Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö.

Transkriptio

1 49 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen muodostavat Hatanpään sairaalan toimintaan kuuluvat anestesian, kirurgian, ortopedian, sisätautien, tartuntatautien ja kotisairaalan yksiköt sekä näiden toimintoja tukevat erikoispoliklinikka, leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö. Tehtäväalueeseen kuuluvat edelleen kuntoutus, nettobudjetoitu kuvantaminen ja muut tukipalvelut (välinehuolto, sairaankuljetus ja Hatanpään siivoustoiminta). Avohoitopalveluihin kuuluu erikoispoliklinikan toiminta, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Lisäksi tehtäväalue sisältää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Pirkanmaan Hoitokodilta, Sotainvalidien veljeskodilta ja Reumasäätiön sairaalalta ostettavat palvelut. Tehtäväalueen olennaiset tapahtumat Hatanpäänniemellä olevan rantarakennuksen saneeraus valmistui keväällä, jonka jälkeen lääkekeskus muutti uusiin tiloihin rantarakennukseen ja se siirtyi samalla 1.7.alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorio- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnaksi. Kuntoutuksen apuvälineyksikkö siirtyi rantarakennukseen uusiin tiloihin ja kuvantamisen rintatutkimusyksikkö sai rakennukseen lisätiloja. Lääkekeskukselta vapautuneet tilat siirtyivät väliaikaisesti Laboratorioliikelaitoksen käyttöön. Sen Hatanpäällä olevat tilat saneerataan ja saneerauksen valmistuttua vuonna 2005 alun perin lääkekeskuksen käytössä olleet tilat saneerataan erikoispoliklinikan ja kotisairaalan lisätiloiksi. Kuvantamisyksikössä siirryttiin kokonaan filmittömään aikakauteen, kun koko yksikkö saatiin digitalisoitua. Kuvantamisen Kaupin sairaalassa oleva yksikkö oli vuoden aikana remontissa ja toiminta siirrettynä Hatanpään yksikköön. Remontti valmistui vasta aivan vuoden lopussa. Vuoden aikana sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Pegasos otettiin käyttöön myös kuntoutusyksikössä ja järjestelmä on siten koko käytössä koko tehtäväalueella. Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö. OMA ERIKOISSAIRAANHOITO Kirurgia Palvelujen saatavuus ja sen kehittyminen B2:n potilaiden jonotustilanne on huonontunut. Kokonaisjono kasvoi vuoden alun 250 potilaasta 315 potilaaseen. Urologiassa hoitoon pääsy on tapahtunut määräajassa, sen sijaan yleiskirurgiassa etenkin laskimokirurgiassa on edelleen yli vuoden jonotusaikoja. Sulkuaikoina potilaiden hoito siirtyi osasto B3:lle. Jotta kuormitus osasto B3:lla ei olisi ollut kohtuuton, sulkuaikana kutsuttiin potilaita vain B2:n I- ja II-kiireellisestä jonosta. Osasto B2:lle sijoitettu sairaanhoitajan toimi paransi merkittävästi hoidon laatua ja hoitoviiveitä ylikuormitustilanteissa. Osasto B3:n leikkausta odottavien jono lyheni hieman. Vuoden lopulla oli jonossa 408 potilasta kun edellisessä vuodenvaihteessa jonoa oli 480 potilasta. I-kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on toteutunut kuukaudessa. Syksyllä 2004 tehtiin jonojenpurkua sappi- ja tyräjonoista lisäleikkauksina virka-ajan jälkeen. Leikkausten kokonaismäärä oli 824. Osaa jonoja ei ole kyetty lyhentämään juurikaan. Sen sijaan päivystyspotilaat ovat päässeet välittömästi hoitoon. TAYS:sta jatkohoitoon tulevat potilaat on pyritty ottamaan samana päivänä paikkatilanteen mukaan.

2 50 MRSA infektioiden takia osastoille on hoidettu kontaktieristyksessä potilaita yksin kahden hengen huoneissa, myös MRSA infektio näytteiden ottaminen on lisännyt laboratorio kustannuksia osaltaan molemmilla osastoilla. Asiakaspalaute, keräystapa ja tulos Asiakastyytyväisyyden mittarina käytettiin potilaspalautteita. Valtaosin palaute positiivista. Osastolla kuolleiden potilaiden omaisilta on tullut erittäin hyvää palautetta hoidosta. Ostetut/itsetuotetut palvelut Erillisen työpanosvaihto sopimuksen mukaan yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgit leikkasivat yhdeksänä päivänä tamperelaisia potilaita Hatanpään sairaalassa. Samaan sopimukseen pohjautuen leikattiin kolmena päivänä 8 tamperelaista hyperparathyreoosipotilasta TAYS:n leikkausjonosta. Resurssien käyttö ja kohdentaminen Potilaiden pääsy jatkokuntoutukseen on oleellisesti huonontunut kirurgian menetettyä Sotainvalidien veljeskodilta ostettavat kuntoutuspalvelut, tosin uuden geriatrian osastoryhmän mahdollisuudet ottaa jatkohoitopotilaita paranivat. Osasto B3 lääkäreiden kansliatilannetta järjesteltiin, niin että osastonsihteerit saivat oman rauhallisemman työtilansa osaston kansilian välittömästä läheisyydestä. Hoitajien tuvallisuuden parantamiseksi, tehtiin ovi kanslian lääkeväliköstä käytäville. Pegasos-järjestelmä on monessa suhteessa puolivalmis erikoissairaanhoidon tuotantokäyttöön. Pegasos-järjestelmän sopimattomuus osastotoimintaan on vieläkin osittain haitannut toimintaa ja lisännyt kaksinkertaisen kirjaamisen määrää (leikkauslistat tehdään edelleen AHO-järjestelmään, jota käytetään myös potilaan hoitoisuus määrityksessä ja lisäksi potilaiden sisään- ja uloskirjaus joudutaan tekemään molempien järjestelmien kautta) ja lisäksi on menetettyt sähköinen infektioiden ilmoitusjärjestelmä. Tilastojen luotettavuus ja käytettävyys on koko vuoden ollut ongelma ja haitannut merkittävästi toiminnan toteuman seurantaa. Atk-järjestelmän käytettävyys ja toimintavarmuus kierroilla on jättänyt toivomisen varaa. Positiivisena asiana Pegasos on tuonut potilastietojen reaaliaikaisuuden ja nopeutuneen tiedonsiirron. Kuluvan vuoden aikana otettiin käyttöön myös pacs-pohjainen digitaalinen röntgenkuvien katselujärjestelmä. Kuvio 9 HATANPÄÄN SAIRAALAN HOITOPÄIVÄT ERIKOISALOITTAIN Sisätaudit Ortopedia Kirurgia Tartuntataudit

