Jouni Haverinen. MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Haverinen. MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä"

Transkriptio

1 Jouni Haverinen MÄ OON SITOUTUNUT JEESUKSEEN Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 TIIVISTELMÄ Toimipiste Ylivieska Aika 10 / 2007 Tekijä Jouni Haverinen Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Mä oon sitoutunut Jeesukseen - Kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen ja motivoituminen työhönsä Työn ohjaaja Pohjois-Savon ev.lut. Kansanlähetys / Jouko Kauhanen Työn valvoja KT, Reetta Leppälä Sivumäärä liittettä Kansanlähetysliike on murrosvaiheessa. Sukupolven vaihdos on käsillä ja 40 vuotta mukana olleille on pian aika sanoa kiitos tehdystä työstä. Tässä tutkimuksessa pureuduttiin Kansanlähetysliikkeen tulevaisuuden kuviin, selvittämällä uuden sukupolven parissa työskentelevien motivoitumista ja sitoutumista työhönsä ja työyhteisöönsä. Selvitystyö toteutettiin haastattelemalla kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöitä. Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys on yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Liike perustettiin 1967 uudenlaisen näyn innoittamana: herätys kotimaassa purkautuisi lähetystyöhön. Kotimaan evankeliointiin ja lähetystyöhön panostettiin tasapuolisesti. Kansanlähetyksen kotimaan työ on organisoitu 18 itsenäisen piirijärjestön kautta laajasti ympäri Suomen. Piirijärjestöt tekevät niin sanottua ruohonjuuritason työtä: tavoittavat uusia ihmisiä, vahvistavat uskovia ja hankkivat lähetyskannatusta. Kansanlähetyksen yksi pelottavimmista tulevaisuuden kuvista on, että liike ei tavoita ollenkaan uusia ihmisiä, eikä liikkeen näky enää elä. Yhteisön näyn levittämisessä tärkeässä asemassa ovat työntekijät. Sanotaan myös, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tulevaisuuteen satsataan panostamalla ja onnistumalla lapsi- ja nuorisotyössä. Onnistumista lapsija nuorisotyössä edesauttaa, mikäli työntekijät ovat motivoituneet ja sitoutuneet työhönsä. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin aiempia tutkimuksia työmotivaation alalta. Haastattelututkimuksessa kansanlähetyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijöistä paljastui, että heidän sitoutuminen Kansanlähetykseen on lähes kaikkien osalta ehdollista. Työntekijät ovat motivoituneet palvelemaan Jumalaa ja kertomaan Jeesuksesta oman kutsumuksensa mukaan. Mikäli se on mahdollista Kansanlähetyksessä, he ovat sitoutuneet siihen. Suhtautuminen kirkkoon ja kristillisiin järjestöihin oli myönteistä, mutta herätti runsaasti ristiriitaisia kommentteja. Johtopäätöksenä tutkimuksen lopussa listattiin toimintasuositukset. Asiasanat Kansanlähetys, kansanlähetyspiiri, Nuorten Maailma, kirkko, työmotivaatio, motivaatio, sitoutuminen, nuorisotyö, juniorityö, lapsityö, kutsumus, usko.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Date 10 / 2007 Author Jouni Haverinen Degree program Civic activity and youth work Name of thesis I am committed to Jesus Finnish Lutheran Mission s local children and youth workers commitment and motivation to their work Instructor Pohjois-Savon ev.lut. Kansanlähetys / Jouko Kauhanen Pages attachments Supervisor KT, Reetta Leppälä The Finnish Lutheran Mission movement is on a transitional phase. The responsibility in the movement is changing to the next generation and soon it is time to say thanks for those who have been involved for 40 years. In this research was analysed the visions of the Finnish Lutheran Mission's future and it was done by examining the motivation and commitment to their work and employer among those who are working with the next generation. This was researched by interviewing the local child and youth workers. The Finnish Lutheran Mission is one of the official missionary organisations of the Evangelical Lutheran Church of Finland. Organisation was established on 1967 with a new vision: local awakening in Finland would enable the mission work abroad. Preaching the Gospel in Finland and mission work abroad were both main principles in the movement. The work of Finnish Lutheran Mission in Finland is organised by 18 autonomous districts covering the whole country. The districts are doing local work by reaching new people, strengthening believers and raising funds for the mission work. One of the frightening future prospects of Finnish Lutheran Mission is that the movement doesn't reach new people, and therefore the vision of the organisation wouldn't live any more. The workers of the organisations are on an important place to move the vision forward. As saying states, the children and the youth are the future. Concentrating to the work among the children and youth guarantees the organisation's future. Successful children and youth work associates with children and youth workers motivation and commitment to their work. In this research, some earlier researches of work motivation were used. This interview research shows that almost every local children and youth worker's commitment to Finnish Lutheran Mission is conditional. By their calling, the workers are motivated to serve God faithfully and tell people about Jesus. If that's possible in Finnish Lutheran Mission, they are committed to the organisation. Attitude towards the church and other Christian organisations was positive, but it also arised lot of contradictory comments. As a conclusion to the research, a plan of actions was stated. Key words Finnish Lutheran Mission, Youth World, church, work motivation, motivation, commitment, youth work, children work, calling, faith.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KANSANLÄHETYS Kansanlähetyksen historia Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja Tulevaisuudessa lähetysherätysliikkeestä tulee vain perinneliike? Kansanlähetyksen organisaatio ja Nuorten Maailma TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusprosessi Tutkimusmenetelmä ja metodi Tutkimusjoukko Tutkimuksen tavoite ja luotettavuus Haastattelun teemat ja kysymysten laatiminen Minä ja usko Työ Näky ja tulevaisuus Keskeiset käsitteet MOTIVOITUNUT TYÖHÖNSÄ? Näky inspiraattorina kutsumus Viimeiseen veripisaraan asti työntekijä hengellisten päämäärien alttarilla Motivoitumisen ja sitoutumisen teoriaa Jäävuoriteoria Motivaatiomallit Työmotivaation prosessimalli Hengellisen työn työntekijöiden työmotivaatiotutkimus Locken empiirinen integroitu malli työmotivaatiosta Arvot ja tarpeet Kannusteet Sisäinen voima Innolla päämäärään ja tuloksiin Tyytyväisyys Aiemmat tutkimukset ja teoriat vastausten valossa Vahvistetut teoriat... 35

