Lansankallion päiväkoti, os. Vasamatie 3, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 28 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:45-20:20 Paikka Lansankallion päiväkoti, os. Vasamatie 3, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Simon Elo Jani Tiainen, poistui klo :n 46 käsittelyn aikana Erika Granfelt Tony Hagerlund Tapani Harinen Janna Koivisto Mervi Kukkonen Katja Lahti Peter Ragnvaldsson Leena Lakovaara Sami Suomalainen Arto Turunen Kirsi Törmänen-Petman Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Titta Tossavainen Virpi Mattila Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 28 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Tapani Harinen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 28 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 41 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 42 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 43 Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä 6 varhaiskasvatuksessa 44 Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta 10 päiväkodeissa syksyllä Selvitys päivähoidon asiakasmaksuista Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön 24 tilannekatsaus vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta 47 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu 25 päivähoitopaikkatilanne tammikuussa n kokousaikataulu vuodelle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tapani Harinen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi sosiaalisen työllistymisen toteutumista koskevan raportin. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus hyväksyi strategialinjaukset ( ), jonka mukaan kaupungin yksiköiden tulisi edistää hankinnoissaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden, kuten nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten henkilöiden työllistymistä ja ammattiin opiskelevien työssäoppimispaikkojen määrää. Kaupunginjohtaja on päättänyt ( ), että hankintojen suunnittelussa otetaan käyttöön Espoon hankinnan painopisteet Painopistealueita ovat Kestävä kehitys (esim. työllisyyden edistäminen) Terveen kilpailun edistäminen Hankintojen sähköistäminen Sosiaalinen työllistäminen Espoon kaupunki on tuotteistanut ja kilpailuttanut avustavat tehtävät sosiaalisin kriteerein: Työllistettävien on oltava yli vuoden työttömänä olevia henkilöitä ja toimittaja vastaa heidän siirtämisestä työmarkkinoille työpankkimallin mukaisesti. Avustavat tehtävät koostuvat eri toimialojen töistä, joihin yksiköt voivat tilata työntekijöitä. Toimittajaksi valittiin TIMrent , joka vastaa työn laadusta, työntekijöiden työhönvalmennuksesta ja siirtämisestä avoimille työmarkkinoille. Sopimus TIMrent Oy:n kanssa allekirjoitettiin

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 28 Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Suomenkielinen varhaiskasvatus laati perehdytysaineiston, työtehtävätyökalun ja sopi roolituksista yhdessä TIMrentin kanssa. Sosiaalisesti työllistyneen työresurssia hyödynnetään pienaluetasoisesti. Enimmillään sosiaalisesti työllistyneellä on neljä työpistettä, joissa kussakin työskentelee viisi arkipäivää. Sosiaalisesti työllistyneen työpanos ei näin ollen kohdennu vain yhden yksikön voimavaraksi. Pienalueille valittiin toimintaa koordinoivat päiväkodinjohtajat. Jokaiseen yksikköön on nimetty myös yhdyshenkilö, joka opastaa sosiaalisesti työllistyvää käytännön asioissa. Työllistetyille on laadittu perehdytyskansio, joka sisältää mm. työnkuvan, työaika- ja työvuorotiedot, ohjeistus- ja perehdytysmateriaalia. Työvalmennus ja työtehtävien perehdyttämisvastuu kuuluu TIMrent Oy:lle. Sosiaalisesti työllistyvä perehdytetään ja häneltä vaaditaan suoriutumisvalmiutta seuraavien työtehtävien osalta. Sosiaalisesti työllistynyt hoitaa listaan merkittyjä työtehtäviä pienalueiden päiväkodeissa. Pyykkihuolto Lakanoiden vaihto Pöytien pyyhkiminen Lasten ulkovaatteiden vaatehuolto Oppimisympäristöön liittyvät järjestelytehtävät Pöytien pyyhkiminen Kukkien kastelu Lelujen pesu Keräys- ja kierrätysastioiden tyhjentäminen Muut tehtävät, jotka määrittyvät yksikön tarpeiden ja henkilön osaamisen mukaan. Ensimmäiset sosiaalisesti työllistyneet Ensimmäinen päivähoidon avustaviin tehtäviin palkattu henkilö aloitti työtehtävät Ymmerstan päiväkodissa Sitä ennen oli järjestetty infotilaisuus toimintaa koordinoiville päiväkodinjohtajille ja samalla mahdollistui TIMrentin edustajien tapaaminen. Toukokuun alkuun ( ) mennessä Espoon suomenkieliseen varhaiskasvatukseen oli sijoitettu kaikki seitsemän sosiaalisesti työllistynyttä. Heistä lähes kaikki olivat maahanmuuttajataustaisia. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokemukset kevään 2014 aikana sijoitetuista työntekijöistä olivat pääsääntöisesti ja erityisen myönteisiä:

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 28 Hän on täälläkin hyvin työteliäs. Hän on aivan mahtava, omaaloitteinen, ystävällinen, näkee tilanteet, hän vaihtaa lakanat, pesee ja silittelee pyykkiä, auttaa pukemisessakin Olimme sopineet, että yksi päiväkodin työntekijä on hänen tukihenkilönsä, joka ohjaa häntä aluksi. Pian hän pääsi kiinni systeemeihin ja alkoi myös itse kysellä mitä ryhmissä on tehtävää. Viikko oli oikein positiivinen ja keräämme hänelle valmista listaa seuraavan jakson töistä. Olemme sopineet talossa, että hänelle puhutaan ensisijaisesti suomea, jotta oppisi sitä lisää. Hän on työskennellyt nyt kolmessa yksikössä. Vain hyvää palautetta on tullut. Hyvin huolellinen kaikessa minkä tekee, kysyy asioita jos ei tiedä. Käyttää suomea rohkeasti. Toimii luontevasti lasten kanssa. Nykytilanne Espoon kaupungin kohteissa työskentelee tällä hetkellä 17 henkilöä työpankkiyrityksen kautta. Espoon kaupungin kohteista on työllistetty avoimille työmarkkinoille kaksi henkilöä. Kaupungin töiden lisäksi työpankista on työllistetty yksi pitkäaikaistyötön suoraan avoimille työmarkkinoille. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee vuoden 2014 loppuun 13 sosiaalisesti työllistynyttä. He ovat sijoittuneet palvelualuekohtaisesti seuraavalla tavalla. Espoon keskus 3 Leppävaara 3 Tapiola 2 Matinkylä-Olari 2 Espoonlahti 3 Vuodelle 2015 on saatu keskitetty budjetti ( ) työllisyysmäärärahoista, joka on projektityöryhmässä alustavasti suunniteltu jakautuvan seuraavasti: - Päiväkodit: 7 henkilöä (tammi-toukokuu ja elo-joulukuu 2015) - Kiinteistönhoito/Catering: 3 henkilöä (tammi-joulukuu 2015) - Sosiaali- ja terveystoimi: 0,5 henkilöä (tammi-joulukuu 2015), puolet kustannuksista yksikkö maksaa itse. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa jatkaa sosiaalisen työllistymisen työkohteena Espoonlahdessa sijaitseva Suomenojan ympärivuorokautinen päiväkoti.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 28 On ehdotettu sosiaalinen työllistyminen -käsitteestä luopumista, sen leimaavan merkityksen takia. Termi ei edistä henkilöiden työmarkkinaasemaa. Suomenkielinen varhaiskasvatus suosittaa käytettäväksi päivähoitoavustajan tehtävät / päivähoidon avustavat tehtävät. Sosiaalisen työllistämisestä koetut hyötytekijät Maahanmuuttajataustaisten työmarkkina-asema ja kielitaito kohentuvat Varhaiskasvatusympäristö muuntuu moninaisemmaksi ja kulttuurisesti rikkaammaksi Varhaiskasvatushenkilöstön mahdollisuudet keskittyä ydintehtävään tehostuvat. Espoon kaupunki säästää ko. henkilöiden työmarkkinatuissa ja tarpeet kalliiden sote-palveluiden käyttöön vähenevät Yritys vastaa henkilöiden rekrytoinnista, palkkatukihakemuksista, työhönvalmennuksesta, perehdyttämisestä ja vaadittavista todistuksista. Projektiorganisaatio Ohjausryhmä vastaa projektin ohjaamisesta ja sosiaalisen työllistäminen hyötytavoitteiden saavuttamisesta sekä uuden toimintamallin käyttöönoton onnistumisesta. Ohjausryhmään kuuluvat: Timo Martelius (pj), Katariina Lehtonen, Tapio Erma, Titta Tossavainen, Maija Lehtinen, Jaana Suihkonen, Hellen Junninen ja Sanna Lindholm. Projektiryhmä ohjaa tehtäväkokonaisuusryhmiä. Ohjaus, tuotosten laadunhallinta ja projektin viestintä ovat projektiryhmän keskeisimmät tehtävät. Projektiryhmään kuuluvat: Viljami Packalén (pj), Aija Leino, Ilkka Tahvanainen, Sari Utriainen ja Jaana Uusi-Kilponen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi taiteen perusopetuksen toteutumista koskevan selostusosassa esitetyn raportin. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Taiteen perusopetuksen järjestäminen varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatus-lautakunnan päättämät periaatteet Päättäessään taiteen perusopetuksen toteutumisen periaatteista varhaiskasvatuksessa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellytti, että arviointi erityisesti periaatteiden 3. ja osalta tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi syksyllä Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi virkamiesten tehtäväksi toimia niin, että yksittäisissä päiväkodeissa pyritään taiteen perusopetus järjestämään siten, että kaikki halukkaat saavat mahdollisuuden osallistua opetukseen. päättämien periaatteiden mukainen yhteistyö päiväkotien ja taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten välillä on jatkunut ja yhteistyöhön liittyneiden päiväkotien lukumäärä kasvanut 14 yksiköllä. Periaatteiden ja yhteistyön toteutumista on selvitetty sekä oppilaitosten että päiväkotien näkökulmasta. Päiväkotien yhteistyökumppanit ovat taiteen perusopetusluvan saaneita espoolaisia, voittoa tavoittelemattomia oppilaitoksia, jotka kuuluvat Espoon kaupungin yhteistyölinjaussopimuksen piiriin (periaate 1). Oppilaitokset ovat tekemänsä aluejaon mukaisesti esitelleet toimintaansa päiväkotien henkilökunnalle ja vanhemmille. Yhteistyö on käynnistynyt oppilaitoksen ja päiväkodin halukkuuden perusteella (periaate 2). Yhteistyö on syksyn aikana käynnistynyt kahdeksan oppilaitoksen kanssa 63 päiväkodissa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 28 Lisäksi ruotsinkielellä opetusta antava oppilaitos tekee yhteistyötä kahdeksan ruotsinkielisen päiväkodin kanssa. Taiteen perusopetuksen kanssa yhteistyötä tekevien päiväkotien johtajille lähetettiin kysely, johon vastausaika päättyi Kyselyyn vastasi 63:sta yhteistyötä tekevästä päiväkodista 32 päiväkodinjohtajaa. Kyselyn arviointiasteikkona käytettiin asteikkoa 1-5 siten, että 1 on heikoin ja 5 paras arvio. Päiväkodit ja taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset osallistuvat yhdessä informointiin yhteistyön käynnistämiseksi. Päiväkodinjohtajat kertovat avovastauksissaan tiedottamis-käytännöistä perheille: Vanhemmilta tuli toive muskarista, sitä kyseltiin oppilaitokselta ja nopeasti kahdessa viikossa laitettiin perheille kirjeenä tiedot muskarimahdollisuudesta. Ja lapsia ilmoittautui niin, että löytyi kaksi ryhmällistä osallistujia. Päiväkodissa infottiin asiasta vanhempia mm. vanhempainillassa. Lisäksi henkilökunta kertoa asiasta henkilökohtaisesti. Ovitiedotteilla Aktiiviset vanhemmat tiedottivat ja tekivät kyselyjä toiminnan aloittamisesta päiväkodissamme. Oppilaitos on tuonut esitteitä jaettavaksi perheille ja me olemme vanh.illoissa ja lapsen aloittaessa meillä keskustelleet vanhempien kanssa tästä mahdollisuudesta. Ja muskarista on myös kerrottu päiväkodin omalla (suljetulla) facebook sivulla "Asiakkuuden" alkamisen jälkeen tiedottaminen on ollut tietojeni mukaan sähköistä oppilaitoksen ja vanhempien välillä. Päivähoidon aloituskeskustelussa mainostamme perheille tätä mahdollisuutta. Kevätkauden lopulla ja syyskauden alussa mainostamme oppilaitoksen esitteillä muskarin mahdollisuutta lapsille ulko-ovissamme. Taiteen perusopetus käynnistyi syksyllä 2014 yhteensä 57 suomenkielisessä kunnallisessa sekä 6 ostopalvelupäiväkodissa. Lisäksi neuvotteluja käydään muutamien päiväkotien kanssa yhteistyön alkamiseksi vuoden 2015 tammikuussa. Lapsia osallistuu taiteen perusopetukseen kunnallisissa päiväkodeissa 1224, joka on noin 13,36 % suomenkielisten kunnallisten päiväkotien lapsimäärästä (9162 / poimintatieto). Tämän lisäksi ostopalvelupäiväkodeissa osallistuu taiteen perusopetuksen järjestämään toimintaan 108 lasta (8,58 %). Taiteen perusopetuksen kanssa yhteistyötä tekevien määrä on lisääntynyt 14 päiväkodilla. Tällä hetkellä noin 40 % suomenkielisistä päiväkodeista

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 28 tekee yhteistyötä taiteen perusopetuksen kanssa. Lasten lukumäärää on lisääntynyt 210:llä vuoden 2013 tietoihin verrattuna. Oppilaitos Päiväkoti Ryhmät Lapset Esko Tauko Estrada Avonia Espoon kuvataidekoulu Espoon tanssiopisto Juvenalia Espoon musiikkioppilaitos Yhteensä Palvelualuekohtainen prosenttimäärä kertoo suomenkielisissä päiväkodeissa olevien lasten määrän, joka osallistuu taiteen perusopetukseen kyseisellä palvelualueella. Palvelualueen lapsimääränä on käytetty poimittua tietoa. Palvelualuekohtaisesti lapset osallistuvat kunnallisissa päiväkodeissa taiteen perusopetukseen seuraavasti: Matinkylä-Olari 33,62 % Espoonlahti 21,90 % Leppävaara 13,81 % Tapiola 10,85 % Espoon keskus 5,23 % Taiteen perusopetuksen ryhmiä toimi yksittäisessä päiväkodissa yhdestä kuuteen. Tavallisimmillaan päiväkodeissa toimi kaksi (29 päiväkotia) tai kolme (16 päiväkotia) taiteen perusopetuksen ryhmää. Neljässä päiväkodissa toimi neljä taiteen perusopetuksen ryhmää sekä yhdessä päiväkodissa viisi. Enimmillään päiväkodissa toimi kuusi taiteen perusopetuksen ryhmää. Suurin osa taiteen perusopetusta saavista lapsista osallistuu musiikkileikkikoulutoimintaan, mutta myös tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetusta annetaan. Päiväkodinjohtajat vastasivat kysymykseen Kaikki halukkaat lapset mahtuivat opetusryhmiin seuraavasti:

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 28 94% Kyllä 9% Ei Kaikki (KA:1.09, Hajonta:0.29) (Vastauksia:32) Kiinnostus taiteen perusopetukseen on ollut hieman tarjontaa suurempaa kahdessa päiväkodissa, jolloin aivan kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet ryhmiin vaan ovat jääneet jonoon. Nämä lapset pääsevät oppilaitosten resursseista riippuen mukaan toimintaan, kun lapsia jää pois tai halukkaita lapsia tulee niin paljon, että uusi ryhmä voidaan perustaa. Toisinaan oppilaitokset lyhentävät oppitunnin kestoa ja alentavat perittävää lukukausimaksua, jotta kaikki halukkaat saadaan toiminnan piiriin. Kyselyn perusteella 78 % vastaajista on sitä mieltä, että taiteen perusopetus on yhdistetty päiväkodin päiväohjelmaan, toimintaan ja tiloihin hyvin tai erittäin hyvin ja että ne lapset jotka eivät osallistu taiteen perusopetukseen osallistuvat samanaikaisesti suunnitelmalliseen varhaiskasvatukseen (periaate 3). 0% 0% 22% 50% 28% Kaikki (KA:4.06, Hajonta:0.72) (Vastauksia:32) Viiden päiväkodin (Kuutamo, Postipuu, Tapiola, Kylätalo Palttina ja Montessorileikkikoulu Auringonsäde) osalta taiteen perusopetus järjestetään oppilaitoksen tiloissa (periaate 4). Nämä viisi päiväkotia tekevät yhteistyötä Espoon kuvataidekoulun kanssa. Kuvataiteen perusopetus mahdollistuu erityisen hyvin kuvataidekoulun omissa tiloissa, jotka tarjoavat välineet, materiaalien käsittely- ja säilytyspaikat kuvataidekasvatuksen toteuttamiseksi. Pääsääntöisesti taiteen perusopetusta tapahtuu kuitenkin päiväkodin tiloissa (92,2 %). Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tilankäyttötarpeet, ns. poikkeusjärjestelyt, saattavat toisinaan synnyttää esteen taiteen perusopetuksen ryhmän perustamiselle tai aiheuttaa toiminnan päättymisen.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 28 Oppilaitokset ovat huolehtineet tarvittavat resurssit opetuksen järjestämiseen sekä ilmoittautumisjärjestelyistä (periaatteet 5 ja 6). Päiväkodinjohtajat vastasivat Huoltajilla oli mahdollisuus hakea maksuhuojennusta tai vapaaoppilaspaikkaa (periaate 7) seuraavasti: 97% 3% Kyllä Ei Kaikki (KA:1.03, Hajonta:0.17) (Vastauksia:32) Maksuhuojennusta tai vapaaoppilaspaikkaa on haettu 24 lapselle eli 1,8 %:lle lapsimäärästä. Yhtä lukuun ottamatta vapaaoppilaspaikat on myönnetty. Oppilaitosten mukaan näitä hakemuksia voi tulla myöhemmin lisää. Oppilaitosten maksut syksyn 2014 osalta vaihtelevat 72 eurosta 196 euroon. Juvenalialla ja Avonialla on käytössään kaksi maksuluokka ½- tunnin ja 45 minuutin maksut. Espoon kuvataidekoulun korkeampi maksu sisältää materiaalikustannukset sekä pidemmän oppituntikeston. Lukukausimaksu sisältyy 15 opetuskertaa / lukukausi. Oppilaitosten lukukausimaksut ovat seuraavat: Emo 100 Esko 100 Juvenalia 72 / 108 Avonia 110 / 130 Tauko 120 Estrada 125 Espoon tanssiopisto 135 Espoon kuvataidekoulu 196 Päiväkodinjohtajien antamien vastausten mukaan 94 % lapsen huoltajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä päiväkodin ja taiteen perusopetuksen väliseen yhteistyöhön. Vastausten mukaan huoltajat eivät ole paheksuneet tai olleet tyytymättömiä yhteistyöhön.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 28 0% 0% 6% 25% 69% K a i k k i ( K A : 4.63, Ha jonta:0.61) ( V a s t a u k s i a : 3 2 ) Taiteen perusopetuksen toimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä taiteen perusopetuksen opettajan ja päiväkodin henkilökunnan kesken (periaate 8) ei ole käynnistynyt kaikissa päiväkodeissa. Päiväkodinjohtajien antamien vastausten mukaan 32 % päiväkodeista ei lokakuun alkuun mennessä ole laadittua toimintasuunnitelmaa. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota toimintasuunnitelman laadintaan ja sitä koskevaan ohjeistukseen. 16% 16% 22% 31% 16% K a ikki ( K A : , H a j o n ta:1.32) ( V a s tauksia:32) Toimintasuunnitelmaan kirjatut asiat vaihtelevat yksikkökohtaisesti. Päiväkodinjohtajat kertovat avovastauksissaan toimintasuunnitelman sisällöstä seuraavasti: Toimintasuunnitelmaan on kirjattu kuinka perheitä tiedotetaan järjestettävästä toiminnasta, miten toiminta järjestetään päiväkodissa, miten henkilökunta osallistuu toimintaan ja miten henkilökunnan osaaminen lisääntyy Tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Toimintaan osallistuu sekä poikia että tyttöjä. Liikunnan monipuolisuus, liikunnan ilo. Olemme opettajan kanssa käyneet läpi heidän sisältöjään ja integroineet niitä omaamme. Kasvatuskumppanuus on yksi yhteisistä periaatteistamme. Muskariaikataulu on laadittu yhdessä opettajan kanssa. Syksyn muusta toiminnasta (konsertti / koulutus) on sovittu Yhteisestä teemasta syyskauden musiikki- ja laulutuokioihin on keskusteltu, mutta ei ole erikseen toimintasuunnitelmaan lisätty. Musiikkituokioiden määrät ja ajankohdat, henkilöstölle suunnattu koulutus/yhteinen musiikillinen hetki

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 28 Ryhmien koot määriteltiin lasten tarpeiden ja opettajan resurssien mukaan. Tarvittaessa muutamia henkilökunnan jäseniä on seuraa tanssitunnin etenemistä/onnistumista ja ovat apuna. Toiminnan sisältö ja teemat käytiin yhteisessä palaverissa läpi. Tanssinopettaja toimitti päiväkodille keskustelujen pohjalta tekemänsä toimintasuunnitelman, syyslukukautta koskien. Palaverissa sovittiin, että koko syksyn kantava ajatus on yhteisöllisyys, yhteistoiminta, vuorovaikutustaidot, "kiva kaveri". Tämän yleisajatuksen alla tanssitunneilla toteutetaan seuraavat teemat: 1. Eläimet 2. Tunteet 3. Satuhahmot 4. Lasten omat toiveet ja esityksen harjoittelu 5. Avoimet ovet ja esitys vanhemmille Taiteen perusopetus huomioi päiväkotimme tämän vuoden Vihreä lippu aiheen: Terve elämä. Lapsia on haastateltu ryhmissä terveestä elämästä, kirjaukset on dokumentoitu, aihe on mukana askarteluissa, liikunnassa jne. Muskariopettaja tekee lasten kanssa haastatteluista päiväkodin terve elämä -laulun ja hän tulee opettamaan laulun kaikille lapsille. Muskariopettaja vierailee ennen ruokahetkeä kaikissa ryhmissä. Keväällä 2015 pidämme yhteisen tapahtuman isovanhemmille vuoden aihe huomioiden Päiväkodinjohtajilta kysyttiin toimintasuunnitelman kirjaamisesta päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan (periaate 9). Taiteen perusopetuksen toimintasuunnitelma on kirjattu vähintään kohtuullisesti yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan tai ryhmävasuun 78 % päiväkodeista. 6% 16% 31% 28% 19% K a i k k i ( K A : 3.38, Ha jonta:1.16) ( V a s t a u k s i a : 3 2 ) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreille ja opettajille on järjestetty kohtaamispaikkoja ( ja ), joissa on esitelty Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä monikulttuuristen ja kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten huomioimista varhaiskasvatuksessa. Oppilaitosten rehtorit on tavattu henkilökohtaisissa kumppanuuskeskusteluissa elo-syyskuussa Joihinkin taiteen perusopetuksen ryhmiin on tehty havainnointikäyntejä ja annettu palautetta toiminnasta. Kyselyn mukaan taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiset tavoitteet ja menetelmät tukevat toisiaan seuraavasti:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 28 0% 6% 16% 28% 50% K a i k k i ( K A : 4.22, Ha jonta:0.94) ( V a s t a u k s i a : 3 2 ) Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevan periaate 10:n mukaan taiteen perusopetus integroidaan päiväkodin päiväjärjestykseen ja varhaiskasvatuksen sisältöön siten, että se ei lasten näkökulmasta näyttäydy muusta varhaiskasvatuksesta irrallisena. Päiväkodinjohtajien antamien vastausten mukaan näin tapahtuu lähes kaikissa päiväkodeissa. Kaksi päiväkotia (6 %) on sitä mieltä, että integraatiota tapahtuu vähän. 0% 6% 22% 31% 41% Kaikki (KA:4.06, Hajonta:0.95) (Vastauksia:32) Päiväkodinjohtajilta kyseltiin varhaiskasvatuksen keskeisiä pedagogisia tavoitteita ja miten ne näkyivät heidän mielestään taiteen perusopetuksessa. Vastauksista voidaan päätellä, että edelleen lasten omaehtoista tekemistä ja lasten kokemusten hyödyntämistä voidaan tehostaa taiteen perusopetuksen tilanteissa Toim inta sisältää lasten om aehtoista Kasvattajat osaavat yhdistää eri Kasvattajat heittäytyvät rohkeasti k asvattajat rohkaisevat lapsia om alla Lapsen om alle mielikuvitukselle ja Lapsia tuetaan ideoinnissa Lasten k okem uksia ja taide -eläm yk s iä 3,81 4 4,34 4,22 3,97 3,97 3,59 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki Päiväkodin henkilökunta osallistuu taiteen perusopetukseen (periaate 11)

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 28 Päiväkotien henkilökunnan osallisuus taiteen perusopetuksen tilanteissa täyttyy enimmäkseen. Päiväkodin henkilöstön sairauspoissaolot, koulutustapahtumat, retket saattavat tilapäisesti estää henkilöstön osallistumisen taiteen perusopetuksen tunneille. Päiväkodin johtajien mielestä taiteen perusopetus edistää henkilöstön osaamista ja rikastuttaa toimintaa seuraavasti: 0% 9% 16% 38% 38% K a i k k i ( K A : 4.03, Ha jonta:0.97) ( V a s t a u k s i a : 3 2 ) Avovastauksiin oli kirjattu muun muassa seuraavia vastauksia: Osallistumme tanssitunnille ja saamme samalla parhaan mahdollisimman opetuksen tanssin saloihin. n tuttuja lauluja yksikössä Kitarakoulutus, joka ryhmästä 1 henkilö osallistuu opetukseen. Laulut ja leikit siirretään koko ryhmän lasten toimintaan Tanssiopisto oli suunnittelupäivänä pitämässä tanssitunnin ja kertomassa tanssin opetuksen periaatteista Henkilökuntaa on mukana muskarituokioilla. Muskarissa opittuja lauluja on laulettu myös koko ryhmän kanssa. Muskarissa opittuja lauluja on hyödynnetty esim. päiväkodin juhlien ohjelmaa suunnitellessa. Innostusta ja motivaation lisääntymistä lasten musiikkikasvatukseen tämä on ainakin lisännyt. Toisaalta taiteen perusopetus on vasta alkanut päiväkodissamme. Olemme valinneet taiteellisen kokemisen kehittämiskohteeksemme. Päiväkodissa alkanut taiteen perusopetus vaikutti osaltaan kehittämiskohteemme valintaan. Olemme miettineet taiteen eri osa-alueita ja pyrkineet lisäämään niitä asioita joita on toiminnassamme toteutettu lähivuosina vähemmän. esim. draamapedagogiikka ja musiikkikasvatuksessa soittaminen.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 28 Henkilökuntaa on ollut mukana seuraamassa ja avustamassa tunneilla. Olemme keskustelleet näistä tilanteista ja olemme antaneet palautetta puolin ja toisin. Taiteen perusopetus on ollut yksikössämme vasta pari kuukautta. Kokemukset ovat vasta vähäisiä, eikä henkilöstön osaamisen lisääntymistä voi vielä osoittaa. Yksikköön on laadittu kansio, jossa on muskarissa laulettavat laulut, niiden nuotit sekä sanat ja sekä saatu CD lauluista. Kansio on kaikkien vapaasti luettavissa ja käytettävissä. Laulut eivät ole uusia ja ovat jo entuudestaan tuttuja. Taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyön haasteiksi päiväkodinjohtajat nimesivät erityisesti tilaresurssit. Jokaisesta yksiköstä ei löydy taiteen perusopetukseen soveltuvaa tilaa. Samoin henkilöstö kokee, että yhteistyön ja suunnitelmien laatimiseen ei ole riittävästi aikaa. Toiminnan maksullisuus ja opettajajohtoisuus pohdituttaa erästä päiväkodinjohtajaa. Avovastauksissa päiväkodinjohtajat kirjaavat seuraavia huomioita: Pienen työyhteisön on haasteellista löytää yhteisiä palaveriaikoja taiteen perusopetuksen toimijan kanssa, jossa yhteistyötä voisi ideoida ja arvioida säännöllisesti. Toiminnan suunnitteluun ei ole riittävästi aina riittävästi aikaa Aikataulutus suhteessa tilojen käyttöön yksiköissä Muskaritoiminta on aika "vanhanaikaista" ja opettajakeskeistä, varhaiskasvatuksen nykyisessä lapsilähtöisessä, lapsen osallisuuden kulttuurissa Maksullisuus Ryhmien muodostaminen ja joskus henkilökunna osallistuminen jos väkeä sairaana. Yhteisen vasun määrittely, sinällään samat tavoitteet, mutta miten ja milloin kirjataan Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteistyö taiteen oppilaitosten kanssa on onnistunutta. Kaikki vastaajat pitävät yhteistyötä onnistuneena tai erittäin onnistuneena. 0% 0% 0% 28% 72% Kaikki (KA:4.72, Hajonta:0.46) (Vastauksia:32)

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 28 Avovastauksissa kerrotaan muun muassa seuraavaa: Tukevat toinen toisiaan. Vanhempien ei enää tarvitse kuljettaa lapsia erikseen harrastuksiin Mahdollisuus osallistua musiikkileikkikoulutoimintaan hoitopäivän aikana. Tämä koskee erityisesti monikulttuurisia perheitä, joiden lapset eivät iltaisin tulisi lähteneeksi toimintaan. Yhteistyö eri tahojen kesken, lasten monipuolisten taitojen kehittyminen, lasten mahdollisuus saada ammattimaista opetusta tietyn taiteenlajin parissa, harrastustoiminnan järjestäminen päiväkoti päivän aikana -> illat jäävät perheellä vapaaksi. Vahva tuki musiikin opettamiseen henkilökunnalle Osaamisen kehittyminen. Vanhemmat erittäin tyytyväisiä Henkilöstölle lisää käyttökelpoista musiikkimateriaalia Taiteen perusopetuksen tuleminen päiväkotiin ja lisännyt/ monipuolistanut toimintaamme. Sen myötä on ollut luontevampaa kehittää muitakin taiteellisen kokemisen osa-alueita Yhteisen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta tärkeän toimintamuodon rikastuttaminen ja tukeminen Uusia menetelmiä Ihana liikunnallinen arki Saamme "ilmaista" oppia henkilökunnalle musiikkikasvatuksesta Lapset pääsevät tutustumaan hieman erikoisempaan tapaan liikkua Iloiset lapset, onnistumisen kokemukset. Hlökunta saa uusia ideoita. Tämä raportti esitellään opetus- ja ja n lisäksi taiteen perusopetusta järjestäville oppilaitoksille sekä päiväkodinjohtajille. Yhdessä oppilaitosten kanssa suunnitellaan, että raportissa tulleet kehittämiskohteet voidaan ottaa huomioon toimintaa parannettaessa. Tavoitteena on koota vuoden 2015 alussa työryhmä, joka työstää käsikirjaa toimintasuunnitelman laatimiseksi.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / Selvitys päivähoidon asiakasmaksuista Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Anne Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön selvityksen päivähoidon asiakasmaksuista. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kunnallisen päivähoidon asiakasmaksut perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja määräytyvät prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä hoitoajan mukaan maksuttomasta hoidosta enintään 283 euron kuukausimaksuun lasta kohden. Maksun määrittelyä varten perhe toimittaa tuloselvityksen bruttotuloistaan sivistystoimen talousyksikköön. Tuloselvitystä ei tarvitse toimittaa, mikäli perhe suostuu korkeimpaan maksuun. Lasten päivähoidon asiakasmaksut on alkaen sidottu säännöllisiin indeksitarkistuksiin. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Viimeisin korotus asiakasmaksuihin on tullut voimaan alkaen, jolloin enimmäismaksua korotettiin 19 eurolla kuukaudessa. Lapsen päivähoidon alkaessa perheille toimitetaan tiedote päivähoitomaksuista, jossa kerrotaan niiden määräytymisperusteiden lisäksi muun muassa lapsen poissaolojen vaikutuksesta päivähoitomaksuihin. Asiakastiedote sekä muuta tietoa päivähoitomaksuista on myös Espoon internet-sivuilla osoitteessa FI/Paivahoito_ja_koulutus/Paivahoito/Paivahoidon_maksut

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 28 Päivähoidon asiakasmaksujen jakautuminen Lokakuussa 2014 lähes kolmasosalla (30,4 %) suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista oli päätös ylimmästä 283 euron päivähoitomaksusta. 13,7 prosentilla lapsista päivähoitomaksu oli euroa kuukaudessa. Tähän ryhmään sijoittuvat esimerkiksi niiden perheiden lapset, joilla on päivähoidossa kaksi lasta, sillä perheen toisesta lapsesta perittävä maksu voi olla enintään 255 euroa kuukaudessa. Neljäsosalla lapsista päivähoitomaksu oli euroa kuukaudessa. Päivähoito oli perheen tulojen perusteella maksutonta 14 prosentilla lapsista. Asiakasmaksuihin tehtävät huojennukset ja huojennusperusteet Perheen tulojen perusteella määrättyyn päivähoitomaksuun voi hakea huojennusta. Päivähoitomaksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta säädetään asiakasmaksulain 11 :ssä. 1 momentin perusteella maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Asiakasmaksulain 11 2 momentin mukaan palvelun tuottava kunta voi lisäksi harkinnanvaraisesti päättää, että maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä muillakin kuin 1 momentin mukaisilla perusteilla. Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu käytännössä aina yksilölliseen tilannearviointiin. Asiakasmaksut perustuvat perheen bruttotuloihin. Perheen hakiessa huojennusta tulojen perusteella, perheelle laaditaan huojennuslaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki perheen nettotulot (mukaan lukien avustukset, lapsilisät ym.). Nettotuloista vähennetään hyväksytyt menot, muun muassa vuokra, sähkö ja toimeentulon perusosat (toimeentulotukilaskelmasta). Mikäli hyväksytyt menot ylittävät perheen nettotulot, voidaan huojennusta myöntää ylimenevälle osuudelle. Kun perheelle tehdään päätös maksun huojennuksesta, se tehdään pääsääntöisesti 1-6 kuukauden määräajaksi ja tapauskohtaisesti harkitaan, miten paljon maksua alennetaan tai jätetäänkö se kokonaan perimättä. Huojennusta voidaan myöntää % perheen tulojen mukaisesta kuukausimaksusta. Vuonna 2013 ja 2014 tehdyt päätökset maksuhuojennuksista Vuonna 2013 päivähoitomaksupäätöksiä tehtiin kpl. Maksupäätökset sisältävät myös muutospäätökset, joita tehdään hoitoajan, perhekoon, tulojen tai muiden muutosten johdosta.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 28 Asiakasmaksupäätöksiin kohdentuvia huojennushakemuksia käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä 131 kpl, joista myönteinen päätös tehtiin 99 hakemukseen (75 % hakemuksista) huojennuspäätöksiä tehtiin 60 kpl, joista myönteisiä päätöksiä 39 kpl (65 %). Kielteisiä päätöksiä oli tehty 21 kpl (35 %). Myönteinen päätös perustui seuraaviin asioihin: - tulot, 25 kpl (42 %) - muu syy (esimerkiksi sairaus, avioero, konkurssi), 4 kpl (6 %) - lastensuojelun päätös, kun päivähoito toimii avohuollon tukitoimena (lakisääteinen), 10 kpl (17 %) Vuoden 2014 maksuhuojennushakemusten ja myöntämisperusteiden arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnilla on pääosin yhteiset päivähoitomaksujen määräytymisperusteet sekä toimintaperiaatteet huojennusten suhteen. Niistä käydään myös säännöllistä keskustelua kuntien kesken. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön asiakasmaksutulot Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön asiakasmaksuista kertyneet tulot olivat vuonna 2013 noin 21,7 milj.euroa. Vuonna 2013 asiakasmaksutulot kattoivat kokonaiskustannuksista kunnallisessa päiväkotihoidossa 14,2 %, hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa 18,0 % ja ryhmäperhepäivähoidossa 13,8 %. Tuloja arvellaan kertyvän vuonna 2014 yhteensä noin 22,8 milj. euroa. Kuluneena vuonna yleinen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen heikentävästi.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tilannekatsaus vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tilannekatsauksen vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioehdotusta vuosille on käsitelty syksyn aikana opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, kaupunginjohtajan esityksessä ja valtuuston neuvottelutoimikunnassa. Valtuusto päättää lopullisesta talousarviosta joulukuussa Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2015 talousarvion valmistelutilanteen.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne tammikuussa 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi tammikuun 2015 päivähoitopaikkatilanteen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee, millainen päivähoitopaikkatilanteen arvioidaan olevan Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen eri palvelualueilla tammikuussa 2015.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / n kokousaikataulu vuodelle 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen pitää vuden 2015 kokoukset seuraavasti: torstai tiistai torstai torstai torstai torstai Kokoukset alkavat klo Kokouspaikkana pääsääntöisesti on sivistystoimen lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. Kerros, Espoo. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin hallinnosta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön 3 ja 4 :issä määrätään kokousajasta ja -paikasta sekä kokouksen koollekutsumisesta. Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 28 Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsu toimitetaan mikäli mahdollista kolme päivää ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista toimitetaan myös varajäsenille tiedoksi.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 28 Muutoksenhakukielto ( 41-48) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.