lähes 8 %, Positiivinen tulos, 8,9 % tavoitteet saavutettiin

Transkriptio

1 Vanhimpien vakuutusten säästöille tuottoa jopa lähes 8 %, muillekin 4 5 % Positiivinen tulos, vaikka markkinakorkojen lasku kasvatti vastuuvelkaa Sijoitukset tuottivat 8,9 % tavoitteet saavutettiin VUOSIKERTOMUS 2012

2 Sisältö 1. Lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtaja Jari Sokka Lue lisää s. 6 Matalat korot pienentävät tuotto-odotuksia Markkinakorkotaso on erittäin alhainen. Yhtiön asiakkaat saavat paljon korkeampaa korkoa säästöilleen. Yhtiö joutuukin varaamaan vakavaraisuuttaan tuottolupaustensa täyttämiseen tulevaisuudessa. Samalla yhtiö vähentää sijoitusriskiään varautuessaan EU:n uusiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Se merkitsee myös tuottoodotusten alenemista ja pienentää mahdollisuuksia ylimääräisiin lisäetuihin. Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konsernin tase oli 5,7 miljardia euroa, käyvin arvoin 6,4 miljardia euroa, ja vakavaraisuusaste 28 prosenttia. Lue lisää s.13 Lisäetuja yli 23 miljoonaa euroa Lisäetuja annettiin yli 23 milj. Parhaimmillaan asiakkaat saavat säästöilleen tuottoa 7,7 %. Edut vuodelta 2012 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2013 aikana. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2012 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Tuottoa alhaisella osakepainolla Sijoitustoiminta onnistui hyvin. Huolimatta alhaisesta, keskimäärin 10 prosentin osakepainosta saimme sijoituksille 8,9 prosentin vuosituoton. 2 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

3 LYHYESTI Suomi-yhtiön sijoitustuotot vuonna 2012 olivat 8,9 prosenttia (1,4 prosenttia vuonna 2011). Tuotot olivat yhtiön omien tavoitteiden mukaiset. Tavoitteita kovensi markkinakorkojen lasku. Tämä johtuu siitä, että korkojen lasku kasvattaa yhtiön vastuuvelan markkinaehtoista arvoa. Tavoitteet muodostuvat korkeiksi erityisesti myös siksi, että asiakkaiden vakuutussäästöille on luvattu 3,5 7,2 prosentin vuosittaiset korot. Suomi-yhtiö, viralliselta nimeltään Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, hoitaa yli asiakkaansa vakuutuksia. Yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia vaan toimii ns. run off -yhtiönä ja keskittyy yhtiössä olevan vakuutus- ja sijoituskannan hoitoon. Tilivuonna suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 11,3 prosenttia. Laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä Suomi-yhtiön osuus oli 22,1 prosenttia. Suomi-yhtiö kuuluu yli 6 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan maan suurimpiin sijoittajiin. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 516 miljoonaa euroa. Lähes yhdeksän prosentin sijoitustuottoihin päästiin keskimäärin vain kymmenen prosentin osakepainolla. Yhtiö on uusia EU-säännöksiä (Solvenssi II -direktiivi) ennakoidessaan alentanut sijoitusriskiään. Osakesijoituksia on vähennetty ja korkosijoituksia lisätty. Samalla turvaavuus on parantunut, mutta toisaalta tuottojen odotusarvo laskee. Solvenssi II -direktiivin ennakointiin liittyy myös se, että yhtiö määrittää vastuuvelan arvon käyvin arvoin omassa toiminnanohjauksessaan. Tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan vielä nykysäännöin kiinteällä korolla. Sijoitukset tuottivat 8,9 prosenttia tavoitteet saavutettiin Lisäetuja annettiin yli 23 miljoonaa euroa Yhtiön vakuutuskanta pienenee ajan mittaan ja samalla toiminnan vaatima vakavaraisuuspääoman tarve alenee. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa asiakkailleen lisäetuina. Lisäetuja annetaan vuosittain, mikäli vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vuotuisten sijoitustuottojen yhteismäärä ylittää asiakkaille annetut korkolupaukset. Suomiyhtiön vakuutuksenottajille luvatut laskuperustekorot ovat korkeita nykyisessä matalien korkojen maailmassa. Vuodelta 2012 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 82 miljoonaa euroa, kun aikanaan ehdollisesti luvatut erityislisäedut jaettiin loppuun. Tilivuodelta kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille annettiin 0,5 prosentin asiakashyvitys. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Ns. vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin erityisetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Nämä vanhat vakuutukset ovat olleet Suomi-yhtiössä voimassa jo ja ovat edelleen voimassa. Vuodelta 2012 vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 7,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta sekä tilivuoden 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuutussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2012 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 5,0 prosenttia. Lisäedut vuodelta 2012 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2013 aikana. Lisäeduista päätetään vuosittain yleensä marraskuussa. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen, ja edut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiössä työskenteli tilivuoden lopussa 10 henkilöä. Yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjola-ryhmään vakuutuskantansa ja sijoituskantansa käytännön hoidon sekä hallintopalvelut. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). Vaalivuosi yhtiölle valittiin uusi edustajisto Vuosi 2012 oli vaalivuosi Suomi-yhtiössä. Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen vakuutuksenottajat eli Suomi-yhtiö Vuosikertomus