5 4.5.2 Kyseenalaiset teoriat TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen kulku, vastausten laatu ja luotettavuus Vastausten analysointi ja luokittelu HAASTATTELUN VASTAUKSET Historia Lapsuuden koti ja sen hengellisyys Koulutus ja mielenkiinnon kohteet Työkokemus Työ Työn odotukset Työtehtävät ja kuka niistä päättää Itsensä toteuttaminen työssä Mieluisat ja välteltävät työtehtävät Työhön opastus ja annetut säännöt Onko Kansanlähetys ainoa vaihtoehto? Usko Hengelliset kokemukset Uskon hoitaminen Hengellisen kotipesän oikeus Identiteetti Miksi hengelliseen työhön ja mistä kutsumus? Persoonan sopivuus Työn haasteellisuus Vahvuudet, onnistumiset ja merkittävät saavutukset Kansanlähetyksen olemassaolon syy ja olemus Työyhteisön ohjeistus ja Kansanlähetyksen oppi Kansanlähetysnäky ja Nuorten Maailman strategia Hätä hukkuvista ja Jeesuksen pikainen paluu Armolahjat Ristiriidat Kansanlähetyksen opin kanssa Työn päämäärä ja näyn siirtäminen Into puskea työtä juuri Kansanlähetyksessä Henkilöiden ohjaaminen Kansanlähetykseen Mikä motivoi työhön? Työssä jaksaminen Mittarit Saatko työssäsi riittävästi palautetta? Lisää palkkaa? Työtä ja vapaa-aikaa sopivasti Uupuminen... 74

6 6.8.6 Työnohjaus Sosiaaliset suhteet Suhteellista työtä - suhteet sidosryhmiin Vapaaehtoiset Ne on täysin toheloita kaikki - kollegat ja työntekijäpäivät Esimies Suhteet Nuorten Maailmaan ja Kansanlähetyksen johtoon Piiriorganisaatio Suunta muihin muut kirkon herätysliikkeet ja vapaat suunnat Kirkko ja Kansanlähetys Tulevaisuus Kirkon tulevaisuus Kansanlähetyksen tulevaisuuden näkymät Millä tyylillä taaplataan ja mitä pitää jättää pois matkasta? Työsi tulevaisuus? Haastattelu takana ja tulevaisuus edessä Vertailu kirkon nuorisotyöntekijöihin Sitoutumaton ikä ja työhön tyytyväiset Pienryhmät, uskoon putkahtaminen ja Raamattu Kykenevätkö Raamattu ja kirkko antamaan päteviä vastauksia? JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET Painettu kirja Painamattomat lähteet Henkilökohtaiset tiedonannot LIITTEET Liite 1: Ennakkokirje haastateltaville Liite 2: Teemahaastattelun runko Liite 3: Vertailuosan kyselylomake Liite 4: Vertailun tulokset Liite 5: Nuorten Maailman strategia Liite 6: Suolaisia ja makeita namupaloja KUVIOT Kuvio 1 Jäävuoriteoria malli Kuvio 2 Työmotivaation määräävät tekijät suomalaisissa yrityksissä Kuvio 3 Työmotivaatioprosessi Kuvio 4 Hengellisten työntekijöiden työmotivaation keskeiset tekijät Kuvio 5 Locken integroitu malli työmotivaatiosta. 30

7 1 1 JOHDANTO Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen juniori- ja nuorisotyö, Nuorten Maailma Kutsuu rajoja ylittäen nuoren sukupolven Jeesuksen seuraajiksi, elämään kristittyjen yhteydessä ja varustaa heidät tavoittamaan maailmaa. (Kansanlähetys 2007). Nuorten Maailman näky on hiottu pilkun paikkaa myöten hienoksi ja kirjattu kaikkien nähtäväksi. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Miten on Nuorten Maailman suunnitelmien kanssa? Suunnitelmat ovat hyvät ja Raamatun lähtökohta kestävä, enää puuttuu toteutus. Tutkimuksellani selvitän Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen (jäljempänä Kansanlähetys) Nuorten Maailman näyn toteutumista käytännössä juniori- ja nuorisotyön (jäljempänä nuorisotyön) arjessa. Kantaako näky? Mikä saa jaksamaan työssä? Sitoutuvatko työntekijät yhteisen näyn taakse? Näiden kysymysten taakse kätkeytyvät Kansanlähetysliikkeen visionäärien suurimmat möröt. Kansanlähetyksellä ei ole tulevaisuutta inhimilliseltä kannalta katsottuna, elleivät liikkeen nuorisotyöntekijät ja tulevaisuuden vastuunkantajat innostu yhteiseen ponnistukseen ja sitoudu näyn levittämiseen omalla palvelupaikallaan. Kansanlähetyksen moton: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja, pitäisi tulla todeksi myös nuorisotyössä ja Nuorten Maailmassa. Tutkimukseni teoriataustaksi olen koonnut psykologian puolelta motivaatioteorioita, historiasta Kansanlähetysliikkeen taustoja ja Kirkon tutkimuskeskukselta tilastoajoja vertailuryhmäksi tutkimusryhmälleni. Tälle perustukselle rakensin tutkimukseni ennen kokoamattomasta ja julkaisemattomasta materiaalista opinnäytetyön laajuisen paketin, erityisosina Nuorten Maailman työntekijöiltä kootut teemahaastattelut. Perehdyn työssäni tutkimusjoukon sitoutumisen ja motivoitumisen syihin ja vaikuttimiin. Tutkimuksen toteuttajana olen itse hyvin lähellä tutkimuksen kohdetta kuuluessani itsekin Pohjois-Savon evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä tutkimuksen kohderyhmään. Tutkimuksen tarkoitus on palvella ennen kaikkea työn tilaajaa Kansanlähetystä, mutta myös kaikkia muita aiheesta kiinnostuneita. Lukuohjeena paljastettakoon, että vain haastattelun tuloksista kiinnostuneet lukijat voivat siirtyä suoraan kappaleeseen kuusi. Tutkimuksessa käytetään luotettavana lähteenä ja perusteluna Kansanlähetyksen ohjelman (Kansanlähetysohjelma 1995) yhden keskeisen painotuksen mukaisesti Raamattua. Viittaan suoraan raamatunpaikkoihin.

8 2 2 KANSANLÄHETYS Selvittäessäni eräälle afrikkalaiselle miehelle mitä teen työkseni ja kuka on työnantajani, hän ei voinut olla nauramatta. Ei siksi, että Kansanlähetys olisi niin naurettava. Kerroin hänelle kuinka kirkossamme on suuri määrä erilaisia järjestöjä, jotka ovat erilaisin sitein toisissaan kiinni olevia organisaatioita organisaation sisässä. Kun yritin selvittää, miksi ne kaikki ovat erillisiä järjestöjä, ei hänen ymmärryksensä riittänyt. Outoja nuo suomalaiset. Mikä ihme on Kansanlähetys? Tähän outoon kysymykseen vastaan seuraavaksi. 2.1 Kansanlähetyksen historia Kansanlähetys tuli vuonna 2007 miehen ikään tuli 40 vuotta kuluneeksi siitä, kun Kansanlähetyksen perustamiskokous pidettiin. Kansanlähetys kuuluu niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen, ja sen historia epävirallisemmissa merkeissä ulottuukin tuota toukokuista maanantaita pidemmälle. (Rämä 2007.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon (jäljempänä kirkko) neljän vanhan 1800 luvulla syntyneen herätysliikkeen joukkoon syntyi viides herätysliike, joka jatkoi ja elvytti pietismin ihanteita. Ensimmäisen konkreettisen ilmauksen se sai 1900 luvun alun Hannulan herätyksissä, jotka syntyivät Suomeen palanneen lähetyssaarnaajan Frans Hannulan julistuksesta. Silti viidennen herätysliikkeen keulahahmoksi voidaan kutsua Urho Muromaa. Hänen ympärilleen muodostui ensimmäinen viidesläinen liike, Evankelis-luterilainen sisälähetyssäätiö. Uuden herätyksen järjestäytyminen ei sujunut ongelmitta, eikä yhtenäistä rintamaa saatu muodostettua. Näin tuli myös Kansanlähetyksen vuoro. Kun neuvottelut uudenlaisen näyn toteuttamisesta olemassa olevissa uuspietistisissä järjestöissä kariutuivat, perustettiin uusi yhdistys. Suuri osa sen perustajista tuli mukaan Evankelis-luterilaisesta sisälähetyssäätiöstä ja Helsingin Raamattukoulun riveistä. Liikkeen näkynä oli tasapuolinen panostus lähetystyöhön ja kotimaantyöhön. (Kauppinen 1973, 1-7.) Kansanlähetys onnistui tekemään alkuvuosinaan sen, mistä monet ovat haaveilleet. Se valloitti koko Suomen. Mistään kirjaimellisesta valloittamisesta tai edes kaiken kansan tietoisuuteen putkahtamisesta ei voida puhua, mutta toiminnan alueellinen leviäminen ta-

9 3 pahtui ihmetystä herättäneellä vauhdilla. Avaimina nopeaan jalkautumiseen oli joustava organisaatiorakenne ja maassa vallinnut hengellinen tilaus maallistuneen kirkon protestiliikkeelle. Kansanlähetys jakoi maan piireihin, joihin paikalliset herätysliikehdinnät liittyivät ja työ alkoi edetä yhtä aikaa ympäri Suomen. Alkuinnostuksen jälkeen uuden liikkeen näky joutui koetukseen, kun sisäiset ristiriidat repivät liikkeettä. Lähetystyön ja kotimaan evankelioinnin välisen jännitteen, erilaisten lähetystyön painopistenäkemysten vuoksi sekä kaikkien tunnustaman johtajan uupuminen aiheutti liikkeen jakaantumisen vuonna Perustettiin Sanansaattajat Ry ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Suurin osa läheteistä siirtyi myös näiden liikkeiden palvelukseen. Se ei tiennyt Kansanlähetyksen loppua, vaan on sanottu, että vasta tämän kriisin jälkeen Kansanlähetyksestä tuli aidosti myös lähetysjärjestö. Näky kirkastui. (Kauppinen 1973, 8-13: Rämä 2007.) 2.2 Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja Kansanlähetyksen näky on muotoiltu melkein alusta saakka: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja. Käytännössä herätys suunnattiin voimakkaasti lähetystyöhön, kuitenkaan kotimaan työtä unohtamatta. Herätys tarvitsi kanavan purkautuakseen ja jotta lähetystyöhön purkautuvaa painetta olisi, tarvittiin herätystä. Tasajakoperiaate vallitsi taloudessa, puolet lähetykseen ja puolet kotimaahan. Näyn opillisina korostuksina olivat uuspietistisenä liikkeenä tunnetulle Kansanlähetykselle pietismistä perityt seuratoiminta, yleinen pappeus eli maallikot toimimassa, henkilökohtainen usko ja tärkeimpänä raamattukeskeisyys. Tärkeimpien asioiden luettelo ei tuo oikeutta Kansanlähetyksen koko näylle, tarkoitukselle ja ohjelmalle, mutta moninaisten opillisten yksityiskohtien kentästä ne ovat poimittavissa ylitse muiden. (Kansanlähetysohjelma 1995: Kansanlähetyksen historia 2007.) Vuoden 2006 lopussa Kansanlähetyksellä oli 91 lähetystyöntekijää, jotka oli sijoitettu 12 eri maahan. Nimikkosopimuksia oli 248 eri seurakunnassa ja tulojen suurin yksittäinen lähde olivat seurakuntien talousarviomäärärahat 32,7 % osuudella. Vapaaehtoisissa lähettien kannatusrenkaissa oli jäsentä. Kotimaassa työntekijöitä oli 96 ja pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta (kaksi piiriä) kaikissa piireissä oli vähintäänkin yksi kokoaikainen palkattu työntekijä. (Vuosikirja 2007, 8-10, 59, )

10 4 2.3 Tulevaisuudessa lähetysherätysliikkeestä tulee vain perinneliike? Uusimpien tutkimusten valossa Kansanlähetys kuuluu niihin liikkeisiin, joiden kannattajakunnassa on entistä vähemmän kiinteästi liikkeeseen sitoutuneita, kun taas liepeillä hengailijoita on riittänyt (Niemelä & Salomäki 2006, 364). Tämä sinänsä on hieno uutinen, että osallistujia on riittänyt, mutta tulevaisuuden ylle se luo synkät pilvet. Onko seuraavan sukupolven jälkeen vain muisto herätysliikkeestä ja jäljellä perinneliike? Herätysliikkeitä koskevassa tutkimuksessa vain vanhoillislestadiolaisten ja evankelisten tulevaisuus ei näyttäytynyt epävarmalta niiden kannattajien ikäprofiilia tarkasteltaessa (Niemelä & Salomäki 2006, 369). Kansanlähetys on muiden tahojen rinnalla havahtunut kieroutuneeseen ikärakenteeseen ja huoli on purkautunut panostuksena lapsiin ja nuoriin. Historiasta löytyy esimerkkejä kuinka liian harva liike on herännyt tämän todellisuuden äärelle riittävän aikaisin ja tulevaisuudessa nähdään, käykö näin myös Kansanlähetykselle. 2.4 Kansanlähetyksen organisaatio ja Nuorten Maailma Kansanlähetys liikkeenä muodostuu Suomen evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä, joka on jäsenjärjestöjensä muodostama liitto. 17 itsenäistä alueellista piiriä tukevat alueensa paikallisosastoja, pienryhmiä ja ystäviä. Piirit kantavat myös vastuun alueensa sisä- ja ulkolähetyksestä. Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys vastaa liikkeen valtakunnallisesta ja maailmanlaajuisesta toiminnasta ja pääosin koulutuksesta. Yhtenä osana Kansanlähetyksen kotimaan työtä on juniori- ja nuorisotyö, joka on nimeltään Nuorten Maailma. (Kansanlähetys 2007.) Nuorten Maailman visio on uudenlainen kokonaisvaltainen tapa siirtää ja vahvistaa liikkeen hengellistä perintöä tuleville sukupolville. Visio painottaa neljää osa-aluetta: kutsumista, opettamista, varustamista ja yhteyttä (Nuorten Maailman strategiapaperi 2002). Sen vahvuutena on yhdenmukaisuus kansanlähetysnäyn kanssa ja laaja käytettävyys, mutta heikkoutena konkreettisuuden puute ja sitä kautta työntekijöiden sitoutumattomuus.

11 5 3 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Yhtenä vaikuttimena tutkimuksen taustalla on Kansanlähetyksen huoli tulevaisuudestaan. Tämä huoli on todellinen ja vaatii viisaita peliliikkeitä. Tutkimus kohdistuu Kansanlähetyksen tulevaisuuden avainpelaajiin, Nuorten Maailman työntekijöihin. Selvitän tutkimuksessa heidän sitoutumista ja motivoitumista työhönsä ja kansanlähetysliikkeeseen. Seuraavaksi esittelen, miten päädyin tutkimusaiheeseeni ja miltä pohjalta tutkimusta työstin. 3.1 Tutkimusprosessi Tutkimusprosessi lähti liikkeelle tarpeista. Ilman tarkempaa tilastojen tarkkaamista tiesin mediaa seuranneena kirkon olevan huolissaan jäsenistönsä suuresta eroajien määrästä, varsinkin nuorten aikuisten kohdalla, esimerkiksi nuorille järjestetty Kirkko 2015 työskentely (Kirkko 2015). Enemmistö kirkosta eroajia on nuoria aikuisia (Niemelä 2006, ). Ilmeistä on, että yhä useampi nuori aikuinen ei näe syytä kuulua kirkkoon. Loogista on, että halun olla kirkosta eroamatta täytyy syntyä ennen eroamista. Näin tarve tutkimuksesta kohdistui työmuotoihin nuorten aikuisten ja sitä nuorempien parissa. Työsuhteeni alettua keväällä 2006 Pohjois-Savon evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä, näin Kansanlähetysliikkeen huolen tulevaisuudesta kannattajakunnan ikääntyessä. Vastauksena tähän oli panostus juniori- ja nuorisotyöhön, muun muassa palkkaamalla työalalle uusia työntekijöitä (Haastattelu ). Tutkimustarpeeni kohdistui tarkemmin Kansanlähetyksen tekemään juniori- ja nuorisotyöhön. Havaintoni ensimmäisenä työvuotenani Kansanlähetyksen Nuorten Maailman tapaamisissa paljastivat, ettei heitto järjestöjen (kuten Kansanlähetys) työntekijöiden ajautumisesta jopa työuran alkuvaiheessa työuupumuksen partaalle ole aivan tuulesta temmattu (Keskustelut Tampereella ja Ryttylässä). Tämä herätti tarpeen selvittää Nuorten Maailman työntekijöiden jaksamista työssään. Näiden kolmen tarpeen: nuorten aikuisten ja sitä nuorempien tavoittamisen, Kansanlähetysliikkeen tulevaisuuden turvaamisen ja Nuorten Maailman työntekijöiden työssä jaksa-

12 6 misen, pohjalta muotoutuivat tutkimustarpeet. Tarpeiden pohjalta muodostuneen idean jatkojalostus ja kypsyttely toi mukaan keskeisen näkökulman sitoutumisesta. Jollei liikkeen edustamaa traditiota pidetä itsestään selvästi ainoana uskonnollisuuden muotona, myös tarve sen eteenpäinviemiseksi heikkenee (Niemelä & Salomäki 2006, 370). Tiedossa on myös, että mitä paremmin henkilö viihtyy työssään, sitä todennäköisemmin hän ei halua vaihtaa työpaikkaansa (Jantunen 2004, 156). Ovatko Kansanlähetyksen nuorisotyöntekijät sitoutuneet viemään liikkeen traditiota eteenpäin ja ovatko he valmiita työskentelemään pitkäjänteisesti liikkeen hyväksi? Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen eri elementit limittyvät ja muotoutuvat vähitellen tutkimuksen edetessä, esimerkiksi tutkimustehtävä, teorianmuodostus, aineistonkeruu ja - analyysi. Tämä lähestymistapa edellyttää tutkijalta oman tietoisuuden kehittymisen tiedostamista prosessin aikana ja valmiutta tutkimuksellisiin uudelleenlinjauksiin. Tutkimusongelma täsmentyy koko tutkimuksen ajan. Keskeistä on löytää johtoideat, joiden nojalla täsmennykset tehdään. (Kiviniemi 2001, ) Tutkimukseni johtoideana oli aluksi palvella tutkimuksen tilaajan tarpeita selvittämällä niitä tekijöitä, jotka edesauttavat ja vähentävät kohderyhmän motivoitumista ja sitoutumista työhön. Tähän johtoideaan liittyen tein tarkennuksia ja kohdensin tutkimusongelmaani tarkemmin tutkimusprosessin kuluessa (Kiviniemi 2001, 71). 3.2 Tutkimusmenetelmä ja -metodi Tutkimuksen toteutustapa, eli tutkimusmetodi, on kyselevä tutkimus. Se keskittyy suulliseen kyselyyn eli haastatteluun. Lisäksi tutkimusjoukko vastasi kirjallisesti vertailuosan kyselylomakkeeseen (Liite 3). Metodin valinta oli luonteva, koska kyseessä on uutta tietoa kartoittava tutkimus. Sen valitseminen oli melkein välttämätöntä, koska avoimien kysymysten määrä oli suuri ja erilaisia vastausvaihtoehtoja oli lähes mahdoton ennustaa. (Kyselevät tutkimukset 2007). Tutkimuksissa, joissa hankitaan tietoa useasta erityyppisestä lähteestä, täytyy käyttöön ottaa useampia tutkimusmenetelmiä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään Nuorten Maailman työntekijöiden sitoutumista työhönsä, kartoittaa tutkimusjoukon taustojen vaiku-

13 7 tuksia siihen ja peilata tutkimusjoukon sitoutumista kirkon nuorisotyönohjaajien työhön sitoutumiseen. Tutkimusta, jossa yhdistetään erilasia menetelmiä, kutsutaan metodiseksi triangulaatioksi (Metsämuuronen 2006, 134). Teemahaastattelun ja tutkimusjoukon taustaselvitysten osalta kyseessä on laadullinen - kvalitatiivinen - tutkimus ja vertailevan aineiston osalta määrällinen - kvantitatiivinen - tutkimus. Keräsin vertailutiedot haastattelujoukolta haastattelu jälkeen erillisellä kyselylomakkeella (Liite 3). Tutkimuksissa on tärkeää, että olennaiset asiat, joiden tuntemisesta on hyötyä, ovat tutkimuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa on tulkinnalla ja ymmärtämisellä keskeinen sija, joten tutkimusote on hermeneuttinen (Jantunen 2004, 45). Haastattelun idea on yksinkertainen: kun halutaan tietää, mitä joku ajattelee jostakin aiheesta, on kaikista yksinkertaisinta kysyä sitä häneltä. Kyseessä on eräänlainen keskustelu, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja jossa tutkija pyrkii saamaan selville häntä kiinnostavat asiat. (Eskola & Vastamäki 2001, 25.) Erilaisia haastattelutyyppejä ja nimityksiä erilaisille haastatteluille on useita. Eräs jaottelu saadaan, kun katsotaan kuinka tiukasti haastattelurunko on etukäteen muotoiltu. Strukturoidussa haastattelussa (tai lomakehaastattelussa) kysymysten muotoilu, järjestys ja vastausvaihtoehdot ovat kaikille samat. Tämä perustuu olettamukseen, että kysymyksillä on sama merkitys kaikille. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei käytetä, vaan kysymyksiin saa vastata omin sanoin. Teemahaastattelussa, joka on suosituin haastattelutyypeistä, aihepiirit eli teema-alueet on etukäteen määrätty ja kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa tai järjestystä. Haastattelija varmistaa vain, että kaikki teema-alueet läpikäydään jossain laajuudessa. Avoin haastattelu muistuttaa kaikkein eniten tavallista keskustelua, joka käydään tietystä aiheesta. Kaikkien haastateltavien kanssa ei välttämättä käydä läpi kaikkia teema-alueita. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Erilaisista haastattelutyypeistä valitsin tutkimukseeni teemahaastattelun, koska halusin säilyttää haastattelussa rennon keskustelunomaisuuden, mutta säilyttäen silti selkeän keskinäisen yhtenäisyyden. Pyrin henkilökohtaisen kohtaamisen keinoin löytämään tutkimusjoukostani sen tiedon, joka ei ensi silmäyksellä tai kyselylomakkeella välttämättä paljastuisi. Vahvuutena teemahaastattelussa ovat tarkentavien kysymysten esittäminen ja siten vas-

14 8 tausten syventäminen. Teemahaastattelun ehdottomana heikkoutena on sen aikaa vievyys, niin haastatteluvaiheessa, vastausten purkamisessa kuin tulosten analysointivaiheessa. 3.3 Tutkimusjoukko Laadullisessa (kvalitatiivisessa) tutkimuksessa käytetään usein harkinnanvaraista näytettä, tilastolliselle eli määrälliselle (kvantitatiiviselle) tutkimukselle tyypillisen satunnaisotannan sijasta. Tutkimuksen kohde valitaan olettamuksella, että sen kautta voidaan mielekkäästi ja syvällisesti perehtyä tutkittavaan aiheeseen. (Kiviniemi 2001, 68.) Rajasin tutkimukseni kohderyhmän koskemaan Kansanlähetyksen piireissä juniori- tai nuorisotyötä vähintäänkin 50 % työosuudella tekevät työntekijät. Tällöin ulkopuolelle jäivät Nuorten Maailman valtakunnallista työtä tekevät työntekijät. Koin rajauksen Kansanlähetyspiirien työntekijöihin mielekkääksi, koska halusin kohdistaa tutkimukseni paikallistasolle. Organisatorisesti he ovat samalla kuitenkin Kansanlähetyksen Nuorten Maailman työntekijöitä. Toiseksi halusin selvittää tutkimusongelmaani ruohonjuuritason näkökulmasta. Rajatusta tutkimusjoukosta jätin ulkopuolelle itseni lisäksi yhden työntekijän hänen omasta pyynnöstä, koska hänen työnantajanaan on useampi järjestö. Lopullinen tutkimusjoukko oli 10 henkilöä. Tutkimusjoukosta voidaan perustietojen perusteella sanoa sen olevan hyvin heterogeenistä. Koko ikäjakauma sopi 19 vuoteen nuorimman iän ollessa 28 ja vanhimman 47. Sukupuolijakauma oli tasainen 60 % naisia ja 40 % miehiä. Alueellisesta työstä johtuen tutkimusjoukko sijoittui laajasti ympäri Suomen. Tehtävänkuvauksissa löytyi myös paljon persoonallista eroavuutta, tätä selittänee työn joustavuus ja tehtävänkuvan vapaus, koska kaikki kokivat itse olevansa suurin vaikuttaja työtehtävistä päätettäessä (katso kappale 6.2). Otin tutkimukselleni vertailuryhmän Kirkon työntekijäkyselyn (2002) tuloksista, joista rajasin mukaan vain kirkon nuorisotyönohjaajat. Heidän osaltaan rajasin mukaan vain ne kysymykset, jotka liittyivät hengelliseen elämään tai työhön sitoutumiseen. Nämä kysymykset ovat Niemelän käyttämän tutkimuslomakkeen kysymykset 2a, 3a-5, 7-12, 14-16, sekä muunnettuna 27 ja (Niemelä 2004, : Liite 3).

15 9 3.4 Tutkimuksen tavoite ja luotettavuus Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Nuorten Maailman työntekijöiden työn sisältöä ja työhyvinvointia sekä työntekijöiden sitoutumista kansanlähetysliikkeeseen ja liikkeen opillisiin painotuksiin. Vertailuosan kyselylomakkeen (Liite 3) asettamissa rajoissa peilaan tutkimustuloksiani kirkon nuorisotyönohjaajien vastauksiin, saadakseni selville onko Kansanlähetyksen ja kirkon nuorisotyötä tekevien työhyvinvoinnissa tai sitoutumisessa merkittävää samankaltaisuutta tai eroavuutta. Tutkimuksen tarkoitus on palvella niin Kansanlähetysliikettä kuin muitakin asiasta kiinnostuneita tahoja ajantasaisella tiedolla Kansanlähetyksen juniori- ja nuorisotyön sisällöistä, työntekijöiden sitoutumisesta Kansanlähetysliikkeen näkyyn ja liikkeen painotuksiin, sekä työntekijöiden työhyvinvoinnista. Tutkimuksella on tarkoitus vastata kysymykseen: Mikä saa Nuorten Maailman työntekijät sitoutumaan Kansanlähetysliikkeeseen ja työhönsä? Selventävänä kysymyksenä voidaan esittää: Mikä heikentää tai vahvistaa heidän työmotivaatiotaan? Tutkimuksissa pyritään aina mahdollisimman korkeaan luotettavuuteen, eli sillä pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin kohteena olevaa ryhmää. Luotettavuutta voidaan tarkastella ulkoisena luotettavuutena ja sisäisenä luotettavuutena. Sisäinen luotettavuus tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tutkimus kuvaa sen kohteena olevia tutkimusyksilöitä. Ulkoisessa luottavuudessa viitataan otantateoriaan, eli siihen kuinka hyvin aineisto edustaa sitä perusjoukkoa, jota koskevaksi tieto on tarkoitettu yleistettäväksi. Toiseksi luotettavuutta tarkastellaan pysyvyyden ja pätevyyden keinoilla. Pysyvyys tarkoittaa sitä, voiko tutkimuksen toistaa ja päätyä samoihin tuloksiin. Tutkimuksen pätevyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tutkimus mittaa sitä, mitä sen oli tarkoitus mitata. Sitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta: mittaavatko mittarit tarkoitettua asiaa, ovatko tulokset sopusoinnussa odotusten kanssa ja onko tutkimusprosessi luotettava. Erityisesti tutkimuksen analysointia arvioidaan eli esimerkiksi sitä, kuinka kattava, arvioitava ja toistettava se on. Analyysi ei siis voi perustua satunnaisiin poimintoihin. Sen on oltava niin selkeä ja yksiselitteinen, että tutkijan päättelyä ja aineiston luokittelua on kyettävä seuraamaan. (Niemelä 2004, ) Tutkimukseni luotettavuutta arvioitaessa voin todeta sen kuvaavan erittäin hyvin perusjoukkoa, jota tutkimus edustaa. 83 % perusjoukosta oli mukana tutkimuksessa (kansanlähe-

16 10 tyspiirien juniori- ja nuorisotyöntekijät). Näkökulman luotettavuuden puolesta ja vastaan tuo oma asemani tutkimusjoukkoon nähden. Tutkimukseni perusjoukkoon kuuluvana olen itse ehkä liian lähellä nähdäkseni kokonaisuuden, mutta tiedän itse samat kipupisteet tässä työssä ja kohtuullisen hyvin osaan arvioida esiin nousevia aiheita. Tutkimusaineiston suurella lainausmäärällä osoitan, että samanlaisiin tuloksiin voi päätyä kuka tahansa käytössä olevan aineiston pohjalta. Sisäistä luotettavuutta, eli sitä kuinka hyvin tutkimuksen tulokset vastaavat tutkittuja yksilöitä, voidaan arvioida otoksen koolla. Otos oli suhteellisen pieni (10 henkilöä) ja tutkimustuloksissa määrällisesti jokainen tutkimusyksilö vaikuttaa tuloksiin 10 % osuudella. Tutkimustulokset kuvaavat hyvin tutkittavaa joukkoa. Lisäksi vuorovaikutuksellinen tutkimusmenetelmä mahdollistaa tutkijan ja tutkimusyksilön pääsemisen parempaan yhteisymmärrykseen käsitteiden sisällöstä. Tutkimukseni pätevyyttä ja pysyvyyttä arvioitaessa kiinnittyy huomio tutkimusprosessiin ja tulosten analysointiin. Nähdäkseni tutkimusprosessi on avoin ja olen pyrkinyt selvittämään seikkaperäisesti ajatusprosessejani kiinnittäessäni huomiota tutkimustarpeisiin. Analyysi ei voi perustua satunnaisiin poimintoihin. Tämän vuoksi lainasin runsaasti haastatteluja vastauksia käsitellessäni. Yksittäiset vastaukset ovat jokainen osaltaan vain yksittäinen poiminta. Käytin yksittäisten vastausten poimimisessa mukaan työhöni yksinkertaista logiikkaa. Ensiksi pyrin lainauksilla kattavasti kuvaamaan koko vastausten kirjoa ja toiseksi ottamaan mukaan myös yleisimmästä suunnasta poikkeavia näkemyksiä. Kolmanneksi poimin mukaan teorioiden ja oman näkemykseni mukaan merkittäviä vastauksia. Uskon, että vastaavan lopputuloksen saisi kuka tahansa asiaan perehtynyt tutkija saman raakamateriaalin perusteella. Haastattelujen luotettavuutta voi arvioida haastattelutilanteiden perusteella. Nousiko keskusteluissa esille todelliset mielipiteet vai vastattiinko haastattelijan odotusten mukaisesti? Oliko ilmapiiri rento ja vapautunut? Haastattelututkimuksen onnistuminen on paljolti kiinni haastattelun ilmapiiristä ja haastattelijan herkkyydestä tulkita vastauksia haastattelutilanteessa sekä purkuvaiheessa. Mielestäni kaikki haastattelutilanteet olivat luontevia työtovereiden jutustelutuokioita, vain toispuoleisesti painottunut avautuminen erotti haastattelut mahdollisista normaalikeskusteluista. Lisäksi haastatteluiden luotattavuutta voi arvioida käytännön järjestelyjen onnistumisella. Haastattelupaikan valintaa ohjasivat ohjeet valita mahdollisimman rauhallinen ja muista

17 11 virikkeistä vapaa tila. Lisäksi turvallisten olosuhteiden luominen haastateltavalle kasvattaa onnistumisen mahdollisuutta. Perusajatus haastattelukeskustelusta on, ettei suoraan itse aiheeseen kannata mennä (Eskola & Vastamäki 2001, 27, 30). Tällaisen aiheen ulkopuolisen jutustelun merkityksenä on luoda miellyttävä ja riittävän vapautunut ilmapiiri keskustelijoiden välille. Tarjosin haastateltaville mahdollisuutta haastatteluun heidän kotonaan tai työpaikalla. Haastatteluista puolet tehtiin Quiet Action pääsiäistapahtuman yhteydessä Nuorten Maailman tiloissa Ryttylän lähetyskeskuksessa. Itse haastattelutilanteissa aloitin kollegoitteni kanssa vaihtamalla kuulumisia ja siitä vähitellen siirtymällä kohti haastattelun teemoja. Ennakkotietona haastateltavat saivat kirjeen (Liite 1). Ennakkotiedot olivat vajavaiset nauhurin käytön osalta, joka selvisi haastateltaville vasta haastattelutilanteessa. 3.5 Haastattelun teemat ja kysymysten laatiminen Erinäisten työmotivaatioteorioiden pohjalta peilasin omia kokemuksiani tutkimusjoukon työstä ja oletetuista kipupisteistä. Muodostin teemahaastattelun rungon, jonka pohjalta tein haastattelut. Laajemmassa mittakaavassa teorioita on esitelty kappaleessa 4. Pääteoriaksi taustalle valitsin Locken (1997) empiirisen integroidun mallin työmotivaatiosta (kappale 4.4), jonka mielenkiintoisimpana yksityiskohtana ovat tarpeiden ja arvojen vaikutukset päämäärien valintaan. Yritin selvittää tutkimuksessani tiedostivatko työtekijät työnsä päämäärien takana olevat tarpeet ja arvot sekä vaikuttiko se motivoitumiseen ja sitoutumiseen työhön. Haastattelurungon muodostamiseen käytin teorioiden lisäksi vertailuryhmän teemahaastattelurunkoa, jota Niemelä käytti tutkiessaan kirkon nuorisotyöohjaajia (Niemelä 2004, 43-45). Kahden ensimmäisen (koe)haastattelun, perusteella muotoilin haastattelulomakkeen uudelleen, otin ne myös mukaan tutkimukseen. Vaihdoin ja poistin osan kysymyksistä ja luonnostelin kysymysjärjestyksen enemmän keskustelun omaiseksi. Johtoajatuksenani oli eteneminen yksinkertaisen logiikan mukaan alusta loppuun eli historiasta tulevaisuuden näkymiin. Seuraavassa selvennän haastattelun eri osioiden sisältöä.

18 Minä ja usko Lähdin teemahaastattelussa liikkeelle siitä millainen oli haastateltavan lapsuudenkoti (Kysymys 1. Jatkan myöhemmin merkinnällä: K1, K2, jne. Katso Liite 2). Hain tällä kysymyksellä ennakko-oletuksena lähinnä keskustelun avautumista, mutta myös yhtä mahdollista tekijää selittämään työntekijän hakeutumista alalle. Yhden kysymyksen mittainen aiheen käsittely jäi kuitenkin vain pieneksi pintaraapaisuksi. Lapsuuden kodista oli helppo edetä kodin sekä lapsuuden ja nuoruuden hengellisyyteen ja hengelliseen kotiin (K2-K4). Kai Jantusen tutkimus kirkon nuorisotyönohjaajista selvästi osoittaa, että nuorisotyöhön tullaan nuorisotyön itsensä kautta (Jantunen 2004, 194). Lisäksi hyvin usein elämänkatsomukselliset tekijät ovat työhön hakeutumisen perustana (Saarinen 2004, 27-28). Hain viitteitä näiden paikkaansa pitävyydestä myös Kansanlähetyksen nuorisotyöstä. Etsin perusteita hengelliseen työhön ryhtymiseen selvittämällä aiemman työhistorian (K6), koulutuksen (K5) ja yleisesti mielenkiinnon kohteita elämässä ja vapaa-ajalla (K7-K8). Lisäksi halusin tietää, kuinka haastateltavan sosiaalinen verkosto vaikutti hengelliseen työhön hakeutumiseen (K4, K10, K12, K18). Selvittäessäni haastateltavan hakeutumista Kansanlähetyksen palvelukseen kyselin työntekijöiden aiemmista töistä, niiden lopettamisen syistä ja muista elämän suunnitelmista (K6, K11, K57). Jantunen tuo tutkimustuloksissaan esille kristillisen elämänkatsomuksen ja hengellisen elämän hoitamisen merkityksen nuorisotyönohjaajan jaksamiselle sekä työn kokemiselle tärkeäksi ja merkittäväksi (Jantunen 2004, ). Tämän tutkimuksen perusteella kiinnitin huomiota hengellisen elämän hoitamiseen työssä jaksamisen edesauttajana. Selvitin haastateltavien hengellistä elämää kyselemällä heidän seurakuntayhteyttään ja hengellisen elämän hoitamista työhön liittyen ja sen ulkopuolella sekä syitä hengelliseen työhön hakeutumiseen (K9-K10, K16-K17). Mielenkiinnon kohteeksi jo tutkimusprosessin alkuvaiheessa nousi työntekijän hengellinen koti ja etenkin oliko se jo ennen työsuhteen alkua Kansanlähetyksessä (K4, K11, K14). Tällä taas voi olla oma vaikutuksensa työn omaleimaisuuteen ja Kansanlähetyksen tradition siirtymiseen eteenpäin (K15, K42, K48). Jos liikkeen edustamaa traditiota ei pidetä itsestään selvänä ja ainoana hengellisyyden muotona, vähenee tarve sen eteenpäin viemiseen (Pajuniemi ).

19 Työ Nykyiseen työhön liittyvät kysymykset olivat laajin yksittäinen kokonaisuus ja lähdinkin liikkeelle selvittämällä odotuksia työstä, työn aloitusta Kansanlähetyksessä ja työnkuvaa (K19-K21). Yhtenä mielenkiinnon kohteena oli jo ennakolta työnkuvan hajanaisuus ja sen vaikutus motivoitumiseen tai sen vähenemiseen. Työn aloitukseen liittyen utelin selville annettujen ohjeiden ja sääntöjen, myös kirjoittamattomien, määrää ja vaikutusta tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen (Katso selitys kappaleesta 4.4: Locken empiirinen integroitu malli työmotivaatiosta: IV:b ja V. Viittaus jatkossa: Locken malli ja Kuvio 5). Haastateltavan tyytyväisyyttä työhönsä lähdin kartoittamaan useasta näkökulmasta: oman kokemuksen (K22, K27), persoonallisuuden (K16, K23-K24), vaikutusmahdollisuuksien (K21), työn haastavuuden (K25), onnistumisien ja epäonnistumisien (K26, K31) sekä työn mittareiden (K41) kautta. Vertailin pitääkö Salmen tutkimus paikkaansa, koska sen mukaan hengellisen työntekijät ovat erityisen tyytyväisiä itse työhön, se palkitsee heitä sisäisesti ja tarjoaa tekijälleen mahdollisuuden kehittää ja toteuttaa itseään (Salmi ). Motivoitumista ja uupumista työssä aloin selvittämään kysymällä tätä suoraan (K28-K29, K33). Locken mallista nousi esiin tyytymättömyydestä ja sitoutumattomuudesta johtuvia seurauksia (Kuvio 5: V:c), joista poimin mukaan tehtävien välttelyn ja selvitin tapahtuuko sitä (K30). Organisaation ja sen työntekijöiden tuki- ja ohjausjärjestelmän toimivuudessa keskityin palautteeseen ja palkkioihin (K34-K35) Locken mallin mukaan (Kuvio 5: II:a, IV). Organisaation mielekkyyteen (K36) sekä haastateltavien kokemuksiin tuesta ja arvostuksesta kaikilta sidosryhmiltä (K32, K34, K37-K40) Näky ja tulevaisuus Näkyyn liittyen jo etukäteen oli tiedossa jännite. Toisaalta odotetaan työntekijän sitoutumista kansanlähetysliikkeeseen ja työn päämääriin ja toisaalta oman kutsumuksen mukaan toimimista. Molemmat näistä vaikuttavat positiivisesti sisäiseen motivaatioon. Jo edellä lainatusta voimme lukea: jos liikkeen edustamaa traditiota ei pidetä itsestään selvänä ja ainoana hengellisyyden muotona, vähenee tarve sen eteenpäin viemiseen (Pajuniemi ). Nähdäänkö Kansanlähetyksen tradition siirtäminen ainoana itsestään selvänä hengellisyyden muotona? Vai ajaako työntekijän oma näky voimakkaampana organisaati-

20 14 on näyn edelle (kappale 4.2). Onko näky ennemminkin rakentaa maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa kuin Kansanlähetystä ja ovatko nämä toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Tätä jännitettä lähestyin kyselemällä ensiksi työntekijän tietoja Kansanlähetys näystä sekä Nuorten Maailman strategiasta (K45, K47) ja sen siirtämisestä eteenpäin (K46, K48). Toiseksi selvitin hänen näkemystään Kansanlähetyksen olemassaolon syistä (K44) ja opillisten näkemysten yhdenmukaisuutta Kansanlähetys ohjelmaan verrattuna (K12, K49-K50, K58) (Kansanlähetys ohjelma 1995). Ja kolmanneksi kartoitin haastateltavien omaa kutsumusta ja työn päämääriä (K15, K42-K43). Nuorten Maailma on organisaationsa sitouttamiseksi yhteiseen päämäärään ylös kirjannut sen arvot, perustehtävän ja näyn Nuorten Maailman strategiapaperiin (Nuorten Maailman strategiapaperi 2002). Jotta organisaatio toteuttaisi sille asetettuja arvoja ja tavoitteita, täytyy työntekijöiden tuntea ne (Pajuniemi ). Mikään organisaatio ei sinänsä toteuta arvoja, vaan ne toteutuvat yksittäisissä käytännön työtehtävissä ja moraalissa, jos toteutuvat. Valinnoissa organisaation arvot ja perustehtävä on tunnettava, koska työssä viihtyminen osaltaan on onnistumista siinä tehtävässä, jota varten organisaatio on olemassa. Mielenkiinnolla selvitin, tunteeko tutkimusjoukko organisaationsa strategian ja sitoutuvatko he siihen. Organisaation elinvoimaisuuden ehto on, ettei sen toiminnan punainen lanka katoa ja toiminnan jatkuvuudesta tule itseisarvo toiminnalle. Työntekijän täytyy oivaltaa tehtävänsä kokonaisuuteen nähden eli sisäistää se missä on mukana. Kun työ ymmärretään oikein ja organisoidaan järkevästi, pääsevät työntekijät toteuttamaan intohimoja työssään ja hurjien tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Ennen sitä organisaatio oivaltaa, mihin sitä oikeasti tarvitaan ja se lakkaa toimimasta vain ollakseen olemassa. (Peltola 2002, 57.) Viimeisenä osiona haastattelussa suuntasimme katseet tuntemattomaan ja käsittelin haastateltavan tulevaisuuteen liittyviä odotuksia (K57), kehittymisen paikkoja (K51, K56) ja näkemystä Kansanlähetyksen olemuksesta ja yhteisestä tulevaisuudesta kirkon kanssa (K52- K55). Tällä tulevaisuuteen liittyvällä osiollani halusin selvittää, voiko haastateltava nähdä työn itselleen hyvänä ratkaisuna, myös tulevaisuudessa. Nimittäin tiedossa on, että työpaikan vaihtohalukkuus ja työtyytyväisyys ovat toisiinsa nähden käänteisessä yhteydessä. Mitä paremmin henkilö viihtyy työssään, sitä vähemmän hän haluaa vaihtaa työpaikkaansa

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet KT Jukka Lerkkanen 15.5.2009 Jyväskylä Sisältö Esittely Tutkimustulokset perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeista Kehittämisehdotukset Aineisto

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot