Opetussu unn itelma 201 5

Transkriptio

1 (9kpedu Keski-Pohjanmaan am mattiopisto Opetussu unn itelma N uoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja laadittu: Reima Virkkala päivitetty: hyväksytty: S 96 hyväksytty: $ 98 Sirkku Purontaus rehtori d L- t

2 SISÄLLYS 1 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Terveydentilavaatimukset ja rikostaustaote Perustutkinnon rakenne Tutkinnon muodostuminen AMMILLISET TUTKINNON OS Pakolliset tutkinnon osat, 105 osp Ohjaajuus, 35 osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä, 40 osp Ohjauksen menetelmät, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus, 15 osp Projektitoiminnan ohjaus, 15 osp Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, 20 osp Monikulttuurisen toiminnan ohjaus, 15 osp Ikääntyvien ohjaus, 15 osp Palvelujen tuottaminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp Vapaa-aikatoiminnan ohjaus YHTEISET TUTKINNON OS VAPAASTI VALITTAV TUTKINNON OS OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN LÄHTEET LIITTEET... 1 LIITE 1: Ammatilliset opintopolut... 1 LIITE 2: Yhteiset opintopolut

3 1 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Tavoitteena on kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilöllisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä luottamukselliseen ja luovaan vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesauttaa nuorten omaa toimintaa siten, että yksilöllisyys ja yhteisöllisyys voivat elää rinnakkain. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja toiminnan edellytysten järjestämisessä on otettava huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset tarpeet ja heidän vapaaaikatoimintaa koskevat odotuksensa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä pyrkimys yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen ovat eri-ikäisten ohjauksessa tarvittavia taitoja. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, joka edellyttää hyvää tietämystä ihmisen kasvusta, kehityksestä, elämänkaaresta, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista. Se on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten parissa tehtävää ohjaus-, opastus- ja tukityötä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista ja yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Hän työskentelee järjestön, kunnan, yrityksen tai muun yhteisön palveluksessa tai itsenäisenä ammatin harjoittajana. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tuntee ja osaa käyttää erilaisia toiminnan rahoitusmuotoja toimintojen organisoimiseksi ja toteuttamiseksi. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen merkityksen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammatillisten 1

4 vaatimusten kasvusta huolimatta vapaaehtoistyöllä ja kansalaisaktiivisuudella on alalla merkittävä asema. Nuoriso-ohjauksessa painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. Lisäksi nuoriso-ohjauksessa on keskeistä yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa. Arvoperusta Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustana on humanistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä yhteisöllisyys, inhimillisyys, sosiaalisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, väkivallattomuus ja muut ihmisten yhteistoiminnalle välttämättömät ulottuvuudet. Käytännön ohjaustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta, ystävällisyys, luotettavuus, avarakatseisuus ja rehellisyys sekä yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottaminen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalla on terve ammattiylpeys ja hyvän itsetunnon tuomaa varmuutta kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä. Työssään nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja pyrkii laadullisesti parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnalla luodaan edellytyksiä kansalaisten henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille sekä elämänilolle ja elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, kansalais-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoiminta kartuttaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tulevaisuudenusko, monipuolinen osaaminen ja menestyminen rakentuvat yhä enemmän ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden varaan. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeinen yksilöllinen lähtökohta on oikeus oman elämän rakentamiseen kasvattavassa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Alan yhteiskunnallisina arvopäämäärinä ovat nuorisolain ( /72) mukaan yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyön peruslähtökohtia ovat 1) voluntarismi eli ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja - oikeuden kunnioittaminen sekä 5) suhteellinen ja moniarvoinen arvoperusta. 2

5 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kuuluvat keskeisesti nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on selviytymiskykyinen, aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka kykenee vastaamaan muutoksiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittavasti. Perustutkinnon tavoitteet Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työskennellä monipuolista ammattitaitoaan käyttäen alan eri toimintaympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä alan arvopohjan edellyttämällä tavalla. Hän osaa ohjata, innostaa, motivoida ja osallistaa sekä järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille. Hän hallitsee ryhmien ohjaamisen ja osaa työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja sekä tukea ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua heidän tarpeensa huomioon ottaen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaa heidän vapaaaikatoimintaansa yhteisökasvatuksellisia periaatteita ja menetelmiä soveltaen. Hän ymmärtää aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vapaa-ajan merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle sekä työssä ja arkielämässä jaksamiselle ja elinoloille. Hän osaa luovasti ottaa huomioon eri-ikäisten ja taustoiltaan erilaisten ohjattavien yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintakokonaisuuksia ohjattavien toiveita kuunnellen. Nuorisotyö ja nuorisokasvatus ovat tutkinnossa perusviitekehyksenä, mutta ammatillisten valintojen kautta on mahdollista suunnata osaamista myös muihin ikäryhmiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa käyttää nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisiä ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä valitsemiensa opintojen ja työelämän vaatimusten mukaisesti. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ohjausmenetelmien monipuolinen soveltaminen on hänen työnsä erityisosaamista. Hänellä on vankka toiminnanohjaus- ja osallistamistaito, hyvä ilmaisukyky sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työssään edistää suomalaista kulttuuriperinnettä ja sen kehitystä. Hän osaa ottaa huomioon ohjattavien erilaiset kulttuuriset ja so- 3

6 siaaliset taustat sekä osaa kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja luoda eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vahvistavia tilanteita ja tulee työssään toimeen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa työskennellä työryhmän jäsenenä ja toimia myös moniammatillisissa verkostoissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa olla oma-aloitteinen ja luova sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän osaa ottaa huomioon kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuullisen kuluttamisen periaatteet työssään ja kansalaisena. Hän pyrkii omassa toiminnassaan aina laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suoritukseen sekä arvostaa toimintaympäristön viihtyisyyttä ja kulttuurisia kauneusarvoja. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen toimii vastuullisesti, oikeudenmukaisesti, taloudellisesti ja sopimusten mukaisesti. Hän noudattaa työssään nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattietiikkaa ja pyrkii aina oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Hän noudattaa hyviä käytöstapoja kaikissa tilanteissa. Hän toimii sovittelevasti kaikissa työhönsä liittyvissä ongelmatilanteissa. Alan ammattilainen osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia työelämän tarpeiden mukaisesti. Hän on avarakatseinen ja tasa-arvoinen toisia ihmisiä kohtaan. Hän ottaa toiset ihmiset huomioon ja ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita, mielipiteitä ja tunteita. Hän hallitsee omat tunteensa ohjaus- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän arvostaa omaa ammattiaan, on motivoitunut kehittämään -itseään ja työtään ja osaa arvioida ammatillista kasvuaan ja kehittämistarpeitaan. Hänellä on elinikäisen oppimisen taidot. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa pitää huolta ohjattavien turvallisuudesta ja terveydestä, ja hän noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Hän on perehtynyt riskien ja vaarojen arviointiin sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana. Hän kiinnittää huomiota työhyvinvointiinsa, noudattaa terveellisiä elintapoja sekä pitää yllä toiminta- ja työkykyään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilainen osaa ottaa huomioon työnsä ympäristövaikutukset ja toimia ympäristöä säästäen. Hän myös hallitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjattavien kanssa. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hän osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa, viestinnässä, palvelujen markkinoinnissa sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Hän tiedostaa 4

7 verkko-ohjauksen haasteet nuorisotyössä ja osaa huolehtia käytettävien varusteiden, välineiden ja menetelmien turvallisuudesta sekä ympäristön viihtyisyydestä ja järjestyksestä. Palvelujen tuottaminen erilaisissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä taitoa käyttää hyväksi erilaisia mahdollisuuksia niin toiminnan rahoituksessa kuin muissakin järjestelyissä osalta. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä 5

8 sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 6

9 Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa mediaaineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 7

10 1.3 Terveydentilavaatimukset ja rikostaustaote Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa perustuvat Opetushallituksen määräykseen 91/011/2014 (Opetushallitus 2014). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa (1032 /2011, muutettu 799/2014) määritellyssä humanistisen ja kasvatusalan perustutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen kuten psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus, vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila muu sairaus tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijalta vaaditaan rikostaustaote lasten kanssa tapahtuvaa työssäoppimista tai harjoittelua varten. 8

11 1.4 Perustutkinnon rakenne NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO, NUORISO- JA VA- PAA-AJANOHJAAJA Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 105 osp Ohjaajuus, 35 osp (NV2.1.1.p ) Ohjaus eri toimintaympäristöissä, 40 osp (NV2.1.2.p) Ohjauksen menetelmät, 30 osp (NV2.1.3.p) Tutkinnon osan sisällä opiskelija valitsee jonkin seuraavista menetelmäalueista: a) Kulttuuriohjaus b) Liikunnanohjaus c) Luonto- ja elämystoiminta d) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut e) Media- ja verkko-ohjaus f) Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp Opiskelijan on valittava valinnaisista tutkinnon osista 30 osaamispistettä kohdista Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus, 15 osp (NV2.2.1.v) Projektitoiminnan ohjaus, 15 osp (NV2.2.2v) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, 20 osp (NV2.2.3.v) Monikulttuurisen toiminnan ohjaus, 15 osp (NV2.2.4.v) Ikääntyvien ohjaus, 15 osp (NV2.2.5.v) Palvelujen tuottaminen, 15 osp (NV2.2.6.v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp (NV v) Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (NV v) Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* (NV v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (VA v), 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (NV v) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat, 5 15 osp (NV v) Vapaa-aikatoiminnan ohjaus, 15 osp (NV v) Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (NV v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 9

12 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp osp 3 osp osp 3 osp osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 10

13 1.5 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduuleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. 1. vsk Ohjaajuus 5 osp Ohjauksen menetelmät 5 osp Ohjauksen menetelmät 13 osp YTO pakolliset 15 osp: VV: äk 3, ru 1, en 2 ML: mat 3, fyke 2 YT: yhteiskunta1, yrittäjyys 1, liikunta1, TT 1 Ohjauksen menetelmät 12 osp 10 osp Ohjaajuus 3 osp 2. vsk Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp YTO pakolliset 2 osp MT: atk1 YT: työelämätaidot1 Ohjaajuus 10 osp YTO valinnaiset 16 osp VV. Mediaviest2, lukunurkka1 MT: matem.menet. 2, Keke2 YT: Liikunta2, Työel.pelisäännöt2 SK: Etiikka1, Ympäristötieto2, Kultt.tuntemus 2 Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp Ohjaajuus 17 osp 12osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp Palvelujen tuottaminen 5 osp VAPVAL 5 osp 3. vsk Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä 10 osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä 5 osp 4 osp Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 5 osp Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 10 osp tuottami- Palvelujen nen 5 osp 4 osp tuottami- Palvelujen nen 5 osp Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 5 osp VAPVAL 5 osp YTO pakollinen VV: äk 2osp Kuvio 1 perustutkinnon muodostuminen 4 osp 11

14 2 AMMILLISET TUTKINNON OS 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 105 osp Ohjaajuus, 35 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Nuoriso-, vapaa-aika- ja/tai kasvatusalan työtehtävissä toimiminen, kasvatus- tai vapaa-aika-alaan liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot ja koulutukset. Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaa- 12

15 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- jan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä sellaisessa ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaajuus. Hän suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja siihen sopivat ohjausmenetelmät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: Ohjaus eri toimintaympäristöissä ja/tai ohjauksen menetelmät. Näyttö voidaan suorittaa myös lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut ar- 13

16 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- viointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitos, nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt Osallistava opetus keskeisessä osassa Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- ja itsenäinen opiskelu, ohjausharjoittelu, ryhmäytymismatka, osallistuminen leirille, asiakasryhmien ohjaaminen, verkkoopiskelu; Kv- vaihto. Opiskeltava sisältö/toteutus Integroitavat aineet: Oppimisen ohjaus käytännön työssä opiskelu, työn perustana oleva teoriatieto Ohjaajuuden sisältöjä opitaan koko koulutuksen ajan, Ryhmäytymiseen liittyvät asiat ensimmäisessä jaksossa (ryhmäytymismatka Kuusamoon) muut toisena lukuvuotena. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 12 osp, Soveltuvin osin Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, Yhteiskuntataidot, Ympäristöosaaminen, Kulttuurien tuntemus, Etiikka Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 14

17 Ammattitaitovaatimukset osaa käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaaaikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan tiedostaa oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaa-aikatyössä osaa kohdata ja ohjata eri-ikäisiä toimii ohjaustyössään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa tuntee sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä omassa työssään toimii toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen tuntee ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet ymmärtää ryhmädynamiikan lainalaisuudet Opiskeltava sisältö/ Toteutus Minä ohjaajana Osallistava opetus - ohjauskokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi -vuorovaikutus ja ohjaaminen -ryhmäytymismatka Kuusamoon Kontaktiopetus, ryhmätehtävät -itsetuntemus -elämänkaarivaiheet -kehityspsykologia -ammattietiikka; vaitiolovelvollisuus, lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus -ryhmädynamiikka, ryhmän kehitysvaiheet ryhmänohjaaminen, Ohjaajana leirillä Osallistuminen leirille -ongelmatilanteiden varasuunnitelmat, tunnekonfliktit Ohjaus eri asiakasryhmille lapset ja nuoret Kontaktiopetus + osallistava opetus -ikääntyneet -erityistä tukea tarvitsevat -monikulttuurisuus -kasvatusmenetelmät -Etsivä nuorisotyö -sosiaalinen vahvistaminen Oppimisen seurantakohteet/ Ohjauskokonaisuus Ryhmänohjauksen perusteet Ryhmäytymismatka Kuusamoon Hyvinvointi Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu -Hyvinvoinnin perusteet, terveyttä edistä- elämänkaarivaiheet/kehityspsykologia ammattietiikka työkalupakki Osallistuminen leirille Eri asiakasryhmien ohjaaminen Henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Kriisityö Seksuaalikasvatus huolehtii ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja 15

18 vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät osaa auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja kykenee toimimaan tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä toimii työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti. vät elämäntavat, työssäjaksaminen -Kriisityön vaiheet, moniammatillinen kriisityö -Seksuaalikasvatus Työssäoppiminen - Syvennetään ohjaajuuden taitoja sekä sovelletaan teoriassa opittuja tietoja Työssäoppiminen Ohjaus eri toimintaympäristöissä, 40 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Nuoriso-, vapaa-aika- ja/tai kasvatusalan työtehtävissä toimiminen, kasvatus- tai vapaa-aika-alaan liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot ja koulutukset. Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. 16

19 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla valitsemassaan nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristössä. Hän perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan roolit. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: Ohjaajuus ja/tai ohjauksen menetelmät. Näyttö voidaan suorittaa myös lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskuste- Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arvioin- 17

20 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- lu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi tikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ohjaajuus 35 osp sekä Ohjauksen menetelmät 30 osp oltava pääosin opittuna. Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö/toteutus Integroitavat aineet: Oppilaitos, nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt Osallistava opetus keskeisessä osassa. Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- ja itsenäinen opiskelu, ohjausharjoittelu, opintomatka, ammattikirjallisuus, verkko-opiskelu; Kv- vaihto. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 4 osp, käytännön työssä opiskelu, työn perustana oleva teoriatieto Soveltuvin osin Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, Yhteiskuntataidot, Ympäristöosaaminen, Kulttuurien tuntemus, Etiikka 18

21 Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset osaa työskennellä nuorisoja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori) työyhteisön jäsenenä tuntee työn päätöksentekorakenteet ja rahoitusmahdollisuuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon taloudelliset edellytykset. tuntee alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään tuntee yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille Opiskeltava sisältö/ toteutus Kontaktiopetus, osallistava opetus, ryhmä-, itsenäinen- ja etäopiskelu Toimintaympäristöjen kuvaus ja eri toimintaympäristöissä toimiminen - nuorisotyön historia, - julkinen, yksityinen, kolmas sektori toimintaperiaatteet - lainsäädäntö, perussäädökset - aktiivinen kansalaisuus, osallisuus, vaikuttaminen - yhteiskunnan muutokset/ nuorten elinolosuhteet - Viranomais- ja yhteistyöverkostot - Tukipalvelujen hallitseminen - EA1 Moniammatillinen toimiminen - Koulunuorisotyö - Yhteistyö kotien kanssa - Nuorisokulttuurien tuntemus - Monikulttuurisuus, kansainväliset verkostot - Tiedottaminen ja markkinointi - Kielitaito (ruotsi, englanti) Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Alan lainsäädäntö (koe) Opintomatka Julkishallinnon tehtävä laatutekijät Ensiapu 1 Koulunuorisotyö Nuorisokulttuurien tuntemus Monikulttuurisuus Ohjaustilanteen markkinointisuunnitelma Ohjaustilanne vieraalla kielellä 19

22 Terveyttä edistävä toiminta kontaktiopetus - ympäristökasvatus - turvallisuusriskit - hygieniaosaaminen - EA1 + EA2 - Terveyden edistäminen Hygieniaosaaminen EA 2 osallistuminen Nuorten elinolojen tunteminen - Yhteiskunnan muutoksen ja nuorten elinolojen tunteminen - matematiikka (tilastot, taulukot, graafinen esitys) - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Päihdetyö - Projektityön vaiheet Viestintä - ammatillinen viestintä - kokous ja neuvottelutaito - tietotekniikka Työssäoppiminen Työyhteisössä toimiminen - säännöt ja ohjeet - työn arviointi ja laadun kehittäminen - työn kokonaisuuden hallinta - vuorovaikutus - yhteisöllisyys - eri toimintaympäristöjen mukaisen tavoitteellisen toiminnan toteuttaminen erilaisille kohderyhmille Päihdetyö Projektisuunnitelma Hankehakemus Kokoustekniikka Ammattikirjallisuus Työssäoppiminen 20

23 2.1.3 Ohjauksen menetelmät, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Nuoriso-, vapaa-aika- ja/tai kasvatusalan työtehtävissä toimiminen, kasvatus- tai vapaa-aika-alaan liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot ja koulutukset. Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 21

24 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan menetelmäalueella. Menetelmäalueet ovat kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus sekä teknisten ja kädentaitojen ohjaaminen. Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: Ohjaajuus ja/tai ohjaus eri toimintaympäristöissä Näyttö voidaan suorittaa myös lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 22

25 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppilaitos, nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt Osallistava opetus keskeisessä osassa. Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- ja itsenäinen opiskelu, menetelmäpaja, ohjausharjoittelu, kulttuuritapahtumat, liikuntapäiväkirja, leiritoiminta, työelämän menetelmiin tutustuminen, verkko-opiskelu; Kvvaihto. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 10 osp Opiskeltava sisältö/toteutus käytännön työssä opiskelu, työn perustana oleva teoriatieto Opinnot toteutetaan ja ammattiosaamisen näyttö annetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Integroitavat aineet: Oppimisen ohjaus Soveltuvin osin Äidinkieli, Matematiikka, Tieto- ja viestintätekniikka ja sen soveltaminen, Yhteiskuntataidot, Ympäristöosaaminen, Liikunta valinnainen Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta 23

26 Ammattitaitovaatimukset tuntee yleisesti ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja soveltuvuutta nuoriso- ja vapaa-aika-alalla työskentelyyn osaa työskennellä käyttäen valittuja ohjausmenetelmiä: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkkoohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen käyttää valittua ohjausmenetelmää luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat ohjaa ottaen huomioon eriikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet tuntee yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin Opiskeltava sisältö/ Toteutus Kontaktiopetus, osallistava opetus, ryhmä-, itsenäinen- ja etäopiskelu Menetelmäpaja (Luontopolku) - menetelmien teoriaosuus - soveltuminen ryhmälle - eri-ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien odotukset ja valmiudet - vuorovaikutus - yhteisöllisyys Turvallisuus ja hyvinvointi - turvallisuusasiakirjat - toimintasuunnitelma, arviointi - terveyttä edistävä toiminta, toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen, terveelliset elintavat - Estetiikka ja viihtyisyys - Kestävä kehitys Kulttuuriohjaus, välineet menetelmät - kulttuuriharrastukset, kulttuurijärjestöt, uudet kulttuurimuodot Liikunnanohjaus - välineet menetelmät - liikuntaharrastukset, liikuntajärjestöt, uudet liikuntamuodot - liikunnan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Menetelmäpaja Turvallisuusasiakirjat Kulttuuripäiväkirja Liikuntapäiväkirja Retkeilyvälineistön hallinta Luonto- ja elämystoiminta - välineet menetelmät - seikkailutoiminta, leiritoiminta - toimintaympäristö mahdollistajana - alan toimijat - ympäristökasvatus Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut - välineet menetelmät Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Media- ja verkkoohjaus 24

27 - käyttömahdollisuudet yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta Media-ja verkko-ohjaus - välineet menetelmät - soveltuvuus - vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta - Teknisten ja kädentaitojen ohjaus - välineet menetelmät - soveltuvuus - uudet toimintamuodot Oma tekninen tuotos Työssäoppiminen Työssäoppiminen Toimintasuunnitelma, toteutus ja arviointi yhdellä menetelmäalueella, yhden menetelmäalueen syventäminen 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Nuoriso-, vapaa-aika- ja/tai kasvatusalan työtehtävissä toimiminen, kasvatus- tai vapaa-aika-alaan liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot ja koulutukset. Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 25

28 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kansalaistoiminnassa tai järjestötyössä. Hän ohjaa toimintaa kansalaisjärjestössä tai -liikkeessä, toteuttaa järjestön kerhotoimintaa tai vastaavaa ja osallistuu järjestön työryhmän työskentelyyn. Hän voi myös osallistua yhteisön, järjestön, yrityksen tai yhdistyksen vapaaehtoistoimintaryhmän toimintaan sekä toteuttaa muiden toimijoiden kanssa yhdessä tapahtuman, konsertin tai juhlan. 26

29 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: Ohjaajuus, ohjaus eri toimintaympäristöissä ja/tai ohjauksen menetelmät. Näyttö voidaan suorittaa myös lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 27