4 yhtiön osakkaat valitsivat keskuudestaan edustajiston, joka toimii yhtiökokouksena. Edustajiston vaalit järjestettiin postivaalina. Vaaleissa 75-jäsenisen edustajiston tilalle valittiin 40-jäseninen edustajisto. Uuden edustajiston kausi alkoi heti vaalien päätyttyä ja kestää kuusi vuotta eli vuoden 2018 loppupuolelle. Äänestysprosentti oli 23,1 ja äänioikeutettuja vakuutuksenottajia oli edelleen noin Äänestysprosentti nousi hieman edellisistä vaaleista, sillä vuonna 2009 äänestysprosentti oli 22,7. Äänioikeutettuja oli tuolloin lähes Vuoden 2012 vaaleissa kaikki jäsenet valittiin kerralla. Aiemmissa vaaleissa on vaihtunut aina kolmannes edustajistosta kolmen vuoden välein. Nyt 40 edustajasta 24 oli myös edellisessä edustajistossa ja 16 on uusia. Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääketieteen palkinto merkittävästä elämäntyöstä Suomi-yhtiö on yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa jo vuodesta 1981 palkinnut vuosittain lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Vuoden 2013 tammikuussa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin 33. kerran, kun valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä palkittiin professori Martti Kekomäki pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä terveydenhuollon johtamisen ja terveystaloustieteen periaatteiden edistäjänä. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinnonsaajan valitsevat keskeisten lääketieteen järjestöjen edustajat. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjen taideteosten esitteleminen yleisölle. Vuonna 2012 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä esiteltiin lukujen taidetta. STSY:n jäsenten taidetta oli esillä myös Japanissa. Vuonna 2013 Amos Andersonin museossa on koko perheen näyttely Metsäretki, joka on suunniteltu erityisesti lapsia ajatellen. Näyttelyihin liittyen on julkaistu korkeatasoisia kirjoja. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta 4 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

5 AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/-tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase käyvin arvoin, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 11,3 12,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 8,9 1,4 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat, milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 1 Muut sijoitukset, milj. euroa Sijoitusten jakauma milj. euroa Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakkeet 835 Kiinteistösijoitukset 701 Muut sijoitukset 189 Lainasaamiset 1 Suomi-yhtiö Vuosikertomus

6 Kohtuullisen hyvä vuosi Markkinakorkojen lasku kasvatti käyvin arvoin laskettua vastuuvelkaa, mutta onnistuneen sijoitustoiminnan ansiosta yhtiö saavutti positiivisen tuloksen. Toimitusjohtaja Jari Sokka TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 2012 muodostui Suomi-yhtiölle lopulta kohtuullisen hyvä, vaikka tulos vuoden aikana vaihtelikin melkoisesti. Alkuvuosi antoi odottaa jopa erinomaista vuotta, kun korkotaso nousi ja riskisijoitukset tuottivat. Kevään korvalla kävi kuitenkin kuten edellisvuonna: riskinottoa ryhdyttiin Euroopan velkakriisin ja muiden tekijöiden paineessa vähentämään, jolloin erityisesti parhaimmassa kunnossa olevien valtioiden lainakorot alkoivat laskea. Suomi-yhtiön käyttämässä, tulevia viranomaisvaatimuksia ennakoivassa ja markkinaehtoisuuteen perustuvassa laskentatavassa tämä johti vastuuvelan arvon merkittävään kasvuun ja sitä kautta tulosodotusten heikentymiseen. Tulosennusteemme alenikin toukokuussa jo reilusti negatiiviseksi. Onneksi korkojen laskutrendi pääosin pysähtyi kesällä, ja sijoitusmarkkinoiden elpyessä jossain määrin syksyllä kykenimme saavuttamaan positiivisen 56 miljoonan euron markkinaehtoisen tuloksen. Sijoitustoiminnan tuotoilla on luonnollisesti keskeinen merkitys tuloksellemme. Vuonna 2012 sijoitustoiminta onnistui jälleen varsin hyvin. Huolimatta alhaisesta, keskimäärin 10 prosentin osakepainosta saimme sijoituksille 8,9 prosentin vuosituoton. Osatekijänä oli aikaisempien vuosien tapaan vastuuvelkaa suojaavista johdannaisista saatu tuotto. Tämän tekijän merkitys sijoitustuotoille on viime vuosien korkojen laskutrendissä ollut suuri, mutta on selvää, että korkojen mahdollisesti lähtiessä nousuun sen vaikutus muuttuisi tuottoa heikentäväksi. Toisaalta tällaisessa skenaariossa taas vastuuvelka pienenisi, mikä parantaisi tulosta enemmän kuin korkosuojaukset sitä heikentäisivät. Yhtiömme on jo usean vuoden ajan pyrkinyt valmistautumaan tuleviin, vakuutusyhtiöiden hallintoa ja vakavaraisuutta koskeviin uusiin säännöksiin. Aikaisempina vuosina olemme kehittäneet erityisesti vakavaraisuuteen ja pääoman hallintaan tähtäävää ohjausjärjestelmää, mutta vuonna 2012 painopisteenä on ollut hallinto- ja raportointijärjestelmää koskevan dokumenttikokonaisuuden laatiminen. Säännösvalmistelun ongelmien lisääntyessä on alkanut näyttää siltä, että Solvenssi II:n nimellä tunnettu säätelykokonaisuus on jakautumassa ainakin ajallisesti osiin. Varsinaiset vakavaraisuussäännökset joiden sisältö on vielä pitkälti hämärän peitossa tullevat voimaan aikaisintaan vuoden 2016 alussa, mutta hallintoa koskevat säännökset todennäköisesti jo ensi vuonna. Suomi-yhtiön valmistelutilanne on tällä hetkellä molempien osioiden osalta hyvä ja uskomme, että säädösmuutoksiin kyetään kohtuudella sopeutumaan. Hieman pitemmällä aikavälillä erityisesti vakavaraisuutta koskevat säännökset kuitenkin merkitsevät kaltaisellemme alasajovaiheessa olevalle yhtiölle haastavaa tulevaisuutta. Sijoitusriskiä joudumme uusien säännösten vuoksi edelleen asteittain vähentämään, mikä taas pienentää mahdollisuuksia asiakashyvityksiin. Asiakkaille korkeita tuottoja Vuodelta 2012 Suomi-yhtiö antaa 0,5 prosentin asiakashyvityksen kaikille vakuutussäästöille. Tämän lisäksi asiakkaat saavat säästöilleen vakuutussopimuksiin kirjatun 4,5 tai 3,5 prosentin laskuperustekoron ja tietyille pitkään voimassa olleille sopimuksille maksettavan ylimääräisen 2,7 prosentin lisäedun. Kokonaistuotto voi siis edelleen nousta käytännössä lähes 8 prosenttiin. 6 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

7 Asiakashyvityksiin liittyy myös kysymys vakuutuksenottajien tasapuolisesta kohtelusta. Suomi-yhtiön sijoitustuotot ja markkinaehtoinen tulos vaihtelevat vuosittain, ja lisäksi vakuutuskannan pieneneminen vapauttaa jonkin verran vakavaraisuuspääomaa jaettavaksi vuosien varrella. Pyrkimyksenämme on jakaa lisäetuja jatkossa mahdollisimman tasaisesti, jolloin vakuutussopimusten erilaiset kestot tulevat otetuiksi huomioon. Lisäetujen maksaminen ylipäätään edellyttää, että yhtiö säilyttää toiminnan jatkamiseen riittävän ja viranomaisvaatimukset täyttävän vakavaraisuuden. Alasajovaiheessa yhtiö joutuu pitämään vakuutussopimuksissa luvattujen etujen maksamisen turvaamista ensisijaisena tavoitteenaan. Tällöin asiakashyvitysten maksimointi esimerkiksi sijoitusten riskitasoa kasvattamalla ei tule kyseeseen. Suomi-yhtiön vakuutuskanta on yhtiön pitkästä historiasta johtuen hyvin heterogeeninen. Tällä hetkellä on voimassa vakuutussopimuksia, jotka on solmittu useilla eri vuosikymmenillä. Niihin liittyviä turvamuotoja on lukuisia. Lisäksi vakuutussäästöihin liittyvä sijoitusriski on poikkeuksetta yhtiöllä, toisin sanoen sopimuksissa on luvattu säästölle kiinteä tuotto, usein 4,5 prosentin laskuperustekoron suuruinen. Nykyään ei tällaisia kiinteäkorkoisia sopimuksia tehdä lainkaan samassa mitassa kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että henkivakuuttajat eivät pysty sitoutumaan vakuutussäästöille maksettaviin korkeisiin tuottoihin ympäristössä, jossa turvallisten korkosijoitusten juoksevat tuotot ovat selvästi laskuperustekorkoa alhaisempia. Koska Suomi-yhtiö ei myy uusia vakuutuksia, vakuutuskannassa ei tapahdu luontaista rakenteellista uudistumista. Myöskään asiakkaat eivät ymmärrettävistä syistä ole innokkaita ostamaan vakuutuksiaan takaisin. Tilanne on pikemminkin päinvastainen: vallitsevaan ympäristöön verrattuna korkea tuotto ja yleiset työurien pidentämistavoitteet ovat selvästi lisänneet halukkuutta myöhentää eläkkeelle siirtymistä silloin, kun se vakuutussopimuksen mukaan on mahdollista. Tämä merkitsee Suomi-yhtiön kannalta sitä, että vastuuvelka purkautuu hiukan ennakoitua hitaammin ja kiristää sijoitustoiminnalle asetettavaa tavoitetta entisestään varsinkin alhaisen korkotason ympäristössä. Alasajovaiheen haasteita Suomi-yhtiön vakuutuskantaan ja vastuuvelan rakenteeseen liittyvistä, erityisesti pitemmällä aikavälillä realisoituvista hallintaongelmista on keskusteltu jo useiden vuosien ajan. Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiö selvitti, olisiko vakuutuskanta siirrettävissä jonkin aktiivisesti toimivan henkivakuutusyhtiön hoidettavaksi, mutta toimivaa ratkaisumallia ei tuolloin löytynyt. Myös aktiivista kampanjointia vakuutusten muuttamiseksi perustekorkoisista sijoitussidonnaisiksi ja tätä kautta pääoman vapauttamiseksi harkittiin, mutta se todettiin tehottomaksi, koska varsinkin eläkevakuutussopimuksissa aika eläkkeen alkamiseen on keskimäärin hyvin lyhyt. Kuluneen vuoden aikana yhtiö on edelleen pyrkinyt kartoittamaan keinoja vakuutuskannan muokkaamiseksi tavoitteena parantaa yhtiön taseen kestävyyttä vakavaraisuusvaatimusten kiristyessä ja yhtiön alasajon edetessä. Tämä on näkynyt konkreettisesti esimerkiksi eräiden vakuutuslajien maksunkorotuksina ja pieniin vakuutussäästöihin kohdistettuina takaisinostotarjouksina. Alasajovaiheen vuoksi valtaosa Suomi-yhtiön toiminnasta perustuu ulkoistettujen palvelujen käyttöön. Yhtiö on solminut pitkäaikaiset sopimukset OP-Pohjola-ryhmän kanssa vakuutuskannan hoidosta, hallintopalveluista ja varainhoitopalveluista. Vuoden 2012 syksyllä OP-Pohjola-ryhmässä käytiin yt-neuvottelut, joiden seurauksena henkilöstöä vähennettiin ja toimintoja organisoitiin uudelleen. Muutokset koskivat pääosin myös niitä organisaation osia, joille Suomi-yhtiö on toimintojaan ulkoistanut, joten olemme seuranneet tilannetta varsin tarkasti. OP-Pohjola-ryhmästä on useaan otteeseen vakuutettu, että Suomi-yhtiön palvelujen taso ei prosessissa tule heikkenemään. Luonnollisesti asioiden kehittymistä on edelleen seurattava ja valvottava, mutta uskomme, että esteitä hyvän yhteistyön jatkumiselle ei ole. Kuluneen vuoden aikana Suomi-yhtiön hallintorakenteessa tapahtui merkittävä muutos, kun yhtiölle valittiin vaaleilla uusi edustajisto. Edustajiston kokoa pienennettiin tässä yhteydessä 75 jäsenestä 40 jäseneen. Uuden edustajiston jäsenistä 24 on ollut edustajina myös vanhassa edustajistossa, joten kokoonpanossa ovat hyvin edustettuina sekä kokemus että uudet näkemykset. Vaalien osalta erityisen maininnan ansaitsee äänestysprosentti, joka oli korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Oli erittäin positiivista todeta, että kiinnostus yhtiötä kohtaan on edelleen suurta, vaikka uusien vakuutusten myynti lopetettiin jo kahdeksan vuotta sitten emmekä enää lukeudu esimerkiksi taloudellisen vallankäytön tai yhteiskunnallisen näkyvyyden mittareilla läheskään ykkösketjuun. Ensimmäinen vuoteni toimitusjohtajana on mennyt varsin nopeasti uusien asioiden ja ihmisten parissa. Haluankin esittää kiitokset sekä Suomi-yhtiön että omasta puolestani jo työnsä päättäneelle edelliselle edustajistolle, tehokkaasti toimivalle hallitukselle ja lukuisille yhteistyökumppaneillemme. Erityisesti haluan kiittää lukumääräisesti pientä henkilökuntaamme, jonka kanssa on ollut miellyttävää hoitaa ja opiskella Suomiyhtiön asioita. Lopuksi haluan vielä toivottaa uuden edustajiston jäsenet tervetulleiksi mukaan Suomi-yhtiön päätöksentekoon. Jari Sokka Suomi-yhtiö Vuosikertomus

8 HALLINTO Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Suomi-yhtiö antaa toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Suomiyhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaaleilla valitsema edustajisto. Vuosi 2012 oli vaalivuosi. Vaalien päättymiseen saakka edustajistossa oli 75 jäsentä. Uusi edustajisto on 40-jäseninen. Yhtiökokous käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Edustajiston kokoonpano on sivulla 10. Nimitysvaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajasta ja heidän palkkioistaan. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on kaudella ollut viisi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on sivulla 12. Toimitusjohtaja ja muu johto Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hoitamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja huolehtia, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön muu johto. Toimitusjohtaja ja muu johto on esitelty sivulla 12. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on sivulla Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

9 Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi edelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Markku Marjomaa. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2012 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta. Ulkoistetun palvelun tuottajalla tulee olla toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä sekä sisäinen tarkastus, jotka valvovat, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä on myös omat sisäisen valvonnan menettelyt sekä sisäinen tarkastus, jotka seuraavat yhtiön omien toimintojen lisäksi ulkoistettuja palveluja. Suomi-yhtiöllä, sen sisäisellä tarkastuksella ja tilintarkastajalla on oikeus saada sisäisen valvonnan sekä tarkastusten tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta, jonka tehtävänä on pankkien, vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja: Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa yhtiön sijoitustoiminnasta ja asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä annetaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa edustajisto. Edustajiston vaaleissa syksyllä 2012 Suomi-yhtiölle valittiin uusi edustajisto. Jäsenmäärä vähennettiin 75:stä 40 edustajaan. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

10 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 40-jäseninen edustajisto, jonka vakuutuksenottajat valitsevat keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. Vaaleissa valitun edustajiston kokoonpano on seuraava: I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, LKT Espoo; Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, FM, MBA Helsinki; Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä Helsinki; Jarmo Leppiniemi, professori Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki; Kimmo Lundén, VTM Espoo; Suvi Rihtniemi, DI, toimitusjohtaja Helsinki; , II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Kaija Hartiala, lastenlääkäri Turku; Pentti Huovinen, professori Turku; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Esko Kiviranta, kansanedustaja, varatuomari Sauvo; Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, terveydenhuollon maisteri Pori; , Sirkka Penttilä, sijoitusasiantuntija Turku; Virpa Puisto, sosiaalineuvos Turku; Erkki Saario, agrologi Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Mikko Akselin, toimitusjohtaja Leppävesi; Timo Ansiomäki, maanviljelijä, urakoitsija Kuhmoinen; Hannu Kopola, rakennustarkastaja Lempäälä; Kirsi Koski, johtaja, DI, emba Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja Lahti; Timo Lehtinen, yhteyspäällikkö Tampere; Reino Ojala, kaupunkineuvos Nokia; Reijo Savolin, diplomivälittäjä, yrittäjä Jyväskylä; Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

11 IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Juha Hälikkä, sijoitusneuvoja Mikkeli; Yhtiökokouksessa 2012 valitun nimitysvaliokunnan kokoonpano Mikko Viitasalo, puheenjohtaja Ilkka Joenpalo Jukka Vihriälä Margit Hänninen, assistentti Liperi; Raija Kantanen, aluekoordinaattori, sairaanhoitaja Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; Markku Laukkanen, toimittaja, YTM Kouvola; Ulla Miettinen, YTM, emäntä Vieremä, V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Niilo Keränen, lääkintöneuvos, ylilääkäri Taivalkoski; Markku Koski, talousjohtaja Seinäjoki; Antti Liikkanen, erikoislääkäri Rovaniemi; Arja Lämsä, opettaja, KM Oulu; Tapio Pajunpää, maanviljelijä Kokkola; Jyrki Ristiluoma, varatuomari Oulu; Paula Sihto, erikoissairaanhoitaja Seinäjoki; Helena Tuuri-Tammela, sisäinen tarkastaja Isokyrö; Jouni Vihervalli, asianajaja Sodankylä; Suomi-yhtiö Vuosikertomus

12 Hallituksen kokoonpano Hannes Manninen *1946 kaupunkineuvos, HTL Pekka Kantanen *1953, VTM Jukka Tuori *1948 maakuntaneuvos, MMM Arja Alho *1954, VTT Timo P. Nieminen *1944 kaupunkineuvos Hallituksen jäsen 2011 Hallituksen jäsen 2010 Hallituksen jäsen 2006, puheenjohtaja 2007 Hallituksen varapuheenjohtaja 2008 Hallituksen jäsen 2007 Yhtiön johto Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntijatehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen jäsen. Jari Sokka *1961, filosofian kandidaatti, SHV Toimitusjohtaja Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1988, Suomi-yhtiössä sekä vuodesta Yhtiön toimitusjohtaja hän on vuodesta Hän on Suomen Aktuaariyhdistyksen, Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön ja Finsilva Oyj:n hallitusten jäsen. Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Toimitusjohtajan sijainen Hän on toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta 1979, Suomi-yhtiössä vuodesta Hän on Finsilva Oyj:n, Sato Oyj:n ja Aberdeen Asset Management Finland Oy:n hallitusten jäsen. 12 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

13 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2012 oli 92 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna liiketappio oli 109 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 71 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 427 miljoonaa euroa, mikä oli 285 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vastaava tuotto oli 87 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo nousi 53 miljoonasta eurosta 56 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (1 140 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 27,6 prosenttia (23,1 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 27,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2012 oli 56 miljoonaa euroa (53 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,5 miljoonaa euroa (14,7 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 41,9 miljoonaa euroa (38,2 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutusmaksutulon kasvu selittyy ryhmäeläkevakuutuksen kertaluonteisilla indeksikorotusmaksuilla. Muiden vakuutuslajien osalta vakuutusmaksutulo laski odotusten mukaisesti. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 440 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 412 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 167 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja eläkevakuutuksen osalta 273 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä kasvoi ollen 129 miljoonaa euroa (109 milj. euroa). Emoyhtiön liikekulut olivat 13 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2011 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2012 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 111 prosenttia (105 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 275 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 412 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö aloitti eräiden vakuutuslajien osalta vakuutusmaksujen korotukset näiden lajien riskiliikkeen alijäämäisyyden johdosta. Tämän taustalla oli aikanaan annetun ehdollisen lisäetulupauksen tuleminen kokonaan täytetyksi. Yhtiön on tarkoitus myös jatkossa korottaa maksuja niissä vakuutussopimuksissa, jotka tuottavat alijäämää riskiliikkeen osalta ja joiden sopimusehdoissa on varattu oikeus vakuutusmaksujen muutoksiin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 941 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,3 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 12,6 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 22,1 prosenttia. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

14 Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2012 lopussa 6137 miljoonaa euroa (5 974 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 14 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 17 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2012 lopussa 46 prosenttia (46 prosenttia). Samaan aikaan 26 prosenttia (22 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11 prosenttia (12 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 3 prosenttia (3 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Käyttöomaisuuserät on aiempaan tapaan arvostettu taseessa pääsääntöisesti poistamattomaan hankintahintaan. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 516 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 8,9 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 1,4 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto oli melko tarkkaan yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen mukainen. Tuottovaateeseen vaikuttaa markkinakorkojen muutokset ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen lasku nosti tuottovaadetta huomattavasti. Tämä puolestaan heijastui korottavana tekijänä yhtiön kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon, erityisesti kun nykyiset toiminnalliset puskurit pienenevät viranomaisvaateiden kiristyessä. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä näkyi yhtiön sijoitustoiminnan tuloksessa parantuneina korkosijoitusten tuottoina, kun korkotaso laski voimakkaasti. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti kasvoi merkittävästi (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen kasvu tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Toki osittain tämä korkotason muutos heijastuu tilinpäätökseen yhtiön tekemän vastuuvelan korkotäydennyksen kautta. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia ja tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2012 yhtiö päätti antaa kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille 0,5 prosentin asiakashyvityksen. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 23 miljoonaa euroa (82 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina joka tapauksessa rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön 14 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

15 toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2012 lopussa olleet 10 henkilöä (11) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat maakuntaneuvos Jukka Tuori, puheenjohtajana, VTT Arja Alho, varapuheenjohtajana, VTM Pekka Kantanen, kaupunkineuvos Hannes Manninen ja kaupunkineuvos Timo P. Nieminen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 aikana euromaiden velkakriisi oli edelleen uutisvirtojen hallitsevia aiheita. Keskuspankkien toimenpiteet saivat kuitenkin vuoden loppupuolella palautettua markkinoiden uskon riskisijoittamiseen ja tämä on edelleen jatkunut vuoden vaihteen jälkeen. Yhä useammat alkavat uskoa ja luottaa siihen, että globaali talouskasvu saavuttaa sille asetetut odotukset. Tämä tarkoittaisi edelleen positiivisia näkymiä riskisijoittamiselle. Toisaalta keskuspankit ovat ankkuroineet korot lähes nollatasolle ja odotus on, että korot tovin myös pysyvät alhaalla, ennen kuin valtioiden velkatasot kestävät koronnostot. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen tilanne se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Sinänsä riskisijoitusten positiiviset odotukset vaikuttavat toki myönteisesti yhtiön tulokseen, mutta alhaiset korot ja kiristyvät viranomaismääräykset tiukentavat yhtiön vakavaraisuustilannetta, mikä rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia siirtää omaisuusallokaatiota riskillisempään suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiön vakuutuksenottajille sitä, että tulevien asiakashyvitysten odotusarvo alenee. Oman haasteensa asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Erityisen valitettavaa on ollut se, että vaatimusten osalta (Solvenssi II -direktiivi) ei ole päästy yhteisymmärrykseen ja yhtiöiden on ollut vaikea suunnitella tulevaa toimintaa. Toivottavaa olisikin, että Euroopan tasolla saataisiin vihdoin varmuus siitä, millaisena ja milloin uudet vaatimukset tulevat voimaan. Tärkeätä olisi tietää myös se, miten viranomainen vaatii vastuuvelan arvon määritettäväksi. Tämä mahdollistaisi vastuuvelan synnyttämän tasehallintariskin tehokkaamman hallinnan ja sitä kautta parantaisi lisäetujen ennustettavuutta. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,70 euroa ja konsernin ,83 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastoon ,60 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden voitto ,43 Suomi-yhtiö Vuosikertomus

16 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikevoitto/-tappio milj Kokonaistulos milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,1 100,3 100,1 100,1 100,0 100,0 taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 8,9 1,4 6,4 8,9 1,4 6,4 Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 8,3 1,3 6,3 8,4 1,4 6,4 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste % 27,6 23,1 28,7 27,6 23,1 28,7 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

17 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 27,6 23,1 28,7 27,6 23,1 28,7 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Suomi-yhtiö Vuosikertomus

18 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Lainasaamiset 0 1 5, , ,2 Joukkovelkakirjalainat , , ,6 josta korkorahastoja , , ,1 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset , , ,9 josta korkorahastoja , , ,9 Osakkeet ja osuudet , , ,6 Kiinteistösijoitukset , , ,1 josta sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä , , ,2 Muut sijoitukset , , ,9 Sijoitukset yhteensä , , ,6 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -13-0, , ,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin , , ,4 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Emoyhtiö Käypä arvo milj. Osuus % Käypä arvo milj. Osuus % Käypä arvo milj. Osuus % Lainasaamiset 1 0,0 1 0,0 1 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,6 sisältää korkorahastoja , , ,5 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset , , ,4 sisältää korkorahastoja 61 1,0 93 1,5 - - Osakkeet ja osuudet , , ,1 Kiinteistösijoitukset , , ,7 sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä 302 4, , ,2 Muut sijoitukset 189 3, , ,2 Yhteensä , , ,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 5,7 5,2 5,8 18 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

19 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTOERITTELY Emoyhtiö milj Suorat nettotuotot Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut Arvonmuutokset kirjanpidossa Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa Arvostuserojen muutos Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta (sisältyy ylläolevaan) Suomi-yhtiö Vuosikertomus

20 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden vero Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012