Asiakirjayhdistelmä Tiehallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirjayhdistelmä Tiehallinto"

Transkriptio

1 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa asiakkaillensa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sujuvia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tieyhteyksiä yhteistyössä liikenteen eri osapuolten kanssa. Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Tiehallinto hankkii tienpidon tuotteet markkinoilla toimivilta palvelujen tuottajilta siten, että kilpailun avaamista laajennetaan suunitelmien mukaisesti. Kilpailu on kokonaan avattu vuonna Tiehallinto on vastuussa kilometrin pituisesta yleisestä tieverkosta, jonka arvo on noin 15 mrd. euroa. Tieliikenteen ajokustannukset tällä tieverkolla ovat noin 10 mrd. euroa vuodessa. Hallitusohjelman mukaan liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Tieverkon kuntotila on kuitenkin heikentynyt etenkin alempiluokkaisella tieverkolla. Vuosina liikenteen arvioidaan lisääntyvän 2 3 % vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan 25 % ja kuorma-autoliikenteen 30 %, mikä entisestään lisää tien rakenteiden ja päällysteiden kulumista sekä investointitarpeita. Toiminnan kehittämisellä ja kilpailun lisäämisellä on pystytty ja pystytään edelleen osittain vastaamaan tähän haasteeseen. Yleisistä teistä on päällystetty noin km. Päällystetyt tiet jaetaan eri kuntoluokkiin urien, tasaisuuden, vaurioiden ja kantavuuden perusteella. Huonokuntoisia ja uusimista vaativia päällystettyjä teitä on noin km (13 %). Vuodesta 1995 vuoteen 2001 päällystettyjen huonokuntoisten teiden määrä on lisääntynyt lähes 700 km. Lisäksi lähes km hyväkuntoisista teistä on heikentynyt tyydyttäväkuntoisiksi. Teiden päällysteitä on viime vuosina kyetty uusimaan noin km vuodessa (alle 5 % päällysteistä), kun taloudellisesti kestävä tienpito edellyttäisi päällysteiden uusimista vuoden välein eli kilometriä (8 9 %) vuosittain. Lisäksi huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jouduttu palauttamaan sorapintaisiksi noin 100 km vuodessa. Sorateitä tieverkolla on noin km, joista lähes km on joka kevät alttiina kelirikolle. Liikennettä haittaavaa runkokelirikkoa esiintyy noin kilometrillä sorateistä. Tiestön käyttöä joudutaan rajoittamaan kelirikkoaikoina kilometrillä vuosittain, mikä on noin 14 % soratieverkosta. Tieverkolla on siltaa, joista on vuosina tulossa peruskorjausikään noin Painorajoitus on 210 huonokuntoisella sillalla. Siltoja on kyetty viime vuosina korjaamaan vuodessa (1,3 %), kun tarve olisi lähes kaksinkertainen. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseuduilla. Päivittäisen liikennöitävyyden takaavaan tiestön hoitoon varataan nykyisen palvelutason edellyttämä rahoitus. Perustienpidon määrärahasta arvioidaan käytettävän hoitoon vuonna 2003 noin 205 milj. euroa eli 34 %. Päätieverkon palvelutaso säilyy ennallaan. Alemman tieverkon palvelutasoa ei ole mahdollista parantaa tienkäyttäjiltä saadusta runsaasta asiakaspalautteesta huolimatta. Tieverkon käyttö ja taloudellinen ylläpito turvataan riittävin ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein siten, että kunnon heikkeneminen pysähtyy. Tiestön kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi ylläpito- ja korvausinvestointeihin käytettävää osuutta on lisätty vuonna 2002, jolloin noin 50 milj. euron lisämääräraha on käytetty lähes täysin ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Ylläpito- ja korvausinvestointeihin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 196 milj. euroa eli 32 % perustienpidon määrärahasta. Kunnon hidas parantaminen edellyttäisi noin 40 milj. euron lisäystä vuosittain tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Hoito sekä ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat ensisijaisia rahankäyttökohteita. Jäljelle jäävällä osuudella voidaan tehdä laajennus- ja uusinvestointeja, joilla parannetaan yhteiskunnan muutosten edellyttämää tiestön palvelutasoa pienehköillä alueellisilla hankkeilla, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä pidetään tiestön palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämällä kohtuullisella tasolla. Hankkeisiin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 85 milj. euroa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 josta kuntien osuus on noin 15 milj. euroa. Osa rahasta on sidottu aiemmin aloitettuihin hankkeisiin sekä yhteisiin ohjelmiin. Uusiin alueellisiin hankkeisiin arvioidaan jäävän käytettäväksi noin 30 milj. euroa. Liikenneturvallisuuden koko 1990-luvun jatkunut hyvä kehitys on turvallisuustoimien priorisoinnista huolimatta pysähtynyt. Turvallisuutta pyritään parantamaan tulevaisuudessa pienehköjen liikenneympäristöä parantavien toimien lisäksi alentamalla nopeusrajoituksia ja lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa aiempaa enemmän. Useat tärkeät pääteiden yhteysvälit vaatisivat nykyaikaistamista sekä liikenteen toimivuuden kannalta että erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Useat alueelliset tärkeät elinkeinoelämän toivomat hankkeet jäävät toteuttamatta. Jotta tieliikenteen turvallisuutta pystyttäisiin parantamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti sekä toteuttamaan kiireellisimpiä elinkeinoelämän muutosten edellyttämiä ja aluetason tärkeinä pitämiä hankkeita, lisätarve laajennus- ja uusinvestointeihin on noin 50 milj. euroa vuodessa tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista näihin hankkeisiin. Vuonna 2003 aloitetaan uusina kehittämisinvestointeina Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri. Lisäksi Tiehallinto koordinoi Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishanketta, jota varten Tiehallinnon käyttöön osoitetaan momentin määräraha. Aiempina vuosina aloitettuja kehittämisinvestointeja on budjetoitu momenteille ja 79. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat toiminnan vaikuttavuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuus Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykytasolla. Tieverkon kunto säilyy nykyisellään. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on alle km (n. 13 %) tiepituudesta. Sorateiden runkokelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %. Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen toteuttamalla valtioneuvoston tieliikenteen turvallisuuden parantamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti vuotta 2003 koskevat toimet. Tienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 40. Tiehallinto osallistuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeimmät pohjavesialueet suojataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2003 toteutetaan 2 3 pohjavesien suojauskohdetta. Suolan käyttö on alle tonnia. Asiakaslähtöisyys Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella mitattava asiakastyytyväisyys on vähintään hyvällä tasolla. Tyytyväisyys hoidon tasoon ei heikkene. Tiehallinnon asiakassuhteiden hoito on systematisoitu vuonna 2002 valmistuvan asiakkuusstrategian mukaisesti. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu poislukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla euroa tiekilometriä kohti. Yksikkömenot voivat kasvaa vain palvelu- tai kuntotasoa parannettaessa. Tiehallinnon toimintamenot eivät reaalisesti lisäänny. Tiehallinnon prosessien toiminta on vakiintunut ja niiden suorituskykyä voidaan mitata. Tienpidon kilpailuttamisella ja Tiehallinnon uusien toimintatapojen avulla saavutetaan vuoden 2004 loppuun mennessä Tielaitosuudistuksen edellyttämä 50 milj. euron vuosisäästö. Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): varsinainen varsinainen tilinpäätös talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Perustienpito (21) 552,4 606,1 599,1 Tulot 21,3 14,3 15,0 Maksullisen toiminnan tulot 1,7 0,8 0,8 Muut tulot 1) 19,6 13,5 14,2 Menot 573,7 620,4 614,1 Hallinto 78,4 78,2 79,2 Hoito 206,2 205,2 205,0 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 136,0 187,9 196,3 Laajennus- ja uusinvestoinnit 97,9 89,0 85,3 Suunnittelu 25,5 27,0 25,0 Liikenteen hallinta 6,0 5,9 6,0 Palveluprojektit 2) 19,7 21,9 12,6 Sopeuttaminen 2,3 4,5 3,9 Maksullisen toiminnan menot 1,7 0,8 0,8 Kehittämisinvestoinnit (77, 78, 79, 87) 134,3 131,7 165,8 