Jouni Haverinen. MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Haverinen. MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä"

Transkriptio

1 Jouni Haverinen MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 TIIVISTELMÄ Toimipiste Ylivieska Aika 10 / 2007 Tekijä Jouni Haverinen Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Mä oon sitoutunut Jeesukseen - Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä Työn ohjaaja Pohjois-Savon ev.lut. Kansanlähetys / Jouko Kauhanen Työn valvoja KT, Reetta Leppälä Sivumäärä liittettä Kansanlähetysliike on murrosvaiheessa. Sukupolven vaihdos on käsillä ja 40 vuotta mukana olleille on pian aika sanoa kiitos tehdystä työstä. Tässä tutkimuksessa pureuduttiin Kansanlähetysliikkeen tulevaisuuden kuviin, selvittämällä uuden sukupolven parissa työskentelevien motivoitumista ja sitoutumista työhönsä ja työyhteisöönsä. Selvitystyö toteutettiin haastattelemalla kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöitä. Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys on yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Liike perustettiin 1967 uudenlaisen näyn innoittamana: herätys kotimaassa purkautuisi lähetystyöhön. Kotimaan evankeliointiin ja lähetystyöhön panostettiin tasapuolisesti. Kansanlähetyksen kotimaan työ on organisoitu 18 itsenäisen piirijärjestön kautta laajasti ympäri Suomen. Piirijärjestöt tekevät niin sanottua ruohonjuuritason työtä: tavoittavat uusia ihmisiä, vahvistavat uskovia ja hankkivat lähetyskannatusta. Kansanlähetyksen yksi pelottavimmista tulevaisuuden kuvista on, että liike ei tavoita ollenkaan uusia ihmisiä, eikä liikkeen näky enää elä. Yhteisön näyn levittämisessä tärkeässä asemassa ovat työntekijät. Sanotaan myös, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tulevaisuuteen satsataan panostamalla ja onnistumalla lapsi- ja nuorisotyössä. Onnistumista lapsija nuorisotyössä edesauttaa, mikäli työntekijät ovat motivoituneet ja sitoutuneet työhönsä. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin aiempia tutkimuksia työmotivaation alalta. Haastattelututkimuksessa kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöistä paljastui, että heidän sitoutuminen Kansanlähetykseen on lähes kaikkien osalta ehdollista. Työntekijät ovat motivoituneet palvelemaan Jumalaa ja kertomaan Jeesuksesta oman kutsumuksensa mukaan. Mikäli se on mahdollista Kansanlähetyksessä, he ovat sitoutuneet siihen. Suhtautuminen kirkkoon ja kristillisiin järjestöihin oli myönteistä, mutta herätti runsaasti ristiriitaisia kommentteja. Johtopäätöksenä tutkimuksen lopussa listattiin toimintasuositukset. Asiasanat Kansanlähetys, kansanlähetyspiiri, Nuorten Maailma, kirkko, työmotivaatio, motivaatio, sitoutuminen, nuorisotyö, juniorityö, lapsityö, kutsumus, usko.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Date 10 / 2007 Author Jouni Haverinen Degree program Civic activity and youth work Name of thesis I am committed to Jesus Finnish Lutheran Mission s local children and youth workers commitment and motivation to their work Instructor Pohjois-Savon ev.lut. Kansanlähetys / Jouko Kauhanen Pages attachments Supervisor KT, Reetta Leppälä The Finnish Lutheran Mission movement is on a transitional phase. The responsibility in the movement is changing to the next generation and soon it is time to say thanks for those who have been involved for 40 years. In this research was analysed the visions of the Finnish Lutheran Mission's future and it was done by examining the motivation and commitment to their work and employer among those who are working with the next generation. This was researched by interviewing the local child and youth workers. The Finnish Lutheran Mission is one of the official missionary organisations of the Evangelical Lutheran Church of Finland. Organisation was established on 1967 with a new vision: local awakening in Finland would enable the mission work abroad. Preaching the Gospel in Finland and mission work abroad were both main principles in the movement. The work of Finnish Lutheran Mission in Finland is organised by 18 autonomous districts covering the whole country. The districts are doing local work by reaching new people, strengthening believers and raising funds for the mission work. One of the frightening future prospects of Finnish Lutheran Mission is that the movement doesn't reach new people, and therefore the vision of the organisation wouldn't live any more. The workers of the organisations are on an important place to move the vision forward. As saying states, the children and the youth are the future. Concentrating to the work among the children and youth guarantees the organisation's future. Successful children and youth work associates with children and youth workers motivation and commitment to their work. In this research, some earlier researches of work motivation were used. This interview research shows that almost every local children and youth worker's commitment to Finnish Lutheran Mission is conditional. By their calling, the workers are motivated to serve God faithfully and tell people about Jesus. If that's possible in Finnish Lutheran Mission, they are committed to the organisation. Attitude towards the church and other Christian organisations was positive, but it also arised lot of contradictory comments. As a conclusion to the research, a plan of actions was stated. Key words Finnish Lutheran Mission, Youth World, church, work motivation, motivation, commitment, youth work, children work, calling, faith.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KANSANLÄHETYS Kansanlähetyksen historia Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja Tulevaisuudessa lähetysherätysliikkeestä tulee vain perinneliike? Kansanlähetyksen organisaatio ja Nuorten Maailma TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusprosessi Tutkimusmenetelmä ja metodi Tutkimusjoukko Tutkimuksen tavoite ja luotettavuus Haastattelun teemat ja kysymysten laatiminen Minä ja usko Työ Näky ja tulevaisuus Keskeiset käsitteet MOTIVOITUNUT TYÖHÖNSÄ? Näky inspiraattorina kutsumus Viimeiseen veripisaraan asti työntekijä hengellisten päämäärien alttarilla Motivoitumisen ja sitoutumisen teoriaa Jäävuoriteoria Motivaatiomallit Työmotivaation prosessimalli Hengellisen työn työntekijöiden työmotivaatiotutkimus Locken empiirinen integroitu malli työmotivaatiosta Arvot ja tarpeet Kannusteet Sisäinen voima Innolla päämäärään ja tuloksiin Tyytyväisyys Aiemmat tutkimukset ja teoriat vastausten valossa Vahvistetut teoriat... 35

5 4.5.2 Kyseenalaiset teoriat TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen kulku, vastausten laatu ja luotettavuus Vastausten analysointi ja luokittelu HAASTATTELUN VASTAUKSET Historia Lapsuuden koti ja sen hengellisyys Koulutus ja mielenkiinnon kohteet Työkokemus Työ Työn odotukset Työtehtävät ja kuka niistä päättää Itsensä toteuttaminen työssä Mieluisat ja välteltävät työtehtävät Työhön opastus ja annetut säännöt Onko Kansanlähetys ainoa vaihtoehto? Usko Hengelliset kokemukset Uskon hoitaminen Hengellisen kotipesän oikeus Identiteetti Miksi hengelliseen työhön ja mistä kutsumus? Persoonan sopivuus Työn haasteellisuus Vahvuudet, onnistumiset ja merkittävät saavutukset Kansanlähetyksen olemassaolon syy ja olemus Työyhteisön ohjeistus ja Kansanlähetyksen oppi Kansanlähetysnäky ja Nuorten Maailman strategia Hätä hukkuvista ja Jeesuksen pikainen paluu Armolahjat Ristiriidat Kansanlähetyksen opin kanssa Työn päämäärä ja näyn siirtäminen Into puskea työtä juuri Kansanlähetyksessä Henkilöiden ohjaaminen Kansanlähetykseen Mikä motivoi työhön? Työssä jaksaminen Mittarit Saatko työssäsi riittävästi palautetta? Lisää palkkaa? Työtä ja vapaa-aikaa sopivasti Uupuminen... 74

6 6.8.6 Työnohjaus Sosiaaliset suhteet Suhteellista työtä - suhteet sidosryhmiin Vapaaehtoiset Ne on täysin toheloita kaikki - kollegat ja työntekijäpäivät Esimies Suhteet Nuorten Maailmaan ja Kansanlähetyksen johtoon Piiriorganisaatio Suunta muihin muut kirkon herätysliikkeet ja vapaat suunnat Kirkko ja Kansanlähetys Tulevaisuus Kirkon tulevaisuus Kansanlähetyksen tulevaisuuden näkymät Millä tyylillä taaplataan ja mitä pitää jättää pois matkasta? Työsi tulevaisuus? Haastattelu takana ja tulevaisuus edessä Vertailu kirkon nuorisotyöntekijöihin Sitoutumaton ikä ja työhön tyytyväiset Pienryhmät, uskoon putkahtaminen ja Raamattu Kykenevätkö Raamattu ja kirkko antamaan päteviä vastauksia? JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET Painettu kirja Painamattomat lähteet Henkilökohtaiset tiedonannot LIITTEET Liite 1: Ennakkokirje haastateltaville Liite 2: Teemahaastattelun runko Liite 3: Vertailuosan kyselylomake Liite 4: Vertailun tulokset Liite 5: Nuorten Maailman strategia Liite 6: Suolaisia ja makeita namupaloja KUVIOT Kuvio 1 Jäävuoriteoria malli Kuvio 2 Työmotivaation määräävät tekijät suomalaisissa yrityksissä Kuvio 3 Työmotivaatioprosessi Kuvio 4 Hengellisten työntekijöiden työmotivaation keskeiset tekijät Kuvio 5 Locken integroitu malli työmotivaatiosta. 30

7 1 1 JOHDANTO Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen juniori- ja nuorisotyö, Nuorten Maailma Kutsuu rajoja ylittäen nuoren sukupolven Jeesuksen seuraajiksi, elämään kristittyjen yhteydessä ja varustaa heidät tavoittamaan maailmaa. (Kansanlähetys 2007). Nuorten Maailman näky on hiottu pilkun paikkaa myöten hienoksi ja kirjattu kaikkien nähtäväksi. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Miten on Nuorten Maailman suunnitelmien kanssa? Suunnitelmat ovat hyvät ja Raamatun lähtökohta kestävä, enää puuttuu toteutus. Tutkimuksellani selvitän Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen (jäljempänä Kansanlähetys) Nuorten Maailman näyn toteutumista käytännössä juniori- ja nuorisotyön (jäljempänä nuorisotyön) arjessa. Kantaako näky? Mikä saa jaksamaan työssä? Sitoutuvatko työntekijät yhteisen näyn taakse? Näiden kysymysten taakse kätkeytyvät Kansanlähetysliikkeen visionäärien suurimmat möröt. Kansanlähetyksellä ei ole tulevaisuutta inhimilliseltä kannalta katsottuna, elleivät liikkeen nuorisotyöntekijät ja tulevaisuuden vastuunkantajat innostu yhteiseen ponnistukseen ja sitoudu näyn levittämiseen omalla palvelupaikallaan. Kansanlähetyksen moton: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja, pitäisi tulla todeksi myös nuorisotyössä ja Nuorten Maailmassa. Tutkimukseni teoriataustaksi olen koonnut psykologian puolelta motivaatioteorioita, historiasta Kansanlähetysliikkeen taustoja ja Kirkon tutkimuskeskukselta tilastoajoja vertailuryhmäksi tutkimusryhmälleni. Tälle perustukselle rakensin tutkimukseni ennen kokoamattomasta ja julkaisemattomasta materiaalista opinnäytetyön laajuisen paketin, erityisosina Nuorten Maailman työntekijöiltä kootut teemahaastattelut. Perehdyn työssäni tutkimusjoukon sitoutumisen ja motivoitumisen syihin ja vaikuttimiin. Tutkimuksen toteuttajana olen itse hyvin lähellä tutkimuksen kohdetta kuuluessani itsekin Pohjois-Savon evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä tutkimuksen kohderyhmään. Tutkimuksen tarkoitus on palvella ennen kaikkea työn tilaajaa Kansanlähetystä, mutta myös kaikkia muita aiheesta kiinnostuneita. Lukuohjeena paljastettakoon, että vain haastattelun tuloksista kiinnostuneet lukijat voivat siirtyä suoraan kappaleeseen kuusi. Tutkimuksessa käytetään luotettavana lähteenä ja perusteluna Kansanlähetyksen ohjelman (Kansanlähetysohjelma 1995) yhden keskeisen painotuksen mukaisesti Raamattua. Viittaan suoraan raamatunpaikkoihin.

8 2 2 KANSANLÄHETYS Selvittäessäni eräälle afrikkalaiselle miehelle mitä teen työkseni ja kuka on työnantajani, hän ei voinut olla nauramatta. Ei siksi, että Kansanlähetys olisi niin naurettava. Kerroin hänelle kuinka kirkossamme on suuri määrä erilaisia järjestöjä, jotka ovat erilaisin sitein toisissaan kiinni olevia organisaatioita organisaation sisässä. Kun yritin selvittää, miksi ne kaikki ovat erillisiä järjestöjä, ei hänen ymmärryksensä riittänyt. Outoja nuo suomalaiset. Mikä ihme on Kansanlähetys? Tähän outoon kysymykseen vastaan seuraavaksi. 2.1 Kansanlähetyksen historia Kansanlähetys tuli vuonna 2007 miehen ikään tuli 40 vuotta kuluneeksi siitä, kun Kansanlähetyksen perustamiskokous pidettiin. Kansanlähetys kuuluu niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen, ja sen historia epävirallisemmissa merkeissä ulottuukin tuota toukokuista maanantaita pidemmälle. (Rämä 2007.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon (jäljempänä kirkko) neljän vanhan 1800 luvulla syntyneen herätysliikkeen joukkoon syntyi viides herätysliike, joka jatkoi ja elvytti pietismin ihanteita. Ensimmäisen konkreettisen ilmauksen se sai 1900 luvun alun Hannulan herätyksissä, jotka syntyivät Suomeen palanneen lähetyssaarnaajan Frans Hannulan julistuksesta. Silti viidennen herätysliikkeen keulahahmoksi voidaan kutsua Urho Muromaa. Hänen ympärilleen muodostui ensimmäinen viidesläinen liike, Evankelis-luterilainen sisälähetyssäätiö. Uuden herätyksen järjestäytyminen ei sujunut ongelmitta, eikä yhtenäistä rintamaa saatu muodostettua. Näin tuli myös Kansanlähetyksen vuoro. Kun neuvottelut uudenlaisen näyn toteuttamisesta olemassa olevissa uuspietistisissä järjestöissä kariutuivat, perustettiin uusi yhdistys. Suuri osa sen perustajista tuli mukaan Evankelis-luterilaisesta sisälähetyssäätiöstä ja Helsingin Raamattukoulun riveistä. Liikkeen näkynä oli tasapuolinen panostus lähetystyöhön ja kotimaantyöhön. (Kauppinen 1973, 1-7.) Kansanlähetys onnistui tekemään alkuvuosinaan sen, mistä monet ovat haaveilleet. Se valloitti koko Suomen. Mistään kirjaimellisesta valloittamisesta tai edes kaiken kansan tietoisuuteen putkahtamisesta ei voida puhua, mutta toiminnan alueellinen leviäminen ta-

9 3 pahtui ihmetystä herättäneellä vauhdilla. Avaimina nopeaan jalkautumiseen oli joustava organisaatiorakenne ja maassa vallinnut hengellinen tilaus maallistuneen kirkon protestiliikkeelle. Kansanlähetys jakoi maan piireihin, joihin paikalliset herätysliikehdinnät liittyivät ja työ alkoi edetä yhtä aikaa ympäri Suomen. Alkuinnostuksen jälkeen uuden liikkeen näky joutui koetukseen, kun sisäiset ristiriidat repivät liikkeettä. Lähetystyön ja kotimaan evankelioinnin välisen jännitteen, erilaisten lähetystyön painopistenäkemysten vuoksi sekä kaikkien tunnustaman johtajan uupuminen aiheutti liikkeen jakaantumisen vuonna Perustettiin Sanansaattajat Ry ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Suurin osa läheteistä siirtyi myös näiden liikkeiden palvelukseen. Se ei tiennyt Kansanlähetyksen loppua, vaan on sanottu, että vasta tämän kriisin jälkeen Kansanlähetyksestä tuli aidosti myös lähetysjärjestö. Näky kirkastui. (Kauppinen 1973, 8-13: Rämä 2007.) 2.2 Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja Kansanlähetyksen näky on muotoiltu melkein alusta saakka: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja. Käytännössä herätys suunnattiin voimakkaasti lähetystyöhön, kuitenkaan kotimaan työtä unohtamatta. Herätys tarvitsi kanavan purkautuakseen ja jotta lähetystyöhön purkautuvaa painetta olisi, tarvittiin herätystä. Tasajakoperiaate vallitsi taloudessa, puolet lähetykseen ja puolet kotimaahan. Näyn opillisina korostuksina olivat uuspietistisenä liikkeenä tunnetulle Kansanlähetykselle pietismistä perityt seuratoiminta, yleinen pappeus eli maallikot toimimassa, henkilökohtainen usko ja tärkeimpänä raamattukeskeisyys. Tärkeimpien asioiden luettelo ei tuo oikeutta Kansanlähetyksen koko näylle, tarkoitukselle ja ohjelmalle, mutta moninaisten opillisten yksityiskohtien kentästä ne ovat poimittavissa ylitse muiden. (Kansanlähetysohjelma 1995: Kansanlähetyksen historia 2007.) Vuoden 2006 lopussa Kansanlähetyksellä oli 91 lähetystyöntekijää, jotka oli sijoitettu 12 eri maahan. Nimikkosopimuksia oli 248 eri seurakunnassa ja tulojen suurin yksittäinen lähde olivat seurakuntien talousarviomäärärahat 32,7 % osuudella. Vapaaehtoisissa lähettien kannatusrenkaissa oli jäsentä. Kotimaassa työntekijöitä oli 96 ja pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta (kaksi piiriä) kaikissa piireissä oli vähintäänkin yksi kokoaikainen palkattu työntekijä. (Vuosikirja 2007, 8-10, 59, )

10 4 2.3 Tulevaisuudessa lähetysherätysliikkeestä tulee vain perinneliike? Uusimpien tutkimusten valossa Kansanlähetys kuuluu niihin liikkeisiin, joiden kannattajakunnassa on entistä vähemmän kiinteästi liikkeeseen sitoutuneita, kun taas liepeillä hengailijoita on riittänyt (Niemelä & Salomäki 2006, 364). Tämä sinänsä on hieno uutinen, että osallistujia on riittänyt, mutta tulevaisuuden ylle se luo synkät pilvet. Onko seuraavan sukupolven jälkeen vain muisto herätysliikkeestä ja jäljellä perinneliike? Herätysliikkeitä koskevassa tutkimuksessa vain vanhoillislestadiolaisten ja evankelisten tulevaisuus ei näyttäytynyt epävarmalta niiden kannattajien ikäprofiilia tarkasteltaessa (Niemelä & Salomäki 2006, 369). Kansanlähetys on muiden tahojen rinnalla havahtunut kieroutuneeseen ikärakenteeseen ja huoli on purkautunut panostuksena lapsiin ja nuoriin. Historiasta löytyy esimerkkejä kuinka liian harva liike on herännyt tämän todellisuuden äärelle riittävän aikaisin ja tulevaisuudessa nähdään, käykö näin myös Kansanlähetykselle. 2.4 Kansanlähetyksen organisaatio ja Nuorten Maailma Kansanlähetys liikkeenä muodostuu Suomen evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä, joka on jäsenjärjestöjensä muodostama liitto. 17 itsenäistä alueellista piiriä tukevat alueensa paikallisosastoja, pienryhmiä ja ystäviä. Piirit kantavat myös vastuun alueensa sisä- ja ulkolähetyksestä. Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys vastaa liikkeen valtakunnallisesta ja maailmanlaajuisesta toiminnasta ja pääosin koulutuksesta. Yhtenä osana Kansanlähetyksen kotimaan työtä on juniori- ja nuorisotyö, joka on nimeltään Nuorten Maailma. (Kansanlähetys 2007.) Nuorten Maailman visio on uudenlainen kokonaisvaltainen tapa siirtää ja vahvistaa liikkeen hengellistä perintöä tuleville sukupolville. Visio painottaa neljää osa-aluetta: kutsumista, opettamista, varustamista ja yhteyttä (Nuorten Maailman strategiapaperi 2002). Sen vahvuutena on yhdenmukaisuus kansanlähetysnäyn kanssa ja laaja käytettävyys, mutta heikkoutena konkreettisuuden puute ja sitä kautta työntekijöiden sitoutumattomuus.

11 5 3 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Yhtenä vaikuttimena tutkimuksen taustalla on Kansanlähetyksen huoli tulevaisuudestaan. Tämä huoli on todellinen ja vaatii viisaita peliliikkeitä. Tutkimus kohdistuu Kansanlähetyksen tulevaisuuden avainpelaajiin, Nuorten Maailman työntekijöihin. Selvitän tutkimuksessa heidän sitoutumista ja motivoitumista työhönsä ja kansanlähetysliikkeeseen. Seuraavaksi esittelen, miten päädyin tutkimusaiheeseeni ja miltä pohjalta tutkimusta työstin. 3.1 Tutkimusprosessi Tutkimusprosessi lähti liikkeelle tarpeista. Ilman tarkempaa tilastojen tarkkaamista tiesin mediaa seuranneena kirkon olevan huolissaan jäsenistönsä suuresta eroajien määrästä, varsinkin nuorten aikuisten kohdalla, esimerkiksi nuorille järjestetty Kirkko 2015 työskentely (Kirkko 2015). Enemmistö kirkosta eroajia on nuoria aikuisia (Niemelä 2006, ). Ilmeistä on, että yhä useampi nuori aikuinen ei näe syytä kuulua kirkkoon. Loogista on, että halun olla kirkosta eroamatta täytyy syntyä ennen eroamista. Näin tarve tutkimuksesta kohdistui työmuotoihin nuorten aikuisten ja sitä nuorempien parissa. Työsuhteeni alettua keväällä 2006 Pohjois-Savon evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä, näin Kansanlähetysliikkeen huolen tulevaisuudesta kannattajakunnan ikääntyessä. Vastauksena tähän oli panostus juniori- ja nuorisotyöhön, muun muassa palkkaamalla työalalle uusia työntekijöitä (Haastattelu ). Tutkimustarpeeni kohdistui tarkemmin Kansanlähetyksen tekemään juniori- ja nuorisotyöhön. Havaintoni ensimmäisenä työvuotenani Kansanlähetyksen Nuorten Maailman tapaamisissa paljastivat, ettei heitto järjestöjen (kuten Kansanlähetys) työntekijöiden ajautumisesta jopa työuran alkuvaiheessa työuupumuksen partaalle ole aivan tuulesta temmattu (Keskustelut Tampereella ja Ryttylässä). Tämä herätti tarpeen selvittää Nuorten Maailman työntekijöiden jaksamista työssään. Näiden kolmen tarpeen: nuorten aikuisten ja sitä nuorempien tavoittamisen, Kansanlähetysliikkeen tulevaisuuden turvaamisen ja Nuorten Maailman työntekijöiden työssä jaksa-

12 6 misen, pohjalta muotoutuivat tutkimustarpeet. Tarpeiden pohjalta muodostuneen idean jatkojalostus ja kypsyttely toi mukaan keskeisen näkökulman sitoutumisesta. Jollei liikkeen edustamaa traditiota pidetä itsestään selvästi ainoana uskonnollisuuden muotona, myös tarve sen eteenpäinviemiseksi heikkenee (Niemelä & Salomäki 2006, 370). Tiedossa on myös, että mitä paremmin henkilö viihtyy työssään, sitä todennäköisemmin hän ei halua vaihtaa työpaikkaansa (Jantunen 2004, 156). Ovatko Kansanlähetyksen nuorisotyöntekijät sitoutuneet viemään liikkeen traditiota eteenpäin ja ovatko he valmiita työskentelemään pitkäjänteisesti liikkeen hyväksi? Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen eri elementit limittyvät ja muotoutuvat vähitellen tutkimuksen edetessä, esimerkiksi tutkimustehtävä, teorianmuodostus, aineistonkeruu ja - analyysi. Tämä lähestymistapa edellyttää tutkijalta oman tietoisuuden kehittymisen tiedostamista prosessin aikana ja valmiutta tutkimuksellisiin uudelleenlinjauksiin. Tutkimusongelma täsmentyy koko tutkimuksen ajan. Keskeistä on löytää johtoideat, joiden nojalla täsmennykset tehdään. (Kiviniemi 2001, ) Tutkimukseni johtoideana oli aluksi palvella tutkimuksen tilaajan tarpeita selvittämällä niitä tekijöitä, jotka edesauttavat ja vähentävät kohderyhmän motivoitumista ja sitoutumista työhön. Tähän johtoideaan liittyen tein tarkennuksia ja kohdensin tutkimusongelmaani tarkemmin tutkimusprosessin kuluessa (Kiviniemi 2001, 71). 3.2 Tutkimusmenetelmä ja -metodi Tutkimuksen toteutustapa, eli tutkimusmetodi, on kyselevä tutkimus. Se keskittyy suulliseen kyselyyn eli haastatteluun. Lisäksi tutkimusjoukko vastasi kirjallisesti vertailuosan kyselylomakkeeseen (Liite 3). Metodin valinta oli luonteva, koska kyseessä on uutta tietoa kartoittava tutkimus. Sen valitseminen oli melkein välttämätöntä, koska avoimien kysymysten määrä oli suuri ja erilaisia vastausvaihtoehtoja oli lähes mahdoton ennustaa. (Kyselevät tutkimukset 2007). Tutkimuksissa, joissa hankitaan tietoa useasta erityyppisestä lähteestä, täytyy käyttöön ottaa useampia tutkimusmenetelmiä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään Nuorten Maailman työntekijöiden sitoutumista työhönsä, kartoittaa tutkimusjoukon taustojen vaiku-

13 7 tuksia siihen ja peilata tutkimusjoukon sitoutumista kirkon nuorisotyönohjaajien työhön sitoutumiseen. Tutkimusta, jossa yhdistetään erilasia menetelmiä, kutsutaan metodiseksi triangulaatioksi (Metsämuuronen 2006, 134). Teemahaastattelun ja tutkimusjoukon taustaselvitysten osalta kyseessä on laadullinen - kvalitatiivinen - tutkimus ja vertailevan aineiston osalta määrällinen - kvantitatiivinen - tutkimus. Keräsin vertailutiedot haastattelujoukolta haastattelu jälkeen erillisellä kyselylomakkeella (Liite 3). Tutkimuksissa on tärkeää, että olennaiset asiat, joiden tuntemisesta on hyötyä, ovat tutkimuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa on tulkinnalla ja ymmärtämisellä keskeinen sija, joten tutkimusote on hermeneuttinen (Jantunen 2004, 45). Haastattelun idea on yksinkertainen: kun halutaan tietää, mitä joku ajattelee jostakin aiheesta, on kaikista yksinkertaisinta kysyä sitä häneltä. Kyseessä on eräänlainen keskustelu, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja jossa tutkija pyrkii saamaan selville häntä kiinnostavat asiat. (Eskola & Vastamäki 2001, 25.) Erilaisia haastattelutyyppejä ja nimityksiä erilaisille haastatteluille on useita. Eräs jaottelu saadaan, kun katsotaan kuinka tiukasti haastattelurunko on etukäteen muotoiltu. Strukturoidussa haastattelussa (tai lomakehaastattelussa) kysymysten muotoilu, järjestys ja vastausvaihtoehdot ovat kaikille samat. Tämä perustuu olettamukseen, että kysymyksillä on sama merkitys kaikille. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei käytetä, vaan kysymyksiin saa vastata omin sanoin. Teemahaastattelussa, joka on suosituin haastattelutyypeistä, aihepiirit eli teema-alueet on etukäteen määrätty ja kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa tai järjestystä. Haastattelija varmistaa vain, että kaikki teema-alueet läpikäydään jossain laajuudessa. Avoin haastattelu muistuttaa kaikkein eniten tavallista keskustelua, joka käydään tietystä aiheesta. Kaikkien haastateltavien kanssa ei välttämättä käydä läpi kaikkia teema-alueita. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Erilaisista haastattelutyypeistä valitsin tutkimukseeni teemahaastattelun, koska halusin säilyttää haastattelussa rennon keskustelunomaisuuden, mutta säilyttäen silti selkeän keskinäisen yhtenäisyyden. Pyrin henkilökohtaisen kohtaamisen keinoin löytämään tutkimusjoukostani sen tiedon, joka ei ensi silmäyksellä tai kyselylomakkeella välttämättä paljastuisi. Vahvuutena teemahaastattelussa ovat tarkentavien kysymysten esittäminen ja siten vas-

14 8 tausten syventäminen. Teemahaastattelun ehdottomana heikkoutena on sen aikaa vievyys, niin haastatteluvaiheessa, vastausten purkamisessa kuin tulosten analysointivaiheessa. 3.3 Tutkimusjoukko Laadullisessa (kvalitatiivisessa) tutkimuksessa käytetään usein harkinnanvaraista näytettä, tilastolliselle eli määrälliselle (kvantitatiiviselle) tutkimukselle tyypillisen satunnaisotannan sijasta. Tutkimuksen kohde valitaan olettamuksella, että sen kautta voidaan mielekkäästi ja syvällisesti perehtyä tutkittavaan aiheeseen. (Kiviniemi 2001, 68.) Rajasin tutkimukseni kohderyhmän koskemaan Kansanlähetyksen piireissä juniori- tai nuorisotyötä vähintäänkin 50 % työosuudella tekevät työntekijät. Tällöin ulkopuolelle jäivät Nuorten Maailman valtakunnallista työtä tekevät työntekijät. Koin rajauksen Kansanlähetyspiirien työntekijöihin mielekkääksi, koska halusin kohdistaa tutkimukseni paikallistasolle. Organisatorisesti he ovat samalla kuitenkin Kansanlähetyksen Nuorten Maailman työntekijöitä. Toiseksi halusin selvittää tutkimusongelmaani ruohonjuuritason näkökulmasta. Rajatusta tutkimusjoukosta jätin ulkopuolelle itseni lisäksi yhden työntekijän hänen omasta pyynnöstä, koska hänen työnantajanaan on useampi järjestö. Lopullinen tutkimusjoukko oli 10 henkilöä. Tutkimusjoukosta voidaan perustietojen perusteella sanoa sen olevan hyvin heterogeenistä. Koko ikäjakauma sopi 19 vuoteen nuorimman iän ollessa 28 ja vanhimman 47. Sukupuolijakauma oli tasainen 60 % naisia ja 40 % miehiä. Alueellisesta työstä johtuen tutkimusjoukko sijoittui laajasti ympäri Suomen. Tehtävänkuvauksissa löytyi myös paljon persoonallista eroavuutta, tätä selittänee työn joustavuus ja tehtävänkuvan vapaus, koska kaikki kokivat itse olevansa suurin vaikuttaja työtehtävistä päätettäessä (katso kappale 6.2). Otin tutkimukselleni vertailuryhmän Kirkon työntekijäkyselyn (2002) tuloksista, joista rajasin mukaan vain kirkon nuorisotyönohjaajat. Heidän osaltaan rajasin mukaan vain ne kysymykset, jotka liittyivät hengelliseen elämään tai työhön sitoutumiseen. Nämä kysymykset ovat Niemelän käyttämän tutkimuslomakkeen kysymykset 2a, 3a-5, 7-12, 14-16, sekä muunnettuna 27 ja (Niemelä 2004, : Liite 3).

15 9 3.4 Tutkimuksen tavoite ja luotettavuus Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Nuorten Maailman työntekijöiden työn sisältöä ja työhyvinvointia sekä työntekijöiden sitoutumista kansanlähetysliikkeeseen ja liikkeen opillisiin painotuksiin. Vertailuosan kyselylomakkeen (Liite 3) asettamissa rajoissa peilaan tutkimustuloksiani kirkon nuorisotyönohjaajien vastauksiin, saadakseni selville onko Kansanlähetyksen ja kirkon nuorisotyötä tekevien työhyvinvoinnissa tai sitoutumisessa merkittävää samankaltaisuutta tai eroavuutta. Tutkimuksen tarkoitus on palvella niin Kansanlähetysliikettä kuin muitakin asiasta kiinnostuneita tahoja ajantasaisella tiedolla Kansanlähetyksen juniori- ja nuorisotyön sisällöistä, työntekijöiden sitoutumisesta Kansanlähetysliikkeen näkyyn ja liikkeen painotuksiin, sekä työntekijöiden työhyvinvoinnista. Tutkimuksella on tarkoitus vastata kysymykseen: Mikä saa Nuorten Maailman työntekijät sitoutumaan Kansanlähetysliikkeeseen ja työhönsä? Selventävänä kysymyksenä voidaan esittää: Mikä heikentää tai vahvistaa heidän työmotivaatiotaan? Tutkimuksissa pyritään aina mahdollisimman korkeaan luotettavuuteen, eli sillä pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin kohteena olevaa ryhmää. Luotettavuutta voidaan tarkastella ulkoisena luotettavuutena ja sisäisenä luotettavuutena. Sisäinen luotettavuus tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tutkimus kuvaa sen kohteena olevia tutkimusyksilöitä. Ulkoisessa luottavuudessa viitataan otantateoriaan, eli siihen kuinka hyvin aineisto edustaa sitä perusjoukkoa, jota koskevaksi tieto on tarkoitettu yleistettäväksi. Toiseksi luotettavuutta tarkastellaan pysyvyyden ja pätevyyden keinoilla. Pysyvyys tarkoittaa sitä, voiko tutkimuksen toistaa ja päätyä samoihin tuloksiin. Tutkimuksen pätevyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tutkimus mittaa sitä, mitä sen oli tarkoitus mitata. Sitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta: mittaavatko mittarit tarkoitettua asiaa, ovatko tulokset sopusoinnussa odotusten kanssa ja onko tutkimusprosessi luotettava. Erityisesti tutkimuksen analysointia arvioidaan eli esimerkiksi sitä, kuinka kattava, arvioitava ja toistettava se on. Analyysi ei siis voi perustua satunnaisiin poimintoihin. Sen on oltava niin selkeä ja yksiselitteinen, että tutkijan päättelyä ja aineiston luokittelua on kyettävä seuraamaan. (Niemelä 2004, ) Tutkimukseni luotettavuutta arvioitaessa voin todeta sen kuvaavan erittäin hyvin perusjoukkoa, jota tutkimus edustaa. 83 % perusjoukosta oli mukana tutkimuksessa (kansanlähe-

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä INSSI-kehittämisseminaari 2.11.2009 T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä. Harri Leinikka

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot