Paikallisliikenne 39. PAIKALLISLIIKENNEPÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisliikenne 39. PAIKALLISLIIKENNEPÄIVÄT"

Transkriptio

1 Paikallisliikenne S U O M E N P A I K A L L I S L I I K E N N E L I I T T O 39. PAIKALLISLIIKENNEPÄIVÄT

2 Paikallisliikenne 1/11 Paikallisliikenneliitto ehdottaa määrätietoisia toimia joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi 4 Liikennesuunnittelija on aina väärässä 6 Joukkoliikenteen luotettavuutta pitää parantaa 9 HSL:n laajeneminen toisi paljon etuja 10 Tulevaisuuden liikenne kulkee raiteilla 14 Turussa voi saada yllätyspostia matkataiteilijalta 16 Turun kaupunkiseudun asukkailta kysyttiin joukkoliikenteestä 17 Sujuuko bussilla hyvin Helsingissä? 18 Helsinki rakentaa uusia ratikkareittejä 22 Raitioliikenne jäänyt jalkoihin 24 Koulutuspäivä tuo tilaajan ja kuljettajat saman pöydän ääreen 25 VR Group rekrytoi junamyyjiä matkustajaliikenteen asiakaspalvelutehtäviin 26 VR Group uudistaa kalustoaan ohjaus- ja ravintolavaunuin 28 Uutiset 29 SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITTO RY - PLL Finlands Lokaltrafikföreningen rf - LTF Finnish Public Transport Association Suomen Paikallisliikenneliitto ry. on kaupunkien joukkoliikenteen yhteistyö- ja etujärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden ja koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat liikenteenharjoittajia ja joukkoliikenteen tilaajia: liikelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linja-autoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Liiton kannatusjäsenet ovat paikallisliikenteen kanssa työskenteleviä tahoja, jotka eivät harjoita liikennöintiä; mm. laite- ja palvelutoimittajia sekä kaupunkeja. Lisäksi liitolla on kunniajäseniä, jotka ovat henkilöjäseniä. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet kuljettivat vuonna 2009 yhteensä 390 miljoonaa matkustajaa, joka on noin 75 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Varsinaisilla jäsenillä on noin 2200 linja-autoa ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Paikallisliikenneliitto on perustettu

3 PÄÄKIRJOITUS Seudullisen joukkoliikenteen lisääminen on vaikuttavin keino Pekka Aalto toiminnanjohtaja Vaalit muuttivat Eduskunnan valtasuhteita ja hallitusohjelmaa koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Uusi hallitus nimettäneen toukokuun loppuun mennessä. Ohjelmaan tullaan kirjaamaan myös hallituskaudella noudatettavaa liikennepolitiikkaa koskevat tavoitteet ja poliittiset linjaukset. Kun uudenkin hallituksen tavoitteena on todennäköisesti liikennejärjestelmien toiminnan tehostaminen, säästöt väyläinvestoinneissa, ilmastomuutoksen hillintä ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen, on tehokkaaksi todettu keino joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääminen. Selvästi sanottuna: enemmän matkustajia joukkoliikenteeseen lisäämällä tarjontaa, parantamalla palveluiden luotettavuutta ja alentamalla matkalippujen hintoja. Alueellisesti parhaat ja realistiset mahdollisuudet joukkoliikenteen matkustuksen lisäämiseen on selvitysten mukaan Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueilla ja sielläkin pääasiassa keskuskaupunkien kehyskunnissa. Seuraavana tulevat muutamat keskisuuret kaupunkiseudut, kuten Oulu ja sen lähikunnat. Näillä talousalueilla kehyskuntien työmatkaliikenne perustuu henkilöauton käyttöön. Joukkoliikennettä käytetään vain vähän. Kysyntäpotentiaalia olisi, jos palvelutaso ja hinnat saadaan kilpailukykyisiksi. Mutta joukkoliikenteen järjestämistapaa täytyy ensin radikaalisti kehittää nykyisestä. Ohjelma- ja tavoitetasolla kaupunki- ja seutuliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen matkustuksen lisääminen oli huomioitu jo edellisen hallituksen liikennepolitiikassa. Tulokset jäivät huonoiksi, koska täytäntöönpanoa jarrutti mm. määrärahojen pienuus. Hyvä johtoajatus on edelleenkin valtion joukkoliikennetuen kohdentaminen nykyistä merkittävästi enemmän näille valtakunnallisille kasvualueille. Ehtona olisi asianomaisten kaupunkiseutujen merkittävä oma taloudellinen panostus palvelutason parantamiseen ja matkalippujen hintojen alentamiseen. Toinen ehto on, että joukkoliikennepalvelut suunnitellaan ja organisoidaan työssäkäyntialueen laajuisina kokonaisuuksina. Kyse ei ole organisaatioiden ja byrokratian lisäämisestä, vaan nykyisten organisaatioiden toimivaltaalueiden muuttamisesta hallinnon rationalisoinnin ja liikenteen hoidon edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi Helsingin työssäkäyntialueella tehdyt selvitykset osoittivat, että kaikkien kehyskuntien olisi järkevää liittyä Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän jäseniksi. Hyötyjiä olisivat sekä matkustat, että kunnat ja myös valtio säästyvien infrakustannusten kautta. Joukkoliikennemarkkinan kasvu parantaisi niiden toimivuutta ja edistäisi tervettä kilpailua bussiliikenteessä koko talousalueella. Mutta matkustuksen lisääntyminen ja palvelutason parantaminen eivät tietenkään voi toteutua kokonaan ilman kustannuksia ja kuntien kohtuullista lisäpanostusta. Viimeaikaiset huonot kokemukset HSL:n ja kehyskuntien yhteistyön edistymisessä ovatkin osoittaneet, että valtion liikennepoliittiselle ohjaukselle olisi nyt tarvetta. Kannustaviin ohjauskeinoihin kuuluisi se, että yhteiseen hoito-organisaatioihin liittyville kehyskunnille myönnettäisiin korotettua valtiontukea määräajaksi, vaikkapa neljäksi vuodeksi. 3

4 Paikallisliikenneliitto ehdottaa määrätietoisia toimia joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi Viimeisten 10 vuoden aikana ilmastonmuutoksen torjuminen, energiankulutuksen vähentäminen ja liikenteen ruuhkautumisen aiheuttamien haittojen hillitseminen ovat kansainvälisellä tasolla nousseet liikennepoliittisen keskustelun ytimeen. Tehokkaimpana keinona näiden tavoitteiden edistämiseen nähdään kaikkialla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden merkittävä kasvattaminen. Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP on asettanut koko maailmaa koskevaksi tavoitteeksi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Liikkumisen yleisen kasvun myötä tavoite merkitsee tosiasiassa joukkoliikenteen matkamäärien kolminkertaistamista. Ruotsissa maan liikennevirasto, kunta- ja maakuntaliitto sekä joukkoliikennealan järjestöt ovat yhdessä asettaneet kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle vieläkin haastavammat tavoitteet; Ruotsin on tarkoitus kaksinkertaistaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus jo vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ei vastaavia tavoitteita ole asetettu. Suomen Paikallisliikenneliitto ry katsoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen, energiankulutuksen vähentäminen ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen edellyttävät määrätietoisia toimenpiteitä. Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa toteutetaan toimenpiteitä, joiden avulla edistetään joukkoliikenteen käyttöä. Erityisesti pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet, Länsimetro, Kehärata, Helsingin raitioliikenneverkon laajennukset ja tulevaisuudessa Pisara, metron laajennukset Kivenlahteen ja Östersundomiin sekä Raide-Jokeri ovat hankkeita, jotka kasvattavat merkittävästi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Valitettavasti suurten kaupunkien kehyskunnissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joiden joukkoliikenne perustuu bussiliikenteeseen, ei ole näköpiirissä mainittavia kehittämistoimenpiteitä. Paikallisliikenneliitto katsoo, että ensimmäisenä askeleena kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseksi kaikilla kaupunkiseduilla tulee edistää seudullisten joukkoliikenneviranomaisten syntymistä. Helsingin seudulla Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymä (HSL) on tästä hyvä esimerkki, vaikka vielä tällä hetkellä se kattaa vain osan seutua. Seudullisten joukkoliikenneorganisaatioiden myötä kuntien ja valtion tulisi osoittaa riittävät resurssit joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Joukkoliikenteen kilpailukykyä ja sitä kautta sen kulkumuoto-osuutta voidaan lisätä parhaiten toisaalta joukkoliikenteen tarjontaa ja palvelutasoa parantamalla ja toisaalta luomalla yhteisiä lippujärjestelmiä ja alentamalla matkalipun hintoja. Tämä ei tapahdu ilman merkittävää yhteiskunnan rahoituspanostuksen lisäämistä. Kuntien ohella myös valtion on perusteltua lisätä seudullisiin järjestelmiin liittyvien alueiden joukkoliikennetukea lisäähän tämä valtakunnallisestikin tehokkaimmin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Hyödyt panostuksesta joukkoliikenteeseen ovat moninaiset. Välittömimpinä vaikutuksina voidaan mainita liikenneverkon toimivuuden parantuminen, mikä lyhentää matka-aikoja kaikessa liikenteessä, niin henkilöautoliikenteessä kuin kaupallisessakin liikenteessä (kaupan ja teollisuuden kuljetukset, taksit). Muita seurauksia ovat myönteiset vaikutukset ilmanlaatuun ja liikenteen kokonaisenergian kulutukseen. Näin oltaisiin tehokkaalla tavalla hidastamassa kasvihuoneilmiötä. Rahallisesti kustannussäästöjä on odotettavissa siitä, että investointitarve liikenneväyliin tulee pienentymään merkittävästi. Joukkoliikennealalle uuden alun ottaminen merkitsee lisää markkinoita lisää työtä, lisää työpaikkoja ja mahdollisuuksia investoida uuteen bussikalustoon. Laajentuneiden markkinoiden myötä voidaan myös olettaa, että kilpailtujen bussiliikennemarkkinoiden toimivuus tulee parantumaan. Joukkoliikenteen suurin piilevä kysyntäpotentiaali on kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Tällä hetkellä niiden liikenne perustuu henkilöautoliikenteeseen, mutta määrätietoisilla toimilla kehityksen suuntaa voidaan muuttaa. Juuri siksi Paikallisliikenneliitto pitää tärkeänä seudullisten joukkoliikenneviranomaisten toiminta-alueiden laajentamista. Uuden kehityspolun avaamiseksi Paikallisliikenneliitto ehdottaa lopuksi, että Suomessakin alan toimijat valtio, kunnat, alan järjestöt ja yrittäjät ryhtyisivät yhdessä toimiin kansainvälisten esimerkkien mukaisesti joukkoliikenteen kysynnän ja kulkumuoto-osuuden merkittäväksi kasvattamiseksi. 4

5 39. Paikallisliikennepäivät Helsingissä Paikallisliikennepäivien seminaari Hotelli Presidentissä Joukkoliikenteen ulkonäyttely Narinkkatorilla Autottomana päivänä 5 Ilmoittautuminen tapahtuu kätevimmin internetsivujemme kautta:

6 Viiden vuosikymmenen aikana joukkoliikennettä suunnitellut Leo Kallionpää saa hyvän mielen onnistuneista oivalluksista ja positiivisesta palautteesta. Vihaisia viestejä toki tulee sitäkin enemmän, mutta se kuuluu ammattiin. Liikennesuunnittelija on aina väärässä TEKSTI JA KUVAT PETRI P. PENTIKÄINEN Vuonna 1970 konsulttitoimistoissa aloittanut HSL:n liikennesuunnitteluosaston ryhmäpäällikkö Leo Kallionpää sulki Pasilan konttorin oven viimeistä kertaa toukokuun alkupuolella. Eläkepäivillään hän aikoo jatkaa joukkoliikenteen aktiivikäyttäjänä, mutta tarkoitus ei ole alkaa hankalaksi asiakkaaksi. Olen itse kuullut niin paljon valituksia, että en aio niitä antaa. Vinkkejä voin kyllä kertoa, Kallionpää lupaa. Internetin aikakausi on räjäyttänyt palautteiden määrän, ja kun kyse on joukkoliikenteen suunnittelusta, viestit ovat yleensä negatiivisia. Tästä maasta löytyy viisi miljoonaa omasta mielestään parempaa suunnittelijaa, Leo Kallionpää nauraa. Ihmiset ovat hyvin vaativia. Joku soitti kerran kiukkuisena, että eikö jonkun vuoron lähtöaikaa voisi siirtää, koska hän on joka päivä kaksi minuuttia liian aikaisin töissä. Joukkoliikennesuunnittelijan onkin oltava kutsumusammatissa. En muista yhtään reitti- tai aikataulumuutosta, josta ei olisi tullut vihaista palautetta. Mutta muutokset kannattavat, jos ne palvelevat selvästi suurinta osaa paremmin kuin ennen. Joukkoliikenteen kaltaista näkyvää palvelua kehitettäessä törmätään usein muutosvastarintaan, oli tekeillä sitten miten hyvä parannus tahansa. Eläkkeelle siirtynyt Leo Kallionpää toivoo, että suunnittelutehtäviin tulisi jatkossakin nuoria. 6

7 7

8 Ihmisillä on tapana vastustaa muutoksia. Se, mikä on nyt, on aina parasta, ja siihen on totuttu. Kaikkia muutoksia pidetään heikennyksinä, Kallionpää sanoo. Ruuhkat ovat tasoittuneet Omalta uraltaan ehkä suurimpina yksittäisinä muutoksina Kallionpää listaa metron ja Jokeri-linjan, josta tuli nopeasti suosittu. Jokeri-linja on ylivoimaisesti suurimpia menestystarinoita. Katsoimme aikanaan, missä poikittaisliikenteessä olisi aukkoja ja reitti, joka risteäisi kaikki sisääntuloväylät. YTV myöhemmin toteutti suunnitelman, ja nyt aamuruuhkassa on jo positiivinen ongelma: matkustajia on kapasiteettiin nähden jopa liikaa. Liikennesuunnittelulle on ominaista sen hitaus. Välittömästikin havaitut epäkohdat voidaan korjata vasta tietyllä viiveellä, joka tulee ongelman seurannasta, suunnittelusta ja yhteistyöstä liikennöitsijän kanssa. Kallionpää sanoo, että pienikin muutos voi siksi kestää kuukauden. Kun Kallionpää aloitti alalla, ei ollut sopimusliikennettä eikä yhteistariffia. Yksityiset liikennöitsijät saivat lipputulot, ja suunnittelivat itse tarjontansa. Joukkoliikenteen tarjonta oli 70-luvulla monin paikoin suurempaa. Vuorovälit olivat monessa paikassa selvästi lyhyempiä kuin nykyään. Joukkoliikenteen matkustajamäärä suhteessa muuhun moottoriliikenteeseen on ikävä kyllä mennyt koko ajan alaspäin. Aikataulusuunnittelun kannalta takavuosien liikenne oli hankalampaa. Lähes kaikki menivät töihin seitsemäksi tai kahdeksaksi, ja illalla päästiin samaan aikaan pois. Aamun kysyntäpiikki on olemassa tänä päivänäkin, mutta iltapäiväruuhka on tasoittunut. Illalla ollaan pitempään töissä tai käydään asioilla ja ostoksilla, kun kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet. Täsmällisyyttä pitäisi parantaa Taloudelliset syyt ovat johtaneet myös vaihdollisten yhteyksien lisääntymiseen. Monet asiakkaat kokevat ne hankalina, mutta suunnittelija näkee vaihdoissa myös hyvät puolet. Monta kertaa vaihdollisella yhteydellä pääsee nopeammin perille, kun osaa käyttää kaikki mahdollisuudet. Reaaliaikaisen pysäkki-informaation lisääminen auttaisi vaihdoissa. Myös Kallionpään matka Espoon Nuottaniemestä Helsingin keskustaan muuttuu vaihdolliseksi, kun länsimetro aikanaan aloittaa. Matka-aika pitenee, mutta Kallionpää uskoo, että täsmällisyys kuitenkin paranee. Joukkoliikenteen tärkein houkuttelevuustekijä on luotettavuus ja täsmällisyys. Sitä se ikävä kyllä ei tänä päivänä aina ole. Talvi oli vaikea, ja ainoa, joka toimi jokseenkin hyvin, oli metro. Kallionpää pahoittelee, että joukkoliikenteen kyky selvitä vaikeista olosuhteista on viime vuosina heikentynyt. Yksi syy on katujen kunnossapito, joka ei ole kyennyt vastaamaan lumihaasteisiin. Lisäksi kulkuneuvot ovat muuttuneet monimutkaisiksi, mikä on lisännyt häiriöherkkyyttä. Ovatko bussitkin kuin pesukoneita ja televisioita: ne kestävät entistä lyhyemmän ajan? Ei tehdä enää yksinkertaisia linja-autoja, ja toisaalta HSL itsekin on osin syypää, kun se asettaa kalustolle tiukkoja vaatimuksia. Ongelman ratkaiseminen palkitsee Liikennesuunnittelussakin ovat vallan ottaneet koneet. Ruutupaperia ei Kallionpääkään juuri ole enää käyttänyt, mutta ulkoilmassa, paikan päällä on tietokoneista huolimatta käytävä usein. Työn paras puoli on ollut mahdollisuus parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Kun keksii ratkaisun johonkin vaikeaan ongelmaan, se tuntuu aina hyvältä. Ahaa-elämykset pitävät yllä motivaatiota, samoin kuin positiiviset palautteet. Tähän sokeutuu ja kangistuu helposti. Alkaa ajatella, että asiat on tehtävä näin. Veren vaihtuminen on aina hyvä asia. Kallionpää toivoo, että joukkoliikenne muistetaan aina, kun kasvavalle seudulle suunnitellaan uutta asutusta. Laadukkaan joukkoliikenteen voi saada omakotialueellekin, kunhan suunnittelu tehdään ajoissa. Jos alue on viuhka joka suuntaan, tulee ongelmia, mutta jos asutus on sijoitettu käytävään, joukkoliikenne saadaan hyväksi, varsinkin, jos omakotialue on kerrostaloalueen välittömänä jatkeena. Tarjonnan pitää olla heti kattavaa. Siinä joutuu alkuvaiheessa ajamaan tyhjiä penkkejä, mutta ihmiset oppivat näin käyttämään palvelua. 8

9 KOLUMNI Arttu Kuukankorpi HSL linjasto- ja aikataulusuunnittelun ryhmäpäällikkö Joukkoliikenteen luotettavuutta pitää parantaa Matkustajille luotettavuus on tärkein joukkoliikenteen palvelutasotekijä. Luotettavuutta on yritetty parantaa pääkaupunkiseudulla erilaisilla toimenpiteillä, mutta valitettavan heikoin tuloksin: normaalioloissakin luotettavuus on heikentynyt, puhumattakaan talvikuukausien aikaisesta kaaoksesta. Matkustajalle tärkeintä on päästä perille luvattuun aikaan. Joukkoliikenteen puolelta asiaa voi parantaa kahdella eri keinolla: joko lupaamalla vähemmän tai parantamalla liikenteen luotettavuutta. Muun liikenteen seassa kulkevan joukkoliikenteen ajoaikojen suunnittelussa tinkimättömänä lähtökohtana pitää olla ajoajan riittävyys. Kun se on kunnossa, on matkustajien kannalta seuraava ongelma ajoaikojen suuri hajonta: joku päivä bussi saattaa lähteä ennen pysäkkiaikataulun mukaista aikaa, joku toinen päivä se taas on perillä reilusti reittioppaan kertoman ajan jälkeen. Vaikka pysäkkiaikataulujen ja reittioppaan ajat ovat arvioituja aikoja, pidetään niitä yleisesti lupauksina. Ainakin reittioppaan kaltaisiin palveluihin voitaisiin tuottaa arvioidun ohitusajan sijasta kaksi eri aikaa: lähtee aikaisintaan -aika ja saapuu viimeistään -aika. Silloin järjestelmä osaisi kertoa asiakkaalle, milloin hänen pitää olla aikaisintaan lähtöpysäkillä ja milloin hän viimeistään saapuu perille. Järjestelmän ehdottamat vaihdotkin toimisivat paremmin. Tämä olisi yksi keino luvata vähemmän, vaikka varsinainen palvelutaso ei miksikään muuttuisikaan. Liikenteen täsmällisyys on heikentynyt sitä mukaa kun muu liikenne on lisääntynyt. Joukkoliikenteelle ei ole annettu etuuksia samaa tahtia ruuhkaantumisen kanssa, vaan se on joutunut entistä enemmän muun liikenteen armoille. Täsmällisyyttä voidaan parantaa kahdella eri keinolla: joko ohjeistamalla nopeasti kulkevia vuoroja hidastamaan tai sitten tekemällä infraratkaisuja, jotka vähentävät joukkoliikenteen riippuvuutta muusta liikenteestä. Hidastamalla nopeita vuoroja esimerkiksi asettamalla ajantasauspysäkkejä hoidetaan oiretta, ei itse ongelmaa. Tätä keinoa on käytetty Helsingin raitioliikenteessä, jossa pysäkkiaikataulut on suunniteltu niin että 80% lähdöistä ehtii niihin, ja kuljettaja näkee ajoneuvotietokoneen näytöltä jatkuvasti, paljonko vuoro on edellä tai myöhässä. Näin pitkälle vietynä luotettavuus on kyllä hyvä, mutta nopeus kärsii: 80% lähdöistä joutuu hidastelemaan välttääkseen etuajassa ajamista. Ajantasaus on osattava suunnitella taitavasti, ettei se hidasta liikennettä tarpeettomasti. Itse ongelman ratkaisemiseksi joukkoliikenteen on päästävä kulkemaan muusta liikenteestä riippumatta. Ensiksi on tunnistettava paikat, missä joukkoliikenne kärsii muusta liikenteestä. Yksi tapa on selvittää sitä erilaisilla mittareilla, esimerkiksi vertailemalla ruuhka-ajan ajoaikoja muiden aikojen ajoaikoihin. Paras tuntemus löytyy kuitenkin kuljettajilta, jotka näkevät samat ongelmakohdat toistuvasti. Suunnittelijoiden on kyettävä keräämään kuljettajilla oleva valtava tietomäärä. Niillä alueilla, missä tilaa on, ongelma on ratkaistavissa rahalla rakentamalla esimerkiksi bussikaistoja. Rahalla ratkaiseminen on usein kannattavaa, koska luotettavuuden paranemisen lisäksi etuudet nopeuttavat joukkoliikennettä. Siellä, missä tilaa ei enää ole, joudutaan tekemään arvovalintoja: halutaanko priorisoida joukkoliikenne ensisijaiseksi kulkumuodoksi, johon autoliikenteen ruuhkat eivät vaikuta, vai annetaanko joukkoliikenteen menettää kilpailukykyään ruuhkissa seisomiseen, jolloin autoilu ja ruuhkat kasvavat entisestään. Autoilun rajoittaminen voi olla henkisesti vaikeaa, mutta jos sitä ei saada tehtyä siellä missä joukkoliikennettä ei voi muuten priorisoida, ei joukkoliikenteellä ole menestymisen edellytyksiä. Joukkoliikenne menestyy hyvin paikoissa, joissa se pääsee ohittamaan muun liikenteen ruuhkat. Näin on esim. raskaan raideliikenteen tapauksessa. Jos koko joukkoliikenneverkko saataisiin toimimaan ruuhkista riippumatta ja luotettavasti, olisi joukkoliikenteen suosio varmasti paljon nykyistä suurempi. Mahdollisuudet suunnitella hyvää joukkoliikennettä olisivat aivan eri tasoa, jos vaihdot voitaisiin suunnitella luotettavien ajoaikojen pohjalta. Sekä infrahankkeiden valinnassa että arvovalinnoissa kukaan muu ei pidä joukkoliikenteen puolta, jos eivät joukkoliikenteen toimijat itse. Joukkoliikenteen puolesta puhumisen pitäisi olla kiinteä osa mm. toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä. Niiden pitäisi vaatia joukkoliikenteen priorisointia voimakkaasti, jotta väärään suuntaan mennyt kehitys saataisiin käännettyä. Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä, että jos joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto, vaikuttaa se ennen pitkää laajamittaisesti liikkumistapavalintoihin, kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta koko kaupungin olemukseen. Loppujen lopuksi kyse on valinnasta auto- ja joukkoliikennekaupungin välillä. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteessä panostetaan hurjia summia uusiin raideratkaisuihin. Raidehankkeet ovat hyviä, mutta valitettavasti yksinään ne eivät riitä pelastamaan joukkoliikennettä. Raskaat raideliikenneratkaisut vaativat niin suuret investoinnit, ettei ole taloudellisesti realistista saada koko pääkaupunkiseutua raideliikenteen ulottuville. Huomattavasti pienemmällä panoksella voitaisiin parantaa joukkoliikennettä siellä, minne raiteet eivät yllä. Jos kevyempiin ratkaisuihin panostettaisiin vaikka 10% siitä mitä isoihin hankkeisiin, saataisiin jo paljon aikaan. KUHA-hankekokonaisuudelle on suuret odotukset myös joukkoliikenteen puolelta. Infra- ja priorisointiratkaisujen sijaan ratkaisu voisi olla ruuhkamaksu. Se vähentäisi monin paikoin muuta liikennettä niin, että erillisille ratkaisuille joukkoliikenteen erottamiseksi muusta liikenteestä ei olisi tarvetta. Valitettavasti rohkeutta ei tunnu riittävään kumpaankaan, ei ruuhkamaksuihin eikä autoilun rajoittamiseen muilla keinoin. Päätöksiä odotellessa joukkoliikenne menettää jatkuvasti markkinaosuuttaan, ja autoiluun pohjautuvan kaupunkirakenteen levitessä syntyy kaupunkia, johon joukkoliikennettä ei saa enää myöhemmin istutettua, vaikka halua löytyisi. 9

10 LIIKENNEJOHTAJA NIILO JÄRVILUOMA; HSL:n laajeneminen 10

11 toisi paljon etuja Liittyminen HSL:ään lisäisi kehyskunnan kustannuksia, mutta kaikkien kuntien on oltava tukemassa seudun tasapainoista kehitystä ja toteuttamassa yhteisesti hyväksyttyä liikennepolitiikka. Samalla kehyskunnatkin olisivat osallisina ilmastotalkoissa, HSL:n liikennejohtaja Niilo Järviluoma kirjoittaa. Helsingin seudun kehittyessä ja laajetessa entistä enemmän myös kehyskuntiin, eheän ja toimivan yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi on välttämätöntä, että kehyskunnat alkavat nykyistä enemmän panostaa joukkoliikenteeseen. Liittyminen HSL:ään olisi hyvin tehokas ja nopeasti vaikuttava tapa lisätä joukkoliikenteen suosiota. Vähän villoja tieverkon kehittämisestä Helsingin seutu on kasvanut voimakkaasti viime sotien jälkeen. Aluksi sekä uudet asukkaat että työpaikat sijoittuivat Helsinkiin. Kun kantakaupungista loppui tila, erityisesti asuntojen rakentaminen painottui esikaupunkeihin. Myös työpaikat alkoivat sijoittua entistä enemmän kantakaupungin ulkopuolelle. Tässä vaiheessa liikenneongelmat keskittyivät Helsinkiin ja erityisesti kantakaupunkiin. Helsingin liikenneongelmia on perinteisesti lievennetty panostamalla joukkoliikenteeseen ja 1980-luvuilla asuntotuotannon painopiste siirtyi muualle pääkaupunkiseutua, erityisesti Espooseen ja Vantaalle. Vaikka näihin kuntiin tuli vähitellen työ- ja asiointipaikkoja, kuntien välinen työmatka- ja asiointiliikenne ei suinkaan vähentynyt, vaan on lisääntynyt koko ajan. Vantaa ja Espoo rakensivat kaupunkejaan vielä muutama vuosikymmen sitten pitkälti autoliikenteen varaan. Liikenneongelmat pahenivat tie- ja katuverkon voimakkaasta kehittämisestä huolimatta. Ensin Vantaa ja sittemmin myös Espoo muuttivat liikennepolitiikkansa kuitenkin 1980-luvulta alkaen entistä enemmän joukkoliikennettä suosivaksi. Konkreettisin ja ehkä tehokkain toimenpide joukkoliikenteen suosimiseksi oli YTV:n seutuliikenteen ja seutulipun aloittaminen Myös pääkaupunkiseudun linjastoa on kehitetty pitkäjänteisesti siihen suuntaan, että se palvelee koko seutua mahdollisimman hyvin ja muodostaa yhteen sovitetun kokonaisuuden. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä joukkoliikenteen suosio on korkea ja asukkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kerava ja Kirkkonummi tienraivaajia Myös Helsingin seudun kehyskunnat ovat jo useamman vuosikymmenen kasvaneet hyvin nopeasti. Helsingin seudun katsotaan kattavan 14 kunnan alueen. Kerava ja Kirkkonummi tulivat vuosina mukaan YTV:n järjestämään yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään. Konkreettisin muutos näissä 11

12 kunnissa on ollut yhtenäinen lippujärjestelmä. Kerava ja Kirkkonummi liittyivät myös varsinaisen toimintansa aloittaneeseen Helsingin seudun liikennekuntayhtymän HSL:ään. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat parissa vuodessa kasvaneet Keravalla ja Kirkkonummella lähes 20 %. Asukkailla on käytössään lippuja, joilla voi matkustaa kaikissa nykyisen HSL:alueen liikennevälineissä. Yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään liittyminen on nostanut tuntuvasti joukkoliikenteen suosiota siitä huolimatta, ettei Kirkkonummen liikennetarjontaa ole voitu vielä kehittää siirtymäajan liikennöintisopimuksista johtuen. Keravalla myös liikennetarjontaa on kehitetty, koska aiempi Keravan bussiliikenteenharjoittaja ymmärsi muutosten tarpeen ja luopui vapaaehtoisesti liikenneluvistaan muutama vuosi sitten. Askeleita eteen ja taakse kehyskunnissa Joukkoliikenne on suosittu kulkumuoto pääkaupunkiseudulla siitä huolimatta, että myös siellä maankäyttö on viimeisten vuosikymmenten aikana hajaantunut. Joukkoliikenteen osuus Helsingin, Espoon ja Vantaan ajoneuvomatkoista on 42 %. Keravalla ja Kirkkonummella vastaava osuus on runsaat 15 %, mutta muissa Helsingin seudun kunnissa keskimäärin 12 %. Vähän yksinkertaistaen voi sanoa, että näissä kehyskunnissa joukkoliikennettä käyttävät vain ne, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa matkustamiselleen. Kaikki kahdeksan HSL:n ulkopuolista kuntaa ovat toki jonkin verran panostaneet joukkoliikenteeseen. Keski-Uudenmaan kunnat loivat toistakymmentä vuotta sitten hyvän palvelutason tarjoavan Sampo-kutsujoukkoliikenteen, josta pääosin on kuitenkin myöhemmin luovuttu. Kaikilla kunnilla on myös vuosia ollut yhteislippujärjestelyjä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Lisäksi runkomatkoja Helsingin suuntaan on tuettu alentamalla lipun hintaa esimerkiksi perustamalla Keski-Uudenmaan edullinen seutulippu. Tuusulassa runkomatkaliput ovat viime vuosina olleet todella edullisia. Muutamat kunnat ovat myös kehittäneet jonkin verran omia sisäisiä linjojaan. Tästä huolimatta joukkoliikenteen suosio on edelleen hyvin alhainen, mukaan lukien Tuusula, jossa on kehyskunnista eniten panostettu joukkoliikenteeseen. Selvitys ennustaa myönteisiä ympäristövaikutuksia HSL ja kahdeksan kehyskuntaa laativat vuonna 2010 yhdessä selvityksen kuntien liittymisestä HSL:ään. Selvityksen mukaan liittyminen toisi monia myönteisiä vaikutuksia. Joukkoliikenteen suosio kasvaisi noin kolmasosalla jo muutamassa vuodessa. Tämä hidastaisi merkittävästi koko seudun tieliikenteen ruuhkautumista ja pienentäisi liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun joukkoliikenne lisääntyy, myös tarjontaa voidaan kehittää, mikä puolestaan tuo lisää matkustajia. Joukkoliikennelaista johtuvien pitkien liikennöintisopimusten vuoksi linjastorakennetta ei voida juuri muuttaa ennen vuotta 2014, mutta jo pelkkä yhteisen lippujärjestelmän luominen tuo paljon uusia matkustajia. Hyvä esimerkki on Kirkkonummi, jolla joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 20 %, vaikka tarjontaa ei ole vielä lainkaan muutettu. ja lisää matkustajia HSL:ään liittyminen alentaisi etenkin niiden matkakustannuksia, jotka tarvitsevat vaihtoyhteyttä pääkaupunkiseudulla. Entistä useampi kehyskunnassa asuva käy töissä muualla kuin Helsingin keskustassa. Useimmiten he turvautuvat omaan autoon, koska työmatka joukkoliikenteellä on verraten hankala ja kallis. Kun nämä matkat merkittävästi halventuisivat ja sama lippu kelpaisi kaikkeen joukkoliikenteeseen, muutos toisi merkittävän määrän uusia joukkoliikenteen käyttäjiä nimenomaan ruuhka-aikoina. Joukkoliikenteen käyttöä lisäisivät myös opiskelijat, jotka saavat HSL:n kausilipuista 50 % alennusta. Samalla opetettaisiin nuoria joukkoliikenteen käyttäjiksi. HSL:ään liittyminen lisäisi luonnollisesti myös kunnan tukea joukkoliikenteeseen. Ilman lisärahaa ei ole mahdollista myöskään alentaa lippujen hintoja eikä lisätä tarjontaa. Selvityksessä on pitkälti Kirkkonummen ja Keravan esimerkkien pohjalta arvioitu, että kaikkien 8 kunnan liittyminen HSL:ään lisäisi alkuvaiheessa kuntien tukea yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kohtuullisin kustannuksin liikkeelle Kuntien yhteenlasketun asukasmäärän pohjalta laskien tuen lisäys olisi noin 40 euroa/ asukas. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen tuki on noin 200 euroa/asukas, joten kehyskuntien tuki olisi edelleenkin kohtuullinen. Toisaalta sekä kuntien että valtion verotulot lisääntyisivät työmatkavähennysten pienentyessä. Koska kehyskuntien liittyminen HSL:ään on koko maatakin ajatellen todennäköisesti kaikkein tehokkain keino lisätä joukkoliikennettä, olisi valtion lisätuki liittyville kunnille erittäin perusteltu Kuva Petri P. Pentikäinen 12

13 ainakin siirtymävaiheen ajan. Onko muita vaihtoehtoja? Kaikki kahdeksan kehyskuntaa ovat käsitelleet mahdollista HSL:ään liittymistä tämän vuoden alussa. Järvenpää ja Sipoo ovat päättäneet jatkovalmistelujen käynnistämisestä tavoitteena liittyminen HSL:ään vuoden 2012 alussa. Sen sijaan muut kehyskunnat eivät ole nähneet liittymiseen tähtääviä jatkovalmisteluja ainakaan tässä vaiheessa tarpeellisina. Syiksi on mainittu muun muassa epävarmuudet selvitykseen liittyvissä laskelmissa, mahdolliset uudet liikenteen järjestämismallit ja meneillään olevat joukkoliikenteeseen liittyvät selvitykset kuten ELY:n palvelutasoselvitys. Todelliset syyt kuitenkin lienevät muita. Esimerkiksi monissa kunnissa talous on tiukalla eikä uusia välttämättömiäkään kuluja haluta. Myös nykyisten liikenteenharjoittajien aseman turvaaminen tulevaisuudessa vaikuttaa asiaan. Ehkä suurin päätöksentekoa haittaava tekijä on lähinnä liikennöitsijöiden suunnalta esitetty näkemys, että olisi muitakin liikenteenhoitotapoja kuin markkinaehtoinen ja tilaajaa/tuottajamalli. Käsitykseni kuitenkin on, ettei mitään välimuotoa ole eikä sellainen ole EU-säädöstön takiakaan mahdollinen. Usean järjestäjän järjestelmä ei toimi Kehyskunta voi jättää liikenteen yksinomaan markkinavoimien varaan tai vaihtoehtoisesti liikenteen vastuuorganisaatio on Uudenmaan ELY tai HSL. Tuskinpa kukaan uskoo ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska puhtaasti lipputuloilla ei saada aikaan riittävän houkuttelevaa joukkoliikennettä. Tällöin kehyskunnan liikenteen toimivaltainen viranomainen ja liikenteen järjestäjä voi olla joko Uudenmaan ELY tai HSL. Kun liikenteen hoitoa tuetaan, bussiliikenne tulee hankkia kilpailuttamalla. Sekä ELY:n että HSL:n on kilpailutettava liikenne, koska liikennemäärät ovat sen verran suuria. En pidä järkevänä, että yhdellä työssäkäyntialueella on useita joukkoliikenteen järjestäjiä. Tästä on huonoja kokemuksia pääkaupunkiseudulla, jossa aina vuoteen 2004 saakka oli neljä joukkoliikenteen järjestäjää, vaikka alueella oli yhteinen lippujärjestelmä. Nyt liikenteestä vastaa vain HSL ja liikennetarjonta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Päätöksiä ja tositoimia tarvitaan nyt Liittymistä koskevassa kritiikissä on myös esitetty, että käyttöoikeussopimukset soveltuvat paremmin kehyskuntien liikenteeseen kuin HSL:n nyt käyttämät bruttosopimukset. Näin saattaa tietyin edellytyksin ollakin, mutta myös HSL voi soveltaa käyttöoikeussopimuksia. On myös väitetty, että yhteisliput voidaan toteuttaa laittamalla sekä HSL:n että Matkahuollon lipputuotteet samalle kortille. Tämä saattaa olla mahdollista muutaman vuoden kuluttua, kunhan Matkahuollon etäluettava kortti on riittävän laajassa käytössä. Tällöinkin matkustajan on joka tapauksessa ostettava kaksi lippua. Vaikka ne ovatkin samalla kortilla, niin vaihtomatkat olisivat edelleen kalliita, eivätkä erityisryhmien lippujen hinnat alenisi. Lippujen yhdistäminen yhdelle kortille ei siten lisäisi merkittävästi joukkoliikenteen suosiota. Kehyskuntien kannanotoissa huokuu ajatus, että HSL:ään liittymisellä ei ole kiire. Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, sillä joukkoliikenteen suosion nostaminen välittömästi on välttämätöntä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla otetaan muutaman vuoden kuluttua käyttöön kaksi merkittävää raideliikenneyhteyttä, Länsimetro ja Kehärata. Varsinkin viimeksi mainittua moni kehyskunta voisi hyödyntää tehokkaasti siirtymällä osittaiseen liityntäliikenteeseen. Linjastojärjestelyn onnistuminen edellyttää yhteistä lippujärjestelmää ja joukkoliikenteen yhteistä suunnittelua, eli liittymistä HSL:ään. Suomen vanhinta kaupunkiliikennettä. Ja samalla nuorekkainta. Mennään bussilla Gold Line Jyväskylän Liikenne Koiviston Auto Koskilinjat Kuopion Liikenne Lahden Liikenne Porvoon Liikenne Satakunnan Liikenne 13

14 TUIJA RUOHO, TIEDOTTAJA HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät Helsingin seudun kilpailukykyä ja hyvinvointia, visioi tuore HLJ suunnitelma. Helsingin seutu on liikenteen valtakunnallinen solmupiste, minkä vuoksi seudun liikennejärjestelmän toimivuus on turvattava. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä perustuu raideliikenteeseen, jota täydentää bussiliikenteen runkoverkko. HSL:n hallitus hyväksyi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ 2011:n kokouksessaan maaliskuun lopussa. Tulevaisuuden liikenne kulkee raiteilla Panelistit Suvi Rihtniemi, Suoma Sihto, Outi Janhunen ja Johanna Vilkuna vastaavat yleisön kysymyksiin HLJ-tilaisuudessa marraskuussa Kuva: HSL / Lauri Eriksson 14

15 HLJ 2011:n kehittämisohjelma perustuu viisitasoiseen strategiakehikkoon. Valmistelussa on tehty linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia kehikon eri tasoille. Toimenpide-ehdotukset muodostavat liikennejärjestelmän kehittämisohjelman, jossa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Kiireellisyysjärjestys infrastruktuurin kehittämishankkeille, jotka tulisi aloittaa vuoteen 2020 mennessä: 1. Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) 2. Jokeri 2 -linjan vaatimat järjestelyt 3. Kehä I:n pullonkaulojen poistaminen 4. Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa Ruskeasannan asema 5. Kehä III:n parantaminen (E18), 2.vaihe 6. Pasila Riihimäki -rataosuuden välityskyvyn nostaminen, 1. vaihe 7. Kaupunkirata Leppävaara Espoo 8. Klaukkalan ohikulkutie 9. Hyrylän itäinen ohikulkutie 10. Pisara-rata 11. Metron jatkaminen länteen ja itään Metro Matinkylä Kivenlahti Metro Mellunmäki Majvik 12. Raide-Jokeri 13. Laajasalon raideyhteys HLJ suunnitelman loppuraportti sekä valmisteluun liittyvät osaselvitykset on julkaistu HSL:n verkkosivuilla HLJ 2011:n keskeisenä periaatteena on sovittaa maankäyttö ja liikenne entistä tiiviimmin yhteen. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet tulee rakentaa jo olemassa oleviin keskuksiin hyvien joukkoliikenne yhteyksien ja erityisesti raideliikenteen varteen. Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää liikkumistarvetta ja hillitsee ilmastonmuutosta sekä mahdollistaa toimivat joukkoliikennepalvelut. HLJ:n tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoiluun. Myös pyöräilyn, kävelyn ja liityntäpysäköinnin toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Jotta raideliikenne pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään, pitää raideverkkoa kehittää ja kapasiteettia lisätä. Myös luotettavuutta, täsmällisyyttä, kulunvalvontaa ja ohjausta on parannettava. Raideliikenteeseen tulee investoida pitkällä aikavälillä, sillä toimiva seudullinen raideverkko on edellytys joukkoliikenteen hyvälle palvelutasolle. Yhteistyöllä tuloksiin HLJ 2011:n valmistelua on ohjannut HSL:n HLJ-toimikunta, jossa on edustajat suunnittelualueen kunnista, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, ympäristöministeriöstä, Uudenmaan liitosta ja HSY:stä. Myös muiden sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus ovat olleet tärkeä osa suunnitelman valmistelua ja vaikutusten arviointia. Nyt hyväksytty liikennejärjestelmäsuunnitelma on järjestyksessä viides. Se on historiallinen laajuudessaan, sillä ensimmäistä kertaa suunnittelualue kattaa pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi myös Kuuma-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset eli kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Suunnittelualueen laajuus asetti valmistelutyölle aivan uudenlaisia haasteita. Sitä tyytyväisempiä voimmekin olla siitä, että yhteistyö sujui niin hyvin valmistelun aikana. HLJ 2011 kattaa liikenneolosuhteiltaan hyvin erilaisia alueita, joiden liikennejärjestelmää pyrimme nyt kehittämään yhtenä kokonaisuutena, osaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä sanoo. HLJ 2011:n valmistelussa tärkeänä työkaluna olivat HSL:n uudet liikenne-ennustemallit, jotka kehitettiin laajan liikennetutkimuksen tulosten pohjalta. Malleja hyödynnettiin monipuolisesti HLJ:n vaikutusten arvioinnissa. On hienoa, että liikennetutkimus koko Helsingin seudun työssäkäyntialueelta valmistui juuri sopivasti HLJ-työn kannalta, Sihto toteaa. Sopimus infrahankkeiden toteutusjärjestyksestä HLJ-päätöksessä määritetään liikenteen infrahankkeiden kiireellisyysjärjestys, joka perustuu liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Listalla on hankkeita ja toimenpiteitä, joilla on sekä seudullista että valtakunnallista merkitystä. On upeaa, että päätös HLJ:stä saatiin tehtyä ajoissa, jotta se ehtii lähtöaineistoksi Valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon, kiittelee neuvotteluja luotsannut HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Nyt tavoitteena on solmia valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus, jossa sitoudutaan suunnitelman toteutukseen ja ajoitukseen. Rihtniemi korostaa, että toimivan liikennejärjestelmän ja kilpailukykyisen joukkoliikenteen aikaansaamiseksi tarvitaan isojen infrahankkeiden lisäksi pieniä mutta monipuolisia ja kustannustehokkaita hankkeita. Niistä on muodostettu hankekokonaisuus, joka on nostettu HLJ-päätöksen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Kasvavalla Helsingin seudulla tarvitaan kuitenkin myös isoja uusinvestointeja, joiden rahoitus on turvattava. 15

16 TEKSTIT: LIISA MAINELA Sisäisen liikenteen bussit ovat monessa mukana Turun viettäessä kulttuuripääkaupunkivuottaan. Kaupunkilaiset voivat esimerkiksi tervehtiä toisiaan bussiposteljoonin välityksellä tai tehdä matkataideteoksia. Bussiin nouseva voi yllätyksekseen päästä kesken arkisen matkan myös nauttimaan vaikkapa nukketeatteriesityksestä. EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGISSA TAPAHTUU KOKO AJAN MYÖS BUSSEISSA: Turussa voi saada yllätyspostia matkataiteilijalta Matkataiteen tekomahdollisuuden bussimatkaajille tarjoaa Turku vuosi arjen löytöretkeilyä -niminen kulttuuripääkaupunkihanke. Se on vuoden läpi ulottuva kaupunkitaideteoskokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuu- den arjen löytöretkeilyyn esimerkiksi matkataiteen muodossa. Helmikuun toisella viikolla, sopivasti ennen ystävänpäivää, Turku365:n tuotantotiimi varusti kaikkiaan kolmen eri linjan kaupunkibusseja matkataidekorteilla, tusseilla ja lyhyellä oppimäärällä siitä kuinka matkataidetta luodaan: asetetaan kynä keskelle piirtoalustaa, rentoutetaan käsi ja annetaan tussin seurata bussin käännöksiä, pomppuja ja jarrutuksia. Toisin sanoen, annetaan sattuman vaikuttaa teoksen syntyyn. Valmiit teokset allekirjoitettiin, nimettiin, ja korttien toiselle puolelle kirjoitettiin milloin ja missä mielentilassa teos on syntynyt, sekä lähetettiin terveiset tuntemattomalle kanssakaupunkilaiselle, joka teoksen saisi. Valmiit teokset kerättiin yhteen ja jaettiin ystävänpäivänä sattumanvarai- Kuva: Tuukka Kaila, Turku365 Matkataiteen työkalupakki. Kuva: Tuukka Kaila, Turku Rento ote on tärkeää, kun tehdään matkataidetta.

17 siin postilaatikoihin sekä yksiöihin, ylioppilaskylään ja vanhainkoteihin. Viikossa syntyi yli 1000 matkataideteosta Matkataiteilu onnistui yli odotusten. Turku 365:n taiteellinen johtaja, taiteilija Meiju Niskala kertoo, että matkataiteilijoilta, jotka siis olivat aivan tavallisia turkulaisia bussimatkalaisia menossa kuka minnekin, saatiin viikon aikana yli 1000 matkataidekorttia. - Se miten usea matkataidetta rohkeni kokeilemaan, oli minulle iloinen yllätys, Meiju Niskala kertoo. - Tunnelmat olivat vapautuneita. Bussin keinahtelujen ja kallistelujen ryydittämä matkataiteilu vapautti ihmiset puhumaan toisilleen ja nauramaan yhdessä, Niskala kuvailee. Seuraava matkataideviikko toteutetaan busseissa ensi joulun alla. Idea on muuten sama, mutta tuolloin bussissa tehdyt kortit päätyvät ilahduttamaan virastovirkailijoita toivottaen hyvää vuotta 2012! Bussiposteljoonit välittävät terveisiä Bussiposteljoonit liittyvät kulttuuripääkaupunkivuoden kaupunginosaviikkoihin, joita tänä keväänä on vietetty ja vietetään eri puolilla Turkua. Posteljooneina toimii kolme turkulaista sanataiteilijaa. He kiertävät paikallisliikenteen busseissa tarjoamassa matkustajille mahdollisuuden lähettää tervehdyksiä kulloinkin nimikkoviikkoaan viettävään kaupunginosaan. Tervehdykset eli busseissa kirjoitetut kortit jaetaan kyseisen kaupunginosan pysäkeillä. Tempauksen myötä turkulainen siten anonyymisti tervehtii toista turkulaista toivottamalla tälle milloin mitäkin hyvää, vaikkapa mukavaa kesälomaa. Bussiposteljoonitoiminta on yksi niistä lukuisista Turun kulttuurivuoden tempauksista, joiden tärkein ja samalla ainoa tavoite on tuottaa kaupunkilaisille iloa ja piristystä. Turun kaupunkiseudun asukkailta kysyttiin joukkoliikenteestä TURKULAISET KAIPAAVAT NOPEITA RUNKOLINJOJA, NAAPURIKUNTALAISET SEUDULLISTA LIPPUJÄRJESTELMÄÄ Viime vuoden lopulla yhteensä 14 kunnassa toteutettuun, Turun seudun asukkaiden joukkoliikennenäkemyksiä kartoittaneeseen kyselyyn saatiin lähes 2000 vastausta. Kyselyn tuloksista käy ilmi mm. että turkulaiset, joita vastaajista oli puolet, toivovat reaaliaikaista matkustajainformaatiota sekä nopeita runkolinjoja. Naapurikuntalaiset puolestaan kaipaavat koko seudulla kelpaavaa joukkoliikennelippua. Yhtenäisen seudullisen lippujärjestelmän tarve korostui niin bussinkäyttäjien kuin omalla autolla liikkuvienkin vastauksissa. Tehdyn kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään Turun seudun joukkoliikenteen lähivuosien kehittämistavoitteiden ja -toimien määrittelyssä. Kysely toteutettiin kaikissa kohdekunnissa yhtä aikaa. Vastaajista 90 prosenttia oli työikäisiä. Naiset vastasivat huomattavasti miehiä innokkaammin. Turkulaiset hyviä bussinkäyttäjiä Turkulaisten antamista vastauksista päätellen jopa joka kolmannella kaupungin asukkaalla on joukkoliikenne jollain tavalla mukana päivittäisiä liikkumisvalintoja tehtäessä. Ne jotka eivät bussia juuri lainkaan käytä kulkevat matkansa jalan tai polkupyörällä. Vakituisia joukkoliikenteen käyttäjiä on turkulaisista 12 prosenttia. Yleinen toivomus turkulaisten keskuudessa oli, että pysäkkien matkustajainformaatio olisi reaaliaikaista. Pysäkeille toisin sanoen toivottiin sähköisiä näyttötauluja. Niitä on Turussa nyt vasta 17 Kuva Liisa Mainela Turussa saa bussien saapumisajan reaaliajassa jo kännykkään, mutta asukkaiden mielestä se ei poista aikataulunäyttöjen tarvetta. kahdella pysäkillä, joista toinen on päärautatieasemalla ja toinen Tuomiokirkon lähistöllä. - Tuloksista nähdään, että vaikka Turussa saa bussien saapumisajan reaaliajassa kännykkään, tarvitaan kuitenkin näyttötauluja, joista tiedon saa vielä tätäkin helpommin, kommentoi Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte. Seudullinen organisaatio kehitteillä Turun lähikunnissa asuvista joukkoliikennettä käyttää kyselyn mukaan vakituisesti alle 10 prosenttia. Merkittävimmiksi esteiksi käyttää bussia henkilöauton sijasta nousevat sopimattomat aikataulut ja reitit. Nykyisiä lipunhintoja ei varsinaisesti koeta joukkoliikenteen käytön esteeksi. - Selvityksen tuloksista nähdään kuitenkin, että Turun lähikuntien asukkaat kaipaavat sellaista lippua, joka olisi edullinen ja houkutteleva myös satunnaiselle seudulla matkustajalle. Tämä on tärkeä tarve, johon halutaan vastata juuri seudullisella joukkoliikenteen organisoinnilla, joukkoliikennejohtaja Korte sanoo, ja kertoo, että erityisesti Naantalissa, Raisiossa ja Kaarinassa eli Turun lähinaapureissa korostui tarve matkustaa yhdellä lipulla koko seudulla. Turun ulkopuolella asuvien vastauksista päätelleen puutteita on myös palvelutasossa: ilta- ja viikonloppuvuoroja on liian vähän, samoin nimenomaan työmatkaliikenteeseen sopivia vuoroja.

18 Sujuuko bussilla hyvin Helsingissä? Ongelmakohtien kartoittamisesta parantamistoimenpiteisiin Luotettavuus on noussut viime vuosina keskeiseksi keskustelunaiheeksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Matkustajien luottamusta palveluun ovat koetelleet kuluneen ja edellistalven ongelmat. Luotettavuusongelmat ovat runsaslumisina talvina erityisesti esillä, mutta pinnan alla ne aiheuttavat hyvilläkin ajokeleillä hammastenkiristelyä. Mitä nopeammaksi ja luotettavammaksi bussiliikenne saadaan, sitä todellisempi vaihtoehto se on myös Taavi-tapa-autoilijalle. TEKSTI: LIIKENNESUUNNITTELIJA MARKO SUNI, HSL / KEHITTÄMISRYHMÄ KUVAT: JUHANA HIETARANTA / HSL HSL:n joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma sisältää toimenpidekokonaisuuksia luotettavuuden parantamiseksi. Valmistumaisillaan oleva jatkoselvitys keskittyy bussiliikenteen infrastruktuurin parantamistoimenpiteisiin Helsingissä. Bussien sujuvalla liikennöinnillä tarkoitetaan sitä, että ne kulkevat mahdollisimman pienin viivein katu- ja tieympäristössä. Optimaalisessa tilanteessa bussi pysähtyisi vain pysäkeillä matkustajien ottamista ja jättämistä varten. Muulloin bussi liikkuisi ilman pysähdyksiä ja hidastavia tekijöitä. Ongelmien kartoittamisesta ratkaisuvaihtoehtoihin Kehittämisohjelman toimenpidekorteissa kuvataan bussiliiken- Marko Suni summaa Bussiliikenteen infrastruktuurin parantamisella ja nopeuttamistoimenpiteillä saavutetaan merkittäviä liikennöintikustannusten säästöjä sekä parannetaan samalla luotettavuutta ja joukkoliikenteen kilpailukykyä. 18

19 Töölön tullin ajoratapysäkki Tukholmankadulla ruuhkautuu usein. Pysäkkisyvennyksen toteuttaminen kahden auton mittaisena parantaisi liittymän toimivuutta ja bussien luotettavuutta. helposti 2 4 minuuttia ja tämä toistuu useissa risteyksissä. Näin matka-ajasta voi kulua yli puolet muuhun kuin ajoneuvon liikkumiseen tai pysäkillä käynteihin. Joinakin päivinä liikennevaloista voi ehtiä yksillä valoilla, jos bussi pääsee pysäkille ilman jonotusta tai ketään ei ole nousemassa kyytiin. Tällaiset satunnaiset tekijät aiheuttavat matka-aikojen hateen ongelmakohteita. Sanallista kuvausta havainnollistetaan ilmakuvin, piirroksin ja valokuvin. Korteissa on esitetty ensisijainen ratkaisuvaihtoehto parannustoimenpiteeksi. Korteissa ei ole arvioitu parannustoimenpiteen lopullista toteuttamiskelpoisuutta, koska varsinainen liikennesuunnittelutyö tehdään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa yhteistyössä HSL:n kanssa. Risteysten jonoutumiset, liikennevalopysähdykset ja pysäkkien väärät sijainnit lisäävät eniten matka-aikaa. Tyypillisessä ruuhkatilanteessa bussi voi joutua odottamaan liikennevaloissa autojonon perässä pysäkille pääsyä ja pysäkillä käynnin jälkeen vielä toisen valokierron samoissa valoissa. Ylimääräistä aikaa kuluu jontaa. Pienikin myöhästyminen kertautuu helposti, ja myöhässä oleva auto kerää entistä enemmän matkustajia, jolloin auto jää aikataulustaan aina vain lisää. Pahimmillaan perässä tuleva saman linjan puolityhjä auto ohittaa myöhässä kulkevan vuoron. 19

20 Kuvassa Tukholmankadun pysäkki Meilahdessa. Kaupunki- ja kaukoliikenteen pysäkin jakaminen kahdeksi eri pysäkiksi on toiminnallisuuden kannalta perusteltua. Pysäkkien pidentäminen ja syvennysten rakentaminen vähentää turhia viiveitä vilkasliikenteisillä kaduilla. Pysäkkien sijainnilla vaikutetaan sujuvuuteen Yleensä pysäkin tulisi sijaita risteyksen jälkeen, jotta vältetään kahteen kertaan valoissa seisominen. Tällöin myös paikannukseen perustuvien liikennevaloetuisuuksien antaminen helpottuu. Kaikissa paikoissa pysäkin siirtäminen ei ole mahdollista ahtaiden katukuilujen, turvallisten kävely-yhteyksien tai palvelutason säilyttämisen vuoksi. Ongelma on tullut esille myös uusissa esikaupungeissa, jotka rakennetaan korttelikaupunkimaisesti ja joissa katualue on varsin olematon. Pysäkkien jakamisilla ja pidennyksillä voidaan estää bussien turhaa jonottamista pysäkille. Kauko- ja kaupunkiliikenteen pysäkit ovat toiminnallisesti erilaisia ja niiden jakaminen kahdeksi eri pysäkiksi esimerkiksi Kumpulan kampuksen kohdalla ja Tukholmankadulla on perusteltua. Myös puuttuvien pysäkkisyvennysten rakentaminen vilkkaille väylille on järkevää. Täsmäkaistoilla ja risteysohituksilla ruuhkien ohitse Joukkoliikenteelle varatut kaistat tarjoavat tehokkaimman etuisuuden ruuhkissa. Lyhyillä täsmäkaistoilla tai risteysohituksilla voidaan oleellisesti helpottaa tilannetta ruuhkautuvissa liittymissä. Bussi pääsee risteyksessä seisovan autojonon ohitse risteyksen jälkeiselle pysäkille. Esimerkiksi Tampereella, Espoossa ja Lahdessa on tehty paljon hyviä ratkaisuja tässä suhteessa. Bussikaistatkaan eivät aina auta, sillä oikealle kääntyvä liikenne aiheuttaa viiveitä. Tästä on esimerkkinä Mäkelänkatu keskustaan päin. Ongelmaan toisi helpotusta erillisten ryhmittäytymiskaistojen rakentaminen niissä paikoissa, joissa tilaa on riittävästi. Vaihtoehtona voisi kokeilla bussien ennakkovaloja, jolloin bussit pääsisivät edellisistä valoista liikkeelle ennen muuta liikennettä. Nykyisin rikotaan usein ryhmittäytymissääntöjä ja ajetaan bussikaistalle muutamaa korttelia liian aikaisin. Bussikaistojen automaattivalvontapilotti antaa toivottavasti rohkaisevia kokemuksia laajentaa valvontaa ongelman kitkemiseksi. Kapeikot sujuvuuden esteinä Bussi ei mahdu kapeissa paikoissa kulkemaan tai kääntymään risteyksessä omalla kaistallaan. Tällöin bussi joutuu varomaan ja odottamaan muuta liikennettä. Kohtaustilanteet ahtaissa paikoissa aiheuttavat toistuvasti turhia satunnaisia viiveitä. Usein ongelmaan auttaisi pienikin muutos kaistan leveydessä tai reunakivilinjassa. Samalla myös renkaiden kuluminen ja epämieluisat tärähdykset ajoneuvoon vähenisivät. Esimerkiksi Hämeentien loppupäässä kaksi bussia ei mahdu kunnolla kohtaamaan kadunvarren parkkipaikkojen vuoksi. Varsin helposti toteutettava toimenpide on risteysten näkymäalueiden raivaaminen pensaista ja puustosta. Näkyvyyden parantaminen vähentää onnettomuusriskiä ja turhia pysähdyksiä risteyksissä. Ongelmaksi voi muodostua yksityisten tontinomistajien haluttomuus raivaukselle. Liikenteenohjauksella etuoikeus busseille Bussiliikennettä voitaisiin sujuvoittaa sallimalla bussien kääntyminen vasemmalle vasemman 20

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA. Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010.

HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA. Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010. HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010 Hallitus 44 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Paikallisliikennepäivät 17.-18.9.2015 Jyväskylä Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Liite 4 HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Helsingin seudun liikenne 2.3.2011 Liikennejärjestelmän visio Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät seudun

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 HSL:n yhteistyöalue 6 perustajakuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Perustettu 17.6.2009 Vihti Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Messukeskus, 9.2.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Tämä on kevyt luonnos Östersundomiin päättyvien ratikkalinjojen suunnitelmaksi sisältäen reitit, matka-ajat, kustannukset, Liikennöintisuunnitelman,

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA Hallitus 121 21.08.2012 LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA 232/00/01/013/2012 hall 121 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi

KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi Valtuusto 87 03.10.2011 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenyys 1492/05.05.01/2010 KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi Helsingin

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 20.5.2015 1

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 20.5.2015 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 20.5.2015 1 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+ HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpide 1 Itämerenkadun ryhmittymiskaistojen poistaminen 2 Ruoholahden metroaseman

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä- Karjalassa 2 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Kymenlaaksossa 3 Järjestämistapaselvitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viranomainen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 21.11.2014 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Maankäyttö ja asuminen Helsingin seudulla

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot