Kotihoito 2020 Käyntiperusteisesta kotihoidosta kotona asumisen tukemiseen. Juha Jolkkonen osastopäällikkö Vanhusneuvosto

Transkriptio

1 Kotihoito 2020 Käyntiperusteisesta kotihoidosta kotona asumisen tukemiseen Juha Jolkkonen osastopäällikkö Vanhusneuvosto

2 Kotona asumisen tukeminen

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Kuusikossa joulukuussa 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)

4 Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen sekä keskiraskaan palveluasumisen palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Kuusikossa joulukuussa (ikävakioitu) Asiakas voi sisältyä lukuihin kahteen kertaan. Sama asiakas voi saada säännöllistä kotihoitoa ja omaishoidon tukea.

5

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Kuusikossa vuonna 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)

7 Keskeiset tekijät kotona asumisen tukemisessa Peruspilarit Kuntoutus Akuuttiosaaminen ja hoito Palvelujen ja voimavarojen vaikuttava kohdentaminen Teknologian hyödyntäminen Tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne Yhteinen vastuu

8 Teknologian hyödyntäminen

9 Keskeiset tekijät teknologian hyödyntämisessä Teknologia-avusteiset palvelut Arkiaktiivisuuden lisääminen Osallisuuden lisääminen Sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen Turvallisuuden lisääminen Etähoito Etäkuntoutus Voimavarojen ja osaamisen tehokas hyödyntäminen Toiminnanohjaus Sähköinen ovien avaus Ammattilaisten konsultaatiot Seuranta, arviointi ja johtaminen

10 Kotihoidon kehittäminen

11 VISIO Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on Suomen johtava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja uudistaja. Kannustamme kaupunkilaisia ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä turvaamme aukottoman avun tarvittaessa.

12 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tuloskortti 2015 Asetetaan kotona asuminen ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikessa toiminnassa pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa lukuun ottamatta Lisätään hyvinvointiteknologian käyttöä Kotona asuvien osuus 75 - vuotta täyttäneistä nousee 0,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna eli osuus on 91,8 % Osa vähintään 300 kotihoidon asiakkaan käynneistä kuukausittain toteutettu virtuaalihoitokäynteinä, jotka suunnitellaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan

13 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tuloskortti 2015 Luodaan kotiutustiimitoiminnan toimintamalli ja käynnistetään kotiutustiimitoiminta Kotikuntoutuksen malleja otetaan käyttöön Toimintamalli on luotu ja toiminta käynnistynyt ja laajentunut kaupunkitasoiseksi Etelän palvelualueen pilotin tuloksia arvioidaan kesään 2015 mennessä ja niiden pohjalta luodaan yhtenäinen toimintamalli, jossa huomioidaan mm. virtuaalikuntoutuksen mahdollisuudet sekä nimikkoterapeuttitoiminta

14 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tuloskortti 2015 Ikääntyneelle väestölle suunnatun palveluneuvonnan ja -ohjauksen toimintamalli kuvataan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonnan kehittämistä ja palvelutarpeen arviointia keskitetään soveltuvin osin Palvelusetelin osuutta palvelujen järjestämistapana lisätään ja otetaan käyttöön uusia palvelusetelivaihtoehtoja Toimintamalli on kuvattu niin, että se on linjassa muun neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen kanssa, ja palvelutarpeen arvioinnin keskittämisen pilotointi on valmisteltu Kotihoidon palveluseteli on otettu käyttöön

15 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tuloskortti 2015 Kotihoidon kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi kansallisia suosituksia ja tutkimustietoa. Kotihoidon voimavaroja suunnataan mm. toiminnanohjausjärjestelmän avulla optimaalisesti tasaten ruuhkahuippuja ja lisäten joustavuutta esimerkiksi henkilöstöpoolien avulla. Kotihoitoa kohdennetaan runsaammin tukea tarvitseviin asiakkaisiin, ja vähäisen palvelutarpeen asiakkaita ohjataan mahdollisuuksien mukaan muihin kotona asumista tukeviin palveluihin, kuten palvelukeskustoimintaan Toimintasuunnitelma laadittu mennessä Kotihoidon kevythoitoisten asiakkaiden ryhmä ja kotihoidon asiakasrakenne tarkastellaan vähintään kerran vuodessa kotihoitoyksiköittäin

16 Kotihoidon toiminta- ja kehittämissuunnitelma Suunnitelman valmistelua varten on perustettu työryhmä, jonka puheenjohtaja on pohjoisen palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen Työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus kotihoidon toimintasuunnitelmaksi vuosille ja kehittämissuunnitelmaksi vuoteen 2020 Tavoitteena on koota ja suunnitella käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet kotihoidon sisällön kehittämiseksi ja toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi Työryhmä jatkaa arviointi- ja seurantaryhmänä

17 KOTIHOIDON PERUSPILARIT Visio: Asiakkaiden hyvä elämä omassa kodissa Hyvän ravitsemustilan jatkuva ylläpitäminen Toimintakyvyn edistäminen Toimintakyky: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen Kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi ja näyttöön perustuva sairauden hoito Turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen toimintarajoitteisille helsinkiläisille Saumattomat kotiutukset Ravitsemuskriteerit Tärkeää tarkkailla, että ateriat syödään Ateria on elämys, ei pelkkää proteiinia, nautinnollisia ruokailuhetkiä myös kotihoitoon Ateriapalvelu Kauppapalvelu Toimintakykyä edellyttävän hyvän lihaskunnon ylläpitäminen Liikkumissopimus Kotikuntoutus, fysioterapia, toimintaterapia / arviointi Sosiaalinen hyvinvointi Omaisten tukeminen Sosiaali- ja lähityö Palvelukeskustoiminta Lääkehoitosuunnitelma Apteekin annosjakelu Kotihoidon lääkärikonsultaatiot Oikea-aikainen medisiininen arviointi Sujuva yhteystyö terveysasemien kanssa Henkilökunnan ammatillisen osaaminen Hoitotyön johtaminen kotihoidossa Terveysasemien rooli ikäihmisten hoidossa, Tukevasti kotona toimintamalli Arviointikäynnit kotihoidon arviointijakso Taloudellinen tuki Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden pulmiin vastaaminen Virtuaalihoitomallit Vastuutyöntekijä

18 Toimenpiteitä kotihoidossa Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa asiakkaalle tehdään vain yksi palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä liikkumissopimus/- suunnitelma. Suunnitelma laaditaan asiakkaan ja läheistensä kanssa huomioiden asiakkaan ovat tavoitteet. Kotihoidon uudet asiakkaat tulevat kotihoitoon ensiksi arviointi- ja kuntoutusjaksolle. Määritellään arviointi- ja/tai kuntoutusjakson sisältö. Arvioidaan miten vuonna 2015 aloittaneet kotiutustiimit nivoutuvat tähän toimintaan. Määritellään kotihoidon saamisen kriteerit. Kiinnitetään huomiota asiakkaiden hoitoisuuden arviointiin. Nimenomaan voinnin muutoksen arviointiin tarvitaan kotihoidon henkilökunnalle (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat) lisäkoulutusta ja toimintatapojen muutosta. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpanosta kohdistetaan myös ilta- ja viikonlopputyöhön. 18

19 Toimenpiteitä kotihoidossa Palvelualueiden lääkärit tukevat tiimien arviointiosaamista ja laaditaan arvioinnin toimintamalli kotihoitoa toteuttaville tiimeille. Täsmennetään palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa. Kokeillaan erillistä, keskitettyä, kokonaisvaltaista asiakasarviointia yhdellä palvelualueella. Asiakasarviointi tapahtuu ennen palvelun alkamista ja aloittaa kotihoitotiimin arviointijakson. Vuosien 2015 ja 2016 keskitytään kehittämään ja tehostamaan jo olemassa olevan teknologian hyödyntämistä ja tekemään joitakin uusia kokeiluja ja avauksia palvelujen digitalisoimiseksi. Tavoitteena on, että virtuaalihoidon käynteinä hoidetaan pääsääntöisesti seurantakäyntejä ja lääkkeen ottamisen tarkistuskäyntejä. Sosiaali- ja terveysvirastossa on ryhdyttävä antamaan käyttöoikeuksia henkilöstölle yli toimialarajojen, asiakkaiden ja potilaiden laadukkaan palvelun mahdollistamiseksi. 19

20 Toimenpiteitä kotihoidossa Asiakkaiden hyvän hoidon ja palvelun varmistamiseksi huolehditaan kaikilla alueilla laajennettujen tiimien säännöllisestä kokoontumisesta. Laajennettuun, moniammatilliseen tiimiin kuuluu tiimin oman henkilökunnan lisäksi lääkäri, nimetty fysioterapeutti, nimetty toimintaterapeutti, nimetty sosiaalityöntekijä tai lähityöntekijä sekä ravitsemusterapeutti. Laajennettuun tiimiin voidaan kutsua myös muita ammattilaisia. Hyödynnetään kuntoutuksen osaamiskeskuksen terapeuttien ja sosiaali- ja lähityön ja kotihoidon yhteistyöhankkeiden kokemuksia. Palvelualueiden lääkäreiden ydinosaamisena on tuottaa kotihoidossa kokonaisvaltaista geriatrista arviointia ja hoitoa osana moniammatillista hoitotiimiä. Hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta on keskeistä kohdentaa tiimien työ siitä hyötyville. Erikoistuvien ja aloittavien lääkärien ohjaus tehdään osittain etäyhteyden avulla. 20

21 Toimenpiteitä kotihoidossa Ikääntyneen väestön määrä kasvaa eri tahtiin eri suurpiireissä. Koillisen ja itäisen suurpiirin alueilla ikääntyneiden määrän kasvu on suurinta seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä huomioidaan henkilöstön resursoinnissa palvelualueiden välillä. Muistikoordinaattoreiden toimenkuva ja tehtävät täsmennetään vuoden 2016 aikana. Toteutetaan käyttösuunnitelmassa oleva tavoite, että 20 % hoitohenkilökunnasta on terveydenhoitajia tai sairaanhoitajia. Otetaan käyttöön uudelleen osaamiskartoitus sekä tiimin/lähipalvelualueen henkilöstön osaamisen tarkastelussa että jokaisen työntekijän henkilökohtaisena kehittymisvälineenä. Osaamiskartoituksella kerätty tieto toimii kehittämiskeskustelun pohjana. 21

22 Toimenpiteitä kotihoidossa Kunta10 kyselyn tulosten perusteella on valittu eniten tukea tarvitsevat lähipalvelualueet ja niiden koko henkilöstölle kohdistetaan kehittämistoimet yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa syksyn 2015 aikana. Lisäksi kaikille kotihoidon esimiehille suunnataan johtamistyötä tukeva koulutuspaketti. Kotihoidossa tehtyjen työaikakokeilujen perusteella harkitaan, otetaanko niitä käyttöön laajemmin. Kotihoidon työntekijöiden työaika suunnitellaan viikoksi eteenpäin, ja lisäksi suunnitellaan edellisenä päivänä seuraavan päivän tarkka työntekijäkohtainen asiakasohjelma Web -työnjako-ohjelmaa käyttäen. 22

23 Toimenpiteitä kotihoidossa Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ikääntyneiden palveluissa laadittu yhteinen välittömän työajan määritelmää kotihoitoon. Yökotihoito ottaa käyttöön PegasosMukana -järjestelmän. Käytössä on tarkka seuranta välittömän työajan osuudesta koko henkilökunnan ja erikseen sairaanhoitajien/terveydenhoitajien ja lähihoitajien/kodinhoitajien/kotiavustajien työajasta. Seuranta on manuaalinen, kunnes toiminnanohjausjärjestelmä antaa valmiudet automaattiseen seurantaan. Keväällä 2015 on perustettu työryhmä, joka kehittää PegasosMukana -järjestelmän käyttöä koko kotihoidossa. PegasosMukana -optimointityökalua kokeillaan v aikana. 23

24 Toimenpiteitä kotihoidossa Kotihoidossa resursoidaan työt uudella tavalla. Henkilöstöresurssi sekä työnjakajan tehtäviin että resurssipooliin irrotetaan lähipalvelualueiden henkilöstöstä joustavasti, välittömän ja suunnitellun työajan tietojen perusteella. Suunnitellun ja toteutuneen työajan yhtenevyyttä seurataan. Kokeillaan myös mallia, jossa muodostetaan laajempia kokonaisuuksia, jolloin useampi työnjakaja jakaa isomman alueen työt. Myös mahdolliset varahenkilöt liitetään resurssipooliin. Kotihoidossa siirrytään tiimittömyyteen vuoden 2016 loppuun mennessä. Työ jaetaan tasaisesti ja oikeudenmukaisesti työntekijöille erillisten työnjakajien avulla. Jaossa noudatetaan asiakkaiden hoidon tarvetta ja vastuuhoitajuuden toteutumista mahdollisimman laajasti. Työnjakajalle voidaan osoittaa muita toiminnanohjaukseen ja asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Lähipalvelualueelta (tai palvelualueiden koalitiosta) muodostetaan resurssipooli, johon siirretään tarpeellinen määrä työntekijöitä. 24