Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun"

Transkriptio

1 Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

2 ISBN Toimitustyö, graafinen suunnittelu ja taitto: Teonsana Oy Paino: Kirjapaino Markprint Oy Kannen kuva: Jari Härkönen 12/2011

3 Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Haapamäki, Aalto-yliopisto Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Virpi Mikkonen, Tekes Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Sampsa Nissinen, Tekes Annuska Rantanen, Tampereen teknillinen yliopisto Sampo Ruoppila, Turun yliopisto Aija Staffans, Aalto-yliopisto Helena Teräväinen, Aalto-yliopisto Tanja Tyvimaa, Tampereen teknillinen yliopisto Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Maarit Vuorela, Ramboll Management Consulting Oy Tekesin julkaisu 12/2011 Helsinki 2011

4 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Sisältö Uudenlaisia tiloja miksi, miten ja kenelle Tilojen käyttö muuttuu uudistuvatko suunnittelu ja toteutus Uudet työnteon tavat haastavat kehittämään työympäristöjä Hajautettua työtä valtionhallinnossa Toimitilauudistuksen lähtökohtana tyytyväiset käyttäjät Uudet tilat vaikuttavat koko organisaation tapaan toimia Henkilöstö keskiössä uusien toimitilojen suunnittelussa Pelistudiossa luova hulluus on arkipäivää Kestävä työympäristö ja hiilijalanjälki Tekesille suunnitteilla ekotehokas työympäristö Parempaa työhyvinvointia uudistetuilla toimitiloilla Tulevaisuuden oppimisympäristöt kannustavat osallistumaan Unelmien luokkahuone toteutti oppilaiden ideat Kunnat tarvitsevat tietoa toimitiloistaan Senioriasumisen ratkaisuja itsenäiseen arkeen Kotosalla-asumismuoto tarjoaa eväitä itsenäiseen asumiseen Hyvinvointikeskus Wanha Herra poikkeaa perinteistä Julkiset tilat kohtaavat uusia käyttötapoja Kaupunkikeskustat kilpailevat asiakkaista kauppakeskusten kanssa Kauppakeskus kaupungin käyttöliittymänä Kauppakeskus mukaan pikkukaupunkimaisen alueen elämänmenoon Kirjallisuutta

5 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT 1 Uudenlaisia tiloja miksi, miten ja kenelle Palvelevatko rakennukset aidosti sitä toimintaa, mitä tarkoitusta varten ne ovat olemassa? Miten tilaratkaisut vaikuttavat tuottavuuteen? Miten tilat tukevat käyttäjien hyvinvointia? Liian harva yritys tai organisaatio osaa vastata näihin kysymyksiin. Tarvittavaa tietoa puuttuu niin tilojen käytöstä kuin niiden uudistamisesta. Käyttäjälähtöiset tilat -julkaisu tarjoaa ajankohtaisen katsauksen ja käytännön esimerkkejä työnteon, oppimisen, senioriasumisen, julkisten ja puolijulkisten tilojen uudenlaisesta käytöstä. Julkaisu tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä työympäristöjen suunnitteluun, muutosprosessin läpiviemiseen sekä tilojen käyttöön kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmista. Asiantuntija-artikkeleissa esitellään tärkeimpiä tilojen käyttöön vaikuttavia trendejä ja mahdollisuuksia. Tärkeän sijansa ansaitsevat myös tieto- ja viestintäteknologioiden ja uuden tietotyön vaikutukset tilojen käyttöön ja koko organisaatioiden tapaan toimia. Julkaisu on tarkoitettu erityisesti niille, jotka vastaavat toimitilojen ja toimintaympäristöjen kehittämisestä. Tarjoamme käytännön neuvoja tilanteisiin, joissa ollaan suunnittelemassa uusia tai muuttamassa nykyisiä tiloja. Julkaisu on osa Tekesin vuosina toteutettavaa Tila-ohjelmaa, joka painottuu muuttuviin käyttäjätarpeisiin muun muassa asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa. Ohjelma on edistänyt tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksella tiloihin liittyvää uutta liiketoimintaa ja osaamisen kehittymistä. Ohjelman tutkimus- ja kehityshankkeissa on syntynyt tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista ja elämyksellisyyttä sekä uusia palveluja ja ratkaisuja. Uuteen ajatteluun perustuvia tilaratkaisuja ja palveluita ei synny ilman kysyntää. Siksi nostamme tämän julkaisun myötä esiin hyviä toteutuksia ja niistä koituneita hyötyjä. Käyttäjälähtöisyyttä edistetään niin tilojen suunnittelun ja käytön kuin palveluiden tuottamisen näkökulmista. Helsingissä 2. joulukuuta 2011 Sampsa Nissinen Tila-ohjelman päällikkö Tekes 5

6 Senaatti-kiinteistöt Tieto- ja viestintäteknologiat, tietotyö, kestävä kehitys, kustannustehokkuus, monikäyttöisyys, käyttäjälähtöisyys. Näiden megatrendien vanavedessä tilojen on pakko muuttua. 6

7 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT 2 Tilojen käyttö muuttuu uudistuvatko suunnittelu ja toteutus Ihmiset asuvat, tekevät työtä ja oppivat sekä viettävät vapaa-aikaa eri tavoin kuin ennen. Tämä kehitys vaikuttaa vääjäämättä siihen, miten tiloja käytetään, miten niitä pitäisi suunnitella, toteuttaa ja uudistaa. Tilojen uudenlaiseen käyttöön vaikuttavat useat toisiaan tukevat muutostrendit: kilpailu kiristyy, työn tekemisen tavat muuttuvat, työ- ja vapaa-aika sekoittuvat, teknologiat kehittyvät ja tiloilta vaaditaan elämyksellisyyttä, monikäyttöisyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä. Lisäksi kaupungistuminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat kaikkien tilojen käyttäjien ja kiinteistöalan organisaatioiden toimintaan. Kiinteistöjen omistajien ja palveluyritysten on toteutettava käyttäjille entistä innovatiivisempia, kustannustehokkaampia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kustannustehokkaita ja toimivia tiloja kiristyvässä kilpailussa Kilpailun jatkuva kiristyminen luo yrityksille paineita alentaa myös tiloihin liittyviä kustannuksia. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää liian kalliita tiloja. Kustannustietoisuus nousee yhä suurempaan rooliin yksityisellä puolella, mutta vaikutukset ovat lopulta luultavasti suurempia julkisella sektorilla. Säästöihin ei voida kuitenkaan tähdätä heikentämällä tietotyön tekemisen, yhteistyön tai asiakaspalvelun edellytyksiä. Kiinteistöalan kehittyminen ja Business Park -toiminnan yleistyminen ovat muuttaneet toimistotilojen tarjontaa. Uusissa toimitilakeskittymissä käyttäjille tarjotaan laajempia kokonaisratkaisuja, joissa vuokralaiset voivat keskittyä ydintoimintaansa. Tämä mahdollistaa käytössä olevien tilojen joustavan pienentämisen tai laajentamisen toiminnan muuttuessa. Edelläkävijäorganisaatiot ovat ymmärtäneet, että toimitilat voivat olla myös kilpailuetu ja osa yrityksen brändiä. Uudet toimintatavat ja niitä tukeva toimiva työympäristö parantaa yhteistyötä, työn tuottavuutta ja asiakaspalvelua. Haasteena on vain tämän yhteyden osoittaminen. Työtilojen kehitys laahaa teknologian jäljessä Tieto- ja viestintäteknologiat ovat kehittyneet valtavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Yritykset ja organisaatiot hyötyvät uudesta teknologiasta entistä hajautetuimmissa, maailmanlaajuisissa yhteistyöverkostoissa. Teknologian avulla työtä voidaan tehdä uudella tavalla missä ja milloin vain. Teknologia mahdollistaa monipaikkaisen työn, jossa työtä tehdään useissa paikoissa yksin tai yhteistyön, jossa työskennellään eri paikoista käsin. Monipaikkainen työ lisää fyysisen työympäristön merkitystä. Digitaaliset tilat, sosiaalisen median työkalut, yhteistyövälineet tai videoneuvottelujärjestelmät ovat nykyisin vähintään yhtä merkittäviä työskentelyn onnistumiselle kuin fyysiset tilat. 7

8 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Teknologian kehittyminen on muokannut merkittävästi tietotyötä, mutta fyysiset työtilat eivät ole muuttuneet samassa tahdissa. Erilaisia virtuaalisia tiloja ja työkaluja käytetään kuitenkin aina jossain fyysisessä tilassa. Kaupungistuminen asettaa tiloille uusia vaatimuksia Maailman ihmisistä enemmistö asuu kaupungeissa. Nopeaan kaupungistumiseen liittyy merkittäviä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Kestävä kehitys on otettava huomioon niin kaupunkisuunnittelussa, energiaratkaisuissa, rakentamisessa, liikenteessä ja kierrätyksessä. Kaupungistumisen ohella uudenlainen globaali työnjako sekä teollisuusmaiden väestön ikääntyminen muuttavat tilojen tarvetta ja asettavat niille uusia vaatimuksia. Muuttoliike kaupunkeihin ja väestönkasvu merkitsevät joko lisää rakentamista uusille alueille tai nykyisen kaupunkirakenteen tiivistämistä ja olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä. YH Länsi Oy 8

9 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT Noora Lehtovuori Eri ikäluokille erilaisia tiloja Viime vuosien aikana käytettävyys on noussut useilla aloilla merkittäväksi kilpailutekijäksi. Usein toistettu esimerkki on Apple ja sen helppokäyttöisten laitteiden käytön räjähdysmäinen kasvu. Ilkka Halavan ja Mika Pantzarin mukaan olemme muuttumassa tuottajakansalaisista kuluttajakansalaisiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa erilaista suhtautumista työntekoon. Työssä vietetyn ajan on oltava entistä mielekkäämpää. Käytettävyys ja suhtautuminen työhön ohjaavat tulevaisuudessa myös tilojen suunnittelua. Nuoret sukupolvet asettavat uudenlaisia vaatimuksia työtavoille ja tilojen käytölle. Diginatiivit, jotka ovat syntyneet luvuilla, ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan kanssa. Heille fyysisen ja virtuaalisen läsnäolon ja yhteisön välillä ei ole merkittävää eroa. Diginatiivit tulevat kaikella varmuudella kyseenalaistamaan työelämän toimintatapoja. Silti kaikilla eri ikäluokilla on erilaisia toiveita tilojen käytölle. Työyhteisöt ja työympäristöt tulevat kohtaamaan näiltä osin uusia haasteita. Tilojen elämyksellisyys Tilat tarjoavat käyttäjille aina elämyksiä mieleenpainuvia tai mitään sanomattomia. Elämykselliset tilat ovat olleet tärkeä kilpailutekijä muun muassa ravintola-, hotelli- ja matkailualalla. Myös yhä useammat kaupan alan toimijat panostavat järjestelmällisesti tilojen tuomaan asiakaskokemukseen. Kokemuksellisuus on yhä tärkeämpää myös perinteisimmissä tiloissa, kuten toimistoissa, terveydenhuollon tiloissa tai julkisten palveluiden asiakastiloissa. Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia lisätä tilojen elämyksellisyyttä muun muassa isojen näyttöjen, multimedian tai valaistuksen avulla. 9

10 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Tiloista monikäyttöisiä ja monimuotoisia Erilaiset tilat ovat sekoittumassa monitoimiympäristöiksi myös muualla kuin perinteisissä monitoimitiloissa. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat matkakeskukset. Monet kaupunkien asemista on sijoitettu toinen toistensa läheisyyteen liikkumisen solmukohdiksi. Asemien yhteyteen nousee yhä enemmän kaupan, työn ja asumisen tiloja. Erilaisten tilojen sekoittuminen luo uusia rakenteita, joissa vapaa-aika ja työnteko rytmittävät ympäristöä uudella tavalla. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan ottaa mallia erilaisiin käyttötarkoituksiin suunnitelluista tilaratkaisuista. Monitilatoimistoissa käytetään esimerkiksi verhoja yksityisyyden osoittamiseksi. Vastaavanlaista rauhaa on luotu sairaaloissa jo vuosikymmeniä. Hyvinvointiympäristöissä puolestaan luodaan kokonaisvaltaisia elämyksiä valojen, tuoksujen ja äänien avulla. Nämä vaativat yksityistä tilaa, joissa on samoja ominaisuuksia kuin henkilökohtaisissa toimistohuoneissa, kuten esimerkiksi ovi ja kiinteät seinät. Tilojen monikäyttöisyydelle luovat omat haasteensa aidosti yhteen sulautuvat tilatyypit: kirjasto kauppakeskuksessa, toimisto hotellissa tai kotona tai kodinomaiset tilat työympäristössä. Näiden toteutus vaatii suunnitteluohjeita, mutta myös erilaisten käyttäjäryhmien ja käytettävyyden huomioon ottamista saumattoman palveluketjun takaamiseksi. Tarve tilojen monikäyttöisyydelle kumpuaa ympäristötietoisuuden kasvusta. Kulkemisen tarvetta voidaan vähentää ja energiatehokkaita ratkaisuja on mahdollista löytää, kun erilaisia toimintoja liitetään yhteen ja rakennetaan niille integroituja toiminta-alustoja. Sähköinen asiointi on vaikuttanut moniin asiakaspalvelutiloihin esimerkiksi pankeissa ja matkatoimistoissa. Työpaikalle ei enää mennä kiinteän pöytäpuhelimen tai pöytätietokoneen vuoksi. Uusi käyttäytyminen synnyttää uusia tarpeita ja niihin vastaaminen rakennetun ympäristön keinoin luo jopa kokonaan uusia tilatyyppejä. Tilojen käytön kestävä kehitys Monitilaratkaisuissa tavoitellaan toimintaa tukevia tiloja, joiden käyttöaste on korkea. Tila on aina investointi ja älykkäästi käytettynä se maksaa itsensä takaisin. Tila on investointi fyysiseen ja virtuaaliseen rakenteeseen, mutta myös mahdollisuus vaikuttaa hiilijalanjälkeen ympäristövastuullisesti. Mitä yksittäinen organisaatio voi tehdä ilmastonmuutosta hidastaakseen? Tilojen käytön kannalta ekologisuutta voidaan arvioida esimerkiksi energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen perusteella. Kestävän kehityksen mukaisessa päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous eli ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Taloudellisesti kestävässä tilassa on hyvä tilatehokkuus ja siten kohtuullinen energiankulutus ja vuokrataso. Sosiaalisen kestävyyden mittarina on puolestaan työhyvinvointi. Tuotannollisille yrityksille tilojen merkitys on usein prosessien tehokkuutta ja alihankintaketjun kestävyyttä vähäisempi, mutta tietotyötä tekevissä organisaatioissa kiinteistöjen käyttö voi muodostaa valtaosan hiilijalanjäljestä. Taloudellisten kannusteiden lisäksi ekotehokkuus on tilojen käyttäjille osa yhteiskuntavastuuta ja riskien hallintaa. Vastuullisen toiminnan tuottama imagohyöty on myös merkittävä, mikä voi auttaa erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan osaavinta työvoimaa. Kestävän talouden nousun ja rakennetun ympäristön ekotehokkuustavoitteiden taustalla vaikuttavat globaalit muutosvoimat. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ihmisten arvomaailman muutokset ohjaavat rakennetun ympäristön toimijoita ja kiinteistöliiketoimintaa kestävän kehityksen suuntaan. Energian hinnan jatkuva nousu tekee energiansäästötoimenpiteistä myös taloudellisesti houkuttelevia. Kestävä kehitys edellyttää, että kansalaiset ja yritykset tekevät vastuullisia valintoja. Useissa maissa viranomaiset ohjaavat rakennetun ympäristön energiankulutusta tiukentuvilla normeilla, verotuksella tai päästöoikeuksien hinnoittelulla. Tietoa tilankäytöstä ja hiilijalanjäljestä Energia- ja ekotehokkaiden tilojen merkitys kiinteistöliiketoiminnassa kasvaa kaiken aikaa, sillä jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Tilojen ja toiminnan ekotehokkuuden ja kestävyyden edut on osoitettava koko arvoketjulle: käyttäjille, omistajille, sijoittajille ja rakentajille. Osa saavutettavista hyödyistä on helposti osoi- 10

11 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT Archeus Oy tettavissa ja mitattavissa, mutta sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden mittaaminen on haastavaa. Toimitilojen hiilijalanjälki on jo laskettavissa ja kiinteistömarkkinoilla kestävästi toteutetuista tiloista saa paremman myyntihinnan tai vuokratuoton. Tulevaisuudessa aivan keskeinen kysymys on, rakennetaanko työympäristöjä eilisen vai huomisen tarpeisiin. Tietotyö on muuttunut monimuotoiseksi ja -paikkaiseksi ja se tarvitsee tuekseen tilojen kirjon. Yksilötyön tarpeisiin suunnitellut, hierarkiaa esiintuovat tilat ja hallimaiset avokonttorit ovat väistymässä monimuotoisten ratkaisujen tieltä. Kehityksen seuraavassa vaiheessa rakennetaan tietoisesti monipaikkaisia työympäristöjä, paikkojen verkkoja, joita virtuaalitila yhdistää. Suuria kysymyksiä ovat, miten tällaista verkkoa johdetaan ja minimoidaan sen hiilijalanjälki. Suurin haaste työympäristöjen murroksessa ovat asenteet. Siksi muutoksen tueksi tarvitaan mitattua tietoa tilankäytöstä ja hiilijalanjäljestä, avointa viestintää ja osallistavaa suunnittelua sekä ennen kaikkea vahvaa ja näkemyksellistä johtamista. Muutoksen edistämistä helpottaa se, että kestävät ratkaisut tuovat usein myös taloudellista hyötyä ja luovat hyvinvointia. Lisäksi työelämässä nyt käynnissä oleva sukupolvenvaihdos on mahdollisuus uudistumiseen. Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Virpi Mikkonen, Tekes Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Sampsa Nissinen, Tekes 11

12 Wilma Hurskainen Tieto- ja viestintäteknologia on jo mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman ja liikkuvan työnteon. Miten muutos näkyy työpaikoilla ja tilojen käytössä? 12

13 TYÖYMPÄRISTÖT 3 Uudet työnteon tavat haastavat kehittämään työympäristöjä Tietotyön tekeminen ei ole sidottu yhteen paikkaan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Miksi silti monet meistä tekevät tietotyötä edelleen omissa työhuoneissa, jotka on suunniteltu aikaa ennen kannettavia tietokoneita ja älypuhelimia? Tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut erottavat työn ja paikan toisistaan. Teknologia muuttaa siten myös työn ja tilojen suhdetta. Yhteisellä työpaikalla nähdään kollegoita ja järjestetään palavereita. Tämä luo tunteen läsnäolosta ja yhdessä tekemisestä ja helpottaa työn koordinointia. Tarvittaessa teknologia mahdollistaa etäläsnäolon. Yhdessä työskentely, yhteisiin tavoitteisiin tähtääminen ja tiedon jakaminen tapahtuvat luontevasti, kun työntekijöille tarjotaan eri työtilanteita tukevia tiloja. Teknologian tapaan myös tilat ohjaavat toimintaa ja luovat kokemuksia. Työtä tukevan tilan on oltava helposti saavutettavissa ja organisaation toimintakulttuurin on tuettava joustavaa työtilojen käyttöä. Erilaisia tiloja erilaisiin tehtäviin Tietotyötä tekevien työntekijöiden työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä. Siksi tilatarjonnassa on oltava vaihtoehtoja. Keskittymistä vaativat tehtävät edellyttävät rauhallisia tai täysin hiljaisia tiloja ja intensiivistä yhteistyötä varten on voitava sulkeutua ryhmätyötiloihin. Avoimet tilat tukevat puolestaan vapaamuotoista keskustelua ja nopeita kokoontumisia. Työtilan valinnalla käyttäjä voi viestittää myös läsnäoloa eli onko hänellä tarve työskennellä ilman keskeytyksiä vai avaa- ko tilavalinta mahdollisuuden satunnaisiin kohtaamisiin. Työtyytyväisyys paranee, kun työntekijällä on mahdollisuus valita kullekin tehtävälle soveltuvin tila. Avotiloissa työskenteleville työntekijöille on oltava tarjolla äänieristettyjä puhelinkoppeja, joissa on pienet pöydät kannettavalle tietokoneelle. Langattomat internet-yhteydet ovat ehdoton edellytys joustavalle työtilojen käytölle. Teknologian ja tilan saumaton kytkös on kaikissa tiloissa tärkeää. Teknologian on tuettava vapautta valita tiloja ja samalla tilaratkaisujen on mahdollistettava teknologian hyödyntäminen työssä. Esimerkiksi videoneuvotteluun omalta työkoneelta on mukavampi osallistua rauhallisesta tilasta kuin avotilasta käsin. Monitilatoimistot tulevat Tietotyön murros on synnyttänyt uuden tilakonseptin, monitilatoimiston. Se perustuu ajatukseen, että eri työprofiileita ja tietotyön moodeja, kuten yksintyöskentelyä, viestintää muiden kanssa ja työskentelyä kasvokkain tuetaan eriluonteisilla tiloilla ja kalusteratkaisuilla. Työntekijä valitsee työpäivän aikana kutakin työtehtävää ja vuorovaikutuksen tyyppiä parhaiten tukevan tilan. Tämä monitila-ajattelu on yleistymässä se- 13

14 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT kä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja lähestymistapaa voidaan soveltaa kaikenlaisissa organisaatioissa. Monitilatoimisto tarjoaa enemmän kuin henkilökohtaisen työpisteen ja neuvotteluhuoneita se on alusta tietotyön eri toiminnoille. Tilaratkaisujen lisäksi kyse on myös virtuaalitilasta ja uusista tavoista viestiä muiden kanssa ja käyttää tilaa. Parhaimmillaan monitilatoimisto tarjoaa työskentelypisteitä myös organisaation ulkopuolisille käyttäjille pientä työrupeamaa varten esimerkiksi kokousten välissä. Monitilatoimisto osana organisaation brändiä ja imagoa on osa asiakaskokemuksen suunnittelua sekä palvelumuotoilua. Organisaation arvot voivat olla näkyvissä pysyvänä jatkumona organisaation tiloissa ja toiminnassa. Monitilatoimistoon siirtyminen on edennyt nopeasti tietotekniikan toimialalla ja niissä organisaatiossa, joissa tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa työvälineistöä ja toimintaympäristöä. Monitilatoimistojen ja virtuaaliympäristöjen haasteet Monitilatoimistoon siirtymistä vaikeuttavat organisaatioiden toimintatavat ja työntekijöiden kielteinen suhtautuminen. Monissa organisaatioissa pidetään edelleen lähtökohtana sitä, että työtä voidaan tehdä vain yhdessä kiinteässä paikassa. Joidenkin työtehtävien kohdalla tämä on edelleen ainoa toimiva käytäntö, mutta läheskään kaikki työ ei edellytä yksipaikkaisuutta. Teknologia on 1990-luvulla kehittynyt siten, että työntekijät voivat kuljettaa toimistoa mukanaan. Fyysisen tilan rinnalle on syntynyt digitalisoitu virtuaalinen toimintaympäristö. Kokemuksemme uusista monitilaympäristöistä on nuorta ja se vaikuttaa vahvasti asenteisiin ja käyttäytymiseen. Uusia työympäristökokeiluja ovat tehneet useimmiten kohtuullisen nuoret organisaatiot. Muutoshalukkuutta on myös pitkään perinteisesti toimineissa organisaatioissa, mutta niillä on muutosprosesseissa useita haasteita voitettavinaan. Oma henkilökohtainen työhuone voi edelleen olla statuksen ja arvon mittari, tietynlainen saavutettu etu, joka symboloi yksilön asemaa. Ajasta ja paikasta vapauttavaa teknologiaa on osattava käyttää ilman omaa työhuonetta tai henkilökohtaista työpistettä. Siirtyminen monitilatoimistoon on hidasta ja jopa mahdotonta, jollei organisaation toimintakulttuuri ja käytössä oleva teknologia tue liikkuvaa tapaa tehdä työtä. Suuri haaste on myös monitilatoimistojen suunnittelu. Kattavaa suunnitteluohjeistoa ei ole, eikä liioin suunnitteluperinnettä ole vielä syntynyt. Kokemukset tilojen vaihtoehtoisista käyttötavoista ovat tuoreita. Nykyiset käyttökokemukset eivät vielä pitkään aikaan muutu Toimistojen kehitys 1900-luvun alku - Suurissa teollisen työn tapaan järjestetyissä avotoimistossa tehtiin tehokasta ja vahvasti kontrolloitua työtä. - Tämä oli yleinen työskentelytapa erityisesti Yhdysvalloissa luku - Yhdysvalloissa rakennettiin korkeita toimistotorneja, joissa oli syvät ja avoimet kerrokset. - Johtajat siirtyivät omiin, henkilökohtaisiin toimistohuoneisiin. - Omasta työhuoneesta tuli statuksen ja hierarkian portailla etenemisen symboli luku - Saksalainen käsite maisemakonttori Bureaulandschaft siirsi työympäristöjen edelläkävijyyden Eurooppaan. - Uudella tilakonseptilla madallettiin hierarkiaa ja tuettiin yhteistyötä. - Maisemakonttori levisi nopeasti pohjois-eurooppalaisiin yrityksiin. Toimistojen kehityskaari peilaa hyvin syitä siihen, miksi käsitykset tehokkaasta tavasta tehdä työtä muuttuvat hitaasti. 14

15 TYÖYMPÄRISTÖT FAKTA1 Onnistuneen monitilatoimiston elementit Monitilatoimisto on tietotyön eri toimintojen ja vuorovaikutuksen alusta niin organisaation työntekijöille, asiakkaille kuin sidosryhmille. Työntekijät ovat tyytyväisiä monitilatoimistoon, kun heillä on mahdollisuus vetäytyä hiljaisen työskentelyn alueille tai yksityisyyttä tukeviin vetäytymistiloihin. Monitilaratkaisuissa tavoitellaan sellaisia toimintaa tukevia tiloja, joiden käyttöaste on korkea. Tila on aina investointi ja älykkäästi käytettynä se maksaa itsensä takaisin. Yhteiset pelisäännöt edistävät monitilatoimiston käyttöä. sellaiseksi asiantuntijuudeksi, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti sosiaalisen, virtuaalisen ja fyysisen tilan suunnittelun. Monitilatoimiston fyysiset ominaisuudet terveellisen ja turvallisen työympäristön näkökulmasta luovat uusia haasteita myös ergonomialle, sisäympäristön eri osa-alueiden ratkaisujen ja suositusten tunnistamiselle sekä toimintakäytännöille. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka paljon virtuaalinen työympäristö lisää informaatiokuormaa, keskeytyksiä ja häiriöitä tai kuinka paljon se haastaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista päivittäisessä arjessa. Virtuaalisen työympäristön melu ja häiriöt voivat haitata keskittymistä samalla tavalla kuin fyysisen ympäristön puutteet. Tästä on toistaiseksi vielä kohtalaisen vähän tietoa. Niin fyysisen kuin virtuaalisen työskentely-ympäristön terveellisyys ja turvallisuus merkitsevät paljon työn tuottavuuden kannalta. Toimitilojen muutoksessa organisaation kannattaa tarkastella tilahistoriaansa ja listata kokemuksia onnistumisista ja haasteista. Tämän jälkeen on katsottava organisaation tulevaisuuteen ja visioon: millainen työympäristö tukee tavoitteisiin pääsemistä. Keskeinen kysymys on, miten tila voi paremmin tukea esimerkiksi vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä tai innovointia luku - Työntekijöiden oikeuksien laajenemisen myötä avoimen maisemakonttorin suosiminen väheni. - Henkilökohtaiset huonetoimistot yleistyivät Pohjoismaissa. - Tanskassa suosittiin avotoimistoja, ruotsalaiset kehittivät suljetun ja avoimen tilan yhdistävän kombi-toimiston, Yhdysvalloissa kehitettiin toimistoseinäkkeet avoimen tilan jakamiseen luku - Talouskasvu ja teknologian kehittyminen vaikuttivat toimistosuunnitteluun. - Julkisivuihin kiinnitettiin huomiota ja talotekniikka, kuten LVI-järjestelmät, kehittyi. - Älykäs rakennus oli mielenkiinnon kohteena luku - Mobiilin teknologian myötä työntekijä voi kuljettaa toimistoa mukanaan. - Fyysisen tilan rinnalle syntyi digitalisoitu virtuaalinen toimintaympäristö. - Liikkuvuuden lisääntyessä tilatarve toimistolla alkoi vähentyä. - Pohjoismainen tapa suunnitella tiloja erilaisia käyttötarkoituksia varten yleistyi. 15

16 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Technopolis NÄKÖKULMA Videoneuvotteluhuoneissa korostuu teknologian ja tilan yhteensopivuus Tiloja voidaan yhdistää teknologian avulla. Erilaiset videoneuvotteluratkaisut luovat läsnäolon tunteen ja tuovat vuorovaikutukseen mukaan myös sanattoman viestinnän. Kehittyneimmissä videoneuvottelutiloissa saadaan vaikutelma samassa tilassa, saman pöydän ääressä olemisesta. Parhaissa ratkaisuissa jäljitellään kasvokkain tapahtuvaa neuvottelua jopa niin hyvin, että katsekontaktin säilyttäminen toisaalla istuvien kanssa on täysin luontevaa. Videoneuvottelut ovat yleistyneet organisaatioissa, mutta tilat eivät aina täysin tue teknologian käyttöä. Haastavimpia ovat ratkaisut, joissa tavallisiksi neuvotteluhuoneiksi rakennettuihin tiloihin tuodaan videoneuvottelulaitteet ja näytöt. Nämä sijoitetaan pitkänomaisen neuvottelupöydän päähän vieläpä siten, että vastakkaisella seinällä on ikkunat. Pahimmillaan huoneessa olijat näkyvät videokuvan välityksellä tummina hahmoina ikkunoista tulevan kirkkaan valon takia. Kaikkia neuvotteluun osallistuvia on hankala mahduttaa kuvaan. Pitkän pöydän toisessa päädyssä, kauimpana videoneuvottelulaitteista olevat henkilöt hädin tuskin näkyvät kuvassa. Luontevaa vuorovaikutusta ei synny eri neuvotteluhuoneissa istuvien, heikosti videokuvassa näkyvien henkilöiden välillä, jos sanaton viestintä ei välity huonon tilajärjestelyn vuoksi. Puutteellinen tila- ja teknologiajärjestely voi sen sijaan korostaa vaikutelmaa kahdesta erillisestä huoneesta. Pahimmassa tapauksessa niissä käydään omia, rinnakkaisia keskusteluja. Läsnäolo videokuvan välityksellä vaikuttaa myös yksittäisen työntekijän osallistumismahdollisuuksiin, jos yhteisistä käytännöistä ei ole sovittu. Tällaisissa tilanteissa korostuu neuvottelun vetäjän taito johtaa keskustelua. Vanhoissa toimistorakennuksissa teknologian käyttöä ei ole suunniteltu ja siksi tiloissa on heikosti joustovaraa. Kun videoneuvottelulaitteet hankitaan vanhoihin neuvotteluhuoneisiin, kannattaa tilaa uudistaa mahdollisimman paljon valaistuksen ja sisustuksen avulla. Näin se voi palvella videoneuvottelun tarkoitusta eli mahdollisimman rikasta vuorovaikutusta. Uusia tiloja rakennettaessa videoneuvotteluteknologian käyttö on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Mitä tärkeämpää läsnäolon tunne, sanaton viestintä ja kasvokkain tapahtuvan neuvottelutilanteen jäljittely ovat, sitä enemmän teknologiaan ja huoneen suunnitteluun kannattaa panostaa. Johanna Haapamäki 16

17 TYÖYMPÄRISTÖT FAKTA2 Teknologian vaikutukset työtiloihin Työ ja paikka voidaan erottaa toisistaan. Tilaratkaisujen merkitys kasvaa, kun teknologia on lisännyt työtekijöiden valinnanvapautta ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Organisaation toimintakulttuurin on tuettava joustavaa työtilojen käyttöä. Organisaation päätoimipiste on vain yksi työnteon monista paikoista. Tietotyön erityyppisiin tehtäviin on oltava tarjolla monipuolisia ja helposti saavutettavissa olevia tiloja. Teknologian on tuettava tilavalintojen vapautta ja tilaratkaisujen on mahdollistettava teknologian hyödyntäminen työssä. Videoneuvotteluteknologian käyttö on otettava huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. FAKTA3 Teknologiat valittava työn ehdoilla Työtä ei koskaan pidä tehdä teknologian ehdoilla. Kullekin tehtävälle on löydettävä ne ratkaisut, jotka palvelevat kyseisen tehtävän tavoitteita. Monipaikkaisen työn tukemiseen on tarjolla useita eri käyttötarkoituksiin soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Jaetut kalenterit ja tiedostojen jakoon tarkoitetut työtilat palvelevat työn koordinointia ja eri aikaan tapahtuvaa yhteistyötä. Ne vähentävät myös sähköpostin käyttötarvetta. Ryhmätyösivustoilla voidaan jakaa tietoa työprosesseista ja työn etenemisestä. Jaettu, sähköinen kalenteri kertoo kollegojen tavoitettavuudesta. Läsnäolotiedot voidaan yhdistää sähköiseen kalenteriin. Ne kertovat, ketkä työkavereista ovat läsnä ja tavoitettavissa esimerkiksi pikaviestimen, puhelimen tai videoneuvottelun avulla. Pikaviestin on mainio väline nopeisiin kysymyksiin ja kommentteihin kahden kolmen työntekijän kesken sekä epäviralliseen vuorovaikutukseen. Pikaviestimen ja läsnäolotietojen on myös todettu vähentävän maantieteellistä etäisyyttä ja lisäävän läsnäolon tunnetta. Sähköpostitse kannattaa hoitaa suuremmalle joukolle tiedottaminen, vähemmän akuuttien asioiden viestiminen tai virallisemmat viestit. Puhelua, videoneuvottelua tai virtuaalista työtilaa tarvitaan monimutkaisten asioiden käsittelyyn ja pitkiin keskusteluihin. Näihin voidaan yhdistää dokumentin tai työpöydän jakaminen. Pitkissä neuvotteluissa kuva helpottaa keskittymistä ja osallistumista käytävään keskusteluun. Videokuva välittää ilmeet ja muun sanattoman viestinnän, josta on hyötyä etenkin, jos etäneuvotteluun osallistuu useampia ihmisiä. Videokuvan välittämä sanaton viestintä helpottaa myös mahdollisten väärinymmärrysten korjausta. Etäällä työskenteleviä kollegoita on toisinaan mukava myös nähdä, vaikkei kasvokkain tapaaminen onnistuisikaan. Teknologia ei kuitenkaan kokonaan korvaa kasvokkain tapahtuvia tapaamisia eli niiden merkitys yhteistyön sujumisen kannalta on edelleen suuri. 17

18 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Monipaikkainen työ Organisatorisen ratkaisun taso Yksilö Yksilö tai ryhmä Ryhmä Etätyö paikallinen työmuoto kotona tai etätyöpisteessä Mobiili työ eli liikkuva työ Hajautettu yhteistyö osin tai kokonaan eri paikoista käsin tehtävä yhteistyö Monipaikkainen työ tarkoittaa pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla toteutettavaa, useassa paikassa tehtävää työtä. Käsitteitä Etätyö tarkoittaa päätoimipisteen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä esimerkiksi kotona tai muussa etätyöpisteessä, kuten asiakkaan tiloissa tai toimistohotellissa. Hajautettu yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, jota tehdään useista paikoista käsin sovitun työnjaon mukaisesti. Osa yhteistyöhön osallistuvista henkilöistä saattaa työskennellä samoissa tiloissa, kun taas osa työskentelee muualta käsin. Vaihtoehtoisesti kaikki osapuolet voivat olla maantieteellisesti hajallaan. Kolmannet työpaikat tarkoittavat epämuodollista tilaa kodin ja työn välissä. Ne ovat esimerkiksi julkisia tiloja, hotelleja, kahviloita, asemia ja liikennevälineitä. Tiloille on tyypillistä muun muassa neutraalius, matala sisäänpääsykynnys, keskustelun epämuodollinen sävy ja vakituiset kävijät. Kolmannen työpaikan käsite on lähtöisin yhdysvaltalaiselta sosiologi Ray Oldenburgilta. Monipaikkainen työympäristö tarkoittaa kaikkia työskentelyyn periaatteessa soveltuvia paikkoja. Työtä tehdään joko toimistossa, toimistokampuksella tai vielä laajemmin asiakkaiden ja kumppaneiden tiloissa, matkoilla, asemilla, liikennevälineissä, kahviloissa, ulkotiloissa, kesämökillä ja kotona. Monitilatoimisto on tietotyön murroksen synnyttämä uusi, joustava ja muunneltava tilakonsepti. Monitilatoimisto mahdollistaa sopivan työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään: rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille töille sekä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja erikokoisille neuvotteluille. Säilytystilat palvelevat tehtäviä, joissa tarvitaan runsaasti kirjallista materiaalia. Liikkuva työ tarkoittaa useiden työpisteiden ja niiden välillä tapahtuvan matkustamisen käyttämistä työskentelyyn. Liikkuvan työn vaativuuteen vaikuttaa käytettyjen paikkojen määrä ja se miten usein niitä vaihdetaan. Monipaikkainen työ tarkoittaa useissa paikoissa tapahtuvaa yksin työskentelyä ja eri paikoista käsin tehtävää yhteistyötä. Monipaikkaisessa yhteistyössä osapuolet työskentelevät eri paikoista käsin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Organisaation päätoimipiste on vain yksi työnteon monista paikoista. Monipaikkaista työtä tehdään pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla. Johanna Haapamäki, Aalto-yliopisto, virtuaalisen ja liikkuvan työn tutkimusyksikkö Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu 18

19 TYÖYMPÄRISTÖT Wilma Hurskainen 19

20 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT istockphoto NÄKÖKULMA 3D-virtuaaliympäristöt saavat mielikuvituksen valloilleen Teknologian kehittyessä maantieteellisesti hajautetut organisaatiot etsivät uusia ratkaisuja toimintaansa. Maailmalta löytyy esimerkkejä 3D-virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä monipaikkaiseen yhteistyöhön, koulutukseen, valmennukseen, verkostoitumiseen sekä isojen seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen. Virtuaaliympäristöissä ihmiset toimivat avatarina ja voivat jutella ja viestiä keskenään. 3D-ympäristössä liikkuminen ja keskustelu toisten avatarien kanssa luovat parhaimmillaan mukaansatempaavan kokemuksen ja tunteen läsnäolosta. Virtuaaliympäristöissä tilalla on suuri merkitys, sillä se ohjaa ajatuksia ja käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Niinpä myös virtuaalisen tilan on tuettava käyttötarkoitustaan ja tehtävää työtä. Yrityskäytössä esimerkiksi palaverit halutaan pitää neuvotteluhuoneilta näyttävissä virtuaaliympäristöissä, joissa on mahdollisuus PowerPoint-esityksiin ja dokumenttien jakoon. 3D-virtuaaliympäristöjen avulla voidaan toteuttaa mitä mielikuvituksellisimpia skenaarioita. Siksi esimerkiksi koulutuksen saralla virtuaaliympäristöjä on hyödynnetty muun muassa vaarallisten tai harvinaisten tilanteiden valmentamiseen. 3D-virtuaaliympäristöjen on havaittu hyödyttävän monipaikkaista yhteistyötä esimerkiksi siten, että palavereihin ja keskusteluihin osallistutaan sitoutuneemmin ja aktiivisemmin. Samanaikaista muuta työskentelyä, kuten sähköpostien lukemista, esiintyy vähemmän. Toisten näkeminen ja tunne samasta tilasta helpottaa verkostoitumista ja tutustumista. Monipaikkaisen tiimin virtuaalihuoneesta yhdessä työstetty tieto ei häviä, kuten fyysisestä neuvotteluhuoneesta seuraavien kokousten myötä. Koulutuksen saralla 3D-virtuaaliympäristöt ovat mahdollistaneet monipaikkaisen oppimisen ja erilaisten reaalimaailman tilanteiden harjoittelun turvallisessa ympäristössä. Ideoiden visualisoinnin on todettu tukevan luovaa yhteistyötä. Johanna Haapamäki 20

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1 08/02/2012 Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1. Ekologinen: energia, jätteet, hiilijälki Energiapihirakentaminen yleistyy Suomessakin, Euroopassa rakennetaan jo plusenergiataloja Työkalut rakennusten

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Pontus Kihlman Rapal afterwork tilaisuus 12.3.2015 BRIIM Center / Kontoret @ Kamppi, Helsinki Vertailututkimus 2015 23.1.2015 11 suurta

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi 7.12.2010 Kasva - Kansainvälisty - Kehitä tuottavuutta! Rakennetun ympäristön kehittäminen Virtuaalisuus mahdollistajana Tekes Tila ohjelma 2008-2012 Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö Päivi Hietanen, Työympäristöpäällikkö Energiatehokkuuskoulutus 7.10.2014 Kestävä kehitys Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 17.5.2006 Workplace-seminaari Virpi Ruohomäki & Satu Koivisto Distributed Workplace (dwork) BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu Miksi organisatorinen näkökulma?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Visualisti työkaluun kirjattuja ryhmäkeskusteluja ja pohdintoja Millaisia ajatuksia päivän teema

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot