KOTKAN PALVELULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN. Tutkimusraportti Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelman hankkeesta

Transkriptio

1 KOTKAN PALVELULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Tutkimusraportti Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelman hankkeesta

2

3 Kotkan palveluliikenteen kehittäminen Kotkan kaupunki Syyskuu 2006

4 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: Liikenne- ja viestintäministeriö

5 TIIVISTELMÄ Tässä Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelmaan sisältyneessä Kotkan palveluliikenteen kehittämistyössä (PAKE) on tarkasteltu Kotkan kaupunkiliikenteen lähitulevaisuuden järjestämistapaa. Työn päätavoitteena oli edesauttaa Kotkan joukkoliikennejärjestelmän tehokkuuden ylläpitämistä tilanteessa, jossa vähentyneet matkustajamäärät ovat aiheuttaneet uhan supistaa kaupunkiliikenteen linja-autovuorotarjontaa. Lisäksi työn tavoitteena oli joukkoliikennejärjestelmän esteettömyyden kehittäminen lisäämällä esteetöntä matalalattiakalustolla ajettavaa vuorotarjontaa. Työssä käsiteltiin kahta vaihtoehtoista Kotkan kaupunkiliikenteen järjestämistapaa: Vaihtoehto 1: Käytännössä koko sunnuntai- ja pyhäliikenne lakkautetaan ja korvataan kaupungin ostoliikenteellä. Lisäksi arkipäivän liikenteestä poistetaan joitakin vuoroja, joita korvaamaan perustetaan kaksi uutta kaupunkilinjaa (11 ja 25). Osa uusien linjojen vuoroista ajetaan ostoliikenteenä ja loput itsekannattavana. Yksi linja (34B) esitetään ajettavaksi jatkossa ostopalveluliikenteenä. Vaihtoehto 2: Koko sunnuntai- ja pyhäliikenne ajetaan edelleen yrittäjävetoisena linjaliikenteenä. Tässäkin vaihtoehdossa arkipäivän liikenteestä poistetaan joitakin vuoroja, joita korvaamaan perustetaan kaksi uutta kaupunkilinjaa (11 ja 25). Uudet linjat ajetaan kokonaisuudessaan linjaliikenteenä. Linja 34B esitetään tässäkin vaihtoehdossa ajettavaksi ostopalveluliikenteenä. Vaihtoehto 2:n rahoitustavaksi esitettiin liikennöitsijöille maksettavan lastenvaunukorvauksen korottamista. Työssä vertailtiin kahden yllämainitun vaihtoehdon palvelutasoa ja kustannuksia. Vaihtoehto 1 olisi vaatinut runsaasti kaupungin ostoliikennettä. Vaihtoehto 2 taas rahoitetaan korottamalla liikennöitsijöille maksettavaa lastenvaunukorvausta. Vaihtoehto 2 arvioitiin kaupungin kannalta edullisemmaksi, minkä vuoksi se valittiin kaupunkiliikenteen järjestämistavaksi alkaen. Palvelutason ja esteettömyyden kannalta vaihtoehdoilla ei ollut eroja. Kaupunkiliikenteen palvelutaso ja vuorotarjonta säilyvät uudistuksessa käytännössä ennallaan, mitä voidaan pitää hyvä tuloksena tilanteessa, jossa oli uhkana selvä tarjonnan väheneminen. Lisäksi Kotkan joukkoliikennejärjestelmän esteettömyys lisääntyy seuraavilla toimenpiteillä: Linja 34B (Karhula-Laajakoski) ajetaan alkaen matalalattiaisella pikkubussikalustolla palveluliikenteenä. Aikataulu ja ajoreitti säilyvät ennallaan. Tiutisen ja Karhulan väliseen lauantailiikenteeseen lisätään asiointivuoroja, jotka ajetaan matalalattiaisella pikkubussikalustolla palveluliikenteenä. Liikennöitsijät sitoutuvat kehittämään kalustoansa tavoitteena yhden uuden matalalattialinja-auton saaminen liikenteeseen joka vuosi. Jo nykyisin Kotkan kaupunkiliikenteestä noin 67 % ajetaan matalalla kalustolla.

6 ESIPUHE Tämä Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelmaan (ELSA = Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelma) sisältynyt työ on laadittu Kotkan kaupungin teknisen toimen toimeksiannosta Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:ssä. Kotkan kaupungin vastuuhenkilö työssä oli liikenneinsinööri Rauno Savela. A-Insinöörit Oy:ssä työn projektipäällikkönä toimi DI Jouni Rintanen. Työ on laadittu Kotkan seudun joukkoliikenteen ja esteettömyysasioiden sidosryhmien yhteistyönä. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Rauno Savela Simo Virtanen Ulla Marjamaa Seppo Nikkanen Seppo Jyrkilä Mika Collanus Jouni Rintanen Kotkan kaupunki, tekninen toimi Kotkan kaupunki, kuljetusyksikkö Etelä-Suomen lääninhallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Jyrkilä Oy Pohjolan Liikenne Oy Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy.

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1. JOHDANTO Työn lähtökohdat ja tavoite Työn sisältö ja toteuttamistapa Raportin sisältö KOTKAN PALVELULIIKENNE Palvelulinjojen perustamissyy ja nykyinen rooli Toimintaperiaate Linjasto ja liikennöitsijät Kannattavuus Matkustajamäärät, matkustajaprofiili, matkojen suuntautuminen Kalusto Informaatiojärjestelmä Lippujärjestelmä Pysäkit Kuljettajakoulutus palveluliikenteeseen Palvelulinjojen rooli erilliskuljetuksissa Palvelulinjojen tulevaisuus LIIKENNÖINTIMUUTOKSET Case Koskenrinne Kaupunkiliikenteen muutokset Lähtökohta ja ratkaisutapa Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehtojen vertailu ja kaupunkiliikenteen hoitotapa alkaen Palveluliikenteen kehittäminen Linja 34B Karhula - Laajakoski Linja P001 Ruukinkatu-Hovinsaari-Keskussairaala-Koskenrinne Tiutisen ja Karhulan välinen lauantailiikenne (Linja 5B) Sosiaalitoimen kuljetusten hoitaminen palveluliikenteellä MUUTOKSISTA INFORMOINTI... 41

8

9 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 1 1. Johdanto 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoite Kotkassa käynnistettiin vuonna 2003 ns. Esteetön Kotka hanke, joka pyrkii kehittämään kaupunkia ja sen erilaisia palveluja esteettömimmiksi ja tasaarvoisemmiksi kaikille käyttäjäryhmille. Vuosina Esteetön Kotka hankkeessa tehtiin esteettömyyskartoitusta käsittäen seuraavat asiakokonaisuudet: Liikenneturvallisuus Julkinen liikenne Palvelut, liikunta- ja virkistyspaikat. Koska esteettömyysasiat olivat ajankohtaisia Kotkassa samanaikaisesti kuin Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelmansa (ELSA), päätettiin lähteä syventämään Esteetön Kotka hanketta nimenomaan palveluliikenteeseen keskittyen. Vuonna 2005 toteutetussa Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO) hankkeessa määritettiin Kotkan palveluliikenteen nykytila, ongelmat ja tärkeimmät kehittämistarpeet. Hankkeen konkreettisimpana tuloksena määritettiin suositeltavat kehittämistoimenpiteet Karhulan torin palveluliikenteen pysäkille. Hankkeessa raportoitiin myös Esteetön Kotka hankkeen liikennesuunnittelua käsitellyt osa. ESKO-hankkeessa saatuja tuloksia päätettiin lähteä tarkentamaan Kotkan palveluliikenteen kehittäminen (PAKE) -jatkohankkeella, joka on esitetty tässä raportissa. PAKE-hankkeen tavoite voidaan kiteyttää seuraavasti: Kotkan avoimen joukkoliikennejärjestelmän tehokkuuden ylläpitäminen tilanteessa, jossa uhkana on linja-autoilla ajettavan liikenteen supistaminen matkustajamäärien vähenemisen takia. Kotkan joukkoliikennejärjestelmän esteettömyyden lisääminen tarjoamalla kysyntää vastaavia ja matalalattiaisella kalustolla ajettavia palveluliikennevuoroja. Tasa-arvoisuuden lisääminen Kotkan joukkoliikenteessä, koska tarkoituksenmukainen palveluliikenne ajetaan matalalla kalustolla palvellen erityisesti vanhusväestöä. Kustannusten vähentäminen selvittämällä voidaanko sosiaalitoimen järjestämiä kuljetuksia hoitaa avoimella palveluliikenteellä. Hanke vastaa Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategian tavoitteisiin muokkaamalla Kotkan liikenneympäristöä kaikille käyttäjäryhmille tasaarvoisemmaksi. Hanke on myös looginen jatke Esteetön Kotka ja ESKOhankkeille ja se tuo hyötyä kaupunkilaisille jatkamalla ja tarkentamalla jo aikaisemmin tehtyä esteettömyyden kehittämistyötä. 1.2 Työn sisältö ja toteuttamistapa Hankkeessa on tarkasteltu seuraavia asiakokonaisuuksia: Koskenrinteen palvelukodin asukkaiden hajasijoittamisen aiheuttamat mahdolliset muutokset palveluliikenteessä.

10 2 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Supistettavan hiljaisen ajan linja-autoliikenteen korvaaminen palveluliikenteellä tai paikallisliikenteen uudelleen organisoinnilla. Mahdollisuus hoitaa osa sosiaalitoimen kuljetuksista palveluliikenteellä. Muutoksista informointi. Työmetodina olivat asiantuntijahaastattelut sekä sidosryhmien (Kotkan kaupungin tekninen toimi, kuljetusyksikkö ja sosiaalitoimi, palveluliikenteen liikennöitsijät, kaupunkiliikenteen liikennöitsijät) välinen vuoropuhelu. Ohjausryhmän kokouksissa työstettiin muussa vuoropuhelussa esille tulleita kehittämisideoita. Työssä haastateltiin seuraavia henkilöitä: Rauno Savela Kotkan kaupunki, tekninen toimi Simo Virtanen Kotkan kaupunki, kuljetusyksikkö Arto Nygren Kotkan kaupunki, kuljetusyksikkö Eeva-Liisa Säisä Koskenrinteen palvelukodin johtaja Seppo Jyrkilä Jyrkilä Oy Ilkka Heino Henkilöliikenne Heino Ay Mika Collanus Pohjolan Liikenne Oy. Kuva 1. Työn päävaiheet. 1.3 Raportin sisältö Tämän raportin 2. luvussa on kuvattu Kotkan palveluliikenne. Aihekokonaisuuksina on esitetty palvelulinjojen perustaminen, toimintaperiaate, linjasto, kannattavuus, matkustajamäärät, kalusto, informaatio- ja lippujärjestelmä, pysäkit ja kuljettajakoulutus. Lukuun 3 on koottu työn aikana määritetyt kaupunki- ja palveluliikenteen muutossuositukset eli reitti- ja aikataulumuutokset. Luvussa 3 on myös pohdittu mahdollisuutta hyödyntää palveluliikennettä sosiaalitoimen kuljetuksissa.

11 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 3 Luvussa 4 on esitetty informointisuunnitelma eli tapa, jolla suunnitelluista muutoksista tiedotetaan joukkoliikenteen käyttäjiä.

12 4 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 2. Kotkan palveluliikenne 2.1 Palvelulinjojen perustamissyy ja nykyinen rooli Palvelulinjaliikenne käynnistettiin Kotkassa vuonna 1995 lähinnä kaupungin ohjaamina vanhustenkuljetuksina (mm. asiointi-, saunaja uimahallikuljetukset). Vuonna 1999 palveluliikenne laajeni yleiseksi, kaikille avoimeksi joukkoliikennelinjastoksi. Tässä vaiheessa linjoille annettiin omat tunnukset (P001 jne.), reitit ja aikataulut. Palvelulinjojen muuttaminen kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi johtui käytännössä siitä, että perinteistä linja-autoilla hoidettua liikennettä jouduttiin vähentämään vuoroja ja kokonaisia linjoja lakkauttamalla. Palveluliikenne tuli takaamaan minimipalvelutasoa alueille, joiden linja-autoliikenne oli lakkautettu tai sitä oli jouduttu olennaisesti vähentämään. Ajan kuluessa palveluliikenneverkostoa on saatu laajennettua. Linjoja ja aikatauluja suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon myös kaupungin eri hallintokuntien kuljetustarpeet. Jatkossakin palvelulinjojen rooli on säilynyt joukkoliikenteen minimipalvelutason ja kaupungin alueellisen tasa-arvoisuuden ylläpitäjänä. Erityisesti on pyritty takaamaan asiointimahdollisuus eli pääsy joukkoliikenteellä kaikista kaupunginosista Kotkansaareen, Karhulan keskustaan tai Sutelan market-alueelle. Myös palvelutaloista on pyritty järjestämään asiointimahdollisuus keskustoihin. Esimerkiksi P001 ajaa Koskenrinteeseen, minkä ansiosta matkustajien ei tarvitse kävellä linja-autolinja 2:n reitin varteen (noin 0,5 km). Ajan kuluessa palvelulinjojen rooli on muokkautunut selvemmin iäkkäämmän väestön kuljetusten hoitamiseen, koska kuljettaja avustaa matkustajia. Esimerkiksi Hovinsaaressa asuu runsaasti iäkkäämpiä palvelulinjojen käyttäjiä, joilla on palvelulinja P001:llä mahdollisuus asioida Kotkansaaressa. Ilman palvelulinjaa heidän olisi käveltävä Kotkantielle paikallisliikenteen linja-autoreitin varteen. 2.2 Toimintaperiaate Palvelulinjoilla liikennöidään ennalta määrättyjä ja aikataulutettuja reittejä pitkin. Auto voi kuitenkin aikataulun salliessa poiketa reitiltään hakemaan asiakasta kotiovelta tai viemään häntä kotiovelle. Poikkeama saa olla maksimissaan noin kahden minuutin / 5 km pituinen. Reitiltä poikkeamat tilataan suoraan puhelimitse autoilijoilta. Joillakin linjoilla poikkeamisesta veloitetaan yhden euron suuruinen lisämaksu, mutta pääsääntöisesti poikkeamiset eivät aiheuta lisäkustannuksia matkustajalle. Erityisesti keskussairaalaan ajettavat vuorot pyritään pitämään aikataulussaan eikä niillä juurikaan tehdä poikkeamia.

13 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 5 Poikkeamien lukumäärä vaihtelee viikonpäivittäin matkustajamäärän mukaan. Esimerkiksi Karhulaan ajettavilla linjoilla ehtii tehdä poikkeamia paremmin tiistaisin ja torstaisin, kun taas keskiviikkona eli Karhulan toripäivänä matkustajia on niin paljon, että poikkeamia ei ehdi tekemään. Myöskään lauantaisin poikkeamia ei juurikaan ehditä tekemään, koska aikataulut ovat niin tiukkoja. P001:llä ja P002:lla puolestaan ehditään hyvin tekemään pieniä enintään 2 min poikkeamia. Tiettyjen palvelulinjojen (P007, P008, P009, P010, P011) ja erityisesti lauantaivuorojen aikataulujen tiukkuus riippuu pitkälti siitä, että vuorot on perustettu korvaamaan poistettuja linja-autovuoroja eikä matka-aikaa ole haluttu pidentää. Näiden linjojen ja vuorojen vakiomatkustajat ovat tottuneet tiukempiin aikatauluihin eivätkä vaadikaan niin paljon poikkeamia. Näiden Karhulaan ajettavien linjojen matkustajat jaetaan pääsääntöisesti sopivasti reitin varrella oleviin kohteisiin eli Karhulan sairaalaan, kouluun ja torille. Palveluliikenteen autot pysähtyvät ottamaan matkustajia tai päästämään matkustajia kyydistä kaikkialla, missä se on turvallisen liikennöinnin puolesta mahdollista. Tavalliset bussipysäkit ovat usein käytettyjä pysähtymispaikkoja. Erityisiä palveluliikenteen pysäkkejä on muutamia. Kuva 2. Palvelulinjaliikennettä Karhulan linja-autoaseman edustan pysäkillä Vesitorninkadulla.

14 6 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 2.3 Linjasto ja liikennöitsijät Kotkassa on yhteensä 15 palvelulinjaa (P ). Lisäksi viikonloppuisin liikennöidään korvaavana palveluliikenteenä joitakin normaaleja linja-autovuoroja. Seuraavaan taulukkoon on koottu palvelulinjojen perustiedot. Linja Reitti Liikennöintiaika Vuoromäärä Liikennöitsijä P001 Ruukinkatu Hovinsaari Arkisin: Ruukinkadulta 5, V.Jyrkilä Oy - Keskussairaala - Koskenrinne Koskenrinteestä 3 P002 Ruukinkatu Mussalo Arkisin: Ruukinkadulta 5, V.Jyrkilä Oy - Tulli-Satama Satamasta 6 P003 Pernoo Prisma - Kotkan tori Arkisin: Pernoosta 1 Torilta 1 Henkilöliikenne Heino P004 Pernoo Prisma - Keskiviikkoisin: Pernoosta 1, Karhulasta 1 Henkilöliikenne P005 Karhula-Pernoo Jäppilä - Pernoo (syöttöliikenne) Arkisin: Lauantaisin: Sunnuntaisin: P006 Mäntykangas - Karhula Arkisin: P007 Peippola - Karhula Arkisin: Lauantaisin: P008 Koivula - Karhula Arkisin: Lauantaisin: P009 Juurikorpi - Karhula Arkisin: Lauantaisin: P010 Karhula - Tiutinen Keskiviikkoisin: Lauantaisin: P011 Ruukinkatu Katariina (Karhula) P012 Kotka Jumalniemi Karhula Veikkola Peippola - Huruksela P013 Karhula Koivula Keltakallio Itäranta Isännänraitti - Prisma Tiistaisin: Torstaisin: Lauantaisin: Arkisin: P014 Prisma Kotkan tori Tiistaisin ja torstaisin: P015 Rantahaka Kotkan linja-autoasema Lauantaisin: Sunnuntaisin: Taulukko 1. Kotkan palvelulinjojen perustiedot. Arkisin: Jäppilästä 11, Pernoosta 10 Lauantaisin: Jäppilästä 2, Pernoosta 4 Sunnuntaisin: Kaukolasta 3, Pernoosta 3 Karhulasta 2, Mäntykankaalta 2 Arkisin: Karhulasta 3, Peippolasta 3 Lauantaisin: Karhulasta 2, Peippolasta 2 Arkisin: Koivulasta 1 Lauantaisin: Koivulasta 3, Karhulasta 3 Arkisin: Karhulasta 4, Juurikorvesta 4 Lauantaisin: Karhulasta 2, Juurikorvesta 2 Keskiviikkoisin: Karhulasta 1, Tiutisesta 1 Lauantaisin: Karhulasta 2, Tiutisesta 2 Tiistaisin: Ruukinkadulta 2, Katariinasta 2 Torstaisin: Ruukinkadulta 2, Katariinasta 2 Lauantaisin: Ruukinkadulta 2, Hurukselasta 2 Arkisin: 5 eri reittiä, Karhulasta 11 lähtöä Tiistaisin ja torstaisin: Kotkan torilta 1, Mariakodista 1 Lauantaisin: Rantahaasta 1 Sunnuntaisin: Rantahaasta 1, la-asemalta 1 Heino Etelä-Suomen Linjaliikenne, Henkilöliikenne Heino, Kai Hostikka Henkilöliikenne Heino Etelä-Suomen Linjaliikenne, Kai Hostikka Etelä-Suomen Linjaliikenne, Kai Hostikka Etelä-Suomen Linjaliikenne, Henkilöliikenne Heino, Kai Hostikka Etelä-Suomen Linjaliikenne, Kai Hostikka Etelä-Suomen Linjaliikenne, Pohjolan Liikenne Oy (torstai) Henkilöliikenne Heino Kai Hostikka Henkilöliikenne Heino Henkilöliikenne Heino

15 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 7 Kotkan palvelulinjoja liikennöivät liikennöitsijät ja heidän liikennöimänsä linjat on lueteltu seuraavassa taulukossa. Liikennöitsijä Palvelulinja Henkilöliikenne Heino Ay P003, P004, P005, P006, P009, P012, P014, P015 Etelä-Suomen Linjaliikenne P005, P007, P008, P009, P010, P011 Kai Hostikka P005, P007, P008, P009, P010, P013 V. Jyrkilä Oy P001, P002 Pohjolan Liikenne Oy P011 (vain torstaisin) Taulukko 2. Palveluliikenteen liikennöitsijät ja heidän ajamansa linjat elokuusta 2005 alkaen. Palvelulinjojen linjaverkko ja vuorotarjonta on esitetty kuvassa 26 seuraavalla sivulla. Kuva 3. Etelä-Suomen Linjaliikenteen palvelubussi Karhulassa helmikuussa 2006.

16 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kotkan palvelulinjojen vuorotarjonta arkisin poikkileikkauksessa (molemmat ajosuunnat) Karttamerkit Palvelulinjat } Metriä Tuomas Talka, A-Tie Oy Kuva 4. Kotkan palveluliikenteen verkko ja vuorotarjonta

17 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kannattavuus Palvelulinja P001 (Ruukinkatu Hovinsaari Keskussairaala Koskenrinne) ajetaan vielä asti yrittäjävetoisesti, mutta kaikki muut Kotkan palvelulinjat ovat kaupungin kilpailuttamaa ostoliikennettä alkaen kaikki palvelulinjat ovat siis kaupungin ostoliikennettä. Vuonna 2004 Kotkan palveluliikenne sai valtionapua yhteensä Matkustajamäärät, matkustajaprofiili, matkojen suuntautuminen Matkustajamäärät Alla olevissa kaavioissa on esitetty Kotkan palveluliikenteen matkustajamäärätietoja. Kaavioissa on esitetty kaupungin ostamien palvelulinjojen matkustajamäärät. P001:n tiedot puuttuvat, koska se on tähän asti ajettu yrittäjävetoisesti. Palvelulinjojen matkustajamäärät vuosina 2002, 2003, 2004 ja Kuva 5. Kotkan palvelulinjojen kokonaismatkustajamäärät

18 10 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Palvelulinjojen matkustajamäärien kuukausivaihtelu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 6. Kotkan palveluliikenteen kokonaismatkustajamäärien kuukausivaihtelu vuonna matkoja kpl Matkojen määrä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7. Kotkan palveluliikenteen kokonaismatkustajamäärien kuukausivaihtelu vuosina Kuvassa on mukana myös vuoden 2006 tammi- ja helmikuun luvut.

19 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 11 Palvelulinjojen matkustajamäärät linjoittain vuonna P002 P003 P004 P005 P006 P007 P008 P009 P010 P011 P012 P013 P014 Taksireitti Kuva 8. Kotkan palvelulinjojen matkustajamäärät linjoittain vuonna Matkustajaprofiili Kaupunki ei seuraa tilastollisesti palvelulinjojen matkustajaprofiilia. Kuitenkin voidaan todeta, että palvelulinjojen matkustajat ovat pääosin liikkumisrajoitteisia ikääntyneitä henkilöitä, joiden olisi vaikeata päästä tavallisiin linja-autoihin ilman avustajaa. Rollaattorin avulla liikkuvia on paljon. Kuljettajan henkilökohtainen palvelu on ratkaisevan tärkeätä liikkumisen kannalta. koululaisia. Toinen pääkäyttäjäryhmä ovat koululaiset. Koululaisia on erityisen paljon P009:llä niillä vuoroilla, jotka korvaavat linja-autoja. Myös P013:n Koivulan suuntaan ajavilla vuoroilla on runsaasti koululaisia aamulla ja iltapäivällä. P005:llä matkustaa paljon yläasteikäisiä Lauantaisin palveluliikenteessä matkustaa arkipäiviä enemmän kaiken ikäisiä matkustajia, koska vuorot korvaavat pitkälti kaupunkiliikenteen linja-autovuoroja. P002:ta käyttävät pääasiassa Mussalon satamassa työssäkäyvät. Matkojen suuntautuminen Matkojen suuntautumista ei myöskään tutkita järjestelmällisesti. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan matkat suuntautuvat selkeästi asiointikeskuksiin eli: Kotkansaareen Karhulan keskustaan Sutelan Prisma-marketin alueelle, josta on muodostumassa palvelukeskittymä (mm. apteekki).

20 12 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 2.6 Kalusto Palveluliikenteessä ajetaan pääsääntöisesti 16-paikkaisilla pikkubusseilla, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat matalalattiaisia. Korkealattiaisella autolla ajetaan normaaleja viikonlopun linja-autovuoroja korvaavia palveluliikennevuoroja, joten korkealattiaisuus ei tässä tapauksessa ole yhtä ongelmallista kuin muussa palveluliikenteessä. Autoissa ei ole hissijärjestelmiä eikä tarvetta hisseille ole ilmennyt, koska pyörätuoliasiakkaita matkustaa harvoin palvelulinjoilla. Lähinnä P013:lla matkustaa myös pyörätuoliasiakkaita. Yhdessä jo käytöstä poistuneessa autossa oli niiaustoiminto, joka kuitenkin osoittautui käytännössä toimimattomaksi. Kalusto on osoittautunut käyttökelpoiseksi myös rollaattorien käyttäjille, koska kuljettajat avustavat rollaattorin käyttäjiä. Rollaattorin käyttäjiä matkustaa paljon palvelulinjoilla. Yhden arvion mukaan jopa lähes joka vuorolla matkustaa rollaattorin käyttäjä. Kuljettajien mukaan rollaattorin käyttäjiä on noin 1-4 /vrk. Rollaattorin käyttäjien lukumäärä vaihtelee linjoittain ja vuoroittain. Rollaattoreita käyttävät matkustajat eivät ole ongelma kaluston tilakapasiteetin kannalta, koska rollaattorit saa kasaan tarvittaessa matkan ajaksi. Huhtikuussa 2005 päättyneessä palvelulinjojen kilpailutuksessa Kotkan kaupunki ei edellyttänyt enää autoilta matalalattiaisuutta. Kaupunki edellytti ainoastaan, että autoissa on oltava paikat apuvälineille (rollaattori, pyörätuoli), lastenvaunuille sekä hyvät tartuntakahvat. Tämä merkitsee, että ainakin joiltakin liikennöitsijöiltä poistuvat palveluliikenteen matalalattia-autot muutaman vuoden kuluessa. Normaalilattialla varustetut autot mahdollistavat useampia matkustajapaikkoja, mikä on etu tilausliikenteessä, jota liikennöitsijät harjoittavat palveluliikenteen lisäksi. Kuva 9. Kotkan palvelubussikalustoa.

21 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Informaatiojärjestelmä aikataulut, mutta ei reittikarttoja. Palveluliikenteestä julkaistaan oma Palvelulinjojen aikatauluvihko, jossa on esitetty jokaisen linjan aikataulu, reittikartta ja liikennöitsijöiden yhteystiedot. Palveluliikenteen aikatauluvihkoa ja pieneen kokoon taitettavia Z-card aikatauluja jaetaan autoissa, linjaautoasemilla ja jul-kisissa rakennuksissa (esim. sairaala, uimahalli). Seutuliikenteen aikatauluvihkossa on myös palvelulinjojen Kotkan kaupungin www-sivuilta löytyvät myös palveluliikenteen aikataulut ( ). Palvelulinjojen päätepysäkeillä on aikataulut ja reittikartat, mikäli niitä ei ole hajotettu. Kymen Sanomissa, ilmaisjakelulehdissä ja Kotkan Paikallisliikenne-lehdessä ilmoitetaan liikennöintiä koskevat muutokset. Liikennöitsijät jakavat A4-kokoisia esitteitä ajamistaan palvelulinjoista reittien varrella. Kaupunki laatii jaettavat esitteet. Tällä tavalla pyritään täsmäinformoimaan palveluliikenteestä. Lisäksi autoissa on tarjolla palveluliikenneinformaatiota. Myös Kotkan kaupungin sosiaalitoimi toimittaa tietoa (aikataulukirja, A4-kokoisia reittikarttoja) palveluliikenteestä henkilöille jotka ovat anoneet ilmaisia taksimatkoja, mutta jotka eivät ole niitä saaneet. Kuva 10. Pysäkki-informaatiota Sutelan Prisman palvelulinjan pysäkillä.

22 14 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 2.8 Lippujärjestelmä Palvelulinjoilla on käytössä sama lippujärjestelmä kuin muussa Kotkan paikallisliikenteessä. Palveluliikenteessä maksu on normaali linja-auton taksa ja palvelulinjoilla voi maksaa myös älykorteilla. Kaksi pysäkin väliä voi matkustaa ns. citytaksalla, joka on 1,00. Älykortti on selvästi yleisin maksutapa palveluliikenteessä. Maksutyyppijakauma syöttö käteinen rattaat kortti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 11. Kotkan palveluliikenteen maksutyyppijakauma vuonna Kuljettajahaastattelun mukaan matkustajat tietävät melko hyvin palveluliikenteessä käytettävän lippujärjestelmän. Myös kuljettajat mainitsivat matkakorttia käytettävän yli puolessa matkoista. Ainoastaan keskiviikkoisin Karhulaan suuntautuvilla matkoilla käteismatkustajia on enemmän, koska Karhulan toripäivänä matkustaa enemmän satunnaisempia joukkoliikenteen matkustajia. 2.9 Pysäkit Palvelulinjoilla on päätepysäkit ja lisäksi Kotkassa on muutamia erillisiä palvelulinjapysäkkejä. Erillisiä palveluliikennepysäkkejä ovat: Karhulan tori Sutela (Prisma-market) Jumalniemi (Citymarket, Anttila) Karhulan uimahalli Keskussairaala Paimenportin palvelukeskus. Edellä luetellut pysäkit on esitetty seuraavassa kuvassa.

23 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 15 Karhulan tori Citymarket, Jumalniemi Anttila, Jumalniemi Prisma, Sutela Karhulan uimahalli Kotkan keskussairaala Kuva 12. Palveluliikenteen pysäkkejä Kotkassa. Paimenportin palvelukeskus

24 16 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Palvelulinjapysäkkejä on pyritty sijoittamaan palveluliikenteen kannalta erityisen tärkeisiin kohteisiin, ja ne on merkitty Palvelulinja-kilvin. Palvelulinjojen autot voivat siis pysähtyä kaikkialla, missä liikenneturvallisuus sallii pysähtymisen. Edellä mainitusta syystä ei ole ilmennyt tarvetta lisätä erillisiä palvelulinjojen pysäkkejä. Yleisesti pysähtymiseen käytetään kaupunkilinjojen pysäkkejä. Kuva 13. Matkustaja nousemassa P011:n kyytiin Katariinassa Mäntykadulla kesällä Kuljettajakoulutus palveluliikenteeseen Palvelulinjojen kuljettajille ei ole järjestetty erityistä koulutusta. Liikennöitsijä on valinnut kuljettajiksi sopiviksi katsomansa henkilöt. Käytännön asiakaspalvelutilanteet ja matkustajapalaute ovat opettaneet kuljettajille oikean toimintatavan. Myös kokemus monista vakiomatkustajista helpottaa työskentelyä ja matkustamista. Uusien kuljettajien tullessa palveluliikenteeseen kokeneemmat kuljettajat opastavat työhön. Kuva 14. Matkustajien avustamista P013:lla Karhulan torin palvelulinjan pysäkillä toukokuussa 2005.

25 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Palvelulinjojen rooli erilliskuljetuksissa Palveluliikennettä ei Kotkassa hyödynnetä hallintokuntien erilliskuljetusten hoitamisessa. Sairaalan kuljetukset ja esimerkiksi vanhusten saunakuljetukset ajetaan tilausajoina invataksilla. Erillisiä koululaisvuoroja ei ajeta palveluliikenteellä. Kaikki matkakortin saaneet koululaiset (koulumatka > 5 km) voivat tarpeidensa mukaan käyttää avointa palveluliikennettä. Koululaiset käyttävät paljon esimerkiksi kaupunkilinja 2:n ja P005:n yhdistelmää (Pernoon suunta). Asiointilinjat Kotkan kaupungin sosiaalitoimi ostaa suljettuina kuljetuksina ajettavat asiointilinjat. Asiointilinjoja ajetaan keskiviikkoisin Karhulaan (8 reittiä) ja torstaisin Kotkansaareen (3 reittiä). Asiointilinjaa on toivottu myös Sutelan Prisma-markettiin. Asiointilinjojen kyytiin pääsevät sosiaalitoimen päätöksellä henkilöt, jotka eivät huonon kuntonsa takia kykene matkustamaan avoimella joukkoliikenteellä. Matkustajat ovat pääasiassa sosiaalilain mukaisia matkustajia. Matkan omavastuuhinta on 6 km linja-autotaksan verran eli tällä hetkellä 2,50. Asiointilinjojen kuljetus tilataan liikennöitsijän keskuksesta ja kuljettaja hakee matkustajan kotoa ja avustaa hänet paluumatkalla kotiovelle asti. Matkustaja saa kuljetusta tilatessaan arvioidun hakemisajan. Avoimeen palveluliikenteeseen verrattuna asiointilinjoilla on enemmän aikaa matkustajien avustamiseen. Kotkan sosiaalitoimen tavoitteena olisi, että suljetut asiointilinjat voitaisiin lopettaa ja kaikki sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset voitaisiin hoitaa avoimilla palvelulinjoilla. Tällä hetkellä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska palvelulinjojen aikataulut ovat liian tiukkoja eikä kuljettajilla ole riittävästi aikaa avustaa matkustajia Palvelulinjojen tulevaisuus Haastatteluissa esitettiin arvioita, että jatkossa asiointilinjat tulevat lisääntymään ja korvaamaan erityisesti laitakaupunkialueiden linja-autoliikennettä. Kuva 15. P007:n palvelubussi maaseutumaisella Mukasentiellä Kotkan Riihikalliossa.

26 18 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 3. LIIKENNÖINTIMUUTOKSET 3.1 Case Koskenrinne Koskenrinteen vanhusten palvelukoti sijaitsee Kotkan Korelassa noin 4 km Kotkansaaren keskustasta pohjoiseen. Koskenrinteessä on 107 vuokra-asuntoa (osassa 2 asukasta eli asukkaita on enemmän kuin 107). Palvelukodin joukkoliikenneyhteydet hoidetaan palvelulinjalla P001. P001 ajaa arkisin (maanantai-perjantai) Koskenrinteen ja Kotkansaaren keskustassa sijaitsevan Ruukinkadun paikallisliikenneterminaalin väliä seuraavalla vuorotarjonnalla: Koskenrinteestä Ruukinkadulle 9.30 (9.50 Ruukinkadulla) (12.20 Ruukinkadulla) (13.10 Ruukinkadulla) Ruukinkadulta Koskenrinteeseen (11.50 Koskenrinteessä) (12.50 Koskenrinteessä) Taulukko 3. P001:n vuorotarjonta Koskenrinteen ja Kotkansaaren välillä arkisin. Vuorotarjonta mahdollistaa siis arkipäivinä Koskenrinteestä Kotkan keskustaan suuntautuvan asioinnin. Asiointiaikaa Kotkansaarelle jää siis valinnan mukaan joko 1 h 40 min tai 2 h 35 min. Koskenrinteen palvelukodin johdon mukaan palvelulinja P001 palvelee sekä reitin että vuorotarjonnan suhteen melko hyvin Koskenrinteen asukkaita. Asukkaat ovat myös käyttäneet kyseistä linjaa kohtuullisen hyvin. Tässä raportoitavassa PAKE-hankkeessa selvitettiin tarvetta muuttaa P001:n ajoreittiä tai vuorotarjontaa Koskenrinteen palvelukodin remontin takia. Koskenrinteen palvelukotia on remontoitu vuosien aikana. Remontti pystytään kuitenkin toteuttamaan suunnitelmallisesti jaksottaen siten, että vain pieni osa palvelukodin asukkaista joudutaan hajasijoittamaan Kotkan muihin palvelukoteihin (Kotkakoti, Sapokan Helmi, Karhulakoti), jotka sijaitsevat pääasiassa Kotkansaarella keskustan palveluiden läheisyydessä. Tästä syystä ei ole tarvetta muuttaa P001:n ajoreittiä tai aikatauluja, joten P001:n liikennöinti jatkuu ennallaan. Kuva 16. Remontoitava Koskenrinteen palvelukoti helmikuussa 2006.