Asiakirjayhdistelmä Tiehallinto

Transkriptio

1 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa asiakkaillensa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sujuvia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tieyhteyksiä yhteistyössä liikenteen eri osapuolten kanssa. Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Tiehallinto hankkii tienpidon tuotteet markkinoilla toimivilta palvelujen tuottajilta siten, että kilpailun avaamista laajennetaan suunitelmien mukaisesti. Kilpailu on kokonaan avattu vuonna Tiehallinto on vastuussa kilometrin pituisesta yleisestä tieverkosta, jonka arvo on noin 15 mrd. euroa. Tieliikenteen ajokustannukset tällä tieverkolla ovat noin 10 mrd. euroa vuodessa. Hallitusohjelman mukaan liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Tieverkon kuntotila on kuitenkin heikentynyt etenkin alempiluokkaisella tieverkolla. Vuosina liikenteen arvioidaan lisääntyvän 2 3 % vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan 25 % ja kuorma-autoliikenteen 30 %, mikä entisestään lisää tien rakenteiden ja päällysteiden kulumista sekä investointitarpeita. Toiminnan kehittämisellä ja kilpailun lisäämisellä on pystytty ja pystytään edelleen osittain vastaamaan tähän haasteeseen. Yleisistä teistä on päällystetty noin km. Päällystetyt tiet jaetaan eri kuntoluokkiin urien, tasaisuuden, vaurioiden ja kantavuuden perusteella. Huonokuntoisia ja uusimista vaativia päällystettyjä teitä on noin km (13 %). Vuodesta 1995 vuoteen 2001 päällystettyjen huonokuntoisten teiden määrä on lisääntynyt lähes 700 km. Lisäksi lähes km hyväkuntoisista teistä on heikentynyt tyydyttäväkuntoisiksi. Teiden päällysteitä on viime vuosina kyetty uusimaan noin km vuodessa (alle 5 % päällysteistä), kun taloudellisesti kestävä tienpito edellyttäisi päällysteiden uusimista vuoden välein eli kilometriä (8 9 %) vuosittain. Lisäksi huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jouduttu palauttamaan sorapintaisiksi noin 100 km vuodessa. Sorateitä tieverkolla on noin km, joista lähes km on joka kevät alttiina kelirikolle. Liikennettä haittaavaa runkokelirikkoa esiintyy noin kilometrillä sorateistä. Tiestön käyttöä joudutaan rajoittamaan kelirikkoaikoina kilometrillä vuosittain, mikä on noin 14 % soratieverkosta. Tieverkolla on siltaa, joista on vuosina tulossa peruskorjausikään noin Painorajoitus on 210 huonokuntoisella sillalla. Siltoja on kyetty viime vuosina korjaamaan vuodessa (1,3 %), kun tarve olisi lähes kaksinkertainen. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseuduilla. Päivittäisen liikennöitävyyden takaavaan tiestön hoitoon varataan nykyisen palvelutason edellyttämä rahoitus. Perustienpidon määrärahasta arvioidaan käytettävän hoitoon vuonna 2003 noin 205 milj. euroa eli 34 %. Päätieverkon palvelutaso säilyy ennallaan. Alemman tieverkon palvelutasoa ei ole mahdollista parantaa tienkäyttäjiltä saadusta runsaasta asiakaspalautteesta huolimatta. Tieverkon käyttö ja taloudellinen ylläpito turvataan riittävin ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein siten, että kunnon heikkeneminen pysähtyy. Tiestön kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi ylläpito- ja korvausinvestointeihin käytettävää osuutta on lisätty vuonna 2002, jolloin noin 50 milj. euron lisämääräraha on käytetty lähes täysin ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Ylläpito- ja korvausinvestointeihin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 196 milj. euroa eli 32 % perustienpidon määrärahasta. Kunnon hidas parantaminen edellyttäisi noin 40 milj. euron lisäystä vuosittain tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Hoito sekä ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat ensisijaisia rahankäyttökohteita. Jäljelle jäävällä osuudella voidaan tehdä laajennus- ja uusinvestointeja, joilla parannetaan yhteiskunnan muutosten edellyttämää tiestön palvelutasoa pienehköillä alueellisilla hankkeilla, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä pidetään tiestön palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämällä kohtuullisella tasolla. Hankkeisiin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 85 milj. euroa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 josta kuntien osuus on noin 15 milj. euroa. Osa rahasta on sidottu aiemmin aloitettuihin hankkeisiin sekä yhteisiin ohjelmiin. Uusiin alueellisiin hankkeisiin arvioidaan jäävän käytettäväksi noin 30 milj. euroa. Liikenneturvallisuuden koko 1990-luvun jatkunut hyvä kehitys on turvallisuustoimien priorisoinnista huolimatta pysähtynyt. Turvallisuutta pyritään parantamaan tulevaisuudessa pienehköjen liikenneympäristöä parantavien toimien lisäksi alentamalla nopeusrajoituksia ja lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa aiempaa enemmän. Useat tärkeät pääteiden yhteysvälit vaatisivat nykyaikaistamista sekä liikenteen toimivuuden kannalta että erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Useat alueelliset tärkeät elinkeinoelämän toivomat hankkeet jäävät toteuttamatta. Jotta tieliikenteen turvallisuutta pystyttäisiin parantamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti sekä toteuttamaan kiireellisimpiä elinkeinoelämän muutosten edellyttämiä ja aluetason tärkeinä pitämiä hankkeita, lisätarve laajennus- ja uusinvestointeihin on noin 50 milj. euroa vuodessa tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista näihin hankkeisiin. Vuonna 2003 aloitetaan uusina kehittämisinvestointeina Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri. Lisäksi Tiehallinto koordinoi Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishanketta, jota varten Tiehallinnon käyttöön osoitetaan momentin määräraha. Aiempina vuosina aloitettuja kehittämisinvestointeja on budjetoitu momenteille ja 79. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat toiminnan vaikuttavuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuus Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykytasolla. Tieverkon kunto säilyy nykyisellään. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on alle km (n. 13 %) tiepituudesta. Sorateiden runkokelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %. Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen toteuttamalla valtioneuvoston tieliikenteen turvallisuuden parantamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti vuotta 2003 koskevat toimet. Tienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 40. Tiehallinto osallistuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeimmät pohjavesialueet suojataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2003 toteutetaan 2 3 pohjavesien suojauskohdetta. Suolan käyttö on alle tonnia. Asiakaslähtöisyys Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella mitattava asiakastyytyväisyys on vähintään hyvällä tasolla. Tyytyväisyys hoidon tasoon ei heikkene. Tiehallinnon asiakassuhteiden hoito on systematisoitu vuonna 2002 valmistuvan asiakkuusstrategian mukaisesti. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu poislukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla euroa tiekilometriä kohti. Yksikkömenot voivat kasvaa vain palvelu- tai kuntotasoa parannettaessa. Tiehallinnon toimintamenot eivät reaalisesti lisäänny. Tiehallinnon prosessien toiminta on vakiintunut ja niiden suorituskykyä voidaan mitata. Tienpidon kilpailuttamisella ja Tiehallinnon uusien toimintatapojen avulla saavutetaan vuoden 2004 loppuun mennessä Tielaitosuudistuksen edellyttämä 50 milj. euron vuosisäästö. Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): varsinainen varsinainen tilinpäätös talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Perustienpito (21) 552,4 606,1 599,1 Tulot 21,3 14,3 15,0 Maksullisen toiminnan tulot 1,7 0,8 0,8 Muut tulot 1) 19,6 13,5 14,2 Menot 573,7 620,4 614,1 Hallinto 78,4 78,2 79,2 Hoito 206,2 205,2 205,0 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 136,0 187,9 196,3 Laajennus- ja uusinvestoinnit 97,9 89,0 85,3 Suunnittelu 25,5 27,0 25,0 Liikenteen hallinta 6,0 5,9 6,0 Palveluprojektit 2) 19,7 21,9 12,6 Sopeuttaminen 2,3 4,5 3,9 Maksullisen toiminnan menot 1,7 0,8 0,8 Kehittämisinvestoinnit (77, 78, 79, 87) 134,3 131,7 165,8 Tieverkon kehittäminen (77) 87,5 59,9 30,4 Eräät tiehankkeet (78) - 10,0 34,5 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (79) 26,9 38,3 77,4 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (87) 19,9 23,5 23,5 LUVUN NETTOMENOT 686,7 737,8 764,9 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin. 1) Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet 2) Tieliikelaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä S e l v i t y s o s a : Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. EU:n aluekehitysrahastosta vuodesta 2003 lukien rahoitettavat hankkeet toteutetaan momentilta , jonka mitoituksessa on perustienpidon osalta otettu huomioon myöntämisvaltuutena euroa. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa 33 henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kymmenen henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille ja euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeutta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 misesta aiheutuviin menoihin varataan euroa. Vuosina käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tieverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana kertaluontoinen 53 miljoonan euron lisäys, joka oli myös vuoden 2002 budjetissa. Korotus on merkittävä, mutta kattaa käytännössä lähinnä vain maanrakennusalan kustannustason nousua. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja myös tienpitoon liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin 200 km ja korjausta odottavien siltojen määrä kasvaa noin 100 kappaletta vuodessa. Valiokunta on erityisen huolissaan liikenneturvallisuuden tasosta. Liikennekäyttäytymisellä ja etenkin ajonopeuksilla on keskeinen merkitys, mutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös mm. tiestön kunto, teiden talvihoito sekä taajamaliikenteen järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Saadun selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Valiokunta pitää myönteisenä erilaisten tienpitoon liittyvien teemaohjelmien kehittämistä. Erityisesti on syytä Hanke-erittely: korostaa liikenneturvallisuutta parantavia ohjelmia sekä toimenpiteitä raskaan liikenteen siirtämiseksi taajamien ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että elinkeinopoliittisesti tärkeiden satamateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Lossi-siltaohjelman osalta valiokunta katsoo, että sen jatkamista on syytä arvioida suhteessa tieverkon kehittämistarpeisiin ja käytettävissä oleviin määrärahoihin. Valiokunta katsoo, että perustienpidon rahoitustason korotukseen tulee osoittaa jatkossa riittävät resurssit. Momentilta vähennetään euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun uudelle momentille Määräraha on tarkoitettu EU-hankkeiden kansalliseksi vastinrahaksi ja sitä on tarkoitus käyttää vuonna 2003 alkaviin hankkeisiin. Sitä ennen tehdyt sitoumukset rahoitetaan perustienpidon momentilta ja momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos talousarvio talousarvio I lisätalousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentin määrärahalla aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2003 jälkeen menoja enintään 5,9 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Kustannus- Käytetty Kustannukset Valmis arvio aiemmin v liikenteelle milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIEHANKKEET 1. UUSINVESTOINNIT Vt 1 Paimio Muurla (E 18) ,2 139,4 25,9 Vt 21 Kemi Tornio ,9 70,6 1,3 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tasoristeysten poisto pääradoilta ,2 19,0 3,2 Keskeneräiset hankkeet yhteensä 265,3 229,0 30, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyn Lohja Lohjanharju-tien sopimusvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. Hanke-erittely: vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Sopimus- Määrärahaa Määräraha Rahoitustarve valtuus budjetoitu v myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIE- HANKKEET E 18 Lohja Lohjanharju ,9 3,0 20,0 35,9 UUDET TIEHANKKEET Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5-3,0 11,5 Vt 8 Raision kohta 14,0-4,0 10,0 Vt 5 Joroinen Varkaus 27,0-2,5 24,5 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä 57,0-2,5 54,5 Pirkkala Kalkku Vt 4 Lahti Heinola 41,0-1,0 40,0 Vt 4 Jyväskylä Kirri 21,0-1,5 19,5 Tiehankkeet yhteensä 233,4 3,0 34,5 195,9 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 115,8 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 71,1 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 9,0 milj. euroa. Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet. Rajan ylittävä liikenne Nuijamaalla, Saimaan kanavan varressa, on kasvanut erittäin merkittäväksi. Vuonna 2001 rajan ylitti keskimäärin autoa/vrk, minkä ennustetaan kaksinkertaistuvan vuodessa. Ajoneuvojonot ovat usein kilometrien pituisia ja odotusajat varsin pitkiä. Nykyisen rajanylityspaikan laajentaminen kanavan ja Nuijamaan taajaman välisessä ahtaassa tilassa ei ole käytännössä mahdollista. Läpikulkuliikenteen sekä jonotuksesta aiheutuvan melun ja päästöjen haittoja on päinvastoin saatava lievennettyä taajamassa. Valtatie 13:n uusi linjaus on suunniteltu kulkevaksi Nuijamaan taajaman länsipuolelta. Suomen puolella rakennettava osuus on noin 0,7 km. Lisäksi Suomen puolelle rakennetaan uusi raja-asema, jonka kaista-, liikenteenohjaus- ja pysäköintijärjestelyt kuuluvat tiehankekokonai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 suuteen. Venäjän puolella rakennettava osuus on noin 2,8 km, jonka rahoittaa Venäjä. Tieyhteyden lyhenemisen ja nopeutumisen perusteella laskettu H/K-suhde on 1,5. Hanke myötävaikuttaa merkittävästi myös rajamuodollisuuksien nopeutumiseen, mutta sen hyötyvaikutusta ei ole arvioitu rahassa. Huoltoliikenne Saimaan kanavan vuokra-alueelle nopeutuu. Ympäristöhaitat Nuijamaan taajamassa poistuvat. Vt 8 Raision kohta. Valtatie 8 on nykyisin moottoritie Turun keskustasta ohikulkutielle asti, josta alkaen se on tavallinen kaksikaistainen tie. Liikennettä parannettavalla valtatieosuudella on autoa/vrk ja Kustaviin haarautuvan maantien (mt 192) alussa autoa/vrk. Teitä yhdistävä tasoliittymä tukkeutuu vilkkaimpina ajankohtina päivittäin. Ruuhkaisista olosuhteista kärsii noin 30 % liikenteestä. Hanke käsittää valtatien nelikaistaistuksen 3 km matkalla Raision keskustan ohi. Kustavin maantien alkupiste siirretään pohjoisemmaksi ja se liitetään eritasoliittymällä valtatiehen. Kustavintien siirtyessä kauemmaksi asutuksesta pääsee alueen maankäyttö eheytymään ja tieliikenteen asutukselle haittaa aiheuttavat päästöt vähenevät. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti valtatieliittymässä sekä Raision keskustassa. Hankkeen kustannusarvio on 14,0 milj. euroa ja H/Ksuhde on 3,9. Vt 5 Joroinen Varkaus. Nykyinen, 1950-luvulla rakennettu valtatie on kapea ja tasaukseltaan huono aiheuttaen herkästi liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista. Liikennemäärä on autoa vuorokaudessa. Osuudella on runsaasti tasoliittymiä, jotka ovat etenkin taajamien kohdalla vaarallisia. Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu vuosittain keskimäärin 5 kpl. Hanke käsittää valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km matkalla. Osuus Kuvansi Varkaus toteutetaan kaksiajorataisena. Tiejaksolle tulee lisäksi kaksi ohituskaistaparia ja kaikki liittymät muuhun tieverkkoon rakennetaan eritasoisiksi. Nykyinen tie jää rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennettä sekä kevyen liikenteen tarpeita. Uusi tie parantaa valtatieliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta. Nopeusrajoitukseksi koko tieosuudella tulee 100 km/h. Nykyisellä tiellä paikallisen ja kevyen liikenteen olosuhteet paranevat liikenteen vähetessä. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 2,4 onnettomuudella vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa ja H/K - suhde 1,7. Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala Kalkku. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse kehätienä ja säteittäisväyliä yhdistäen Lakalaivan liittymästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle. Tie on osa eurooppalaisia pääliikenneverkkoja (TEN - ja E -tieverkot). Kehätie vähentää merkittävästi tarvetta Tampereen läpikulkuun, sujuvoittaa pitkämatkaista liikennettä sekä palvelee myös paikallisia yhteystarpeita mm. Pirkkalan lentoasemalle. Kaksikaistaisen kehätien liikennemäärät ovat paikoin yli autoa/vrk, ja liikennekysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt tie ja sen liittymät ruuhkautuvat niin, että yli puolet liikenteessä kulkee ruuhkassa. Tarkoitus on rakentaa koko väli Lakalaiva Ylöjärvi (21 km) moottoritieksi tarvittavine liittymäjärjestelyineen. Ensimmäisenä rakennusvaiheena rakennetaan moottoritie Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km). Vaihe sisältää risteysjärjestelyn Nokian moottoritien (vt 12) kanssa sekä uusien siltojen rakentamisen Pyhäjärven yli nykyisen sillan jäädessä paikalliseen käyttöön. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat puolet hankkeen 114 milj. euron kokonaiskustannusarviosta, eli 57 milj. euroa. Hankkeen jälkimmäinen vaihe, eli osat Lakalaiva Pirkkala ja Kalkku Ylöjärvi on tarkoitus toteuttaa vuosina Hanke parantaa ohikulkuliikenteen sujumista sekä liittymistä sivutieltä. Risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet loppuvat. Hankkeen kustannusarvio on 57,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 2,9. Vt 4 Lahti Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on moottoriliikennetie ohituskaistoilla varustettuna. Noin 27 kilometrin pituisen ohituskaistan länsipuolella on varaus moottoritien toiselle ajoradalle. Valtatie 4 on viime vuosina parannettu moottoritieksi tarkastelukohteen molemmin puolin eli Helsingin ja Lahden välillä sekä Heinolan kohdalla. Valtatie 4 on osa eurooppalaista päätieverkkoa (TERN). Valtatie 4 on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Lahden ja Heinolan kautta kulkee merkittävä osa pääkaupunkiseudulta Pohjois- ja Itä-Suomeen suuntautuvasta valtakunnallisesta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on ajoneuvoa. Liikenne on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Valtatielle 4 asetetut liikennöitävyystavoitteet jäävät toteutumatta jo nykyisillä liikennemäärillä. Tie ruuhkaantuu pahoin etenkin kesäviikonloppuisin. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 7 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 ohituskaistojen alku- ja päättymiskohdissa. Tien varren asutus kärsii liikenteen meluhaitoista. Hanke käsittää ohituskaistatien muuttamisen moottoritieksi 27 km matkalla. Lisäksi tien ramppeja parannetaan, rakennetaan melunsuojausta ja siltoja sekä suojataan pohjavesialueita. Hankkeen kustannusarvio on 41,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 2,5. Vt 4 Jyväskylä Kirri. Valtatie 4 on tärkein tieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tiejakson liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, Palokan ja Kirrin liittymissä 60 km/h. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja noin 10 metriä leveä. Tie toimii osana lentokenttäyhteyttä. Liikennemäärät tieosuudella ovat ajoneuvoa/vrk. Rinnakkaiset yhteydet kaupunkiin ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon vetävyyden takia. Liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Suurista liikennemääristä aiheutuen ohituspaikkoja on vähän. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 4 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on asutusta ja nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Kirrissä on asutuksen lisäksi myös liike- ja toimistokiinteistöjen alue. Tien lähialueen asutus kärsii liikenteen meluhaitoista. Hanke koostuu valtatien parantamisesta nykyisellä paikalla moottoritieksi 4,8 km matkalla. Tie rakennetaan kevennettynä moottoritietyyppinä. Lisäksi meluhaitat torjutaan meluseinien ja -vallien avulla. Pohjavesialueet suojataan rakenteellisin keinoin. Hankkeen kustannusarvio on 21,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 3,2. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana. Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoona euroa ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp, TAA 536/2002 vp, TAA 572/2002 vp, TAA 732/2002 vp, TAA 934/2002 vp, TAA 1054/2002 vp, TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset. V t 8 R a i s i o n k o h t a. Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa. V t 5 J o r o i n e n V a r k a u s. Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyötykustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. V t 3 T a m p e r e e n l ä n t i n e n k e h ä t i e, 1. r a k e n n u s v a i h e v ä l i l l ä P i r k k a l a K a l k- k u. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n autoa/vrk, paikoitellen jopa n autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9 ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. V t 4 L a h t i H e i n o l a. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan euroa. V t 4 J y v ä s k y l ä K i r r i. Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyötykustannussuhde on 3,2 ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa. H a n k k e e t v t 6 j a 2 1. Hankkeita vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometriin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Hanke-erittely: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 0 : Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle. M u u t k e h i t t ä m i s h a n k k e e t. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella.valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 0 : Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle talousarvio talousarvio II lisätalousarvio Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. S e l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: euroa vuonna 2004 ja euroa myöhemmin. Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v myöhemmin liikenteelle milj. milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIEHANK- KEET Jälkirahoitushanke: Vt 4 Järvenpää Lahti 3) ,3 51,6 16,8 183,9 Kokonaisrahoitushankkeet: E 18 Kehä III Lentoasema Tikkurila ,5 34,0 18,5 8,0 Vt 6 Koskenkylä Kouvola ,8 16,8 25,2 6,8 3) Sopimuskausi päättyy v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Vt 4 Liminka Oulu ,8 30,8 - - Vt 9 Orivesi Muurame ,7 26,9 16,8 - Yhteensä 436,1 160,1 77,3 198, talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9