3 51 Sisätaudit Sisätautien yksikkö huolehtii tamperelaisten sisätautipotilaiden tutkimuksista ja hoidosta kolmella sisätautiosastolla (104 sairaansijaa). Osastot ovat suuntautuneet kardiologiaan, diabeteksen hoitoon, hematologiaan ja gastroenterologiaan. Entistä suurempi osa potilaista pyritään hoitamaan polikliinisesti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tampereen yliopistollisen sairaalan ja sydänkeskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti on sovittu määrä sydänpotilaita otettu välittömästi jatkohoitoon 1 vrk kuluessa. Tarjonta on kuitenkin ajoittain ylittänyt kiintiöidyn määrän ja myös päivystysasemalta ja muualta on potilaita tullut hoitoon. Tästä seurauksena ylipaikkojen käyttö on ollut yleistä. Potilaita ei voitu aina ottaa TAYS:sta tarjottaessa ja etenkin alkuvuodesta kehittyi jonkin verran siirtoviivettä. Loppuvuodesta sisätautien poliklinikalla jonoja lyhennettiin lisätyönä ja ne saatiinkin lyhenemään kohtuullisen pituisiksi. Erikoislääkärien sijaisten puute on haitannut toimintaa koko vuoden. Kesällä toimintaa haittasi myös erikoistuvien lääkäreiden vajaus. Sydämen ultratutkimuksia, kliinisiä rasituskokeita ja holter-nauhoituksia tehtiin aikaisempien vuosien mukaisesti. Diabetespotilaita ohjattiin enemmän polikliiniseen. Suolistotähystyksiä tehtiin suunnilleen sama määrä kuin aikaisempinakin vuosina. Elokuussa yhdistettiin tartuntatautiyksikkö, sisätautiyksikkö ja kotisairaala konservatiiviseksi toimialueeksi. Muutoksella pyrittiin yhteistyön lisäämiseen, henkilökunnan joustavampaan käyttöön ja tehokkaampaan rekrytointiin. Ratkaisu on osoittautunut alustavasti toimivaksi. Sähköinen sairauskertomus on myös sisätautiosastoilla käytössä. Potilaan tilan monitoroinnissa ovat kirjalliset lomakkeet yhä käytössä, kohti parempia sähköisiä versioita ollaan kuitenkin menossa ja tavoitteena jatkossa on täysin sähköinen järjestelmä. Kehittämishankkeet ja projektit Sisätautien kehittämisprojekteissa on selvitetty mm. diabeteksen hoitoperiaatteita, niiden yhtenäistämistä ja polikliinisten hoitojen tehostamista. Diabetespotilaan hoitoketjun suunnitteluprojekti yhteistyössä TAYS:n kanssa on jatkunut. Hasan vuodeosastojen hoitoisuusluokitus projekti jatkui edelleen.

4 52 Tartuntataudit Tartuntatautien yksikkö on sairaalahoitoa vaativien tamperelaisten infektiopotilaiden hoitopaikka. Osaston toimintaan on vaikuttanut tavanomaisille mikrobilääkkeille resistentin stafylokokin (MRSA) jatkuva lisääntyminen sekä osastolla hoidettavana olevan hengityshalvauspotilaan hoito. Infektiolääkäreiden TAYS:n kanssa yhteistä takapäivystysjärjestelyä on jatkettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Osasto on ollut aktiivisessa toiminnassa koko vuoden. Infektiolääkärin konsultaatioapua on annettu myös sisätautien ja kirurgian osastoilla hoidettaville potilaille. Osasto suoriutui tyydyttävästi sille asetetusta tehtävästä, hoitaa tamperelaiset sairaalahoitoa vaativat infektiopotilaat. Osaston kuudestatoista huoneesta on keskimäärin 3 6 kpl ollut koko vuoden MRSA positiivisten potilaiden infektioiden hoidon käytössä. Positiivisten uusien MRSA-löydösten määrä osastolla B1 oli 16 kpl joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Koko SOTE:n toimialueilla uusia MRSA-löydöksiä oli 174 kpl (2003:131 kpl). Hoidettaessa MRSA-potilaita osastolla B1 yhtä potilasta kohden tarvitaan yleensä kaksi vuodepaikkaa. Tämä on johtanut osaston kuormituslukujen laskuun hoitopäivissä mitattaessa. Osastolla on hoidettu koko vuosi hengityshalvauspotilasta, jonka hoitoon on tarvittu täysi hoitorengas (keskimäärin 5 lisähoitajaa) ja joka on myös sitonut kaksi hoitopaikkaa. Toiminnalliset tavoitteet Koko vuoden kuormitusprosentti oli 90,6 ja hoitoaika keskimäärin 12,8 vrk. Osasto on huolehtinut neljän hengityshalvauspotilaan kotihoidosta koko vuoden ajan. Tavallisimpia syitä tartuntatautiosastolla hoitoon olivat sairaalahoitoa vaativat hengitystietulehdukset munuaisaltaantulehdus ja erilaiset ihoinfektiot. Osastolla hoidettiin myös vaikeita makuu- ja säärihaavoja sekä proteesi- ja muita toimenpideinfektioita. Myös diabetespotilaiden jalkainfektioita hoidettiin runsaasti. Tärkeimmässä toiminnallisessa tavoitteessaan, tarjota hoitopaikka äkillisille sairaalahoitoa tarvitseville tamperelaisille infektiopotilaille yksikkö onnistui tyydyttävästi. Kehittämishankkeet ja projektit Osastolla B1 on erityisesti paneuduttu haavanhoitoasioihin mm henkilökunnan koulutusta tukien ja konsultaatioapua muille osastoille tarvittaessa antaen. Valitettavasti runsas MRSA-potilaiden määrä osastolla tekee työstä aikaisempaa haastavamman, jotta infektion leviämiseltä osastolla hoidettaviin haavoihin vältyttäisiin. Osastolla oli käynnissä edelleen kaksi laatuprojektia. Perhehoitotyön projekti joka on yhteinen TAYS:n osasto B0:n kanssa ja potilaan turvalliseen kotiuttamiseen tähtäävä projekti, joka myös on osaston B0 kanssa yhteinen. Myös hoitoisuusluokitus -projekti (HOL) on jatkunut osastolla koko vuoden. Osastolla on käytössä asiakaspalaute järjestelmä. Palautteet käydään läpi määräajoin ja toimintaa kehitetään sen pohjalta.

5 53 Anestesia ja valvonta Anestesiatoiminta tuotti leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa kirurgian vaatimat nukutusja puudutuspalvelut ja niiden jälkeisen valvonnan, kivunhoidon ja muun hoidon heräämössä. Valvontaosastolla hoidettiin operatiivisesti ja anestesiologisesti vaikeimmat potilaat leikkauksen jälkeen. Päiväkirurgian yksikössä tehtiin myös kipupuudutuksia ja heräämössä rytminsiirtoja sisätautien osaston potilaille. Lisäksi anestesiaosasto antoi konsultaatioita vuodeosastoille ongelmatilanteissa ja vastasi elvytystilanteiden hoidosta. Koulutusta annettiin sairaalan vuodeosastoille elvytyksestä, kivunhoidosta, verensiirroista, nestehoidosta ja hoitajien iv-lupa-perehdytykseen. Anestesian ja valvonnan osalta toiminta lisääntyi merkittävästi loppuvuotta kohti. Lisätöitä tehtiin myös leikkaussaleissa loppuvuonna. Erikoislääkäreistä on ollut edelleen pulaa. Sijaisia on kuitenkin saatu niin, ettei leikkaustoiminta ole vajeesta juurikaan kärsinyt. Myös hoitohenkilökunnan lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Päiväkirurgian toiminta on ollut edellisvuoden tapaan monipuolista käsittäen kirurgian ja ortopedian lisäksi myös korva-, nenä- ja kurkkutautien, gynekologian ja lastenkirurgian toimenpiteitä. Uutena toimintana on tehty myös suu- ja leukakirurgiaa. Päiväkirurginen sappileikkaustoiminta kaksinkertaistui viime vuodesta. Tehokkaan kipu- ja pahoinvointilääkityskäytännön ansiosta harva potilas joutuu enää jäämään osastohoitoon seuraavaksi yöksi. Päiväkirurgisten selän kipupuudutusten määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon strategian mukaisesti potilaita on hoidettu laadukkaasti, oikeaaikaisesti ja muuttuviin terveydenhuollon tarpeisiin vastaten käyttämällä uusinta tietotaitoa ja teknologiaa. Ensimmäisen kerran valvontaosaston historiassa kuormitusprosentti 100 ylitettiin. Lokakuussa kuormitusprosentti oli 104,7%. Yksikkö pidettiin suljettuna lyhyen ajan pääsiäisen aikana. Erikoispoliklinikka Hatanpään sairaalan erikoispoliklinikan toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille ja muille sopimuskuntalaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Erikoispoliklinikka on jaettu viiteen eri erikoisalayksikköön. Nämä yksiköt ovat kirurgia, ortopedia, sisätaudit, tartuntataudit ja muut erikoisalat. Kirurgian poliklinikalla toimii 10 erikoislääkäriä ja 3 erikoistuvaa lääkäriä. Ortopedian poliklinikalla toimii 7 erikoislääkäriä ja 2 3 erikoistuvaa lääkäriä sekä uutena erikoisalana elokuusta alkaen on toiminut käsikirurgi. Sisätautien poliklinikalla toimii 8 sisätautien erikoislääkäriä, yksi hematologi ja ihotautilääkäri. Tartuntatautien poliklinikalla toimii infektiotautien erikoislääkäri. Muuna poliklinikkatoimintana on TAYS:in virkasuhteessa oleva gynekologi ja lastenkirurgi. Erikoistuvien lääkärien ja TAYS:ssa virkasuhteessa olevien lääkärien vaihtuvuus nostaa erikoislääkäripoliklinikalla toimivien eri lääkärien määrän yli neljäänkymmeneen. Erikoispoliklinikan strategisen suunnittelun pohjana ovat Erikoissairaanhoidon strategia vuoteen 2012 Tulosta taidolla perustellusti erikoissairaanhoitoa ja Kansallisen terveysprojektin vuonna 2002 antamat suositukset. Lähetteet ja ensikäyntien jonotusaika Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa potilaalle ilmoitetaan jonotusaika poliklinikalle tai leikkaukseen. Poliklinikalle kirjattiin vuonna 2004 uusia lähetteitä

