Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun"

Transkriptio

1 Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

2 ISBN Toimitustyö, graafinen suunnittelu ja taitto: Teonsana Oy Paino: Kirjapaino Markprint Oy Kannen kuva: Jari Härkönen 12/2011

3 Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Haapamäki, Aalto-yliopisto Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Virpi Mikkonen, Tekes Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Sampsa Nissinen, Tekes Annuska Rantanen, Tampereen teknillinen yliopisto Sampo Ruoppila, Turun yliopisto Aija Staffans, Aalto-yliopisto Helena Teräväinen, Aalto-yliopisto Tanja Tyvimaa, Tampereen teknillinen yliopisto Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Maarit Vuorela, Ramboll Management Consulting Oy Tekesin julkaisu 12/2011 Helsinki 2011

4 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Sisältö Uudenlaisia tiloja miksi, miten ja kenelle Tilojen käyttö muuttuu uudistuvatko suunnittelu ja toteutus Uudet työnteon tavat haastavat kehittämään työympäristöjä Hajautettua työtä valtionhallinnossa Toimitilauudistuksen lähtökohtana tyytyväiset käyttäjät Uudet tilat vaikuttavat koko organisaation tapaan toimia Henkilöstö keskiössä uusien toimitilojen suunnittelussa Pelistudiossa luova hulluus on arkipäivää Kestävä työympäristö ja hiilijalanjälki Tekesille suunnitteilla ekotehokas työympäristö Parempaa työhyvinvointia uudistetuilla toimitiloilla Tulevaisuuden oppimisympäristöt kannustavat osallistumaan Unelmien luokkahuone toteutti oppilaiden ideat Kunnat tarvitsevat tietoa toimitiloistaan Senioriasumisen ratkaisuja itsenäiseen arkeen Kotosalla-asumismuoto tarjoaa eväitä itsenäiseen asumiseen Hyvinvointikeskus Wanha Herra poikkeaa perinteistä Julkiset tilat kohtaavat uusia käyttötapoja Kaupunkikeskustat kilpailevat asiakkaista kauppakeskusten kanssa Kauppakeskus kaupungin käyttöliittymänä Kauppakeskus mukaan pikkukaupunkimaisen alueen elämänmenoon Kirjallisuutta

5 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT 1 Uudenlaisia tiloja miksi, miten ja kenelle Palvelevatko rakennukset aidosti sitä toimintaa, mitä tarkoitusta varten ne ovat olemassa? Miten tilaratkaisut vaikuttavat tuottavuuteen? Miten tilat tukevat käyttäjien hyvinvointia? Liian harva yritys tai organisaatio osaa vastata näihin kysymyksiin. Tarvittavaa tietoa puuttuu niin tilojen käytöstä kuin niiden uudistamisesta. Käyttäjälähtöiset tilat -julkaisu tarjoaa ajankohtaisen katsauksen ja käytännön esimerkkejä työnteon, oppimisen, senioriasumisen, julkisten ja puolijulkisten tilojen uudenlaisesta käytöstä. Julkaisu tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä työympäristöjen suunnitteluun, muutosprosessin läpiviemiseen sekä tilojen käyttöön kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmista. Asiantuntija-artikkeleissa esitellään tärkeimpiä tilojen käyttöön vaikuttavia trendejä ja mahdollisuuksia. Tärkeän sijansa ansaitsevat myös tieto- ja viestintäteknologioiden ja uuden tietotyön vaikutukset tilojen käyttöön ja koko organisaatioiden tapaan toimia. Julkaisu on tarkoitettu erityisesti niille, jotka vastaavat toimitilojen ja toimintaympäristöjen kehittämisestä. Tarjoamme käytännön neuvoja tilanteisiin, joissa ollaan suunnittelemassa uusia tai muuttamassa nykyisiä tiloja. Julkaisu on osa Tekesin vuosina toteutettavaa Tila-ohjelmaa, joka painottuu muuttuviin käyttäjätarpeisiin muun muassa asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa. Ohjelma on edistänyt tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksella tiloihin liittyvää uutta liiketoimintaa ja osaamisen kehittymistä. Ohjelman tutkimus- ja kehityshankkeissa on syntynyt tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista ja elämyksellisyyttä sekä uusia palveluja ja ratkaisuja. Uuteen ajatteluun perustuvia tilaratkaisuja ja palveluita ei synny ilman kysyntää. Siksi nostamme tämän julkaisun myötä esiin hyviä toteutuksia ja niistä koituneita hyötyjä. Käyttäjälähtöisyyttä edistetään niin tilojen suunnittelun ja käytön kuin palveluiden tuottamisen näkökulmista. Helsingissä 2. joulukuuta 2011 Sampsa Nissinen Tila-ohjelman päällikkö Tekes 5

6 Senaatti-kiinteistöt Tieto- ja viestintäteknologiat, tietotyö, kestävä kehitys, kustannustehokkuus, monikäyttöisyys, käyttäjälähtöisyys. Näiden megatrendien vanavedessä tilojen on pakko muuttua. 6

7 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT 2 Tilojen käyttö muuttuu uudistuvatko suunnittelu ja toteutus Ihmiset asuvat, tekevät työtä ja oppivat sekä viettävät vapaa-aikaa eri tavoin kuin ennen. Tämä kehitys vaikuttaa vääjäämättä siihen, miten tiloja käytetään, miten niitä pitäisi suunnitella, toteuttaa ja uudistaa. Tilojen uudenlaiseen käyttöön vaikuttavat useat toisiaan tukevat muutostrendit: kilpailu kiristyy, työn tekemisen tavat muuttuvat, työ- ja vapaa-aika sekoittuvat, teknologiat kehittyvät ja tiloilta vaaditaan elämyksellisyyttä, monikäyttöisyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä. Lisäksi kaupungistuminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat kaikkien tilojen käyttäjien ja kiinteistöalan organisaatioiden toimintaan. Kiinteistöjen omistajien ja palveluyritysten on toteutettava käyttäjille entistä innovatiivisempia, kustannustehokkaampia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kustannustehokkaita ja toimivia tiloja kiristyvässä kilpailussa Kilpailun jatkuva kiristyminen luo yrityksille paineita alentaa myös tiloihin liittyviä kustannuksia. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää liian kalliita tiloja. Kustannustietoisuus nousee yhä suurempaan rooliin yksityisellä puolella, mutta vaikutukset ovat lopulta luultavasti suurempia julkisella sektorilla. Säästöihin ei voida kuitenkaan tähdätä heikentämällä tietotyön tekemisen, yhteistyön tai asiakaspalvelun edellytyksiä. Kiinteistöalan kehittyminen ja Business Park -toiminnan yleistyminen ovat muuttaneet toimistotilojen tarjontaa. Uusissa toimitilakeskittymissä käyttäjille tarjotaan laajempia kokonaisratkaisuja, joissa vuokralaiset voivat keskittyä ydintoimintaansa. Tämä mahdollistaa käytössä olevien tilojen joustavan pienentämisen tai laajentamisen toiminnan muuttuessa. Edelläkävijäorganisaatiot ovat ymmärtäneet, että toimitilat voivat olla myös kilpailuetu ja osa yrityksen brändiä. Uudet toimintatavat ja niitä tukeva toimiva työympäristö parantaa yhteistyötä, työn tuottavuutta ja asiakaspalvelua. Haasteena on vain tämän yhteyden osoittaminen. Työtilojen kehitys laahaa teknologian jäljessä Tieto- ja viestintäteknologiat ovat kehittyneet valtavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Yritykset ja organisaatiot hyötyvät uudesta teknologiasta entistä hajautetuimmissa, maailmanlaajuisissa yhteistyöverkostoissa. Teknologian avulla työtä voidaan tehdä uudella tavalla missä ja milloin vain. Teknologia mahdollistaa monipaikkaisen työn, jossa työtä tehdään useissa paikoissa yksin tai yhteistyön, jossa työskennellään eri paikoista käsin. Monipaikkainen työ lisää fyysisen työympäristön merkitystä. Digitaaliset tilat, sosiaalisen median työkalut, yhteistyövälineet tai videoneuvottelujärjestelmät ovat nykyisin vähintään yhtä merkittäviä työskentelyn onnistumiselle kuin fyysiset tilat. 7

8 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Teknologian kehittyminen on muokannut merkittävästi tietotyötä, mutta fyysiset työtilat eivät ole muuttuneet samassa tahdissa. Erilaisia virtuaalisia tiloja ja työkaluja käytetään kuitenkin aina jossain fyysisessä tilassa. Kaupungistuminen asettaa tiloille uusia vaatimuksia Maailman ihmisistä enemmistö asuu kaupungeissa. Nopeaan kaupungistumiseen liittyy merkittäviä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Kestävä kehitys on otettava huomioon niin kaupunkisuunnittelussa, energiaratkaisuissa, rakentamisessa, liikenteessä ja kierrätyksessä. Kaupungistumisen ohella uudenlainen globaali työnjako sekä teollisuusmaiden väestön ikääntyminen muuttavat tilojen tarvetta ja asettavat niille uusia vaatimuksia. Muuttoliike kaupunkeihin ja väestönkasvu merkitsevät joko lisää rakentamista uusille alueille tai nykyisen kaupunkirakenteen tiivistämistä ja olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä. YH Länsi Oy 8

9 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT Noora Lehtovuori Eri ikäluokille erilaisia tiloja Viime vuosien aikana käytettävyys on noussut useilla aloilla merkittäväksi kilpailutekijäksi. Usein toistettu esimerkki on Apple ja sen helppokäyttöisten laitteiden käytön räjähdysmäinen kasvu. Ilkka Halavan ja Mika Pantzarin mukaan olemme muuttumassa tuottajakansalaisista kuluttajakansalaisiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa erilaista suhtautumista työntekoon. Työssä vietetyn ajan on oltava entistä mielekkäämpää. Käytettävyys ja suhtautuminen työhön ohjaavat tulevaisuudessa myös tilojen suunnittelua. Nuoret sukupolvet asettavat uudenlaisia vaatimuksia työtavoille ja tilojen käytölle. Diginatiivit, jotka ovat syntyneet luvuilla, ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan kanssa. Heille fyysisen ja virtuaalisen läsnäolon ja yhteisön välillä ei ole merkittävää eroa. Diginatiivit tulevat kaikella varmuudella kyseenalaistamaan työelämän toimintatapoja. Silti kaikilla eri ikäluokilla on erilaisia toiveita tilojen käytölle. Työyhteisöt ja työympäristöt tulevat kohtaamaan näiltä osin uusia haasteita. Tilojen elämyksellisyys Tilat tarjoavat käyttäjille aina elämyksiä mieleenpainuvia tai mitään sanomattomia. Elämykselliset tilat ovat olleet tärkeä kilpailutekijä muun muassa ravintola-, hotelli- ja matkailualalla. Myös yhä useammat kaupan alan toimijat panostavat järjestelmällisesti tilojen tuomaan asiakaskokemukseen. Kokemuksellisuus on yhä tärkeämpää myös perinteisimmissä tiloissa, kuten toimistoissa, terveydenhuollon tiloissa tai julkisten palveluiden asiakastiloissa. Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia lisätä tilojen elämyksellisyyttä muun muassa isojen näyttöjen, multimedian tai valaistuksen avulla. 9

10 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Tiloista monikäyttöisiä ja monimuotoisia Erilaiset tilat ovat sekoittumassa monitoimiympäristöiksi myös muualla kuin perinteisissä monitoimitiloissa. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat matkakeskukset. Monet kaupunkien asemista on sijoitettu toinen toistensa läheisyyteen liikkumisen solmukohdiksi. Asemien yhteyteen nousee yhä enemmän kaupan, työn ja asumisen tiloja. Erilaisten tilojen sekoittuminen luo uusia rakenteita, joissa vapaa-aika ja työnteko rytmittävät ympäristöä uudella tavalla. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan ottaa mallia erilaisiin käyttötarkoituksiin suunnitelluista tilaratkaisuista. Monitilatoimistoissa käytetään esimerkiksi verhoja yksityisyyden osoittamiseksi. Vastaavanlaista rauhaa on luotu sairaaloissa jo vuosikymmeniä. Hyvinvointiympäristöissä puolestaan luodaan kokonaisvaltaisia elämyksiä valojen, tuoksujen ja äänien avulla. Nämä vaativat yksityistä tilaa, joissa on samoja ominaisuuksia kuin henkilökohtaisissa toimistohuoneissa, kuten esimerkiksi ovi ja kiinteät seinät. Tilojen monikäyttöisyydelle luovat omat haasteensa aidosti yhteen sulautuvat tilatyypit: kirjasto kauppakeskuksessa, toimisto hotellissa tai kotona tai kodinomaiset tilat työympäristössä. Näiden toteutus vaatii suunnitteluohjeita, mutta myös erilaisten käyttäjäryhmien ja käytettävyyden huomioon ottamista saumattoman palveluketjun takaamiseksi. Tarve tilojen monikäyttöisyydelle kumpuaa ympäristötietoisuuden kasvusta. Kulkemisen tarvetta voidaan vähentää ja energiatehokkaita ratkaisuja on mahdollista löytää, kun erilaisia toimintoja liitetään yhteen ja rakennetaan niille integroituja toiminta-alustoja. Sähköinen asiointi on vaikuttanut moniin asiakaspalvelutiloihin esimerkiksi pankeissa ja matkatoimistoissa. Työpaikalle ei enää mennä kiinteän pöytäpuhelimen tai pöytätietokoneen vuoksi. Uusi käyttäytyminen synnyttää uusia tarpeita ja niihin vastaaminen rakennetun ympäristön keinoin luo jopa kokonaan uusia tilatyyppejä. Tilojen käytön kestävä kehitys Monitilaratkaisuissa tavoitellaan toimintaa tukevia tiloja, joiden käyttöaste on korkea. Tila on aina investointi ja älykkäästi käytettynä se maksaa itsensä takaisin. Tila on investointi fyysiseen ja virtuaaliseen rakenteeseen, mutta myös mahdollisuus vaikuttaa hiilijalanjälkeen ympäristövastuullisesti. Mitä yksittäinen organisaatio voi tehdä ilmastonmuutosta hidastaakseen? Tilojen käytön kannalta ekologisuutta voidaan arvioida esimerkiksi energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen perusteella. Kestävän kehityksen mukaisessa päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous eli ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Taloudellisesti kestävässä tilassa on hyvä tilatehokkuus ja siten kohtuullinen energiankulutus ja vuokrataso. Sosiaalisen kestävyyden mittarina on puolestaan työhyvinvointi. Tuotannollisille yrityksille tilojen merkitys on usein prosessien tehokkuutta ja alihankintaketjun kestävyyttä vähäisempi, mutta tietotyötä tekevissä organisaatioissa kiinteistöjen käyttö voi muodostaa valtaosan hiilijalanjäljestä. Taloudellisten kannusteiden lisäksi ekotehokkuus on tilojen käyttäjille osa yhteiskuntavastuuta ja riskien hallintaa. Vastuullisen toiminnan tuottama imagohyöty on myös merkittävä, mikä voi auttaa erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan osaavinta työvoimaa. Kestävän talouden nousun ja rakennetun ympäristön ekotehokkuustavoitteiden taustalla vaikuttavat globaalit muutosvoimat. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ihmisten arvomaailman muutokset ohjaavat rakennetun ympäristön toimijoita ja kiinteistöliiketoimintaa kestävän kehityksen suuntaan. Energian hinnan jatkuva nousu tekee energiansäästötoimenpiteistä myös taloudellisesti houkuttelevia. Kestävä kehitys edellyttää, että kansalaiset ja yritykset tekevät vastuullisia valintoja. Useissa maissa viranomaiset ohjaavat rakennetun ympäristön energiankulutusta tiukentuvilla normeilla, verotuksella tai päästöoikeuksien hinnoittelulla. Tietoa tilankäytöstä ja hiilijalanjäljestä Energia- ja ekotehokkaiden tilojen merkitys kiinteistöliiketoiminnassa kasvaa kaiken aikaa, sillä jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Tilojen ja toiminnan ekotehokkuuden ja kestävyyden edut on osoitettava koko arvoketjulle: käyttäjille, omistajille, sijoittajille ja rakentajille. Osa saavutettavista hyödyistä on helposti osoi- 10

11 TILOJEN KÄYTÖN MEGATRENDIT Archeus Oy tettavissa ja mitattavissa, mutta sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden mittaaminen on haastavaa. Toimitilojen hiilijalanjälki on jo laskettavissa ja kiinteistömarkkinoilla kestävästi toteutetuista tiloista saa paremman myyntihinnan tai vuokratuoton. Tulevaisuudessa aivan keskeinen kysymys on, rakennetaanko työympäristöjä eilisen vai huomisen tarpeisiin. Tietotyö on muuttunut monimuotoiseksi ja -paikkaiseksi ja se tarvitsee tuekseen tilojen kirjon. Yksilötyön tarpeisiin suunnitellut, hierarkiaa esiintuovat tilat ja hallimaiset avokonttorit ovat väistymässä monimuotoisten ratkaisujen tieltä. Kehityksen seuraavassa vaiheessa rakennetaan tietoisesti monipaikkaisia työympäristöjä, paikkojen verkkoja, joita virtuaalitila yhdistää. Suuria kysymyksiä ovat, miten tällaista verkkoa johdetaan ja minimoidaan sen hiilijalanjälki. Suurin haaste työympäristöjen murroksessa ovat asenteet. Siksi muutoksen tueksi tarvitaan mitattua tietoa tilankäytöstä ja hiilijalanjäljestä, avointa viestintää ja osallistavaa suunnittelua sekä ennen kaikkea vahvaa ja näkemyksellistä johtamista. Muutoksen edistämistä helpottaa se, että kestävät ratkaisut tuovat usein myös taloudellista hyötyä ja luovat hyvinvointia. Lisäksi työelämässä nyt käynnissä oleva sukupolvenvaihdos on mahdollisuus uudistumiseen. Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Virpi Mikkonen, Tekes Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Sampsa Nissinen, Tekes 11

12 Wilma Hurskainen Tieto- ja viestintäteknologia on jo mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman ja liikkuvan työnteon. Miten muutos näkyy työpaikoilla ja tilojen käytössä? 12

13 TYÖYMPÄRISTÖT 3 Uudet työnteon tavat haastavat kehittämään työympäristöjä Tietotyön tekeminen ei ole sidottu yhteen paikkaan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Miksi silti monet meistä tekevät tietotyötä edelleen omissa työhuoneissa, jotka on suunniteltu aikaa ennen kannettavia tietokoneita ja älypuhelimia? Tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut erottavat työn ja paikan toisistaan. Teknologia muuttaa siten myös työn ja tilojen suhdetta. Yhteisellä työpaikalla nähdään kollegoita ja järjestetään palavereita. Tämä luo tunteen läsnäolosta ja yhdessä tekemisestä ja helpottaa työn koordinointia. Tarvittaessa teknologia mahdollistaa etäläsnäolon. Yhdessä työskentely, yhteisiin tavoitteisiin tähtääminen ja tiedon jakaminen tapahtuvat luontevasti, kun työntekijöille tarjotaan eri työtilanteita tukevia tiloja. Teknologian tapaan myös tilat ohjaavat toimintaa ja luovat kokemuksia. Työtä tukevan tilan on oltava helposti saavutettavissa ja organisaation toimintakulttuurin on tuettava joustavaa työtilojen käyttöä. Erilaisia tiloja erilaisiin tehtäviin Tietotyötä tekevien työntekijöiden työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä. Siksi tilatarjonnassa on oltava vaihtoehtoja. Keskittymistä vaativat tehtävät edellyttävät rauhallisia tai täysin hiljaisia tiloja ja intensiivistä yhteistyötä varten on voitava sulkeutua ryhmätyötiloihin. Avoimet tilat tukevat puolestaan vapaamuotoista keskustelua ja nopeita kokoontumisia. Työtilan valinnalla käyttäjä voi viestittää myös läsnäoloa eli onko hänellä tarve työskennellä ilman keskeytyksiä vai avaa- ko tilavalinta mahdollisuuden satunnaisiin kohtaamisiin. Työtyytyväisyys paranee, kun työntekijällä on mahdollisuus valita kullekin tehtävälle soveltuvin tila. Avotiloissa työskenteleville työntekijöille on oltava tarjolla äänieristettyjä puhelinkoppeja, joissa on pienet pöydät kannettavalle tietokoneelle. Langattomat internet-yhteydet ovat ehdoton edellytys joustavalle työtilojen käytölle. Teknologian ja tilan saumaton kytkös on kaikissa tiloissa tärkeää. Teknologian on tuettava vapautta valita tiloja ja samalla tilaratkaisujen on mahdollistettava teknologian hyödyntäminen työssä. Esimerkiksi videoneuvotteluun omalta työkoneelta on mukavampi osallistua rauhallisesta tilasta kuin avotilasta käsin. Monitilatoimistot tulevat Tietotyön murros on synnyttänyt uuden tilakonseptin, monitilatoimiston. Se perustuu ajatukseen, että eri työprofiileita ja tietotyön moodeja, kuten yksintyöskentelyä, viestintää muiden kanssa ja työskentelyä kasvokkain tuetaan eriluonteisilla tiloilla ja kalusteratkaisuilla. Työntekijä valitsee työpäivän aikana kutakin työtehtävää ja vuorovaikutuksen tyyppiä parhaiten tukevan tilan. Tämä monitila-ajattelu on yleistymässä se- 13

14 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT kä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja lähestymistapaa voidaan soveltaa kaikenlaisissa organisaatioissa. Monitilatoimisto tarjoaa enemmän kuin henkilökohtaisen työpisteen ja neuvotteluhuoneita se on alusta tietotyön eri toiminnoille. Tilaratkaisujen lisäksi kyse on myös virtuaalitilasta ja uusista tavoista viestiä muiden kanssa ja käyttää tilaa. Parhaimmillaan monitilatoimisto tarjoaa työskentelypisteitä myös organisaation ulkopuolisille käyttäjille pientä työrupeamaa varten esimerkiksi kokousten välissä. Monitilatoimisto osana organisaation brändiä ja imagoa on osa asiakaskokemuksen suunnittelua sekä palvelumuotoilua. Organisaation arvot voivat olla näkyvissä pysyvänä jatkumona organisaation tiloissa ja toiminnassa. Monitilatoimistoon siirtyminen on edennyt nopeasti tietotekniikan toimialalla ja niissä organisaatiossa, joissa tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa työvälineistöä ja toimintaympäristöä. Monitilatoimistojen ja virtuaaliympäristöjen haasteet Monitilatoimistoon siirtymistä vaikeuttavat organisaatioiden toimintatavat ja työntekijöiden kielteinen suhtautuminen. Monissa organisaatioissa pidetään edelleen lähtökohtana sitä, että työtä voidaan tehdä vain yhdessä kiinteässä paikassa. Joidenkin työtehtävien kohdalla tämä on edelleen ainoa toimiva käytäntö, mutta läheskään kaikki työ ei edellytä yksipaikkaisuutta. Teknologia on 1990-luvulla kehittynyt siten, että työntekijät voivat kuljettaa toimistoa mukanaan. Fyysisen tilan rinnalle on syntynyt digitalisoitu virtuaalinen toimintaympäristö. Kokemuksemme uusista monitilaympäristöistä on nuorta ja se vaikuttaa vahvasti asenteisiin ja käyttäytymiseen. Uusia työympäristökokeiluja ovat tehneet useimmiten kohtuullisen nuoret organisaatiot. Muutoshalukkuutta on myös pitkään perinteisesti toimineissa organisaatioissa, mutta niillä on muutosprosesseissa useita haasteita voitettavinaan. Oma henkilökohtainen työhuone voi edelleen olla statuksen ja arvon mittari, tietynlainen saavutettu etu, joka symboloi yksilön asemaa. Ajasta ja paikasta vapauttavaa teknologiaa on osattava käyttää ilman omaa työhuonetta tai henkilökohtaista työpistettä. Siirtyminen monitilatoimistoon on hidasta ja jopa mahdotonta, jollei organisaation toimintakulttuuri ja käytössä oleva teknologia tue liikkuvaa tapaa tehdä työtä. Suuri haaste on myös monitilatoimistojen suunnittelu. Kattavaa suunnitteluohjeistoa ei ole, eikä liioin suunnitteluperinnettä ole vielä syntynyt. Kokemukset tilojen vaihtoehtoisista käyttötavoista ovat tuoreita. Nykyiset käyttökokemukset eivät vielä pitkään aikaan muutu Toimistojen kehitys 1900-luvun alku - Suurissa teollisen työn tapaan järjestetyissä avotoimistossa tehtiin tehokasta ja vahvasti kontrolloitua työtä. - Tämä oli yleinen työskentelytapa erityisesti Yhdysvalloissa luku - Yhdysvalloissa rakennettiin korkeita toimistotorneja, joissa oli syvät ja avoimet kerrokset. - Johtajat siirtyivät omiin, henkilökohtaisiin toimistohuoneisiin. - Omasta työhuoneesta tuli statuksen ja hierarkian portailla etenemisen symboli luku - Saksalainen käsite maisemakonttori Bureaulandschaft siirsi työympäristöjen edelläkävijyyden Eurooppaan. - Uudella tilakonseptilla madallettiin hierarkiaa ja tuettiin yhteistyötä. - Maisemakonttori levisi nopeasti pohjois-eurooppalaisiin yrityksiin. Toimistojen kehityskaari peilaa hyvin syitä siihen, miksi käsitykset tehokkaasta tavasta tehdä työtä muuttuvat hitaasti. 14

15 TYÖYMPÄRISTÖT FAKTA1 Onnistuneen monitilatoimiston elementit Monitilatoimisto on tietotyön eri toimintojen ja vuorovaikutuksen alusta niin organisaation työntekijöille, asiakkaille kuin sidosryhmille. Työntekijät ovat tyytyväisiä monitilatoimistoon, kun heillä on mahdollisuus vetäytyä hiljaisen työskentelyn alueille tai yksityisyyttä tukeviin vetäytymistiloihin. Monitilaratkaisuissa tavoitellaan sellaisia toimintaa tukevia tiloja, joiden käyttöaste on korkea. Tila on aina investointi ja älykkäästi käytettynä se maksaa itsensä takaisin. Yhteiset pelisäännöt edistävät monitilatoimiston käyttöä. sellaiseksi asiantuntijuudeksi, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti sosiaalisen, virtuaalisen ja fyysisen tilan suunnittelun. Monitilatoimiston fyysiset ominaisuudet terveellisen ja turvallisen työympäristön näkökulmasta luovat uusia haasteita myös ergonomialle, sisäympäristön eri osa-alueiden ratkaisujen ja suositusten tunnistamiselle sekä toimintakäytännöille. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka paljon virtuaalinen työympäristö lisää informaatiokuormaa, keskeytyksiä ja häiriöitä tai kuinka paljon se haastaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista päivittäisessä arjessa. Virtuaalisen työympäristön melu ja häiriöt voivat haitata keskittymistä samalla tavalla kuin fyysisen ympäristön puutteet. Tästä on toistaiseksi vielä kohtalaisen vähän tietoa. Niin fyysisen kuin virtuaalisen työskentely-ympäristön terveellisyys ja turvallisuus merkitsevät paljon työn tuottavuuden kannalta. Toimitilojen muutoksessa organisaation kannattaa tarkastella tilahistoriaansa ja listata kokemuksia onnistumisista ja haasteista. Tämän jälkeen on katsottava organisaation tulevaisuuteen ja visioon: millainen työympäristö tukee tavoitteisiin pääsemistä. Keskeinen kysymys on, miten tila voi paremmin tukea esimerkiksi vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä tai innovointia luku - Työntekijöiden oikeuksien laajenemisen myötä avoimen maisemakonttorin suosiminen väheni. - Henkilökohtaiset huonetoimistot yleistyivät Pohjoismaissa. - Tanskassa suosittiin avotoimistoja, ruotsalaiset kehittivät suljetun ja avoimen tilan yhdistävän kombi-toimiston, Yhdysvalloissa kehitettiin toimistoseinäkkeet avoimen tilan jakamiseen luku - Talouskasvu ja teknologian kehittyminen vaikuttivat toimistosuunnitteluun. - Julkisivuihin kiinnitettiin huomiota ja talotekniikka, kuten LVI-järjestelmät, kehittyi. - Älykäs rakennus oli mielenkiinnon kohteena luku - Mobiilin teknologian myötä työntekijä voi kuljettaa toimistoa mukanaan. - Fyysisen tilan rinnalle syntyi digitalisoitu virtuaalinen toimintaympäristö. - Liikkuvuuden lisääntyessä tilatarve toimistolla alkoi vähentyä. - Pohjoismainen tapa suunnitella tiloja erilaisia käyttötarkoituksia varten yleistyi. 15

16 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Technopolis NÄKÖKULMA Videoneuvotteluhuoneissa korostuu teknologian ja tilan yhteensopivuus Tiloja voidaan yhdistää teknologian avulla. Erilaiset videoneuvotteluratkaisut luovat läsnäolon tunteen ja tuovat vuorovaikutukseen mukaan myös sanattoman viestinnän. Kehittyneimmissä videoneuvottelutiloissa saadaan vaikutelma samassa tilassa, saman pöydän ääressä olemisesta. Parhaissa ratkaisuissa jäljitellään kasvokkain tapahtuvaa neuvottelua jopa niin hyvin, että katsekontaktin säilyttäminen toisaalla istuvien kanssa on täysin luontevaa. Videoneuvottelut ovat yleistyneet organisaatioissa, mutta tilat eivät aina täysin tue teknologian käyttöä. Haastavimpia ovat ratkaisut, joissa tavallisiksi neuvotteluhuoneiksi rakennettuihin tiloihin tuodaan videoneuvottelulaitteet ja näytöt. Nämä sijoitetaan pitkänomaisen neuvottelupöydän päähän vieläpä siten, että vastakkaisella seinällä on ikkunat. Pahimmillaan huoneessa olijat näkyvät videokuvan välityksellä tummina hahmoina ikkunoista tulevan kirkkaan valon takia. Kaikkia neuvotteluun osallistuvia on hankala mahduttaa kuvaan. Pitkän pöydän toisessa päädyssä, kauimpana videoneuvottelulaitteista olevat henkilöt hädin tuskin näkyvät kuvassa. Luontevaa vuorovaikutusta ei synny eri neuvotteluhuoneissa istuvien, heikosti videokuvassa näkyvien henkilöiden välillä, jos sanaton viestintä ei välity huonon tilajärjestelyn vuoksi. Puutteellinen tila- ja teknologiajärjestely voi sen sijaan korostaa vaikutelmaa kahdesta erillisestä huoneesta. Pahimmassa tapauksessa niissä käydään omia, rinnakkaisia keskusteluja. Läsnäolo videokuvan välityksellä vaikuttaa myös yksittäisen työntekijän osallistumismahdollisuuksiin, jos yhteisistä käytännöistä ei ole sovittu. Tällaisissa tilanteissa korostuu neuvottelun vetäjän taito johtaa keskustelua. Vanhoissa toimistorakennuksissa teknologian käyttöä ei ole suunniteltu ja siksi tiloissa on heikosti joustovaraa. Kun videoneuvottelulaitteet hankitaan vanhoihin neuvotteluhuoneisiin, kannattaa tilaa uudistaa mahdollisimman paljon valaistuksen ja sisustuksen avulla. Näin se voi palvella videoneuvottelun tarkoitusta eli mahdollisimman rikasta vuorovaikutusta. Uusia tiloja rakennettaessa videoneuvotteluteknologian käyttö on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Mitä tärkeämpää läsnäolon tunne, sanaton viestintä ja kasvokkain tapahtuvan neuvottelutilanteen jäljittely ovat, sitä enemmän teknologiaan ja huoneen suunnitteluun kannattaa panostaa. Johanna Haapamäki 16

17 TYÖYMPÄRISTÖT FAKTA2 Teknologian vaikutukset työtiloihin Työ ja paikka voidaan erottaa toisistaan. Tilaratkaisujen merkitys kasvaa, kun teknologia on lisännyt työtekijöiden valinnanvapautta ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Organisaation toimintakulttuurin on tuettava joustavaa työtilojen käyttöä. Organisaation päätoimipiste on vain yksi työnteon monista paikoista. Tietotyön erityyppisiin tehtäviin on oltava tarjolla monipuolisia ja helposti saavutettavissa olevia tiloja. Teknologian on tuettava tilavalintojen vapautta ja tilaratkaisujen on mahdollistettava teknologian hyödyntäminen työssä. Videoneuvotteluteknologian käyttö on otettava huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. FAKTA3 Teknologiat valittava työn ehdoilla Työtä ei koskaan pidä tehdä teknologian ehdoilla. Kullekin tehtävälle on löydettävä ne ratkaisut, jotka palvelevat kyseisen tehtävän tavoitteita. Monipaikkaisen työn tukemiseen on tarjolla useita eri käyttötarkoituksiin soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Jaetut kalenterit ja tiedostojen jakoon tarkoitetut työtilat palvelevat työn koordinointia ja eri aikaan tapahtuvaa yhteistyötä. Ne vähentävät myös sähköpostin käyttötarvetta. Ryhmätyösivustoilla voidaan jakaa tietoa työprosesseista ja työn etenemisestä. Jaettu, sähköinen kalenteri kertoo kollegojen tavoitettavuudesta. Läsnäolotiedot voidaan yhdistää sähköiseen kalenteriin. Ne kertovat, ketkä työkavereista ovat läsnä ja tavoitettavissa esimerkiksi pikaviestimen, puhelimen tai videoneuvottelun avulla. Pikaviestin on mainio väline nopeisiin kysymyksiin ja kommentteihin kahden kolmen työntekijän kesken sekä epäviralliseen vuorovaikutukseen. Pikaviestimen ja läsnäolotietojen on myös todettu vähentävän maantieteellistä etäisyyttä ja lisäävän läsnäolon tunnetta. Sähköpostitse kannattaa hoitaa suuremmalle joukolle tiedottaminen, vähemmän akuuttien asioiden viestiminen tai virallisemmat viestit. Puhelua, videoneuvottelua tai virtuaalista työtilaa tarvitaan monimutkaisten asioiden käsittelyyn ja pitkiin keskusteluihin. Näihin voidaan yhdistää dokumentin tai työpöydän jakaminen. Pitkissä neuvotteluissa kuva helpottaa keskittymistä ja osallistumista käytävään keskusteluun. Videokuva välittää ilmeet ja muun sanattoman viestinnän, josta on hyötyä etenkin, jos etäneuvotteluun osallistuu useampia ihmisiä. Videokuvan välittämä sanaton viestintä helpottaa myös mahdollisten väärinymmärrysten korjausta. Etäällä työskenteleviä kollegoita on toisinaan mukava myös nähdä, vaikkei kasvokkain tapaaminen onnistuisikaan. Teknologia ei kuitenkaan kokonaan korvaa kasvokkain tapahtuvia tapaamisia eli niiden merkitys yhteistyön sujumisen kannalta on edelleen suuri. 17

18 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT Monipaikkainen työ Organisatorisen ratkaisun taso Yksilö Yksilö tai ryhmä Ryhmä Etätyö paikallinen työmuoto kotona tai etätyöpisteessä Mobiili työ eli liikkuva työ Hajautettu yhteistyö osin tai kokonaan eri paikoista käsin tehtävä yhteistyö Monipaikkainen työ tarkoittaa pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla toteutettavaa, useassa paikassa tehtävää työtä. Käsitteitä Etätyö tarkoittaa päätoimipisteen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä esimerkiksi kotona tai muussa etätyöpisteessä, kuten asiakkaan tiloissa tai toimistohotellissa. Hajautettu yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, jota tehdään useista paikoista käsin sovitun työnjaon mukaisesti. Osa yhteistyöhön osallistuvista henkilöistä saattaa työskennellä samoissa tiloissa, kun taas osa työskentelee muualta käsin. Vaihtoehtoisesti kaikki osapuolet voivat olla maantieteellisesti hajallaan. Kolmannet työpaikat tarkoittavat epämuodollista tilaa kodin ja työn välissä. Ne ovat esimerkiksi julkisia tiloja, hotelleja, kahviloita, asemia ja liikennevälineitä. Tiloille on tyypillistä muun muassa neutraalius, matala sisäänpääsykynnys, keskustelun epämuodollinen sävy ja vakituiset kävijät. Kolmannen työpaikan käsite on lähtöisin yhdysvaltalaiselta sosiologi Ray Oldenburgilta. Monipaikkainen työympäristö tarkoittaa kaikkia työskentelyyn periaatteessa soveltuvia paikkoja. Työtä tehdään joko toimistossa, toimistokampuksella tai vielä laajemmin asiakkaiden ja kumppaneiden tiloissa, matkoilla, asemilla, liikennevälineissä, kahviloissa, ulkotiloissa, kesämökillä ja kotona. Monitilatoimisto on tietotyön murroksen synnyttämä uusi, joustava ja muunneltava tilakonsepti. Monitilatoimisto mahdollistaa sopivan työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään: rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille töille sekä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja erikokoisille neuvotteluille. Säilytystilat palvelevat tehtäviä, joissa tarvitaan runsaasti kirjallista materiaalia. Liikkuva työ tarkoittaa useiden työpisteiden ja niiden välillä tapahtuvan matkustamisen käyttämistä työskentelyyn. Liikkuvan työn vaativuuteen vaikuttaa käytettyjen paikkojen määrä ja se miten usein niitä vaihdetaan. Monipaikkainen työ tarkoittaa useissa paikoissa tapahtuvaa yksin työskentelyä ja eri paikoista käsin tehtävää yhteistyötä. Monipaikkaisessa yhteistyössä osapuolet työskentelevät eri paikoista käsin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Organisaation päätoimipiste on vain yksi työnteon monista paikoista. Monipaikkaista työtä tehdään pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla. Johanna Haapamäki, Aalto-yliopisto, virtuaalisen ja liikkuvan työn tutkimusyksikkö Suvi Nenonen, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu 18

19 TYÖYMPÄRISTÖT Wilma Hurskainen 19

20 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET TILAT istockphoto NÄKÖKULMA 3D-virtuaaliympäristöt saavat mielikuvituksen valloilleen Teknologian kehittyessä maantieteellisesti hajautetut organisaatiot etsivät uusia ratkaisuja toimintaansa. Maailmalta löytyy esimerkkejä 3D-virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä monipaikkaiseen yhteistyöhön, koulutukseen, valmennukseen, verkostoitumiseen sekä isojen seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen. Virtuaaliympäristöissä ihmiset toimivat avatarina ja voivat jutella ja viestiä keskenään. 3D-ympäristössä liikkuminen ja keskustelu toisten avatarien kanssa luovat parhaimmillaan mukaansatempaavan kokemuksen ja tunteen läsnäolosta. Virtuaaliympäristöissä tilalla on suuri merkitys, sillä se ohjaa ajatuksia ja käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Niinpä myös virtuaalisen tilan on tuettava käyttötarkoitustaan ja tehtävää työtä. Yrityskäytössä esimerkiksi palaverit halutaan pitää neuvotteluhuoneilta näyttävissä virtuaaliympäristöissä, joissa on mahdollisuus PowerPoint-esityksiin ja dokumenttien jakoon. 3D-virtuaaliympäristöjen avulla voidaan toteuttaa mitä mielikuvituksellisimpia skenaarioita. Siksi esimerkiksi koulutuksen saralla virtuaaliympäristöjä on hyödynnetty muun muassa vaarallisten tai harvinaisten tilanteiden valmentamiseen. 3D-virtuaaliympäristöjen on havaittu hyödyttävän monipaikkaista yhteistyötä esimerkiksi siten, että palavereihin ja keskusteluihin osallistutaan sitoutuneemmin ja aktiivisemmin. Samanaikaista muuta työskentelyä, kuten sähköpostien lukemista, esiintyy vähemmän. Toisten näkeminen ja tunne samasta tilasta helpottaa verkostoitumista ja tutustumista. Monipaikkaisen tiimin virtuaalihuoneesta yhdessä työstetty tieto ei häviä, kuten fyysisestä neuvotteluhuoneesta seuraavien kokousten myötä. Koulutuksen saralla 3D-virtuaaliympäristöt ovat mahdollistaneet monipaikkaisen oppimisen ja erilaisten reaalimaailman tilanteiden harjoittelun turvallisessa ympäristössä. Ideoiden visualisoinnin on todettu tukevan luovaa yhteistyötä. Johanna Haapamäki 20

Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun ISBN 978-952-457-531-7 Toimitustyö, graafinen suunnittelu ja taitto: Teonsana Oy Paino: Kirjapaino Markprint Oy Kannen kuva: Jari Härkönen

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa TENANT REPRESENTATION 2016 Vuokralaisedustus Suomessa VUOKRALAISEDUSTUS SUOMESSA Tenant Representation (TenRep) eli vuokralaisedustus on palvelu, jossa kiinteistöalan ammattilainen edustaa vain vuokralaista

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot