JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielten laitos. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma 1. TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielten laitos Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma 1. TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ Kielten laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista kielellisten ja kulttuu risten käytänteiden tutkimusta ja kouluttaa valtakunnallisesti merkittävän osan Suomen kieliasiantuntijoista, erityisesti kielten opettajista. Yhdessä Kielikampustoimijoiden (Solki, Kielikeskus ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikka) kanssa kielten laitos on kansallisesti johtava ja kansainvälisesti merkittävä soveltavan kielentutkimuksen asiantuntija. Kielten laitoksen tutkimus- ja koulutustoiminta liittyy yliopiston strategian kolmeen painoalaan, jotka ovat kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit; koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö ja ihmisläheinen teknologia. Laitoksen tutkimusprofiilissa korostuvat kielen oppimisen, oppimisen käytänteiden ja ympäristöjen sekä diskurssin, vuorovaikutuksen, sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan tutkimus. Laitos kouluttaa kielten opetuksen sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoita. Erityisesti aineenopettajakouluttajana kielten laitos on maan vahvimpia ja tuloksellisimpia. Kielten laitoksella on viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen erityistehtävä. 2. TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN 2.1. Tutkimus ja jatkokoulutus Profiili ja painoalat Laitoksen tutkimus sijoittuu yliopiston vuonna 2012 kärkialaksi määrittelemälle alueelle soveltava kielentutkimus. Laitos on määritellyt tutkimusprofiilikseen kielelliset ja kulttuuriset käytänteet muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimuksen kohteena ovat ne muuttuvat, kehittyvät ja vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset käytänteet, joiden kautta yksilöt ovat vuorovaikutuksessa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Lähtökohtana on yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten laitoksen tutkimuksen kaksi painoalaa ovat (1) kielen oppimisen polut, käytänteet ja ympäristöt ja (2) diskurssi, vuorovaikutus, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta. Profiloinnissa on hyödynnetty vuoden 2011 tutkimuksen arvioinnin tuloksia sekä monipuolisia kansainvälisiä verkostoja. Tutkimusprofiilia täsmennetään ja selkeytetään edelleen. Tavoitteet Kielten laitos on vuonna 2017 kansainvälisesti tunnettu, korkeatasoinen ja innostava tutkimusympäristö, joka houkuttelee tutkijoita ja jatkokoulutettavia kansallisesti ja kansainvälisesti. Laitoksessa tehdään tieteellisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta, joka tarkastelee kieltä eri ympäristöissä, kielten roolia ihmisyh teisöjen toiminnassa sekä niiden asemaa ihmisen kasvussa ja kehityksessä. - Laitos on painoaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti johtava toimija.

2 - Laitoksella on Suomen Akatemian tai muun rahoittajan nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö. Laitoksella on jatkuvasti merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Osa tästä rahoituksesta on kansainvälistä. Laitoksella on FiDiPro -rahoitusta. - Laitoksen julkaisujen korkeaa laatua pidetään yllä, niiden kokonaismäärää kasvatetaan ja kansainvälisesti referoitujen julkaisu jen määrää lisätään. - Laitos on yhä kansainvälisesti verkottuneempi ja innovatiivisempi tutkimusympäristö, joka houkuttelee tutkijoita ja jatkokoulutettavia kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälinen liikkuvuus ja molemminpuolinen tutkijavaihto on suunniteltua ja säännöllistä. - Laitoksella on monipuoliset eri kieli- ja kulttuurialueille ulottuvat tieteelliset yhteistyöverkostot. Laitos tunnistaa keskeiset kumppaninsa (yliopistot ja tutkimuslaitokset) ja keskittyy toimintaan niiden kanssa. - Laitos pitää yllä laadukasta tiedejohtamistaan ja kehittää sitä edelleen. Henkilökunnan m ahd ollisuuksia keskittyä tutkim ukseen parannetaan. H enkilökunnan ja jatkoopiskelijoiden mahdollisuuksia edetä tutkijanuralla tuetaan. - Laitos on alansa merkittävä tutkijakouluttaja ja tutkijakoulutuksen kehittäjä, jolla on kansainvälinen tohtorikoulutusohjelma. - Tutkimuksen infrastruktuuri on tasokas ja toimiva. - Laitoksella on kansainvälisesti ainutlaatuinen kielentutkimuksen korpus, jossa kielen käyttöä ja oppimista tarkastellaan pitkittäistutkimuksen ja eri konteksteista kerättyjen aineistojen (puhuttu vuorovaikutus, kirjoitelmat, eri kielet, jne.) avulla. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Laitos hakee säännöllisesti tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muilta ka nsallisilta ja kansainvälisiltä rahoittajatahoilta, erityisenä tavoitteenaan lisätä EU -rahoituksen ja pohjoismaisen rahoituksen osuutta. Laitos hakee sekä Suomen Akatemian että pohjoismaisen rahoituksen kautta huippuyksikön statusta. Huippututkimuksen edistämiseksi laitos hakee yliopiston strategista rahoitusta. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteisen englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muut oksen tutkimuksen kansallinen huippuyksikkö VARIENG päätti toimintansa vuonna Sen tutkijat jatkavat kansainvälistä yhteistyötään (Max Planck Working Group on Sociolinguistics and Superdiversity) ja hakevat rahoitusta uusille hankkeille. Laitos laatii oman julkaisupoliittisen ohjelmansa. Julkaisukulttuuria kehitetään asettamalla henkilökohtaiset, kehityskeskusteluissa sovittavat julkaisutavoitteet. Tutkijoita kannustetaan kansainväliseen referee-julkaisemiseen. Julkaisujen laatua seurataan Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan julkaisufoorumin kriteerien avulla. Tutkimustuloksia tehdään tunnetuiksi kotimaisilla kielillä ja suurelle yleisölle suunnattujen artikkeleiden ja kirjojen avulla. Henkilöstörakenteen suunnittelussa ja rekrytoinnissa painotetaan tutkimusorientoituneisuutta. Professorien ja muun tutkimushenkilöstön tutkimusmahdollisuuksia parannetaan mm. sapattilukukausien tai -periodien avulla sekä opetusyhteistyötä, periodiopetusta ja tuntiopetusta hyödyntämällä. Työsuunnitelman toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kehityskeskusteluissa. Laitos tehostaa edelleen omaa tohtorikou lustaan ja osallistuu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun ja humanistisen tiedekunnan tohtorikoulutuksen kehittämiseen. Valtakunnallisen kieliaineiden tutkijakoulun Langnetin johto sijoittuu Jyväskylän yliopistoon vuosina ja sen johtajana toimii suomen kielen professori Maisa Martin.

3 Laitos tehostaa edelleen kansainvälisiä yhteyksiään opettajan - ja tutkijavaihdon avulla ja hakemalla rahoitusta pitkäaikaisiin tutkimusvierailuihin sekä tekemällä julkaisu - ja tutkijankoulutusyhteistyötä. Kansainvälisiä kongresseja järjestetään säännöllisesti (mm. vuosittainen Soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulu, Language and Super-diversity 2013, Sociolinguistics Symposium 2014) ja tutkijoille varataan resursseja kansallisiin ja kansainvälisiin kongresseihin ja tapaamisiin osallistumista varten. Tutkimusyhteistyötä tehdään valikoitujen yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa. Laitos tehostaa muille tutkijoille avoimien korpustensa käytettävyyttä ja osallistuu yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin muiden alan toimijoiden kanssa. Vuonna 2011 käynnistynyttä Kielikampus-yhteistyötä hyödynnetään tutkijoiden ja tutkimusryhmien verkostoitumisessa ja uudenlaisten tutkimusmahdollisuuksien tunnistamisessa. Arviointi Tutkimusstrategian toteutumista arvioidaan vuosittain ja tutkimustoiminnan tuloksellisuutta seurataan mm. tiedebarometrin erilaisten mittareiden ja indeksien avulla Perustutkintokoulutus Profiili ja painoalat Kielten laitoksella koulutus ja tutkimus nivoutuvat saumattomasti yhteen. Koulutuks en painoalat rakentuvat tutkimuksen painoaloille. Laitoksen tutkimustoiminnan lähtökohtana toimiva yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyys ja -kulttuurisuus heijastuu koulutuksen puolella kieliaineiden tarkoituksenmukaisen laajana kirjona, jonka laitos on linjannut säilyttävänsä jatkossakin. Laitos kouluttaa kielten opetuksen asiantuntijoita sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoita. Erityisesti aineenopettajakouluttajana kielten laitos on maan vahvimpia ja tuloksellisimpia. tutkimusala Kielen oppimisen polut, käytänteet ja ympäristöt tutkimusala Diskurssi, vuorovaikutus, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta koulutusala Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijan suuntautumisvaihtoehto koulutusala Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehto työllistyminen aineenopettaja, koulutussuunnittelija, oppilaitosjohtaja, tutkija, erilaiset opintohallinnon tehtävät työllistyminen kv asioiden suunnittelija, vienti-/tuontikoordinaattori, tekninen kirjoittaja, lokalisoija, tiedottaja, sisällöntuottaja, toimittaja, kustannustoimittaja, kielikonsultti, tutkija Tavoitteet ja toimenpiteet Kielten laitos on vuonna 2017 Suomen johtava kielikoulutusasiantuntijoiden sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoiden kouluttaja. Tavoitteeseen pyritään erityisesti koulutusprofiilin, työelämäyhteyksien ja op iskelijavalinnan kehittämistyön kautta.

4 Tavoitteet Laitoksen koulutustoiminta on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista. Kielten laitos on kilpailukykyinen, houkutteleva hakukohde sekä päävalinnan että maisteriopintojen valinnan osalta. Opiskelijavalinta seuloo hakijoiden joukosta motivoituneet, kyvykkäät ja alan opintoihin soveltuvat ja niihin sitoutuvat opiskelijat. Laitoksella on entistä paremmat edellytykset ennakoida koulutusalojensa toimintaympäristöjen muuttumista ja tunnistaa mahdollisuuksia uusiin avauksiin. FM-tutkinnon kieli pääaineenaan suorittaneilla maistereilla on entistä monipuolisemmat työelämävalmiudet. Koulutusyhteistyötä kielikampustoimijoiden kesken tiivistetään. Toimenpiteet - Laitos arvioi ja kehittää toimintaansa proaktiivisesti jatkuvasti. Kehittämiskohteita pyritään tunnistamaan mm. koulutuksen laadunvarmistuksen auditointiprosessin ja uudenlaisen palautekulttuurin kehittämistyön myötä. Kehittämistarpeisiin vastataan mm. opetussisältöjä, oppimisympäristöjä ja pedagogisia käytänteitä uusimalla. - Laitoksen koulutusprofiilia ja opintopolkuja kehitetään edelleen yhä houkuttelevammiksi mm. työelämäyhteyksiä tehostamalla. - Laitoksen markkinointia houkuttelevana opiskelupaikkana tehostetaan, yhteistyötä koulujen ja erityisesti kieltenopettajien kanssa lisätään. - Maisterivaiheen koulutustarjontaan luodaan tutkimuksen ja koulutuksen painoaloille rakentuva soveltavan kielitieteen kansainvälinen maisteriohjelma. - Hae opiskelemaan -sivustoa laajennetaan huomioimalla erikseen suoraan maisteriopintoihin hakeutuvien kohderyhmä. - Laitokselle laaditaan oma opiskelijavalintastrategia. - Valintakokeita kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että valintakoe antaa kuvaa opiskeltavasta alasta, mittaa motivaatiota, kykyä omaksua ja soveltaa uusia asiasisältöjä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. - Laitoksen työelämäyhteyksiä tehostetaan verkostoitumalla entistä laajemmin ja tiiviimmin koulutusalojen kannalta relevanttien sidosryhmien ja organisaatioiden kanssa (AlumNiksi-projekti, Työelämätuntemuksen CASE-projektit). Muuttuviin tarpeisiin reagoidaan opetussuunnitelmatyön avulla. - Yleisten työelämätaitojen opetus integroidaan alakohtaisen substanssitietojen ja -taitojen opetukseen pedagogisin ratkaisuin. - Itsetuntemusta, oman osaamisen tunnistamista, artikulointia ja dokumentointia edistetään portfoliotyöskentelyn avu lla. - Tutkintoon sisällytetään myös työelämätuntemusta ja käytännön työnhakutaitoja kartuttavia opintojaksoja. - Osa laitoksen kielitaito-opetuksesta järjestetään yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa.

5 Arviointi Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan tilastojen kautta (hakijamäärät, tutkintojen määrät, läpäisy, työllistyminen), palautetta keräämällä (valintasivut ja -prosessi, tutkintotaso) sekä uudenlaisia työelämäyhteyksiä hyödyntämällä. 2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kielten laitos on valtakunnallisesti keskeinen oman alansa toimija, jonka asiantuntemusta käytetään kieliin ja kielten opetukseen liittyvissä valtakunnallisissa kehittämistehtävissä. Kieli on keskeinen elementti kaikessa inhimillisessä toiminnassa ja erityisesti soveltava kielentutkimus on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Siksi kielten laitoksella tehtävällä tutkimuksella ja laitoksen tarjoamalla koulutuksella on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Laitoksen tutkimus ja opetus nivoutuvat yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja muodostavat yhdessä oheisen kuvion mukaisen syklin. Tutkimus ja opetus Uudet haasteet ja tutkimusideat Kehittämisideat ja -hankkeet Toiminnan arviointi, kehittämistulosten arviointi Vaikuttaminen Tavoitteet - Laitos laatii oman YVV-strategiansa, jossa kuvataan laitoksen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, nimetään keskeiset toimintatavat ja vuorovaikutuksen kanavat sekä kehitetään arvioinnin kriteerejä. - Laitoksen henkilökunta osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen kieliä, kielten oppimista, kielellistä toimintaa ja kielivähemmistöjä koskevaan keskusteluun, kehittämiseen ja näihin liittyvään päätöksentekoon. - Laitos kehittää edelleen yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten kielikoulutuksen toimijoiden kanssa.

6 - Huolehditaan siitä, että tutkimustulokset ovat myös päättäjien ja tiedon soveltajien käytössä julkaisemalla aktiivisesti kotimaisilla kielillä suurelle yleisölle suunnatuilla foorumeilla. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Tehdään yhteiskunnallinen vuorovaikutus näkyväksi osaksi laitoksen tutkimus- ja koulutustoimintaa. Kehitetään mentorointia niin, että kokeneemmat henkilökunnan jäsenet aktiivisesti osallistavat uusia työntekijöitä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäviin (esim. asiantuntijatehtävät, työryhmät). Ohjataan henkilökuntaa kirjaamaan kaikki yhteiskunnallinen vu orovaikutus TUTKAan, ansioluetteloihin ja verkkosivuille. Perustetaan Aktiivialumnit - ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan laitoksen toiminnasta ja sen yhteyksistä työelämään. Laitoksen henkilökunta hoitaa aktiivisesti kansallisia ja kan sainvälisiä tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviä (esim. tieteelliset seurat, lautakunnat, neuvostot). Tieteellisellä julkaisutoiminnalla toteutetaan myös yhteiskunnallista palvelutehtävää. Laitos järjestää tarpeen mukaan opetusta yliopiston ulkopuolella Avoimen yliopiston ja muiden toimipisteiden kautta. Viittomakielen keskus toimii näkyvästi ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti. Kielikampus vakiinnutetaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi yhteisty öfoorumiksi. Arviointi Seurataan opiskelijoiden työllistymistä yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilastojen pohjalta. Arvioidaan henkilökunnan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen osallistumista mm. työsuunnitelmien avulla. Seurataan yliopistotason kriteerien kehittämistä. 3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstörakenne Laitoksella työskentelee lukuvuoden alkaessa toistaiseksi voimassa olevissa ja määräaikaisissa tehtävissä yhteensä 71 henkilöä. Lisäksi laitoksen opintohallintoa hoitaa 5 humanistisen tiedekunnan palvelukeskukseen sijoitettua amanuenssia. Tehtävien jakaantuminen henkilöstöryhmittäin näkyy oheisessa taulukossa.

7 Nimikke Työsuhde toistaiseksi Määräaikainen työsuhde Yhteensä Professori Yliopistotutkija Yliopistonlehtori Lehtori Yliopistonopettaja Tutkijatohtori 8 8 Tohtorikoulutettava Tutkimusavustaja 5 5 Viittomakielen tulkki 3 3 Yhteensä Laitoksen tavoitteena on, että opetus- ja tutkimushenkilökunnan toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrää pystytään lisäämään pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa laitoksessa työskentelee 13 professoria 19 yliopistotutkijaa tai yliopistonlehtoria, ja 14 yliopistonopettajaa. Laitoksen henkilöstörakenteen suunnittelussa otetaan huomioon tutkimuksen painoalat ja koulutuksen volyymi eri oppiaineissa. Viime vuosina laitos on suunnannut inhimillisiä voimavaroja uudelleen ja näin vahvistanut laitoksen tutkimustoimintaa. On kuitenkin tärkeää, että koko tiedekunnan ja yliopiston kannalta keskeinen perustutkintokoulutus pystytään pitämään tuloksekkaana. Laitoksen taloudellisen tilanteen kehittymisen vuoksi toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrä on jatkuvasti vähentynyt ja koska juuri nämä työtehtävät ovat suurelta osin sidottu perustutkintokoulutuksen tehtäviin, on koulutuksen volyymin pitäminen samalla korkealla tasolla vaarassa ilman perusrahoituksen kasvua. Laitoksella on myös kehitetty tenure track mallia tutkimuksen painoaloilla, mutta sen toteuttaminen edellyttää perusrahoituksen kasvua. Laitoksen tavoitteena on turvata kaikkien oppiaineiden perustutkintokoulutuksen toimivuus, jotta maistereiden määrä pystytään pitämään nykyisellä korkealla tasolla. Oppiaineille suunnataan voimavaroja niiden koulutuksen houkuttelevuuden, valmistumisasteen, yhteiskunnallisen merkityksen ja työllisyysnäkymien mukaisesti. Pääaineena opiskeltavat oppiaineet jakautuvat seuraaviin ryhmiin: 1) Englannin kielen ja suomen kielen oppiaineiden koulutuksellinen volyymi on suurin. Englannin kieli on myös merkittävä sivuainekouluttaja. 2) Ruotsin kielen oppiaineineen koulutuksellinen volyymi pyritään pitämään mahdollisimman korkeana. Ruotsin kieli on myös merkittävä sivuainekouluttaja. 3) Saksan kieli ja kulttuuri, romaaninen filologia sekä venäjän kieli ja kulttuuri oppiaineiden koulutusvolyymi on pienempi kuin kahden ensimmäisen ryhmän. 4) Suomalaisen viittomakielen koulutus on valtakunnallinen erityistehtävä. Sen koulutusvolyymi pysyy suhteellisen pienenä. 5) Latinan kieli, espanjan kieli ja italian kieli ovat pieniä oppiaineita, joiden toiminta jatkuu kielten laitoksessa. Espanjan ja italian opetusta kehitetään Kielikampusyhteistyönä.

8 Osana henkilöstösuunnitelmaa kehitetään kielialan tutkijoiden toimintaympäristöä yli laitosrajojen (Kielikampus), tunnistetaan tutkimuksen vahvuuksia tässä verkostossa ja tuetaan niiden kehittymistä sekä kehitetään mahdollisuuksia henkilöstön tehtävien kiertoon Kielikampuksessa. Työhyvinvointi ja työssä kehittyminen Työssä jaksamiseen kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota. Työsuunnitelmien avulla pyritään työn tasapuoliseen jakamiseen ja kehityskeskusteluissa seurataan työssä jaksa mista. Ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin kiinnitetään suunnittelukaudella erityistä huomiota. Lukuvuoden aikana toteutetaan kysely suunnittelukaudella 60 vuotta täyttäville työntekijöille ja kartoitetaan näin heidän tarpeitaan eläkeiän lähestyessä. Esimiesvastuut laitokseen sijoitettujen hallintohenkilökuntaan kuuluvien työntekijöiden osalta selvitetään ja määritellään tarkemmin yhdessä tiedekunnan palvelukeskuksen kanssa. Pyritään myös siihen, että laitoksen tarpeet ja näkökulmat tuodaan esiin, kun tiedekunnan palvelukeskuksessa suunnitellaan hallinto- ja tukihenkilöstön rekrytointeja ja toimenkuvia. Koko henkilöstön työtehtävien kannalta relevanttia kouluttautumista tuetaan ja siihen kannustetaan. Henkilökohtainen suunnitelma kouluttautumisesta tehdään kehityskeskustelujen yhteydessä. Arviointi ja seuranta Henkilöstörakennetta tarkastellaan vuosittain johtoryhmässä ja ennakoidaan eläkkeelle siirtymisiä. Kehityskeskustelujen avulla seurataan työhyvinvointia. Tarkastellaan säännöllisesti opettajaopiskelija suhdetta.