin yksi Hornet-kone ja toinen kone vaurioitui pahoin, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Lento- ja viestiteknisen sotilasammattihenkilöstön peruskursseja ei ole saatu rekrytoitua halutun suuruiseksi eikä näille kursseille ole myöskään annettu aloituspaikkakiintiöitä. Näyttää siltä, että lentoteknisen henkilöstön kokonaismäärä tullee edelleen laskemaan. Hawk-lentotuntien vähentäminen ei myöskään vapauta riittävästi lentoteknistä henkilöstöä nostamaan Hornet -lentotuntien määrää tavoitetasolle. Hornet-hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Viimeinen perushankinnan maksuerä maksettiin alkuvuodesta Järjestelmä ja logistiikkatoimitukset jatkuvat vuoteen 2003 saakka ja sopimukset suljetaan vuoteen 2005 mennessä. Tulenkäytön johtamisen kehittämisen toinen vaihe (ITTH2) toteutettiin ja seuraava kehittämisvaihe (ITTH3) käynnistettiin. Johtokeskusten varustaminen ITTH:lla toteutettiin. Käyttöönottoon liittyvät tilojen saneeraukset toteutettiin. Ilmavoimien operaatiokeskus otettiin uusittuna käyttöön. Maavoimien kuljetushelikopterien pääsopimusten (NHI) hallinnointi siirrettiin ilmavoimien vastuulle loppuvuodesta 2001 ja muiden sopimusten ja vastuiden hallinnoinnin siirtämistä ilmavoimien vastuulle valmisteltiin toteutettavaksi vuoden 2002 alusta. Helikoptereiden lentotunteja kertyi 2 657, joista HS-kalustolla lennettiin 941 tuntia ja HH-kalustolla tuntia. Sijoitetun heko-ohjaajan keskimääräainen lentotuntimäärä pääkalustolla oli 224 tuntia. Kipinät sinkoutuvat, kun Hornet laskeutuu Lusin varalaskupaikalle jarruvaijeria käyttäen. 15
16 Avaintulos 4 Keskeisimmät tunnusluvut 16 Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Avaintulos neljä käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien osallistumista YK:n ja ETYJ:n rauhanturvatoimintaan ja -tehtäviin, näiden toimintojen valmisteluun, sekä osallistumista muihin Suomea kansainvälisesti ja puolustuspoliittisesti koskeviin tehtäviin sekä ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja koulutusmatkoihin. EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen liittyen asetettiin kenraalitasoinen sotilasedustaja EU:n sotilaskomiteaan ja samalla NATO:oon. EU:n sotilasesikunnassa toimii viisi upseeria. EU-edustustoa vahvennettiin toisella apulaissotilasedustajalla. Suomen alustavaa joukkotarjousta ja alustavaa lisäjoukkotarjousta koskevat työt on suoritettu sekä kotimaassa että EU-työryhmissä. Eurooppalaisen sotilaalliseen kriisinhallinnan johto- ja suunnitteluelinten (NATO, EU, WEU, NOR- DCAPS, SHIRBRIG) työskentelyyn ja toiminnan valmisteluun liittyen valmisteltiin sotilasasiantuntijan lähettäminen NATO-edustustoon valmistelemaan vuoden 2003 Cooperative Knowledge -harjoitusta, jossa testataan uusi kriisinhallinnan johtamisjärjestelmä ja sen yhteensopivuus NATO-järjestelmiin. Suomi osallistui pohjoismaisten rauhanturvajärjestelyjen kehittämiseen NORDCAPS-yhteistyössä, samoin on osallistuttu SHIRBRIG:n ja MCG:n (KFOR) työskentelyyn eri tasoilla. Aktiivinen toiminta WEU:n kanssa lopetettiin järjestön "hyllylle siirron" jälkeen ja esikuntaupseeri WEU:sta siirrettiin EU:iin. Tasavallan Presidentin päätöksen mukaisesti Suomi vetäytyi YK:n Etelä-Libanonissa toimivasta UNIFIL-rauhanturvaoperaatiosta vuoden Valmiusjoukkoon koulutetut Valmiusjoukon toimeenpanovalmius Pidetyt kansainväliset harjoitukset (vast) (kpl) Pidetyt kansainväliset tapahtumat Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kv sotilastarkkailijakursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kv harjoituksiin Rauhanturvakoulutuksen laatu (suunniteltu/toteutunut) Suomeen järjestettyjen vierailujen lukumäärä Ulkomaille järjestettyjen vierailujen lukumäärä Ulkomaan virkamatkat Ulkomaiseen yli 6 kk kestävään koulutukseen osallistuneet Avaintuloksen henkilötyövuodet 2001 loppuun mennessä. Purkamisosasto kotiutettiin marraskuun loppuun mennessä. Tasavallan presidentin päätöksillä vahvennettiin KFOR-operaatiota 150 rauhanturvaajalla maakuntavaalien ajaksi ja Suomen Osastoa Bosnia- Herzegovinassa 25 CIMIC-upseerilla alkaen. UNIFIL:in vetäytymisen jälkeen Suomella on 972 rauhanturvaajaa yhdeksässä operaatiossa. Kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen koulutus jatkui Porin Prikaatissa ja rotaatiokoulutuksena Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa. Kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelman valmistelua jatkettiin. Kansainvälisten velvoitteiden huomioonotto johtamis- ja henkilöstöjärjestelmissä on vakiintumassa. Joukkojen kokoonpanorakenteet sekä henkilö- ja materiaaliyksikkötyyppien laatiminen saataneen pääosin valmiiksi asettuihin tavoiteaikoihin mennessä. Sen sijaan joukkojen materiaalin hankintoja ei kyetä toteuttamaan suunnitellulla tavalla x x x x x x Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 22,2 37,4 327,6 x x x x x x x x x x x x x x 18 4/4,
17 Ilmavoimien kansainvälisen toiminnan runkosuunnitelma vuosille vahvistettiin jo Tämä käsittää joukkojen koulutuksen, varustamisen sekä osallistumisen kansainvälisiin harjoituksiin siten, että asetettu valmius saavutetaan asteittain vuoden 2006 loppuun mennessä. Osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin kehitetään PARP III -tavoitteita. Merivoimissa kansainvälisen toiminnan tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmista poikkeavat henkilöstötarpeet vaikeuttivat henkilöstön ja taloudellisten resurssien suunnittelua. Kansainvälisen toiminnan tasoa ei voida enää kasvattaa ilman merkittäviä lisäresursseja. Kriisinhallinnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävien vastaanotto sujui suunnitelulla ja työryhmien loppuraporteissa esitetyllä tavalla. Operatiivisen vastuun siirtoon liittyen perustettiin Puolustusvoimien kansainvälinen keskus puolustusministerin päätöksellä. Keskus johtaa kriisinhallintatehtävissä olevien joukkojen ja sotilastarkkailijoiden hallintoa, koulutusta ja huoltoa. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen toiminnan aloittamisessa oli ongelmia, koska keskuksella ei ollut käytössään riittävästi henkilöstöä. Ongelma on kuitenkin osittain poistunut kuluneen vuoden aikana. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus sai Natolta PfP Training Centre -statuksen. Uuden statuksen myötä Nato tunnusti Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen aseman kansallisena koulutuskeskuksena, Merivoimat harjoittelee vuosittain Ruotsin merivoimien kanssa. Kapteeniluutnantti Jyri Kopare keskustelee ruotsalaisen kolleegansa kanssa. 17
18 18 joka kansalliseen päätöksentekoon perustuen toteuttaa PfP:hen liittyviä koulutustapahtumia sekä harjoituksia. Näin ollen Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tarjoaman koulutuksen tulee tukea PfP:n puitteissa asetettuja tavoitteita sekä edistää partnerimaiden yhteistoimintakykyä. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tarjoamien PfP-aktiviteettien tulee olla avoimia kaikille PfPkumppanimaille. Valmiusjoukon toimeenpanovalmiuden kehittyminen riippuu varustamistilanteesta. Keskimäärin tehtävissä on ollut sotilasta. Kriisinhallintajoukkojen suunnittelu ja koulutus etenee pääesikunnan ohjeistamalla tavalla. Joukkojen kokoonpanojen suunnittelu on vaatinut suunniteltua enemmän henkilötyöpäiviä. Materiaalin sitominen kyetään aloittamaan. Alkuvuodesta määritettiin maavoimaesikunnan hankepäälliköt kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelmaan Hankepäälliköiden lisäksi määritettiin muu hankkeiden läpivientiin osallistuva henkilöstö ja joukot. Pohjoismaisessa materiaaliyhteistyössä (Nordic Share) on tutustuttu NAMSA:n* ylläpitämään SHARE-järjestelmään, jonka kautta jäsenmaat ostavat ja myyvät puolustusmateriaalia. Työskentelyn aikana selvisi, että järjestelmä saattaisi olla sopiva työalusta myös pohjoismaiden materiaalivaihdolle. Suomi aloitti järjestelmän koekäytön ja allekirjoitti siitä sopimuksen Lopullinen päätös järjestelmän käytöstä tehtiin lokakuussa NAMSA Bord of Directors hyväksyi Suomen liitännäisjäsenhakemuksen alustavasti Edellytyksiä parannettiin tiedonvaihdolla, ulkomaalaisten osallistumisella kansallisiin testiohjelmiin sekä tutustumalla kansainvälisiin määrittelyasiakirjoihin. NAMSA:n ylläpitämän SHARE-järjestelmän adoptointi Pohjoismaisen materiaaliyhteistyön (Nordic Share) työskentelyvälineeksi toteutuminen tulee omalta osaltaan helpottamaan puolustusmateriaalin varaosakaupan toteuttamista järjestelmän piirin kuuluvista jäsenmaista. Avaintulos 5 Maanpuolustustahdon ylläpito Avaintulos viisi käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien tiedotus-, sotilasmusiikki-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Näiden lisäksi siihen kuuluvat vapaaehtoisen maanpuolustustyön, kilta-, veteraani- ja museotoiminnan tukeminen, sotilasurheilu sekä maanpuolustuskurssit. Kansalaisten maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemän tukimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista on valmis puolustamaan maataan kaikissa olosuhteissa. Edellisenä vuonna 81 prosenttia kansalaisista oli samaa mieltä. Yleistä asevelvollisuutta kannatti 92 prosenttia vastaajista. Suomalaiset uskovat myös puolustusmahdollisuuksiin, sillä 56 prosenttia vastaajista uskoo Suomella olevan hyvät mahdollisuudet puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa. Puolustusmäärärahoja haluaa korottaa 36 prosenttia vastaajista ja niiden pitämistä ennallaan kannatti 52 prosenttia vastaajista. Puolustusvoimia koskeva julkinen keskustelu oli vuoden aikana hyvin vilkasta. Keskustelua aiheutti erityisesti hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja siihen liittyvät rationalisointitoimenpiteet. Suomen ja Naton väliset suhteet sekä Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan olivat myös näkyvästi esillä. Puolustusvoimien hankinnat kiinnostivat edelleen mediaa. Maavoimien valmiusyhtymien varustaminen ja siinä erityisesti kuljetushelikopterihankinta sai paljon julkisuutta. Myös käynnissä oleva päällystön koulutusjärjestelmän muutos kiinnosti kuluneen vuoden aikana julkista sanaa. Puolustusvoimien verkkopalvelua on kehitetty * NAMSA = Nato Maintenance and Supply Agency
19 Keskeisimmät tunnusluvut Ruotuväen levikki Kansalaisten maanpuolustustahto (1 5) Varusmiesten maanpuolustustahto (1 5) Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) ,0 4,2 4, ,4 88,8 97,3 edelleen. Kaikilla joukko-osastoilla ja esikunnilla on omat kotisivunsa. Www-sivujen määrä kasvoi 40 prosenttia ja oli vuoden lopussa yli sivua. Päivittäin sivuilla oli noin käyttäjää, jossa on kasvua edelliseen vuoteen noin 30 prosenttia. Vuoden aikana kehitettiin puolustusvoimien harjoituksia varten verkkolehden formaatti ja siihen liittyvä julkaisujärjestelmä. Tätä hyödynnettiin kahdeksassa harjoituksessa, joista kaksi oli kansainvälisiä. Vuoden aikana avattiin myös puolustusvoimien avointen työpaikkojen ilmoitukset internetissä. Sotilassoittokunnissa aloitettiin siirtyminen opistoupseerikouluksen saaneista soittajista sotilasammattihenkilöstön käyttöön. Ruotuväki-lehti ilmestyi vuoden aikana 22 kertaa. Lehden sisältöä kehitettäessä on otettu huomioon lukijatutkimuksen tulokset, jonka seurauksena muun muassa kansainvälisyyttä on lisätty. Lehti muutettiin kokonaan neliväriseksi ja koko kuvajärjestelmä uusittiin. Puolustusvoimien sisäistä tiedotusta ja erityisesti sen nopeutta on pyritty parantamaan. Kehittämiskeskustelut ja itsearviointitilaisuudet ovat lisänneet ja parantaneet sisäistä tiedotusta. Laskuvarjojääkärit käyvät vuosittain pelastautumisharjoituksessa Lapissa. 19
20 20 Määrärahojen käyttö tulosyksiköittäin Pohjoinen Maanpuolustusalue Maavoimat yhteensä (ml MaavE ja MaaSK) Merivoimat Ilmavoimat Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Yhteensä (Mmk) Määrärahojen käyttö avain- ja tukituloksittain AT1 Reaaliaikainen tilannekuva ja AKT-kyky AT2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky AT3 Suorituskykyiset joukot A T 3 E R I T E L T Y N Ä AT4 AT3.1 Tehtävänsä hallitsevat riittävät joukot AT3.2 Joukkojen ylläpito AT3.3 Tehtävänmukainen varustus Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa AT5 Maanpuolustustahdon ylläpito TT6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus TT7 Laadukas materiaalituki TT8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Avaintulokset yhteensä Tukitulokset yhteensä Kaikki yhteensä (Mmk) Läntinen Maanpuolustusalue 1 190, ,1 Itäinen Maanpuolustusalue 654,4 676,5 Pääesikunta+alaiset laitokset (pl MaavE, MaaSK, PvMatL, PvKvK) Puolustusvoimien Materiaalilaitos 518,7 527, , ,3 810, , , ,1 870,1 984, , ,5 0,0 353, , , Vertailutietoja sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2001 miljardia markkaa Ruotsi Norja Suomi osuus BKT:sta 1,8 % 1,8 % 1,2 % Tukitulos 6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Tukitulos kuusi käsittää ne toiminnot, jotka koskevat muun muassa toiminnan ja resurssien suunnittelua, tieto-, talous- ja henkilöstöhallintoa, puolustusvoimien sosiaalitoimintaa, kuten asevelvollisten sosiaaliavustuksia, sosiaali-, varusmies- ym toimikuntia sekä palkatun henkilöstön virkistystoimintaa. Siihen sisältyvät myös puolustusvoimien kirkollinen työ, oikeudellinen toiminta, toimistotyöskentelyn vaatimat hankinnat ja kirjastopalvelut. Myös puolustusvoimien ulkopuolelta hankitut tietoliikennepalvelut sisältyvät tähän tukitulokseen. Euron käyttöönotto toteutettiin maksuliikkeen ja kirjanpidon osalta yhteistyössä sidosryhmien (maksupisteet, Novo Group Oyj, Sampo-pankki Oyj sekä Valtiokonttori) kanssa. Palkanlaskennan ja -maksun osalta euron käyttöönotto toteutettiin pääesikunnan henkilöstöosaston johdolla yhteistyössä TietoEnator Oyj:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Raportointikäytännön kehittäminen eteni suunniteltua hitaammin, johtuen henkilöstövajeista ja -vaihdoksista. Sisäisen laskennan kehittämisen myötä myös suoritteiden kokonaiskustannukset ja taloudellisuuden tunnusluvut tarkentuvat. Niukat määrärahat ja henkilöstön vähyys vaikeuttivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista merivoimissa. Henkilöstötilaan liittyvien tunnuslukujen kytkeminen osaksi esimiesten palkintajärjestelmää on suunniteltava vuonna Uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan saatujen kokemusten pohjalta. Sitä varten ylläpidetään valmiutta uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, käynnistetään toimenpiteet työnantajahenkilöstön siirtämiseksi uuden palkkausjärjestelmän piiriin ja jatketaan erilaisten palkintamuotojen käyttöönottoa. Uuden palkkausjärjestelmän mukaisesta sopimusratkaisusta on laadittu so-
21 Keskeisimmät tunnusluvut Valtion menot 2001 Sotilasrikokset (kpl) miljardia markkaa Sosiaali- ja terveysministeriö 21,2 % Kurinpitoseuraamukset (kpl) Valtion velka 18,4 % Ojennukset (kpl) Rangaistukset (kpl) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) * ,3 944, ,0 * Kasvanut resurssien käyttö johtuu toiminnon tietohallintotuen siirtämisestä avaintuloksesta 2 tukitulokseen 6 Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työministeriö Puolustusministeriö 6,6 % 5,4 % 4,5 % 14,8 % 14,3 % 21 pimusteksti puolustusministeriön kanssa, josta on neuvoteltu järjestöjen kanssa. Erillisneuvotteluja on käyty sopimusratkaisusta Upseeriliitto ry:n kanssa. Valtiovarainministeriö on selvittänyt ratkaisuun liittyen upseerien palkkauksellista asemaa valtionhallinnossa. Aiepöytäkirjan (PLM; PE; AKAVA-JS) mukaisesti tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön mahdollisimman laajana kokonaisuutena JSA-arviointijärjestelmässä olevan henkilöstön osalta. Mikäli tämä ei ole mahdollista neuvotteluosapuolet sopivat sopimuskauden loppuun mennessä järjestelmän käyttöönotosta ainakin upseereita koskien. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sopimusta järjestöjen kanssa. Ratkaisujen on oltava työnantajatoiminnan kannalta hyväksyttyjä ja ratkaisut edellyttävät valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön myötävaikutusta. Nykyisin henkilöstötilinpäätöksessä raportoidaan ainoastaan puolustusvoimien henkilöstön koulutustasoa. Tulevaisuudessa on kyettävä arvioimaan myös henkilöstön ammattitaitoa ja prosessiosaamista. Pääesikunta on käynnistänyt nykyisen Esikuntajärjestelmän (EJ) korvaavan Puolustusvoimien asiahallintajärjestelmän (PVAH) luomisen. Uusi esikuntajärjestelmä on käytössä vuoden 2004 kuluessa. Julkisuuslain vaatimuksien mukainen puolustusvoimien asiahallintajärjestelmä sisältää sekä asiakäsittelyjärjestelmän että dokumenttien hallintajärjestelmän. Lisäksi toteutetaan useita esikuntatyöskentelyä tukevia sovelluksia. PVAH korvaa nykyiset EJ- ja OPJOEJ-järjestelmät yleiskäyt- Sisäasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot Puolustusvoimien henkilöstömäärä 2001 tuhatta Siviilit 7887 Opistoupseerit 3964 Upseerit 2299 Sotilasammattihenkilöstö 1349 Erikoisupseerit 792 5% 8% 14% 3,6 % 3,4 % 2,5 % 1,9 % 1,7 % 1,5 % 0,3 % 24% yhteensä 212,3 miljardia markkaa Puolustusvoimien määrärahat miljardia markkaa Toimintamenot VUODEN 2001 HINTATASO Materiaalihankinnat Sopimussotilaat 3% 515 Lisäksi työllistettyjä 146 henkilöä 47%
22 22 töisten (ei toimialakohtaisten) sovellusten osalta. Puolustusvoimien ja yleisen terveydenhuollon yhteistyö- ja kehittämishanke käynnistettiin. Selvitys valmistuu vuoden 2002 aikana. Pohjoisella Maanpuolustusalueella aloitettiin Kosovon Suomen pataljoonassa on kolme komppaniaa, yhteensä noin 800 miestä. Kuvissa esikunnan, A-komppanian, B-komppanian ja C-komppanian hihamerkit. KULPI-projekti kunnossapitopalvelujen ulkoistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Työ valmistuu 2003 loppuun mennessä. Pilottihankkeena on Kajaanin korjaamo ja työtä on tarkastettu siten, että se kattaa koko Pohjoisen Maanpuolustusalueen. Vaatetus- ja muonitusalan kumppanuusyhteistyöselvitykset etenivät aikataulun mukaisesti. Vaatetuskorjaamoiden kustannusvastaavuusmalli on kehitetty vertailukelpoiseksi siviilisektorin kanssa. Vaatetuskorjaamotoiminnan viisi eri toimintamallia on selvitetty päätöksenteon pohjaksi. Tarkistetun aikataulun mukaan kumppanuusohjelman pilotti- ja tutkimusvaihe päättyy vuoden 2003 lopussa. Ohjeistaminen esityksineen tehdään poliittiselta osaltaan 2004, minkä jälkeen siirrytään käytännössä toteuttamaan kumppanuutta.
23 Tukitulos 7 Laadukas materiaalituki Tukitulos seitsemän sisältää puolustusvoimien materiaali- ja kuljetushallinnon sekä liikenneturvallisuuden kehittämisen. Näiden lisäksi se sisältää hankintatoiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen. Varikoissa, laitoksissa ja korjaamoissa tapahtuva tuotantotoiminta sekä materiaalin tuotekehitys ja käyttöhuolto sisältyvät laadukkaaseen materiaalitukeen sekä koulutus- että sodan ajan materiaalin varastointi, omalla kalustolla suoritetut maakuljetukset ja puolustusvoimien viranomaisvelvoitteiden mukainen teknillinen tarkastustoiminta sisältyvät tähän tukitulokseen. Keskeisimmät tunnusluvut Ajoneuvoilla ajetut kilometrit (1 000 km) Liikennepolttonesteiden käyttö ( l) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) Merivoimissa materiaalihankitavarojen käytössä tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaan. Määrärahat eivät kuitenkaan ole mahdollistaneet ennakoivaan huoltoon palaamista. Ainoastaan materiaalin käytön ja korjaustöiden edellyttämät varaosat on kyetty hankkimaan. Varuskunta-ajoneuvojen ikääntyminen kas , , ,0 Paseilla liikkuva Suomen KFORpataljoonan partio on päivittäinen näky Pristinan kaduilla Kosovossa. 23
24 24 taso heikentää strategisen iskun torjunnan tehokvatti kunnossapito- ja polttoainekustannuksia. Varastotilojen puutteen vuoksi merkittävä osa ajoneuvoista säilytettiin ulkona. Sotilasilmailun viranomaistehtävät on hoidettu materiaalihankkeiden aikataulujen edellyttämällä tavalla. Maavoimien viranomaistyö on liittynyt maalilennokkeihin, tiedustelulennokkeihin ja helikopteritoimintaan. Hawkia seuraavan lentokoulutusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehdoista laadittiin selvitys. Selvityksen perusteella asetettiin lentokoulutustyöryhmä valmistelemaan esitys tulevasta lentokoulutusjärjestelmästä. Lähi-idän alueen poliittiset ja sotilaalliset häiriötilanteet sekä tuottajien tuotantorajoitukset ovat jatkuvasti suurin uhka lentopolttonesteiden kustannuskehitykselle. Vaikutukset näkyvät kansainvälisissä noteerauksissa ja dollarin kurssin vaihtelu näkyy päivittäin tuotehinnoissa. Alan hintakehitystä ei voi ennakoida 2 kuukautta pidemmälle. Tukitulos 8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Tukitulos kahdeksan käsittää toiminnot, jotka koskevat muun muassa työsuojelua, ympäristön ja luonnonsuojeluun liittyvää ohjausta, toimenpiteitä ja valvontaa. Lisäksi siihen sisältyy kiinteistö- ja rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen käytön tarveselvittelyä ja hankesuunnittelua ja toimitilojen hoito, kunnossapito ja ulkoiset vuokrat. Myös pienimuotoinen varastojen ja rakennelmien tekeminen sekä alueiden rakentaminen ja korjaus sisältyvät tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Keskeisimmät tunnusluvut Työtapaturmat (kpl) Ammattitautiin sairastumiset (kpl) Ympäristövahingot (kpl) Toimitilat (htm 2 ) Käyttäjätyytyväisyys PhRakL:n palveluihin (1 5) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) kuutta. Tukikohtien nykyiset rakenteet rajoittavat torjuntahävittäjäkaluston riittävää hajauttamista tukikohdissa. Kiinteistöuudistus toteutettiin osittain Puolustusvoimien työsuhdeasuntona toimivat asuinkiinteistöt (poislukien toimitiloihin liittyvät asunnot) siirtyivät Kruunuasuntojen hallintaan. Puolustusvoimien käytössä olevat metsä- ja vesialueet siirtyivät metsähallitukselle. Puolustusvoimien käytössä olevat puolustuskiinteistöt siirtynevät Senaattikiinteistöjen hallintaan Kiinteistökannan huonokuntoisuus ilmeni lisääntyvinä ilmanvaihto- ja kosteusongelmina. Kokonaisselvitys räjähtävän materiaalin varastoinnista viivästyi ja valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä ,9 4,0 3, ,5 592,2 633,9 Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatkettiin. Tavoitteena on saada tilat vuonna 2002 kunnostetuiksi vastaamaan Puolustusministeriön rajähdepäätöksen vaatimuksia. Ilmavoimien tukikohtajärjestelmän rakenteellinen
PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002
PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002 PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2002 Puolustusvoimat saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Toiminta toteutui laadittujen tulossopimusten ja erillisten suunnitelmien
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
Lisätiedot01. Puolustusministeriö
01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotPuolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA
Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotPuolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA
PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri
Lisätiedot10. Puolustusvoimat. Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa):
10. Puolustusvoimat S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa): 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Avaintulokset:
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotVapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström
koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 19 830 000 euroa.
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
LisätiedotViitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali
Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi
LisätiedotTIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN
LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotPääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011
Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN
LisätiedotPuolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä. Puolustusvaliokunta
Puolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä Puolustusvaliokunta 5.10.2016 PLM:n pääluokka v. 2017 talousarvioesityksessä Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotMuoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotHallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi HJF 25.9.2015 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi 25.9.2015 2 Hallitusohjelmasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta.
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen
LisätiedotSuomen Lentopelastusseura SLPS ry
Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotToimintakertomus 2004
Puolustusvoimat Toimintakertomus 2004 ESIPUHE Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa vuonna 2004. Toiminnassa keskityttiin ydintehtäviin.
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotKäyttövarmuuden peruspilarit
Käyttövarmuuden peruspilarit Esitys 6.4.2017 Rikasta Pohjoista 2017 foorumissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Jaakko Tennilä Promaintin käyttövarmuustoimikunnan näkemys omasta vastuualueestaan Tavoitteena
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotAvoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla
Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana
LisätiedotHallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän
1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön
LisätiedotPuolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotKULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien
Lisätiedot90. Rajavartiolaitos
90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotSW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio
Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotErityistavoite 1 - Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen
Hakuilmoituksen liite 1 (5) 2.10.2018 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 2.10. 26.10.2018 haussa n kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN
LisätiedotPuolustusministeriölle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2005 vp Ministeriön selvitys valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta edellytti
LisätiedotPuolustusvoimat kuljettajakouluttajana
Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne
LisätiedotAVOT:n tekninen ympäristö käyttäjän näkökulmasta
Koulutusosasto AVOT:n tekninen ympäristö käyttäjän näkökulmasta majuri Mika Kalliomaa Pääesikunta Koulutusosasto mika.kalliomaa@milnet.fi Puolustusvoimat perustaa koulutusportaalin (25.11.2002) Puolustusvoimat
Lisätiedot