KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUSSTRATEGIA

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUSSTRATEGIA Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

2 2 I Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusstrategiset painopisteet ja tavoitteet Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen tavoitteena on kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöiden ymmärtäminen ja edistäminen yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa. Pohjoisia yhteisöjä sekä kasvatus-, koulutus- ja työkulttuureja tutkitaan kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen, mediakasvatuksen sekä poikkitieteellisen sukupuolentutkimuksen näkökulmista. Tutkimuskohteina ovat medioituva kasvatus- ja oppimiskulttuuri, opettajuuden rakentuminen, koulutus subjektiuden rakentajana, aktiivisen kansalaisuuden edellytykset sekä työelämässä oppimisen mahdollisuudet. Tutkimustoimintaa ohjaavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet, joiden mukaisesti sosiaaliset, alueelliset, kulttuuriset ja sukupuolistuneet erot otetaan huomioon pohjoisessa kontekstissa. Tutkimustoiminta perustuu kolmelle tutkimusryhmälle tiedekunnan sisäisinä yksikköinä: Mediapedagogiikkakeskus, Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus Ounas ja Sukupuolentutkimusyksikkö. Yksiköiden tutkimustoiminnalla on omat sisällölliset painopisteensä, mutta tiedekunnan painoalat leikkaavat kaikissa yksiköissä tehtävää tutkimusta Painoalat ja tutkimusalueet A. Kasvatus, koulutus, oppiminen ja opettajuus pohjoisissa yhteisöissä B. Osallistava ja erot huomioon ottava kasvatus ja pedagogiikka C. Aikuisten oppiminen, työelämä ja hyvinvointi D. Lasten ja nuorten hyvinvointi pohjoisen alueella Kasvatustieteiden tiedekunnan painoalat kiinnittyvät yliopiston arktisen ja pohjoisen tutkimuksen profiiliin. Ne konkretisoituvat tutkimusalueina, jotka perustuvat tiedekunnassa käynnissä olevaan tutkimustoimintaan. Tavoitteena on luoda tutkimusyhteisöjä, joissa tehdään yhteistyötä yliopiston muiden yksiköiden sekä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tutkimusalueet: 1 Koulutus, kasvatus ja hyvinvointi pohjoisissa yhteisöissä 2 Oppiminen ja opettajuus pohjoisessa 3 Erot, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 4 Media opetuksessa, oppimisessa ja arjessa 5 Oppiminen ja muuttuva työelämä 6 Aktiivinen kansalaisuus Tutkimusalueet kytkeytyvät vahvimmin yliopiston sosiaalisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn painoalaan, johon liittyviä tutkimusalueita ovat pohjoisen yhteisöllisyys, lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointi sekä työelämässä oppiminen ja aktiivinen kansalaisuus sekä oppimisympäristöjen ja opettajuuden muutos. Eroja, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen sosiaalista kestävyyttä tarkasteleva tutkimus kiinnittyy painoalaan Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus konkretisoituu alueellista, kulttuurista, etnistä, sosiaalista ja sukupuolista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja inklusiivista kasvatusta koskevassa tutkimuksessa.

3 3 Palvelumuotoilu nousee esille tutkimuksessa, jossa kehitetään uusia innovaatioita erityisesti mediavälitteisen koulutuksen alueella. 1 Koulutus, kasvatus ja hyvinvointi pohjoisissa yhteisöissä Tiedekunnassa tutkitaan yhteiskunta- ja koulutuspoliittisen muutoksen yhteisöille, kulttuureille ja yksilöille aiheuttamia seuraamuksia sekä pohjoisten yhteisöjen elinkeinorakenteen, elämäntavan ja yhteisöllisyyden merkitystä lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa, joka tuo esiin pohjoisen periferian elinympäristöihin liittyvät haasteet ja vahvuudet ja analysoi niitä suhteessa pohjoisen sosiaaliseen, seksuaaliseen ja henkiseen elämäntapaan ja hyvinvointiin nuorten omasta näkökulmasta. Temaattiset kysymykset koskevat kulttuurisen muutoksen lasten ja nuorten hyvinvointiin tuomia jännitteitä, yhteisöjen sosiaalista kestävyyttä ja haavoittuvuutta sekä lappilaisen kulttuurin sukupuolistuneita rakenteita. Kasvatuspsykologiaan kytkeytyvä tutkimus kohdistuu oppilaiden psykososiaaliseen hyvinvointiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kouluissa. Kehitetään koulujen ja opettajien mahdollisuuksia edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia ja terveyttä ottamalla huomioon kasvatuksen sosiaalinen ulottuvuus. Haastavista elämäntilanteista selviytymisen tutkimus pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja etsii menetelmiä vahvistaa inhimillisiä voimavaroja. Tutkimus kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten myönteisen kehityksen tukemisen keinoihin. Tutkimusyhteistyö terveys- ja hoitotieteen kanssa vahvistuu ja tuottaa uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tunteiden ja tunnekokemusten tutkimus edistää hyvinvointiin heijastuvaa tunnekasvatusta ja tunnetaitojen hallintaa. Tähänastinen tutkimus on kohdistunut tunnekokemuksiin erilaisissa elämän vaiheissa ja eri elämän alueilla. 2 Oppiminen ja opettajuus pohjoisessa Tiedekunnassa tutkitaan oppimista pohjoisen alueelliset, kulttuuriset ja historialliset tekijät sekä muutoshaasteet huomioiden. Opettajankoulutuksen keskeinen tutkimusalue on tutkiva opettajuus, joka voidaan nähdä osana tutkimusperustaista opettajankoulutusta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat lisäksi identiteetin rakentuminen, reflektiivinen opettajuus sekä inklusiivinen kasvatus, joita tarkastellaan kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa ottamalla huomioon saamelaisuus sekä haja-asutusalueiden koulutus- ja kasvatuskysymykset. Tutkimuksen avulla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään tasa-arvoa sekä kehittämään pedagogisia malleja erityisesti pohjoisen ja yleisemminkin haja-asutusalueiden ympäristöihin. Tiedekunnassa tehdään lisäksi tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää tasa-arvo- ja sukupuolitietoista opettajankoulutusta. Tutkimuksessa selvitetään opettajuudelle asettuvia vaatimuksia monikulttuurisessa ja muuttuvassa sukupuoli- ja seksuaalikulttuurissa ja koulutuksen mahdollisuuksia tukea opettajuutta eron etiikan näkökulmasta.

4 4 Muuttuvaa kasvatus- ja opetustyötä tukee vahvistuva kasvatushistoriallinen tutkimus, jossa paneudutaan pohjoisen alueen historiallisesti merkittäviin koululaitosta sekä kasvatus- ja opetustyötä koskeviin vaiheisiin ja henkilöihin. 3 Erot, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, joka vahvistaa koulutuksen ja kasvatuksen alueellista, kulttuurista, etnistä, sosiaalista ja sukupuolista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkimustoiminta rakentuu toisiaan leikkaavien, intersektionaalisten erojen tunnistamiselle pohjoisessa koulutus- ja kasvatustoiminnassa. Tiedekunnassa tutkitaan muuttuvan koulutusideologian merkitystä subjektiuksien, sekä yhteiskunnallisten ja sukupuolistuneiden erojen rakentajana. Tutkimus kohdistuu yhteiskunnalliseen eetokseen, jolla koulutusjärjestelmässä rakennetaan yhtenäistä paikasta, sukupuolesta ja muista eroista riippumatonta kansalaisuutta. Tiedekunnassa jatketaan pohjoisen sukupuolijärjestelmän tutkimusta kulttuurisessa, kulttuurihistoriallisessa, rakenteellisessa ja diskursiivisen vallan konteksteissa. Tutkimukset kohdistuvat erityisesti naisten kulttuuriseen toimijuuteen, alkuperäiskansojen poliittiseen toimintaan sekä pohjoisen maaseudun ja yrittäjyyden sukupuolijärjestykseen. Erityispedagogiikan alueella tutkitaan yksilöitä ja ryhmiä, joiden tarpeisiin enemmistölle suunnatut oppimisen, kasvatuksen ja koulutuksen periaatteet, toimintatavat ja käytänteet eivät sovellu. Inklusiivisuuteen (osallistavaan kasvatukseen) pyrkivässä koulutusjärjestelmässä erityispedagoginen tutkimus tuottaa vaihtoehtoisen näkökulman oppimiseen, kehittymiseen ja kasvamiseen sekä erilaisuuden, moninaisuuden ja toiseuden ymmärtämiseen. 4 Media opetuksessa, oppimisessa ja arjessa Tiedekunnassa tutkitaan median ja tieto- ja viestintätekniikan rooleja opetuksessa, oppimisessa ja arjessa. Kiinnostus kohdistuu erityisesti verkko-opetuksen, mobiiliverkko-opetuksen, simulaatioiden, virtuaalitodellisuuden, videon sekä pelillisten ja leikillisten oppimisympäristöjen tiederajat ylittävään tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittää pedagogisia malleja median sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja oppimisessa. Malleja hyödynnetään, ja verkko-opetusta, -opiskelua, oppimista sekä multimediaviestintää tutkitaan niiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin näkökulmista. Median tarkastelu osana arkea kohdistuu median merkityksiin sosiaalisissa suhteissa, identiteetin rakentumisessa ja psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Lisäksi tutkitaan mediaa osana yhteiskunnan poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sukupuolistuneita rakenteita. Tutkimuksen avulla pyritään edistämään eri-ikäisten ihmisten mediataitoja, hyvinvointia sekä tasa-arvoa siten, että lisätään tietoisuutta median merkityksistä osana yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten arkea.

5 5 5 Oppiminen muuttuvassa työelämässä Tiedekunnassa tutkitaan, miten muuttuvan työelämän asettamat vaatimukset työssä tapahtuvalle jatkuvalle vuorovaikutteiselle oppimiselle voidaan ottaa huomioon jo peruskoulutuksessa. Oppimista tarkastellaan keskeisenä keinona uusintaa työelämän edellyttämiä ammatillisia pätevyyksiä ammatillisen peruskoulutuksen antamien pätevyyksien merkityksen vähentyessä. Lisäksi tutkitaan sitä, miten työelämässä tapahtuvaa oppimista ja ammatillista kasvua voidaan ohjata. Tutkimus kohdistuu myös oppimista mahdollistaviin työn sisällöllisiin ja rakenteellisiin tekijöihin. 6 Aktiivinen kansalaisuus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla aktiivinen kansalaisuus opitaan osana elämänkulkua ja koulutusta. Tutkitaan aktiivisen kansalaisuuden edellytyksiä sekä sen edistämisen keinoja ja strategioita. Tutkimuksessa yhdistetään yksilöiden ja yhteisöjen kehityshistoriat yhteiskunnallisiin muutoksiin. Inkluusion ja ekskluusion kysymykset ovat oleellisia pyrittäessä ymmärtämään ihmisenä ja kansalaisena kasvamista. Tällöin koulutuksen esteettömyys ja saavutettavuus sekä koulutukseen liittyvät ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat nousevat tutkimuksen keskiöön. Tavoitteena on luoda edellytyksiä demokraattiselle ja taloudelliselle kehitykselle sekä paremman tulevaisuuden rakentamiselle pohjoisessa.

6 6 II. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Kansainvälisen, valtakunnallisen ja yliopiston sisäisen yhteistyön lisääminen Kehitetään sisäisten tutkimusyksiköiden toimintaa erityisesti tiedekunta- ja yliopistorajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi Tarjotaan työtiloja ja -välineitä tutkijoiden käyttöön Kansainvälisessä liikkuvuudessa siirretään painopistettä opettajavaihdosta tutkijavaihtoon Tutkimustoiminnan kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan edelleen mm. hankkimalla rahoitusta kansainväliseen tutkijavaihtoon Pyritään saamaan aikaan kansainvälisiä kahden yliopiston välisiä sopimuksia (cotutelle) sekä laajempia tohtorikoulutusohjelmia (joint doctoral programme) Huolehditaan ajantasaisesta tutkimustiedottamisesta Avustetaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälisiä konferenssimatkoja Ollaan aktiivisia valtakunnallisten kasvatustieteellisen alan tohtorikoulutusohjelmien rahoituksen ja tutkijakoulutuspaikkojen saamiseksi Järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja Tutkimushanketoiminnan kehittäminen Tutkimusryhmien muodostaminen: tutkimusryhmien perustamiseen pyritään saamaan mukaan tiedekunnan dosentteja Tiedekunta pyrkii kerryttämään tutkimushankkeiden valmisteluun puskurirahoitusta Tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista ja tutkimushanketoiminnan tukipalveluista Kehitetään tiedekuntatason hanketoiminnan tukipalveluita Kokonaistyöaikasuunnitelmissa huomioidaan tutkimusrahoituksen hakuun tarvittava ajan käyttö ja työtehtäviä organisoidaan uudelleen tarvittaessa

7 7 Henkilöstörakenteen ja työntekijöiden työnkuvien kehittäminen Tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakennetta kehitetään niin, että kaikissa tehtävissä on mahdollisuus tehdä sekä tutkimus- että opetustyötä Henkilöstörakenteessa on tutkimuspainotteisia yliopistonlehtorin tehtäviä sekä tutkijatohtorin tehtäviä Tohtoreita rekrytoidaan tiedekunnan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin post doc- tehtäviin Opetussuunnitelmien kehittämisessä huomioidaan tarpeet tutkimustyöhön käytettävän ajan lisäämiseksi Opiskelijamäärää suhteessa opettajien lukumäärään pyritään pienentämään Tutkimus- ja kehittämishankkeiden kanssa yhteistyössä tarjotaan opintoja Tutkimus- ja julkaisutavoitteet ovat esillä kehityskeskusteluissa Henkilökunta toimii monipuolisesti erilaisissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä Jatkotutkintokoulutuksen kehittäminen Jatko-opiskelijoiden hyväksymisprosessissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelmien laatuun ja kytkeytymiseen tiedekunnan/yliopiston painopistealueille Kehitetään erityisesti kansainvälisten jatko-opiskelijoiden rekrytointia Jokaiselle jatko-opiskelijalle laaditaan jatko-opintojen opintosuunnitelma (JOPS) tiedekunnan jatkokoulutuksen opinto-oppaan mukaisesti Jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelmiin sisällytetään yliopiston yhteisen tutkijakoulun tarjoamia kaikille yhteisiä yleisiä tutkijavalmiusopintoja Artikkeliväitöskirjojen määrää pyritään lisäämään Jatkotutkintovaatimuksiin sisältyy vähintään yhden referoidun artikkelin laatiminen osana opintoja Tiedekunta pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Tarkoituksena on lisätä työnantajien tietoisuutta tohtoriopinnoista sekä edistää tutkijoiden valmiuksia ja asemaa työmarkkinoilla Tutkimus- ja kehittämishanketoimintaan kytketään perustutkinto-opiskelijoita opintoprojekteihin, tutkimusta avustaviin tehtäviin ja tutkijauralle

8 8 Julkaisutoiminnan kehittäminen Tutkimukseen/julkaisun laatimiseen varataan aikaa työaikasuunnitelmissa Henkilökunnan julkaisutoimintaa tuetaan taloudellisesti kustantamalla artikkelien kielentarkistuksia Tutkijoiden julkaisutoimintaa tuetaan mentoroinnilla ja luomalla jokaiselle oma julkaisupolku, joka etenee kansallisista julkaisukanavista aina arvostettuihin kansainvälisiin julkaisufoorumeihin Tutkijoita ja väitöskirjojen tekijöitä rekrytoidaan uusiin kansainvälisiin kehittämishankkeisiin Sähköistä julkaisutoimintaa kehitetään