TILINPÄÄTÖS. Hallituksen toimintakertomus. Suomi-yhtiön konserni. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos. Vakuutustoiminta

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2012 oli 92 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna liiketappio oli 109 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 71 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 427 miljoonaa euroa, mikä oli 285 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vastaava tuotto oli 87 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo nousi 53 miljoonasta eurosta 56 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (1 140 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 27,6 prosenttia (23,1 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 27,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2012 oli 56 miljoonaa euroa (53 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,5 miljoonaa euroa (14,7 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 41,9 miljoonaa euroa (38,2 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutusmaksutulon kasvu selittyy ryhmäeläkevakuutuksen kertaluonteisilla indeksikorotusmaksuilla. Muiden vakuutuslajien osalta vakuutusmaksutulo laski odotusten mukaisesti. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 440 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 412 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 167 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja eläkevakuutuksen osalta 273 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä kasvoi ollen 129 miljoonaa euroa (109 milj. euroa). Emoyhtiön liikekulut olivat 13 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2011 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2012 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 111 prosenttia (105 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 275 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 412 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö aloitti eräiden vakuutuslajien osalta vakuutusmaksujen korotukset näiden lajien riskiliikkeen alijäämäisyyden johdosta. Tämän taustalla oli aikanaan annetun ehdollisen lisäetulupauksen tuleminen kokonaan täytetyksi. Yhtiön on tarkoitus myös jatkossa korottaa maksuja niissä vakuutussopimuksissa, jotka tuottavat alijäämää riskiliikkeen osalta ja joiden sopimusehdoissa on varattu oikeus vakuutusmaksujen muutoksiin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 941 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,3 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 12,6 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 22,1 prosenttia. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

2 Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2012 lopussa 6137 miljoonaa euroa (5 974 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 14 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 17 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2012 lopussa 46 prosenttia (46 prosenttia). Samaan aikaan 26 prosenttia (22 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11 prosenttia (12 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 3 prosenttia (3 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Käyttöomaisuuserät on aiempaan tapaan arvostettu taseessa pääsääntöisesti poistamattomaan hankintahintaan. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 516 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 8,9 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 1,4 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto oli melko tarkkaan yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen mukainen. Tuottovaateeseen vaikuttaa markkinakorkojen muutokset ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen lasku nosti tuottovaadetta huomattavasti. Tämä puolestaan heijastui korottavana tekijänä yhtiön kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon, erityisesti kun nykyiset toiminnalliset puskurit pienenevät viranomaisvaateiden kiristyessä. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä näkyi yhtiön sijoitustoiminnan tuloksessa parantuneina korkosijoitusten tuottoina, kun korkotaso laski voimakkaasti. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti kasvoi merkittävästi (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen kasvu tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Toki osittain tämä korkotason muutos heijastuu tilinpäätökseen yhtiön tekemän vastuuvelan korkotäydennyksen kautta. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia ja tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2012 yhtiö päätti antaa kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille 0,5 prosentin asiakashyvityksen. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 23 miljoonaa euroa (82 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina joka tapauksessa rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön 14 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

3 toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2012 lopussa olleet 10 henkilöä (11) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat maakuntaneuvos Jukka Tuori, puheenjohtajana, VTT Arja Alho, varapuheenjohtajana, VTM Pekka Kantanen, kaupunkineuvos Hannes Manninen ja kaupunkineuvos Timo P. Nieminen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 aikana euromaiden velkakriisi oli edelleen uutisvirtojen hallitsevia aiheita. Keskuspankkien toimenpiteet saivat kuitenkin vuoden loppupuolella palautettua markkinoiden uskon riskisijoittamiseen ja tämä on edelleen jatkunut vuoden vaihteen jälkeen. Yhä useammat alkavat uskoa ja luottaa siihen, että globaali talouskasvu saavuttaa sille asetetut odotukset. Tämä tarkoittaisi edelleen positiivisia näkymiä riskisijoittamiselle. Toisaalta keskuspankit ovat ankkuroineet korot lähes nollatasolle ja odotus on, että korot tovin myös pysyvät alhaalla, ennen kuin valtioiden velkatasot kestävät koronnostot. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen tilanne se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Sinänsä riskisijoitusten positiiviset odotukset vaikuttavat toki myönteisesti yhtiön tulokseen, mutta alhaiset korot ja kiristyvät viranomaismääräykset tiukentavat yhtiön vakavaraisuustilannetta, mikä rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia siirtää omaisuusallokaatiota riskillisempään suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiön vakuutuksenottajille sitä, että tulevien asiakashyvitysten odotusarvo alenee. Oman haasteensa asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Erityisen valitettavaa on ollut se, että vaatimusten osalta (Solvenssi II -direktiivi) ei ole päästy yhteisymmärrykseen ja yhtiöiden on ollut vaikea suunnitella tulevaa toimintaa. Toivottavaa olisikin, että Euroopan tasolla saataisiin vihdoin varmuus siitä, millaisena ja milloin uudet vaatimukset tulevat voimaan. Tärkeätä olisi tietää myös se, miten viranomainen vaatii vastuuvelan arvon määritettäväksi. Tämä mahdollistaisi vastuuvelan synnyttämän tasehallintariskin tehokkaamman hallinnan ja sitä kautta parantaisi lisäetujen ennustettavuutta. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,70 euroa ja konsernin ,83 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastoon ,60 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden voitto ,43 Suomi-yhtiö Vuosikertomus

4 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikevoitto/-tappio milj Kokonaistulos milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,1 100,3 100,1 100,1 100,0 100,0 taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 8,9 1,4 6,4 8,9 1,4 6,4 Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 8,3 1,3 6,3 8,4 1,4 6,4 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste % 27,6 23,1 28,7 27,6 23,1 28,7 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

5 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 27,6 23,1 28,7 27,6 23,1 28,7 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Suomi-yhtiö Vuosikertomus

6 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Nettotuotto käyvin arvoin milj. Sitoutunut pääoma milj. Tuotto sit. pääomalle % Lainasaamiset 0 1 5, , ,2 Joukkovelkakirjalainat , , ,6 josta korkorahastoja , , ,1 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset , , ,9 josta korkorahastoja , , ,9 Osakkeet ja osuudet , , ,6 Kiinteistösijoitukset , , ,1 josta sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä , , ,2 Muut sijoitukset , , ,9 Sijoitukset yhteensä , , ,6 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -13-0, , ,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin , , ,4 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Emoyhtiö Käypä arvo milj. Osuus % Käypä arvo milj. Osuus % Käypä arvo milj. Osuus % Lainasaamiset 1 0,0 1 0,0 1 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,6 sisältää korkorahastoja , , ,5 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset , , ,4 sisältää korkorahastoja 61 1,0 93 1,5 - - Osakkeet ja osuudet , , ,1 Kiinteistösijoitukset , , ,7 sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä 302 4, , ,2 Muut sijoitukset 189 3, , ,2 Yhteensä , , ,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 5,7 5,2 5,8 18 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

7 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTOERITTELY Emoyhtiö milj Suorat nettotuotot Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut Arvonmuutokset kirjanpidossa Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa Arvostuserojen muutos Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta (sisältyy ylläolevaan) Suomi-yhtiö Vuosikertomus

8 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden vero Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

9 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Suomi-yhtiö Vuosikertomus

10 TASE Konserni Emoyhtiö Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto Takuupääoma Muut rahastot Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat (9) Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

11 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut edellisen vuoden vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia. 1.2 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako, aktivoidut sisäiset katteet sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelmapoistojen tai arvonalennusten suhteessa. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona, joka poistetaan suunnitelman mukaan. Osakkuusyritykset eli yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa prosenttia, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konsernin ja osakkuusyritysten välisistä kaupoista syntyneet aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan konsernin omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan samoja periaatteita noudattaen kuin tytäryhtiöitä yhdisteltäessä. 1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten arvonkorotuksista. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahasto-osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Mahdolliset arvopaperilainaussopimuksin lainatut arvopaperit säilyvät lainaksi antajan taseessa ja arvostetaan vastaavalla tavalla kuin muut vastaavat arvopaperit. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti. 1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Vakuutusliiketoiminnan kaupasta jäljellä ollut goodwillarvo on poistettu loppuun. Konsernissa jäljellä oleva Suomi-yhtiö Vuosikertomus

12 kohdistamaton liikearvo poistetaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Rahasto-osuuksien käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 1.5 Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. 1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen. Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia. Kiinteistösijoitusten osalta käyvät arvot perustuvat Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijoiden vuosittain määrittelemiin kiinteistö- ja kiinteistöosakekohtaisiin käypiin arvoihin. Määrittelyn perustana käytetään joko ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettyjä arviokirjoja tai tuottoarvomenetelmään perustuvaa arviointia. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa. 1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa. Vakuutussopimusten laskuperustekorko vaihtelee vakuutuslajin ja vakuutuksien alkamisajankohdan suhteen 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 prosentin vuotuinen lisäetu. Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa ryhmäeläkevakuutussopimuksia lukuun ottamatta sopimuksen laskuperustekorkoa. Ryhmäeläkevakuutuksissa diskonttokorko on pääsääntöisesti 3,5 prosenttia. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus). Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi. Yhtiö täydensi vastuuvelkaansa tilivuonna 2012 yhteensä 275 miljoonalla eurolla. Olemassa olevasta täydennysvastuusta katetaan vuonna 2013 normaalin diskonttokorkokulun ja 1,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus, vuonna 2014 normaalin diskonttokorkokulun ja 2,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus ja vuosina 2015 ja 2016 normaalin diskonttokorkokulun ja 3,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (takuukoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Vastaavasti joidenkin vakuutuslajien riskiliike on selvästi alijäämäistä ja näiden vakuutuslajien vastuuvelkaa on täydennetty erinäisillä täydennysvastuilla. 1.8 Vastuuvelan kate Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla. 24 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

13 1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman ylittävät poistot (poistoero) jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei merkitä taseeseen, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin ja rahastoituihin arvonkorotuksiin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista ja kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan mukaisena Toimintapääoma Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääoma kerrotaan liitetiedoissa. Vakuutusyhtiölaki sisältää myös ennakoivan valvonnan luvun. Tämän luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, kun taas voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomiyhtiö täyttää kyseisen ennakoivan valvonnan mukaiset vakavaraisuusvaatimukset Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tappion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu yhtiön tai OP-Henkivakuutus Oy:n myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

14 1.15 Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikevaihto = + Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = ± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja Kokonaistulos = ± Liikevoitto/-tappio ± Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = + Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä. Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = + Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Taseen loppusumma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%)= Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) = ± Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu ± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus ± Sijoitusten arvostuserojen muutos x Taseen loppusumma - Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka ± Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty takuukorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla takuukoron täydennysvastuun muutoksilla. Toimintapääoma = + Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + Tilinpäätössiirtojen kertymä ± Sijoitusten arvostuserot ± Laskennalliset verovelat + Pääomalainat (Finanssivalvonnan luvalla) - Aineettomat hyödykkeet + Muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x Vakuutustekninen vastuuvelka - Tasoitusmäärä - 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Henkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat olleet työsuhteessa vakuutusyhtiöön. 26 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

15 2 Riskienhallinta 2.1 Riskienhallinnan toimintaperiaatteet Riskienhallinnan tehtävä Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta Suomi-yhtiössä työskentelee 10 henkilöä. Yhtiön toimintojen käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistua siitä, että toiminta näin organisoituna johtaa vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Vuoden 2012 aikana riskienhallinnan parissa työskentelevien henkilöiden painopistealueena ovat olleet ne laadulliset vaatimukset, joita jäljempänä mainittu Solvenssi II -direktiivi asettaa yhtiön hallinto- ja riskienhallintajärjestelmälle. Tähän liittyvät hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2013 aikana. Yhtiössä on perustettu erillinen seurantaryhmä, joka koordinoi hankkeiden etenemistä. toteutetaan osana päivittäisrutiineja (esimerkiksi useat sijoitustoimintaan liittyvät riskilimiitit). Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu Riskinottohalu Keskeinen osa yhtiön liiketoiminta- ja riskistrategiaa on ottaa kantaa siihen, millaista riskiä ja kuinka paljon yhtiö haluaa ottaa. Tällä on luonnollisesti suora yhteys yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuteen. Suomi-yhtiön osalta tällä on myös merkitystä sille, millä aikataululla lisäetuja maksetaan: mitä enemmän riskiä yhtiö ottaa, sitä enemmän vakavaraisuuspääomaa toiminta vaatii ja lisäetujen jakamista joudutaan rajoittamaan. Toisaalta, jos yhtiö ei lainkaan kanna riskiä, vakuutusten pitkän aikavälin tuotto odotusarvoisesti alenee. Yhtiön toiminnan osalta merkittävin osa riskistä syntyy sijoitustoiminnasta. Tämä on tietoinen valinta, sillä yhtiön tulee jo kokonsa puolesta sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Tästä syntyy nykymaailmassa aina riskejä, sillä ei ole olemassa täysin riskittömiä sijoituksia. Riskillisistä omaisuuslajeista on mahdollista saada myös ylituottoa, mikä toteutuessaan näkyy aikanaan vakuutuksenottajille parempina lisäetuina. Vakuutustoiminnan biometristen riskien osalta riskit rajoittuvat olemassa olevaan kantaan, ja sen sisältämiä riskejä yhtiö hallitsee sisäisillä riskianalyyseilla ja jälleenvakuutuksella. Liikekuluihin liittyvien riskien osalta yhtiö on päätynyt siihen, että kannanhoito on siirretty yhtiön ulkopuolelle erillisillä pitkäaikaisilla ulkoistamissopimuksilla Riskien tunnistaminen Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne erilliseen riskirekisteriin. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi sekä mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä että ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen. Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaaviksi Riskienhallinnan vastuut Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Yhtiön johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta kyseisten periaatteiden mukaisesti. Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Osa riskienhallintatehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä 2.2 Riskien mittaaminen Viranomaisvalvonta Euroopan unionin tasolla on ollut jo useamman vuoden kehitteillä uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä direktiivi, Solvenssi II -direktiivi. Tällä hetkellä on vielä auki, koska kyseinen Solvenssi II -direktiivi astuisi voimaan. Joka tapauksessa se tulee merkittävästi poikkeamaan nykyisen Solvenssi I -direktiivin mukaisesta vakavaraisuussääntelystä. Suurin muutos on se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Laskenta perustuu taloudelliseen näkökulmaan eli yhtiön taseen molemmat puolet pyritään arvostamaan markkinaehtoiseen arvoonsa. Vuodesta 2008 alkaen vakuutusyhtiölaki on sisältänyt ennakoivan valvonnan luvun, jonka mukaisesti lasketaan tavoiterajat yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Kyseisessä laskentamallissa yhtiön ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan, ja laskentamalli on näin kansallisesti ollut ensi askel kohti Solvenssi II -direktiiviä. Muuttuvasta maailmasta huolimatta vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvonnan perusteena ovat edelleen myös Solvenssi I -direktiivin mukaiset lait ja määräykset. Solvenssi I perustuu pitkälti kirjanpidolliseen tarkaste- Suomi-yhtiö Vuosikertomus

16 luun, ja siinä käytännössä ainoastaan yhtiön koko vaikuttaa vakavaraisuusvaateeseen. Erityisesti vastuuvelan osalta poikkeavuus on merkittävä ja aiheuttaa muun muassa sen, että korkotason liikkeet voivat näiden direktiivien mukaan johtaa toisiinsa nähden ristiriitaisiin tulkintoihin. Suomi-yhtiö on keskinäisenä run off -yhtiönä lähtenyt siitä, että yhtiölle on ensiarvoisen tärkeää pystyä turvaamaan myös kymmenien vuosien päästä päättyvien vakuutuksien saatavat unohtamatta kuitenkaan koko kannan kokonaistuotto-odotuksia, ja on näin ollen päätynyt nyt painottamaan taloudellista näkökulmaa Yhtiön sisäinen malli Suomi-yhtiön soveltama sisäinen malli pyrkii määrittämään yhtiön toiminnan vaatiman taloudellisen pääoman määrän. Tämä riskienlaskentamalli perustuu pitkälti Solvenssi II:n kakkostason asetusten luonnosten mukaiseen malliin eli riskit lasketaan modulaarisesti ja ne summataan ottaen huomioon riskien väliset yhteisvaikutukset. Kyseistä mallia on yksinkertaistettu niiden osien osalta, joiden merkitys keskinäiselle run off -yhtiölle on vähäinen. Toisaalta myös joidenkin riskien osalta on sovellettu omaa sisäistä siirtymäsäännöstä, jotta saavutetaan hallittu siirtymä uuteen kehikkoon. Eri riskitekijöistä huomioidaan eksplisiittisesti seuraavat pääriskilajit ja niiden alariskilajit: Markkinariski Osakeriski Kehittyneet markkinat Muut Korkoriski Kiinteistöriski Valuuttariski Korkomarginaaliriski Vakuutusriski Operatiivinen riski Yhtiön soveltaman sisäisen mallin merkittävin poikkeama on korkoriskin määrittäminen: luonnosten mukaisen kehikon riskistä huomioidaan toistaiseksi vain puolet. Syynä tähän on, että vastuuvelan arvostuksessa käytetyn diskonttokoron määrittämistapaan liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Riskinkantokykyä määritettäessä diskonttokorkona käytetäänkin vuoden alun ja tarkasteluhetken diskonttokoron painotettua keskiarvoa. Painotuskerroin määräytyy yhtiön sisäisesti määrittelemästä vastuuvelan korkoriskin tavoitesuojaustasosta, joka vuoden 2013 alussa oli 50 prosenttia. Toinen merkittävä poikkeama on se, että yhtiö noudattaa Omnibus II -direktiiviehdotuksen mukaista osakkeiden siirtymäsäännöstä pääomarahastojen, kiinteistösijoitusrahastojen ja hedge-rahastojen osalta. Tällä tavoin yhtiö katsoo parhaiten saavuttavansa vastuuvelan asettamat pitkän aikavälin tavoitteet. Pääomaa, jota vastaan riskiä otetaan, kutsutaan riskinkantokyvyksi. Riskinkantokyky vastaa pitkälti asetusten luonnosten mukaisen kehikon pääomaa, jossa vastuuvelkaan ei sisällytetä pääoman purkautumisen kautta maksettavia lisäetuja ja jossa vastuuvelan markkinaehtoinen arvo lasketaan soveltaen yhtiön sisäistä diskonttokorkoa. Sisäisen mallin mukaan laskettua riskin yhteismäärää suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn ja normaalitilanteessa suhdeluku ei saa ylittää 115 prosentin tasoa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoiteluotettavuustaso vastaa A-luottoluokituksen omaavan yrityksen vakavaraisuutta. Yhtiön on tarkoitus tulevien vuosien aikana sopeuttaa riskinottoaan siten, että pitkän aikavälin tavoitteet pystytään täyttämään. Keskeisiä tekijöitä sopeuttamisen osalta ovat korkoriskin suojaaminen korkotasojen normalisoituessa ja epälikvidien omaisuuserien vähentäminen. Sisäisellä mallilla on myös ohjaava vaikutus yhtiön myöntämiin lisäetuihin. Yhtiön hallitus on vahvistanut vakuutusyhtiölain mukaisesti lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja yhtiö on julkaissut nämä internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti se osa vakavaraisuuspääomasta, jota ei tarvita riskien kantamiseen asetetulla luotettavuustasolla, jaetaan lisäetuina vakuutuksenottajille. Tarvittavaa vakavaraisuuspääomaa määritettäessä sovelletaan sisäistä mallia. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen ja sitä kautta eri aikoina päättyvien vakuutuksien tasapuoliseen kohteluun päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa. 2.3 Keskeiset riskitekijät Markkinariski Osalle sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan johtaa laskentamalleja, joilla voidaan määrällisesti mitata otettujen riskien tasoa. Osa riskeistä on puolestaan sellaisia, joita on vaikea kuvata laskentamalleilla, ja ne ovatkin enemmän itse toimintaan liittyviä. Alla on kuvattu ensin niitä riskitekijöitä, joita mitataan määrällisesti. Osakeriski kuvaa osakekurssien arvonmuutosriskiä tietyissä stressitilanteissa. Tämän osalta menettely on tulevaa Solvenssi II -standardikehikkoa myötäilevä eli stressitekijät on määritelty kolmelle eri kategorialle: kehittyneet osakemarkkinat, kehittyvät osakemarkkinat ja epälikvidit sijoitukset. Epälikvidit sijoitukset -luokka pitää sisällään pääomarahastot, epäsuorat kiinteistörahastot ja hedge-rahastot. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvien omaisuuden ja velkojen muutosten nettovaikutusta yhtiön kantokykyyn. Tämä on selkeästi keskeisin tekijä, jossa omaisuuden ja velkojen välillä on riippuvuutta. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen arvo laskee, mutta kun vastuuvelka lasketaan markkinaehtoisesti, myös velan arvo laskee. Korkotason muutoksen vaikutus riippuu siis siitä, kuinka omaisuus ja velka yhdessä muuttuvat. Korkoriskiä mitataan olettamalla korkojen nousevan/laskevan paralleelisti ja laskemalla tämän vaikutus sekä omaisuuteen että velkaan. Noususta ja laskusta valitaan riskitekijäksi se, josta koituu suurempi negatiivinen vaikutus yhtiön kantokykyyn. Kiinteistöriski kuvaa suorien kiinteistösijoitusten arvonmuutosriskiä tietyille stresseille. Epäsuorat kiinteistösi- 28 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

17 joitukset luetaan pääsääntöisesti osakesijoituksiin kuuluviksi. Valuuttariski kuvaa valuuttamääräisten sijoitusten arvonmuutosriskiä valuuttakurssien muuttuessa. Yhtiön sijoitussuunnitelmassa on asetettu tavoitesuojaustasot eri omaisuuslajeille. Korkomarginaaliriski kuvaa korkosijoitusten vastapuolesta syntyvää luottoriskiä eli sitä, että vastapuoli ei kykene suorittamaan sopimuksen edellyttämiä taloudellisia velvoitteita. Sijoitustoiminnan tuloksen vaikutus Suomi-yhtiön kokonaistulokseen on keskeinen. Tämä näkyy suoraan myös yhtiön soveltaman riskienlaskentamallin tuloksista. Kokonaisriskistä noin 90 prosenttia tulee edellä kuvatuista tekijöistä eli markkinariskistä. Tätä markkinariskiä eli sijoitusten arvonmuutosriskiä mitataan yhtiön sisäisellä riskienlaskentamallilla. Lisäksi sijoitustoimintaan liittyy muita riskitekijöitä, joita on seuraavassa kuvattu kvalitatiivisesti. Vakuutusyhtiölaki asettaa tietyt vaatimukset omaisuudelle, jolla voidaan kattaa yhtiön vastuuvelka. Tätä yhtiö hallinnoi luetteloimalla omaisuutensa lain kriteerien mukaisesti ja seuraamalla säännöllisesti, että vastuuvelan kate täyttää lain ja viranomaismääräysten sille asettamat vaatimukset. Sijoitustoiminta on ulkoistettu sen ohjausta lukuun ottamatta, erityisesti omaisuusallokaatiosta päättää yhtiön oma henkilöstö. Yhtiön oman sijoitustoiminnan ohjauksen tehtävänä on varmistaa se, että ulkoistettu toiminta täyttää yhtiön tavoitteet ja että kaikilta osin toimitaan yhtiön hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman määrittelemissä puitteissa. Oma sijoitusorganisaatio vastaa myös siitä, että ulkoistamissopimukset ovat yhtiön kannalta riittävän turvaavia. Yhtiö suosii sijoitustoiminnassaan instrumentteja, joiden riskiluonne on selkeästi aukaistavissa, ja välttää näin ollen komplekseja strukturoituja tuotteita. Lisäksi niiden omaisuusluokkien osalta, joissa alla olevien yksittäisten sijoitusten riskiluonne voi vaihdella huomattavastikin, on raportoinnissa kiinnitetty erityisesti huomioita koko omaisuusluokan riskiraportointiin. Sijoitustoiminnassa käytetään myös aktiivisesti johdannaisia. Näitä voidaan käyttää sekä markkinariskien suojaukseen että riskitason lisäämiseen. Johdannaissopimuksia tehdään säännellyillä markkinoilla tai sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on riittävä pitkäaikainen luottoluokitus. Sallittuja instrumentteja ovat tavanomaiset optiot, termiinit, futuurit, swapit sekä muut hallituksen erikseen hyväksymät instrumentit. Pääsääntöisesti eksoottiset johdannaiset on kielletty. Johdannaiset otetaan huomioon yhtiön sisäisessä riskienlaskennassa Vakuutusriski Vakuutusriski koostuu yhtiön vakuutussopimusten sisältämistä taloudellisista riskeistä, jotka aiheutuvat kuolevuuden tason muutoksesta, eliniän pitenemisestä, työkyvyttömyyden ja sairastuvuuden muutoksista, takaisinostojen lisääntymisestä tai vähenemisestä sekä liikekulujen tason muutoksista. Näiden riskien taso ei vuoden varrella muutu juurikaan. Myös näitä riskejä tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskienhallinnassa. Vakuutussopimusten sisältämien korkotakuiden (asiakkaiden vakuutussäästöille vakuutussopimuksen mukaan hyvitettävä laskuperustekorko vaihtelee sopimuksittain 3,5 ja 4,5 prosentin välillä) riskit sisältyvät markkinariskiin lukeutuvaan korkoriskiluokkaan. Kyseistä riskiä arvioidaan generoimalla ennusteet vastuuvelan tulevista kassavirroista ja laskemalla saatujen kassavirtojen pääoma-arvo eri korkokäyrillä. Laskettaessa pääomaarvoa käytetään sisäisen mallin mukaista diskonttokorkoa. Kyseinen diskonttokorko määritellään pitkälti Solvenssi II -direktiivin kakkostason asetusten mukaisesti lisäämällä swap-korkojen päälle erillinen likviditeettipreemio. Operatiivisesta näkökulmasta katsoen ongelman muodostaa se, että vielä edelleenkään ei ole täyttä varmuutta siitä, millä korkokäyrällä valvoja vaatii arvostamaan vastuuvelan Solvenssi II:n voimaan tullessa. Tämä luo epävarmuutta sen suhteen, kuinka mittavassa määrin yhtiö voi suojata kyseisten takuiden muodostamaa korkoriskiä. Vakuutustoiminnan sisältämien biometristen riskien (esim. kuolevuus) osalta vastuuvelan riittävyyttä seurataan jatkuvasti erilaisten analyysien avulla. Tarvittaessa vakavaraisuuslaskennassa käytettäviä biometrisia oletuksia muokataan vastaamaan paremmin arviota tulevasta kehityksestä. Tämä riski liittyy myös vakuutusmaksujen tasoon niiden vakuutuslajien osalta, joissa laskuperusteen mukainen riski-intensiteetti on osoittautunut alijäämäiseksi. Suuressa osassa yhtiön vakuutuksista vakuutussopimus ei mahdollista maksujen korotuksia vakuutusliikkeen alijäämäisyyden vuoksi. Erityislisäetujen jaon käynnistymisen vuoksi on vaikea perustella tällaisia maksunkorotuksia, vaikka vakuutussopimus mahdollistaisi ne. Vastuuvelan riittävyydestä huolehtimalla luodaan oikea perusta lisäetujen määrittelylle. Biometristen riskien osalta merkittävin Suomi-yhtiön vakuutustoiminnan tulokseen vaikuttava riski on eliniän jatkuva piteneminen. Riski liittyy eläkevakuutuksiin. Yksilöllisen eläkevakuutuksen eläkeajat ovat yleensä lyhyehköjä ja ne ovat pääosin ikävälillä vuotta. Vakuutuksiin liittyy lisäksi usein turva kuoleman varalta, mikä tasoittaa eliniän pitenemisriskin merkitystä vakuutustoiminnan tuloksen kannalta. Ryhmäeläkevakuutuksen eläke-etuudet ovat keskimäärin selvästi pitempiaikaisia. Niissä ei yleensä ole myöskään eliniän pitenemisen vaikutuksen kumoavaa kuolemanvaraturvaa. Yhtiö seuraa eliniän kehitystä ja sen trendiä erilaisilla vuosittaisilla analyyseilla. Yhtiö onkin muuttanut viimeksi vuoden 2011 aikana ryhmäeläkevakuutuksissa soveltamaansa kuolevuutta. Kyseisen kuolevuusmuutoksen vaikutus oli kokonaisuudessaan noin 50 miljoonaa euroa, joka jaksotettiin tasaisesti vuosille Toisaalta edellä mainittua riskiä eliniän pitenemisen osalta neutraloi koko vakuutuskanta huomioiden se, että yhtiöllä on merkittävästi myös vakuutuksia kuoleman varalta. Näiden vakuutuksien osalta vaikutus on päinvastainen. Toki näiden riskien osalta pitää muistaa se, että ne kohdistuvat paljolti eri ikäryhmiin. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

18 Vakuutustoimintaan liittyvä riski on myös liikekuluriski eli se, riittääkö yhtiön vakuutuksistaan perimä kuormitustulo kattamaan vakuutusten hoidosta aiheutuvat kulut yhtiön jäljellä olevana toiminta-aikana. Tätä seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa vastuuvelkaa täydennetään siten, että kokonaiskustannuskuormitus on riittävä. Yhtiön vakuutuskannan hoitojärjestelmät ovat vanhoja ja perustuvat vanhahkoon tietojenkäsittelytekniikkaan. Järjestelmät ovat toimivia ja kustannustehokkaita käytössä. On mahdollista, että niiden tekninen ympäristö joudutaan jossakin vaiheessa uusimaan. Uusimispakko on riski, jota seurataan jatkuvasti. Järjestelmien vanhahko tietotekniikka lisää myös niiden vaatimaan kehitys- ja ylläpitotyöhön liittyvää henkilöriskiä. Suomi-yhtiön vastuuvelan jakautuminen luokkiin ja kunkin luokan vastuuvelan keskimääräinen duraatio ilmenevät alla olevasta taulukosta. Taulukossa olevia riskejä pyritään myös mittaamaan määrällisesti. Yhtiö on laskenut erilaisten skenaarioiden vaikutusta kokonaisvastuuseen Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan taloudellista tappiota, joka aiheutuu prosessien puutteellisuuksista, tietojärjestelmistä, henkilöistä ja ylipäätään ulkoisista tapahtumista. Yhtiön riskienhallinnan toimintaperiaatteissa onkin käsitelty myös toimintojen ulkoistamiseen, henkilöstöön, yhtiön toimintaympäristöön sekä ohjaukseen ja raportointiin liittyviä riskejä. Suomen vakuutussopimuslaki asettaa vakuutusyhtiölle tiukan vastuun yhtiön asiakkailleen antaman informaation oikeellisuudesta. Vaikka Suomi-yhtiö ei enää myönnäkään uusia vakuutuksia, tähän liittyvä riski on edelleen merkittävä. Se koskee jatkuvista sopimuksista annettavaa informaatiota. Riskin merkityksen takia kaikki kirjallinen asiakasinformaatio hyväksytään ennen käyttöönottoa Suomi-yhtiössä silloinkin, kun sen valmistelu ja antaminen on ulkoistettu. Vakuutusten käytännön hoito on ulkoistettu. Sopimusten mukaan hoidosta vastaavalla yhtiöllä on oikeus kehittää hoitoprosesseja edellyttäen, että hoidon laatu säilyy ja ettei toiminnan taloudellinen tulos heikkene esimerkiksi hoitoprosessin yksinkertaistamisen seurauksena. Sitä, että ulkoistaminen johtaa tavoiteltuun lopputulokseen, seurataan jatkuvasti sekä korvaussuhteiden kehityksen että asiakkailta saadun palautteen kautta. Ulkoistetut toiminnot hoitaa pääosin yhtiö, jolla on samantyyppistä toimintaa kuin Suomi-yhtiöllä. Tämän vuoksi Suomi-yhtiön on jatkuvasti tunnistettava potentiaaliset intressiristiriitatilanteet ja vältettävä sitä kautta niiden aiheuttamat ongelmat. Ulkoistettujen palvelujen laatua seurataan asiakaspalautteen ja toiminnan tuloksellisuuden kautta. Ulkoistamissopimuksissa minimoidaan niin paljon kuin mahdollista niiden hallitsemattomaan päättymiseen liittyvä riski. Yhtiön oman henkilöstön pienuus korostaa avainhenkilöiden pysyvyyden merkitystä. Yhtiön henkilöstön osaamisrakenne on saatu henkilövalinnoilla sellaiseksi, että yksittäisen henkilön poistuminen organisaatiosta ei aiheuta kohtuuttomia ongelmia. Yhtiön työntekijämäärä ei mahdollista tätä pitemmälle menevää varamiehitystä. Henkilöstön pysyvyyttä parannetaan sitouttamalla henkilöstö yhtiöön mm. kilpailukykyisellä kokonaispalkkauksella. Yhtiön toimintaympäristön, kuten vakuutustoimintaa koskevan lainsäädännön, muutokset vaikuttavat Suomiyhtiön toimintaan rajoitetusti, koska yhtiö ei myy enää uusia vakuutuksia. Vaikutukset ovat lähinnä kustannuksia kasvattavia ja niistä aiheutuva riski hoidetaan edellä Vastuuvelka milj. Vastuuvelka milj. % Duraatio Henkivakuutus - Laskuperustekorko 4,5 % 1 145, ,8 22,3 % 9,4 Kapitalisaatiosopimukset - Laskuperustekorko 4,5 % 1,4 1,6 0,0 % - - Laskuperustekorko 3,5 % 66,6 0,0 0,0 % - Yksilöllinen eläkevakuutus - Laskuperustekorko 4,5 % 2 569, ,6 50,8 % 7,7 Ryhmäeläkevakuutus - Laskuperustekorko 4,5 % 3,7 0,0 0,0 % - - Laskuperustekorko 3,5 %* 834,9 832,0 17,0 % 11,5 Muu vastuuvelka - Perustekoron täyd.vastuu** 259,0 412,2 8,4 % - - Kuormitustulon täyd.vastuu 37,4 37,0 0,8 % - - Muut 20,5 33,8 0,7 % - - Tulevien lisäetujen vastuu 1,5 1,1 0,0 % - Kaikki yhteensä 4 940, ,0 100,0 % 8,8 * = Vastuuvelan diskonttokorko kaikissa 3,5 %, joissakin sopimuksissa on kuitenkin tästä poikkeavia sopimuskorkoja (4,25 % tai 4,5 %) ** = Perustekoron täydennysvastuusta katetaan vuonna 2013 vuotuinen laskuperustekorkovaade siltä osin kuin se ylittää 1,0 %, vuonna 2014 siltä osin kuin se ylittää 2,0 % ja vuosina siltä osin kuin se ylittää 3,0 %. 30 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012

19 kustannuksiin liittyvien riskien käsittelyä koskevassa kohdassa kuvatulla tavalla. Yhtiön julkisuuskuvan säilyminen hyvänä on tärkeää asiakkaiden luottamuksen säilyttämisessä. Tähän liittyviä riskejä yhtiö hallitsee avoimella ja ymmärrettävällä tiedottamisella, jonka pääkohderyhmänä ovat yhtiön asiakkaat. Tiedottamista suunnataan riittävästi myös muille vakuutusyhtiöitä seuraaville tahoille. 2.4 Yhtiön riskiasema Yhtiön riskiasemaa kuvataan yhtiön sisäisen laskentamallin tuloksilla. Alla olevassa taulukossa on kuvattu yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Riskikontribuutio Riskilaji milj. Osake 427 Korko 104 Kiinteistö 96 Valuutta 110 Korkomarginaali 209 Hajautus -175 Markkinariski yhteensä 773 Vakuutus 155 Operatiivinen 25 Hajautus -102 Kokonaisriski 851 Riskinkantokyky 675 Riskisuhde (maksimi 130 %) 126 % Tilivuoden lopussa ja koko tilivuoden aikana yhtiö on täyttänyt kaikki voimassa olevat vakavaraisuusmääräykset. Tilivuoden lopussa riskiasema ylitti kuitenkin tilapäisesti yhtiön oman tavoiterajan (115 %). 3 Lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskinäisenä yhtiönä, joka ei myönnä enää uusia vakuutuksia, Suomi-yhtiö jakaa ajan mittaan koko vakavaraisuuspääomansa vakuutuksenottajille lisäetuina. Lisäetuja jaettaessa pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: Tavoitteena on jakaa vuosittain lisäetuina se määrä, jolla yhtiön olemassa oleva vakavaraisuuspääoma ylittää yhtiön operatiivisen toiminnan vaatiman vakavaraisuuden. Tämä vakavaraisuusvaade määritellään siten, että se vastaa A-luottoluokituksen omaavan yhtiön vakavaraisuusvaadetta. Yhtiö voi poiketa tästä perussäännöstä, jos sen hallitus katsoo, että esimerkiksi suhdannesyistä on järkevää poiketa tavoitetasosta. Yhtiö voi siis jakaa lisäetuja myös silloin kun vakavaraisuustaso alittaa ko. tavoitetason tai vastaavasti yhtiö voi esimerkiksi suhdanteen huipulla päästää vakavaraisuutensa ylittämään ko. tavoitetason. Lisäeduilla ei kuitenkaan missään tilanteessa vaaranneta viranomaisten asettamia vähimmäisvaatimuksia yhtiön vakavaraisuudelle. Yhtiö pyrkii lain edellyttämällä tavalla jatkuvuuteen lisäetujen osalta, vaikkakin lisäedut tulevat jatkossa todennäköisesti heilahtelemaan selkeästi aiempaa enemmän. Jaettaessa erilaisille vakuutuksille lisäetuja otetaan huomioon ylijäämän määrään vaikuttaneet tekijät (vakuutussopimuksen mukainen laskuperustekorko, kuolevuuskehitys yms.). Vuonna 2008 voimaan tulleen vakuutusyhtiölain mukaan yhtiön tulee esittää vuosittain selvitys siitä, miten lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ovat toteutuneet tilikaudella ja pitkällä aikavälillä. Yhtiön riskiasema vuoden 2012 lopun luvuin oli alle yllä esitetyn tavoitteen. Alitus johtuu pitkälti historiallisen alhaisesta korkotasosta ja avoinna olleen taseen kokonaiskorkoriskin määrästä. Toinen syy oli yhtiön epälikvidien omaisuuserien määrä. Yhtiö on laatinut itselleen aikataulun sekä omien tavoitteidensa että tulevien tiukentuvien vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi. Tilivuoden aikana lisäetuja annettiin 23 miljoonaa euroa. Tämän katsottiin olevan perusteltua eri aikaan päättyvien vakuutusten tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Riskienhallintaosiossa on tarkemmin kuvattu yhtiön riskiasemaa sekä laadullisesti että määrällisesti. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

20 4 Vakuutusmaksutulo Konserni Emoyhtiö Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Henkivakuutus Yhteensä (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulon erittely Henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Yhteensä Yhteensä Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Yhteensä Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2012