Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö."

Transkriptio

1 49 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen muodostavat Hatanpään sairaalan toimintaan kuuluvat anestesian, kirurgian, ortopedian, sisätautien, tartuntatautien ja kotisairaalan yksiköt sekä näiden toimintoja tukevat erikoispoliklinikka, leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö. Tehtäväalueeseen kuuluvat edelleen kuntoutus, nettobudjetoitu kuvantaminen ja muut tukipalvelut (välinehuolto, sairaankuljetus ja Hatanpään siivoustoiminta). Avohoitopalveluihin kuuluu erikoispoliklinikan toiminta, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Lisäksi tehtäväalue sisältää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Pirkanmaan Hoitokodilta, Sotainvalidien veljeskodilta ja Reumasäätiön sairaalalta ostettavat palvelut. Tehtäväalueen olennaiset tapahtumat Hatanpäänniemellä olevan rantarakennuksen saneeraus valmistui keväällä, jonka jälkeen lääkekeskus muutti uusiin tiloihin rantarakennukseen ja se siirtyi samalla 1.7.alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorio- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnaksi. Kuntoutuksen apuvälineyksikkö siirtyi rantarakennukseen uusiin tiloihin ja kuvantamisen rintatutkimusyksikkö sai rakennukseen lisätiloja. Lääkekeskukselta vapautuneet tilat siirtyivät väliaikaisesti Laboratorioliikelaitoksen käyttöön. Sen Hatanpäällä olevat tilat saneerataan ja saneerauksen valmistuttua vuonna 2005 alun perin lääkekeskuksen käytössä olleet tilat saneerataan erikoispoliklinikan ja kotisairaalan lisätiloiksi. Kuvantamisyksikössä siirryttiin kokonaan filmittömään aikakauteen, kun koko yksikkö saatiin digitalisoitua. Kuvantamisen Kaupin sairaalassa oleva yksikkö oli vuoden aikana remontissa ja toiminta siirrettynä Hatanpään yksikköön. Remontti valmistui vasta aivan vuoden lopussa. Vuoden aikana sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Pegasos otettiin käyttöön myös kuntoutusyksikössä ja järjestelmä on siten koko käytössä koko tehtäväalueella. Tehtäväalueen organisaatiota tarkennettiin ja muodostettiin operatiivinen yksikkö, sisätautien alueen yksikkö ja avohoitoyksikkö. OMA ERIKOISSAIRAANHOITO Kirurgia Palvelujen saatavuus ja sen kehittyminen B2:n potilaiden jonotustilanne on huonontunut. Kokonaisjono kasvoi vuoden alun 250 potilaasta 315 potilaaseen. Urologiassa hoitoon pääsy on tapahtunut määräajassa, sen sijaan yleiskirurgiassa etenkin laskimokirurgiassa on edelleen yli vuoden jonotusaikoja. Sulkuaikoina potilaiden hoito siirtyi osasto B3:lle. Jotta kuormitus osasto B3:lla ei olisi ollut kohtuuton, sulkuaikana kutsuttiin potilaita vain B2:n I- ja II-kiireellisestä jonosta. Osasto B2:lle sijoitettu sairaanhoitajan toimi paransi merkittävästi hoidon laatua ja hoitoviiveitä ylikuormitustilanteissa. Osasto B3:n leikkausta odottavien jono lyheni hieman. Vuoden lopulla oli jonossa 408 potilasta kun edellisessä vuodenvaihteessa jonoa oli 480 potilasta. I-kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on toteutunut kuukaudessa. Syksyllä 2004 tehtiin jonojenpurkua sappi- ja tyräjonoista lisäleikkauksina virka-ajan jälkeen. Leikkausten kokonaismäärä oli 824. Osaa jonoja ei ole kyetty lyhentämään juurikaan. Sen sijaan päivystyspotilaat ovat päässeet välittömästi hoitoon. TAYS:sta jatkohoitoon tulevat potilaat on pyritty ottamaan samana päivänä paikkatilanteen mukaan.

2 50 MRSA infektioiden takia osastoille on hoidettu kontaktieristyksessä potilaita yksin kahden hengen huoneissa, myös MRSA infektio näytteiden ottaminen on lisännyt laboratorio kustannuksia osaltaan molemmilla osastoilla. Asiakaspalaute, keräystapa ja tulos Asiakastyytyväisyyden mittarina käytettiin potilaspalautteita. Valtaosin palaute positiivista. Osastolla kuolleiden potilaiden omaisilta on tullut erittäin hyvää palautetta hoidosta. Ostetut/itsetuotetut palvelut Erillisen työpanosvaihto sopimuksen mukaan yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgit leikkasivat yhdeksänä päivänä tamperelaisia potilaita Hatanpään sairaalassa. Samaan sopimukseen pohjautuen leikattiin kolmena päivänä 8 tamperelaista hyperparathyreoosipotilasta TAYS:n leikkausjonosta. Resurssien käyttö ja kohdentaminen Potilaiden pääsy jatkokuntoutukseen on oleellisesti huonontunut kirurgian menetettyä Sotainvalidien veljeskodilta ostettavat kuntoutuspalvelut, tosin uuden geriatrian osastoryhmän mahdollisuudet ottaa jatkohoitopotilaita paranivat. Osasto B3 lääkäreiden kansliatilannetta järjesteltiin, niin että osastonsihteerit saivat oman rauhallisemman työtilansa osaston kansilian välittömästä läheisyydestä. Hoitajien tuvallisuuden parantamiseksi, tehtiin ovi kanslian lääkeväliköstä käytäville. Pegasos-järjestelmä on monessa suhteessa puolivalmis erikoissairaanhoidon tuotantokäyttöön. Pegasos-järjestelmän sopimattomuus osastotoimintaan on vieläkin osittain haitannut toimintaa ja lisännyt kaksinkertaisen kirjaamisen määrää (leikkauslistat tehdään edelleen AHO-järjestelmään, jota käytetään myös potilaan hoitoisuus määrityksessä ja lisäksi potilaiden sisään- ja uloskirjaus joudutaan tekemään molempien järjestelmien kautta) ja lisäksi on menetettyt sähköinen infektioiden ilmoitusjärjestelmä. Tilastojen luotettavuus ja käytettävyys on koko vuoden ollut ongelma ja haitannut merkittävästi toiminnan toteuman seurantaa. Atk-järjestelmän käytettävyys ja toimintavarmuus kierroilla on jättänyt toivomisen varaa. Positiivisena asiana Pegasos on tuonut potilastietojen reaaliaikaisuuden ja nopeutuneen tiedonsiirron. Kuluvan vuoden aikana otettiin käyttöön myös pacs-pohjainen digitaalinen röntgenkuvien katselujärjestelmä. Kuvio 9 HATANPÄÄN SAIRAALAN HOITOPÄIVÄT ERIKOISALOITTAIN Sisätaudit Ortopedia Kirurgia Tartuntataudit

3 51 Sisätaudit Sisätautien yksikkö huolehtii tamperelaisten sisätautipotilaiden tutkimuksista ja hoidosta kolmella sisätautiosastolla (104 sairaansijaa). Osastot ovat suuntautuneet kardiologiaan, diabeteksen hoitoon, hematologiaan ja gastroenterologiaan. Entistä suurempi osa potilaista pyritään hoitamaan polikliinisesti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tampereen yliopistollisen sairaalan ja sydänkeskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti on sovittu määrä sydänpotilaita otettu välittömästi jatkohoitoon 1 vrk kuluessa. Tarjonta on kuitenkin ajoittain ylittänyt kiintiöidyn määrän ja myös päivystysasemalta ja muualta on potilaita tullut hoitoon. Tästä seurauksena ylipaikkojen käyttö on ollut yleistä. Potilaita ei voitu aina ottaa TAYS:sta tarjottaessa ja etenkin alkuvuodesta kehittyi jonkin verran siirtoviivettä. Loppuvuodesta sisätautien poliklinikalla jonoja lyhennettiin lisätyönä ja ne saatiinkin lyhenemään kohtuullisen pituisiksi. Erikoislääkärien sijaisten puute on haitannut toimintaa koko vuoden. Kesällä toimintaa haittasi myös erikoistuvien lääkäreiden vajaus. Sydämen ultratutkimuksia, kliinisiä rasituskokeita ja holter-nauhoituksia tehtiin aikaisempien vuosien mukaisesti. Diabetespotilaita ohjattiin enemmän polikliiniseen. Suolistotähystyksiä tehtiin suunnilleen sama määrä kuin aikaisempinakin vuosina. Elokuussa yhdistettiin tartuntatautiyksikkö, sisätautiyksikkö ja kotisairaala konservatiiviseksi toimialueeksi. Muutoksella pyrittiin yhteistyön lisäämiseen, henkilökunnan joustavampaan käyttöön ja tehokkaampaan rekrytointiin. Ratkaisu on osoittautunut alustavasti toimivaksi. Sähköinen sairauskertomus on myös sisätautiosastoilla käytössä. Potilaan tilan monitoroinnissa ovat kirjalliset lomakkeet yhä käytössä, kohti parempia sähköisiä versioita ollaan kuitenkin menossa ja tavoitteena jatkossa on täysin sähköinen järjestelmä. Kehittämishankkeet ja projektit Sisätautien kehittämisprojekteissa on selvitetty mm. diabeteksen hoitoperiaatteita, niiden yhtenäistämistä ja polikliinisten hoitojen tehostamista. Diabetespotilaan hoitoketjun suunnitteluprojekti yhteistyössä TAYS:n kanssa on jatkunut. Hasan vuodeosastojen hoitoisuusluokitus projekti jatkui edelleen.

4 52 Tartuntataudit Tartuntatautien yksikkö on sairaalahoitoa vaativien tamperelaisten infektiopotilaiden hoitopaikka. Osaston toimintaan on vaikuttanut tavanomaisille mikrobilääkkeille resistentin stafylokokin (MRSA) jatkuva lisääntyminen sekä osastolla hoidettavana olevan hengityshalvauspotilaan hoito. Infektiolääkäreiden TAYS:n kanssa yhteistä takapäivystysjärjestelyä on jatkettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Osasto on ollut aktiivisessa toiminnassa koko vuoden. Infektiolääkärin konsultaatioapua on annettu myös sisätautien ja kirurgian osastoilla hoidettaville potilaille. Osasto suoriutui tyydyttävästi sille asetetusta tehtävästä, hoitaa tamperelaiset sairaalahoitoa vaativat infektiopotilaat. Osaston kuudestatoista huoneesta on keskimäärin 3 6 kpl ollut koko vuoden MRSA positiivisten potilaiden infektioiden hoidon käytössä. Positiivisten uusien MRSA-löydösten määrä osastolla B1 oli 16 kpl joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Koko SOTE:n toimialueilla uusia MRSA-löydöksiä oli 174 kpl (2003:131 kpl). Hoidettaessa MRSA-potilaita osastolla B1 yhtä potilasta kohden tarvitaan yleensä kaksi vuodepaikkaa. Tämä on johtanut osaston kuormituslukujen laskuun hoitopäivissä mitattaessa. Osastolla on hoidettu koko vuosi hengityshalvauspotilasta, jonka hoitoon on tarvittu täysi hoitorengas (keskimäärin 5 lisähoitajaa) ja joka on myös sitonut kaksi hoitopaikkaa. Toiminnalliset tavoitteet Koko vuoden kuormitusprosentti oli 90,6 ja hoitoaika keskimäärin 12,8 vrk. Osasto on huolehtinut neljän hengityshalvauspotilaan kotihoidosta koko vuoden ajan. Tavallisimpia syitä tartuntatautiosastolla hoitoon olivat sairaalahoitoa vaativat hengitystietulehdukset munuaisaltaantulehdus ja erilaiset ihoinfektiot. Osastolla hoidettiin myös vaikeita makuu- ja säärihaavoja sekä proteesi- ja muita toimenpideinfektioita. Myös diabetespotilaiden jalkainfektioita hoidettiin runsaasti. Tärkeimmässä toiminnallisessa tavoitteessaan, tarjota hoitopaikka äkillisille sairaalahoitoa tarvitseville tamperelaisille infektiopotilaille yksikkö onnistui tyydyttävästi. Kehittämishankkeet ja projektit Osastolla B1 on erityisesti paneuduttu haavanhoitoasioihin mm henkilökunnan koulutusta tukien ja konsultaatioapua muille osastoille tarvittaessa antaen. Valitettavasti runsas MRSA-potilaiden määrä osastolla tekee työstä aikaisempaa haastavamman, jotta infektion leviämiseltä osastolla hoidettaviin haavoihin vältyttäisiin. Osastolla oli käynnissä edelleen kaksi laatuprojektia. Perhehoitotyön projekti joka on yhteinen TAYS:n osasto B0:n kanssa ja potilaan turvalliseen kotiuttamiseen tähtäävä projekti, joka myös on osaston B0 kanssa yhteinen. Myös hoitoisuusluokitus -projekti (HOL) on jatkunut osastolla koko vuoden. Osastolla on käytössä asiakaspalaute järjestelmä. Palautteet käydään läpi määräajoin ja toimintaa kehitetään sen pohjalta.

5 53 Anestesia ja valvonta Anestesiatoiminta tuotti leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa kirurgian vaatimat nukutusja puudutuspalvelut ja niiden jälkeisen valvonnan, kivunhoidon ja muun hoidon heräämössä. Valvontaosastolla hoidettiin operatiivisesti ja anestesiologisesti vaikeimmat potilaat leikkauksen jälkeen. Päiväkirurgian yksikössä tehtiin myös kipupuudutuksia ja heräämössä rytminsiirtoja sisätautien osaston potilaille. Lisäksi anestesiaosasto antoi konsultaatioita vuodeosastoille ongelmatilanteissa ja vastasi elvytystilanteiden hoidosta. Koulutusta annettiin sairaalan vuodeosastoille elvytyksestä, kivunhoidosta, verensiirroista, nestehoidosta ja hoitajien iv-lupa-perehdytykseen. Anestesian ja valvonnan osalta toiminta lisääntyi merkittävästi loppuvuotta kohti. Lisätöitä tehtiin myös leikkaussaleissa loppuvuonna. Erikoislääkäreistä on ollut edelleen pulaa. Sijaisia on kuitenkin saatu niin, ettei leikkaustoiminta ole vajeesta juurikaan kärsinyt. Myös hoitohenkilökunnan lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Päiväkirurgian toiminta on ollut edellisvuoden tapaan monipuolista käsittäen kirurgian ja ortopedian lisäksi myös korva-, nenä- ja kurkkutautien, gynekologian ja lastenkirurgian toimenpiteitä. Uutena toimintana on tehty myös suu- ja leukakirurgiaa. Päiväkirurginen sappileikkaustoiminta kaksinkertaistui viime vuodesta. Tehokkaan kipu- ja pahoinvointilääkityskäytännön ansiosta harva potilas joutuu enää jäämään osastohoitoon seuraavaksi yöksi. Päiväkirurgisten selän kipupuudutusten määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon strategian mukaisesti potilaita on hoidettu laadukkaasti, oikeaaikaisesti ja muuttuviin terveydenhuollon tarpeisiin vastaten käyttämällä uusinta tietotaitoa ja teknologiaa. Ensimmäisen kerran valvontaosaston historiassa kuormitusprosentti 100 ylitettiin. Lokakuussa kuormitusprosentti oli 104,7%. Yksikkö pidettiin suljettuna lyhyen ajan pääsiäisen aikana. Erikoispoliklinikka Hatanpään sairaalan erikoispoliklinikan toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille ja muille sopimuskuntalaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Erikoispoliklinikka on jaettu viiteen eri erikoisalayksikköön. Nämä yksiköt ovat kirurgia, ortopedia, sisätaudit, tartuntataudit ja muut erikoisalat. Kirurgian poliklinikalla toimii 10 erikoislääkäriä ja 3 erikoistuvaa lääkäriä. Ortopedian poliklinikalla toimii 7 erikoislääkäriä ja 2 3 erikoistuvaa lääkäriä sekä uutena erikoisalana elokuusta alkaen on toiminut käsikirurgi. Sisätautien poliklinikalla toimii 8 sisätautien erikoislääkäriä, yksi hematologi ja ihotautilääkäri. Tartuntatautien poliklinikalla toimii infektiotautien erikoislääkäri. Muuna poliklinikkatoimintana on TAYS:in virkasuhteessa oleva gynekologi ja lastenkirurgi. Erikoistuvien lääkärien ja TAYS:ssa virkasuhteessa olevien lääkärien vaihtuvuus nostaa erikoislääkäripoliklinikalla toimivien eri lääkärien määrän yli neljäänkymmeneen. Erikoispoliklinikan strategisen suunnittelun pohjana ovat Erikoissairaanhoidon strategia vuoteen 2012 Tulosta taidolla perustellusti erikoissairaanhoitoa ja Kansallisen terveysprojektin vuonna 2002 antamat suositukset. Lähetteet ja ensikäyntien jonotusaika Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa potilaalle ilmoitetaan jonotusaika poliklinikalle tai leikkaukseen. Poliklinikalle kirjattiin vuonna 2004 uusia lähetteitä

6 54 Lisäystä oli sisätautien-, kirurgian- ja urologian lähetteissä. Lähetteiden kokonaismäärän pienenemisen syynä oli koko syksyn jatkunut gynekologin poissaolo. Gynekologiset lähetteet siirrettiin TAYS:iin. Ensikäyntien jonotusajat lyhenivät erityisesti ortopedian erikoisalalla. Ortopedian ensikäynnin jonotusajan mediaani 4-kiireryhmässä pieneni 21.5 kk 2.6 kk. Ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien ortopedisten potilaiden määrä väheni vuoden aikana potilaasta 695 potilaaseen. Kirurgian, urologian ja sisätautien ensikäynnille hoidonvarauksessa olevien määrä myös pieneni. Lisäksi perustettiin ensikäyntien määräaikaisjonot potilasryhmille, jotka on tarkoitus pyytää ensimmäisen kerran poliklinikalle tietyn ajan kuluttua. Vastaanottokäynnit Poliklinikalla oli ns. varsinaisia vastaanottokäyntejä yhteensä , joka oli (11 %) käyntiä enemmän kuin vuonna Kirje- ja puhelinvastaanottokäyntejä oli lisäksi Toimenpidekäyntejä oli kaikista käynneistä Kokonaiskäyntimäärä oli Lisätöiden avulla hoidettiin potilasta. Ensisijaisesti purettiin ensikäyntijonoja erityisesti ortopedian erikoisalalla. Lisäksi lisätöiden avulla pystyttiin nopeuttamaan kiireelliseen hoidon arviointia rinta-, virtsaelin ja paksunsuolen syöpäpotilailla. Toimenpiteet Kystoskopioita tehtiin 757, joka on 242 (47 %) enemmän kuin vuonna 2003 Kolonoskopioiden määrä oli ja gastroskopioita tehtiin 935. Kliinisiä rasitustestejä tehtiin 551 ja sydämen ultraäänitutkimuksia 811, joka on 231 enemmän kuin vuonna Uutena toimintana aloitettiin sydämen rytminsiirrot, joita ehdittiin tehdä kahdelle potilaalle. Gynekologin poissaolon takia kolposkopiaa odottavien potilaiden jonot ja hoito siirrettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan sovitun työjaon mukaisesti. Potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon ja palveluun Maaliskuussa tehtiin asiakaspalautekysely. Kysely toteutettiin yhden viikon aikana 100 potilaalle. Käytimme Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikkamittaria. Vastausprosentti oli 63 %. Tietojen saanti ja ajan pitävyys saivat huonoimmat arvosanat 4 6, kohtelu, palveluhenkisyys ja luottamus asioiden käsittelyssä sekä kokonaisarvio poliklinikkakäynnistä olivat suurimmaksi osaksi arvosanoja Prosessit Kirurgian ja ortopedian puolella on voitu vähentää sairauskertomuksien tarvetta ensi- ja uusintakäynneille tuleville potilaille. Sisätautipoliklinikan vastaanotoille tuleville potilaille tilataan kaikille vielä sairauskertomukset. Oman organisaation sisältä tulevat lähetteet kirjautuvat sähköisesti Pegasos järjestelmään. Osa paperisista lähetteistä voidaan skannata ja kaikki lähetteet kirjataan Pegasos järjestelmään. Röntgenkuvien osalta siirryttiin digitaaliseen kuva-arkistoon. Kuvien hallinnointi ja arkistointi-järjestelmän (Pacs) kautta tapahtuu kuvien katselu ja siirrot esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalaan ja Tekonivelsairaala Coxaan. Sähköinen laskutusjärjestelmä WinClient otettiin käyttöön. Laskujen tiliöinti ja hyväksyntä tapahtuu ko. järjestelmän kautta. Henkilöstö Oma erikoissairaanhoito jakaantui konservatiiviseen toimintayksikköön, operatiiviseen toimintayksikköön ja avohoitoyksikköön. Avohoitoyksikköön kuuluvat erikoispoliklinikka, reumatoimisto ja korva- ja silmäyksikkö. Avohoitoyksikön esimieheksi nimitettiin apulaisylilääkäri Arto Ranta ja ylihoitajaksi Paula Hakala. Koko henkilöstön koulutusta oli MRSA-potilaan hoidosta ja palosammutuskoulutusta. Lisäksi kaikilla ammattiryhmillä oli koulutusta omien erikoisalojen ja osaamisen mukaan.

7 55 Koulutukset merkitään henkilökohtaiseen koulutuskorttiin pidettiin erikoispoliklinikan kehittämispäivä. Uudistuminen Videokystoskopian lisääntymisen takia erikoispoliklinikalle hankittiin oma videoendoskopialaitteisto ja toinen videokystoskooppi, joka on osoittautunut potilasystävälliseksi tutkimusmenetelmäksi. Sisätautipoliklinikan käyttöön tuli oma sydämen ultraäänitutkimuslaite, joka on mahdollistanut ultraäänien tekemisen vastaanoton yhteydessäkin. Tahdistinpoliklinikan rekisteröinti saatiin käyntiin myös, mikä mahdollistaa yhtenäisen rekisteröinnin muiden sairaaloiden kanssa. Kotisairaala Tampereen kotisairaala on 20-paikkainen potilaan kotona erikoissairaanhoitoa antava yksikkö. Sen toiminta on ympärivuorokautista. Tavoitteena on vähentää sairaalan sairassijojen tarvetta ja aikaansaada kustannussäästöjä. Tavallisimmat kotisairaalassa hoidetut sairaudet ovat infektiosairaudet, diabetes ja sydän- sekä verisuonisairaudet. Myös kirurgisten ja ortopedisten potilaiden jatkohoitoa on kotona toteutettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kotisairaala oli toiminnassa koko vuoden, vuosilomasijaisten ja lääkärityövoiman vajaus hiljensi kuitenkin toimintaa kesällä 2004 ja kertyneiden hoitopäivien määrä jäi tavoitteesta. Muina aikoina kotisairaala on pääsääntöisesti pystynyt ottamaan hoitoon saman vuorokauden aikana tai 2 3vrk:n viiveellä. Elokuussa 2004 kotisairaala siirtyi konservatiivisen toimintayksikön alaisuuteen. Syksyllä 2004 Tampereen kaupungin kotisairaalatoiminta sai Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkinnon. Kehittämishankkeet ja projektit Yksikössä on jatkuva asiakaspalautejärjestelmä. Kyselytutkimuksessa potilaat ovat antaneet kotisairaalan toiminnasta kouluarvosanan 9,5. Hoitotakuun tulon myötä kotisairaalan laajennusta on suunniteltu vuodelle 2005 tapahtuvaksi. Ortopedia Lähes koko vuoden ajan kaikki virat olivat täydessä käytössä. Osastojen leikkausjono pysyi kuuden viikon kesäsuluista huolimatta sopivana ja päiväkirurgiankin jono on lähes tavoitteessaan (laki hoitoon pääsyn varmistamisesta) lisääntyneestä tarpeesta huolimatta. Lisääntynyt tarve on tullut sekä lähetemäärän lisääntymisestä että lisätyöstä, jolla poliklinikan jono vuoden loppuun mennessä saatiin melko lähelle tavoitetta. Osastojen kuormitus on poikkeustilanteita lukuunottamatta ollut kohtuullinen. Muuten hoidon tason ylläpito niukalla henkilökunnalla olisikin ollut erittäin vaikeaa. Osastojen työnjako on toteutunut jo vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Osastojen henkilöstörakennetta muutettiin vuoden aikana toiminnan vaatimaan suuntaan. Sijaisia on kuluneena vuonna ollut runsaista lakisääteisistä poissaoloista johtuen aiempaa enemmän. Hoitotyön toimintatapa on yksilövastuinen hoitotyö edelleen. Perehdyttämiseen on paneuduttu erityisesti. Isot potilashuoneet ja saniteettitilojen puutteellisuus hankaloittavat työtä. Osastosulku kesällä 8 viikkoa heijastui myös kirurgian osastoille ja aiheutti erityisjärjestelyjä kesäaikana potilashoidossa ja henkilöstön kesken. Ortopedian osastojen yhteinen hoitojaksojen määrä oli ja leikkauksia osastojen kautta tehtiin 1 071, päiväkirurgiassa Työnjako TAYS:n kanssa on toiminut hyvin. Sieltä siirrettävät potilaat on voitu ottaa vastaan niin, ettei sakkomaksuja ole aiheutunut.

8 56 Päiväkirurgia Hatanpään sairaalan päiväkirurgian yksikkö on tarjonnut leikkaus- ja anestesiapalveluja tamperelaisille ja pirkkalalaisille potilaille toimintasuunnitelman mukaisesti. Ydintoiminta on ortopediassa, yleiskirurgiassa ja ruoansulatuselin kirurgiassa. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan gynekologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä lastenkirurgian työpanosta on ostettu yliopistollisesta sairaalasta. Kertomusvuonna aloitettiin myös suukirurgia ja perusterveydenhuollon hammasanestesia palveluiden tarjoamista jatkettiin. Käsikirurgi aloitti myös toimintansa syksyllä. Päiväkirurgisessa yksikössä anestesialääkärit tekivät myös anestesiologisia toimenpiteitä kuten kipupuudutuksia ym. Edellä mainitut ovat vakiinnuttaneet paikkansa hyvin päiväkirurgian yksikköön. Jonoissa on tapahtunut lievää määrällistä laskua mutta jonossa on noin 4 kk tuotantoa vastaava määrä potilaita. Vuoden 2003 lopussa päiväkirurgiaan jonotti 939 potilasta ja vuoden 2004 lopussa 913 potilasta. Päiväkirurgian jonoissa on edelleen nähtävissä pehmytosakirurgian resurssin riittämättömyys, toisaalta ortopedian resurssi on ollut riittävä. Jonotilanteen muututtua, on ortopedia antanut omaa saliresurssiaan kirurgian käyttöön loppuvuodesta. Henkilöstöryhmän väliaikaisella luvalla käyttöön kaksi sairaanhoitajan vakanssia ja lisäksi sihteeri työpanosta saatiin leikkaus- ja anestesiaosaston yhteisestä uudesta sihteeristä. Kesällä leikkaustoiminnassa oli supistuksia. Sulkuaikana tehtiin 32 kiireelliseksi katsottua toimenpidettä. Sulkujen kokonaisvaikutukset vastasivat noin 110 leikkauspäivää. Yksikkö on saanut runsaasti kiitosta niin hoidon kuin tilojenkin suhteen. Syksyllä Seinäjoen keskussairaalasta kävi tutustumiskäynnillä suunnitteluorganisaatio, joka perustaa oman sairaanhoitopiirinsä päiväkirurgisen yksikön. Marraskuussa pidettiin sisäinen koulutuspäivä aiheena akuutit yllättävät tapahtumat päiväkirurgisella potilaalla. Sairaanhoidon opiskelijoita on ollut sekä keväällä, että syksyllä. Tämän lisäksi on ollut myös gynekologian ja kirurgian kliinisen kurssin lääketieteen kandidaatteja. Pääosin toimintasuunnitelmaan asetetut tavoitteet toteutuivat. Toimintaluvut jäivät alhaisemmiksi leikkaustoimintaan kohdistuneiden säästö velvoitteiden ja gynekologin sairasloman takia. Kokonaisjonoja saatiin supistettua kuluneen vuoden aikana, mutta suonikohjukirurgiassa ei toteudu. Leikkausosasto Leikkausosastolla tehtiin vuoden aikana toimenpidettä. Päiväkirurgian aloittamisen jälkeen toimenpiteet ovat pysyneet keskitasoltaan vaativina ja potilaiden anestesiariski korkealla. Päivystysleikkauksia oli 290 ja lisätyönä tehtiin 45 leikkausta. Ammattitaidolla ja joustavuudella hoitotyö on satu sujumaan potilashoidon tarpeiden mukaisesti lyhytaikaisten sijaisten saamisen ongelmista huolimatta. Vuosilomat on suurimmalta osaltaan hoidettu sulkemalla osa saleista synkronoidusti osastosulkujen ja muun toiminnan hiljenemisen mukaan.

9 57 AVOTERVEYDENHUOLLON ERIKOISPALVELUT Reumatoimisto Reumatoimisto antaa tulehduksellista reumatautia sairastavien asiakkaiden tarpeita vastaavaa hoitoa, jonka tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Sen keskeisiä tavoitteita on reumatautien varhainen toteaminen, tehokkaan tulehdusta rauhoittavan lääkityksen aloittaminen, fysioterapeuttinen neuvonta ja hoito sekä itsehoitoon kannustava potilasohjaus. Nykyinen antireumaattinen hoito edellyttää hoidon alkuvaiheessa tiivistä yhteydenpitoa hoitovastuussa olevaan yksikköön. Lähetteiden kiireellisyysluokitusten mukaan potilaat saivat yleensä kutsun suositusajassa. Poikkeuksen tekivät reumatoimiston sulun aikana saapuneet lähetteet, joiden kohdalla viive oli keskimäärin 2 3 viikkoa. II-kiireelliset lähetteet lähettävä lääkäri ohjasi sulun aikana TAYS:n reumakeskukseen. Osa lähetteistä muutettiin ns. paperikonsultaatioiksi ja asiasta informoitiin myös potilasta. Ensikäyntien, joita oli 444, hyvä vastaanottoaikojen saatavuus johtuu lääkärityövoiman lisäyksestä. TAYS:n reumakeskuksesta siirtyi runsaasti potilaita Reumatoimiston hoitovastuulle ja heille saatiin yleensä tavoiteajassa lääkärin vastaanottoaika. Kertomusvuosi 2004 oli myös juhlavuosi reumatoimiston historiassa: perustamiskokous pidettiin Korva- ja silmäyksikkö Korva- ja silmäyksikön toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Korvatautien yksikön tehtävänä ovat mm. neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten kuulonseulonta, kuulonseulontatulosten jatkotutkimukset, seuranta- ja hoitoonohjaus sekä leikkaus- ja kuntoutus-tarpeiden arviointi, kuntoutusta vaativien kuulovammojen mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja alan pienkirurgiset puudutusta vaativat leikkaukset. Yksikkö antaa myös konsultaatioita terveyskeskuslääkäreille ja potilaskonsultaatioita kaupungin sairaalan eri osastoille. Silmäyksikön tehtävänä on mm. neuvola- ja kouluikäisten näönseulonnat ja niissä kiinnijääneiden jatkohoito- ja seuranta, konsultaatiopalveluiden antaminen perusterveydenhuollon lääkäreiden lähettämille potilaille, pienkirurgiset toimenpiteet, diabetespotilaiden silmänpohjakuvaukset ja laserhoito ja silmätautien gerontologisten potilaiden hoito (Kaupin sairaalassa). Korva- ja silmäyksikön vakinaiset henkilövakanssit: kaksi korvalääkäriä, kaksi silmälääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen on lähiesimies, kolme terveyskeskusavustajaa, jotka toimivat hoitotyössä, kuulontutkija, toinen kuulontutkija on hallinnollisesti nuorisoneuvolan työntekijänä ja hän tekee yhteistyötä meidän kanssa, kuulolaitehuoltaja/perushoitaja. Ensikäyntien jonotusaika ja palvelujen saatavuus Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa ilmoitettiin jonotusaika lääkärille tai hän sai kirjeitse tai puhelimitse ajan korva- ja silmäyksikköön lääkärin vastaanotolle tai lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Korvayksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit eikiireellisessä ryhmässä olivat joulukuussa 1.9 kk ja syksyn aikana jonotusajat pitenivät korvalääkärivajeen takia. Loppuvuonna osa lähetteistä palautettiin läheteruuhkan takia. Silmäyksikön ensikäyntien jonotusaikojen mediaanit ei-kiireellisessä ryhmässä olivat jou-

10 58 lukuussa 2.4 kk ja jonotusajat olivat vuoden aikana samaa tasoa. Diabetespotilaiden silmäpohjakuvat silmälääkärit lausuivat oman työnsä ohessa. Prosessinäkökulma Heinäkuussa korva- ja silmäyksikkö oli suljettuna 4 viikkoa ja oli sulkuviikko. Silmäyksikkö teki lähetekriteerit terveyskeskuslääkäreille ja ne löytyvät tiimifoorumista. TAYS:n korvaklinikan kanssa pidettiin yhteistyökokous, jossa sovittiin työnjaosta Taysin ja korvayksikön välillä. Lisäksi alustavasti sovittiin v aloitettavasta pilottikokeilusta kuulokäyrien ja korvakappaleiden teosta korvayksikössä. Vuoden alusta otettiin käyttöön digitaalisilmänpohjakamera. Pegasoksesta saatiin luotua suora yhteys Medimaker-ohjelmaan.

11 59 KUNTOUTUS Kuntoutus toimii perusterveydenhuollon, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tehtäväalueilla ja tuottaa palveluja myös vammaispalvelulle erityispalvelujen tehtäväalueella. Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus sekä apuvälineyksikkö Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluita osastopotilaille ja kotona asuville asiakkaille, mukaan lukien koti- ja päiväsairaalan ja päiväkirurgian, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita omana toimintana sekä apuvälinepalveluita ja myy fysioterapiapalveluita TAYS:n B0-osastolle. Apuvälineitä lainataan Apuvälineyksikössä, Hatanpään sairaalan, Linnainmaan ja Hervannan fysiatrian osastoilla. Apuvälineyksikkö järjestää myös huolto-, korjaus- ja kuljetuspalveluita. Vuoden aikana osallistuttiin moniammatilliseen yhteistyöhön ja erilaisiin projekteihin mm.: diabeteksen ehkäisyssä, kaatumisen ja osteoporoosin ehkäisyssä, kuntoutumista edistävien työtapojen toteuttamisessa, liikunta- ja kuntosalipalveluiden edistämisessä, lonkkamurtumaprojektissa ja hoitokansion laatimisessa sekä Pircox-projektissa tekonivelleikkaushoitoon liittyvässä yhteistyössä. Oikea-aikaisuuteen fysioterapiassa panostettiin mm. seuraavasti: fysioterapian pitkiä jonotusaikoja lyhennettiin ohjaamalla asiakkaita oman yksikön fysiatrian osaston toiseen toimipisteeseen, toiminnassa painotettiin ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja asiakkaan aktiivista roolia, vuodeosastoilla kuntoutushenkilökunta auttoi naapuriosastolla tarvittaessa ja lisäksi vuoden jälkipuoliskolla saatiin kolme VIP-fysioterapeuttia ja täten kiireellisimpiin sijaistarpeisiin oli ohjattavissa työntekijä. Käytössä oli jatkuva asiakaspalaute; selkäryhmästa ja aivohalvausryhmästä otannat sekä järjestelmällisesti pyydetty palaute yhtenä päivänä koko kuntoutuksen avotoimipisteissä: Asiakaspalautteiden mukaan palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä, mutta puutteellisia tiloja moitittiin, esimerkkinä Tesoma. Apuvälineyksikölle valmistui Hatanpään rantarakennukseen kesällä uudet entistä laajemmat tilat, joihin muutto tapahtui elokuussa. Henkilöstölisäysten myötä voitiin laajentaa myös aukioloaikoja. Palvelujen saatavuus Käynnit lisääntyivät parannettujen resurssien myötä. Tilastoluvuissa lisääntyminen ei tullut esille, koska joidenkin toimintojen tilastointi oli uuden tilastointitavan takia virheellinen ja sitä ei voitu jälkeenpäin korjata. Geriatriassa tapahtunut muutto häiritsi jossain määrin toimintaa ja palvelujen saatavuutta. Hatanpään sairaalan fysiatrian poliklinikan toimintaa häiritsi syksyn aikana laboratoriokeskuksen remontti.

12 60 Rintamaveteraanien kuntoutus Rintamaveteraanien kuntoutuksen toteuttaminen perustuu lakiin ja asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin ohjeisiin ja määräyksiin. Valtiokonttorin ohjeiden mukaan voidaan edellisen vuoden veteraanien kuntoutusvalintojen kuntoutustoimenpiteet toteuttaa vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kertomusvuonna tuli kuntoutushakemuksia yhteensä kpl. Näistä oli 255 kpl siirtynyt edelliseltä vuodelta. Kuntoutusvalintoja tehtiin kpl. Kuntoutuksen peruuttamisista tai vaihtamisista ei pidetty tilastoa. Veteraanien neuvonta ja kuntoutusvalintojen muuttaminen kuului terveyskeskusavustajan jokapäiväiseen työhön ja tilanne vaihtui jatkuvasti. Vuodelle 2005 siirtyi hakemuksia 341 kpl. Siirtyvät hakemukset oli pääsääntöisesti tarkoitettu vuonna 2005 tapahtuvaa kuntoutusta varten eli näistä hakijoista oli 119 ollut kuntoutuksessa Laitoskuntoutus oli suosituin kuntoutusmuoto. Laitoskuntoutusta annettiin hyvin monessa laitoksessa ympäri Suomea kuitenkin niin, että matka kuntoutuslaitokseen pysyi kohtuullisena. Osa (68 henkilöä) hyväkuntoisista veteraaneista halusi jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa. Kaupungin varoin järjestettiin yksi kuntoutusmatka ulkomaille, johon osallistui 25 veteraania. Päiväkuntoutusta annettiin paikallisessa kuntoutuslaitoksessa ja kylpylässä. Omana toimintana aloitettiin myös päiväkuntoutustoiminta. Tätä sai 19 veteraania kahdessa eri ryhmässä. Polikliininen kuntoutus omana toimintana jatkui. Oman toiminnan polikliinista kuntoutusta sai 78 veteraania. Avokuntoutusta ostopalveluna annettiin 69 veteraanille yksityisesti joko polikliinisesti tai veteraanin kotona. Lääkinnällinen kuntoutus: Lääkinnällinen kuntoutus perustuu kansanterveyslakiin ja -asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sillä täydennetään sosiaali- ja terveystoimen omaa kuntoutustoimintaa. Palveluita hankittiin maksusitoumusmenettelyin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Maksusitoumusten myöntäminen perustui tarvittaessa moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijät antoivat neuvontaa ja ohjausta kuntoutusasioissa sekä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. He toimivat myös yhteyshenkilöinä lähettävän tahon, kuntoutujan ja heidän omaistensa sekä palveluiden tuottajien välillä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena annettiin fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja erityistapauksissa laitoskuntoutusjaksoja. Lisäksi annettiin apuvälinepalveluita kuntoutussuunnitelmien perusteella silloin kun apuvälineitä ei ollut saatavana apuvälinelainaamosta. Asiakaskunta koostui kaikenikäisistä henkilöistä. Erityisterapioiden osalta toiminta painottui lasten kuntouttamiseen. Näitä lapsiasiakkaita oli yli 300. Kuluneena vuonna kunnassa esiintyvään palvelutarpeeseen jouduttiin vastaamaan täysin riittämättömin resurssein, mikä korostui erityisesti palveluntuottajien taksojen nousun myötä. Vuonna 2004 oli voimassa yksivuotinen sopimus terapiapalveluiden tuottajien kanssa. Syksyllä käynnistettiin uusien kilpailusäädösten mukainen terapiapalveluiden kilpailuttaminen hankintatoimiston kautta. Kilpailuttamisesta vastaavan työntekijän vaihtumisen vuoksi prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Apuvälineiden osalta kilpailuttamista ei vielä aikana ehditty aloittaa.

13 61 Talousarviossa annettuja määrärahoja jouduttiin ylittämään runsaasti palveluiden kustannusten nousun sekä lisääntyneen asiakasmäärän ja tarpeen vuoksi. Hankittavien terapiakertojen tavoiteluku 7 500, joka on suhteutettu annettuun määrärahaan, ylittyi siten myös. Kaikkien terapioiden yhteinen hoitokertamäärä oli Eniten lisäystä (+ 22 lasta) oli neuropsykologista kuntoutusta saavien asiakkaiden määrässä ja vastaavissa hoitokerroissa (+356). Ulkopuolisilta ostettavien sopeutumisvalmennuskurssien määrä oli 100 hoitokertaa / päivää, lisäystä oli 7 henkilöä ja 29 hoitokertaa / päivää. Vuonna 2004 ei pidetty sopeutumisvalmennuskursseja omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluivat omat sosiaalityöntekijät ja ylilääkäri sekä perusterveydenhuollosta lastenlääkäri, kuntoutuksesta osastonhoitaja tai hänen varahenkilönä oleva toimintaterapeutti, erityispalveluista puheterapeutti, vanhuspalvelusta apulaisylilääkäri sekä koulutoimesta koulupsykologi. Työryhmä kokoontui 13 kertaa. Yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa panostettiin sekä virallisissa että epävirallisissa tilaisuuksissa, esim. uusiin toimitiloihin kävi tutustumassa suuri joukko yhteistyökumppaneita. Sosiaalityöntekijät osallistuivat myös kuluneena vuonna AVHyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen kehittämistyöryhmän jäsenenä. Maksusitoumuksia tehtiin vanhaan tapaan vanhalla atk-ohjelmalla, koska päätöstä uudesta ohjelmasta ei ole vielä tehty. Pegasos-ohjelma toimi alkuhankaluuksien jälkeen hyvin helpottaen ennen kaikkea potilastietojen tarkistusta. Vuoden alusta lääkinnällisessä kuntoutuksessa on ollut kolme sosiaalityöntekijän tointa. Yhdessä toimessa oli sijainen vakinaisen ollessa virkavapaalla. Laatu Koko kuntoutuksen laatuhanke saatiin päätökseen ja lokakuussa julkaistiin kuntoutuksen kehittämisohjelma Kunnon työtä nääs sosiaali- ja terveystoimen julkaisusarjassa. Hanke käynnistettiin jo vuonna 2001 ja viitekehyksenä käytettiin tasapainotettua mittaristoa. Koko henkilökunta osallistui toiminnan solmukohtien analysointiin ja perustehtävän määrittelyyn. Lisäksi kuntoutuksen henkilökunnalle järjestettiin kaksi yhteistä laatuun liittyvään koulutusiltapäivää. Kuvio 10 LABORATORION, KUVANTAMISEN JA KUNTOUTUKSEN KÄYNNIT Laboratorio Kuntoutus Kuvantaminen

14 62 KUVANTAMINEN Palvelut ja niiden järjestäminen/tuottaminen ja keskeiset muutokset Kuvantamisen toimipisteet Hatanpään sairaalassa, Kaupin sairaalassa ja rintaklinikassa tuottivat kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimen lääkäreille, PSHP:n osasto B0:lle sekä integroiduille työterveyslääkäreille, ja tutkimuksia myytiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja Sotainvalidien veljesliitolle. Tekonivelsairaala Coxan tamperelaisten asiakkaiden kuvaukset tehtiin myös Hatanpään kuvantamisessa. Kaupin sairaalan remontti sulki siellä kuvaustoiminnan edellisvuoden elokuusta kertomusvuoden 2004 loppuun. Palvelujen saatavuutta on parannettu lisätöillä klo 16 ja 18 välillä (ultraääni- ja magneettitutkimukset), mutta kysynnän lisääntymisen vuoksi jonot eivät ole lyhentyneet. Potilasjonot ultraäänitutkimuksiin olivat noin kuusi viikkoa. Asiakaspalautteesta 2/3 on ollut positiivista ja pitkistä odotusajoista potilasaulassa ei ole valitettu ajanvarauksen käyttöönoton jälkeen. Tutkimushuone 4 uusittiin täysin, ja sinne hankittiin suoradigitaalinen kuvauslaitteisto. PACS-digitaalinen kuva-arkisto ja RIS-radiologinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön. Kuvantaminen auditoitiin 9/2004. Toiminnalliset tavoitteet Ajanvarausjonoja on pyritty lyhentämään lisätöitä tekemällä. Ajanvarauksen kehittäminen koskemaan avopuolta toteutui. Digitaaliseen kuvatuotantoon kouluttaminen on toteutunut, ja siihen siirryttiin kertomusvuonna. MUUT TUKIPALVELUT Välinehuolto Välinehuolto on koko vuoden ajan pystynyt hyvin palvelemaan sen toiminnasta riippuvaisia yksiköitä ilman oleellisia ongelmia. Laboratorion välinehuollon hoitaminen aiheutti uudelleen järjestelyt. Useita henkilövaihdoksia on ollut vakinaisessa henkilöstössä. Hatanpään siivoustoiminta Siivoustoiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita siivouspalveluita Hatanpään sairaalan lisäksi myös TAYS:n osasto B 0:lle ja laboratoriokeskukselle. Toiminnalla luodaan riittävän hyvä hygieniataso ja turvallinen hoitoympäristö potilaille sekä työympäristö henkilökunnalle. Siivoustyönjohtajat vastaavat kaikkien tehtäväalueella toimivien sairaalahuoltajien koulutuksen suunnittelusta ja sairaalahuoltajien sijaisten hankinnasta. Toimintavuoden aikana oli edelleen pulaa ammattitaitoisista sairaalahuoltajasijaisista ja työllistämistuella palkattujen sairaalahuoltajien saanti on entisestään vaikeutunut. Kertomusvuonna on saatu sairaalahuoltajia vip-sijaishenkilöstöstä, joka on helpottanut sijaisten saantia äkillisiin lyhyisiin poissaoloihin.

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh. Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2013

Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2013 Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 213 Helsinkiläisten potilaiden määrä kasvoi 6,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntien määrä lisääntyi 9,3%. helsinkiläisten potilaiden

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI PERUSTASON ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT

ENNAKKOARVIOINTI PERUSTASON ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT ENNAKKOARVIOINTI PERUSTASON ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE LEIKKAUSTOIMINTA JATKUU ENNALLAAN LEIKKAUSTOIMINTA LOPETETAAN HEINOLASSA PERUSTASON

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.2016 Espoolaisen johtamisen kulmakivet Johtaminen luo edellytykset

Lisätiedot

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Työterveyshuoltoa koskevia säädöksiä Jokaisen työnantajan on järjestettävä

Lisätiedot

9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010

9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 PORLTK 9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin määräaikaisohjeella 11/2010 on ohjeistettu

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 2012 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 2012 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Toimintakertomus 1 Palvelutilausten toteutumat jäsenkunnittain maisemamallin mukaisilla suurtuotteilla SISÄLLYS: Palvelutilausten toteutumat jäsenkunnittain maisemamallin mukaisilla

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen Omasairaala Uuden yksikön käynnistäminen Erick Inciarte Villaverde LL. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Omasairaalan vastaava anestesialääkäri 1 26.11.2015 Omasairaala on OP-Pohjolan omistama

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.12.213] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 213 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/32 Lokakuu 213 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun toimintatietojen perusteella palvelujen tuotanto ja saatavuus ovat edelleen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kolmevuosikymmentä Tyksissä ja VSSHP:ssä Tuija Lehti Sairaalaylihoitaja

Kolmevuosikymmentä Tyksissä ja VSSHP:ssä Tuija Lehti Sairaalaylihoitaja Kolmevuosikymmentä Tyksissä ja VSSHP:ssä 13.2.2017 Tuija Lehti Sairaalaylihoitaja Organisaatiomuutoksia V. 1981 Tyks oli oma organisaatio; klinikat toimivat itsenäisesti Aluesairaalat toimivat itsenäisesti,

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot