Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö."

Transkriptio

1 49 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen muodostavat Hatanpään sairaalan toimintaan kuuluvat anestesian, kirurgian, ortopedian, sisätautien, tartuntatautien ja kotisairaalan yksiköt sekä näiden toimintoja tukevat erikoispoliklinikka, leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö. Tehtäväalueeseen kuuluvat edelleen kuntoutus, nettobudjetoitu kuvantaminen ja muut tukipalvelut (välinehuolto, sairaankuljetus ja Hatanpään siivoustoiminta). Avohoitopalveluihin kuuluu erikoispoliklinikan toiminta, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Lisäksi tehtäväalue sisältää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Pirkanmaan Hoitokodilta, Sotainvalidien veljeskodilta ja Reumasäätiön sairaalalta ostettavat palvelut. Tehtäväalueen olennaiset tapahtumat Hatanpäänniemellä olevan rantarakennuksen saneeraus valmistui keväällä, jonka jälkeen lääkekeskus muutti uusiin tiloihin rantarakennukseen ja se siirtyi samalla 1.7.alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorio- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnaksi. Kuntoutuksen apuvälineyksikkö siirtyi rantarakennukseen uusiin tiloihin ja kuvantamisen rintatutkimusyksikkö sai rakennukseen lisätiloja. Lääkekeskukselta vapautuneet tilat siirtyivät väliaikaisesti Laboratorioliikelaitoksen käyttöön. Sen Hatanpäällä olevat tilat saneerataan ja saneerauksen valmistuttua vuonna 2005 alun perin lääkekeskuksen käytössä olleet tilat saneerataan erikoispoliklinikan ja kotisairaalan lisätiloiksi. Kuvantamisyksikössä siirryttiin kokonaan filmittömään aikakauteen, kun koko yksikkö saatiin digitalisoitua. Kuvantamisen Kaupin sairaalassa oleva yksikkö oli vuoden aikana remontissa ja toiminta siirrettynä Hatanpään yksikköön. Remontti valmistui vasta aivan vuoden lopussa. Vuoden aikana sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Pegasos otettiin käyttöön myös kuntoutusyksikössä ja järjestelmä on siten koko käytössä koko tehtäväalueella. Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö. OMA ERIKOISSAIRAANHOITO Kirurgia Palvelujen saatavuus ja sen kehittyminen B2:n potilaiden jonotustilanne on huonontunut. Kokonaisjono kasvoi vuoden alun 250 potilaasta 315 potilaaseen. Urologiassa hoitoon pääsy on tapahtunut määräajassa, sen sijaan yleiskirurgiassa etenkin laskimokirurgiassa on edelleen yli vuoden jonotusaikoja. Sulkuaikoina potilaiden hoito siirtyi osasto B3:lle. Jotta kuormitus osasto B3:lla ei olisi ollut kohtuuton, sulkuaikana kutsuttiin potilaita vain B2:n I- ja II-kiireellisestä jonosta. Osasto B2:lle sijoitettu sairaanhoitajan toimi paransi merkittävästi hoidon laatua ja hoitoviiveitä ylikuormitustilanteissa. Osasto B3:n leikkausta odottavien jono lyheni hieman. Vuoden lopulla oli jonossa 408 potilasta kun edellisessä vuodenvaihteessa jonoa oli 480 potilasta. I-kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on toteutunut kuukaudessa. Syksyllä 2004 tehtiin jonojenpurkua sappi- ja tyräjonoista lisäleikkauksina virka-ajan jälkeen. Leikkausten kokonaismäärä oli 824. Osaa jonoja ei ole kyetty lyhentämään juurikaan. Sen sijaan päivystyspotilaat ovat päässeet välittömästi hoitoon. TAYS:sta jatkohoitoon tulevat potilaat on pyritty ottamaan samana päivänä paikkatilanteen mukaan.

2 50 MRSA infektioiden takia osastoille on hoidettu kontaktieristyksessä potilaita yksin kahden hengen huoneissa, myös MRSA infektio näytteiden ottaminen on lisännyt laboratorio kustannuksia osaltaan molemmilla osastoilla. Asiakaspalaute, keräystapa ja tulos Asiakastyytyväisyyden mittarina käytettiin potilaspalautteita. Valtaosin palaute positiivista. Osastolla kuolleiden potilaiden omaisilta on tullut erittäin hyvää palautetta hoidosta. Ostetut/itsetuotetut palvelut Erillisen työpanosvaihto sopimuksen mukaan yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgit leikkasivat yhdeksänä päivänä tamperelaisia potilaita Hatanpään sairaalassa. Samaan sopimukseen pohjautuen leikattiin kolmena päivänä 8 tamperelaista hyperparathyreoosipotilasta TAYS:n leikkausjonosta. Resurssien käyttö ja kohdentaminen Potilaiden pääsy jatkokuntoutukseen on oleellisesti huonontunut kirurgian menetettyä Sotainvalidien veljeskodilta ostettavat kuntoutuspalvelut, tosin uuden geriatrian osastoryhmän mahdollisuudet ottaa jatkohoitopotilaita paranivat. Osasto B3 lääkäreiden kansliatilannetta järjesteltiin, niin että osastonsihteerit saivat oman rauhallisemman työtilansa osaston kansilian välittömästä läheisyydestä. Hoitajien tuvallisuuden parantamiseksi, tehtiin ovi kanslian lääkeväliköstä käytäville. Pegasos-järjestelmä on monessa suhteessa puolivalmis erikoissairaanhoidon tuotantokäyttöön. Pegasos-järjestelmän sopimattomuus osastotoimintaan on vieläkin osittain haitannut toimintaa ja lisännyt kaksinkertaisen kirjaamisen määrää (leikkauslistat tehdään edelleen AHO-järjestelmään, jota käytetään myös potilaan hoitoisuus määrityksessä ja lisäksi potilaiden sisään- ja uloskirjaus joudutaan tekemään molempien järjestelmien kautta) ja lisäksi on menetettyt sähköinen infektioiden ilmoitusjärjestelmä. Tilastojen luotettavuus ja käytettävyys on koko vuoden ollut ongelma ja haitannut merkittävästi toiminnan toteuman seurantaa. Atk-järjestelmän käytettävyys ja toimintavarmuus kierroilla on jättänyt toivomisen varaa. Positiivisena asiana Pegasos on tuonut potilastietojen reaaliaikaisuuden ja nopeutuneen tiedonsiirron. Kuluvan vuoden aikana otettiin käyttöön myös pacs-pohjainen digitaalinen röntgenkuvien katselujärjestelmä. Kuvio 9 HATANPÄÄN SAIRAALAN HOITOPÄIVÄT ERIKOISALOITTAIN Sisätaudit Ortopedia Kirurgia Tartuntataudit

3 51 Sisätaudit Sisätautien yksikkö huolehtii tamperelaisten sisätautipotilaiden tutkimuksista ja hoidosta kolmella sisätautiosastolla (104 sairaansijaa). Osastot ovat suuntautuneet kardiologiaan, diabeteksen hoitoon, hematologiaan ja gastroenterologiaan. Entistä suurempi osa potilaista pyritään hoitamaan polikliinisesti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tampereen yliopistollisen sairaalan ja sydänkeskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti on sovittu määrä sydänpotilaita otettu välittömästi jatkohoitoon 1 vrk kuluessa. Tarjonta on kuitenkin ajoittain ylittänyt kiintiöidyn määrän ja myös päivystysasemalta ja muualta on potilaita tullut hoitoon. Tästä seurauksena ylipaikkojen käyttö on ollut yleistä. Potilaita ei voitu aina ottaa TAYS:sta tarjottaessa ja etenkin alkuvuodesta kehittyi jonkin verran siirtoviivettä. Loppuvuodesta sisätautien poliklinikalla jonoja lyhennettiin lisätyönä ja ne saatiinkin lyhenemään kohtuullisen pituisiksi. Erikoislääkärien sijaisten puute on haitannut toimintaa koko vuoden. Kesällä toimintaa haittasi myös erikoistuvien lääkäreiden vajaus. Sydämen ultratutkimuksia, kliinisiä rasituskokeita ja holter-nauhoituksia tehtiin aikaisempien vuosien mukaisesti. Diabetespotilaita ohjattiin enemmän polikliiniseen. Suolistotähystyksiä tehtiin suunnilleen sama määrä kuin aikaisempinakin vuosina. Elokuussa yhdistettiin tartuntatautiyksikkö, sisätautiyksikkö ja kotisairaala konservatiiviseksi toimialueeksi. Muutoksella pyrittiin yhteistyön lisäämiseen, henkilökunnan joustavampaan käyttöön ja tehokkaampaan rekrytointiin. Ratkaisu on osoittautunut alustavasti toimivaksi. Sähköinen sairauskertomus on myös sisätautiosastoilla käytössä. Potilaan tilan monitoroinnissa ovat kirjalliset lomakkeet yhä käytössä, kohti parempia sähköisiä versioita ollaan kuitenkin menossa ja tavoitteena jatkossa on täysin sähköinen järjestelmä. Kehittämishankkeet ja projektit Sisätautien kehittämisprojekteissa on selvitetty mm. diabeteksen hoitoperiaatteita, niiden yhtenäistämistä ja polikliinisten hoitojen tehostamista. Diabetespotilaan hoitoketjun suunnitteluprojekti yhteistyössä TAYS:n kanssa on jatkunut. Hasan vuodeosastojen hoitoisuusluokitus projekti jatkui edelleen.

4 52 Tartuntataudit Tartuntatautien yksikkö on sairaalahoitoa vaativien tamperelaisten infektiopotilaiden hoitopaikka. Osaston toimintaan on vaikuttanut tavanomaisille mikrobilääkkeille resistentin stafylokokin (MRSA) jatkuva lisääntyminen sekä osastolla hoidettavana olevan hengityshalvauspotilaan hoito. Infektiolääkäreiden TAYS:n kanssa yhteistä takapäivystysjärjestelyä on jatkettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Osasto on ollut aktiivisessa toiminnassa koko vuoden. Infektiolääkärin konsultaatioapua on annettu myös sisätautien ja kirurgian osastoilla hoidettaville potilaille. Osasto suoriutui tyydyttävästi sille asetetusta tehtävästä, hoitaa tamperelaiset sairaalahoitoa vaativat infektiopotilaat. Osaston kuudestatoista huoneesta on keskimäärin 3 6 kpl ollut koko vuoden MRSA positiivisten potilaiden infektioiden hoidon käytössä. Positiivisten uusien MRSA-löydösten määrä osastolla B1 oli 16 kpl joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Koko SOTE:n toimialueilla uusia MRSA-löydöksiä oli 174 kpl (2003:131 kpl). Hoidettaessa MRSA-potilaita osastolla B1 yhtä potilasta kohden tarvitaan yleensä kaksi vuodepaikkaa. Tämä on johtanut osaston kuormituslukujen laskuun hoitopäivissä mitattaessa. Osastolla on hoidettu koko vuosi hengityshalvauspotilasta, jonka hoitoon on tarvittu täysi hoitorengas (keskimäärin 5 lisähoitajaa) ja joka on myös sitonut kaksi hoitopaikkaa. Toiminnalliset tavoitteet Koko vuoden kuormitusprosentti oli 90,6 ja hoitoaika keskimäärin 12,8 vrk. Osasto on huolehtinut neljän hengityshalvauspotilaan kotihoidosta koko vuoden ajan. Tavallisimpia syitä tartuntatautiosastolla hoitoon olivat sairaalahoitoa vaativat hengitystietulehdukset munuaisaltaantulehdus ja erilaiset ihoinfektiot. Osastolla hoidettiin myös vaikeita makuu- ja säärihaavoja sekä proteesi- ja muita toimenpideinfektioita. Myös diabetespotilaiden jalkainfektioita hoidettiin runsaasti. Tärkeimmässä toiminnallisessa tavoitteessaan, tarjota hoitopaikka äkillisille sairaalahoitoa tarvitseville tamperelaisille infektiopotilaille yksikkö onnistui tyydyttävästi. Kehittämishankkeet ja projektit Osastolla B1 on erityisesti paneuduttu haavanhoitoasioihin mm henkilökunnan koulutusta tukien ja konsultaatioapua muille osastoille tarvittaessa antaen. Valitettavasti runsas MRSA-potilaiden määrä osastolla tekee työstä aikaisempaa haastavamman, jotta infektion leviämiseltä osastolla hoidettaviin haavoihin vältyttäisiin. Osastolla oli käynnissä edelleen kaksi laatuprojektia. Perhehoitotyön projekti joka on yhteinen TAYS:n osasto B0:n kanssa ja potilaan turvalliseen kotiuttamiseen tähtäävä projekti, joka myös on osaston B0 kanssa yhteinen. Myös hoitoisuusluokitus -projekti (HOL) on jatkunut osastolla koko vuoden. Osastolla on käytössä asiakaspalaute järjestelmä. Palautteet käydään läpi määräajoin ja toimintaa kehitetään sen pohjalta.

5 53 Anestesia ja valvonta Anestesiatoiminta tuotti leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa kirurgian vaatimat nukutusja puudutuspalvelut ja niiden jälkeisen valvonnan, kivunhoidon ja muun hoidon heräämössä. Valvontaosastolla hoidettiin operatiivisesti ja anestesiologisesti vaikeimmat potilaat leikkauksen jälkeen. Päiväkirurgian yksikössä tehtiin myös kipupuudutuksia ja heräämössä rytminsiirtoja sisätautien osaston potilaille. Lisäksi anestesiaosasto antoi konsultaatioita vuodeosastoille ongelmatilanteissa ja vastasi elvytystilanteiden hoidosta. Koulutusta annettiin sairaalan vuodeosastoille elvytyksestä, kivunhoidosta, verensiirroista, nestehoidosta ja hoitajien iv-lupa-perehdytykseen. Anestesian ja valvonnan osalta toiminta lisääntyi merkittävästi loppuvuotta kohti. Lisätöitä tehtiin myös leikkaussaleissa loppuvuonna. Erikoislääkäreistä on ollut edelleen pulaa. Sijaisia on kuitenkin saatu niin, ettei leikkaustoiminta ole vajeesta juurikaan kärsinyt. Myös hoitohenkilökunnan lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Päiväkirurgian toiminta on ollut edellisvuoden tapaan monipuolista käsittäen kirurgian ja ortopedian lisäksi myös korva-, nenä- ja kurkkutautien, gynekologian ja lastenkirurgian toimenpiteitä. Uutena toimintana on tehty myös suu- ja leukakirurgiaa. Päiväkirurginen sappileikkaustoiminta kaksinkertaistui viime vuodesta. Tehokkaan kipu- ja pahoinvointilääkityskäytännön ansiosta harva potilas joutuu enää jäämään osastohoitoon seuraavaksi yöksi. Päiväkirurgisten selän kipupuudutusten määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon strategian mukaisesti potilaita on hoidettu laadukkaasti, oikeaaikaisesti ja muuttuviin terveydenhuollon tarpeisiin vastaten käyttämällä uusinta tietotaitoa ja teknologiaa. Ensimmäisen kerran valvontaosaston historiassa kuormitusprosentti 100 ylitettiin. Lokakuussa kuormitusprosentti oli 104,7%. Yksikkö pidettiin suljettuna lyhyen ajan pääsiäisen aikana. Erikoispoliklinikka Hatanpään sairaalan erikoispoliklinikan toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille ja muille sopimuskuntalaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Erikoispoliklinikka on jaettu viiteen eri erikoisalayksikköön. Nämä yksiköt ovat kirurgia, ortopedia, sisätaudit, tartuntataudit ja muut erikoisalat. Kirurgian poliklinikalla toimii 10 erikoislääkäriä ja 3 erikoistuvaa lääkäriä. Ortopedian poliklinikalla toimii 7 erikoislääkäriä ja 2 3 erikoistuvaa lääkäriä sekä uutena erikoisalana elokuusta alkaen on toiminut käsikirurgi. Sisätautien poliklinikalla toimii 8 sisätautien erikoislääkäriä, yksi hematologi ja ihotautilääkäri. Tartuntatautien poliklinikalla toimii infektiotautien erikoislääkäri. Muuna poliklinikkatoimintana on TAYS:in virkasuhteessa oleva gynekologi ja lastenkirurgi. Erikoistuvien lääkärien ja TAYS:ssa virkasuhteessa olevien lääkärien vaihtuvuus nostaa erikoislääkäripoliklinikalla toimivien eri lääkärien määrän yli neljäänkymmeneen. Erikoispoliklinikan strategisen suunnittelun pohjana ovat Erikoissairaanhoidon strategia vuoteen 2012 Tulosta taidolla perustellusti erikoissairaanhoitoa ja Kansallisen terveysprojektin vuonna 2002 antamat suositukset. Lähetteet ja ensikäyntien jonotusaika Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa potilaalle ilmoitetaan jonotusaika poliklinikalle tai leikkaukseen. Poliklinikalle kirjattiin vuonna 2004 uusia lähetteitä

6 54 Lisäystä oli sisätautien-, kirurgian- ja urologian lähetteissä. Lähetteiden kokonaismäärän pienenemisen syynä oli koko syksyn jatkunut gynekologin poissaolo. Gynekologiset lähetteet siirrettiin TAYS:iin. Ensikäyntien jonotusajat lyhenivät erityisesti ortopedian erikoisalalla. Ortopedian ensikäynnin jonotusajan mediaani 4-kiireryhmässä pieneni 21.5 kk 2.6 kk. Ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien ortopedisten potilaiden määrä väheni vuoden aikana potilaasta 695 potilaaseen. Kirurgian, urologian ja sisätautien ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien määrä myös pieneni. Lisäksi perustettiin ensikäyntien määräaikaisjonot potilasryhmille, jotka on tarkoitus pyytää ensimmäisen kerran poliklinikalle tietyn ajan kuluttua. Vastaanottokäynnit Poliklinikalla oli ns. varsinaisia vastaanottokäyntejä yhteensä , joka oli (11 %) käyntiä enemmän kuin vuonna Kirje- ja puhelinvastaanottokäyntejä oli lisäksi Toimenpidekäyntejä oli kaikista käynneistä Kokonaiskäyntimäärä oli Lisätöiden avulla hoidettiin potilasta. Ensisijaisesti purettiin ensikäyntijonoja erityisesti ortopedian erikoisalalla. Lisäksi lisätöiden avulla pystyttiin nopeuttamaan kiireelliseen hoidon arviointia rinta-, virtsaelin ja paksunsuolen syöpäpotilailla. Toimenpiteet Kystoskopioita tehtiin 757, joka on 242 (47 %) enemmän kuin vuonna 2003 Kolonoskopioiden määrä oli ja gastroskopioita tehtiin 935. Kliinisiä rasitustestejä tehtiin 551 ja sydämen ultraäänitutkimuksia 811, joka on 231 enemmän kuin vuonna Uutena toimintana aloitettiin sydämen rytminsiirrot, joita ehdittiin tehdä kahdelle potilaalle. Gynekologin poissaolon takia kolposkopiaa odottavien potilaiden jonot ja hoito siirrettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan sovitun työjaon mukaisesti. Potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon ja palveluun Maaliskuussa tehtiin asiakaspalautekysely. Kysely toteutettiin yhden viikon aikana 100 potilaalle. Käytimme Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikkamittaria. Vastausprosentti oli 63 %. Tietojen saanti ja ajan pitävyys saivat huonoimmat arvosanat 4 6, kohtelu, palveluhenkisyys ja luottamus asioiden käsittelyssä sekä kokonaisarvio poliklinikkakäynnistä olivat suurimmaksi osaksi arvosanoja Prosessit Kirurgian ja ortopedian puolella on voitu vähentää sairauskertomuksien tarvetta ensi- ja uusintakäynneille tuleville potilaille. Sisätautipoliklinikan vastaanotoille tuleville potilaille tilataan kaikille vielä sairauskertomukset. Oman organisaation sisältä tulevat lähetteet kirjautuvat sähköisesti Pegasos järjestelmään. Osa paperisista lähetteistä voidaan skannata ja kaikki lähetteet kirjataan Pegasos järjestelmään. Röntgenkuvien osalta siirryttiin digitaaliseen kuva-arkistoon. Kuvien hallinnointi ja arkistointi-järjestelmän (Pacs) kautta tapahtuu kuvien katselu ja siirrot esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalaan ja Tekonivelsairaala Coxaan. Sähköinen laskutusjärjestelmä WinClient otettiin käyttöön. Laskujen tiliöinti ja hyväksyntä tapahtuu ko. järjestelmän kautta. Henkilöstö Oma erikoissairaanhoito jakaantui konservatiiviseen toimintayksikköön, operatiiviseen toimintayksikköön ja avohoitoyksikköön. Avohoitoyksikköön kuuluvat erikoispoliklinikka, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Avohoitoyksikön esimieheksi nimitettiin apulaisylilääkäri Arto Ranta ja ylihoitajaksi Paula Hakala. Koko henkilöstön koulutusta oli MRSA-potilaan hoidosta ja palosammutuskoulutusta. Lisäksi kaikilla ammattiryhmillä oli koulutusta omien erikoisalojen ja osaamisen mukaan.

7 55 Koulutukset merkitään henkilökohtaiseen koulutuskorttiin pidettiin erikoispoliklinikan kehittämispäivä. Uudistuminen Videokystoskopian lisääntymisen takia erikoispoliklinikalle hankittiin oma videoendoskopialaitteisto ja toinen videokystoskooppi, joka on osoittautunut potilasystävälliseksi tutkimusmenetelmäksi. Sisätautipoliklinikan käyttöön tuli oma sydämen ultraäänitutkimuslaite, joka on mahdollistanut ultraäänien tekemisen vastaanoton yhteydessäkin. Tahdistinpoliklinikan rekisteröinti saatiin käyntiin myös, mikä mahdollistaa yhtenäisen rekisteröinnin muiden sairaaloiden kanssa. Kotisairaala Tampereen kotisairaala on 20-paikkainen potilaan kotona erikoissairaanhoitoa antava yksikkö. Sen toiminta on ympärivuorokautista. Tavoitteena on vähentää sairaalan sairassijojen tarvetta ja aikaansaada kustannussäästöjä. Tavallisimmat kotisairaalassa hoidetut sairaudet ovat infektiosairaudet, diabetes ja sydän- sekä verisuonisairaudet. Myös kirurgisten ja ortopedisten potilaiden jatkohoitoa on kotona toteutettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kotisairaala oli toiminnassa koko vuoden, vuosilomasijaisten ja lääkärityövoiman vajaus hiljensi kuitenkin toimintaa kesällä 2004 ja kertyneiden hoitopäivien määrä jäi tavoitteesta. Muina aikoina kotisairaala on pääsääntöisesti pystynyt ottamaan hoitoon saman vuorokauden aikana tai 2 3vrk:n viiveellä. Elokuussa 2004 kotisairaala siirtyi konservatiivisen toimintayksikön alaisuuteen. Syksyllä 2004 Tampereen kaupungin kotisairaalatoiminta sai Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkinnon. Kehittämishankkeet ja projektit Yksikössä on jatkuva asiakaspalautejärjestelmä. Kyselytutkimuksessa potilaat ovat antaneet kotisairaalan toiminnasta kouluarvosanan 9,5. Hoitotakuun tulon myötä kotisairaalan laajennusta on suunniteltu vuodelle 2005 tapahtuvaksi. Ortopedia Lähes koko vuoden ajan kaikki virat olivat täydessä käytössä. Osastojen leikkausjono pysyi kuuden viikon kesäsuluista huolimatta sopivana ja päiväkirurgiankin jono on lähes tavoitteessaan (laki hoitoon pääsyn varmistamisesta) lisääntyneestä tarpeesta huolimatta. Lisääntynyt tarve on tullut sekä lähetemäärän lisääntymisestä että lisätyöstä, jolla poliklinikan jono vuoden loppuun mennessä saatiin melko lähelle tavoitetta. Osastojen kuormitus on poikkeustilanteita lukuunottamatta ollut kohtuullinen. Muuten hoidon tason ylläpito niukalla henkilökunnalla olisikin ollut erittäin vaikeaa. Osastojen työnjako on toteutunut jo vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Osastojen henkilöstörakennetta muutettiin vuoden aikana toiminnan vaatimaan suuntaan. Sijaisia on kuluneena vuonna ollut runsaista lakisääteisistä poissaoloista johtuen aiempaa enemmän. Hoitotyön toimintatapa on yksilövastuinen hoitotyö edelleen. Perehdyttämiseen on paneuduttu erityisesti. Isot potilashuoneet ja saniteettitilojen puutteellisuus hankaloittavat työtä. Osastosulku kesällä 8 viikkoa heijastui myös kirurgian osastoille ja aiheutti erityisjärjestelyjä kesäaikana potilashoidossa ja henkilöstön kesken. Ortopedian osastojen yhteinen hoitojaksojen määrä oli ja leikkauksia osastojen kautta tehtiin 1 071, päiväkirurgiassa Työnjako TAYS:n kanssa on toiminut hyvin. Sieltä siirrettävät potilaat on voitu ottaa vastaan niin, ettei sakkomaksuja ole aiheutunut.

8 56 Päiväkirurgia Hatanpään sairaalan päiväkirurgian yksikkö on tarjonnut leikkaus- ja anestesiapalveluja tamperelaisille ja pirkkalalaisille potilaille toimintasuunnitelman mukaisesti. Ydintoiminta on ortopediassa, yleiskirurgiassa ja ruoansulatuselin kirurgiassa. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan gynekologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä lastenkirurgian työpanosta on ostettu yliopistollisesta sairaalasta. Kertomusvuonna aloitettiin myös suukirurgia ja perusterveydenhuollon hammasanestesia palveluiden tarjoamista jatkettiin. Käsikirurgi aloitti myös toimintansa syksyllä. Päiväkirurgisessa yksikössä anestesialääkärit tekivät myös anestesiologisia toimenpiteitä kuten kipupuudutuksia ym. Edellä mainitut ovat vakiinnuttaneet paikkansa hyvin päiväkirurgian yksikköön. Jonoissa on tapahtunut lievää määrällistä laskua mutta jonossa on noin 4 kk tuotantoa vastaava määrä potilaita. Vuoden 2003 lopussa päiväkirurgiaan jonotti 939 potilasta ja vuoden 2004 lopussa 913 potilasta. Päiväkirurgian jonoissa on edelleen nähtävissä pehmytosakirurgian resurssin riittämättömyys, toisaalta ortopedian resurssi on ollut riittävä. Jonotilanteen muututtua, on ortopedia antanut omaa saliresurssiaan kirurgian käyttöön loppuvuodesta. Henkilöstöryhmän väliaikaisella luvalla käyttöön kaksi sairaanhoitajan vakanssia ja lisäksi sihteeri työpanosta saatiin leikkaus- ja anestesiaosaston yhteisestä uudesta sihteeristä. Kesällä leikkaustoiminnassa oli supistuksia. Sulkuaikana tehtiin 32 kiireelliseksi katsottua toimenpidettä. Sulkujen kokonaisvaikutukset vastasivat noin 110 leikkauspäivää. Yksikkö on saanut runsaasti kiitosta niin hoidon kuin tilojenkin suhteen. Syksyllä Seinäjoen keskussairaalasta kävi tutustumiskäynnillä suunnitteluorganisaatio, joka perustaa oman sairaanhoitopiirinsä päiväkirurgisen yksikön. Marraskuussa pidettiin sisäinen koulutuspäivä aiheena akuutit yllättävät tapahtumat päiväkirurgisella potilaalla. Sairaanhoidon opiskelijoita on ollut sekä keväällä, että syksyllä. Tämän lisäksi on ollut myös gynekologian ja kirurgian kliinisen kurssin lääketieteen kandidaatteja. Pääosin toimintasuunnitelmaan asetetut tavoitteet toteutuivat. Toimintaluvut jäivät alhaisemmiksi leikkaustoimintaan kohdistuneiden säästö velvoitteiden ja gynekologin sairasloman takia. Kokonaisjonoja saatiin supistettua kuluneen vuoden aikana, mutta suonikohjukirurgiassa ei toteudu. Leikkausosasto Leikkausosastolla tehtiin vuoden aikana toimenpidettä. Päiväkirurgian aloittamisen jälkeen toimenpiteet ovat pysyneet keskitasoltaan vaativina ja potilaiden anestesiariski korkealla. Päivystysleikkauksia oli 290 ja lisätyönä tehtiin 45 leikkausta. Ammattitaidolla ja joustavuudella hoitotyö on satu sujumaan potilashoidon tarpeiden mukaisesti lyhytaikaisten sijaisten saamisen ongelmista huolimatta. Vuosilomat on suurimmalta osaltaan hoidettu sulkemalla osa saleista synkronoidusti osastosulkujen ja muun toiminnan hiljenemisen mukaan.

9 57 AVOTERVEYDENHUOLLON ERIKOISPALVELUT Reumatoimisto Reumatoimisto antaa tulehduksellista reumatautia sairastavien asiakkaiden tarpeita vastaavaa hoitoa, jonka tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Sen keskeisiä tavoitteita on reumatautien varhainen toteaminen, tehokkaan tulehdusta rauhoittavan lääkityksen aloittaminen, fysioterapeuttinen neuvonta ja hoito sekä itsehoitoon kannustava potilasohjaus. Nykyinen antireumaattinen hoito edellyttää hoidon alkuvaiheessa tiivistä yhteydenpitoa hoitovastuussa olevaan yksikköön. Lähetteiden kiireellisyysluokitusten mukaan potilaat saivat yleensä kutsun suositusajassa. Poikkeuksen tekivät reumatoimiston sulun aikana saapuneet lähetteet, joiden kohdalla viive oli keskimäärin 2 3 viikkoa. II-kiireelliset lähetteet lähettävä lääkäri ohjasi sulun aikana TAYS:n reumakeskukseen. Osa lähetteistä muutettiin ns. paperikonsultaatioiksi ja asiasta informoitiin myös potilasta. Ensikäyntien, joita oli 444, hyvä vastaanottoaikojen saatavuus johtuu lääkärityövoiman lisäyksestä. TAYS:n reumakeskuksesta siirtyi runsaasti potilaita Reumatoimiston hoitovastuulle ja heille saatiin yleensä tavoiteajassa lääkärin vastaanottoaika. Kertomusvuosi 2004 oli myös juhlavuosi reumatoimiston historiassa: perustamiskokous pidettiin Korva- ja silmäyksikkö Korva- ja silmäyksikön toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Korvatautien yksikön tehtävänä ovat mm. neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten kuulonseulonta, kuulonseulontatulosten jatkotutkimukset, seuranta- ja hoitoonohjaus sekä leikkaus- ja kuntoutus-tarpeiden arviointi, kuntoutusta vaativien kuulovammojen mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja alan pienkirurgiset puudutusta vaativat leikkaukset. Yksikkö antaa myös konsultaatioita terveyskeskuslääkäreille ja potilaskonsultaatioita kaupungin sairaalan eri osastoille. Silmäyksikön tehtävänä on mm. neuvola- ja kouluikäisten näönseulonnat ja niissä kiinnijääneiden jatkohoito- ja seuranta, konsultaatiopalveluiden antaminen perusterveydenhuollon lääkäreiden lähettämille potilaille, pienkirurgiset toimenpiteet, diabetespotilaiden silmänpohjakuvaukset ja laserhoito ja silmätautien gerontologisten potilaiden hoito (Kaupin sairaalassa). Korva- ja silmäyksikön vakinaiset henkilövakanssit: kaksi korvalääkäriä, kaksi silmälääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen on lähiesimies, kolme terveyskeskusavustajaa, jotka toimivat hoitotyössä, kuulontutkija, toinen kuulontutkija on hallinnollisesti nuorisoneuvolan työntekijänä ja hän tekee yhteistyötä meidän kanssa, kuulolaitehuoltaja/perushoitaja. Ensikäyntien jonotusaika ja palvelujen saatavuus Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa ilmoitettiin jonotusaika lääkärille tai hän sai kirjeitse tai puhelimitse ajan korva- ja silmäyksikköön lääkärin vastaanotolle tai lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Korvayksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit eikiireellisessä ryhmässä olivat joulukuussa 1.9 kk ja syksyn aikana jonotusajat pitenivät korvalääkärivajeen takia. Loppuvuonna osa lähetteistä palautettiin läheteruuhkan takia. Silmäyksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit ei-kiireellisessä ryhmässä olivat jou-

10 58 lukuussa 2.4 kk ja jonotusajat olivat vuoden aikana samaa tasoa. Diabetespotilaiden silmäpohjakuvat silmälääkärit lausuivat oman työnsä ohessa. Prosessinäkökulma Heinäkuussa korva- ja silmäyksikkö oli suljettuna 4 viikkoa ja oli sulkuviikko. Silmäyksikkö teki lähetekriteerit terveyskeskuslääkäreille ja ne löytyvät tiimifoorumista. TAYS:n korvaklinikan kanssa pidettiin yhteistyökokous, jossa sovittiin työnjaosta Taysin ja korvayksikön välillä. Lisäksi alustavasti sovittiin v aloitettavasta pilottikokeilusta kuulokäyrien ja korvakappaleiden teosta korvayksikössä. Vuoden alusta otettiin käyttöön digitaalisilmänpohjakamera. Pegasoksesta saatiin luotua suora yhteys Medimaker-ohjelmaan.

11 59 KUNTOUTUS Kuntoutus toimii perusterveydenhuollon, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tehtäväalueilla ja tuottaa palveluja myös vammaispalvelulle erityispalvelujen tehtäväalueella. Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus sekä apuvälineyksikkö Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluita osastopotilaille ja kotona asuville asiakkaille, mukaan lukien koti- ja päiväsairaalan ja päiväkirurgian, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita omana toimintana sekä apuvälinepalveluita ja myy fysioterapiapalveluita TAYS:n B0-osastolle. Apuvälineitä lainataan Apuvälineyksikössä, Hatanpään sairaalan, Linnainmaan ja Hervannan fysiatrian osastoilla. Apuvälineyksikkö järjestää myös huolto-, korjaus- ja kuljetuspalveluita. Vuoden aikana osallistuttiin moniammatilliseen yhteistyöhön ja erilaisiin projekteihin mm.: diabeteksen ehkäisyssä, kaatumisen ja osteoporoosin ehkäisyssä, kuntoutumista edistävien työtapojen toteuttamisessa, liikunta- ja kuntosalipalveluiden edistämisessä, lonkkamurtumaprojektissa ja hoitokansion laatimisessa sekä Pircox-projektissa tekonivelleikkaushoitoon liittyvässä yhteistyössä. Oikea-aikaisuuteen fysioterapiassa panostettiin mm. seuraavasti: fysioterapian pitkiä jonotusaikoja lyhennettiin ohjaamalla asiakkaita oman yksikön fysiatrian osaston toiseen toimipisteeseen, toiminnassa painotettiin ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja asiakkaan aktiivista roolia, vuodeosastoilla kuntoutushenkilökunta auttoi naapuriosastolla tarvittaessa ja lisäksi vuoden jälkipuoliskolla saatiin kolme VIP-fysioterapeuttia ja täten kiireellisimpiin sijaistarpeisiin oli ohjattavissa työntekijä. Käytössä oli jatkuva asiakaspalaute; selkäryhmästa ja aivohalvausryhmästä otannat sekä järjestelmällisesti pyydetty palaute yhtenä päivänä koko kuntoutuksen avotoimipisteissä: Asiakaspalautteiden mukaan palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä, mutta puutteellisia tiloja moitittiin, esimerkkinä Tesoma. Apuvälineyksikölle valmistui Hatanpään rantarakennukseen kesällä uudet entistä laajemmat tilat, joihin muutto tapahtui elokuussa. Henkilöstölisäysten myötä voitiin laajentaa myös aukioloaikoja. Palvelujen saatavuus Käynnit lisääntyivät parannettujen resurssien myötä. Tilastoluvuissa lisääntyminen ei tullut esille, koska joidenkin toimintojen tilastointi oli uuden tilastointitavan takia virheellinen ja sitä ei voitu jälkeenpäin korjata. Geriatriassa tapahtunut muutto häiritsi jossain määrin toimintaa ja palvelujen saatavuutta. Hatanpään sairaalan fysiatrian poliklinikan toimintaa häiritsi syksyn aikana laboratoriokeskuksen remontti.

12 60 Rintamaveteraanien kuntoutus Rintamaveteraanien kuntoutuksen toteuttaminen perustuu lakiin ja asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin ohjeisiin ja määräyksiin. Valtiokonttorin ohjeiden mukaan voidaan edellisen vuoden veteraanien kuntoutusvalintojen kuntoutustoimenpiteet toteuttaa vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kertomusvuonna tuli kuntoutushakemuksia yhteensä kpl. Näistä oli 255 kpl siirtynyt edelliseltä vuodelta. Kuntoutusvalintoja tehtiin kpl. Kuntoutuksen peruuttamisista tai vaihtamisista ei pidetty tilastoa. Veteraanien neuvonta ja kuntoutusvalintojen muuttaminen kuului terveyskeskusavustajan jokapäiväiseen työhön ja tilanne vaihtui jatkuvasti. Vuodelle 2005 siirtyi hakemuksia 341 kpl. Siirtyvät hakemukset oli pääsääntöisesti tarkoitettu vuonna 2005 tapahtuvaa kuntoutusta varten eli näistä hakijoista oli 119 ollut kuntoutuksessa Laitoskuntoutus oli suosituin kuntoutusmuoto. Laitoskuntoutusta annettiin hyvin monessa laitoksessa ympäri Suomea kuitenkin niin, että matka kuntoutuslaitokseen pysyi kohtuullisena. Osa (68 henkilöä) hyväkuntoisista veteraaneista halusi jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa. Kaupungin varoin järjestettiin yksi kuntoutusmatka ulkomaille, johon osallistui 25 veteraania. Päiväkuntoutusta annettiin paikallisessa kuntoutuslaitoksessa ja kylpylässä. Omana toimintana aloitettiin myös päiväkuntoutustoiminta. Tätä sai 19 veteraania kahdessa eri ryhmässä. Polikliininen kuntoutus omana toimintana jatkui. Oman toiminnan polikliinista kuntoutusta sai 78 veteraania. Avokuntoutusta ostopalveluna annettiin 69 veteraanille yksityisesti joko polikliinisesti tai veteraanin kotona. Lääkinnällinen kuntoutus: Lääkinnällinen kuntoutus perustuu kansanterveyslakiin ja -asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sillä täydennetään sosiaali- ja terveystoimen omaa kuntoutustoimintaa. Palveluita hankittiin maksusitoumusmenettelyin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Maksusitoumusten myöntäminen perustui tarvittaessa moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijät antoivat neuvontaa ja ohjausta kuntoutusasioissa sekä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. He toimivat myös yhteyshenkilöinä lähettävän tahon, kuntoutujan ja heidän omaistensa sekä palveluiden tuottajien välillä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena annettiin fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja erityistapauksissa laitoskuntoutusjaksoja. Lisäksi annettiin apuvälinepalveluita kuntoutussuunnitelmien perusteella silloin kun apuvälineitä ei ollut saatavana apuvälinelainaamosta. Asiakaskunta koostui kaikenikäisistä henkilöistä. Erityisterapioiden osalta toiminta painottui lasten kuntouttamiseen. Näitä lapsiasiakkaita oli yli 300. Kuluneena vuonna kunnassa esiintyvään palvelutarpeeseen jouduttiin vastaamaan täysin riittämättömin resurssein, mikä korostui erityisesti palveluntuottajien taksojen nousun myötä. Vuonna 2004 oli voimassa yksivuotinen sopimus terapiapalveluiden tuottajien kanssa. Syksyllä käynnistettiin uusien kilpailusäädösten mukainen terapiapalveluiden kilpailuttaminen hankintatoimiston kautta. Kilpailuttamisesta vastaavan työntekijän vaihtumisen vuoksi prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Apuvälineiden osalta kilpailuttamista ei vielä aikana ehditty aloittaa.

13 61 Talousarviossa annettuja määrärahoja jouduttiin ylittämään runsaasti palveluiden kustannusten nousun sekä lisääntyneen asiakasmäärän ja tarpeen vuoksi. Hankittavien terapiakertojen tavoiteluku 7 500, joka on suhteutettu annettuun määrärahaan, ylittyi siten myös. Kaikkien terapioiden yhteinen hoitokertamäärä oli Eniten lisäystä (+ 22 lasta) oli neuropsykologista kuntoutusta saavien asiakkaiden määrässä ja vastaavissa hoitokerroissa (+356). Ulkopuolisilta ostettavien sopeutumisvalmennuskurssien määrä oli 100 hoitokertaa / päivää, lisäystä oli 7 henkilöä ja 29 hoitokertaa / päivää. Vuonna 2004 ei pidetty sopeutumisvalmennuskursseja omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluivat omat sosiaalityöntekijät ja ylilääkäri sekä perusterveydenhuollosta lastenlääkäri, kuntoutuksesta osastonhoitaja tai hänen varahenkilönä oleva toimintaterapeutti, erityispalveluista puheterapeutti, vanhuspalvelusta apulaisylilääkäri sekä koulutoimesta koulupsykologi. Työryhmä kokoontui 13 kertaa. Yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa panostettiin sekä virallisissa että epävirallisissa tilaisuuksissa, esim. uusiin toimitiloihin kävi tutustumassa suuri joukko yhteistyökumppaneita. Sosiaalityöntekijät osallistuivat myös kuluneena vuonna AVHyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen kehittämistyöryhmän jäsenenä. Maksusitoumuksia tehtiin vanhaan tapaan vanhalla atk-ohjelmalla, koska päätöstä uudesta ohjelmasta ei ole vielä tehty. Pegasos-ohjelma toimi alkuhankaluuksien jälkeen hyvin helpottaen ennen kaikkea potilastietojen tarkistusta. Vuoden alusta lääkinnällisessä kuntoutuksessa on ollut kolme sosiaalityöntekijän tointa. Yhdessä toimessa oli sijainen vakinaisen ollessa virkavapaalla. Laatu Koko kuntoutuksen laatuhanke saatiin päätökseen ja lokakuussa julkaistiin kuntoutuksen kehittämisohjelma Kunnon työtä nääs sosiaali- ja terveystoimen julkaisusarjassa. Hanke käynnistettiin jo vuonna 2001 ja viitekehyksenä käytettiin tasapainotettua mittaristoa. Koko henkilökunta osallistui toiminnan solmukohtien analysointiin ja perustehtävän määrittelyyn. Lisäksi kuntoutuksen henkilökunnalle järjestettiin kaksi yhteistä laatuun liittyvään koulutusiltapäivää. Kuvio 10 LABORATORION, KUVANTAMISEN JA KUNTOUTUKSEN KÄYNNIT Laboratorio Kuntoutus Kuvantaminen

14 62 KUVANTAMINEN Palvelut ja niiden järjestäminen/tuottaminen ja keskeiset muutokset Kuvantamisen toimipisteet Hatanpään sairaalassa, Kaupin sairaalassa ja rintaklinikassa tuottivat kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimen lääkäreille, PSHP:n osasto B0:lle sekä integroiduille työterveyslääkäreille, ja tutkimuksia myytiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja Sotainvalidien veljesliitolle. Tekonivelsairaala Coxan tamperelaisten asiakkaiden kuvaukset tehtiin myös Hatanpään kuvantamisessa. Kaupin sairaalan remontti sulki siellä kuvaustoiminnan edellisvuoden elokuusta kertomusvuoden 2004 loppuun. Palvelujen saatavuutta on parannettu lisätöillä klo 16 ja 18 välillä (ultraääni- ja magneettitutkimukset), mutta kysynnän lisääntymisen vuoksi jonot eivät ole lyhentyneet. Potilasjonot ultraäänitutkimuksiin olivat noin kuusi viikkoa. Asiakaspalautteesta 2/3 on ollut positiivista ja pitkistä odotusajoista potilasaulassa ei ole valitettu ajanvarauksen käyttöönoton jälkeen. Tutkimushuone 4 uusittiin täysin, ja sinne hankittiin suoradigitaalinen kuvauslaitteisto. PACS-digitaalinen kuva-arkisto ja RIS-radiologinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön. Kuvantaminen auditoitiin 9/2004. Toiminnalliset tavoitteet Ajanvarausjonoja on pyritty lyhentämään lisätöitä tekemällä. Ajanvarauksen kehittäminen koskemaan avopuolta toteutui. Digitaaliseen kuvatuotantoon kouluttaminen on toteutunut, ja siihen siirryttiin kertomusvuonna. MUUT TUKIPALVELUT Välinehuolto Välinehuolto on koko vuoden ajan pystynyt hyvin palvelemaan sen toiminnasta riippuvaisia yksiköitä ilman oleellisia ongelmia. Laboratorion välinehuollon hoitaminen aiheutti uudelleen järjestelyt. Useita henkilövaihdoksia on ollut vakinaisessa henkilöstössä. Hatanpään siivoustoiminta Siivoustoiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita siivouspalveluita Hatanpään sairaalan lisäksi myös TAYS:n osasto B 0:lle ja laboratoriokeskukselle. Toiminnalla luodaan riittävän hyvä hygieniataso ja turvallinen hoitoympäristö potilaille sekä työympäristö henkilökunnalle. Siivoustyönjohtajat vastaavat kaikkien tehtäväalueella toimivien sairaalahuoltajien koulutuksen suunnittelusta ja sairaalahuoltajien sijaisten hankinnasta. Toimintavuoden aikana oli edelleen pulaa ammattitaitoisista sairaalahuoltajasijaisista ja työllistämistuella palkattujen sairaalahuoltajien saanti on entisestään vaikeutunut. Kertomusvuonna on saatu sairaalahuoltajia vip-sijaishenkilöstöstä, joka on helpottanut sijaisten saantia äkillisiin lyhyisiin poissaoloihin.

ERIKOISSAIRAANHOITO OMA ERIKOISSAIRAANHOITO. Kirurgia

ERIKOISSAIRAANHOITO OMA ERIKOISSAIRAANHOITO. Kirurgia 1 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen muodostavat Hatanpään sairaalan toimintaan kuuluvat anestesian, kirurgian, ortopedian, sisätautien ja tartuntatautien yksiköt sekä näiden toimintoja

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot ja hoidon alkamistiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 8.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011.

Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011. Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011. Liite Jokilaakson Terveyden ja Jämsän kaupungin yhteiseen lehdistötiedotteeseen 27.9.2011 (julkaisuvapaa 27.9.2011 klo 13:00) Lisätietoa:

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Hatanpään päiki Nykyinen Päikiyksikkö 11/2001 Tampere ja Pirkkala, yht.219 037 asukasta 4 leikkaussalia, 1.

Lisätiedot

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Eija Piippo-Savolainen LT, erl KYS/ lastenreumapkl Lastenreuman esiintyvyys Suomessa: n. 2 400 lastenreumaa sairastavaa lasta

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Käsien desinfektio-ohje KÄSIHUUHTEEN KÄYTTÖ huoneeseen mennessä huoneesta poistuttaessa 2 painallusta huuhdetta hierotaan käsiin kunnes kädet ovat kuivat

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Tuotantojohtajan päätös 21.1.2015, 16 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 a. Toiminta-alue Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja,

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. 9. Erikoissairaanhoito Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Erikoissairaanhoidon palveluista osan tuottaa

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI

71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI 700/06/03/2009 HYKS 71 HYKS-sairaanhoitoalueen jonotilanne oli erinomainen huhtikuun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

HALLITUS 40 14.02.2005

HALLITUS 40 14.02.2005 HALLITUS 40 14.02.2005 KIRURGIAN POTILAIDEN JONONPURUN EDELLYTTÄMÄ LEIKKAUSSALI- JA VUODEOSASTOPALVELUJEN HANKINTA 95/P61/2005 HALL 40 Erikoissairaanhoitolain muutos astuu voimaan 01.03.05. Se edellyttää,

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 3 01.02.2012 ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

6.3.5. Medisiininen toimialue

6.3.5. Medisiininen toimialue 6.3.5. Medisiininen toimialue Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden antamana. Samalla pyrimme turvaamaan

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot