ERIKOISSAIRAANHOITO OMA ERIKOISSAIRAANHOITO. Kirurgia

Transkriptio

1 1 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen muodostavat Hatanpään sairaalan toimintaan kuuluvat anestesian, kirurgian, ortopedian, sisätautien ja tartuntatautien yksiköt sekä näiden toimintoja tukevat erikoispoliklinikka, leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö. Tehtäväalueeseen kuuluvat edelleen avoterveydenhuollon erikoispalvelut (reumatoimisto, silmä- ja korvayksikkö), kuntoutus, nettobudjetoitu kuvantaminen ja muut tukipalvelut (lääkehuolto, välinehuolto, sairaankuljetus ja Hatanpään siivoustoiminta). Lisäksi tehtäväalue sisältää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Pirkanmaan Hoitokodilta ja Reumasäätiön sairaalalta ostettavat palvelut. Tehtäväalueen olennaiset tapahtumat Patologian yksikkö siirtyi 1.4. Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Toiminta siirtyi kokonaisuudessaan uusiin tiloihin Finn-Medi 5:een ja vapautuneet tilat saneerattiin tämän jälkeen hallinnon käyttöön. Tartuntatautien valvonta siirrettiin 1.9. perusterveydenhuollon tehtäväalueelle. Sairaskertomuskeskus siirrettiin vuoden loputtua hallintopalvelujen tehtäväalueelle. Sähköinen sairaskertomusjärjestelmä, Pegasos, otettiin vuoden aikana useimmissa tehtäväalueen yksiköissä käyttöön, ja henkilökunta koulutettiin. Kuvantamisyksikössä digitalisointi eteni ja yksikköön hankittiin digitaalinen kuvantamisen ohjausjärjestelmä ja arkistointijärjestelmä (RIS ja PACS). Kuntoutusyksikkö sai lisätiloja Hatanpään sairaalan uuteen rakennukseen 0-kerrokseen syksyllä. Hatanpäänniemellä olevan ns. rantarakennuksen saneeraus käynnistyi kesällä ja uudet laajennetut tilat saataneen käyttöön kesällä 2004, jolloin rintasyövän seulontayksikkö saa lisätiloja ja apuvälinekeskus ja lääkekeskus muuttavat kokonaan uusiin tiloihin. Oman erikoissairaanhoidon tekonivelkirurgia siirtyi kokonaisuudessaan sairaala Coxaan kertomusvuoden alusta. Tämän seurauksena alkuvuodesta vuodeosastotoiminta ruuhkautui, minkä vuoksi toukokuusta lähtien tekonivelpotilaiden jatkokuntoutus siirrettiin Sotainvalidien Veljeskotiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin palvelutuotannon sopimusohjausta. Palvelutilauksen tarkistusneuvottelut käytiin keväällä ja tilausta lisättiin yhteensä 1,25 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin alueellisen kuvantamisen, alueellisen apteekin ja mahdollisen yhteispäivystyspisteen selvityksiä. Syksyllä Hatanpään kirurgian ja ortopedian yksiköissä alkoi lääketieteen kandidaattiopetus yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa ja yksiköissä aloitti toimintansa kirurgian apulaisopettaja. OMA ERIKOISSAIRAANHOITO Kirurgia Kirurgian alueella toimii osastonylilääkärin johdossa neljä kirurgian erikoisalaa: ruoansulatuselinten kirurgia, urologia, verisuonikirurgian osalta laskimokirurgia ja yleiskirurgia. Säästövelvoitteet ja sähköisen potilaskertomusjärjestelmän koulutus ja käyttöönotto ovat vaikuttaneet merkittävästi toimintaan kertomusvuoden aikana. Kirurgian alueella toimii kaksi vuodeosastoa B2 (17 sairaansijaa) ja B3 (32 sairaansijaa).

2 2 Pegasos-järjestelmä Vuoden 2003 merkittävin muutos toiminnassa oli siirtyminen paperisesta potilaskertomuksesta sähköiseen Pegasos-järjestelmään. Pegasos muutti toimintatapoja kaikilla hoidon osa-alueilla (kirjaaminen, lähetejärjestelmä, tutkimusten tilaus, jonotusjärjestelmä ja raportointi). Toukokuussa tapahtunut leikkausjonojen siirto Aho:sta Pegasokseen oli iso tehtävä, ja se tehtiin ilman ylimääräistä resursointia molemmilla osastoilla. Koska Pegasoksessa ei ole leikkaus/anestesiaosiota, käytetään leikkausten hoidon varauksessa edelleen AHO-järjestelmää. Potilaan sisään- ja uloskirjaus joudutaankin tekemään molempien järjestelmien kautta, mikä on lisännyt entisestään potilaiden hoidonvarauksiin kuluvaa aikaa. Koska Pegasos-järjestelmästä ei ollut aikaisempia kokemuksia erikoissairaanhoidossa, oli ohjelma monessa suhteessa puolivalmis sen tullessa tuotantokäyttöön. Pegasosjärjestelmän sopimattomuus osastotoimintaan ja henkilökunnan koulutus on haitannut merkittävästi toimintaa, lisännyt kaksinkertaisen kirjaamisen määrää ja sähköistä infektioiden ilmoitusjärjestelmää ei ole. Kannettavien tietokoneiden puute alussa ja niiden huono toimintakyky pitkin vuotta on häirinnyt toimintaa. Positiivisena asiana Pegasos on tuonut potilastietojen reaaliaikaisuuden ja nopeutuneen tiedonsiirron. Leikkausjonojen seuranta on ollut jatkuvaa ja raportoitu kuukausittain. Päivystyspotilaat ovat päässeet välittömästi hoitoon. TAYS:sta jatkohoitoon tulevat potilaat on pyritty ottamaan samana päivänä paikkatilanteen mukaan. Lokakuusta lähtien on pidetty manuaalista kirjanpitoa TAYS:sta jatkohoitoon tulevista potilaista ja seurannan aikana vain kaksi potilassiirtoa ei ole onnistunut toivotusti. Asiakastyytyväisyyden mittarina käytetään potilas palautteita. Vuoden aikana hoitohenkilökuntaan kohdistuvia kirjallisia muistutuksia ei ole tullut. Valtaosin suullinen palaute positiivista. Osastolla kuolleiden potilaiden omaisilta on tullut erittäin hyvää palautetta hoidosta, lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Osastojen terminaalivaihetta lähestyvien syöpäpotilaiden osalta on sovittu, että potilas tulee suoraan osastolle tarvittaessa ilman lähetettä, kun asia on hoitavan lääkärin tiedossa. Tällä on pyritty lisäämään potilaan turvallisuutta, pitkittämään potilaan selviytymistä kotioloissa ja vähentämään turhia käyntejä ruuhkaisella päivystysasemalla. Yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa on jatkunut saumattomana: toimintojen päällekkäisyydet on purettu toimenpidekohtaisella tarkkuudella, meeting toiminnassa on jatkunut vilkkaana, yhteistyö on jatkunut erikoislääkärikoulutuksessa urologian, yleiskirurgian ja gastrokirurgian erikoisaloilla, sekä yhteistoimintana plastiikkakirurgiassa ja endokrinologisessa kirurgiassa (lisäkilpirauhaskirurgia). Osasto B2:n potilaiden jonotustilanne on huonontunut toiminnan säästövelvoitteiden pakottamien sulkukausien ja toisaalta lisääntyneen erikoissairaanhoidon kysynnän takia. Kiireelliset ovat päässeet hoitoon 1-2 viikossa ja kiireettömämmät urologiset potilaat on hoidettu 2-3 kuukauden kuluessa. Kiireettömien yleiskirurgisten potilaiden jonotusaika on 7-10 kuukautta ja eräissä potilas ryhmissä mm. suonikohju-, tyrä- ja sappikirurgia yli yksi vuosi. Vuonna 2003 leikkauksia tehtiin 645, joista päivystystoimenpiteitä oli 35. Hoitojaksoja kertyi 902 ja hoitopäiviä Keskimääräinen hoitoaika lyheni edellisvuoden 5,6 pv:stä 4,8:aan. Osasto oli suljettuna ja Sulkuaikoina potilaiden hoito siirtyi osasto B3:lle, tänä aikana hoidettiin vain B2:n kaikkein kiireellisimmät potilaat. Henkilökunta työskenteli sulkujen aikana loma- ja ylimääräisten vapaapäivien sijaisena.

3 3 Vuonna 2002 tehdyn remontin jälkeen osaston tilat ovat toimivat ja viihtyisät. Osastolla on yhdeksän huonetta, joissa on yhteensä 17 potilaspaikkaa. Sairaansijoja on vähemmän kuin ennen 2002 toteutettua remonttia, jolloin osa tiloista siirtyi Anestesian ja valvonnan tarpeisiin, tämän takia jouduttiin yhä useammin ylipaikkatilanteisiin. Osasto B3:n leikkausta odottavien jono kasvoi sulkujen ja Pegasoksen tuotantokäyttöön siirtymiseen liittyvän resurssivajeen takia vuoden 2003 aikana. Kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on kuitenkin toteutunut 1-2 viikossa. Vaikka toimenpiteitä on tehty, ei osaa jonoista ole kyetty lyhentämään, rajallisten resurssien tarkoituksenmukaisen käytön takia (esim. peräpukamakirurgia ja rintarauhasen liikakasvu potilasjonot). Osastolla B3 on 32 vuodepaikkaa ja 12 potilashuonetta. Potilaita on jouduttu ajoittaisesti hoitamaan ylipaikoilla potilashuoneissa ja käytävällä. Ylipaikkatilanteet olivat alkuvuodesta ja osasto B2:n sulkuaikana toukokuussa sekä joulukuun lopussa osasto A3:n sulkuaikana. Kesällä leikkaussaliresurssit täyttyivät syöpäleikkauksista, myös joulukuussa oli suolistosyöpien hoidossa ruuhkaa, ja lisäleikkauskapasiteettia järjesteltiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Raportointivuonna tehtiin 896 leikkausta. Hoitojaksoja kertyi Keskimääräinen hoitoaika putosi 5,1:stä 4,9:aan hoitopäivään osaston A3 jatkosulkuajan osasto toimi A3:lla. Erillisen työpanosvaihtosopimuksen mukaan yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgi leikkasi kuutena päivänä tamperelaisia potilaita Hatanpään sairaalassa. Samaan sopimukseen pohjautuen leikattiin kahtena päivänä kuusi tamperelaista hyperparathyreoosipotilasta, nämä potilaat otettiin TAYS:n leikkausjonosta. Osastonylilääkäri työskenteli viikon vastaavasti yliopistollisessa sairaalassa keväällä 2003 gastrokirurgina. Potilaiden pääsyä jatkokuntoutukseen on oleellisesti parantanut Sotainvalidien veljeskodilta ostettavat kuntoutuspalvelut. Sisätaudit Alkuvuoden ajan oli potilastulvaa eikä kaikkia tarjottuja potilaita voitu ottaa jatkohoitoon Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Syksyyn saakka potilaat olivat jatkuvasti ylipaikoilla käytävillä, eikä lähetepotilaita voitu normaaliajassa ottaa osastoille, jolloin jonot pitenivät. Jatkohoitopaikkaa jonottavien sairaalapotilaiden lukumäärä on vähentynyt kun uusi geriatrian V3 osasto on alkanut toimia syksyllä Sisätautien poliklinikalla on toiminut kaksi uutta lääkäriä ja jonot ovat pysyneet kohtuullisina. Sydämen ultratutkimuksia, kliinisiä rasituskokeita ja holter-nauhoituksia tehtiin selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina. Diabetespotilaita oli edellisvuosia vähemmän osastolla tasapainoituksessa. Vatsalaukun- ja paksusuolentähystyksiä tehtiin suunnilleen sama määrä kuin aikaisempinakin vuosina. Sisätautien poliklinikalle lähetteitä tuli kappaletta, joka on 400 lähetettä (11,8 %) enemmän kuin edellisvuonna. Poliklinikkakäyntejä sisätautien poliklinikalla oli yhteensä kappaletta, joka on käyntiä (15,3 %) enemmän kuin vuonna Sisätautien osastoilla oli 95,7 % kuormitus. Perusterveydenhuollon potilaita ja vanhuksia, joita pyrittiin saamaan kotihoitoon tukitoimintojen avulla oli 30 %. Tämän lisäksi 15 % potilaista oli pitkäaikaissairaanhoitoon kuuluvia vanhuksia, jotka jonottivat Kaupin sairaalaan, Hatanpäänpuiston sairaalaan ja Koukkuniemeen vanhainkotiin. Kaupin sairaalaan saatiin 186:sta jonottajasta koko vuonna 42 potilasta ja Hatanpäänpuiston sairaalaan 26 potilasta sekä Koukkuniemen vanhainkotiin 20 potilasta. Sisätautien yksikössä kertyi hoitopäiviä ja hoitojaksoja Hoitoaika oli keskimäärin 10,2 vuorokautta ja hoitopäivähinta oli 190 euroa.

4 4 Sisätautiyksikön paikkatilanne on ollut edelleen vaikea jatkohoitopaikkojen vähyyden vuoksi, koska TAYS:n sydänkeskuksesta ja uudelta päivystysosastolta on tarjottu entistä enemmän potilaita. Jatkuvat ylipaikat laskevat potilaiden saaman hoidon laatua ja lisäsivät henkilökunnan kuormittavuutta. Kriittiset potilaspalautteet on saatu vuodeosastoilla käytäväpaikoilla hoitamisesta. Yleensä potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Sisätautien kehittämisprojekteissa on selvitetty mm. diabeteksen hoitoperiaatteita, niiden yhtenäistämistä ja polikliinisten hoitojen tehostamista. Diabetespotilaan hoitoketjun suunnitteluprojektissa yhteistyössä TAYS:n kanssa valmistui ohjeita diabeteksen hoitoon. Hasan vuodeosastojen hoitoisuusluokitusprojekti jatkui edelleen ja luokituksen luotettavuusmittaus tehtiin syksyllä. Mittauksessa hyvät tulokset saaneilla kahdella sisätautiosastolla edettiin optimaalisen hoitoisuuden mittaamiseen. Tartuntataudit Tartuntatautien yksikkö on sairaalahoitoa vaativien tamperelaisten infektiopotilaiden hoitopaikka. Osaston toimintaan on vaikuttanut tavanomaisille mikrobilääkkeille resistentin stafylokokin (MRSA) lisääntynyt esiintyminen sekä uuden osastolla hoidettavan hengityshalvauspotilaan hoito. Infektiolääkäreiden yhteistä takapäivystysjärjestelmää on jatkettu TAYS:n kanssa yhteistyönä. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Osasto on ollut aktiivisessa toiminnassa koko vuoden. Infektiolääkärin konsultaatioapua on annettu myös sisätautien ja kirurgian osastoilla hoidettaville potilaille. Osasto suoriutui tyydyttävästi sille asetetusta tehtävästä, hoitaa tamperelaiset sairaalahoitoa vaativat infektiopotilaat. Positiivisten uusien MRSA-löydösten osastolla B1 oli 16 kpl. Koko SOTE:n toimialueilla uusia MRSA-löydöksiä vuonna 2003 oli 131 kpl (nousua vuoteen ,5 %). Hoidettaessa MRSA-potilaita osastolla B1 yhtä potilasta kohden tarvitaan kaksi vuodepaikkaa. Tämä on johtanut osaston kuormituslukujen laskuun hoitopäivissä mitattaessa. Hatanpään sairaalassa otettiin keväällä käyttöön sähköinen sairauskertomusjärjestelmä (Pegasos). Tämä käyttöönotto on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja alkuhankaluuksien jälkeen järjestelmästä on saatu ja tultaneen lisääntyneesti saamaan hyötyä mm. hoitotietojen nopean saatavuuden kautta. Toiminnalliset tavoitteet Osastolle B1 kertyi vuoden 2003 aikana hoitopäiviä (tavoite , ylitys 2,8 % ) ja hoitojaksoja 942. Koko vuoden kuormitusprosentin oli 96,9 ja hoitoaika keskimäärin 10,3 vrk. Lukuihin sisältyy neljän hengityslaitepotilaan kotihoito koko vuodelta. Tavallisimpia syitä tartuntatautiosastolla hoitoon olivat sairaalahoitoa vaativat hengitystietulehdukset munuaisaltaantulehdus ja erilaiset ihoinfektiot. Osastolla hoidettiin myös vaikeita makuu- ja säärihaavoja sekä proteesi- ja muita toimenpideinfektioita. Myös diabetespotilaiden jalkainfektioita hoidettiin runsaasti. Tärkeimmässä toiminnallisessa tavoitteessaan, tarjota hoitopaikka äkillisille sairaalahoitoa tarvitseville tamperelaisille infektiopotilaille yksikkö onnistui tyydyttävästi.

5 5 Taloudelliset tavoitteet Toiminta kulut olivat 2.5 milj. ja toimintakate 1.9 milj. Talousarvion ylitys oli Osa tästä ylityksestä selittyy hengityshalvauspotilaiden hoidolla. Kaikkia kuluja ja hoitoon käytettävää työtä ei ole pystytty Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä laskuttamaan. Hengityshalvauspotilaiden kirjautuvia menoja seurataan omalla budjetilla ja näiden suhteen tulo- ja menopuoli on tasapainossa. Yksittäisistä menoluokista eniten ylittyivät henkilöstömenot, laboratoriokulut, sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Menoylityksistä osa selittyy MRSA-epidemian aiheuttamilla lisäkustannuksilla. Kehittämishankkeet ja projektit Osastolla B1 on erityisesti paneuduttu haavanhoitoasioihin mm henkilökunnan koulutusta tukien ja konsultaatioapua muille osastoille tarvittaessa antaen. Runsas MRSA-potilaiden määrä osastolla teki työstä aikaisempaa haastavamman. Osastolla oli käynnissä edelleen kaksi laatuprojektia. Perhehoitotyön projekti joka on yhteinen TAYS:n osasto B0:n kanssa ja potilaan turvalliseen kotiuttamiseen tähtäävä projekti, joka myös on osaston B0 kanssa yhteinen. Myös hoitoisuusluokitusprojekti (HOL) on jatkunut osastolla vuoden ajan. Marraskuussa osastolle tehtiin projektiin liittyvä optimaalisen hoitoisuuden mittaus (PAONCIL). Osastolla on ollut käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Anestesia ja valvonta Anestesiatoiminta tuotti leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa kirurgian vaatimat nukutusja puudutuspalvelut ja niiden jälkeisen valvonnan, kivunhoidon ja muun hoidon heräämössä. Valvontaosastolla hoidettiin operatiivisesti ja anestesiologisesti vaikeimmat potilaat leikkauksen jälkeen. Päiväkirurgian yksikössä tehtiin myös kipupuudutuksia ja heräämössä rytminsiirtoja sisätautien osaston potilaille. Lisäksi anestesiaosasto antoi konsultaatioita vuodeosastoille ongelmatilanteissa ja vastasi elvytystilanteiden hoidosta. Koulutusta annettiin sairaalan vuodeosastoille elvytyksestä, kivunhoidosta, verensiirroista, nestehoidosta ja hoitajien iv-lupa-perehdytykseen. Anestesian ja valvonnan osalta vuosi oli uusissa tiloissa ja uusin välinein edellisvuosia sujuvampaa ja tehokkaampaa. Pegasoksen käyttöönotto kuitenkin aiheutti supistuksia leikkaussaleissa n. 1,5 kuukauden ajan henkilökunnan koulutustarpeen takia. Erikoislääkäreistä on ollut selvästi vajausta erilaisten pitempien virkavapauksien johdosta. Sijaisia on kuitenkin saatu niin, ettei leikkaustoiminta ole vajeesta juurikaan kärsinyt. Myös hoitohenkilökunnan lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Päiväkirurgian toiminta on ollut edellisvuoden tapaan monipuolista käsittäen kirurgian ja ortopedian lisäksi myös korva-, nenä- ja kurkkutautien, gynekologian ja lastenkirurgian toimenpiteitä. Päiväkirurginen sappileikkaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa ja tehokkaan kipulääkityskäytännön ansiosta hyvin harva potilas on joutunut enää jäämään osastohoitoon seuraavaksi yöksi. Päiväkirurgisia selän kipupuudutuksia on tehty aikaisempia vuosia vastaavasti. Anestesia- ja valvontaosastolla sekä päiväkirurgiassa tehtiin yhteensä anestesiatoimenpidettä, joka on 525 suurempi kuin vuonna Tavoitteesta vielä kuitenkin jäätiin, osasyynä Pegasoksen käyttöönotto ja säästövelvoitteiden aiheuttamat toiminnan supistustarpeet. Anestesiologisia päiväkirurgisia potilaita oli (2002:2 654, nousua 190 potilasta), joka on lähes puolet kaikista toimenpiteistä. Anestesiatoimenpiteitä tehtiin heräämössä yhteensä 503 kpl. Näistä 254 oli sähköisiä rytminsiirtoja, ja 69 keskuslaskimokatetrin laittoa. Olkapääleikkauksia varten tehtiin hartiapunoksen puudutuksia 143 kpl. Selän kivunhoitoon tarkoitettuja epiduraalipuudutuksia tehtiin päiväkirurgiassa 27 kpl.

6 6 Valvontaosastolla oli hoitopäiviä 839, tavoite 800 ylitettiin ja kuormitusprosentti oli 87,4%. Yksikkö pidettiin suljettuna lyhyitä aikoja pääsiäisen ja joulun pyhien aikoina. Toiminnallisesti vuosi on ollut edellisvuosia tehokkaampi. Toimintaluvut ylittyivät aikaisempiin vuosiin verrattuna. Talousarviossa onnistuttiin myös pysymään. Erikoispoliklinikka Hatanpään sairaalan erikoispoliklinikan toiminnan tarkoituksena on tuottaa tamperelaisille ja muille sopimuskuntalaisille (nykyisin Pirkkala) laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluja TAYS:n kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Pegasos -potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja henkilöstön koulutus olivat merkittävin toimintaan vaikuttava tekijä. Järjestelmä otettiin tuotanto käyttöön huhtikuussa. Erikoispoliklinikalle lähetteet tulevat perusterveydenhuollosta sähköisessä muodossa ja muualta tulevat lähetteet skannataan, täten n. 80 % kaikista lähetteistä pystyivät lääkärit käsittelemään missä tahansa sairaalan päätteellä. Ongelmia aiheuttivat käsinkirjoitetut lähetteet ja useita liitteitä sisältävät lähetteet. Erikoislääkäripoliklinikan nimi vaihtui kertomusvuonna erikoispoliklinikaksi. Erikoispoliklinikka on jaettu viiteen eri erikoisalayksikköön. Nämä yksiköt ovat kirurgia, ortopedia, sisätaudit, tartuntataudit ja muut erikoisalat. Kirurgian poliklinikalla toimii 9 erikoislääkäriä ja 3 erikoistuvaa lääkäriä. Ortopedian poliklinikalla toimii 7 erikoislääkäriä ja 2-3 erikoistuvaa lääkäriä. Sisätautien poliklinikalla toimii 8 sisätautien erikoislääkäriä ja yksi hematologi. Tartuntatautien poliklinikalla toimii kaksi infektiotautien erikoislääkäriä ja yksi ihotautilääkäri. Ihotautien erikoisalan vastaanottotoiminta on aloitettu vuoden alussa. Muuna poliklinikkatoimintana on ollut TAYS:n virkasuhteessa oleva gynekologi ja lastenkirurgi. Erikoistuvien lääkärien ja TAYS:ssa virkasuhteessa olevien lääkärien vaihtuvuus nostaa erikoispoliklinikalla toimivien eri lääkärien määrän yli neljäänkymmeneen. Erikoispoliklinikan strategisen suunnittelun pohjana ovat Erikoissairaanhoidon strategia vuoteen 2012: Tulosta taidolla perustellusti erikoissairaanhoitoa ja Kansallisen terveysprojektin vuonna 2002 antamat suositukset. Jokaiselle potilaalle lähetettiin tieto ensiarviosta, jossa potilaalle ilmoitetaan jonotusaika poliklinikalle. Uusia lähetteitä kirjattiin , joka on (12 %) enemmän kuin vuonna Lisäystä oli erityisesti sisätautien, ortopedian, urologian ja gynekologian lähetteissä. Uudelle erikoisalalle, ihotaudeille, oli osoitettu yhteensä 863 lähetettä. Ensikäyntien jonotusajat lyhenivät kirurgian ja sisätautien erikoisaloilla, mutta pitenivät ortopediassa, urologiassa ja gynekologiassa. Erityisesti ortopedian yli 30 vrk:n ensikäyntien jonotusaika piteni 6 kk ja oli 21.5 kk. Poliklinikalle kirjattiin vuonna 2003 ns. varsinaisia vastaanottokäyntejä yhteensä , joka oli käyntiä enemmän kuin vuonna Ihotautien käyntien määrä oli 528 ja kaikilla erikoisaloilla oli enemmän käyntejä kuin vuonna Lisätyövastaanottoa järjestettiin ainoastaan rintasyöpäpotilaiden ensikäyntien toteuttamiseksi, muusta lisätyövastaanotosta jouduttiin luopumaan henkilöstömenojen ylityksen takia. Uutena toimintamuotona aloitettiin lääkkeelliset raskaudenkeskeytykset ja ihotautilääkärin tekemät ihomuutosten jäädytyshoidot. Endoskopioiden saatavuutta parannettiin luomalla päivystysresurssi.

7 7 Kolonoskopiden määrä oli 1 145, joka on 175 (18 %) enemmän kuin vuonna 2002, gastroskopioita tehtiin 993, joka oli 186 (20 %) enemmän kuin vuonna Kystoskopioita tehtiin 515, kolposkopioita 301, kliinisiä rasitustestejä 450 ja sydämen ultraäänitutkimuksia 580. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaanottohuoneiden käyttöastetta seurattiin kuukausittain. Poliklinikalla on jatkuva asiakaspalautelaatikko. Saatu palaute on ollut enemmän myönteistä kuin kielteistä. Myönteinen palaute on tullut hyvästä asiakaspalvelusta poliklinikalla kokonaisuutena sekä ammattiryhmittäin hoitajille ja lääkäreille. Kielteinen palaute on liittynyt lähinnä kiireeseen ja aikataulujen pitämättömyyteen. Loppusyksystä tehtiin laajempi asiakaspalautekysely, jonka tulokset vielä puuttuvat. Sähköinen potilastietojärjestelmä Pegasos otettiin käyttöön erikoispoliklinikalla 1.4. ja koko potilashallinto siirtyi Pegasokseen Siirtymäkauden aikana siirrettiin Ahon hoidonvarausjärjestelmästä yli potilaan tiedot Pegasosjärjestelmään. Potilastietojen siirto tehtiin osin ylitöinä, joka osaltaan aiheutti henkilömenojen ylityksen. Siirtymävaiheessa lääkärien potilasmääriä jouduttiin pienentämään ja huomattava määrä lääkärien työpanoksesta käytettiin Pegasoskoulutukseen. Nämä osaltaan pidensivät poliklinikkajonoja ja ensikäyntien jonotusaikoja. Lähetteiden lukemista varten luotiin pienellä varoitusajalla skannausmenetelmä, jolla erityisesti TAYS:n paperilähetteet saatiin vietyä Pegasos -järjestelmään lähtien kaikki Hatanpään sairaalan TAYS:iin menevät lähetteet ovat menneet sähköisesti. Edelleen pääsääntöisesti ensikäyntiä varten tuleville potilaille ja sisätaudeilla kaikille uusintakäyntipotilaille joudutaan tilaamaan paperiset sairauskertomukset. Keväällä henkilöstön koulutus keskittyi Pegasos-järjestelmän käyttöönottoon pidettiin erikoispoliklinikan kehittämispäivä, jossa saatiin arvokkaita kehittämisehdotuksia. Pegasos-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä arvioitiin kriittisesti perinteisiä toimintatapoja ja luotiin uusia malleja. Onnistunut toteuttaminen on vaatinut osallistumista ja avointa keskustelua koko henkilöstöltä. Vaikeuksista huolimatta uusi sähköinen järjestelmä on mahdollistanut nopean tiedon siirron ja mahdollisuuden parempaan asiakaspalveluun. Hoitajat ovat työskennellet suunnitelluissa neljässä tiimissä, jotka ovat ylläpitäneet ja kehittäneet tietotaitoa toiminta-alueillaan. Tiimit ovat myös vastanneet potilasjonojen hoitamisesta sovitun työnjaon mukaan. Toiminnan suunnittelussa sekä lääkehoitojen ja tutkimusten käytössä otettiin huomioon kustannustehokkuus. Poliklinikan peruuntumiset pyrittiin minimoimaan. Lyhyellä varoitusajalla tulleiden sapluunamuutosten takia poliklinikan peruuntumisia edelleen tapahtui. Kalliita laitteita ja paljon henkilökuntaa sitovat resurssit kuten endoskopiatilat ja toimenpidehuone hyödynnettiin entistä tehokkaammin. Syksyllä urologien käyttöön hankittiin videokystoskooppi. Torni ja videokamera lainattiin joka toiseksi viikoksi päiväkirurgian yksiköstä. Videokystoskopia osoittautui erinomaiseksi tutkimusvälineeksi. Erikoissairaanhoidon strategian mukaisesti valmistauduttiin siihen, että toiminnan rahoitus perustuu palvelujen myyntiin. Joulukuussa aloitettiin tilaaja-tuottajamallin kehitystyö. Kotisairaala Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kotisairaalahoito on potilaan kotona, vanhainkodissa tai palvelutalossa annettavaa, potilaan suostumuksella tapahtuvaa, ympärivuorokautista erikoissairaanhoitoa, josta huolehtii kotisairaalahenkilökunta.

8 8 Kotisairaalan tavoitteena on mahdollistaa akuuttia erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitaminen kotona, lyhentää hoitojaksoja vuodeosastoilla, vähentää sairaansijojen tarvetta sairaalassa ja siten aikaansaada kustannussäästöjä. Kotisairaalahoidon aloittamisesta päätöksen tekee kotisairaalan osastonlääkäri keskusteltuaan lähettävän tahon, potilaan itsensä ja mahdollisesti myös omaisten kanssa. Jokaisen hoitoon tulevan potilaan luokse on tehty arviokäynti joko lähettävässä yksikössä tai potilaan kotona. Arviokäynnillä on tehty lääketieteellinen ja hoitotyön suunnitelma yhdessä potilaan ja mahdollisesti omaistenkin kanssa. Kotisairaalan henkilökunta kävi potilaan luona yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti, sekä tarvittaessa lisäksi päivystyskäynnillä. Puhelinyhteydenotoilla on mahdollisuus tarkentaa hoitosuunnitelmaa ja antaa hoito-ohjeita. Potilaat saavat aina halutessaan yhteyden hoitohenkilökuntaan soittamalla hälytysnumeroon. Hoitaja saapuu tarvittaessa potilaan luokse viimeistään puolessa tunnissa. Potilaan voinnin sitä vaatiessa hänelle on järjestetty osastopaikka Hatanpään sairaalan vuodeosastolta Kotisairaalassa toimii jatkuva asiakaspalautejärjestelmä. Kerran vuodessa tehty asiakastyytyväisyyskysely asiakaspalvelumittarilla toteutettiin loka-marraskuussa. Potilailta saatu palaute on ollut kiitettävää. Sähköisen potilastietojärjestelmän, Pegasoksen käyttöönotto kotisairaalassa edellytti henkilökunnalta laajempaa kouluttautumista, koska kotisairaala on toiminut lisäksi Pegasos mobiililaitteiden pilottiyksikkönä marraskuulta alkaen. Toiminnalliset tavoitteet ja määrätavoitteet Kotisairaalassa on 20 sairaansijaa. Kotisairaalan keskimääräinen käyttöaste oli 81%, tavoite oli 85%. Suurin käyttöaste oli helmikuussa ja pienin lokakuussa. Kertomusvuonna kotisairaalan henkilökunnalla oli potilaskontaktia. Hoitojaksoja kertyi 495 ja keskimääräinen hoitoaika oli 11,8 vuorokautta. Hoitopäiviä kertyi Kotisairaalan potilaista 52% oli alle 65-vuotiaita. Suurin kotisairaalassa hoidettu potilasryhmä oli suonen sisäisellä antibioottihoidolla olevat potilaat. Haavahoitopotilaat muodostivat toiseksi suurimman ryhmän ja kolmanneksi suurin ryhmä oli diabeteksen tasapainotuksessa olleet potilaat. Ortopedia Toimintavuosi oli ensimmäinen, jolloin koko vuosi päästiin työskentelemään lähes täydellä ortopedimiehityksellä. Sen ansiosta osastojen ja päiväkirurgian leikkausjono saatiin hyvälle tasolle. Ortopedian poliklinikkajonoon lisäys ei vielä ehtinyt vaikuttaa. Työnjaossa ja yhteistoiminnassa TAYS:n kanssa ei ole ongelmia ja se tapahtuu vakiintuneiden sopimusten mukaan. Varsinkin päivystysaikana reisiluun kaulan murtumia on hoidettu melkoisesti myös yliopistosairaalassa, kaikkiaan n. ¼ Hatanpäällekin soveltuvista potilaista. Keväästä lähtien toteutettu tekonivelpotilaiden jatkohoito Sotainvalidien Veljeskodilla on vapauttanut osastopaikkoja niin, että osastojen sulkukuukausia lukuunottamatta kuormitus on ollut siedettävä. Osasto A3 oli kesällä säästösyistä suljettuna kuusi viikkoa ja vuoden lopulla vielä kaksi viikkoa. Myös kirurgian osastojen sulkuaikoina kuormitus on ollut kohtuuton. Hoitajia osastoilla on edelleen työn määrä ja laatu huomioon ottaen ollut minimimäärä. Hoitotyön lyhytaikaisten sijaisten saaminen on ollut vaikeaa.

9 9 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Sekä osastoilla että Päiväkirurgiassa jonotusaika on saatu alle tavoitteena olleen kuuden kuukauden. Poliklinikalla odotusaika on edelleen ollut jopa lähes kaksi vuotta. Pegasos-järjestelmän käyttöönotto on vienyt henkilökunnan voimavaroja ja aikaa paljon, mutta loppuvuonna voitiin jo hoitotyön koulutuksessakin suunnata voimavaroja laatuun ja sisältöön sekä toimintatapojen järjestämiseen sopimalla tavoitteista seuraavalle vuodelle. Hoitotyö tapahtuu edelleen potilaslähtöisen toimintatavan mukaisesti. Ortopedian vuodeosastoilla oli hoitojaksoa, mikä on n. 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ortopedisia leikkauksia tehtiin 987, joista päivystysleikkauksia oli 257. Päiväkirurgian yksikössä hoidettiin ortopedisia potilaita Päiväkirurgia Hatanpään sairaalan päiväkirurgian yksikkö, on tarjonnut leikkaus- ja anestesiapalveluja tamperelaisille ja pirkkalalaisille potilaille toimintasuunnitelman mukaisesti. Ydintoiminta on ortopediassa ja yleiskirurgiassa. Hatanpään omien lääkäreiden työpanosta on käytetty myös ruoansulatuselinkirurgiassa ja urologiassa. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan gynekologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä lastenkirurgian työpanosta on ostettu yliopistollisesta sairaalasta. Edellä mainitut ovat vakiinnuttaneet paikkansa hyvin päiväkirurgian yksikköön. Toiminta on ollut tehokasta ja joustavaa. Jonoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaikka ajoittain on ollut nähdä ruuhkahuippuja ja keväällä siirrettiin osa lasten kitarisa/korvaputkitus jonosta yliopistolliseen sairaalaan. Avoterveydenhuollon puolelta hammaslääkäri on sovitun ohjelman mukaisesti toiminut päiväkirurgian yksikössä. Päiväkirurgiassa tehtiin yhteensä toimenpidettä. Ennakko-ohjauskäyntejä oli kappaletta. Lisäksi lääkäreillä oli 76 vastaanottokäyntiä. Päiväkirurgian osuus kaikista Hatanpään sairaalan toimenpiteistä on 52,7 % on Kuntaliiton suositusten mukainen ja jopa ylittää sen. Vuoden 2002 vuodenlopussa päiväkirurgiaan jonotti potilasta ja vuoden 2003 lopussa 939 potilasta. Päiväkirurgian jonoissa on tapahtunut muutos siten, että ortopedian jonot ovat lyhentyneet, mutta vastaavasti kirurgian jonot pidentyneet. Jonotilanteen muututtua, on ortopedia antanut omaa saliresurssiaan kirurgian käyttöön loppuvuodesta Vuoden alusta palkattiin kevääksi 2 sairaanhoitajaa. Tämä lisäys hieman helpotti hoitotyönpainetta yksikössä ja tehtyjen toimenpiteiden määrää voitiin lisätä. Lisääntynyt leikkausten määrä lisäsi myös työtä ajanvarauksessa. Kertomusvuonna aloitettiin päiväkirurgian yksikössä olkapäätähystysleikkaukset. Oman työnsä ohessa päiväkirurgian sairaanhoitajat suunnittelivat päiväkirurgian internet kotihoito-ohjeita ja päiväkirurgian ohjekansiot on päivitetty. Kesällä leikkaustoiminnassa oli supistuksia. Toimintaa oli viiden viikon ajan kolmessa salissa ja yhdeksän viikonajan kahdessa salissa. Vuoden vaihtuessa oli myös supistettua toimintaa päiväkirurgian yksikössä. Lokakuussa pidettiin operatiivisten yksiköiden kehittämispäivä. Mukana olivat myös päiväkirurgian henkilökunta. Keväällä henkilökunta koulutettiin sähköisen potilaskertomusjärjestelmän käyttäjiksi. Koko henkilöstöä koskeva koulutus vaikutti

10 10 toimintalukuihin merkittävästi. Sairaanhoidon opiskelijoita on ollut sekä keväällä, että syksyllä. Tämän lisäksi on ollut myös gynekologian kliinisen kurssin lääketieteen kandidaatteja. Toimintasuunnitelmaan asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin. Toimintaluvut jäivät alhaisemmiksi leikkaustoimintaan kohdistuneiden säästö velvoitteiden ja Pegasos-koulutuksen johdosta. Kokonaisjonoja saatiin supistettua kuluneen vuoden aikana, mutta mm. suonikohjukirurgiassa, tyräkirurgiassa ja sappikirurgiassa 6 kk tavoiteajat eivät toteudu. Kuluneen vuoden leikkaustoiminnan supistusten johdosta säästöjä syntyi mm. hoitotarvikkeiden osalta. Päiväkirurgian yksikön instrumenttien määrää on lisätty kuluvana vuonna, niiltä osin kun leikkausosaston kanssa yhteiskäyttöinstrumenttien osalta on ollut vajetta. Lisäksi on koottu muutamia instrumenttikoreja lisää leikkaustoiminnan lisääntymisen vuoksi. AVOTERVEYDENHUOLLON ERIKOISPALVELUT Reumatoimisto Reumatoimistossa hoidetaan yli 16-vuotiaita reumapotilaita. Hoidon tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Keskeisiä tavoitteita ovat reumatautien varhainen toteaminen, tehokkaan tulehdusta rauhoittavan lääkityksen aloittaminen, fysioterapeuttinen neuvonta ja hoito sekä itsehoitoon kannustava potilasohjaus. Nykyinen antireumaattinen hoito edellyttää hoidon alkuvaiheessa jopa viikoittaista yhteydenpitoa hoitovastuussa olevaan yksikköön. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Reumatoimisto oli auki koko vuoden paitsi henkilökunnan talvi- ja kesälomien aikana suljettuna yhteensä neljä viikkoa. Yksikössä on suoritettu palveluiden tuotteistaminen. Palveluiden myynti Tampereen ulkopuolelle on ollut vähäistä. Yksikön alkuvuoden aikana hankaloitunutta jonotilannetta purettiin kesällä ostamalla reumatologin palveluita ulkopuolelta ja alkaen saatiin sopimusohjauksen kautta sairaanhoitopiiriltä ostettuna reumalääkärin työpanoksesta 50 % reumatoimiston käyttöön. Toiminnalliset tavoitteet Vastaanottokäyntejä reumalääkärille oli kpl. Sairaanhoitajilla käyntejä oli kpl, käyntejä yhteensä kpl, joka ylitti tavoitteen käyntiä (107,0%).Reumakirurgisia palveluita on hankittu sekä TAYS:sta ja Reumasäätiön sairaalasta. Yhteistyötä on tehty sekä TAYS:n reumatautien yksikön ja Heinolan reumasairaalan kanssa. Sairaanhoitopiiriltä ostettu reumalääkärinlisätyöpanos (50%) on tiivistänyt myös yhteistyötä TAYS:n suuntaan. Korva- ja silmäyksikkö Silmäyksikön tehtävänä on mm. neuvola ja kouluikäisten näön seulonnat ja niissä kiinnijääneiden jatkohoito- ja seuranta, konsultaatiopalveluiden antaminen perusterveydenhuollon lääkäreiden lähettämille potilaille, pienkirurgiset toimenpiteet, diabetespotilaiden silmänpohjakuvaukset ja laserhoito ja silmätautien gerontologisten potilaiden hoito (Kaupin sairaalassa). Korvatautien yksikön tehtävänä ovat mm. neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten kuulonseulonta, kuulonseulontatulosten jatkotutkimukset, seuranta, hoitoonohjaus sekä leikkaus- ja kuntoutustarpeiden arviointi, kuntoutusta vaativien kuulovammojen mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja alan pienkirurgiset puudutusta vaativat

11 11 leikkaukset. Yksikkö antaa myös konsultaatioita terveyskeskuslääkäreille ja potilaskonsultaatioita kaupungin sairaalan eri osastoille. Olennaiset tapahtumat Korva- ja silmäyksikkö on ollut auki koko vuoden lukuun ottamatta 4 viikon lomakautta heinäkuussa joulun uudenvuoden väliin sijoittuvaa noin viikon aikaa. Yksikköön saatiin myös kuulolaitehuoltaja. Tehtävään hänet on perehdytetty TAYS:ssa ja hänelle on hankittu työvälineet ja tilat yksiköstä. Käytännön toiminta on alkanut Silmäyksikköön hankittiin silmälasien automaattinen mittauslaite. Aivan vuoden lopussa saatiin digitaalinen silmänpohjakamera. Tavoitteiden toteutuminen Käyntejä oli yhteensä korva- ja silmäyksikössä käyntiä. Tavoite ylittyi 11,1 %. Myös tutkimusmäärissä oli nousua. CT tutkimuksia tehtiin 44 kappaletta, optikkopalveluita sai 152 asiakasta, siedätyshoitoja 25 asiakasta. Silmänpohjakuvauksia tehtiin kpl. Toiminta pysyi talousarvion raameissa. Tartuntatautien valvonta Tartuntatautien valvontayksikkö vastaa tartuntatautilain mukaisten tartuntatautien valvonnan ja hoidon järjestämisestä Tampereen kaupungissa. Sen yhteydessä toimii myös rokotusneuvonta ja rokotusasema. Sukupuolitautien hoitamiseksi yksikköön voi hakeutua ilman ajanvarausta ennakkoon ilmoitettuina aikoina päivittäin. Asiakkaiden puhelinneuvonnalla pyrittiin vastaanottoaikojen joustavaan käyttöön. Myös sosiaali- ja terveystoimen alueella toimiva hygieniahoitaja kuuluu yksikköön. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Asiakkaiden käyntimäärät sukupuolitautien poliklinikalla lisääntyivät edelleen. Osittain kyseessä on asiakkaiden valveutuminen, osittain käyntimäärien lisääntyminen voi osoittaa pääsyn vaikeutta omalääkärille. Vuonna 2002 sosiaali- ja terveystoimen potilailla alkanut laaja MRSA -epidemia jatkui ja oli hygieniahoitajan päätyöllistäjä koko kertomusvuoden. Yksikkö siirrettiin 1.9. erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon perusteina mm lääkärityövoiman turvaaminen yksikölle nykytilanteessa ja toisaalta huomioiden vuonna 2003 voimassa ollut tartuntatauti- ja kansanterveyslaki. Toiminnalliset tavoitteet Kertomusvuonna noudatettiin samaa käytäntöä kuin vuonna 2002, eli kaikki asiakkaat kävivät sairaanhoitajan vastaanotolla ja vain oireelliset ohjattiin lääkärille. Vastaanotolla painotettiin ennaltaehkäisevää valistusta, varsinkin nuorten tyttöjen klamydiatartuntojen määrän lisääntyessä. Sukupuolitautien poliklinikalla otetuista näytteistä löytyi 336 positiivista klamydiaa. Tippuria löytyi vain yksi tapaus samoin löytyi yksi kuppa. HIV-löydöksiä ei vuonna 2003 ollut. Tartuntatautien vastaanoton lääkärivaje saatiin korjattua loppuvuodesta. Marraskuusta lähtien yksikössä toimi kaksi puolityöaikaista terveyskeskuslääkäriä. Tartuntatautien valvonnan sairaanhoitaja toimi tartuntatautiyhdyshenkilönä ja ruokamyrkytysseurannasta ja -ilmoituksista vastaavan työryhmän yhdyshenkilönä. Tartuntatautien valvonnassa käynnit muodostuivat elintarviketyöntekijöiden terveystarkastuksista, johon liittyi asiakkaiden haastattelu ja hygienianeuvonta, salmonellaan sairastuneiden ohjaus ja kontrollinäytteet, tuberkuloosiin liittyvät miljööselvitykset, ruokamyrkytysepäilyjen selvitykset yhdessä elintarvikevalvonnan kanssa. Matkailijoiden rokotuksilla käynnit lisääntyivät ja puhelinneuvonta oli myös

12 12 vilkasta. Toimintasuunnitelmissa käyntejä oli arvioitu tapahtuvaksi 6000 käyntiä, joten käyntien ylitys oli 31,9 %. Tartuntatautien valvonnan yksikössä toimiva hygieniahoitaja jatkoi aiemmin vakiintuneen käytännön mukaan hygieniayhdysjäsenkokouksia ja järjesti hygieniakoulutusta eri toimipisteiden henkilökunnalle, yhteensä 84 tilaisuutta. Hygieniahoitaja on ohjannut infektioiden torjuntaa hoitotyössä sosiaali- ja terveystoimen sairaaloissa, avoterveydenhuollossa, Koukkuniemen vanhainkodissa sekä ylläpitänyt sairaalaosastojen ja Koukkuniemen vanhainkodin hoivaosastojen sairaalainfektiotilastoa. Taloudelliset tavoitteet Laboratoriokulut ylittyivät merkittävästi. Vaje on kasvanut vuosien mittaan niin suureksi, että sitä ei ole mahdollista korjata yksikön sisällä tehtävin järjestelyin. Toisaalta toiminta on kansanterveys- ja tartuntalainmukaista kunnan velvollisuudeksi asetettua toimintaa, jota ei voi myöskään merkittävästi leikata. Laboratorioylitys selittää katteen ylityksen. Laboratorimenojen ylitys selittyy pieneltä osalta myös MRSA-epidemiasta johtuvista henkilökuntanäytteistä. Vaje on ollut jo aikaisempinakin vuosina ja perussyynä on mm. klamydiatestien hinnanmuutokset ja testien lukumäärän kasvu. KUNTOUTUS Kuntoutus toimii perusterveydenhuollon, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tehtäväalueilla ja antaa lisäksi palveluja myös vammaispalvelulle erityispalvelujen tehtäväalueella. Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutus sekä apuvälineyksikkö Avoterveydenhuolto- ja sairaalakuntoutuksen tehtävä on antaa fysio- ja toimintaterapiapalveluja osastopotilaille ja kotona asuville asiakkaille; mukaan lukien kotisairaalan ja TAYS:n os. B0:n sekä päiväsairaalan ja päiväkirurgian potilaat. Lisäksi annetaan fysiatrin konsultaatiopalveluja sekä apuvälinepalveluja. Apuvälineitä annetaan lainaksi apuvälineyksikössä ja Hatanpään sairaalan, Linnainmaan sekä Hervannan fysiatrian osastoilla. Apuvälineyksikkö järjestää myös apuvälineiden huolto- ja kuljetuspalveluja. Apuvälinearviointeja tehdään koko kuntoutuksessa. Moniammatillinen yhteistyö toimi edelleen tiiviisti; mm VALSSI-koulutukset jatkuivat. Kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen antamisessa painotettiin toimenpiteiden oikeaaikaisuutta siten, että kiireellistä hoitoa vaativia hoidettiin ensin. Oikea-aikaisuusperiaatetta noudatettiin myös ennaltaehkäisyssä, jota toteutettiin mm kuntoneuvolatoiminnassa. Vuoden aikana olivat jonot pitkät sekä fysiatrille että polikliiniseen fysioterapiaan. Keväästä lähtien tekonivelsairaala Coxan potilaiden ensisijaiseksi jatkohoitopaikaksi muuttui Sotainvalidien Veljeskoti Hatanpään ortopedisten osastojen tilalle. Hoitopolku haki koko vuoden muotoaan. Erityisesti avoterveydenhuollossa ilmeni ongelmia kun uutena asiana ehdotettiin kesällä 2003 potilaiden kontrollikäyntejä ennen ja jälkeen leikkausta. Kuntoutustarpeista tehtiin seuranta, jonka perusteella tehtiin aloitteet tarvittavien resurssien saamiseksi avokuntoutukseen. Jatkuva asiakaspalautemahdollisuus oli käytössä kuntoutuksen kaikissa hoitopisteissä ja palautelomake on yhteneväinen muiden yksiköiden kanssa. Loppuvuodesta tehtiin kohdennettu asiakaskysely Hatanpään fysiatrian poliklinikalla aivohalvauspotilaille, jotka käyvät ryhmähoidossa. Kuntoutus oli mukana useassa remontti- ja laajennushankkeissa

13 13 Henkilökunta osallistui uusien fysio- ja toimintaterapiatilojen ja niiden varustuksen suunnitteluun sekä vuodeosastojen apuvälinehankintojen suunnitteluun oman työn ohella erittäin aktiivisesti. Hatanpäänpuiston sairaalan laajennusosan valmistumisen myötä muutettiin tämänkin sairaalan nimeksi Hatanpään sairaala. Osastolla on myös kuntosali geriatrisen ja psykogeriatrisen sairaalakuntoutuksen ja mahdollisuuksien mukaan myös avokuntoutuksen, rintamaveteraanien kuntoutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen sopeutumisvalmennuskurssien käyttöä varten. Kuntosalin käyttäjille kehiteltiin lukujärjestystyyppinen varaustapa. Apuvälineyksikön uusien tilojen remontti- ja laajennustyö Hatanpään niemen rantarakennuksessa alkoi syksyllä. Sähköisen sairauskertomuksen käyttöönotto alkoi porrastetusti ensin vuodeosastoilla 1.4. edeten suunniteltua nopeammin osittain myös muihin kuntoutuksen toimintoihin. Kuntoutuksessa ei toteutettu lomasulkuja, joten sijaisia jouduttiin palkkaamaan. Myös toimintavuodelle osuneet pitkät sairauslomat pakottivat ottamaan sijaisia. Kuntoutuksella ei ole vielä vip-sijaisjärjestelmää. Työllistettyjä työntekijöitä oli eri toimipisteissä, erityisesti toimistotyöntekijöitä, mutta myös fysioterapeutteja. Jonojen hallitsemiseksi turvauduttiin ajoittain lähetesulkuihin. Koko kuntoutuksen laatuhanke jatkui koko vuoden. DEHKO -projektissa oli mukana fysioterapeutti liikunnan osiossa Hatanpään sairaalassa ja avoterveydenhuollossa; myös terveydenhoitajien vetämissä painonhallintaryhmissä. Perusterveydenhuollossa alkoi ns. KAAOS -projekti marraskuussa Pilottihankkeen käynnistämiseksi yhdessä terveydenhoitajan kanssa irrotettiin yksi fysioterapeutti avoterveydenhuollosta. Avokuntoutuksen henkilökunta teki vetoomuksen ikäihmisten ja liikuntavammaisten kuntosalin hankkimiseksi kaupunkiin Rintamaveteraanien kuntoutus Rintamaveteraanien kuntoutuksen toteuttaminen perustuu lakiin ja asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin ohjeisiin ja määräyksiin. Valtiokonttorin ohjeiden mukaan voidaan edellisen vuoden veteraanien kuntoutusvalintojen kuntoutustoimenpiteet toteuttaa vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2002 säästyneitä valtion määrärahoja palautettiin ohjeiden mukaisesti toukokuussa. Kuntoutushakemuksia tuli yhteensä kpl. Näistä oli 234 kpl siirtynyt vuodelta Kuntoutusvalintoja tehtiin kpl. Kuntoutuksen peruuttamisista tai vaihtamisista ei pidetty tilastoa. Veteraanien neuvonta ja kuntoutusvalintojen muuttaminen kuuluu terveyskeskusavustajan jokapäiväiseen työhön ja tilanne vaihtuu jatkuvasti. Laitoskuntoutus oli suosituin kuntoutusmuoto. Laitoskuntoutusta annettiin hyvin monessa laitoksessa ympäri Suomea kuitenkin niin, että matka kuntoutuslaitokseen pysyi kohtuullisena. Kaupungin varoin järjestettiin yksi kuntoutusmatka ulkomaille, johon osallistui 25 veteraania. Päiväkuntoutusta annettiin paikallisessa kuntoutuslaitoksessa ja kylpylässä. Polikliininen kuntoutus omana toimintana jatkui. Oman toiminnan piirissä oli 102 veteraania. Avokuntoutusta ostopalveluna annettiin yksityisesti joko polikliinisesti tai veteraanin kotona. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnalla täydennetään sosiaali- ja terveystoimen omaa kuntoutustoimintaa. Palveluita hankitaan maksusitoumusmenettelyin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Maksusitoumusten antaminen perustuu tarvittaessa moniammatillisesti

14 14 yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa kuntoutusasioissa sekä toimivat yhteyshenkilöinä lähettävän tahon, kuntoutujan ja heidän omaistensa sekä palveluiden tuottajien välillä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena annetaan fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja erityistapauksissa laitoskuntoutusjaksoja. Lisäksi annetaan apuvälinepalveluja kuntoutussuunnitelmien perusteella, silloin kun apuvälineitä ei ole saatavana apuvälinelainaamoista. Asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä henkilöistä. Erityisterapioiden osalta toiminta painottuu lasten kuntouttamiseen. Kunnassa esiintyvään palvelutarpeeseen joudutaan vastaamaan liian niukoin resurssein, mikä korostuu palveluntuottajien taksojen nousun myötä. Vuonna 2003 oli voimassa yksivuotinen sopimus palveluntuottajien kanssa. Talousarviossa annettuja määrärahoja ylitettiin lisääntyneen asiakasmäärän ja tarpeen vuoksi sekä terapioiden ja apuvälineiden hintojen nousun vuoksi. Hankittavien terapiakertojen tavoiteluku 7 500, joka oli suhteutettu annettuun määrärahaan ylittyi siten myös. Kaikkien terapiamuotojen hoitokertamäärät olivat yhteensä Eniten lisäystä oli asiakkaiden määrissä, jotka saivat neuropsykologista kuntoutusta. Hoitokertojen lisäys oli suurin fysioterapiassa. Yhteistyöhön panostettiin sekä epävirallisissa että virallisissa tilaisuuksissa. Avhyhdyshenkilötoiminnan kehittäminen on pidetty vireillä. Sähköisen sairauskertomuksen Pegasos-ohjelma soveltuu lääkinnällisen kuntoutuksen selailukäyttöön ja lokakuusta lähtien alettiin tehdä kirjauksia myös LKUN-lehdelle. Käynnistämistä on hidastanut monet käytännön ongelmat ja asiakastyö sekä tiukka aikataulu. Maksusitoumusasiat päätettiin hoitaa toistaiseksi vanhaan tapaan kunnes saadaan parempi ohjelma. Lääkinnällinen kuntoutus muutti vanhasta PIRTTI-rakennuksesta Hatanpään sairaalan VO-kerrokseen elokuussa. Marraskuussa saatiin uusi (kolmas) vakinainen sosiaalityöntekijä, mutta loppuvuoden sijaisvajauksen takia henkilökuntatilanne ei vielä parantunut. KUVANTAMINEN Kuvantamisen tehtävänä on tuottaa korkeatasoisia kuvantamistutkimuksia lääkärin lähetteellä tutkimukseen tuleville potilaille/asiakkaille. Kuvantamisen toimipisteet Hatanpään sairaalassa, Kaupin sairaalassa ja Rintaklinikassa tuottivat kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimen lääkäreille, TAYS:n osasto B0:lle ja integroiduille työterveyslääkäreille, ja tutkimuksia myytiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja Sotainvalidien veljesliitolle. Coxan tamperelaisten asiakkaiden kuvaukset tehtiin myös Hatanpäällä. Palvelut ja niiden järjestäminen/tuottaminen ja keskeiset muutokset Kesällä oli rakennustöitä sekä Rintaklinikan että Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikössä. Rintaklinikassa toteutettiin peruskorjaus, ja ultraäänilaite uusittiin. Hatanpään sairaalan kuvantamisessa yksi tutkimushuone uusittiin täysin ja sinne hankittiin suoradigitaalinen kuvauslaitteisto. PACS-digitaalinen kuva-arkisto ja RISradiologinen potilastietojärjestelmä päätettiin hankkia, ja projekti käynnistettiin loppuvuodesta. Kaupin sairaalan remontti sulki siellä kuvaustoiminnan syyskuussa vuoden ajaksi. Palvelujen saatavuutta pyrittiin parantamaan lääkäreiden ja hoitajien tekemillä lisätöillä klo 16 ja 18 välillä (ultraääni- ja magneetti-tutkimukset), mutta tarjonnan kasvaessa on kysyntä kasvanut samaan aikaan jonojen lyhentymättä. Potilasjonot ultraäänitutkimuksiin olivat noin kuusi viikkoa.

15 15 Asiakastyytyväisyyttä mitattiin asiakaspalautteiden kautta. Palautteita on käsitelty osastokokouksissa ja huomautuksiin sekä ideoihin on tartuttu, korjattu tai käytäntöä muutettu toimivammaksi. Lokakuussa käyttöön otettu ajanvarausjärjestelmä on saanut asiakkailta hyvää palautetta. Ajanvaraus on poistanut melkein kokonaan aulassa tutkimukseen odottamisen. Tutkimusmäärä laski hieman aiemmasta vuodesta johtuen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan suluista kesällä ja Kaupin röntgenin sulkemisesta 4 kuukauden ajaksi. Mammografiaseulonnassa oli 7 ikäluokkaa, kutsuttua. Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta röntgenhoitajaopiskelijoita oli 15, yhteensä 71 opintoviikkoa. Tilikauden ylijäämä oli euroa. MUUT TUKIPALVELUT Lääkehuolto Syksyllä Hatanpäälle valmistuivat uudet geriatrian osastot (200 potilaspaikkaa), jotka ovat työllistäneet lääkehuoltoa entisestään huomattavasti. Toimitusrivien määrä oli yhteensä koko vuonna. Hatanpään lääkekeskuksen toimitusrivien määrä lisääntyi 7.4 % uusien osastojen käynnistymisen vuoksi eli syksyn aikana toimitettiin lääkkeitä noin 22 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahallisesti lääkkeitä toimitettiin eurolla, joka on 10.6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkkeiden hankinnassa on noudatettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruslääkevalikoiman hankintasopimusta, joka on tehty yhteistyössä TAYS:n apteekin ja muiden sairaanhoitopiirin lääkehuollon yksiköiden kanssa. Välinehuolto Välinehuollon tehtävänä on tuottaa asianmukaisia ja turvallisia monikäyttöisten hoitovälineiden huolto- ja sterilointipalveluja sekä kehittää, koota ja streriloida tarpeenmukaisia hoitovälinepakkauksia tehdasvalmisteisista side ym. tarvikkeista. Tämä tapahtuu ammattitaidolla ja joustavasti potilaiden hoitoa ja tutkimusta varten. Lisäksi välinehuolto toimii asiantuntijana alaansa liittyvissä asioissa. Toiminnan turvaajana on ajanmukaiset tiedot ja taidot, palvelulähtöisyys ja taloudellisuus. Välinehuollon alaista työtä tehtiin Hatanpään ja Kaupin sairaalan, Pyynikin terveysaseman, Hatanpään laboratorion sekä Linnainmaan ja Hervannan terveysaseman välinehuollossa, joka viimeksi mainittu tuli vuoden alusta toiminta-alueeseen. Kaupin sairaalan välinehuolto siirtyi hoidettavaksi Koukkuniemen vanhainkodin välinehuollosta. Sairauskertomuskeskus Sairauskertomuskeskuksen palveluita ovat terveystoimen keskitetty sairaus- ja terveyskertomusarkistojen hoito, potilasasiakirjojen mikrofilmaus ja tekstinkäsittelypalvelut Hatanpään sairaalan erikoissairaanhoidon yksikölle, lääkäriasemalle sekä muutamille muille Hatanpään ulkopuolisille yksiköille

16 16 Hatanpään siivoustoiminta Siivoustoiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita siivouspalveluita Hatanpään sairaalan lisäksi myös TAYS:n osasto B 0:lle ja Laboratoriokeskukselle. Toiminnalla luodaan riittävän hyvä hygieniataso ja turvallinen hoitoympäristö potilaille sekä työympäristö henkilökunnalle. Siivoustyönjohtajat vastaavat kaikkien tehtäväalueella toimivien sairaalahuoltajien koulutuksen suunnittelusta ja sairaalahuoltajien sijaisten hankinnasta. Toimintavuoden aikana oli ajoittain pulaa ammattitaitoisista sairaalahuoltajasijaisista ja työllistämistuella palkattujen sairaalahuoltajien saanti on vaikeutunut. Kertomusvuonna on saatu sairaalahuoltajia vip-sijaishenkilöstöön, joka on helpottanut sijaisten saantia äkillisiin lyhyisiin poissaoloihin.