SUOMALAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN HAASTEET"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 2/2003 SUOMALAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN HAASTEET 2010 UHO VAI TUHO? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Suomalaisen koulutusjärjestelmän haasteet 2010 uho vai tuho?" Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kaarina Dromberg, pääsihteeri Heikki Lyytinen Koulutuksen arviointineuvostosta, johtaja Kari Purhonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola TEHYstä, diplomi-insinööri Anne Lönnqvist Teknillisestä Korkeakoulusta, rehtori Matti Pursula Teknillisestä Korkeakoulusta, kehitysjohtaja Eero Suosara Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta ja rehtori Sinikka Sartonen EVTEK-Mercuria Business Schoolista. Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta Anne Lönnqvistin alustusta.

3 0 SISÄLLYS Koulutuspolitiikka Suomessa perusasioista huippuosaamiseen Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kaarina Dromberg 1 Suomalaisen koulutusjärjestelmän arviointi Kansainvälinen vertailunäkökulma Pääsihteeri Heikki Lyytinen, Koulutuksen arviointineuvosto 5 Työmarkkinoiden odotukset Johtaja Kari Purhonen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 8 Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, TEHY 12 Tiedekorkeakoulut ja ammattikorkeakoulut kilpailijoita vai kumppaneita? Eriytyminen vai fuusio? Rehtori Matti Pursula, Teknillinen Korkeakoulu 14 Kehitysjohtaja Eero Suosara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 20 Kommenttipuheenvuoro Vararehtori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto 23 Rehtori Sinikka Sartonen, EVTEK-Mercuria Business School 26

4 Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kaarina Dromberg 1 KOULUTUSPOLITIIKKA SUOMESSA PERUSASIOISTA HUIPPUOSAAMISEEN Hyvä seminaariyleisö, Koulutuspoliittisia ratkaisuja joudutaan tänä päivänä hahmottelemaan pyörteisissä vesissä. Kaikki keskeiset muutostekijät koulutuksen ympärillä ovat nopeassa liikkeessä. Kotimaan sisällä suuriin kasvukeskuksiin ohjautuva muuttoliike on muuttamassa maan asutuskarttaa. Kasvava työnjako ja erikoistuminen ovat mullistamassa työnjakoa. Teknologian uudistuminen ja erityisesti uusien viestimien kehitys asettaa ennen kokemattomia vaatimuksia osaamiselle ja sivistykselle. Näiden kehityslinjojen taustalla jylläävät kansainvälistymisen ja globalisaation valtaisat voimat. Maan sisällä koulutuksessa joudutaan vastaamaan väestörakenteen rajuihin muutoksiin. Väestön ikärakenne on muuttumassa merkittävästi. Nuorten ikäluokat pienenevät ja väestö kasvaa ainoastaan yli 55-vuotiaiden ikäluokissa. Vuoteen 2010 mennessä vuotiaita on noin nykyistä enemmän ja alle 55-vuotiaiden määrä on lähes saman verran pienempi. Kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena tämänkin jälkeen. Väestömuutosten seurauksena työvoiman määrä pienenee. Työelämään tulevan uuden työvoiman määrä on vuodesta 2003 alkaen pienempi kuin sieltä poistuvien määrä. Taitekohta ajoittuu vuoteen 2009 Uuttamaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Työvoiman riittämättömyys asettaa taloudelliselle kasvulle ylärajan ja voi johtaa siihen, että työpaikkoja ei perusteta lainkaan tai että ne syntyvät ulkomaille. Väestökehityksestä aiheutuva työvoiman saannin vaikeutuminen edellyttää koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamista. Koko nuorisoikäluokka on syytä kouluttaa peruskoulun ja lukion jälkeen koulutuksessa, joka antaa loppututkinnon. Aikuisen työvoiman ammattitaidon ja osaamisen tasoa on parannettava. Aikuiskoulutuspalveluja on lisättävä ja maahanmuuttajien työvoiman rekrytointia on parannettava. Talouden globalisaatio on johtamassa maailmanlaajuisen työnjaon syvenemiseen ja kiristyvään kilpailuun. Tämä johtaa muutoksiin työelämän rakenteissa, ammateissa ja osaamistarpeissa. Työvoiman liikkuvuuden arvioidaan globalisaatiokehityksen myötä lisääntyvän. Näillä muutoksilla on vaikutuksensa myös koulutusjärjestelmään. Kansainväliset koulutusmarkkinat kasvavat ja maantieteelliset rajat ylittävän koulutustarjonnan ennakoidaan lisääntyvän myös Suomessa. Toimintojen ja yritysten verkottuminen on maailmantalouden keskeinen kehityspiirre. Verkottumiseen liittyy tuotantoprosessien uudelleen muotoutumista, toimintojen ulkoistamista sekä työorganisaatioiden, ammattien, työnteon tapojen ja osaamistarpeiden entistä nopeampia muutoksia. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää oppilaitosten työelämäyhteyksien tiivistämistä. Yhteistyötä tarvitaan niin koulutustarpeiden ennakoinnissa kuin koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissakin.

5 Hyvät kuulijat, 2 Euroopan unionin toiminta koulutus- ja tutkimussektorilla on viime vuosien aikana voimakkaasti vahvistunut, vaikka toimivalta näissä kysymyksissä onkin jäsenvaltioilla. Eurooppaan on muodostumassa yhtenäinen koulutus- ja tutkimusalue, jolla Suomen on profiloiduttava omilla osaamisalueillaan. Kansainvälinen kilpailu lahjakkaista opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista kiihtyy samalla, kun Eurooppa pyrkii voimavaroja yhdistelemällä vaikuttamaan globaalilla tasolla. Globaali talous merkitsee kaikkien yhteiskuntien monikulttuurisuuden lisääntymistä. Suomessa on verraten pieni ulkomaalaisväestö, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Koulutusjärjestelmän on varauduttava vastaamaan entistä paremmin maahanmuuttajien erityisiin koulutustarpeisiin. Monista koulutuspolitiikan peruslähtökohdista ollaan meillä yhtä mieltä. Kaikki ovat valmiita myöntämään, että koulutuksella on tärkeä merkitys hyvinvoinnin ja vaurauden luojana ja ylläpitäjänä. Suomi tuskin kykenee menestymään kansainvälisessä kilpailussa sijoittamatta jatkossakin koulutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksen kehittäminen nojautuu meillä arvoihin, jotka hyväksytään laajalti. Pidetään oikeana, että kaikilla kansalaisilla on tasa-arvoiset edellytykset käyttää yhteiskunnan koulutuspalveluja ja edetä koulutusjärjestelmässä. Katsotaan myös tärkeäksi kehittää koulutusjärjestelmää yksinkertaisuuden periaatteen pohjalta. Tällöin koulutusinstituutiot, niiden tehtävät ja tavoitteet, ovat kaikkien ymmärtämiä eikä koulutusjärjestelmä sisällä opiskelijan kannalta umpiperiä tai kuolleita kulmia. Sekä tasa-arvon että yksinkertaisuuden tavoitteissa on meillä hyvin onnistuttu. Koulutukseen osallistuminen on laajaa ja oppimistulokset ovat kansainvälisestikin tarkastellen korkeita. Kansainvälinen Pisa-tutkimus osoitti, että suomalaiset 15-vuotiaat hallitsevat hyvin monia tulevaisuuden yhteiskunnan ja työtehtävien kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertaillen korkeatasoisia. Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakenteeltaan yksinkertainen ja sallii joustavan etenemisen tasolta toiselle ja yli instituutioiden rajojen. Koulutukselle on toki asetettu myös tavoitteita, jotka ovat tulkinnaltaan kiistanalaisempia. Tällaisia ovat esimerkiksi tehokkuuden, vapauden ja tarkoituksenmukaisuuden (relevanssin) vaatimukset. Pidetään tärkeänä, että koulutuksen välittämät tiedot ja taidot olisivat ajanmukaisia ja tarkoituksenmukaisia sekä yhteiskunnan että yksilön kasvun kannalta. Ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, mitkä oppisisällöt takaisivat parhaiten relevanssin vaatimuksen. Yleissivistävässä koulutuksessa käydään koko ajan kilpailua eri oppiaineiden ja niiden saamien tuntimäärien välillä. Ammatillisessa koulutuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mille aloille koulutusta tulisi ohjata. Tarkoituksenmukaisuus on näkökulma, jota joudutaan punnitsemaan jatkuvasti eikä ole todennäköistä, että siinä päästäisiin koskaan täyteen yksimielisyyteen. Tänä päivänä ajankohtainen koulutuksen mitoituksen ongelma koskee työvoiman poistuman merkityksen arviointia. Mikäli koulutusta mitoitetaan täyttämään poistumaa, tulisi koulutusta lisätä esimeriksi maa- ja metsätaloutta ja tekniikan eri aloja koskevassa ammatillisessa koulutuksessa. Dynaaminen kasvunäkemys suosisi puolestaan esimerkiksi kulttuurin ja tietotekniikan sekä toisaalta sosiaali- ja terveysalan koulutuksen lisäämistä. Näyttää siltä, että käsiteltävänä olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisluonnoksessa on liian helposti annettu periksi eräänlaiselle poistumadeterminismille kääntämällä selkä aidoille muutoksen tuulille.

6 3 Samanlaisia jännitteitä sisältyy vapauden ja tehokkuuden tavoitteiden tulkintaan. Nämä tavoitteethan voivat olla ristiriidassa keskenään. Pidetään laajalti tärkeänä, että opiskelijalla olisi opinnoissaan mahdollisuus suorittaa valintoja eri koulutusmuotojen ja oppisisältöjen, jopa opetusmuotojen välillä. Mutta kuinka pitkälle voidaan sallia opiskelijalle mahdollisuus suorittaa vaikkapa useita päällekkäisiä tutkintoja? Valinnanvapaus törmää tehokkuuden vaatimukseen. Moninkertainen koulutus saattaa lisätä joidenkin yksittäisten opiskelijoiden vapautta, mutta samalla rajoittaa toisten valinnan mahdollisuutta. Yhteiskunnalle se merkitsee hukkainvestointia ja järjestelmän tehottomuutta. Meillä Suomessa on koulutuksen sisällä opiskelijoiden valintaa kaiken aikaa lisätty. Kasvanut valinnaisuus koskee sekä koulutusmuotojen yli tapahtuvaa opiskelua että oppilaitosten sisällä suoritettavia valintoja. Voi varmuudella väittää, että tämän päivän koulujärjestelmä tarjoaa opiskelijalle enemmän mahdollisuuksia valinnoille kuin koskaan aikaisemmin. On kuitenkin kysyttävä, missä ovat valinnaisuuden rajat. Valloilleen päässyt valinnaisuus on synnyttänyt myös tyhjäkäyntiä, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Koulutusjärjestelmän rakennetta on uudistettu koko sotienjälkeisen ajan luvulla muutoksen kohteena oli ennen muuta ammatillisesti suuntautunut korkeakoulutus. Aiemmin keskiasteen järjestelmään sitoutuneet opistot kohotettiin osaksi korkeakoulujärjestelmää. Meille syntyi kaksihaarainen korkeakoulurakenne, joka on voinut osoittaa iskukykyään jo liki vuosikymmenen ajan. AMK-järjestelmä luotiin vahvistamaan suomalaista ammatillista osaamista perinteisen akateemisen osaamisen rinnalla. Painopisteinä kehittämistyössä ovat olleet ammatillisuus, käytännöllisyys, alueellisuus sekä läheiset työelämäyhteydet. Onkin tärkeää, että Suomen korkeakoulujärjestelmää kehitetään ns. duaalimallin pohjalta. Pidän tärkeänä mallin säilyttämistä ja näin ollen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämistä omista lähtökohdistaan, toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina. Parhaimmillaan kahden eri korkeakouluväylän järjestelmä tukee sekä yliopistolaitoksen että ammattikorkeakoululaitoksen kehittymistä. Kuitenkin niiden peruserot on syytä pitää mielessä: yliopistot ovat tieteen harjoittamisen ja perustutkimuksen tyyssijoja, ammattikorkeakoulut puolestaan ovat luonteeltaan ammatillisia ja niiden harjoittama tutkimustoiminta palvelee ennen kaikkea alueellista elinkeinoelämää. Ammattikorkeakoulujen lopullinen rakenne ja toimintafunktio ovat vielä jossain määrin muotoutumassa, koska perustutkinnon jälkeiset jatkotutkinnot ovat parhaillaan kokeiltavana. Eduskunta tulee päättämään jatkotutkintojen asemasta ja tutkintonimikkeestä. Viime vaalikaudella sivistysvaliokunta oli keskustelussaan sitä mieltä, että jatkotutkinnon nimike tulisi määritellä vasta, kun kokeilu on viety läpi. Kansainvälinen Bolognan prosessi on vaikuttamassa myös Suomen korkeakoulujen tutkintorakenteeseen. Tärkeänä on pidettävä, että tutkinnot olisivat Suomessa vertailukelpoisia muiden Euroopan maiden korkeakoulujen kanssa. Tässä merkityksessä on meilläkin tarpeen luoda kahteen sykliin perustuva tutkintorakenne. Pitää kuitenkin huomioida, että kaksiportainen tutkintorakenne ei sovellu kaikille tieteenaloille, kuten esimerkiksi lääketieteeseen. Pelkkä tutkintorakenteiden muuttaminen ei kuitenkaan riitä. Korkeakoulutuksen perustana on pitkään ollut käsitys yksilöllisestä asiantuntijuudesta. Kuitenkin eri aloilla asiantuntijuus on saanut viime vuosikymmeninä yhä kollektiivisempia muotoja ja työelämässä toimitaan yleisesti laajojen asiantuntijaverkostojen kautta. Korkeakoulutuksen pedagogiikkaa onkin syytä kehittää nykyisen yksilösuorittamisen sijasta kohti yhteisöllisempiä muotoja. Tämä edellyttää yhteyksien tiivistämistä korkeakoulujen ja työelämän välillä ja opiskeluaikana.

7 Koulutusjärjestelmän toimivuutta voidaan lisätä ilman koulutus- ja tutkintorakenteen muutoksiakin. Tätä osoittavat toisella asteella saadut myönteiset kokemukset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöstä. Tätä kehitystietä erityisesti ammatillisten opintojen täydentämistä lukioopinnoilla on syytä jatkaa puuttumatta itse oppilaitosten perusluonteeseen ja tehtäviin. Peruskoulu on meillä saanut vakiintuneen muotonsa ja sen toimintatavat ovat jatkuvasti kehittyneet. Vaikka onkin syytä olla tyytyväinen kansainvälisesti arvioiden korkeisiin oppimistuloksiin, on jatkuvasti syytä kiinnittää huomiota siihen, etteivät oppimisen edellytykset eri alueilla ja koulujen välillä eroaisi liikaa toisistaan. Sama koskee myös lukioita. Ei ole syytä ummistaa silmiä siltä, että peruskoulussa on paljon viihtymättömyyttä, joka kohdistuu erityisesti poikiin. Koulun muuttaminen entistä toiminnallisemmaksi voisi osaltaan tehdä koulua viihtyisämmäksi. Julkisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota toisen asteen ammatillisen koulutuksen asemaan. On perustellusti painotettu, että meillä tarvitaan huippuosaajien rinnalla myös käytännön ammattien hallitsijoita. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kilpailukykyä on kaiken aikaa syönyt lukion kasvava suosio. Toimivia keinoja ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi ei ole toistaiseksi esitetty eikä niitä valitettavasti sisälly käsiteltävänä olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnokseenkaan. Hyvät ystävät, Väestön ikääntymisen aiheuttaman suuren poistuman takia nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään avautuvia työpaikkoja. Aikuisten nuoria alhaisempi koulutustaso puolestaan hankaloittaa aikuisväestön työllistämistä uusiin avautuviin työpaikkoihin. Koulutusjärjestelmän tehtävänä onkin mahdollistaa koko aikuisväestölle edellytykset vankan ammattiosaamisen hankkimiseen ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Onkin ilahduttavaa, että aikuiskoulutukseen on viime aikoina kiinnitetty kasvavasti huomiota. Parlamentaarisen koulutuskomitean esitykset tähtäävät koulutuksen ulkopuolelle jääneen väestön koulutustason nostamiseen ja tätä koskevat esitykset ovat päässeet toteutuksen asteelle. Koulutuksen tämän päivän iskusana on laatu. Tavoitteena on pidettävä, että koulutus on tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja sen tuloksia seurataan jatkuvasti. Laadun seuranta on meillä tehty lainsäädännöllä jokaisen oppilaitoksen velvoitteeksi. Tärkeää on, että laadun arvioinnilla säilyisi elävä kosketus koulutuksen kehittämiseen, eikä siitä muodostuisi ylhäältä johdettua byrokraattista toimintaa, kuten monissa maissa näyttää käyneen. On myös syytä tähdentää arvioinnin yhteyttä päätöksentekoon. 4

8 Pääsihteeri Heikki Lyytinen Koulutuksen arviointineuvosto 5 SUOMALAISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTI KANSAINVÄLINEN VERTAILUNÄKÖKULMA Arvoisa puheenjohtaja, hyvät seminaarin osallistujat, Tarkastelen hyvin lyhyesti lähinnä OECD:n arviointinäkökulmasta sitä, miten suomalainen koulutus uusimpien arviointitulosten valossa näyttäytyy. Ensiksi muutama peruslinjaus, miten OECDmaissa ajatellaan ja on ajateltu koulutuspoliittisissa linjauksissa 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Elinikäisen oppimisen ideologia on keskeisenä linjauksena ja odotuksena on, että maat sitoutuvat tämän ideologian toteuttamiseen myös käytännössä. Tarkoituksena on seurata peruslinjausten toteutumista indikaattorein, miten tuloksellisesti maat etenevät kohti elinikäisen oppimisen tavoitteita. Tietoa on runsaasti käytettävissä, mutta tarkoitus on pyrkiä siihen, että pystyttäisiin tulevaisuudessa oleellisin indikaattorein kuvaamaan etenemis- ja kehittymisprosessia. Ministeritasolla arvioidaan vuosittain, mitä painotetaan kulloinkin. Seuraavassa eräitä suuntaviivoja: yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen, jossa on panostettava erityisesti työelämään siirtymiseen ja riittävään nopeuteen työelämään siirryttäessä. Vaatimuksena on myös jämäkämpi ohjaus ja vastaaminen odotettavissa olevaan opettajapulaan. Seurantaa toteutetaan kansainvälisessä vertailussa seuraavan perusmallin mukaan. Tietoa tuotetaan yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä, koulutukseen panostuksesta, koulutusprosesseista ja koulutustuloksista. Ajatellaan, että panostamalla tietyssä määrin voidaan vaikuttaa tuloksiin. Näin syntyy tietynlainen yhteiskunnallisen oppimisen kehä, joka ennen pitkää vaikuttaa myös siihen toimintaympäristöön, jossa koulutus toimii. Tältä pohjalta on noin runsaan 10 vuoden aikana tuotettu joukko indikaattoreita, joiden pohjalta vuosittain julkaistaan raportti "Koulutusta kertasilmäyksellä". Julkaisu on itse asiassa varsin laaja. Tuorein julkaisu peräti 450 sivua. Siinä on "kertasilmäyksellä" luettavaa myös erinomaisen lukutaidon mallimaalle Suomelle! Mallissa on koulutuksen kontekstitekijät, prosessitekijät ja koulutuksen tulokset, joista vuosittain tuotetaan koko joukko indikaattoreita. Tuoreimmat tulokset kertovat seuraavaa: suomalainen koulutushan on voinut ylpeillä viime aikoina erinomaisilla tuloksilla, erityisesti silloin kun tulokset liittyvät nimenomaan peruskoulun tuloksellisuuteen. Peruskoulutulokset keskeisillä koulutussaavutusmittareilla mitattuina ovat erinomaisia. Suomalaiset ovat mitalisijoilla, tai lähellä mitalisijoja, lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Lukutaidossa olemme todella maailman parhaita. Siitä huolimatta 7 % meidän ikäluokastamme ei ymmärrä täysin lukemaansa tai ei osaa lukea. Kehittämistyötä tarvitaan siis edelleen. Matematiikan osalta olemme neljäntenä. Vain Japani, Korea ja Uusi-Seelanti ovat edellämme. Luonnontieteissä edellämme ovat vain Korea ja Japani.

9 6 Miten nämä tulokset sitten saavutetaan? Ne saavutetaan keskimääräisillä koulutuspanostuksilla. Tässä mielessä suomalainen koululaitos peruskoulun osalta on itse asiassa varsin tehokas. Tehokkaampi tässä suhteessa on Korea ja tehottomin USA. Tosin Koreassa panostetaan koulutukseen myös runsaasti yksityisiä varoja aina esiasteelta lähtien. Koulutuksen tasa-arvo on Suomessa pisimmälle edennyt OECD-maiden vertailuissa. Koulutuskustannukset ovat meillä kohtuulliset. Jos indikaattorien tietoja ristiin taulukoitaisiin, eli katsottaisiin vaikkapa koulutustulosten ja kilpailukyvyn välistä indeksiä yhdessä, tulokset menevät yksiin Suomen kohdalla: koulusaavutukset ja kilpailukyky ovat molemmat korkeita. USA:ssa taas kilpailukyky on korkea, mutta koulusaavutukset heikot. Osaaminen ei siis ainakaan itsestään selvästi selitä kilpailukykyä. Koulutuspanostukset tuottavat hyvin, mutta sukupuolten väliset erot ovat varsin suuria. Nuoret pojat ovat ongelmatapauksia Suomessa: menestys selvästi tyttöjä heikompi. Opettajien koulutuksen taso on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Koulutus on varsin pitkä ja toteutuu korkea-asteen koulutuksena. Se, mihin koulutuspoliittisesti kiinnitetään huomiota, on opiskeluun käytetty aika. Suomalaiset opiskelevat runsaasti, mutta tulevat myöhään työelämään. Suomalaisnuorten odotettavissa oleva työvuosien määrä ennen 30 ikävuotta on 4½, kun OECD-maiden keskiarvo on 6½. Siis paljon vähemmän aikaa olemme työelämässä verrattaessa tilannetta kansainvälisesti. Toisen asteen tutkintojen kohdalla tuloksemme on hyvä; edellä ovat vain Tanska, Japani, Puola ja Saksa. Kun kansainvälisessä vertailussa tarkastellaan korkea-asteen koulutusta, mihin kansainvälisessä vertailussa luetaan myös opistoasteen tutkinnot, olemme kansainvälisesti huipulla. Meillä on myös hyvin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa edelleen korkea-asteen koulutuksen tasoa ammattikorkeakoulun myötä. Suomessa vuotiaiden ikäryhmässä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jo 87 %, mikä on OECD-maiden kärkijoukoissa. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osuus samassa ikäluokassa on korkea, 18 %. Lisäksi meillä on samanikäisestä väestöstä 20 % suorittanut kansainvälisessä vertailussa korkea-asteen koulutukseksi laskettavan opistoasteen tutkinnon. Toisin sanoen meillä vuotiaista 38 % on suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon. Tavoitteena on edelleen nostaa tutkinnon suorittaneiden osuuksia. Nuoret suomalaispojat ovat vaarassa syrjäytyä, sillä 12 % ikäluokan pojista ei ole sen enempää koulutuksessa kuin työssäkään. Tyttöjen vastaava osuus on 3,7 %. Samanlainen tilanne sukupuolten välillä on Slovakiassa ja Itävallassa sekä myös Ruotsissa, missä tähän kategoriaan kuuluvia poikia on kuitenkin vain 6,4 %. Tyttöjen tílanne on huonompi Turkissa, Meksikossa, Kreikassa ja Portugalissa. Toisen asteen koulutuksen tekninen varustus, joka liittyy tietoyhteiskunnan vaatimuksiin, on Suomessa hyvin hoidettu, mutta ongelmana on se, ettei Suomessa käytetä uutta teknologiaa pedagogisesti monipuolisesti. Opettajien taito on riittämätön. Pohjoismaisessa vertailussa me jäämme tässä jälkeen muista pohjoismaista. Tarvitaan uusia didaktisia sovellutuksia. Opettajapula on laaja kansainvälinen ongelma. Se on myös meidän ongelmamme, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.

10 7 Kun verrataan opetussuunnitelmien mukaisia pakollisten aineiden vähimmäistuntimääriä, Suomessa on OECD-maista vähiten oppitunteja. Esimerkiksi 7-8 vuotiaiden vuotuisten oppituntien määrä on 542 tuntia, kun kaikkialla muualla tunteja on vähintään yli 600. Muutkin pohjoismaat ovat opetussuunnitelmien mukaisissa tuntimäärissä OECD:n kärkipäätä tuntien vähäisyydessä. Vain Etelä-Korea mahtuu Pohjoismaiden joukkoon. Toisessa ääripäässä on Australia, ranskankielinen Belgia, Italia, Skotlanti ja Uusi-Seelanti. Vähäisten tuntien maat ovat kaikki OECDmaiden keskiarvon yläpuolella esimerkiksi PISA-lukutaitotutkimuksessa, mutta kärkijoukkoon kuului tuolloin myös esimerkiksi Uusi-Seelanti. Oppituntimäärät ovat yksi koulutukseen panostustekijä. Siinä meidän panostuksemme on suhteellisen pieni. Siitä huolimatta koulusaavutukset ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tässä äärimmäisen lyhyesti asia, johon on olemassa montakin näkökulmaa. Voisi tarkastella esimerkiksi ohjausjärjestelmää ja hallintoa. Nyt tarkastelimme vain puhtaasti panos- ja tulostekijöitä.

11 Johtaja Kari Purhonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 8 TYÖMARKKINOIDEN ODOTUKSET Herra puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat! Otsakkeestani uho vai tuho? tuli mieleen, että uho johtaa helposti tuhoon! Tästä seuraa, että meidän pitää olla tyytyväisiä hyvistä saavutuksista PISA-tutkimuksessa ja monista kilpailukykytutkimuksista, jossa Suomi on menestynyt varsin hyvin. Mutta samalla on oltava nöyrä tulevaisuuden edessä, sillä jos me panostamme koulutukseen täällä Suomessa niin panostavat ne muissakin maissa. OECD:n tuoreimmat tilastot osoittavat kuitenkin meidän jääneen selvästi jälkeen muista maista, kun verrataan koulutuksen investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen luvun alkuvuosina kuuluimme vielä kärkijoukkoon nyt olemme hädin tuskin OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Sama koskee myös koulutukseen panostuksia suhteessa koko valtion budjettiin. Olemme jääneet siinä selvästi jälkeen, joten huolta on. Koulutukseen käytettävissä olevat voimavarat eivät suhteellisesti lisäänny. Päinvastoin näyttää siltä, että ne vähentyisivät. Siksi koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostettava. Syrjäytyminen lisääntyy, keskeyttäminen kasvaa, koulutusajat pitenevät ja opettajat väsyvät. Myös useampikertainen koulutus syö voimavaroja. Kehittämisohjelman mukaan kaksoistutkintoja vähennetään, mutta samanaikaisesti toisella asteella suositaan sitä, että suoritetaan sekä ylioppilastutkinto että ammattitutkinto. Mitkä ovat sitten TT:n jäsenyritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet? TT on ennakoinut niitä jo 1970-luvulta saakka. Tuoreimman viime keväältä peräisin olevan osaamistarveluotaimen mukaan noin puolelta rekrytoitavista edellytetään tutkintoa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Toiselta puolikkaalta edellytettiin tutkinto joko yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Kehityksen suunta näyttää olevan sellainen, että ammattikorkeakoulujen osuus kasvaa jonkin verran suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen. 2/3:lta edellytetään teknillisen alan koulutusta, oli sitten kysymys toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Juuri tässä on syy siihen, että korostamme matemaattisluonnontieteellistä koulutusta sekä teknologiaopetusta. Koulutuspoliittisissa linjauksissaan TT on korostanut paitsi matematiikkaa ja teknologiaopetusta myös yrittäjyyskasvatusta sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamista. Siinä myös yritysten on katsottava peiliin. Lukiota on edelleen kehitettävä vahvana yleissivistävänä oppilaitoksena jatko-opintoihin, ammatillinen koulutus antakoon ammattitaidon käytännön työelämän tehtäviin ja vasta toissijaisesti jatko-opintomahdollisuudet.

12 9 Teknikkokoulutus poistettiin, mistä on aiheutunut vakavia ongelmia. Kehittämissuunnitelmasta antamassamme lausunnossa esitimme selvitysmiehen asettamista teknikkotasoisen työvoiman korvaamiseksi muilla tavoilla. Yliopistojen voimavarat on turvattava ja julkisen rahoituksen osuutta tutkimuspanostuksessa lisättävä. Sehän on jäänyt aika tavalla jälkeen yksityisestä panostuksesta. TT:n koulutuspoliittiset linjaukset perustuvat tekemäämme SWOT-analyysiin Suomen koulutusjärjestelmän tilasta sekä koulutusvaliokunnan hyväksymistä kehittämisperiaatteista. Yksityiskohtaisia kannanottoja olemme esittäneet seuraavissa julkaisuissa: 1. TT:n koulutuspoliittiset teesit Suomi osaamisen huipulle 2001, TT:n ohjelma koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi 3. Aikuiskoulutuksen haasteet TT:n koulutuspoliittiset kärkitavoitteet TT:n tulevaisuusluotain 2003, Osaamisintensiivinen Suomi 2012 loppuraportti Taustalla on myös visiomme vuodelle 2012 " Suomi osaamisintensiivinen ja dynaaminen hyvinvointivaltio". Kaikki julkaisut löytyvät Suomi osaamisen huipulle TT:n koulutuspoliittiset kärkitavoitteet LIITE Koulutus- ja osaaminen menestystekijänä Koulutuksen ja osaamisen merkitys yritysten strategisena menestystekijänä kasvaa. Osaavan henkilöstön tarve ylittää kuitenkin tulevina vuosina tarjonnan, joten työvoimatarpeen ja koulutuksen kohtaantoa on parannettava. Koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostettava. Keskeyttämistä on vähennettävä, pitkiä koulutusaikoja lyhennettävä sekä useampikertainen koulutus minimoitava. Keinoja ovat rakenteelliset uudistukset, koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmän kehittäminen, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen lisääminen, koulutuksen arviointi laajasti ymmärrettynä sekä kannustava opintotuki. Suomalaisen osaamisen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseksi huipulle TT korostaa seuraavaa: Koulutuksen tuloksellisuutta ja laatua tulee parantaa sekä ohjausja säätelyjärjestelmää kehittää Oppilaitosverkkoa on tiivistettävä pienenevien ikäluokkien tarvetta vastaavaksi. Koulutuksen eri asteilla tulee muodostaa isompia keskuksia, keskitettyjä yksiköitä ja näille toimipisteitä.

13 TE-keskuksista kehitetään koulutuksen aluehallintoviranomaisia siirtämällä asiantuntijat lääneistä TE-keskuksiin. Keskeinen tehtävä on mm. koulutuksen ohjaus ja säätely alueen kehittämisstrategian tukemiseksi. Opettajien yritystuntemusta lisättävä sekä arvostus, riittävyys ja osaaminen turvattava Opettajien yritys- ja työelämätuntemusta parannetaan laatimalla opettajille yksilöllisiä ja alakohtaisia tutustumis- ja harjoittelujaksoja yrityksiin. Tämä tapahtuu käynnistämällä alueellisia pilottihankkeita yhteistoiminnassa oppilaitosten, opetusviranomaisten sekä yritysten kanssa. Erilaiset lahjakkuudet otettava huomioon jo peruskoulussa ja lukiossa Peruskoulussa ja lukiossa pitää panostaa myös lahjakkaiden erityisopetukseen ja kouluja palkita hyvistä suorituksista. Matematiikan ja luonnontieteiden korkea taso tulee turvata sekä sisällyttää teknologiaopetus kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa parannettava Tämän kehityksen muuttaminen edellyttää, että ammatillinen peruskoulutus nostetaan seuraavassa koulutuksen kehittämissuunnitelmassa erääksi koulutuspolitiikan painopistealaksi. Vetovoimaa parannetaan tehostamalla opettajakoulutusta ja opintoohjausta, lisäämällä opettajien ja oppilaiden harjoittelua yrityksissä sekä laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammattikorkeakoulutasolle saakka. Tuloksellisuus- ja kannustusrahaa tulee lisätä ja panostaa oppimateriaalin sekä kone- ja laitekannan uusimiseen. Kokemuksen saamiseksi hyvistä käytännöistä tulisi käynnistää alueellisia pilottihankkeita yhteistoiminnassa oppilaitosten, opetusviranomaisten ja yritysten kesken. Korkeakoulupolitiikka huippuosaamisen perusta yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa edelleen tiivistettävä Korkeakoulujen merkitys koko yhteiskunnan ja myös aluekehityksen kannalta on keskeinen. Siksi korkeakoulujen tutkimustoiminta tulee suunnata nykyistä vahvemmin elinkeinoelämän käytännön tarpeisiin. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on edelleen tiivistettävä sekä pidettävä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen profiilit erillään. Aikuiskoulutuksen painoarvoa osaamis- ja työvoimakapeikkojen aukaisemisessa lisättävä Painopisteen tulee olla ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, jonka toteutuksen luonnollisin tapa ovat tehokkaat lyhytkurssit, tutkintotavoittei- 10

14 11 nen koulutus ja oppisopimuskoulutus. Elinkeinoelämän omien oppilaitosten toimintaedellytykset turvataan. Työvoimakoulutuksen painopisteen tulee olla työvoimakapeikkojen aukaisemisessa ja työllisyyden edistämisessä. Yhteishankintana toteutettavaa työvoimakoulutusta lisätään, maksuosuuksia tarkistetaan ja työllistyminen nostetaan keskeiseksi valtiontuen maksukriteeriksi. Koulutusjärjestelmän kokonaistarkastelu käynnistettävä 2020 koulutusrakennekomitea asetettava Nopeiden muutosten ja joustavuuden vaatimusten vuoksi valtiovallan tulisi asettaa koulutusrakennekomitea, joka tarkastelisi tulevaisuuden koulutusjärjestelmää kokonaisuutena. Sen tulisi tehdä ehdotus elinikäisen oppimisen edellyttämästä koulutusjärjestelmän muutostarpeesta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää aikuisopetuksen kehittämiseen, lukion ja ammattiopiston suhteeseen, kaksoistutkintojen ja useampikertaisen koulutuksen määrään, keskeyttämiseen sekä eri koulutusasteiden taitekohtiin ja oppilasvirtoihin.

15 Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola TEHY 12 TYÖMARKKINOIDEN ODOTUKSET Tarkoituksena on, että kerron muutaman näkökohdan KESUsta lähinnä koulutuksen ja työelämän tarpeista, ja sitten koulutuksesta ja työmarkkinoista. Eli lähinnä siitä näkökulmasta, onko tuotetulla koulutuksella responssia työmarkkinoille. Jos ajatellaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille , on harmillista, että suunnitelmaluonnos on pirstaleinen. Siitä ei oikeastaan löydy yhtenäistä kokonaisuutta, miten koulutusta jatkossa kehitetään. Sieltä löytyy painopisteinä aikuiskoulutuksen kehittäminen ja lisäksi kaksi laajempaa linjausta, koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen ja kokonaisopintoaikojen lyhentäminen, ja myös opetuksen yksilöllistäminen ja opiskelijoiden tukeminen. Mutta kaiken kaikkiaan on puute ja tulevaisuuden kannalta tietysti iso asia se, että suunnitelmaan ei sisälly arvioita tarvittavista resursseista. Näin ollen jatkototeuttaminen jää osittain ilmaan. TEHYlle on erittäin tärkeätä aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen ja näiden tutkintojen niveltäminen, koska terveydenhuoltoalalla ihmiset ovat innokkaita opiskelemaan ja toisaalta terveysalan tutkinnot ovat muuttuneet aika paljon. Meillä on ollut opistotasoista koulutusta, ammattikorkeakoulua ja muuta. Jos ajatellaan terveysalan koulutusjatkumoa, niin se teoreettisesti saattaisi olla esimerkiksi sellainen, että sairaanhoitajatutkinto on 140 opintoviikkoa, terveystieteidenmaisteritutkinto 160 opintoviikkoa. Tuntuu aika kohtuuttomalta, että vasta suoritettuasi 300 opintoviikkoa olet maisteri. Nämä ovat isoja haasteita järjestelmälle jatkossa. Erityisesti on huomioitava eri aikoina suoritettujen tutkintojen tuottama kelpoisuus jatko-opintoihin. Olennaista on, että koulutuksellisia umpiperiä ei tulevaisuudessakaan saisi tulla. Toinen tärkeä asia on se, mistä Kaarina Drombergkin tässä alkupuheenvuorossaan mainitsi eli duaalimallin selkiyttäminen ja toimivuus ja se, että löydetään omat roolit yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Jatkotutkintojärjestelmä, joka ei vielä tällä hetkellä ole vakiinnutettu järjestelmä, on meidän mielestämme myös sellainen asia, että se pitäisi todellakin arvioida tarkkaan, mihin se sijoittuu ja mihin jatkotutkinto antaa valmiuden. Tällä hetkellä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ovat tietyllä tavalla erillinen osa koulutusjärjestelmää. On tärkeätä selkiyttää, mihin ne asemoituvat koulutusjärjestelmässä. Koulutus ja työelämän tarpeet tarkoittaa lähinnä koulutuksen sisältöä, määrää ja laatua. Tiedämme, että esimerkiksi juuri terveydenhuollossa on erittäin tärkeätä se, että työelämä pystyisi osallistumaan koulutuksen kehittämiseen, jotta työelämän tarpeet näkyisivät koulutuksessa. Tällä hetkellä on pienenä ongelmana tai haasteena se, että on tullut erilaisia väitöskirja-arviointeja siitä, että ammattikorkeakoulu ei ole antanut riittäviä valmiuksia työntekoon käytännön työelämässä. Viimeisin on ilmestynyt ihan juuri, noin kuukausi sitten, Seppo Kilpiäisen Oulun yliopistoon tekemä "Kun odotetaan käytäntöä, saadaan teoriaa".

16 13 On huomioitava, että työelämässä pitää olla myös käytännön resursseja, jotta työelämän ja opiskelujen välinen yhteys pelaa. Kaikkien toive tietysti on, että saamme työelämään valmiimpia ammattilaisia. Seuraavaksi muutama sana aikuiskoulutusjärjestelmästä. Meidän mielestämme aikuiskoulutusjärjestelmän kautta tulee voida joustavasti vastata alan työvoiman kysyntään sekä rakenteellisiin muutoksiin. Erittäin tärkeä asia, joka nimenomaan täällä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella on ollut vuosikausia retuperällä, mutta joka on kuitenkin erittäin keskeinen, on työelämässä olevien mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja koulutustason kohottamiseen, eli täydennyskoulutus, joka toivottavasti nyt kansallisen terveysohjelman kautta tulee järjestykseen. Se on kuitenkin avainkysymys, jos haluamme jatkossakin pätevää, osaavaa henkilöstöä. Tässä "koulutus ja työmarkkinat" -osiossa on otettu esiin muutamia asioita. Meillä on erityistietoja ja -taitoja ja harjoittelua vaativaa koulutusta, meidän mielestämme ne tulee keskittää nykyisiin ammattikorkeakouluihin. Tämä on aivan selkeästi laatukysymys. Sosiaali- ja terveysalalla on erittäin tarkka työvoimatarpeen ennakointitoimikunta. Sitä pitäisi paremmin käyttää hyödyksi kehittämissuunnitelmassa. On myös muistettava se, että nimenomaan terveydenhuollossa ammatinharjoittamislaki asettaa tarkkoja vaatimuksia, jotka liittyvät nimenomaisesti riittävään koulutukseen, kokemukseen ja ammattitaitoon. Erittäin tärkeä asia jatkossa, on terveystieteen johtamiskoulutuksen aloituspaikkojen lisäys, sillä tarve on ilmeinen. Tilanne on nimittäin se, että vuoteen 2010 mennessä nykyisistä osastonhoitajista eläköityy 40 % ja ylihoitajista 60 %. Terveydenhuollossa johtajia tarvitaan vielä 2010 jälkeen. Aivan lopuksi, että onko tämä uhoa vai tuhoa. Usein ammattiyhdistysliikettä syytetään uhosta. Me toivomme, että uho on perusteltua. Mielestäni järjestelmän rakenne kuitenkin on edelleen toimiva ohjaavana, mutta pitää välttää, että järjestelmään rakentuu kilpailevia järjestelmiä. Eli tuotetaan ns. tutkintoja, jotka eivät ole osa virallista koulutusjärjestelmää. Itsenäisyyden nimissä on paljon epävirallisia koulutuksentarjoajia. Erittäin tärkeä haaste on myös duaalimallin arviointi ja sen jatko. Ihan lopuksi voin sanoa, että TEHYlle koulutusasiat ovat erittäin tärkeitä, koska nimenomaan koulutetun työvoiman kautta suomalainen terveydenhuolto jatkossa varmasti pysyy pystyssä. Olemmekin tämän syksyn aikana alkaneet valmistella omaa koulutusstrategiaa, jolle on annettu mm. seuraavia tavoitteita. Koulutusstrategian kautta haluamme vahvistaa hoitohenkilökunnan yhteiskunnallista asemaa, asiantuntemustamme ja kuulluksi tulemista, vahvistaa osaamista ja myös eri tehyläisten ammattien aseman ja vastuullisuuden selkiyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä, ja sitten oman ammattiin liittyvän aktiivisuuden lisääntyminen ja tietenkin tärkeänä asiana on, että sitä kautta myös asiakaslähtöisyys vahvistuisi.

17 Rehtori Matti Pursula Teknillinen Korkeakoulu 14 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT KILPAILIJOITA VAI KUMPPANEITA? Eriytyminen vai fuusio? Yliopistojen tehtävät Yliopistolaki edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä (ja taiteellista) sivistystä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta nuorison kasvattaminen Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa (Lausunnolla oleva lain muutos) Professorin tehtävät Lain mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta seurata tieteen kehitystä alallaan tarkastaa tutkielmia ja opinnäytetöitä edistää alansa opetusta ohjata opiskelijoiden opintoja

18 15 Ammattikorkeakoulujen tehtävät Ammattikorkeakoululain mukaan antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin tukea yksilön ammatillista kasvua harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä olla erityisesti yhteistyössä omalla alueellaan elinkeinoelämän ja koti- ja ulkomaisten oppilaitosten kanssa Ammattikorkeakoulun opettajan tehtävät Asetuksen mukaan kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään

19 16 Yliopistokoulutuksen tavoitteet Alempi korkeakoulututkinto tutkintoon kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen edellytykset hankkimansa tiedon soveltamisen työelämässä valmiudet tieteellisen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen Ylempi korkeakoulututkinto valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen Ammattikorkeakouluopetuksen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkinto laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen Ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilu antaa työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten

20 17 Koulutustehtävien vertailu Molemmat koulutukset tähtäävät asiantuntijuuteen, mutta painotuksissa on selvä ero Yliopistot: tieteellinen lähestymistapa (yleistävä teoreettinen koulutus) valmius jatkokoulutukseen (ei mainita AMKkoulutuksen tavoitteena) Ammattikorkeakoulut: käytännönläheinen työelämälähtöinen lähestymistapa (tämän päivän toimintatavat?) Tutkimustehtävien vertailu yliopistoissa opettajat tekevät itsenäistä tieteellistä tutkimusta, sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta Ammattikorkeakouluissa vastaavasti tehdään työelämälähtöistä, työelämää välittömästi palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä, mutta opettajalla ei ole itsenäistä tutkimusvelvoitetta Erona on tutkimustyön kysymyksen asettelu ja sen edellyttämän asiantuntemuksen teoreettinen syvällisyys, mutta ei sen sijaan välttämättä sovellettavuus käytäntöön

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot