TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA

Transkriptio

1 TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA VUOSIKERTOMUS 2013

2 Sisältö 1. Lyhyesti Infografiikka Avainlukuja Toimitusjohtajan katsaus Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtaja Jari Sokka Lue lisää s. 7 Hyvä vuosi Tulostavoitteet ylitettiin vuonna Markkinakorot nousivat, ja yhtiön markkinaehtoinen tulos oli hyvä. Se oli paljon parempi kuin edellisvuonna, jolloin sijoitustuotot olivat korkeammat, mutta markkinakorot laskivat. Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konsernin tase oli 5,7 miljardia euroa, käyvin arvoin 6,2 miljardia euroa, ja vakavaraisuusaste 25 prosenttia. Lue lisää sivu 15 Lisäetuja 43 miljoonaa euroa Asiakkaille yhtiön hyvä vuosi näkyi asiakashyvityksissä. Lisäetuja annettiin yhteensä 43 milj. Parhaimmillaan asiakkaat saavat säästöilleen tuottoa 8,2 %. Edut vuodelta 2013 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2014 aikana. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2013 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Kokonaisuuden hallinta keskeistä Asiakkaille annettujen korkeiden korkolupausten rahoittaminen on yhtiölle vaativaa. Yhtiö ei hae toiminnassaan ensisijaisesti kovia sijoitustuottoja, vaan sellaista kokonaistulosta että velvoitteista selviydytään vakavaraisuutta vaarantamatta. Keskeistä on taseen kokonaisvaltainen hallinta. Vuonna 2013 tässä onnistuttiin hyvin. 2 Vuosikertomus 2013

3 LYHYESTI Hyvä vuosi Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Suomelle (Suomiyhtiö) vuosi 2013 oli hyvä. Siksi asiakkaille voitiin antaa lisäetuja miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Yhtiön toiminnassa on nykyään keskeistä hallita sitä kokonaisvaikutusta, jonka markkinakorkojen liikkeet aiheuttavat yhtiön taseen kummallekin puolelle. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yhtiöllä on vaativat velvoitteet rahoittaa asiakkaiden vakuutussäästöille luvatut korkeat vuosituotot. Tavoitteena on tasapaino, jota kuvataan infografiikalla sivuilla 4 5. Vuonna 2013 markkinakorot nousivat hieman. Korkomuutosten vaikutukset olivat yhtiölle kokonaisuutena positiiviset. Markkinaehtoinen eli toiminnallinen tulos oli hyvä, vaikka sijoitustuotto oli matala. Tulos oli parempi kuin edellisvuonna, jolloin korot laskivat ja yhtiön sijoitukset tuottivat hyvin. Suomi-yhtiö hoitaa asiakkaansa vakuutuksia. Yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia vaan toimii ns. run off -yhtiönä ja keskittyy yhtiössä olevan vakuutus- ja sijoituskannan hoitoon. Tilivuonna suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 11,1 prosenttia. Laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä Suomiyhtiön osuus oli 21,6 prosenttia. Suomi-yhtiö kuuluu yli 6 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan maan suurimpiin sijoittajiin. Toimintansa ohjauksessa Suomi-yhtiö määrittää vastuuvelan arvon markkinaehtoisesti, EU:n Solvenssi II -direktiiviä ennakoiden. Tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan edelleen nykysäännöin kiinteällä korolla. Lisäetuja annettiin 43 miljoonaa euroa, vakuutussäästöjen tuotto jopa 8,2 prosenttia Vuodelta 2013 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 23 miljoonaa euroa. Lähes kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille annettiin tilivuodelta 1,0 prosentin asiakashyvitys. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotuksia ja vakuutusmaksujen alennuksia jatkettiin edellisvuoden tasolla. Ns. vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin erityisetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Nämä vanhat vakuutukset ovat olleet Suomi-yhtiössä voimassa jo ja ovat edelleen voimassa. Vuodelta 2013 vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 8,2 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta sekä tilivuoden 1,0 prosentin asiakashyvityksestä. Muiden vakuutussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2013 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,5 prosenttia. Lisäedut vuodelta 2013 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2014 aikana. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiössä työskenteli tilivuoden lopussa 11 henkilöä. Yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjola-ryhmään vakuutuskantansa ja sijoituskantansa käytännön hoidon sekä hallintopalvelut. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääketieteen palkinto merkittävästä elämäntyöstä Suomi-yhtiö on yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa jo vuodesta 1981 palkinnut vuosittain lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Vuoden 2014 tammikuussa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin 34. kerran, kun valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä palkittiin professori Inkeri Elomaa pitkäjänteisestä ja erittäin ansiokkaasta elämäntyöstä syöpäpotilaiden hyväksi. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinnonsaajan valitsevat keskeisten lääketieteen järjestöjen edustajat. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjen taideteosten esitteleminen yleisölle. Vuonna 2013 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä oli STSY:n jäsenten taidetta esillä koko perheen näyttelyssä Metsäretki. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta Vuosikertomus

4 Suomi-yhtiön sijoitukset ja vastuuvelka 2013 TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA SIJOITUKSET VASTUUVELKA 15 % 85 % OSAKKEET KORKOSIJOITUKSET YM. KOROT Vakuutussäästöt TUOTTO Vuonna 2013 Korkolupaukset 1,7 % 3,5 7,2 % Lisäedut 2013 lisäetu on 1,0 % ASIAKASTA Suomi-yhtiön vastuuvelka tarkoittaa asiakkaiden vakuutussäästöistä muodostuvaa yhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Sen suuruus on nyt noin 5 miljardia euroa. Vakuutussäästöille on luvattu 3,5 7,2 prosentin vuotuiset korot, mikä on huomattavasti viime vuosien alhaista markkinakorkotasoa enemmän. Yhtiön sijoitusten arvo on noin 6 miljardia euroa, eli sillä on miljardi euroa vakavaraisuuspääomaa. Vakavaraisuuspääoma toimii puskurina, joka turvaa asiakkaiden varat vaikeinakin aikoina. Suomi-yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve alenee vakuutuskannan pienenemisen myötä. Vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Lisäeduista päätetään vuosittain yhtiön tuloksen ja vakavaraisuuden perusteella, ja ne saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. EU-säännöksiä ennakoiden Suomi-yhtiö on viime vuosina vähentänyt osakesijoituksiaan ja lisännyt korkosijoituksiaan. Sijoitusten turvaavuus on näin parantunut, mutta samalla tuottojen odotusarvo on laskenut. 4 Vuosikertomus 2013

5 Tavoitteena tasapaino Suomi-yhtiön asiakkaiden vakuutussäästöille on vakuutussopimuksissa luvattu 3,5 7,2 prosentin vuotuinen korko markkinakorkojen tasosta riippumatta. Yhtiön sijoitustuotot sekä pääoma- ja velkaerien arvot sen sijaan vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Näiden muutosten vaikutusta Suomi-yhtiön vakavaraisuus- ja riskiasemaan tasapainotetaan asiakkaille maksettavien lisäetujen määrää säätelemällä. Korkoliikkeiden taseelle aiheuttaman kokonaisvaikutuksen hallinta on keskeistä Suomiyhtiön nykyisessä toiminnassa. Vapautuva vakavaraisuuspääoma Sijoitustoiminnan tuotto Vastuuvelan arvonmuutos Korkolupaukset Lisäedut Lisäetuja voidaan maksaa Vuoden aikana saatujen sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ylittää asiakkaille annetut korkolupaukset. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen maksettavien lisäetujen suuruudesta. Yhtiö ei suoriudu sitoumuksistaan Sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ei riitä asiakkaille annettujen korkolupausten täyttämiseen. Tässä tilanteessa yhtiön toiminta ei voisi jatkua. Pienentääkseen sijoitustensa arvon heilahteluihin liittyvää riskiä Suomi-yhtiö on viime vuosina lisännyt matalariskisten korkosijoitusten osuutta sijoitussalkussaan. Lisäksi yhtiö suojautuu tase-eriensä arvonmuutoksilta koronvaihtosopimuksilla. Vuosikertomus

6 AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/-tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase käyvin arvoin, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 11,1 11,3 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 1,7 8,7 Sijoitusten jakauma Korkosijoitukset, milj. euroa Osakesijoitukset, milj. euroa Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Muut sijoitukset, milj. euroa Sijoitusten jakauma milj. euroa Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset 694 Muut sijoitukset 61 6 Vuosikertomus 2013

7 Lisäetuja asiakkaille edellisvuotta enemmän Hyvän toiminnallisen tuloksen ansiosta asiakkaille voitiin antaa huomattavasti edellisvuotta paremmat lisäedut. Toimitusjohtaja Jari Sokka TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 2013 muodostui Suomi-yhtiölle ja sen asiakkaille erittäinkin hyvä, vaikka joillain mittareilla tarkastellen voisi arvella toisin. Sijoitustuotto jäi vaatimattomaan 1,7 prosenttiin, mikä johtui ennen muuta korkosijoitusten negatiivisesta tuotosta. Salkustamme on korkosijoituksiin sijoitettu lähes kolme neljännestä, eikä osakesijoituksille saatu yli 16 prosentin tuotto riittänyt nostamaan sijoitusten tuottoa kovin korkealle. Korkosijoitusten negatiiviseen tuottoon vaikutti keskeisesti kaksi asiaa: Yhtäältä yleinen korkotaso nousi vuoden aikana, jolloin salkussa olevien korkosijoitusten arvo aleni. Toisaalta salkun suojaaminen korkojen laskun varalta niiden ollessa nousutrendillä oli tappiollista, vaikkakin välttämätöntä. Korkotason nousulla on kaltaisellemme henkivakuutusyhtiölle kuitenkin positiivinen vaikutus, tilivuonna sijoitustappioita merkittävämpi. Vastuumme asiakkaille ovat pitkäaikaisiin korkosijoituksiin verrattavia sitoumuksia. Siksi niiden arvo yhtiön markkinaehtoisessa taseessa pieneni merkittävästi korkojen nousun seurauksena. Lopputulos olikin yhtiömme kannalta alhaisesta tuottoprosentista huolimatta parempi kuin edellisvuonna, jolloin sijoitustuotto oli lähes 9 prosenttia. Markkinaehtoinen tuloksemme nimittäin nousi käyttämiemme laskentaperiaatteiden mukaan 158 miljoonaan euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 56 miljoonaa euroa. Asiakkaillemme tuloksen parantuminen näkyi asiakashyvityksissä, joita annoimme vuodelta 2013 lähes kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna. Edellä kertomani kuvaa sitä melko ristiriitaiselta vaikuttavaa tilannetta, jonka kanssa joudumme päivittäin toimimaan. Henkivakuutusyhtiön ei voi ajatella olevan tuottoa maksimoimaan pyrkivä rahakasa. Yhtiömme toiminnassa nousee keskeiseksi taseen kokonaisvaltainen hallinta. Taseen vastattava ei ole vain omaa pääomaa vaan hyvin tiukoin ehdoin asiakkailta otettua velkaa. Tämän vastuuvelan ominaisuudet sanelevat pitkälti myös sen, kuinka sitä vastaava omaisuus pitää sijoittaa. Käytännössä Suomi-yhtiöllä ei ole enää mahdollisuutta kasvattaa voimakkaasti osakeriskiä, vaikka markkinatilanne näyttäisi houkuttelevalta. Sen sijaan tehtävämme on maksaa luvatut etuudet täsmällisesti ja sovitun mukaisesti. Haastetta totta kai riittää myös sijoitustoiminnalle, sillä valtaosaan vakuutussopimuksista on kirjattu 4,5 prosentin ja Suomi-yhtiön erityisedun kanssa jopa 7,2 prosentin korkolupaus. Kokonaisuutena hyvä vuosi Vuosi 2013 oli siis yhtiöllemme hyvä, vaikka vuoden varrella tilanne vaihteli. Keväällä markkinatilanne oli pahimmillaan varsin heikko, mutta erityisesti loppukesä pelasti paljon. Syksyllä tunnelmat taloudessa ja markkinoilla taas synkentyivät, mutta erityisesti joulukuussa usko palasi ja vuosi päättyi valoisasti. Sen sijaan vuoden 2014 alettua korkotaso on laskenut melko reippaasti, mikä on tuloksemme kannalta ikävää. Yleisesti on kuitenkin vallalla usko korkotason nousuun talouden Vuosikertomus

8 elpyessä, joten olemme edelleen toiveikkaita myös kuluvan vuoden suhteen. Tosin tätä kirjoittaessani Euroopan geopoliittinen tilanne on Ukrainan tapahtumien seurauksena jonkin verran järkkynyt, ja sen vakiintuminen lienee edellytys myös talous- ja markkinanäkymien paranemiselle. Tasapuolisuus edellyttää maksunkorotuksiakin Suomi-yhtiö on jo kymmenettä vuotta run off -tilassa. Tänä aikana ei ole myyty uusia vakuutuksia, mutta vakuutuskannassamme on edelleen pyöreästi vakuutusta. Osa niistä on hyvinkin kauan sitten otettuja. Tällaiset vakuutukset sisältävät etuja, jollaiset ovat käytännössä jo poistuneet aktiivisesti toimivien yhtiöiden myyntivalikoimista. Vakuutustoiminnan alasajovaihe olisi teknisesti helpoin hoitaa siten, että mitään ei muuteta. Tällöin kuitenkin voi käydä niin, että vakuutuskannan eri osien kohtelu ei enää olisikaan tasapuolista. Periaate on, että jokainen vakuutuskannan osa vastaa omasta osuudestaan yhtiön menoista. Suomi-yhtiön vakuutuksista erityisesti ryhmäeläkevakuutuksissa ja sairauskuluvakuutuksissa ei edellä mainittu periaate ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Ryhmä eläkevakuutuksissa etuutta maksetaan usein eläkkeelle jäämisestä eliniän loppuun, joten yleinen elinajan piteneminen heikentää tämän kannan osan kannattavuutta merkittävästi. Vastaavasti sairauskuluvakuutus on osoittautunut jatkuvasti tappiolliseksi. Siksi yhtiö on pyrkinyt korjaamaan tilannetta korottamalla maksuja siltä osin kuin vakuutusehdot sen mahdollistavat. Osa asiakkaistamme on luonnollisesti ollut päätöksiimme tyytymättömiä, mutta valitettavasti tämä on ainoa tapa, jolla voidaan varmistaa erityyppisten vakuutusten tasapuolinen kohtelu. Suomi-yhtiöhän on keskinäisenä yhtiönä asiakkaidensa omistama eikä sillä ole muuta varallisuutta kuin asiakkaiden varat. Yhden asiakkaan vakuutuksen subventoiminen on siis pois muilta asiakkailta. Matala korkotaso vaikeuttaa korkeiden korkolupausten täyttämistä Suomi-yhtiö jakoi vuodelta 2013 lähes kaikille vakuutussäästöille yhden prosentin ylimääräisen asiakashyvityksen. Yhdessä laskuperustekoron ja vanhoille vakuutuksille aikanaan annettujen pysyvien erityisetujen kanssa vakuutussäästöjen tuotto saattaa tilivuodelta nousta jopa yli kahdeksan prosentin. Nykyisessä matalien korkojen ympäristössä tällaisen tuotteen menekki olisi varmasti hyvä, mutta yhtiön näkökulmasta se on erittäin vaativa hoitaa ja ennen kaikkea rahoittaa. Matalan korkotason jatkuminen tekee ylimääräisten lisäetujen maksamisen koko ajan vaikeammaksi. Asiakkaidemme kannalta tilannetta kylläkin parantaa se, että yhtiön kannan pienentyminen vapauttaa pikku hiljaa pääomaa, jota voidaan jakaa lisäetuina vakuutuksille. Käytännössä nytkin asiakashyvitykset jaetaan pääomasta eikä sijoitusten tuotosta. Jatkossa tätäkin mahdollisuutta rajaa kuitenkin vakavaraisuus- ja pääomavaateiden kiristyminen. Lisäongelmia aiheuttaa se, että asiakashyvitysten myöntäminen vakuutussäästöille kasvattaa samalla yhtiön vastuuvelkaa eli velkaa asiakkaille. Työlistallamme vuodelle 2014 onkin miettiä, olisiko olemassa tapa myöntää asiakashyvitykset asiakkaille ilman samanaikaista vastuuvelan kasvua. Haasteita ja huolenaiheita Vaikka Suomi-yhtiön toiminta on pääpiirteissään vakaata ja ennakoitavaa, joitakin huolenaiheita on syytä nostaa esille. Yksi niistä on henkivakuutustoimintaa koskevan viranomaissääntelyn murrosvaihe. Vuosia valmisteltu EU-tason vakavaraisuussäännöstö Solvenssi II nytkähti viime vuoden aikana eteenpäin ainakin yhden askeleen, kun lopulliseksi voimaantuloajaksi vahvistui vuoden 2016 alku. Varsinainen sisältökin hahmottui jossain määrin, mutta epävarmuutta on edelleen tarkkojen määräysten ja myös niiden kansallisen soveltamisen suhteen. Yleispiirteenä on vakavaraisuutta koskevien 8 Vuosikertomus 2013

9 määräysten kiristyminen. Tämä tuottaa yhtiöllemme melkoisesti päänvaivaa, kun ottaa huomioon Suomiyhtiön korkeat tuottolupaukset. Toinen maininnan arvoinen huoli liittyy vakuutuskantamme hoitojärjestelmiin. Suomi-yhtiön vakuutuskantaa hoitaa OP-Henkivakuutus, mutta ryhmäeläkevakuutuksia lukuun ottamatta vakuutusten hoitojärjestelmät ovat Suomi-yhtiön omistuksessa ja peräisin 1980-luvulta. Vaikka järjestelmät ovat varmatoimisia, ne ovat väistämättä tulossa elinkaarensa päähän. Kuriositeettina todettakoon, että henkivakuutusjärjestelmällämme on aivan aidosti ns. viimeinen käyttöpäivä. Muutosten tekeminen järjestelmän käyttöiän pidentämiseksi maksaisi asiantuntijoiden mukaan enemmän kuin kokonaan uusi järjestelmä. Edessä on siis laaja savotta järjestelmien uusimiseksi. Tähän liittyvä selvitystyö aloitettiin vuoden 2013 lopulla, ja ratkaisuja asiassa toivotaan saatavan vielä vuoden 2014 aikana. Sijoitustoiminnan alueella haasteet liittyvät ennen kaikkea sijoitussalkun muokkaamiseen taseen pienentyessä. Osa varoistamme on edelleen sijoitettuna varsin epälikvideihin kohteisiin, joista tärkeimpiä ovat kiinteistöt sekä pääomaja kiinteistörahastot. Nämä sijoitukset tarjoavat toki pitkällä aikavälillä kohtuullisen korkeaa tuottoa, mutta niiden osuutta sijoitussalkusta tulisi pienentää sitä mukaa kuin yhtiön alasajovaihe etenee. Toisaalta niiden myyminen ei aina ole ongelmatonta varsinkaan silloin, kun tuotosta ei haluta liiaksi tinkiä. Tärkeää onkin suunnitella ja toteuttaa sijoitussalkun muokkaaminen huolellisesti. Asiaa korostaa tietenkin vakavaraisuussääntelyn tiukentuminen ja sen aiheuttamat rajoitukset riskinkantokykyyn. Uusi edustajisto toiminut yli vuoden Suomi-yhtiössä edustajisto käyttää yhtiökokouksena ylintä päättämisvaltaa. Vuoden 2012 syksyllä pidettyjen edustajiston vaalien jälkeen yhtiömme hallituksen jäsenten lukumäärää kasvatettiin viidestä seitsemään ja samalla hallituksen jäsenistä neljä aloitti uusina vuoden 2013 keväällä. Yhtiön johdon ja henkilöstön puolesta voin todeta, että toiminta on ollut erittäin hyvähenkistä ja sujuvaa. Toivoakseni myös hallituksen jäsenet ovat kokeneet työskentelyn asiakkaitamme ajatellen mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Haluan myös esittää lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta yhtiömme osaavalle henkilöstölle, jonka määrä vuoden 2013 aikana kasvoi kymmenestä yhteentoista. Samoin esitän parhaat kiitokset hallitukselle, nimitysvaliokunnalle ja edustajistolle sekä yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat hyvin huolehtineet yhtiön toimintojen käytännön ylläpitämisestä. Jari Sokka Vuosikertomus

10 Hallinto Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Suomi-yhtiö antaa toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Suomiyhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto on 40-jäseninen. Yhtiökokous käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Edustajiston kokoonpano on sivulla 12. Nimitysvaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajasta ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on sivulla 13. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Vuonna 2013 hallituksen jäsenmäärä oli pidettyyn yhtiökokoukseen saakka viisi jäsentä ja mainitusta yhtiökokouksesta alkaen seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on sivulla 14. Toimitusjohtaja ja yhtiön johto Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hoitamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja huolehtia, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön muu johto. Toimitusjohtaja ja muu johto on sivulla Vuosikertomus 2013

11 Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi edelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Markku Marjomaa. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2013 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta. Lisätietoja: Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa yhtiön sijoitustoiminnasta ja asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä annetaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta. Ulkoistetun palvelun tuottajalla tulee olla toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä sekä sisäinen tarkastus, jotka valvovat, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä on myös omat sisäisen valvonnan menettelyt sekä sisäinen tarkastus, jotka seuraavat yhtiön omien toimintojen lisäksi ulkoistettuja palveluja. Suomi-yhtiöllä, sen sisäisellä tarkastuksella ja tilintarkastajalla on oikeus saada sisäisen valvonnan sekä tarkastusten tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Vuosikertomus

12 Edustajiston kokoonpano Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 40-jäseninen edustajisto, jonka vakuutuksenottajat ovat valinneet keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. Edustajiston kokoonpano on seuraava: I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, LKT Espoo; Kari Hakala, ekonomi, varatuomari Espoo; , Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, FM, MBA Helsinki; Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki; Kimmo Lundén, VTM, taloustoimittaja Espoo; Suvi Rihtniemi, DI, toimitusjohtaja Helsinki; , II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Kaija Hartiala, lastenlääkäri Turku; Ulla Huittinen, maatalousyrittäjä Salo; Pentti Huovinen, professori Turku; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, terveydenhuollon maisteri Pori; , Sirkka Penttilä, sijoitusasiantuntija Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko, , Erkki Saario, agrologi Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Mikko Akselin, toimitusjohtaja Laukaa; Timo Ansiomäki, maanviljelijä, urakoitsija Kuhmoinen; Hannu Kopola, rakennustarkastaja Lempäälä; Kirsi Koski, konsernijohtaja, Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja Lahti; Timo Lehtinen, yhteyspäällikkö Tampere; Reino Ojala, kaupunkineuvos Nokia; , Reijo Savolin, diplomivälittäjä, yrittäjä Jyväskylä; Vuosikertomus 2013

13 IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Juha Hälikkä, sijoitusneuvoja Mikkeli; Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Paula Kurki-Suonio, puheenjohtaja Kari Hakala Paula Sihto Margit Hänninen, assistentti Liperi; Raija Kantanen, aluekoordinaattori, sairaanhoitaja Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; Markku Laukkanen, toimittaja, YTM Kouvola; Ulla Miettinen, YTM, emäntä Vieremä, V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Niilo Keränen, lääkintöneuvos Taivalkoski; Markku Koski, talousjohtaja Seinäjoki; Antti Liikkanen, erikoislääkäri Rovaniemi; Arja Lämsä, opettaja, KM Oulu; Tapio Pajunpää, maanviljelijä Kokkola; Jyrki Ristiluoma, varatuomari Oulu; Paula Sihto, osastonhoitaja Seinäjoki; Helena Tuuri-Tammela, sisäinen tarkastaja Isokyrö; Jouni Vihervalli, varatuomari Sodankylä; Vuosikertomus

14 HALLITUKSEN KOKOONPANO Pekka Kantanen Vesa Puttonen Arja Alho Timo P. Nieminen Mari Kiviniemi Jarmo Leppiniemi Esko Kiviranta *1953, VTM Hallituksen jäsen 2010 *1966, professori, KTT Hallituksen jäsen , 2013 *1954, VTT Hallituksen jäsen 2008, varapuheenjohtaja *1944, kaupunkineuvos Hallituksen jäsen 2007, puheenjohtaja 2013 *1968, kansanedustaja, VTM Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2013 *1948, professori, KTT Hallituksen jäsen 2013 *1950, kansanedustaja, varatuomari, MMM Hallituksen jäsen 2013 YHTIÖN JOHTO Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Toimitusjohtajan sijainen Toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta 1979, Suomi-yhtiössä vuodesta Finsilva Oyj:n, Sato Oyj:n ja Aberdeen Asset Management Finland Oy:n hallitusten jäsen. Jari Sokka *1961, filosofian kandidaatti, SHV Toimitusjohtaja Toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1988, Suomi-yhtiössä sekä vuodesta Yhtiön toimitusjohtaja vuodesta Finsilva Oyj:n hallituksen jäsen. Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen puheenjohtaja. 14 Vuosikertomus 2013

15 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2013 oli 44 miljoonaa euroa (vuonna 2012 liikevoitto oli 92 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 0 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 273 miljoonaa euroa, mikä oli 154 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 105 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 56 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (1 349 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia (27,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2013 oli 50 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,0 miljoonaa euroa (14,5 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 36,2 miljoonaa euroa (41,9 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamiseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 374 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 440 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 99 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja eläkevakuutuksen osalta 276 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski ollen 61 miljoonaa euroa (129 milj. euroa). Vertailuvuoteen sisältyi huomattava määrä kapitalisaatiosopimusten erääntymisiä. Emoyhtiön liikekulut olivat 12,2 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2012 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2013 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 112 prosenttia (111 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 175 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 449 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö päätti ryhmäeläkevakuutussopimusten maksunkorotuksista vuoden 2014 alusta alkaen. Kyseisissä vakuutussopimuksissa yhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksuja tietyin ehdoin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 896 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,1 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,3 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 21,6 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2013 lopussa miljoonaa euroa (6 243 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 17,0 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 13,4 prosenttia. Vuosikertomus

16 Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 42,7 prosenttia (45,3 prosenttia). Samaan aikaan 27,8 prosenttia (27,1 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11,5 prosenttia (11,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,0 prosenttia (3,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 105 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 1,7 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 8,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Tuottovaateeseen vaikuttavat markkinakorkojen muutokset, ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu laski tuottovaadetta. Tämä puolestaan heijastui alentavana tekijänä yhtiön sijoitustoiminnan kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off -yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä alensi yhtiön sijoitustoiminnan tulosta, kun korkotaso nousi tilivuoden alkuun verrattuna. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti alentui (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen lasku tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 175 miljoonalla eurolla. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2013 yhtiö päätti antaa säästöä sisältäville vakuutuksille 1,0 prosentin asiakashyvityksen. Tästä pääsäännöstä poikettiin jättämällä ko. hyvitys maksamatta muutaman pienemmän kannanosan kohdalla erityisistä syistä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 43 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2013 lopussa olleet 11 henkilöä (10) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. 16 Vuosikertomus 2013

17 Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, kansanedustaja VTM Mari Kiviniemi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2014 on alkanut sijoitusmarkkinoilla hermostuneesti. Tämä on tavallaan ollut odotettavaakin vahvan edellisvuoden jälkeen. Markkinatoimijat ovat enenevästi alkaneet kiinnittää huomiota Yhdysvaltain keskuspankin toimenpiteisiin likviditeetin asteittaisen kiristämisen suhteen. Nähtäväksi jää se, onko alkuvuoden osakemarkkinoiden kehitys vain markkinoiden normaali korjausliike vahvan nousun jälkeen vai ennakoiko se jotakin muuta. Osakemarkkinoiden suotuisan kehityksen edellytys on kuitenkin se, että yritysten tulokset paranevat eli arvostustasot pysyvät houkuttelevina. Siihen asti kunnes tulosparannuksista saadaan näyttöjä, riskisijoitusten heilunta säilyy viime vuotta korkeampana. Vuodelle 2014 on melko vahva konsensus ollut se, että Yhdysvaltain keskuspankin vähittäinen velkakirjojen osto-ohjelman alasajo nostaisi korkoja, myös euroalueella. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Tässä mielessä ennakoitu korkojen nousu vaikuttaisi yhtiön kannalta myönteisesti. Toki vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa se, jos odotukset yritysten tulosparannusten osalta johtavat pettymykseen ja jopa osakemarkkinoiden nousutrendin kääntymiseen. Oman haasteensa yhtiölle asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Nyt on kuitenkin vihdoin aiempaa selkeämpi näkyvyys tuleviin muutoksiin, koska Solvenssi II -säännöksistä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2013 lopulla. Toki niiden suhteen on vielä paljon yksityiskohtia auki, mutta tulevaa on kuitenkin aikaisempaa helpompi suunnitella. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,54 euroa ja konsernin ,53 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastoon siirretään ,84 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden voitto ,67 Vuosikertomus

18 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,3 99,9 100,1 100,0 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto ilman sij.sid.vak. (käyvin arvoin) % 1,6 8,3 1,3 1,7 8,4 1,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 1,7 8,7 1,4 1,7 8,7 1,4 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2013

19 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,4 53,7 43,5 Lainasaamiset (1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,8 44,9 47,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,6 8,8-3,6 Osakesijoitukset yhteensä , , ,3 14,4 10,4 Noteeratut osakkeet ( , , ,7 10,4 4,9 Pääomasijoitukset ( , , ,4 3,9 5,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 6 0,1 7 0,1 6 0,1 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä , , ,5 11,2 12,1 Suorat kiinteistösijoitukset 376 6, , ,3 6,4 6,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 318 5, , ,3 4,8 5,6 Muut sijoitukset yhteensä 61 1, ,0 61 1,0 3,0 2,8 Hedge-rahastosijoitukset (6 3 0, ,5 3 0,0 2,5 2,3 Muut sijoitukset (7 59 1,0 36 0,6 59 1,0 0,6 0,6 Sijoitukset yhteensä , , ,2 82,3 68,9 Johdannaisten vaikutus ,8 17,7 31,1 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,5 5,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Sij.t. nettot. markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Emoyhtiö Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,8 8,7 3,8 Lainasaamiset ( ,0 5,3 5,0 Joukkovelkakirjalainat ,0 12,9 5,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 1,1 1,3 Osakesijoitukset yhteensä ,0 10,9-13,1 Noteeratut osakkeet ( ,0 15,8-25,1 Pääomasijoitukset ( ,2 2,3 21,2 Noteeraamattomat osakkeet ( ,0 14,1 12,6 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,6 7,5 10,7 Suorat kiinteistösijoitukset ,2 9,9 7,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 4,5 15,1 Muut sijoitukset yhteensä ,7 9,4 2,9 Hedge-rahastosijoitukset ( ,0 11,1 3,2 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset ( ,3 2,7-0,7 Sijoitukset yhteensä ,9 8,9 1,5 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -12-0,2-0,2-0,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,7 8,7 1,4 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus

20 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Vuosikertomus 2013

21 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Sijoitusten arvonkorotus (5) Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus

22 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vuosikertomus 2013