Sisältö. Lyhyesti. Hallituksen toimintakertomus. Henkivakuutukset OP Ryhmään. Tilinpäätös. Vuosi oli kohtuullinen. Lisäetuja ei voitu antaa

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 Sisältö 1. Lyhyesti Avainlukuja Infografiikka Toimitusjohtajan katsaus Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtaja Jari Sokka Lue lisää s. 6 Lyhyesti Suomi-yhtiölle vuosi 2015 oli kokonaisuutena kohtuullinen. Tilivuonna myös yhtiön hallittu alasajo eteni, kun yksilöllinen henkivakuutuskanta siirrettiin OP Ryhmään. Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konsernin tase oli 3,1 miljardia euroa, käyvin arvoin 3,3 miljardia euroa, ja vakavaraisuusaste oli 17 prosenttia. Lue lisää sivulta 12 Henkivakuutukset OP Ryhmään Suomi-yhtiön hallittu alasajo eteni, kun yhtiön yksilöllinen henkivakuutuskanta siirrettiin tilivuoden lopussa OP Ryhmään. OP on hoitanut yhtiön vakuutuksia ja asiakaspalvelua jo 10 vuotta. Suomi-yhtiön myöntämät pysyvät lisäedut säilyivät kannansiirrossa. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2015 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Vuosi oli kohtuullinen Suomi-yhtiö joutuu nykyoloissa keskittämään sijoituksensa valtaosin matalariskisiin korkosijoituksiin. Korkotason hienoinen nousu painoi sijoitusten tuoton 0,6 prosenttiin. Toiminnallinen tulos oli kuitenkin kohtalainen, sillä korkojen nousu laski yhtiön vastuuvelan markkinaehtoista arvoa. Lisäetuja ei voitu antaa Yhtiö kantaa sijoitusriskin asiakkaiden säästöistä, koska vakuutukset ovat laskuperustekorkoisia, eivät sijoitussidonnaisia. Asiakkaiden säästöille on luvattu korkeita sopimuskorkoja, parhaimmillaan 7,2 prosenttia. Ylimääräisiä lisäetuja tilivuonna ei voitu antaa. 2 Vuosikertomus 2015

3 LYHYESTI Suomi-yhtiöllä kohtuullinen vuosi Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Suomelle (Suomiyhtiö) vuosi 2015 oli kohtalainen. Toiminnallinen eli markkinaehtoinen tulos oli positiivinen markkinakorkojen hieman noustua, sillä korkojen nousu pienensi yhtiön vastuuvelan markkinaehtoista arvoa. Toiminnalliseen tulokseen vaikuttaa taseen kumpikin puoli sekä sijoitusomaisuuden että vastuuvelan arvojen kehitys korkojen muuttuessa. Tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan pitkälti kiinteällä korolla, jolloin vastuuvelan markkinaehtoinen arvo ei tule näkyviin. Korkojen nousulla oli kokonaisuutena suotuisa vaikutus yhtiölle, vaikka korkojen nousu painoi yhtiön korkosijoitusten tuoton negatiiviseksi. Yhtiön sijoituksista valtaosa on korkosijoituksia, joilla pienennetään vastuuvelan arvon heilahteluihin liittyvää riskiä. Yhtiön riskisijoitukset tuottivat hyvin, mutta niiden vähäisyyden takia näiden tuottojen merkitys on yhtiölle marginaalinen. Suomi-yhtiön vastuuvelka eli asiakkaiden vakuutussäästöistä muodostuva vastuu vakuutuksenottajille on pitkäaikaisiin korkosijoituksiin verrattava sitoumus. Yhtiö kantaa sijoitusriskin asiakkaiden säästöissä, koska vakuutukset ovat laskuperustekorkoisia, eivät sijoitussidonnaisia. Lisäksi asiakkaiden säästöille luvatut sopimuskorot ovat korkeita. Ylimääräisten lisäetujen jakamiseen vakuutussäästöille ei ollut edellytyksiä. Korkotason ollessa ennätysmatala yhtiö joutuu sitomaan pääomaa korkolupausten kattamiseen. Tilinpäätöksessä lisäetujen määrää kasvatti henkivakuutuskannan siirto, jonka yhteydessä siirtyi tälle kannalle kuulunut osa yhtiön nettovarallisuudesta. Henkivakuutuskanta siirrettiin OPlle Suomi-yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia vaan ajaa toimintaansa alas. Yhtiön merkittävin toimenpide tilivuonna oli henkivakuutuskannan siirto OPlle. Yhtiö siirsi kaikkiaan vakuutussopimuskokonaisuutta ja miljoonaa euroa vastuuvelkaa OPlle. Vuotta aiemmin Suomi-yhtiö siirsi ryhmäeläkevakuutuskannan Mandatum Lifeen. Suomi-yhtiössä on edelleen noin yksilöllistä eläkevakuutusta. OP on hoitanut Suomi-yhtiön vakuutuksia jo kymmenen vuotta sekä vastannut yhtiön asiakaspalvelusta, sillä Suomi-yhtiö on ulkoistanut OPlle vakuutuskantansa ja pääosin myös sijoituskantansa käytännön hoidon sekä hallintopalvelut. Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat ovat täydentäneet yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Lääketieteen palkinto merkittävästä elämäntyöstä Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin vuoden 2016 tammikuussa 36. kerran, kun valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä palkittiin lääketieteen tohtori, dosentti Aarno Kari uraauurtavasta elämäntyöstään laadunarvioinnin osalta, erityisesti tehohoidon alalla. Palkinnon suuruus on euroa. Sen saajan valitsevat keskeisten lääkärijärjestöjen puheenjohtajat. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjen taideteosten esitteleminen yleisölle. Vuonna 2015 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä avattiin yhdistyksen näyttely Helsinki Noir, joka jatkuu vuoden 2016 loppuun. Lisätietoja vuotta täyttänyt yhtiö on tulossa tiensä päähän Tilivuonna Suomi-yhtiö täytti 125 vuotta. Yhtiö perustettiin 1890, kun suomenmieliset johtajat perustivat henkivakuutusyhtiön tarkoituksenaan ulottaa henkivakuutusturva kansan syvien rivien keskuuteen. Suomi-yhtiö on kautta historiansa ollut merkittävä ja arvostettu toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet yhtiön hallitun alasajon aikaa. Uusia vakuutuksia ei ole myönnetty, ja jo kahtena vuonna yhtiön vakuutuskantaa on siirretty markkinoilla aktiivisesti toimiville yhtiöille. Myös yhtiössä jäljellä olevien yksilöllisten eläkevakuutusten siirtäminen toteutunee vuoden 2016 lopussa. Nykyisessä ympäristössä Suomi-yhtiön kaltaisen keskinäisen henkivakuutusyhtiön toiminta ei ole enää edullista asiakkaille. Jos kannanluovutus etenee suunnitellusti, yhtiön toiminta päättyy vuoden 2016 lopussa. Tämän jälkeen seuraa vielä yhtiön vapaaehtoinen selvitystila. Vuosikertomus

4 AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/-tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase käyvin arvoin, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 0,6 6,8 Sijoitusten jakauma Korkosijoitukset, milj. euroa Osakesijoitukset, milj. euroa Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Muut sijoitukset, milj. euroa Sijoitusten jakauma operatiivisen allokaation mukaan % Rahamarkkina 38 Joukkolainat 50 Valtio 23 Investment grade 15 High yield 3 Emerging market debt 3 Muut 5 Osakkeet yhteensä 4 Suomi 1 Muu Eurooppa 2 USA 0 Japani 0 Kehittyvät markkinat 1 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 3 Pääomasijoitukset 2 Muut 1 Kiinteistöt 6 Suorat 4 Epäsuorat 2 Yhteensä Vuosikertomus 2015

5 SUOMI-YHTIÖN SIJOITUKSET JA VASTUUVELKA 2015 TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA SIJOITUKSET 7% 93% VASTUUVELKA OSAKKEET KORKOSIJOITUKSET YM. KOROT Vakuutussäästöt TUOTTO Vuonna 2015 Korkolupaukset 0,6 % 4,5 7,2 % Lisäedut 2015 lisäetu on 0,0 % ASIAKASTA Suomi-yhtiön vastuuvelka tarkoittaa asiakkaiden vakuutussäästöistä muodostuvaa yhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Sen suuruus on nyt noin 3 miljardia euroa. Vakuutussäästöille on luvattu 4,5 7,2 prosentin vuotuiset korot, mikä on huomattavasti viime vuosien alhaista markkinakorkotasoa enemmän. Yhtiön sijoitusten arvo on lähes 3,2 miljardia euroa. Yhtiöllä on 0,5 miljardia euroa vakavaraisuuspääomaa. Vakavaraisuuspääoma toimii puskurina, joka turvaa asiakkaiden varat vaikeinakin aikoina. Yhtiön sijoitustuotot sekä omaisuus- ja velkaerien arvot vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Korkoliikkeiden taseelle aiheuttaman kokonaisvaikutuksen hallinta on keskeistä Suomi-yhtiön toiminnassa. Lisäeduista päätetään vuosittain yhtiön tuloksen ja vakavaraisuuden perusteella. Nykyinen erittäin matala korkotaso yhdistettynä kiristyviin vakavaraisuusvaatimuksiin aiheuttaa sen, että lisäetuja ei voida antaa. Suomi-yhtiö on viime vuosina vähentänyt osakesijoituksiaan ja lisännyt korkosijoituksiaan. Tällä pienennetään muun muassa vastuuvelan arvon heilahteluihin liittyvää riskiä. Sijoitusten turvaavuus on näin parantunut, mutta samalla tuottojen odotusarvo on laskenut. Vuosikertomus

6 VUOSI 2015 YHTIÖN ALASAJO ETENI TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtaja Jari Sokka Suomi-yhtiön alasajovaihe eteni merkittävästi yksilöllisten henkivakuutusten siirtyessä OP Ryhmään. hyvin pitkälle sen mukaan, miten yleinen korkotaso käyttäytyy. Vuoden 2014 voimakkaan korkojen laskun jälkeen viime vuosi tarjosi niiden lievää nousua, mikä nosti toiminnallisen tuloksemme selvästi positiiviseksi. Kuten ennenkin, hyvän tuloksen vastapainona yhtiöllämme oli matala sijoitustuotto. Tällä kertaa tuotto jäi 0,6 prosenttiin, kun korkosijoitusten ja vastuuvelan korkosuojausinstrumenttien arvot alenivat korkotason noustessa. Hyvälle 17 prosentin tasolle noussut osakesijoitusten tuotto nosti osakkeiden vähäisen määrän vuoksi kokonaistuottoa vain 0,8 prosenttiyksikköä. Sijoitusmarkkinoilla viime vuosi oli monin tavoin vaihteleva. Korkotaso laski vuoden alussa voimakkaasti ja nousi kesään mennessä taas selkeästi. Riskisijoitusten arvot heittelehtivät vuoden mittaan erilaisten talous- ja geopoliittisten suhdanteiden vietävinä. Suomi-yhtiön vuonna 2005 alkanut alasajovaihe otti viime vuoden aikana jälleen merkittävän harppauksen eteenpäin, kun yhtiön pitkäikäisin vakuutuskanta yksilölliset henkivakuutukset siirtyi kannanluovutuksen myötä OP Ryhmän vakuutusyhtiöille. Lisäksi käynnistettiin prosessi, jonka tarkoituksena on siirtää myös jäljelle jääneet vakuutukset aktiivisesti toimivan yhtiön vastuulle ja päättää yhtiön toiminta hallitusti. Jos tilivuotta 2015 tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta, se asemoituu kohtuullisten vuosien kategoriaan. Suomi-yhtiön markkinaehtoinen tuloshan määräytyy Keskeisimmät sijoitusmarkkinoita muokkaavat voimatekijät ovat kuitenkin maailman merkittävien keskuspankkien toimet. Yhdysvaltain keskuspankin päätös koronnostojen aloittamisesta yritettiin tulkita merkiksi tilanteen normalisoitumisesta, mutta vuoden 2016 alkuviikot ovat lisänneet jälleen erilaisia uhkakuvia. Euroopassa keskuspankki on siirtynyt tutkimattomalle alueelle kokeilemaan negatiivisten korkojen tehoa inflaation käynnistämisessä, mutta pelkona on, että vaikutukset ovat aivan muuta kuin toivottiin. Kun vielä otetaan huomioon erilaiset muut Euroopan ongelmat pakolaiskriisi, Kreikan tilanne ja EU:n mahdollinen hajoamien voi olla, että viime vuosi jää loppujen lopuksi historiaan seuraajiaan rauhallisempana. 6 Vuosikertomus 2015

7 Vakavaraisuussääntelyn muutos ja matala korkotaso ajavat yhtiön ahtaalle Henkivakuutusyhtiöille vuosi 2015 oli myös sääntely- ja valvontamielessä merkittävä. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan pitkään valmisteltu Solvenssi II -vakavaraisuussääntely. Vallitsevan ennätysmatalan korkotason vuoksi valvojat ovat joutuneet sallimaan henkivakuutusyhtiöille erilaisia siirtymätoimenpiteitä, jotta vältetään riskisijoitusten massiiviset pakkomyynnit vakavaraisuusvaatimusten kiristyessä. Myös Suomi-yhtiö haki keväällä Finanssivalvonnalta lupaa siirtymätoimenpiteisiin, jotta Solvenssi II -määräykset pystyttäisiin kohtuudella täyttämään. Lupa myönnettiin kesällä, mutta syksyn kuluessa tilanne jälleen muuttui. Yhtiön hallitus tuli perusteellisen pohdinnan jälkeen siihen tulokseen, että vakuutuskannan hoidon kohoava kustannustaso ja alhaisen korkotason olosuhteet yhdistettyinä uusiin vakavaraisuusvaatimuksiin tekevät toiminnan jatkamisesta vaikeaa ja asiakkaidenkin näkökulmasta tehotonta. Tämä johti päätökseen selvittää vakavasti yhtiön toiminnan lopullista päättämistä. Samalla päätettiin hakea Finanssivalvonnalta toista siirtymäsäännöstä, joka mahdollistaa jättäytymisen aikaisempaan, raportointi- ja muilta vaatimuksiltaan merkittävästi kevyempään vakavaraisuuskehikkoon. Edellytyksenä tällöin on, että yhtiön toiminta päätetään lopullisesti vuoden 2018 loppuun mennessä. Käytännössä Suomi-yhtiön toiminnan lopettamisen edellytyksenä on, että jäljellä oleva yksilöllisten eläkevakuutusten kanta kyetään siirtämään aktiivisesti toimivalle vakuutusyhtiölle. Yhtiön hallitus teetti loppuvuoden aikana erilaisia selvityksiä koti- ja ulkomaisten vaihtoehtojen osalta ja päätyi käynnistämään OP Ryhmän kanssa neuvottelut vakuutuskannan luovuttamisesta. Asiakkaiden näkökulmasta perustelut kannan luovuttamiselle ovat käytännössä samat kuin aikaisemmissakin kannanluovutuksissa: luvattujen etuuksien turvaavuuden parantuminen, lisäetujen maksaminen Suomi-yhtiötä nopeammin ja tehokkaammin sekä mahdollisuudet tuotemuutoksiin. Rikkaasta ja lisäetuja avokätisesti jakavasta maineestaan huolimatta Suomi-yhtiö on jo pitkään ollut vakavaraisuudeltaan varsin heikko, eikä uusien lisäetujen jakamiseen toimintaa jatkettaessa olisi pitkiin aikoihin juuri ollut mahdollisuuksia. Varsinainen vakuutustoiminta sujui vuonna 2015 edelleen vakaissa merkeissä. Sekä vuoden lopussa OP Ryhmään siirtynyt henkivakuutuskanta että Suomiyhtiöön jäänyt yksilöllisten eläkevakuutusten kanta olivat edelleen OP-Henkivakuutuksen hoidossa. Vakuutuskannan siirto oli tästä syystä jokseenkin helppo operaatio, vaikka kanta jaettiinkin OP Ryhmässä osaksi OP-Henkivakuutukseen ja osaksi OP Vakuutukseen. Kaiken kaikkiaan itse vakuutuskantaan liittyvät huolet ovat melko vähäisiä. Merkittävin epävarmuutta aiheuttava tekijä liittyy eläkkeiden lykkäämiseen, mikä on ilmiönä osoittautunut ennakkoarvioita yleisemmäksi. On ymmärrettävää, että yleisen eläkeiän nousu ja vakuutussäästöille maksettava korkea laskuperustekorko saavat vakuutetut siirtämään eläkkeen maksun aloittamista. Yhtiön kannalta tämä on kuitenkin erittäin kallista, koska maksamme pidentyneeltä ajalta säästölle markkinakorkoja huomattavasti korkeampaa korkoa. Asiaan on kehitelty ratkaisumalleja, joilla vastuun kasvua pyritään hillitsemään, kuitenkin alkuperäistä vakuutussopimusta kunnioittaen. Näitä malleja yhtiö ottaa käyttöön vielä vuoden 2016 aikana. Merkittävä historia takana, loppusuora edessä Suomi-yhtiö täytti vuoden 2015 aikana 125 vuotta. Taloushistorian näkökulmasta yhtiö on ollut maamme keskeisimpiä taloudellisia toimijoita aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Vuonna 2005 käynnistetty alasajopolku on nyt kuitenkin saavuttamassa päätepisteensä. Yhtiön tuotteet ovat asiakkaalle toki erinomaisia mutta yhtiölle niin kalliita, että vastaavien myyminen nykyolosuhteissa olisi taloudellisesti täysin mahdotonta. Myös vakavaraisuutemme on ollut viime vuodet jatkuvalla koetuksella, ja olemme joutuneet vähentämään sijoitusten riskiä käytännössä koko ajan. Jos toimintaa jatkettaisiin itsenäisesti, jouduttaisiin myös vakuutusten hoitojärjestelmiin investoimaan merkittävästi, mikä ei pienenevä vakuutuskantamme huomioon ottaen olisi taloudellista. Vaikka historiamme onkin menestyksekäs, sillä ei voi enää perustella liiketoiminnan jatkamista, kun taloudelliset realiteetit viittaavat vahvasti toiseen suuntaan. Jos kannanluovutus etenee suunnitellulla tavalla ja viimeisetkin vakuutukset siirtyvät vuoden 2016 lopussa, on Suomi-yhtiöllä edessään vielä yksi vaihe. Yhtiö tulee hakemaan toimilupansa peruuttamista ja tekemään päätöksen vapaaehtoiseen selvitystilaan siirtymisestä. Selvitystilan alkaessa hallitus ja toimitusjohtaja jättävät tehtävänsä ja tilalle valitaan selvitysmies. Sen sijaan edustajisto jatkaa toimintaansa aina selvitystilan loppuun asti. Jos asiat etenevät suunnitellusti, tuo vaihe olisi edessä vuoden 2018 keväällä. Toiminnan lopettamisen suunnittelu ja toteuttaminen ovat monella tavalla haastavia tehtäviä yhtiön hallinnolle ja henkilökunnalle. Haluaisinkin jo tässä vaiheessa kiittää erityisesti yhtiön henkilöstöä, joka on työpaikkojen menettämisnäkymistä huolimatta tehnyt jatkuvasti erittäin laadukasta työtä. Tällaisessa tilanteessa lojaliteetti ja työmotivaatio eivät ole itsestäänselvyyksiä, mutta Suomi-yhtiön henkilökunnassa ne ovat säilyneet korkealla tasolla. Samalla esitän kiitokset yhtiön luottamushallinnolle sekä lukuisille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa sekä käytännön asioiden hoito että vakuutuskantojen luovutuksiin liittyneet toimet ovat sujuneet hyvässä hengessä. Jari Sokka Vuosikertomus

8 Hallinto Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Suomi-yhtiö antaa toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Suomiyhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto on 40-jäseninen. Yhtiökokous käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Edustajiston kokoonpano on sivulla 9. Nimitysvaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajasta ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on sivulla 10. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Vuonna 2015 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on sivulla 11. Toimitusjohtaja ja muu johto Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hoitamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja huolehtia, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön muu johto. Toimitusjohtaja ja muu johto (johtoryhmä) on sivulla 11. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi edelleen Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2015 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta. Ulkoistetun palvelun tuottajalla tulee olla toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä sekä sisäinen tarkastus, jotka valvovat, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä on myös omat sisäisen valvonnan menettelyt sekä sisäinen tarkastus, jotka seuraavat yhtiön omien toimintojen lisäksi ulkoistettuja palveluja. Suomi-yhtiöllä, sen sisäisellä tarkastuksella ja tilintarkastajalla on oikeus saada sisäisen valvonnan sekä tarkastusten tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta. Lisätietoja: Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa yhtiön sijoitustoiminnasta ja asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä annetaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. 8 Vuosikertomus 2015

9 Edustajisto Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 40-jäseninen edustajisto, jonka vakuutuksenottajat ovat valinneet keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. Edustajiston kokoonpano on seuraava: I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, LKT Helsinki Kari Hakala, ekonomi, varatuomari Espoo Lotta Hakala, KTM Espoo Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki Hanna-Leena Hemming, FM, MBA Helsinki Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä Helsinki Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki Kimmo Lundén, VTM, taloustoimittaja Espoo Suvi Rihtniemi, DI, toimitusjohtaja Helsinki II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Kaija Hartiala, lastenlääkäri Turku Ulla Huittinen, maatalousyrittäjä Salo Pentti Huovinen, professori Turku Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku Jaana Laitinen-Pesola, THM, kansanedustaja Pori Sirkka Penttilä, sijoitusasiantuntija Turku Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko Erkki Saario, agrologi Vihti III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Mikko Akselin, toimitusjohtaja Laukaa Timo Ansiomäki, maanviljelijä, urakoitsija Kuhmoinen Hannu Kopola, rakennustarkastaja Lempäälä Kirsi Koski, johtaja Tampere Paula Kurki-Suonio, asianajaja Lahti Timo Lehtinen, yhteyspäällikkö Tampere Reino Ojala, kaupunkineuvos Nokia Reijo Savolin, diplomivälittäjä, yrittäjä Jyväskylä Vuosikertomus

10 IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Juha Hälikkä, sijoitusneuvoja Mikkeli Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Paula Kurki-Suonio, puheenjohtaja Kari Hakala Paula Sihto Margit Hänninen Liperi Raija Kantanen, aluekoordinaattori, sair.hoit. Kuopio Markku Laukkanen, toimittaja, YTM Kouvola Ulla Miettinen, YTM, emäntä Vieremä Tuula Partanen, yhteiskuntatieteiden maisteri Lappeenranta V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Niilo Keränen, lääkintöneuvos, kansaned. Taivalkoski Markku Koski, talousjohtaja Seinäjoki Antti Liikkanen, erikoislääkäri Rovaniemi Arja Lämsä, opettaja, KM Oulu Tapio Pajunpää, maanviljelijä, agrologi AMK Kokkola Tuomo Palojärvi, eläkeläinen, yrittäjä Oulu Jyrki Ristiluoma, varatuomari Oulu Paula Sihto, osastonhoitaja Seinäjoki Helena Tuuri-Tammela, yksikönjohtaja Isokyrö 10 Vuosikertomus 2015

11 HALLITUS Takarivi vasemmalta oikealle Eturivi vasemmalta oikealle Esko Kiviranta Pekka Kantanen Katri Komi Vesa Puttonen Jarmo Leppiniemi Timo P. Nieminen Arja Alho *1950, kansanedustaja, VT, MMM *1953, VTM *1968, MMM *1966, professori, KTT *1948, professori, KTT *1944, kaupunkineuvos *1954, VTT Hallituksen jäsen 2013 Hallituksen jäsen 2010 Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2015 Hallituksen jäsen , 2013 Hallituksen jäsen 2013 Hallituksen jäsen 2007, puheenjohtaja 2013 Hallituksen varapuheenjohtaja , jäsen 2008 TOIMITUSJOHTAJA JA MUU JOHTO Jari Sokka *1961, filosofian kandidaatti, SHV Toimitusjohtaja Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Toiminut vakuutusalalla asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1988, Suomi-yhtiössä sekä vuodesta Yhtiön toimitusjohtaja vuodesta Toiminut vakuutusalalla asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Toimitusjohtajan sijainen Petteri Joensuu *1969, kauppatieteiden maisteri, MBA Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Toiminut rahoitus- ja vakuutusalan sijoitustoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1994, Suomi-yhtiössä vuodesta Petteri Joensuu (vas), Jari Sokka ja Kai Niemi Vuosikertomus

12 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu neljä kiinteistöyhtiötä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Suomi-yhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liiketappio vuodelta 2015 oli 71 miljoonaa euroa (vuodelta 2014 liiketappio oli 109 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen tappio oli 132 miljoonaa euroa (vuodelta 2014 kirjanpidollinen tappio oli 292 miljoonaa euroa). Tilivuonna merkittävin syy kirjanpidollisen tuloksen tappiollisuuteen oli yksilöllisen henkivakuutuskannan luovutus. Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Vakuutuskannan ja sen osan luovutuksessa eli osittaisessa kannansiirrossa tulee siirtyvän vakuutuskannan osuus nettovarallisuudesta siirtää osana vastuuvelkaa. Yhtiön kirjanpidon tuloksessa se näkyy vastuuvelan täydennyksenä ja vaikuttaa näin ollen yhtiön kirjanpidolliseen tulokseen. Myös vertailuvuonna toteutettiin vastaava vakuutuskannan luovutus ryhmäeläkevakuutuksien osalta. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 462 miljoonaa euroa (901 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 17,2 prosenttia (23,7 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 17,2 prosenttia. Vakuutustoiminta Suomi-yhtiö ei ole myöntänyt uusia vakuutuksia vuoden 2004 jälkeen. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu edellä mainitun yksilöllisen henkivakuutusvakuutuskannan luovutuksen jälkeen vajaasta vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP Ryhmän henkivakuutusyhtiölle OP-Henkivakuutus Oy:lle. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeinen tehtävä on seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo vuonna 2015 oli 27 miljoonaa euroa (43 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 12,6 miljoonaa euroa (13,2 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 14,0 miljoonaa euroa (29,3 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy pääosin vuoden 2014 lopulla tapahtuneesta ryhmäeläkevakuutuskannan luovutuksesta Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiölle. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 314 miljoonaa euroa (378 milj. euroa). Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 92 miljoonaa euroa ja eläkevakuutuksen osalta 223 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 18 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä oli 60 miljoonaa euroa. Yhtiön liikekulut olivat 9,6 miljoonaa euroa vuonna 2015 (14,7 milj. euroa). Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100,0 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2014 oli 100,0 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitoveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon. Maksutulon pienentyessä liikekulut eivät kuitenkaan alene vastaavassa tahdissa ja yhtiö onkin varautunut kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla, jonka määrä tilikauden lopussa oli 7,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 108 prosenttia (140 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorko on yhtiön koko vakuutuskannassa pääosin 4,5 prosenttia, joka on markkinakorkoihin verrattuna korkea. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden aikana vastuuvelkaansa 391 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Tästä 220 miljoonaa euroa kohdistui tilivuoden lopussa yhtiön vastuulla olevaan vakuutuskantaan. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 460 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö varautui tilivuoden aikana yksilöllisten eläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 20 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen (12 milj. euroa). Tämä ei sisällä eläkevakuutusten eliniän odotteen kasvusta johtuvaa vastuuvelan täydennystä. Vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (3 806 milj. euroa). Yksilöllisen henkivakuutuksen kannansiirron vaikutus oli miljoonaa euroa vastuuvelkaa alentava. Yksilöllisen henkivakuutuskannan siirto Suomi-yhtiön yhtiökokous hyväksyi syyskuussa 2015 ylimääräisessä yhtiökokouksessaan kannanluovutussuunnitelmat, joiden mukaan Suomi-yhtiön yksilöllinen henkivakuutuskanta luovutettiin OP Ryhmän vakuutusyhtiöille OP-Henkivakuutus Oy:lle ja OP Vakuutus Oy:lle Finanssivalvonta antoi suostumuksen 12 Vuosikertomus 2015

13 vakuutuskannan luovutuksille. Kannanluovutuksissa vakuutetut edut siirtyivät vastaanottaville yhtiöille sellaisinaan entisin ehdoin. Siirtyvän vastuuvelan määrä oli kaiken kaikkiaan miljoonaa euroa, josta OP-Henkivakuutukselle siirtyi miljoonaa euroa ja OP Vakuutukselle 31 miljoonaa euroa. Vakuutuskannan luovutuksessa noin vakuutussopimuskokonaisuutta siirtyi OP Ryhmälle. Siirtyvän vastuuvelan katteena siirtyi vastaanottaville yhtiöille omaisuutta. Siirtyvä omaisuus on kokonaisuutena pääsääntöisesti määritelty pro rata-säännöllä, jolla jokaista omaisuuserää on siirretty sama suhteellinen osuus. Kyseinen suhteellinen osuus on sama kuin koko siirtyvän vastuuvelan suhteellinen osuus koko yhtiön taseesta. Vakuutuskannan luovutussuunnitelmissa on erikseen sovittu, että OP Vakuutus Oy:lle siirtyi omaisuudesta vain rahamarkkinasijoituksia tai vastaavia vähäriskillisiä sijoituksia. Siirtyvän omaisuuden arvostuksessa on sovellettu käypää arvoa. Vakuutuskannan luovutuksessa yksilöllisen henkivakuutuskannan osuus Suomi-yhtiön nettovarallisuudesta eli vakavaraisuuspääomasta siirtyi OP-Henkivakuutukselle osana vastuuvelkaa tulevien lisäetujen vastuussa ja vaikutti näin ollen yhtiön tilivuoden tulokseen. Vakuutuskannan luovutuksen kokonaisvaikutus kirjanpidon tulokseen oli kaiken kaikkiaan noin 120 miljoonaa euroa tulosta heikentävä. Tässä on otettu huomioon edellä mainitun tulevien lisäetujen vastuun, diskonttokoron alentamisen ja muiden luovutussuunnitelmissa sovittujen täydennysten vaikutus. Kannansiirto liittyy Suomi-yhtiön hallittuun alasajoon, sillä käytännössä run off -tilaa ei voida jatkaa kymmeniä vuosia vakuutuskannan keston loppuun asti. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo oli vuoden 2015 lopussa miljoonaa euroa (4 728 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 6,1 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuoden 2014 lopussa vastaava osuus oli 11,3 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 66,1 prosenttia (43,7 prosenttia). Samaan aikaan 16,2 prosenttia (35,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Lainasaamisten osuus oli 4,6 prosenttia (2,5 prosenttia). Kiinteistösijoitusten osuus oli 5,8 prosenttia (6,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Muiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,2 prosenttia (1,3 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Esimerkiksi osakesijoitusten riskikorjattu osuus yhtiön sijoitusomaisuudesta oli edellä esitetyn 6,1 prosentin sijasta 7,0 prosenttia. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 25 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 0,6 prosentin tuottoa (vuoden 2014 tuotto oli 6,8 prosenttia). Vaikka saavutettu sijoitustuotto oli selvästi alempi kuin vuotta aikaisemmin, se ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Kyseistä kokonaistuottovaadetta alensi tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu. Viime vuosina yhtiö on kehittänyt soveltamaansa sijoitustoiminnan ohjausmallia ja parantanut yhtiön sijoitussalkun riskiohjattavuutta. Tilivuoden alusta alkaen yhtiön toimintamalli on sisältänyt vastuuvelkaa kattaville sijoituksille ja vakavaraisuuspääomaa vastaaville sijoituksille omat sijoitusstrategiansa. Toimintamallin muokkaamisen taustalla ovat olleet sekä tulevat kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Uudella toimintamallilla pyritään paremmin vastaamaan vakuutussopimusten sisältämiin velvoitteisiin eli korvauskassavirtoihin (vrt. tasehallintariski). Edellä mainittu tasehallintariski on liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa ja se syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Vastuuvelkaa kattavissa sijoituksissa korkosijoitusten rooli on merkittävä johtuen juuri tasehallintariskin hallinnasta yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan pitkälti kiinteällä korolla. Korkojen nousun takia yhtiön korkosijoitusten tulos painui negatiiviseksi, mutta vastuuvelan arvon alentuessa tätä enemmän yhtiön toiminnallinen tulos oli kuitenkin positiivinen. Tämä edesauttoi yhtiön markkinaehtoisesti lasketun vakavaraisuusaseman myönteistä kehitystä. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutusten etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 1 miljoonaa euroa ja oli käytännössä lähes sama kuin edellisvuonna. Näissä luvuissa ei ole huomioitu vakuutuskannan luovutuksien yhteydessä siirtyneen vakuutuskannan tulevien lisäetujen vastuun vaikutusta. Asiakashyvitysten alhainen määrä selittyy sillä, että yhtiö ei jakanut säästöä sisältäville vakuutuksille lainkaan asiakashyvityksiä tilivuodelta tai vertailuvuodelta johtuen Vuosikertomus

14 korkotason alhaisuudesta ja sen seurauksena tapahtuneesta yhtiön vakavaraisuustilanteen kiristymisestä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso rajoittaa merkittävästi yhtiön mahdollisuuksia maksaa lisäetuja säästöä sisältäville vakuutuksille. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2016 alussa tulivat voimaan vakuutusyhtiölain muutokset, joilla saatettiin kansallisesti voimaan vakuutusyhtiöiden toimintaa säätelevä Solvenssi II -puitedirektiivi. Vakuutusyhtiölain muutokset sisältävät erillisen muutoslain voimaantulolain, jossa on määritelty lain voimaantuloon liittyvät siirtymäsäännökset. Suomi-yhtiö soveltaa vakuutusyhtiölain muutoslain voimaantulolain pykälää 5 (Toimintansa lopettavat vakuutusyhtiöt). Siirtymäsäännöstä ja sen vaikutusta Suomi-yhtiön toimintaan on laajemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2015 lopussa olleet 12 henkilöä (13) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, MMM Katri Komi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön talousjohtaja Kai Niemi. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2014 lopussa tapahtuneen ryhmäeläkevakuutuskannan siirron ja tilivuoden 2015 lopussa tapahtuneen yksilöllisen henkivakuutuskannan siirron jälkeen Suomiyhtiön vakuutuskanta muodostuu tilivuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan yksilöllisistä eläkevakuutuksista. Yhtiö on selvittänyt eri markkinatoimijoiden kanssa mahdollisuuksia kyseisen vakuutuskannan luovuttamiselle ja tätä kautta yhtiön toiminnan lopettamiselle. Tammikuun lopulla 2016 Suomi-yhtiön hallitus teki päätöksen aloittaa neuvottelut OP Ryhmän kanssa jäljellä olevan vakuutuskannan luovutuksesta OP-Henkivakuutus Oy:lle. Järjestely vaatii toteutuakseen yhtiöiden hallitusten hyväksymän luovutussuunnitelman laatimista ja yhtiöiden yhtiökokousten hyväksyntää. Lisäksi järjestelyn toteutumiselle tarvitaan valvovien viranomaisten lupa. Osana tätä hanketta yhtiö on hakenut ja saanut Finanssivalvonnan hyväksynnän edellä mainitun toimintansa lopettavan yhtiön siirtymäsäännöksen soveltamiselle. Tulevaisuuden näkymät Jos Suomi-yhtiö jatkaisi itsenäisenä toimijana, muodostaisi vallitseva ennätysalhainen korkotaso yhdistettynä tuleviin vakavaraisuusvaatimuksiin yhtiön kaltaiselle sijoittajalle suuren haasteen. Ensinnäkin se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakuutussäästöt ylittävästä omaisuudesta korkeiden korkolupausten vakuudeksi. Toisaalta vakavaraisuuskehikko kannustaa pidentämään joukkovelkakirjalainojen duraatiota, ja samalla korkeat riskipääomavaatimukset rajoittavat yhtiön mahdollisuuksia sijoittaa esimerkiksi osakesijoituksiin. Yhtiön vakuutusten hoitojärjestelmät edellyttävät niiden nykyaikaistamista lähivuosina ja tämä lisää alati pienenevälle vakuutuskannalle kohdistuvaa kustannuspainetta. Muun muassa näistä syistä yhtiö onkin päätynyt neuvottelemaan jäljellä olevan vakuutuskannan luovutuksesta. Edellä esitetyn järjestelyn toteutuessa vakuutuskannan luovutus tulisi näillä näkymin tapahtumaan vuoden 2016 lopussa. Tämän seurauksena Suomi-yhtiön toiminta vakuutusyhtiönä loppuisi vuoden 2017 alussa ja toiminta kokonaisuudessaan arviolta alkuvuonna Hallituksen ehdotus tappion ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,31 euroa ja konsernin ,70 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappiota ja voitonjakokelpoisia varoja käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastosta ,38 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden tappio ,55 14 Vuosikertomus 2015

15 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvak. osuutta milj Liikekulut milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,2 100,0 100,0 99,9 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 1,0 6,5 1,6 1,2 6,6 1,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 0,5 6,7 1,7 0,6 6,8 1,7 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 17,2 23,7 24,6 17,2 23,7 24,6 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus

16 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,1 60,7 43,4 Lainasaamiset ( , , ,6 2,5 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,5 49,0 24,8 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,0 9,2 18,6 Osakesijoitukset yhteensä 194 6, , ,0 6,8 15,3 Noteeratut osakkeet (3 97 3, , ,0 2,7 11,7 Pääomasijoitukset (4 96 3, ,0 96 3,0 3,0 3,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 1 0,0 55 1,2 1 0,0 1,2 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 186 5, , ,8 6,2 11,5 Suorat kiinteistösijoitukset 120 3, , ,8 3,6 6,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 66 2, ,7 66 2,1 2,7 5,3 Muut sijoitukset yhteensä 38 1,2 59 1,3 38 1,2 1,3 1,0 Hedge-rahastosijoitukset (6 4 0,1 0 0,0 4 0,1 0,0 0,0 Muut sijoitukset (7 34 1,1 59 1,2 34 1,1 1,2 1,0 Sijoitukset yhteensä , , ,1 75,0 71,2 Johdannaisten vaikutus ,9 25,0 28,8 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 6,7 8,9 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,6 5,9-1,8 Lainasaamiset ( ,0 2,9 5,0 Joukkovelkakirjalainat ,1 9,9-3,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 0,4 0,4 Osakesijoitukset yhteensä ,8 11,2 14,0 Noteeratut osakkeet ( ,9 5,8 16,0 Pääomasijoitukset ( ,7 9,0 8,2 Noteeraamattomat osakkeet ( ,6 54,2 12,0 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,5 8,9 7,6 Suorat kiinteistösijoitukset ,0 3,6 1,2 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 18,2 16,2 Muut sijoitukset yhteensä ,9 2,7 13,7 Hedge-rahastosijoitukset ( ,3-0,2 17,0 Muut sijoitukset ( ,7 2,8 9,3 Sijoitukset yhteensä ,7 6,9 1,9 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -8-0,2-0,2-0,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,6 6,8 1,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat 16 Vuosikertomus 2015

17 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 17,2 23,7 24,6 17,2 23,7 24,6 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Vuosikertomus

18 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Muut vakuutustekniset kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2015

19 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vuosikertomus

20 TASE Konserni Emoyhtiö Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto Takuupääoma Muut rahastot Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuudet - 12 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat (9) Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus 2015