6 54 Lisäystä oli sisätautien-, kirurgian- ja urologian lähetteissä. Lähetteiden kokonaismäärän pienenemisen syynä oli koko syksyn jatkunut gynekologin poissaolo. Gynekologiset lähetteet siirrettiin TAYS:iin. Ensikäyntien jonotusajat lyhenivät erityisesti ortopedian erikoisalalla. Ortopedian ensikäynnin jonotusajan mediaani 4-kiireryhmässä pieneni 21.5 kk 2.6 kk. Ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien ortopedisten potilaiden määrä väheni vuoden aikana potilaasta 695 potilaaseen. Kirurgian, urologian ja sisätautien ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien määrä myös pieneni. Lisäksi perustettiin ensikäyntien määräaikaisjonot potilasryhmille, jotka on tarkoitus pyytää ensimmäisen kerran poliklinikalle tietyn ajan kuluttua. Vastaanottokäynnit Poliklinikalla oli ns. varsinaisia vastaanottokäyntejä yhteensä , joka oli (11 %) käyntiä enemmän kuin vuonna Kirje- ja puhelinvastaanottokäyntejä oli lisäksi Toimenpidekäyntejä oli kaikista käynneistä Kokonaiskäyntimäärä oli Lisätöiden avulla hoidettiin potilasta. Ensisijaisesti purettiin ensikäyntijonoja erityisesti ortopedian erikoisalalla. Lisäksi lisätöiden avulla pystyttiin nopeuttamaan kiireelliseen hoidon arviointia rinta-, virtsaelin ja paksunsuolen syöpäpotilailla. Toimenpiteet Kystoskopioita tehtiin 757, joka on 242 (47 %) enemmän kuin vuonna 2003 Kolonoskopioiden määrä oli ja gastroskopioita tehtiin 935. Kliinisiä rasitustestejä tehtiin 551 ja sydämen ultraäänitutkimuksia 811, joka on 231 enemmän kuin vuonna Uutena toimintana aloitettiin sydämen rytminsiirrot, joita ehdittiin tehdä kahdelle potilaalle. Gynekologin poissaolon takia kolposkopiaa odottavien potilaiden jonot ja hoito siirrettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan sovitun työjaon mukaisesti. Potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon ja palveluun Maaliskuussa tehtiin asiakaspalautekysely. Kysely toteutettiin yhden viikon aikana 100 potilaalle. Käytimme Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikkamittaria. Vastausprosentti oli 63 %. Tietojen saanti ja ajan pitävyys saivat huonoimmat arvosanat 4 6, kohtelu, palveluhenkisyys ja luottamus asioiden käsittelyssä sekä kokonaisarvio poliklinikkakäynnistä olivat suurimmaksi osaksi arvosanoja Prosessit Kirurgian ja ortopedian puolella on voitu vähentää sairauskertomuksien tarvetta ensi- ja uusintakäynneille tuleville potilaille. Sisätautipoliklinikan vastaanotoille tuleville potilaille tilataan kaikille vielä sairauskertomukset. Oman organisaation sisältä tulevat lähetteet kirjautuvat sähköisesti Pegasos järjestelmään. Osa paperisista lähetteistä voidaan skannata ja kaikki lähetteet kirjataan Pegasos järjestelmään. Röntgenkuvien osalta siirryttiin digitaaliseen kuva-arkistoon. Kuvien hallinnointi ja arkistointi-järjestelmän (Pacs) kautta tapahtuu kuvien katselu ja siirrot esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalaan ja Tekonivelsairaala Coxaan. Sähköinen laskutusjärjestelmä WinClient otettiin käyttöön. Laskujen tiliöinti ja hyväksyntä tapahtuu ko. järjestelmän kautta. Henkilöstö Oma erikoissairaanhoito jakaantui konservatiiviseen toimintayksikköön, operatiiviseen toimintayksikköön ja avohoitoyksikköön. Avohoitoyksikköön kuuluvat erikoispoliklinikka, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Avohoitoyksikön esimieheksi nimitettiin apulaisylilääkäri Arto Ranta ja ylihoitajaksi Paula Hakala. Koko henkilöstön koulutusta oli MRSA-potilaan hoidosta ja palosammutuskoulutusta. Lisäksi kaikilla ammattiryhmillä oli koulutusta omien erikoisalojen ja osaamisen mukaan.

7 55 Koulutukset merkitään henkilökohtaiseen koulutuskorttiin pidettiin erikoispoliklinikan kehittämispäivä. Uudistuminen Videokystoskopian lisääntymisen takia erikoispoliklinikalle hankittiin oma videoendoskopialaitteisto ja toinen videokystoskooppi, joka on osoittautunut potilasystävälliseksi tutkimusmenetelmäksi. Sisätautipoliklinikan käyttöön tuli oma sydämen ultraäänitutkimuslaite, joka on mahdollistanut ultraäänien tekemisen vastaanoton yhteydessäkin. Tahdistinpoliklinikan rekisteröinti saatiin käyntiin myös, mikä mahdollistaa yhtenäisen rekisteröinnin muiden sairaaloiden kanssa. Kotisairaala Tampereen kotisairaala on 20-paikkainen potilaan kotona erikoissairaanhoitoa antava yksikkö. Sen toiminta on ympärivuorokautista. Tavoitteena on vähentää sairaalan sairassijojen tarvetta ja aikaansaada kustannussäästöjä. Tavallisimmat kotisairaalassa hoidetut sairaudet ovat infektiosairaudet, diabetes ja sydän- sekä verisuonisairaudet. Myös kirurgisten ja ortopedisten potilaiden jatkohoitoa on kotona toteutettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kotisairaala oli toiminnassa koko vuoden, vuosilomasijaisten ja lääkärityövoiman vajaus hiljensi kuitenkin toimintaa kesällä 2004 ja kertyneiden hoitopäivien määrä jäi tavoitteesta. Muina aikoina kotisairaala on pääsääntöisesti pystynyt ottamaan hoitoon saman vuorokauden aikana tai 2 3vrk:n viiveellä. Elokuussa 2004 kotisairaala siirtyi konservatiivisen toimintayksikön alaisuuteen. Syksyllä 2004 Tampereen kaupungin kotisairaalatoiminta sai Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkinnon. Kehittämishankkeet ja projektit Yksikössä on jatkuva asiakaspalautejärjestelmä. Kyselytutkimuksessa potilaat ovat antaneet kotisairaalan toiminnasta kouluarvosanan 9,5. Hoitotakuun tulon myötä kotisairaalan laajennusta on suunniteltu vuodelle 2005 tapahtuvaksi. Ortopedia Lähes koko vuoden ajan kaikki virat olivat täydessä käytössä. Osastojen leikkausjono pysyi kuuden viikon kesäsuluista huolimatta sopivana ja päiväkirurgiankin jono on lähes tavoitteessaan (laki hoitoon pääsyn varmistamisesta) lisääntyneestä tarpeesta huolimatta. Lisääntynyt tarve on tullut sekä lähetemäärän lisääntymisestä että lisätyöstä, jolla poliklinikan jono vuoden loppuun mennessä saatiin melko lähelle tavoitetta. Osastojen kuormitus on poikkeustilanteita lukuunottamatta ollut kohtuullinen. Muuten hoidon tason ylläpito niukalla henkilökunnalla olisikin ollut erittäin vaikeaa. Osastojen työnjako on toteutunut jo vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Osastojen henkilöstörakennetta muutettiin vuoden aikana toiminnan vaatimaan suuntaan. Sijaisia on kuluneena vuonna ollut runsaista lakisääteisistä poissaoloista johtuen aiempaa enemmän. Hoitotyön toimintatapa on yksilövastuinen hoitotyö edelleen. Perehdyttämiseen on paneuduttu erityisesti. Isot potilashuoneet ja saniteettitilojen puutteellisuus hankaloittavat työtä. Osastosulku kesällä 8 viikkoa heijastui myös kirurgian osastoille ja aiheutti erityisjärjestelyjä kesäaikana potilashoidossa ja henkilöstön kesken. Ortopedian osastojen yhteinen hoitojaksojen määrä oli ja leikkauksia osastojen kautta tehtiin 1 071, päiväkirurgiassa Työnjako TAYS:n kanssa on toiminut hyvin. Sieltä siirrettävät potilaat on voitu ottaa vastaan niin, ettei sakkomaksuja ole aiheutunut.

8 56 Päiväkirurgia Hatanpään sairaalan päiväkirurgian yksikkö on tarjonnut leikkaus- ja anestesiapalveluja tamperelaisille ja pirkkalalaisille potilaille toimintasuunnitelman mukaisesti. Ydintoiminta on ortopediassa, yleiskirurgiassa ja ruoansulatuselin kirurgiassa. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan gynekologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä lastenkirurgian työpanosta on ostettu yliopistollisesta sairaalasta. Kertomusvuonna aloitettiin myös suukirurgia ja perusterveydenhuollon hammasanestesia palveluiden tarjoamista jatkettiin. Käsikirurgi aloitti myös toimintansa syksyllä. Päiväkirurgisessa yksikössä anestesialääkärit tekivät myös anestesiologisia toimenpiteitä kuten kipupuudutuksia ym. Edellä mainitut ovat vakiinnuttaneet paikkansa hyvin päiväkirurgian yksikköön. Jonoissa on tapahtunut lievää määrällistä laskua mutta jonossa on noin 4 kk tuotantoa vastaava määrä potilaita. Vuoden 2003 lopussa päiväkirurgiaan jonotti 939 potilasta ja vuoden 2004 lopussa 913 potilasta. Päiväkirurgian jonoissa on edelleen nähtävissä pehmytosakirurgian resurssin riittämättömyys, toisaalta ortopedian resurssi on ollut riittävä. Jonotilanteen muututtua, on ortopedia antanut omaa saliresurssiaan kirurgian käyttöön loppuvuodesta. Henkilöstöryhmän väliaikaisella luvalla käyttöön kaksi sairaanhoitajan vakanssia ja lisäksi sihteeri työpanosta saatiin leikkaus- ja anestesiaosaston yhteisestä uudesta sihteeristä. Kesällä leikkaustoiminnassa oli supistuksia. Sulkuaikana tehtiin 32 kiireelliseksi katsottua toimenpidettä. Sulkujen kokonaisvaikutukset vastasivat noin 110 leikkauspäivää. Yksikkö on saanut runsaasti kiitosta niin hoidon kuin tilojenkin suhteen. Syksyllä Seinäjoen keskussairaalasta kävi tutustumiskäynnillä suunnitteluorganisaatio, joka perustaa oman sairaanhoitopiirinsä päiväkirurgisen yksikön. Marraskuussa pidettiin sisäinen koulutuspäivä aiheena akuutit yllättävät tapahtumat päiväkirurgisella potilaalla. Sairaanhoidon opiskelijoita on ollut sekä keväällä, että syksyllä. Tämän lisäksi on ollut myös gynekologian ja kirurgian kliinisen kurssin lääketieteen kandidaatteja. Pääosin toimintasuunnitelmaan asetetut tavoitteet toteutuivat. Toimintaluvut jäivät alhaisemmiksi leikkaustoimintaan kohdistuneiden säästö velvoitteiden ja gynekologin sairasloman takia. Kokonaisjonoja saatiin supistettua kuluneen vuoden aikana, mutta suonikohjukirurgiassa ei toteudu. Leikkausosasto Leikkausosastolla tehtiin vuoden aikana toimenpidettä. Päiväkirurgian aloittamisen jälkeen toimenpiteet ovat pysyneet keskitasoltaan vaativina ja potilaiden anestesiariski korkealla. Päivystysleikkauksia oli 290 ja lisätyönä tehtiin 45 leikkausta. Ammattitaidolla ja joustavuudella hoitotyö on satu sujumaan potilashoidon tarpeiden mukaisesti lyhytaikaisten sijaisten saamisen ongelmista huolimatta. Vuosilomat on suurimmalta osaltaan hoidettu sulkemalla osa saleista synkronoidusti osastosulkujen ja muun toiminnan hiljenemisen mukaan.

9 57 AVOTERVEYDENHUOLLON ERIKOISPALVELUT Reumatoimisto Reumatoimisto antaa tulehduksellista reumatautia sairastavien asiakkaiden tarpeita vastaavaa hoitoa, jonka tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Sen keskeisiä tavoitteita on reumatautien varhainen toteaminen, tehokkaan tulehdusta rauhoittavan lääkityksen aloittaminen, fysioterapeuttinen neuvonta ja hoito sekä itsehoitoon kannustava potilasohjaus. Nykyinen antireumaattinen hoito edellyttää hoidon alkuvaiheessa tiivistä yhteydenpitoa hoitovastuussa olevaan yksikköön. Lähetteiden kiireellisyysluokitusten mukaan potilaat saivat yleensä kutsun suositusajassa. Poikkeuksen tekivät reumatoimiston sulun aikana saapuneet lähetteet, joiden kohdalla viive oli keskimäärin 2 3 viikkoa. II-kiireelliset lähetteet lähettävä lääkäri ohjasi sulun aikana TAYS:n reumakeskukseen. Osa lähetteistä muutettiin ns. paperikonsultaatioiksi ja asiasta informoitiin myös potilasta. Ensikäyntien, joita oli 444, hyvä vastaanottoaikojen saatavuus johtuu lääkärityövoiman lisäyksestä. TAYS:n reumakeskuksesta siirtyi runsaasti potilaita Reumatoimiston hoitovastuulle ja heille saatiin yleensä tavoiteajassa lääkärin vastaanottoaika. Kertomusvuosi 2004 oli myös juhlavuosi reumatoimiston historiassa: perustamiskokous pidettiin Korva- ja silmäyksikkö Korva- ja silmäyksikön toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Korvatautien yksikön tehtävänä ovat mm. neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten kuulonseulonta, kuulonseulontatulosten jatkotutkimukset, seuranta- ja hoitoonohjaus sekä leikkaus- ja kuntoutus-tarpeiden arviointi, kuntoutusta vaativien kuulovammojen mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja alan pienkirurgiset puudutusta vaativat leikkaukset. Yksikkö antaa myös konsultaatioita terveyskeskuslääkäreille ja potilaskonsultaatioita kaupungin sairaalan eri osastoille. Silmäyksikön tehtävänä on mm. neuvola- ja kouluikäisten näönseulonnat ja niissä kiinnijääneiden jatkohoito- ja seuranta, konsultaatiopalveluiden antaminen perusterveydenhuollon lääkäreiden lähettämille potilaille, pienkirurgiset toimenpiteet, diabetespotilaiden silmänpohjakuvaukset ja laserhoito ja silmätautien gerontologisten potilaiden hoito (Kaupin sairaalassa). Korva- ja silmäyksikön vakinaiset henkilövakanssit: kaksi korvalääkäriä, kaksi silmälääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen on lähiesimies, kolme terveyskeskusavustajaa, jotka toimivat hoitotyössä, kuulontutkija, toinen kuulontutkija on hallinnollisesti nuorisoneuvolan työntekijänä ja hän tekee yhteistyötä meidän kanssa, kuulolaitehuoltaja/perushoitaja. Ensikäyntien jonotusaika ja palvelujen saatavuus Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa ilmoitettiin jonotusaika lääkärille tai hän sai kirjeitse tai puhelimitse ajan korva- ja silmäyksikköön lääkärin vastaanotolle tai lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Korvayksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit eikiireellisessä ryhmässä olivat joulukuussa 1.9 kk ja syksyn aikana jonotusajat pitenivät korvalääkärivajeen takia. Loppuvuonna osa lähetteistä palautettiin läheteruuhkan takia. Silmäyksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit ei-kiireellisessä ryhmässä olivat jou-

10 58 lukuussa 2.4 kk ja jonotusajat olivat vuoden aikana samaa tasoa. Diabetespotilaiden silmäpohjakuvat silmälääkärit lausuivat oman työnsä ohessa. Prosessinäkökulma Heinäkuussa korva- ja silmäyksikkö oli suljettuna 4 viikkoa ja oli sulkuviikko. Silmäyksikkö teki lähetekriteerit terveyskeskuslääkäreille ja ne löytyvät tiimifoorumista. TAYS:n korvaklinikan kanssa pidettiin yhteistyökokous, jossa sovittiin työnjaosta Taysin ja korvayksikön välillä. Lisäksi alustavasti sovittiin v aloitettavasta pilottikokeilusta kuulokäyrien ja korvakappaleiden teosta korvayksikössä. Vuoden alusta otettiin käyttöön digitaalisilmänpohjakamera. Pegasoksesta saatiin luotua suora yhteys Medimaker-ohjelmaan.

11 59 KUNTOUTUS Kuntoutus toimii perusterveydenhuollon, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tehtäväalueilla ja tuottaa palveluja myös vammaispalvelulle erityispalvelujen tehtäväalueella. Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus sekä apuvälineyksikkö Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluita osastopotilaille ja kotona asuville asiakkaille, mukaan lukien koti- ja päiväsairaalan ja päiväkirurgian, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita omana toimintana sekä apuvälinepalveluita ja myy fysioterapiapalveluita TAYS:n B0-osastolle. Apuvälineitä lainataan Apuvälineyksikössä, Hatanpään sairaalan, Linnainmaan ja Hervannan fysiatrian osastoilla. Apuvälineyksikkö järjestää myös huolto-, korjaus- ja kuljetuspalveluita. Vuoden aikana osallistuttiin moniammatilliseen yhteistyöhön ja erilaisiin projekteihin mm.: diabeteksen ehkäisyssä, kaatumisen ja osteoporoosin ehkäisyssä, kuntoutumista edistävien työtapojen toteuttamisessa, liikunta- ja kuntosalipalveluiden edistämisessä, lonkkamurtumaprojektissa ja hoitokansion laatimisessa sekä Pircox-projektissa tekonivelleikkaushoitoon liittyvässä yhteistyössä. Oikea-aikaisuuteen fysioterapiassa panostettiin mm. seuraavasti: fysioterapian pitkiä jonotusaikoja lyhennettiin ohjaamalla asiakkaita oman yksikön fysiatrian osaston toiseen toimipisteeseen, toiminnassa painotettiin ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja asiakkaan aktiivista roolia, vuodeosastoilla kuntoutushenkilökunta auttoi naapuriosastolla tarvittaessa ja lisäksi vuoden jälkipuoliskolla saatiin kolme VIP-fysioterapeuttia ja täten kiireellisimpiin sijaistarpeisiin oli ohjattavissa työntekijä. Käytössä oli jatkuva asiakaspalaute; selkäryhmästa ja aivohalvausryhmästä otannat sekä järjestelmällisesti pyydetty palaute yhtenä päivänä koko kuntoutuksen avotoimipisteissä: Asiakaspalautteiden mukaan palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä, mutta puutteellisia tiloja moitittiin, esimerkkinä Tesoma. Apuvälineyksikölle valmistui Hatanpään rantarakennukseen kesällä uudet entistä laajemmat tilat, joihin muutto tapahtui elokuussa. Henkilöstölisäysten myötä voitiin laajentaa myös aukioloaikoja. Palvelujen saatavuus Käynnit lisääntyivät parannettujen resurssien myötä. Tilastoluvuissa lisääntyminen ei tullut esille, koska joidenkin toimintojen tilastointi oli uuden tilastointitavan takia virheellinen ja sitä ei voitu jälkeenpäin korjata. Geriatriassa tapahtunut muutto häiritsi jossain määrin toimintaa ja palvelujen saatavuutta. Hatanpään sairaalan fysiatrian poliklinikan toimintaa häiritsi syksyn aikana laboratoriokeskuksen remontti.

12 60 Rintamaveteraanien kuntoutus Rintamaveteraanien kuntoutuksen toteuttaminen perustuu lakiin ja asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin ohjeisiin ja määräyksiin. Valtiokonttorin ohjeiden mukaan voidaan edellisen vuoden veteraanien kuntoutusvalintojen kuntoutustoimenpiteet toteuttaa vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kertomusvuonna tuli kuntoutushakemuksia yhteensä kpl. Näistä oli 255 kpl siirtynyt edelliseltä vuodelta. Kuntoutusvalintoja tehtiin kpl. Kuntoutuksen peruuttamisista tai vaihtamisista ei pidetty tilastoa. Veteraanien neuvonta ja kuntoutusvalintojen muuttaminen kuului terveyskeskusavustajan jokapäiväiseen työhön ja tilanne vaihtui jatkuvasti. Vuodelle 2005 siirtyi hakemuksia 341 kpl. Siirtyvät hakemukset oli pääsääntöisesti tarkoitettu vuonna 2005 tapahtuvaa kuntoutusta varten eli näistä hakijoista oli 119 ollut kuntoutuksessa Laitoskuntoutus oli suosituin kuntoutusmuoto. Laitoskuntoutusta annettiin hyvin monessa laitoksessa ympäri Suomea kuitenkin niin, että matka kuntoutuslaitokseen pysyi kohtuullisena. Osa (68 henkilöä) hyväkuntoisista veteraaneista halusi jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa. Kaupungin varoin järjestettiin yksi kuntoutusmatka ulkomaille, johon osallistui 25 veteraania. Päiväkuntoutusta annettiin paikallisessa kuntoutuslaitoksessa ja kylpylässä. Omana toimintana aloitettiin myös päiväkuntoutustoiminta. Tätä sai 19 veteraania kahdessa eri ryhmässä. Polikliininen kuntoutus omana toimintana jatkui. Oman toiminnan polikliinista kuntoutusta sai 78 veteraania. Avokuntoutusta ostopalveluna annettiin 69 veteraanille yksityisesti joko polikliinisesti tai veteraanin kotona. Lääkinnällinen kuntoutus: Lääkinnällinen kuntoutus perustuu kansanterveyslakiin ja -asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sillä täydennetään sosiaali- ja terveystoimen omaa kuntoutustoimintaa. Palveluita hankittiin maksusitoumusmenettelyin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Maksusitoumusten myöntäminen perustui tarvittaessa moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijät antoivat neuvontaa ja ohjausta kuntoutusasioissa sekä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. He toimivat myös yhteyshenkilöinä lähettävän tahon, kuntoutujan ja heidän omaistensa sekä palveluiden tuottajien välillä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena annettiin fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja erityistapauksissa laitoskuntoutusjaksoja. Lisäksi annettiin apuvälinepalveluita kuntoutussuunnitelmien perusteella silloin kun apuvälineitä ei ollut saatavana apuvälinelainaamosta. Asiakaskunta koostui kaikenikäisistä henkilöistä. Erityisterapioiden osalta toiminta painottui lasten kuntouttamiseen. Näitä lapsiasiakkaita oli yli 300. Kuluneena vuonna kunnassa esiintyvään palvelutarpeeseen jouduttiin vastaamaan täysin riittämättömin resurssein, mikä korostui erityisesti palveluntuottajien taksojen nousun myötä. Vuonna 2004 oli voimassa yksivuotinen sopimus terapiapalveluiden tuottajien kanssa. Syksyllä käynnistettiin uusien kilpailusäädösten mukainen terapiapalveluiden kilpailuttaminen hankintatoimiston kautta. Kilpailuttamisesta vastaavan työntekijän vaihtumisen vuoksi prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Apuvälineiden osalta kilpailuttamista ei vielä aikana ehditty aloittaa.

13 61 Talousarviossa annettuja määrärahoja jouduttiin ylittämään runsaasti palveluiden kustannusten nousun sekä lisääntyneen asiakasmäärän ja tarpeen vuoksi. Hankittavien terapiakertojen tavoiteluku 7 500, joka on suhteutettu annettuun määrärahaan, ylittyi siten myös. Kaikkien terapioiden yhteinen hoitokertamäärä oli Eniten lisäystä (+ 22 lasta) oli neuropsykologista kuntoutusta saavien asiakkaiden määrässä ja vastaavissa hoitokerroissa (+356). Ulkopuolisilta ostettavien sopeutumisvalmennuskurssien määrä oli 100 hoitokertaa / päivää, lisäystä oli 7 henkilöä ja 29 hoitokertaa / päivää. Vuonna 2004 ei pidetty sopeutumisvalmennuskursseja omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluivat omat sosiaalityöntekijät ja ylilääkäri sekä perusterveydenhuollosta lastenlääkäri, kuntoutuksesta osastonhoitaja tai hänen varahenkilönä oleva toimintaterapeutti, erityispalveluista puheterapeutti, vanhuspalvelusta apulaisylilääkäri sekä koulutoimesta koulupsykologi. Työryhmä kokoontui 13 kertaa. Yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa panostettiin sekä virallisissa että epävirallisissa tilaisuuksissa, esim. uusiin toimitiloihin kävi tutustumassa suuri joukko yhteistyökumppaneita. Sosiaalityöntekijät osallistuivat myös kuluneena vuonna AVHyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen kehittämistyöryhmän jäsenenä. Maksusitoumuksia tehtiin vanhaan tapaan vanhalla atk-ohjelmalla, koska päätöstä uudesta ohjelmasta ei ole vielä tehty. Pegasos-ohjelma toimi alkuhankaluuksien jälkeen hyvin helpottaen ennen kaikkea potilastietojen tarkistusta. Vuoden alusta lääkinnällisessä kuntoutuksessa on ollut kolme sosiaalityöntekijän tointa. Yhdessä toimessa oli sijainen vakinaisen ollessa virkavapaalla. Laatu Koko kuntoutuksen laatuhanke saatiin päätökseen ja lokakuussa julkaistiin kuntoutuksen kehittämisohjelma Kunnon työtä nääs sosiaali- ja terveystoimen julkaisusarjassa. Hanke käynnistettiin jo vuonna 2001 ja viitekehyksenä käytettiin tasapainotettua mittaristoa. Koko henkilökunta osallistui toiminnan solmukohtien analysointiin ja perustehtävän määrittelyyn. Lisäksi kuntoutuksen henkilökunnalle järjestettiin kaksi yhteistä laatuun liittyvään koulutusiltapäivää. Kuvio 10 LABORATORION, KUVANTAMISEN JA KUNTOUTUKSEN KÄYNNIT Laboratorio Kuntoutus Kuvantaminen

14 62 KUVANTAMINEN Palvelut ja niiden järjestäminen/tuottaminen ja keskeiset muutokset Kuvantamisen toimipisteet Hatanpään sairaalassa, Kaupin sairaalassa ja rintaklinikassa tuottivat kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimen lääkäreille, PSHP:n osasto B0:lle sekä integroiduille työterveyslääkäreille, ja tutkimuksia myytiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja Sotainvalidien veljesliitolle. Tekonivelsairaala Coxan tamperelaisten asiakkaiden kuvaukset tehtiin myös Hatanpään kuvantamisessa. Kaupin sairaalan remontti sulki siellä kuvaustoiminnan edellisvuoden elokuusta kertomusvuoden 2004 loppuun. Palvelujen saatavuutta on parannettu lisätöillä klo 16 ja 18 välillä (ultraääni- ja magneettitutkimukset), mutta kysynnän lisääntymisen vuoksi jonot eivät ole lyhentyneet. Potilasjonot ultraäänitutkimuksiin olivat noin kuusi viikkoa. Asiakaspalautteesta 2/3 on ollut positiivista ja pitkistä odotusajoista potilasaulassa ei ole valitettu ajanvarauksen käyttöönoton jälkeen. Tutkimushuone 4 uusittiin täysin, ja sinne hankittiin suoradigitaalinen kuvauslaitteisto. PACS-digitaalinen kuva-arkisto ja RIS-radiologinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön. Kuvantaminen auditoitiin 9/2004. Toiminnalliset tavoitteet Ajanvarausjonoja on pyritty lyhentämään lisätöitä tekemällä. Ajanvarauksen kehittäminen koskemaan avopuolta toteutui. Digitaaliseen kuvatuotantoon kouluttaminen on toteutunut, ja siihen siirryttiin kertomusvuonna. MUUT TUKIPALVELUT Välinehuolto Välinehuolto on koko vuoden ajan pystynyt hyvin palvelemaan sen toiminnasta riippuvaisia yksiköitä ilman oleellisia ongelmia. Laboratorion välinehuollon hoitaminen aiheutti uudelleen järjestelyt. Useita henkilövaihdoksia on ollut vakinaisessa henkilöstössä. Hatanpään siivoustoiminta Siivoustoiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita siivouspalveluita Hatanpään sairaalan lisäksi myös TAYS:n osasto B 0:lle ja laboratoriokeskukselle. Toiminnalla luodaan riittävän hyvä hygieniataso ja turvallinen hoitoympäristö potilaille sekä työympäristö henkilökunnalle. Siivoustyönjohtajat vastaavat kaikkien tehtäväalueella toimivien sairaalahuoltajien koulutuksen suunnittelusta ja sairaalahuoltajien sijaisten hankinnasta. Toimintavuoden aikana oli edelleen pulaa ammattitaitoisista sairaalahuoltajasijaisista ja työllistämistuella palkattujen sairaalahuoltajien saanti on entisestään vaikeutunut. Kertomusvuonna on saatu sairaalahuoltajia vip-sijaishenkilöstöstä, joka on helpottanut sijaisten saantia äkillisiin lyhyisiin poissaoloihin.