TILINPÄÄTÖS. Hallituksen toimintakertomus. Suomi-yhtiön konserni. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos. Vakuutustoiminta

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu yhdeksän kiinteistöyhtiötä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Suomi-yhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liiketappio vuodelta 2014 oli 109 miljoonaa euroa (vuonna 2013 liikevoitto oli 44 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen tappio oli 292 miljoonaa euroa vuonna 2014 (vuonna 2013 kirjanpidollinen voitto oli 0,4 miljoonaa euroa). Merkittävin syy kirjanpidollisen tuloksen tappiollisuuteen oli ryhmäeläkevakuutuskannan luovutus. Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Vakuutuskannan ja sen osan luovutuksessa eli osittaisessa kannansiirrossa tulee siirtyvän vakuutuskannan osuus nettovarallisuudesta siirtää osana vastuuvelkaa. Yhtiön kirjanpidon tuloksessa se näkyy vastuuvelan täydennyksenä ja vaikuttaa näin ollen yhtiön kirjanpidolliseen tulokseen. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 901 miljoonaa euroa (1 185 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 23,7 prosenttia (24,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 23,7 prosenttia. Vakuutustoiminta Suomi-yhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP Ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomiyhtiön henkilökunnan keskeinen tehtävä on seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo vuonna 2014 oli 43 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 13,2 miljoonaa euroa (14,0 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 29,3 miljoonaa euroa (36,2 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamisvaiheeseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 378 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 374 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 100 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja eläkevakuutuksen osalta 279 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 17 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä nousi hieman ollen 66 miljoonaa euroa (61 milj. euroa). Yhtiön liikekulut olivat 14,7 miljoonaa euroa vuonna 2014 (12,2 milj. euroa). Liikekulujen kasvu selittyy ryhmä eläkevakuutuksien kannansiirtoon liittyvillä kertaluonteisilla kustannuksilla ja palvelusopimusten irtisanomiskorvauksilla. Ilman kyseisiä kertaluonteisia kuluja liikekulujen määrä olisi ollut noin 12 miljoonaa euroa. Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100,0 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2013 oli 99,9 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitoveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon. Maksutulon pienentyessä liikekulut eivät kuitenkaan alene vastaavassa tahdissa ja yhtiö onkin varautunut kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla, jonka määrä tilivuoden lopussa oli 19,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 140 prosenttia (112 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorko on käytännössä yhtiön koko vakuutuskannassa 4,5 prosenttia, joka on markkinakorkoihin verrattuna korkea. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 200 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 469 miljoonaa euroa. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä ryhmäeläkevakuutusten eliniän odotteen kasvusta johtuvaa vastuuvelan täydennystä. Vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 826 milj. euroa). Ryhmäeläkkeen kannansiirron vaikutus oli miljoonaa euroa vastuuvelkaa alentava. Suomalaisten vakuutussäästöistä 6,7 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,1 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutus säästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 18,0 prosenttia. Ryhmäeläkevakuutuskannan siirto Suomi-yhtiön yhtiökokous hyväksyi vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessaan kannanluovutussuunnitelman, jonka mukaan Suomi-yhtiön ryhmäeläkevakuutus- Vuosikertomus

2 kanta luovutettiin Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiölle (Mandatum Life) Finanssivalvonta antoi suostumuksen vakuutuskannan luovutukselle. Kannanluovutuksessa vakuutetut edut siirtyivät vastaanottavalle yhtiölle sellaisinaan entisin ehdoin. Siirtyvän vastuuvelan määrä oli miljoonaa euroa ja vakuutuskannan luovutuksessa noin vakuutusta ja vakuutettua siirtyi Mandatum Lifeen. Siirtyvä vakuutuskanta ja sitä kattava omaisuus on eriytetty Mandatum Lifen muusta vakuutuskannasta. Siirtyvän vastuuvelan katteena siirtyi vastaanottavalle yhtiölle omaisuutta. Siirtyvä omaisuus on pääsääntöisesti määritelty pro rata -säännöllä eli jokaista omaisuuserää on siirretty sama suhteellinen osuus. Kyseinen suhteellinen osuus on sama kuin siirtyvän vastuuvelan suhteellinen osuus koko yhtiön taseesta. Siirtyvän omaisuuden arvostuksessa on sovellettu käypää arvoa. Vakuutuskannan luovutuksessa vastuuvelan diskonttokorkoon vaikutti markkinakorkojen taso ja diskonttokorkona sovellettiin 1,0 prosenttia. Vakuutuskannan luovutuksessa ryhmäeläkevakuutuskannan osuus Suomi-yhtiön nettovarallisuudesta eli vakavaraisuuspääomasta siirtyi Mandatum Lifeen osana vastuuvelkaa tulevien lisäetujen vastuussa ja vaikutti näin ollen yhtiön tilivuoden tulokseen. Vakuutuskannan luovutuksen kokonaisvaikutus kirjanpidon tulokseen oli kaiken kaikkiaan noin 325 miljoonaa euroa tulosta heikentävä. Tässä on otettu huomioon edellä mainitun tulevien lisäetujen vastuun, diskonttokoron alentamisen ja muiden luovutussuunnitelmassa sovittujen täydennysten vaikutus. Kannansiirto liittyy Suomi-yhtiön hallittuun alasajoon, sillä käytännössä run off -tilaa ei voida jatkaa kymmeniä vuosia vakuutuskannan keston loppuun asti. Ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutuksenottajana on yritys tai muu yhteisö. Alasajovaiheen johdosta Suomi-yhtiön on ollut vaikea vastata yritysasiakkaiden muuttuviin vakuuttamistarpeisiin, mikä oli yksi keskeinen perustelu kyseisten vakuutusten luovutukselle. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo oli vuoden 2014 lopussa miljoonaa euroa (6 013 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 11,3 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 17,0 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2014 lopussa 43,7 prosenttia (42,7 prosenttia). Samaan aikaan 35,0 prosenttia (27,8 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Lainasaamisten osuus oli 2,5 prosenttia (0,0 prosenttia). Kiinteistösijoitusten osuus oli 6,2 prosenttia (11,5 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Muiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,3 prosenttia (1,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Esimerkiksi osakesijoitusten riskikorjattu osuus yhtiön sijoitusomaisuudesta oli edellä esitetyn 11,3 prosentin sijasta 6,8 prosenttia. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 395 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 6,8 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 1,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto jäi selvästi yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetusta kokonaistavoitteesta. Kyseistä kokonaistuottovaadetta nosti tilivuoden aikana tapahtunut merkittävä markkinakorkojen alentuminen. Tilivuoden aikana yhtiön sijoitustoiminnassa jatkui sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen. Osana tätä yhtiö muokkasi omaa toimintamalliaan luomalla vastuuvelkaa kattaville sijoituksille ja vakavaraisuuspääomaa vastaaville sijoituksille omat sijoitusstrategiansa. Tämä näkyi tilivuonna esimerkiksi epälikvidien omaisuuserien myyntien jatkamisena (Finsilva-metsäyhtiön myynti, lähes 20 kiinteistöyhtiön myynti, omistusosuuden vähentäminen SATO Oyj:sta). Toimintamallin muokkaamisen taustalla ovat olleet sekä tulevat kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Uudella toimintamallilla pyritään paremmin vastaamaan vakuutussopimusten sisältämiin velvoitteisiin eli korvaus kassavirtoihin (vrt. tasehallintariski). Edellä mainittu tasehallintariski on liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa ja se syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Vastuuvelkaa kattavissa sijoituksissa korkosijoitusten rooli on merkittävä johtuen juuri tasehallintariskin hallinnasta yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoteen lähdettäessä yhtiön näkemys oli, että korot mieluummin nousevat kuin laskevat. Tämän johdosta tasehallintariski oli vain osittain suojattu ja, kun korkotaso laski tilivuoden aikana, heijastui tämä markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvoon sitä kasvattavasti. Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 200 miljoonalla eurolla jäljellä olevien vakuutuskantojen osalta. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatku- 16 Vuosikertomus 2014

3 vien vakuutusten etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä laski tilivuonna 1 miljoonaan euroon edellisvuoden 43 miljoonasta eurosta, kun jätetään huomioimatta ryhmäeläkevakuutuskannan luovutuksessa siirtyneen vakuutuskannan tulevien lisäetujen vastuun vaikutus. Asiakashyvitysten aleneminen selittyy sillä, että yhtiö ei jakanut säästöä sisältäville vakuutuksille laisinkaan asiakashyvityksiä tilivuodelta 2014 johtuen korkotason alentumisesta ja sen seurauksena tapahtuneesta yhtiön vakavaraisuustilanteen kiristymisestä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan merkittävästi mahdollisuuksia maksaa lisäetuja säästöä sisältäville vakuutuksille. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2014 lopussa olleet 13 henkilöä (11) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön talousjohtaja Kai Niemi. Tulevaisuuden näkymät Vuoteen 2014 lähdettäessä vahva konsensus oli, että korkosijoittajalle vuosi tulisi olemaan huono ja osakesijoittajalle hyvä, mutta toisin kävi. Nyt taas vuoteen 2015 lähtiessä sama vuoden 2014 alussakin vallinnut uskomus pätee. Euroopan keskuspankin (EKP) poikkeukselliset toimenpiteet pitänevät kuitenkin markkinakorot alhaisilla tasoilla vielä jonkin aikaa ja tämä varmasti tukee riskillisten sijoitusten arvonkehitystä sijoittajien on haettava tuottoa jostakin. Toisaalta, jos EKP onnistuu saavuttamaan toimenpiteillään tavoitteensa eli inflaation kiihtymisen, pitäisi markkinakorkojen lähitulevaisuudessa nousta inflaatio-odotusten mukana. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva ennätysalhainen korkotaso yhdistettynä tuleviin vakavaraisuusvaatimuksiin luo haasteita. Ensinnäkin se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakuutussäästöt ylittävästä omaisuudesta korkeiden korkolupausten vakuudeksi. Toisaalta vakavaraisuuskehikko kannustaa pidentämään joukkovelkakirjalainojen duraatiota. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että omaisuudesta saatavat tulevat tuotot tulisi kiinnittää nykyisille tasoilleen. EKP:n mahdollisesti onnistuessa toimenpiteissään tästä seuraisi omat haasteensa korkopaperien menettäessä arvoaan. Suomi-yhtiön keskeinen päämäärä run off -toimintamallin aikana on ollut jakaa ylimääräinen pääoma mahdollisimman tasapuolisesti ja varmasti asiakkailleen. Yhtiön taloudellinen tilanne ei nykyisessä markkinatilanteessa mahdollista ylimääräisten lisäetujen maksamista vaan lähivuosina vapautuva pääoma tullaan käyttämään ensisijaisesti yhtiön riskinkantokyvyn parantamiseen. Hallituksen ehdotus tappion ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,69 euroa ja konsernin ,87 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappiota ja voitonjakokelpoisia varoja käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastosta otetaan ,85 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden tappio ,02 Vuosikertomus

4 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikekulut milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,1 100,2 100,1 100,0 99,9 100,1 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 6,5 1,6 8,3 6,6 1,7 8,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 6,7 1,7 8,7 6,8 1,7 8,7 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 23,7 24,6 27,6 23,7 24,6 27,6 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2014

5 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,7 43,4 53,7 Lainasaamiset ( ,5 1 0, ,5 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,0 24,8 44,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,2 18,6 8,8 Osakesijoitukset yhteensä , , ,8 15,3 14,4 Noteeratut osakkeet ( , , ,7 11,7 10,4 Pääomasijoitukset ( , , ,0 3,4 3,9 Noteeraamattomat osakkeet (5 55 1,2 6 0,1 55 1,2 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 295 6, , ,2 11,5 11,2 Suorat kiinteistösijoitukset 168 3, , ,6 6,3 6,4 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 127 2, , ,7 5,3 4,8 Muut sijoitukset yhteensä 59 1,3 61 1,0 59 1,3 1,0 3,0 Hedge-rahastosijoitukset (6 0 0,0 3 0,0 0 0,0 0,0 2,5 Muut sijoitukset (7 59 1,2 59 1,0 59 1,2 1,0 0,6 Sijoitukset yhteensä , , ,0 71,2 82,3 Johdannaisten vaikutus ,0 28,8 17,7 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 8,9 4,5 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,9-1,8 8,7 Lainasaamiset ( ,9 5,0 5,3 Joukkovelkakirjalainat ,9-3,0 12,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 0,4 1,1 Osakesijoitukset yhteensä ,2 14,0 10,9 Noteeratut osakkeet ( ,8 16,0 15,8 Pääomasijoitukset ( ,0 8,2 2,3 Noteeraamattomat osakkeet ( ,2 12,0 14,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,9 7,6 7,5 Suorat kiinteistösijoitukset ,6 1,2 9,9 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 16,2 4,5 Muut sijoitukset yhteensä ,7 13,7 9,4 Hedge-rahastosijoitukset ( ,2 17,0 11,1 Muut sijoitukset ( ,8 9,3 2,7 Sijoitukset yhteensä ,9 1,9 8,9 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -9-0,2-0,2-0,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,8 1,7 8,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus

6 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 23,7 24,6 27,6 23,7 24,6 27,6 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Vuosikertomus 2014

7 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Sijoitusten arvonkorotus (5) Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Muut vakuutustekniset kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 6 30 Vähemmistöosuudet - 0 Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus

8 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vuosikertomus 2014

9 TASE Konserni Emoyhtiö Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto Takuupääoma Muut rahastot Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat (9) Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

10 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö), y-tunnus , on keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka toiminta käsittää yhtiöjärjestyksen mukaan henkivakuutusluokkiin 1, 3 ja 6 sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvat vakuutukset ja niiden jälleenvakuutukset. Yhtiö on ollut run-off -tilassa vuoden 2005 alusta lukien. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin tai niitä alempiin käypiin arvoihin perustuen. 1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut edellisen vuoden vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia. Yhtiön ryhmäeläkekanta, noin 1,3 miljardia euroa, siirtyi kannansiirrossa Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiöön Tilikauden aikana myytiin 22 keskinäistä kiinteistöyhtiötä. 1.2 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, sisäiset katteet ja liiketapahtumat. Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona, joka poistetaan suunnitelman mukaan, eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelman mukaan. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy osuus osakkuusyritysten tuloksista, taseen hankintamenoon ja omaan pääomaan osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan suunnitelman mukaan. 1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo Sijoitusten hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten arvonkorotuksista. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai sitä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon noustessa. Mahdolliset arvopaperilainaussopimuksin lainatut arvopaperit säilyvät lainaksi antajan taseessa ja arvostetaan vastaavalla tavalla kuin muut vastaavat arvopaperit. Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti. 1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. 24 Vuosikertomus 2014

11 Vakuutusliiketoiminnan kaupasta jäljellä ollut goodwillarvo on poistettu loppuun. Konsernissa jäljellä oleva kohdistamaton liikearvo poistetaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. 1.5 Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. 1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen. Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia. Kiinteistösijoitusten osalta käyvät arvot perustuvat Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijoiden vuosittain määrittelemiin kiinteistö- ja kiinteistöosakekohtaisiin käypiin arvoihin. Määrittelyn perustana käytetään joko ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettyjä arviokirjoja tai tuottoarvomenetelmään perustuvaa arviointia. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, tai milloin noteerausta ei ole, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substans siin perustuvaa arvoa. Rahasto-osuuksien käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa. Vakuutussopimusten laskuperustekorko on kaikkien vakuutussopimusten osalta 4,5 prosenttia. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 prosentin vuotuinen lisäetu. Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa sopimuksen laskuperustekorkoa. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus). Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi. Yhtiö täydensi vastuuvelkaansa tilivuonna 2014 yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Olemassa olevasta täydennysvastuusta katetaan vuonna 2015 normaalin diskonttokorkokulun ja 0,5 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus, vuonna 2016 normaalin diskonttokorkokulun ja 1,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus, vuonna 2017 normaalin diskonttokorkokulun ja 2,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus sekä vuosina 2018 ja 2019 normaalin diskonttokorkokulun ja 3,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (laskuperustekoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Vastaavasti joidenkin vakuutuslajien riskiliike on selvästi alijäämäistä ja näiden vakuutuslajien vastuuvelkaa on täydennetty erinäisillä täydennysvastuilla. Vuosikertomus

12 1.8 Vastuuvelan kate Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla. 1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Tilinpäätökseen voidaan verotuksellisista syistä kirjata kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja (poistoero). Konsernitilinpäätöksessä nämä erät jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei kirjata, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista ja kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan mukaisena Toimintapääoma Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääomalaskelma esitetään liitetiedoissa. Vakuutusyhtiölain sisältämän ennakoivan valvonnan luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, kun taas voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomi-yhtiö täyttää myös ennakoivassa valvonnassa määritellyt vakavaraisuusvaatimukset Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tappion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön tai OP-Henkivakuutus Oy:n myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden toimintokohtaisessa laskennassa liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisällytetään muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. 26 Vuosikertomus 2014

13 1.15 Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikevaihto = + Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = ± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja Kokonaistulos = ± Liikevoitto/-tappio ± Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = + Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä. Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = + Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Taseen loppusumma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) = ± Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu ± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus ± Sijoitusten arvostuserojen muutos x Taseen loppusumma Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka ± Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty laskuperustekorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla laskuperustekoron täydennysvastuun muutoksilla. Toimintapääoma = + Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + Tilinpäätössiirtojen kertymä ± Sijoitusten arvostuserot ± Laskennalliset verovelat + Pääomalainat (Finanssivalvonnan luvalla) Aineettomat hyödykkeet ± Muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x Vakuutustekninen vastuuvelka Tasoitusmäärä 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Sijoitusjakauma käyvin arvoin Perusjakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten yhteenlaskettua markkina-arvoa. Riskijakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten deltakorjattujen kohde-etuusarvojen yhteenlaskettua arvoa. Vuosikertomus

14 2 Riskienhallinta 2.1 Riskienhallinnan toimintaperiaatteet Riskienhallinnan tehtävä Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta Suomi-yhtiössä työskentelee 11 henkilöä. Yhtiön toimintojen käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistaa se, että toiminta näin organisoituna johtaa vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Vuoden 2014 aikana riskienhallinnan parissa työskentelevien henkilöiden yhtenä painopistealueena ovat olleet ne laadulliset vaatimukset, joita jäljempänä mainittu Solvenssi II -direktiivi asettaa yhtiön hallinto- ja riskienhallintajärjestelmälle. Tähän liittyvät hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2015 aikana. Yhtiössä on perustettu erillinen seurantaryhmä, joka koordinoi hankkeiden etenemistä. toteutetaan osana päivittäisrutiineja (esimerkiksi useat sijoitustoimintaan liittyvät riskilimiitit). Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu Riskinottohalu Keskeinen osa yhtiön liiketoiminta- ja riskistrategiaa on ottaa kantaa siihen, millaista riskiä ja kuinka paljon yhtiö haluaa ja voi ottaa. Tällä on luonnollisesti suora yhteys yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuteen. Suomi-yhtiön osalta tällä on myös merkitystä siihen, millä aikataululla lisäetuja maksetaan: mitä enemmän riskiä yhtiö ottaa, sitä enemmän vakavaraisuuspääomaa toiminta vaatii ja lisäetujen jakamista joudutaan rajoittamaan. Toisaalta, jos yhtiö ei lainkaan kanna riskiä, vakuutusten pitkän aikavälin tuotto odotusarvoisesti alenee. Yhtiön toiminnan osalta merkittävin osa riskistä syntyy sijoitustoiminnasta. Tämä on tietoinen valinta, sillä yhtiön tulee jo kokonsa puolesta sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Tästä syntyy toimintaympäristössä aina riskejä, sillä ei ole olemassa riskittömiä sijoituksia. Riskillisistä omaisuuslajeista on mahdollista saada myös ylituottoa, mikä toteutuessaan näkyy aikanaan vakuutuksenottajille parempina lisäetuina. Vakuutustoiminnan biometristen riskien osalta riskit rajoittuvat olemassa olevaan vakuutuskantaan, ja sen sisältämiä riskejä yhtiö hallitsee sisäisillä riskianalyyseilla ja jälleenvakuutuksella. Liikekuluihin liittyvien riskien osalta yhtiö on päätynyt siihen, että kannanhoito on siirretty yhtiön ulkopuolelle pitkäaikaisilla ulkoistamissopimuksilla Riskien tunnistaminen Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne yhtiön riskirekisteriin. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi sekä mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä että ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen. Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaaviksi Riskienhallinnan vastuut Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta näiden periaatteiden mukaisesti. Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Osa riskienhallintatehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä 2.2 Riskien mittaaminen Viranomaisvalvonta Euroopan unionissa on ollut jo useita vuosia kehitteillä uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä direktiivi, Solvenssi II -direktiivi, joka tulee velvoittavaksi sääntelyksi alkaen. Uusi kehikko poikkeaa merkittävästi nykyisestä Solvenssi I -direktiivin mukaisesta vakavaraisuussääntelystä. Suurin muutos on se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Laskenta perustuu taloudelliseen näkökulmaan eli yhtiön taseen molemmat puolet pyritään arvostamaan markkinaehtoiseen arvoonsa. Vuodesta 2008 alkaen vakuutusyhtiölaki on sisältänyt ennakoivan valvonnan luvun, jonka mukaisesti lasketaan tavoiterajat yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Tässä laskentamallissa yhtiön ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan, ja laskentamalli on näin kansallisesti ollut ensi askel kohti Solvenssi II -direktiiviä. Vuonna 2015 ovat edelleen voimassa vanhan, Solvenssi I -direktiivin mukaiset lait ja määräykset. Solvenssi I perustuu pitkälti kirjanpidolliseen tarkasteluun, ja siinä käytännössä ainoastaan yhtiön koko vaikuttaa vakavaraisuusvaateeseen. 28 Vuosikertomus 2014

15 2.2.2 Yhtiön sisäinen malli Suomi-yhtiön soveltama sisäinen malli pyrkii määrittämään yhtiön toiminnan vaatiman taloudellisen pääoman määrän. Tämä riskienlaskentamalli perustuu pitkälti Solvenssi II:n mukaiseen malliin eli riskit lasketaan modulaarisesti ja ne summataan ottaen huomioon riskien väliset yhteisvaikutukset. Kyseistä mallia on yksinkertaistettu niiden riskien osalta, joiden merkitys keskinäiselle run off -yhtiölle on vähäinen. Toisaalta myös joidenkin riskien osalta on sovellettu omaa sisäistä siirtymäsäännöstä, jotta saavutetaan hallittu siirtymä uuteen kehikkoon. Eri riskitekijöistä huomioidaan eksplisiittisesti seuraavat pääriskilajit ja niiden alariskilajit: Markkinariski Osakeriski Kehittyneet markkinat Muut Epälikvidit sijoitukset Korkoriski Kiinteistöriski Valuuttariski Korkomarginaaliriski Vakuutusriski Operatiivinen riski Yhtiön soveltaman sisäisen mallin merkittävin poikkeama Solvenssi II -kehikkoon on epälikvidien sijoitusten luokittelu omaksi alariskilajiksi. Syynä tähän on, että yhtiön ei ole tarkoitus tehdä uusia vastaavia sijoituksia ja jäljellä olevien osalta niiden määrää tullaan vähentämään pitkälti sijoitusten normaalin erääntymisen kautta. Tämä noudattaa tavallaan Solvenssi II -kehikon sisältämää osakeriskien siirtymäsäännöstä, joskin laajennettuna pääoma- ja kiinteistösijoitusrahastoihin. Tällä tavoin yhtiö katsoo parhaiten saavuttavansa vastuuvelan asettamat pitkän aikavälin tavoitteet. Riskinkantokykyä määritettäessä diskonttokorkona käytetäänkin pitkälti Solvenssi II -kehikon riskitöntä korkoa, johon lisätään erillinen likviditeettipreemio (vrt. Solvenssi II -kehikon volatiliteettikorjaustekijä). Pääomaa, jota vastaan riskiä otetaan, kutsutaan riskinkantokyvyksi. Riskinkantokyky vastaa pitkälti asetusten mukaisen kehikon pääomaa, jossa vastuuvelkaan ei sisällytetä pääoman purkautumisen kautta maksettavia lisäetuja ja jossa vastuuvelan markkinaehtoinen arvo lasketaan soveltaen yhtiön sisäistä diskonttokorkoa. Sisäisen mallin mukaan laskettua riskin yhteismäärää suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn, eikä suhdeluku saa normaalitilanteessa ylittää 110 prosentin tasoa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoiteluotettavuustaso vastaa A-luottoluokituksen omaavan yrityksen vakavaraisuutta. Yhtiön on tarkoitus tulevien vuosien aikana sopeuttaa riskinottoaan ja mahdollisten lisäetujen jakoa siten, että pitkän aikavälin tavoitteet pystytään täyttämään. Sisäisellä mallilla on myös ohjaava vaikutus yhtiön myöntämiin lisäetuihin. Yhtiön hallitus on vahvistanut vakuutusyhtiölain mukaisesti lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja yhtiö on julkaissut nämä internetsivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti se osa vakavaraisuuspääomasta, jota ei tarvita riskien kantamiseen asetetulla luotettavuustasolla, jaetaan lisäetuina vakuutuksenottajille. Tarvittavaa vakavaraisuuspääomaa määritettäessä sovelletaan sisäistä mallia. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen ja sitä kautta eri aikoina päättyvien vakuutuksien tasapuoliseen kohteluun päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa. 2.3 Keskeiset riskitekijät Markkinariski Osalle sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan johtaa laskentamalleja, joilla voidaan määrällisesti mitata otettujen riskien tasoa. Osa riskeistä on puolestaan sellaisia, joita on vaikea kuvata laskentamalleilla, ja ne ovatkin enemmän itse toimintaan liittyviä. Alla on kuvattu ensin niitä riskitekijöitä, joita mitataan määrällisesti. Osakeriski kuvaa osakekurssien arvonmuutosriskiä tietyissä stressitilanteissa. Tämän osalta menettely on tulevaa Solvenssi II -standardikehikkoa myötäilevä eli stressitekijät on määritelty kolmelle eri kategorialle: kehittyneet osakemarkkinat, kehittyvät osakemarkkinat ja epälikvidit sijoitukset. Epälikvidit sijoitukset -luokka pitää sisällään pääomarahastot ja epäsuorat kiinteistörahastot. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvien omaisuuden ja velkojen muutosten nettovaikutusta yhtiön kantokykyyn. Tämä on selkeästi keskeisin tekijä, jossa omaisuuden ja velkojen välillä on riippuvuutta. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen arvo laskee, mutta kun vastuuvelka lasketaan markkinaehtoisesti, myös velan arvo laskee. Korkotason muutoksen vaikutus riippuu siis siitä, kuinka omaisuus ja velka yhdessä muuttuvat. Korkoriskiä mitataan olettamalla korkojen nousevan/laskevan paralleelisti ja laskemalla tämän vaikutus sekä omaisuuteen että velkaan. Noususta ja laskusta valitaan riskitekijäksi se, josta koituu suurempi negatiivinen vaikutus yhtiön kantokykyyn. Kiinteistöriski kuvaa suorien kiinteistösijoitusten arvonmuutosriskiä tietyille stresseille. Epäsuorat kiinteistösijoitukset luetaan pääsääntöisesti osakesijoituksiin kuuluviksi. Valuuttariski kuvaa valuuttamääräisten sijoitusten arvonmuutosriskiä valuuttakurssien muuttuessa. Yhtiön sijoitussuunnitelmassa on asetettu valuuttariskille tavoitesuojaustaso. Korkomarginaaliriski kuvaa korkosijoitusten vastapuolesta syntyvää luottoriskiä eli sitä, että vastapuoli ei kykene suorittamaan sopimuksen edellyttämiä taloudellisia velvoitteita. Sijoitustoiminnan tuloksen vaikutus Suomi-yhtiön kokonaistulokseen on keskeinen. Tämä näkyy suoraan myös yhtiön soveltaman riskienlaskentamallin tuloksista. Kokonaisriskistä noin 80 prosenttia tulee edellä kuvatuista tekijöistä eli markkinariskistä. Tätä markkinariskiä Vuosikertomus

16 eli sijoitusten arvonmuutosriskiä mitataan yhtiön sisäisellä riskienlaskentamallilla. Lisäksi sijoitustoimintaan liittyy muita riskitekijöitä, joita on seuraavassa kuvattu kvalitatiivisesti. Vakuutusyhtiölaki asettaa tietyt vaatimukset omaisuudelle, jolla voidaan kattaa yhtiön vastuuvelka. Tätä yhtiö hallinnoi luetteloimalla omaisuutensa lain kriteerien mukaisesti ja seuraamalla säännöllisesti, että vastuuvelan kate täyttää lain ja viranomaismääräysten sille asettamat vaatimukset. Sijoitustoiminta on ulkoistettu sen ohjausta lukuun ottamatta, erityisesti omaisuusallokaatiosta päättää yhtiön oma henkilöstö. Yhtiön oman sijoitustoiminnan ohjauksen tehtävänä on varmistaa se, että ulkoistettu toiminta täyttää yhtiön tavoitteet ja että kaikilta osin toimitaan yhtiön hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman määrittelemissä puitteissa. Oma sijoitusorganisaatio vastaa myös siitä, että ulkoistamissopimukset ovat yhtiön kannalta riittävän turvaavia. Yhtiö suosii sijoitustoiminnassaan instrumentteja, joiden riskiluonne on selkeästi aukaistavissa, ja välttää näin ollen komplekseja strukturoituja tuotteita. Lisäksi niissä omaisuusluokissa, joissa yksittäisten sijoitusten riskiluonne voi vaihdella huomattavastikin, on raportoinnissa kiinnitetty erityisesti huomioita koko omaisuusluokan riskiraportointiin. Sijoitustoiminnassa käytetään myös aktiivisesti johdannaisia. Näitä voidaan käyttää sekä markkinariskien suojaukseen että riskitason lisäämiseen. Johdannaissopimuksia tehdään säännellyillä markkinoilla tai sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on riittävä pitkäaikainen luottoluokitus. Sallittuja instrumentteja ovat tavanomaiset optiot, termiinit, futuurit, koronvaihtosopimukset sekä muut hallituksen erikseen hyväksymät instrumentit. Eksoottiset johdannaiset on pääsääntöisesti kielletty. Johdannaiset otetaan huomioon yhtiön sisäisessä riskienlaskennassa Vakuutusriski Vakuutusriski koostuu yhtiön vakuutussopimusten sisältämistä taloudellisista riskeistä, jotka aiheutuvat kuolevuuden tason muutoksesta, eliniän pitenemisestä, työkyvyttömyyden ja sairastuvuuden muutoksista, takaisinostojen lisääntymisestä tai vähenemisestä sekä liikekulujen tason muutoksista. Näiden riskien taso ei vuoden varrella juuri muutu. Myös näitä riskejä tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskienhallinnassa. Vakuutussopimusten sisältämien korkolupausten (asiakkaiden vakuutussäästöille vakuutussopimuksen mukaan hyvitettävä 4,5 prosentin laskuperustekorko) riskit sisältyvät markkinariskiin lukeutuvaan korkoriskiluokkaan. Kyseistä riskiä arvioidaan generoimalla ennusteet vastuuvelan tulevista kassavirroista ja laskemalla saatujen kassavirtojen pääoma-arvo eri korkokäyrillä. Laskettaessa pääoma-arvoa käytetään sisäisen mallin mukaista diskonttokorkoa. Vallitsevassa markkinakorkoympäristössä, jossa luvattu laskuperustekorko ylittää korkosijoituksista saatavan tuoton, merkittävä riskilähde syntyy siitä, että asiakkaat lykkäävät yksilöllisen eläkevakuutuksen maksusuoritusten aloittamista. Yhtiön on tarkoitus vuoden 2015 aikana kehittää tämän ilmiön mallintamista, kuten myös pyrkiä löytämään keinoja kyseisen riskin hallintaan. Vakuutustoiminnan sisältämien biometristen riskien (esim. kuolevuus) osalta vastuuvelan riittävyyttä seurataan jatkuvasti erilaisten analyysien avulla. Tarvittaessa vakavaraisuuslaskennassa käytettäviä biometrisia oletuksia muokataan vastaamaan paremmin arviota tulevasta kehityksestä. Tämä riski liittyy myös vakuutusmaksujen tasoon niissä vakuutuslajeissa, joissa laskuperusteen mukainen riski-intensiteetti on osoittautunut alijäämäiseksi. Suuressa osassa yhtiön vakuutuskantaa vakuutussopimukset eivät mahdollista maksujen korotuksia vakuutusliikkeen alijäämäisyyden vuoksi, mutta niiden vakuutussopimusten kohdalla, joissa on tarvetta korotuksiin ja siihen on yksipuolinen oikeus, kyseistä oikeutta on tarkoitus myös käyttää. Vastuuvelan riittävyydestä huolehtimalla luodaan oikea perusta lisäetujen määrittelylle. Vakuutustoimintaan liittyvä riski on myös liikekuluriski eli se, riittääkö yhtiön vakuutuksistaan perimä kuormitustulo kattamaan vakuutusten hoidosta aiheutuvat kulut yhtiön jäljellä olevana toiminta-aikana. Tätä seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa vastuuvelkaa täydennetään siten, että kokonaiskustannuskuormitus on riittävä tulevien liikekulujen kattamiseksi. Yhtiön vakuutuskannan hoitojärjestelmät ovat vanhoja ja perustuvat vanhahkoon tietojenkäsittelytekniikkaan. Järjestelmät ovat toimivia ja kustannustehokkaita käytössä. On todennäköistä, että niiden tekninen ympäristö joudutaan jossakin vaiheessa uusimaan. Uusimispakko on riski, jota seurataan jatkuvasti. Järjestelmien vanhahko tietotekniikka lisää myös niiden vaatimaan kehitys- ja ylläpitotyöhön liittyvää henkilöriskiä. 30 Vuosikertomus 2014

17 Suomi-yhtiön vastuuvelan jakautuminen luokkiin ja kunkin luokan vastuuvelan keskimääräinen duraatio ilmenevät seuraavasta taulukosta: Vastuuvelka milj. Vastuuvelka milj. % Duraatio Henkivakuutus - Laskuperustekorko 4,5 % 1 046,7 991,2 26,0 % 8,8 Yksilöllinen eläkevakuutus - Laskuperustekorko 4,5 % 2 419, ,3 61,0 % 7,5 Ryhmäeläkevakuutus - Laskuperustekorko 3,5 % 826,1 0 0,0 % - Muu vastuuvelka - Perustekoron täyd.vastuu* 448,6 469,4 12,3 % - - Kuormitustulon täyd.vastuu 36,7 19,2 0,5 % - - Muut 46,5 5,0 0,1 % - - Tulevien lisäetujen vastuu 1,1 1,1 0,0 % - Kaikki yhteensä 4 825, ,2 100,0 % 7,9 * = Perustekoron täydennysvastuusta katetaan vuonna 2015 vuotuinen laskuperustekorkovaade siltä osin kuin se ylittää 0,5 %, vuonna 2016 siltä osin kuin se ylittää 1,0 %, vuonna 2017 siltä osin kuin se ylittää 2,0 % ja vuosina siltä osin kuin se ylittää 3,0 %. Yllä olevia riskejä pyritään myös mittaamaan määrällisesti. Yhtiö on laskenut erilaisten skenaarioiden vaikutusta kokonaisvastuuseen Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan taloudellista tappiota, joka aiheutuu prosessien puutteellisuuksista, tietojärjestelmistä, henkilöistä ja ylipäätään ulkoisista tapahtumista. Yhtiön riskienhallinnan toimintaperiaatteissa onkin käsitelty myös toimintojen ulkoistamiseen, henkilöstöön, yhtiön toimintaympäristöön sekä ohjaukseen ja raportointiin liittyviä riskejä. Suomen vakuutussopimuslaki asettaa vakuutusyhtiölle tiukan vastuun yhtiön asiakkailleen antaman informaation oikeellisuudesta. Vaikka Suomi-yhtiö ei enää myönnäkään uusia vakuutuksia, tähän liittyvä riski on edelleen merkittävä. Se koskee jatkuvista sopimuksista annettavaa informaatiota. Riskin merkityksen takia kaikki kirjallinen asiakasinformaatio hyväksytään ennen käyttöönottoa Suomi-yhtiössä silloinkin, kun sen valmistelu ja antaminen on ulkoistettu. Vakuutusten käytännön hoito on ulkoistettu. Sopimusten mukaan hoidosta vastaavalla yhtiöllä on oikeus kehittää hoitoprosesseja edellyttäen, että hoidon laatu säilyy ja ettei toiminnan taloudellinen tulos heikkene esimerkiksi hoitoprosessin yksinkertaistamisen seurauksena. Sitä, että ulkoistaminen johtaa tavoiteltuun lopputulokseen, seurataan jatkuvasti sekä korvaussuhteiden kehityksen että asiakkailta saadun palautteen kautta. Yhtiön oman henkilöstön pieni määrä korostaa avainhenkilöiden pysyvyyden merkitystä. Yhtiön henkilöstön osaamisrakenne on saatu henkilövalinnoilla sellaiseksi, että yksittäisen henkilön poistuminen organisaatiosta ei aiheuta kohtuuttomia ongelmia. Yhtiön työntekijämäärä ei mahdollista tätä pitemmälle menevää varamiehitystä. Henkilöstön pysyvyyttä parannetaan sitouttamalla henkilöstö yhtiöön mm. kilpailukykyisellä kokonaispalkkauksella. Yhtiön toimintaympäristön, kuten vakuutustoimintaa koskevan lainsäädännön, muutokset vaikuttavat Suomi-yhtiön toimintaan rajoitetusti, koska yhtiö ei myy enää uusia vakuutuksia. Vaikutukset ovat lähinnä kustannuksia kasvattavia ja niistä aiheutuva riski hoidetaan edellä kustannuksiin liittyvien riskien käsittelyä koskevassa kohdassa kuvatulla tavalla. Yhtiön julkisuuskuvan säilyminen hyvänä on tärkeää asiakkaiden luottamuksen säilyttämisessä. Tähän liittyviä riskejä yhtiö hallitsee avoimella ja ymmärrettävällä tiedottamisella, jonka pääkohderyhmänä ovat yhtiön asiakkaat. Tiedottamista suunnataan riittävästi myös muille vakuutusyhtiöitä seuraaville tahoille. Ulkoistetut toiminnot hoitaa pääosin yhtiö, jolla on samantyyppistä toimintaa kuin Suomi-yhtiöllä. Tämän vuoksi Suomi-yhtiön on jatkuvasti tunnistettava potentiaaliset intressiristiriitatilanteet ja vältettävä niiden aiheuttamat ongelmat. Ulkoistettujen palvelujen laatua seurataan asiakaspalautteen ja toiminnan tuloksellisuuden kautta. Ulkoistamissopimuksissa minimoidaan mahdollisimman hyvin niiden hallitsemattomaan päättymiseen liittyvä riski. Vuosikertomus

18 2.4. Yhtiön riskiasema Yhtiön riskiasemaa kuvataan yhtiön sisäisen laskentamallin tuloksilla. Alla olevassa taulukossa on kuvattu yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Riskikontribuutio Riskilaji milj. Osake 137 Korko 42 Kiinteistö 44 Valuutta 94 Korkomarginaali 34 Hajautus -84 Markkinariski yhteensä 266 Vakuutus 97 Operatiivinen 19 Hajautus -58 Kokonaisriski 325 Riskinkantokyky 369 Riskisuhde 88 % Tilivuoden lopussa ja koko tilivuoden aikana yhtiö on täyttänyt kaikki voimassa olevat vakavaraisuusmääräykset. 3 Lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskinäisenä yhtiönä, joka ei myönnä enää uusia vakuutuksia, Suomi-yhtiö jakaa ajan mittaan koko vakavaraisuuspääomansa vakuutuksenottajille lisäetuina. Lisäetuja jaettaessa pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: Tavoitteena on jakaa vuosittain lisäetuina se määrä, jolla yhtiön olemassa oleva vakavaraisuuspääoma ylittää yhtiön operatiivisen toiminnan vaatiman vakavaraisuuden. Tämä vakavaraisuusvaade määritellään siten, että se vastaa A-luottoluokituksen omaavan yhtiön vakavaraisuusvaadetta. Yhtiö voi poiketa tästä perussäännöstä, jos sen hallitus katsoo, että esimerkiksi suhdannesyistä on järkevää poiketa tavoitetasosta. Yhtiö voi siis jakaa lisäetuja myös silloin kun vakavaraisuustaso alittaa ko. tavoitetason tai vastaavasti yhtiö voi esimerkiksi suhdanteen huipulla päästää vakavaraisuutensa ylittämään ko. tavoitetason. Lisäeduilla ei kuitenkaan missään tilanteessa vaaranneta viranomaisten asettamia vähimmäisvaatimuksia yhtiön vakavaraisuudelle. Yhtiö pyrkii lain edellyttämällä tavalla jatkuvuuteen lisäetujen osalta, vaikkakin lisäedut tulevat jatkossa todennäköisesti heilahtelemaan selkeästi aiempaa enemmän. Jaettaessa erilaisille vakuutuksille lisäetuja otetaan huomioon ylijäämän määrään vaikuttaneet tekijät (vakuutussopimuksen mukainen laskuperustekorko, kuolevuuskehitys yms.). Vuonna 2008 voimaan tulleen vakuutusyhtiölain mukaan yhtiön tulee esittää vuosittain selvitys siitä, miten lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ovat toteutuneet tilikaudella ja pitkällä aikavälillä. Yhtiön riskiasema vuoden 2014 lopun luvuin oli alle yllä esitetyn tavoitteen ja tämän johdosta lisäetuja ei käytännössä maksettu asiakassäästöille. Tilivuoden aikana yhtiö luovutti ryhmäeläkevakuutuskannan Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiölle (Mandatum Lifelle). Vakuutuskannan luovutuksen yhteydessä kyseisen vakuutuskannan osuus Suomi-yhtiön vakavaraisuuspääomasta siirtyi Mandatum Lifeen osana vastuuvelkaa tulevien lisäetujen vastuussa. Tämän johdosta tilinpäätöksen liitetietojen mukainen lisäetujen kokonaismäärä nousi 184 miljoonaan euroon. Ilman kyseisen kannansiirron osuutta lisäetujen määrä olisi ollut riskivakuutuksille myönnettyjen lisäsummien osuus (1 miljoona euroa). Yhtiön riskiasema on alle yhtiön oman tavoitteen ja yhtiöllä on haasteita vuoden 2016 alussa voimaan tulevien, uusien vakavaraisuusvaatimusten täyttämisen kanssa. Yhtiö on laatinut itselleen suunnitelman sekä omien tavoitteidensa että tulevien tiukentuvien vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi. Yksi osa tätä suunnitelmaa on se, että lähivuosina vakuutuskannan pienentyessä vapautuva pääoma tullaan ensisijaisesti käyttämään yhtiön vakavaraisuusaseman parantamiseen ja näin ollen tulevien lisäetujen maksamisesta tullaan pidättäytymään. Riskienhallintaosiossa on tarkemmin kuvattu yhtiön riskiasemaa sekä laadullisesti että määrällisesti. 32 Vuosikertomus 2014

19 4 Vakuutusmaksutulo Konserni Emoyhtiö Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Henkivakuutus Yhteensä (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulon erittely Henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Yhteensä Yhteensä Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vuosikertomus

20 5 Sijoitustoiminnan nettotuotto Konserni Emoyhtiö Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin Osinkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yritykset Muut tuotot Muut Yhteensä Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Saman konsernin yritykset Muut Muut tuotot Yhteensä Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Sijoitustoiminnan tuotot yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Saman konsernin yritykset 4 2 Muut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Yhteensä Myyntitappiot Sijoitustoiminnan kulut yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan nettotuottoon sisältyy valuuttakurssieroja Vuosikertomus 2014