Tieverkon kehittäminen (77) 87,5 59,9 30,4 Eräät tiehankkeet (78) - 10,0 34,5 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (79) 26,9 38,3 77,4 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (87) 19,9 23,5 23,5 LUVUN NETTOMENOT 686,7 737,8 764,9 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin. 1) Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet 2) Tieliikelaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä S e l v i t y s o s a : Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. EU:n aluekehitysrahastosta vuodesta 2003 lukien rahoitettavat hankkeet toteutetaan momentilta , jonka mitoituksessa on perustienpidon osalta otettu huomioon myöntämisvaltuutena euroa. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa 33 henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa kymmenen henkilötyövuoden siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille ja euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeutta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 misesta aiheutuviin menoihin varataan euroa. Vuosina käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tieverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana kertaluontoinen 53 miljoonan euron lisäys, joka oli myös vuoden 2002 budjetissa. Korotus on merkittävä, mutta kattaa käytännössä lähinnä vain maanrakennusalan kustannustason nousua. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja myös tienpitoon liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin 200 km ja korjausta odottavien siltojen määrä kasvaa noin 100 kappaletta vuodessa. Valiokunta on erityisen huolissaan liikenneturvallisuuden tasosta. Liikennekäyttäytymisellä ja etenkin ajonopeuksilla on keskeinen merkitys, mutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös mm. tiestön kunto, teiden talvihoito sekä taajamaliikenteen järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Saadun selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Valiokunta pitää myönteisenä erilaisten tienpitoon liittyvien teemaohjelmien kehittämistä. Erityisesti on syytä Hanke-erittely: korostaa liikenneturvallisuutta parantavia ohjelmia sekä toimenpiteitä raskaan liikenteen siirtämiseksi taajamien ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että elinkeinopoliittisesti tärkeiden satamateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Lossi-siltaohjelman osalta valiokunta katsoo, että sen jatkamista on syytä arvioida suhteessa tieverkon kehittämistarpeisiin ja käytettävissä oleviin määrärahoihin. Valiokunta katsoo, että perustienpidon rahoitustason korotukseen tulee osoittaa jatkossa riittävät resurssit. Momentilta vähennetään euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun uudelle momentille Määräraha on tarkoitettu EU-hankkeiden kansalliseksi vastinrahaksi ja sitä on tarkoitus käyttää vuonna 2003 alkaviin hankkeisiin. Sitä ennen tehdyt sitoumukset rahoitetaan perustienpidon momentilta ja momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos talousarvio talousarvio I lisätalousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentin määrärahalla aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2003 jälkeen menoja enintään 5,9 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Kustannus- Käytetty Kustannukset Valmis arvio aiemmin v liikenteelle milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIEHANKKEET 1. UUSINVESTOINNIT Vt 1 Paimio Muurla (E 18) ,2 139,4 25,9 Vt 21 Kemi Tornio ,9 70,6 1,3 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tasoristeysten poisto pääradoilta ,2 19,0 3,2 Keskeneräiset hankkeet yhteensä 265,3 229,0 30, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyn Lohja Lohjanharju-tien sopimusvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. Hanke-erittely: vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Sopimus- Määrärahaa Määräraha Rahoitustarve valtuus budjetoitu v myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIE- HANKKEET E 18 Lohja Lohjanharju ,9 3,0 20,0 35,9 UUDET TIEHANKKEET Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5-3,0 11,5 Vt 8 Raision kohta 14,0-4,0 10,0 Vt 5 Joroinen Varkaus 27,0-2,5 24,5 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä 57,0-2,5 54,5 Pirkkala Kalkku Vt 4 Lahti Heinola 41,0-1,0 40,0 Vt 4 Jyväskylä Kirri 21,0-1,5 19,5 Tiehankkeet yhteensä 233,4 3,0 34,5 195,9 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 115,8 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 71,1 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 9,0 milj. euroa. Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet. Rajan ylittävä liikenne Nuijamaalla, Saimaan kanavan varressa, on kasvanut erittäin merkittäväksi. Vuonna 2001 rajan ylitti keskimäärin autoa/vrk, minkä ennustetaan kaksinkertaistuvan vuodessa. Ajoneuvojonot ovat usein kilometrien pituisia ja odotusajat varsin pitkiä. Nykyisen rajanylityspaikan laajentaminen kanavan ja Nuijamaan taajaman välisessä ahtaassa tilassa ei ole käytännössä mahdollista. Läpikulkuliikenteen sekä jonotuksesta aiheutuvan melun ja päästöjen haittoja on päinvastoin saatava lievennettyä taajamassa. Valtatie 13:n uusi linjaus on suunniteltu kulkevaksi Nuijamaan taajaman länsipuolelta. Suomen puolella rakennettava osuus on noin 0,7 km. Lisäksi Suomen puolelle rakennetaan uusi raja-asema, jonka kaista-, liikenteenohjaus- ja pysäköintijärjestelyt kuuluvat tiehankekokonai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 suuteen. Venäjän puolella rakennettava osuus on noin 2,8 km, jonka rahoittaa Venäjä. Tieyhteyden lyhenemisen ja nopeutumisen perusteella laskettu H/K-suhde on 1,5. Hanke myötävaikuttaa merkittävästi myös rajamuodollisuuksien nopeutumiseen, mutta sen hyötyvaikutusta ei ole arvioitu rahassa. Huoltoliikenne Saimaan kanavan vuokra-alueelle nopeutuu. Ympäristöhaitat Nuijamaan taajamassa poistuvat. Vt 8 Raision kohta. Valtatie 8 on nykyisin moottoritie Turun keskustasta ohikulkutielle asti, josta alkaen se on tavallinen kaksikaistainen tie. Liikennettä parannettavalla valtatieosuudella on autoa/vrk ja Kustaviin haarautuvan maantien (mt 192) alussa autoa/vrk. Teitä yhdistävä tasoliittymä tukkeutuu vilkkaimpina ajankohtina päivittäin. Ruuhkaisista olosuhteista kärsii noin 30 % liikenteestä. Hanke käsittää valtatien nelikaistaistuksen 3 km matkalla Raision keskustan ohi. Kustavin maantien alkupiste siirretään pohjoisemmaksi ja se liitetään eritasoliittymällä valtatiehen. Kustavintien siirtyessä kauemmaksi asutuksesta pääsee alueen maankäyttö eheytymään ja tieliikenteen asutukselle haittaa aiheuttavat päästöt vähenevät. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti valtatieliittymässä sekä Raision keskustassa. Hankkeen kustannusarvio on 14,0 milj. euroa ja H/Ksuhde on 3,9. Vt 5 Joroinen Varkaus. Nykyinen, 1950-luvulla rakennettu valtatie on kapea ja tasaukseltaan huono aiheuttaen herkästi liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista. Liikennemäärä on autoa vuorokaudessa. Osuudella on runsaasti tasoliittymiä, jotka ovat etenkin taajamien kohdalla vaarallisia. Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu vuosittain keskimäärin 5 kpl. Hanke käsittää valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km matkalla. Osuus Kuvansi Varkaus toteutetaan kaksiajorataisena. Tiejaksolle tulee lisäksi kaksi ohituskaistaparia ja kaikki liittymät muuhun tieverkkoon rakennetaan eritasoisiksi. Nykyinen tie jää rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennettä sekä kevyen liikenteen tarpeita. Uusi tie parantaa valtatieliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta. Nopeusrajoitukseksi koko tieosuudella tulee 100 km/h. Nykyisellä tiellä paikallisen ja kevyen liikenteen olosuhteet paranevat liikenteen vähetessä. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 2,4 onnettomuudella vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa ja H/K - suhde 1,7. Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala Kalkku. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse kehätienä ja säteittäisväyliä yhdistäen Lakalaivan liittymästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle. Tie on osa eurooppalaisia pääliikenneverkkoja (TEN - ja E -tieverkot). Kehätie vähentää merkittävästi tarvetta Tampereen läpikulkuun, sujuvoittaa pitkämatkaista liikennettä sekä palvelee myös paikallisia yhteystarpeita mm. Pirkkalan lentoasemalle. Kaksikaistaisen kehätien liikennemäärät ovat paikoin yli autoa/vrk, ja liikennekysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt tie ja sen liittymät ruuhkautuvat niin, että yli puolet liikenteessä kulkee ruuhkassa. Tarkoitus on rakentaa koko väli Lakalaiva Ylöjärvi (21 km) moottoritieksi tarvittavine liittymäjärjestelyineen. Ensimmäisenä rakennusvaiheena rakennetaan moottoritie Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km). Vaihe sisältää risteysjärjestelyn Nokian moottoritien (vt 12) kanssa sekä uusien siltojen rakentamisen Pyhäjärven yli nykyisen sillan jäädessä paikalliseen käyttöön. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat puolet hankkeen 114 milj. euron kokonaiskustannusarviosta, eli 57 milj. euroa. Hankkeen jälkimmäinen vaihe, eli osat Lakalaiva Pirkkala ja Kalkku Ylöjärvi on tarkoitus toteuttaa vuosina Hanke parantaa ohikulkuliikenteen sujumista sekä liittymistä sivutieltä. Risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet loppuvat. Hankkeen kustannusarvio on 57,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 2,9. Vt 4 Lahti Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on moottoriliikennetie ohituskaistoilla varustettuna. Noin 27 kilometrin pituisen ohituskaistan länsipuolella on varaus moottoritien toiselle ajoradalle. Valtatie 4 on viime vuosina parannettu moottoritieksi tarkastelukohteen molemmin puolin eli Helsingin ja Lahden välillä sekä Heinolan kohdalla. Valtatie 4 on osa eurooppalaista päätieverkkoa (TERN). Valtatie 4 on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Lahden ja Heinolan kautta kulkee merkittävä osa pääkaupunkiseudulta Pohjois- ja Itä-Suomeen suuntautuvasta valtakunnallisesta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on ajoneuvoa. Liikenne on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Valtatielle 4 asetetut liikennöitävyystavoitteet jäävät toteutumatta jo nykyisillä liikennemäärillä. Tie ruuhkaantuu pahoin etenkin kesäviikonloppuisin. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 7 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 ohituskaistojen alku- ja päättymiskohdissa. Tien varren asutus kärsii liikenteen meluhaitoista. Hanke käsittää ohituskaistatien muuttamisen moottoritieksi 27 km matkalla. Lisäksi tien ramppeja parannetaan, rakennetaan melunsuojausta ja siltoja sekä suojataan pohjavesialueita. Hankkeen kustannusarvio on 41,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 2,5. Vt 4 Jyväskylä Kirri. Valtatie 4 on tärkein tieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tiejakson liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, Palokan ja Kirrin liittymissä 60 km/h. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja noin 10 metriä leveä. Tie toimii osana lentokenttäyhteyttä. Liikennemäärät tieosuudella ovat ajoneuvoa/vrk. Rinnakkaiset yhteydet kaupunkiin ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon vetävyyden takia. Liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Suurista liikennemääristä aiheutuen ohituspaikkoja on vähän. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 4 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on asutusta ja nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Kirrissä on asutuksen lisäksi myös liike- ja toimistokiinteistöjen alue. Tien lähialueen asutus kärsii liikenteen meluhaitoista. Hanke koostuu valtatien parantamisesta nykyisellä paikalla moottoritieksi 4,8 km matkalla. Tie rakennetaan kevennettynä moottoritietyyppinä. Lisäksi meluhaitat torjutaan meluseinien ja -vallien avulla. Pohjavesialueet suojataan rakenteellisin keinoin. Hankkeen kustannusarvio on 21,0 milj. euroa ja H/Ksuhde 3,2. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana. Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoona euroa ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp, TAA 536/2002 vp, TAA 572/2002 vp, TAA 732/2002 vp, TAA 934/2002 vp, TAA 1054/2002 vp, TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti Heinola sekä vt 4 Jyväskylä Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset. V t 8 R a i s i o n k o h t a. Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa. V t 5 J o r o i n e n V a r k a u s. Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyötykustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. V t 3 T a m p e r e e n l ä n t i n e n k e h ä t i e, 1. r a k e n n u s v a i h e v ä l i l l ä P i r k k a l a K a l k- k u. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n autoa/vrk, paikoitellen jopa n autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9 ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. V t 4 L a h t i H e i n o l a. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan euroa. V t 4 J y v ä s k y l ä K i r r i. Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyötykustannussuhde on 3,2 ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa. H a n k k e e t v t 6 j a 2 1. Hankkeita vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometriin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Hanke-erittely: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 0 : Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle. M u u t k e h i t t ä m i s h a n k k e e t. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella.valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 0 : Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä Kouvola ja vt 21 Kemi Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle talousarvio talousarvio II lisätalousarvio Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. S e l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: euroa vuonna 2004 ja euroa myöhemmin. Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v myöhemmin liikenteelle milj. milj. milj. milj. KESKENERÄISET TIEHANK- KEET Jälkirahoitushanke: Vt 4 Järvenpää Lahti 3) ,3 51,6 16,8 183,9 Kokonaisrahoitushankkeet: E 18 Kehä III Lentoasema Tikkurila ,5 34,0 18,5 8,0 Vt 6 Koskenkylä Kouvola ,8 16,8 25,2 6,8 3) Sopimuskausi päättyy v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Vt 4 Liminka Oulu ,8 30,8 - - Vt 9 Orivesi Muurame ,7 26,9 16,8 - Yhteensä 436,1 160,1 77,3 198, talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa asiakkaillensa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sujuvia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tieyhteyksiä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2003. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2003. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016

Lisätiedot

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Perustienpidon määrärahan alueellinen jako. Tiehallinnon tulosohjaus Sisäisiä julkaisuja 25/2003

Perustienpidon määrärahan alueellinen jako. Tiehallinnon tulosohjaus Sisäisiä julkaisuja 25/2003 Perustienpidon määrärahan alueellinen jako Tiehallinnon tulosohjaus 2003 Sisäisiä julkaisuja 25/2003 Perustienpidon määrärahan alueellinen jako Tiehallinnon tulosohjaus 2003 Sisäisiä julkaisuja 25/2003

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä Jussi Kailasto Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vetävät väylät 13.9.2017

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2002. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLIN- NONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLIN- NONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLIN- NONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle

Lisätiedot

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1 LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUN- NITELMASTA 2006-2009 Khs 2005-947 Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

Ajankohtaista POS-ELYstä

Ajankohtaista POS-ELYstä Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus Kouvola 12.3.2013 Tilaisuuden ohjelma Klo 17.30-17.45 Tilaisuuden avaus ja työn taustojen esittely Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 30/2016 1 (5) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 857 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Pitäisikö teistä olla huolissaan?

Pitäisikö teistä olla huolissaan? Pitäisikö teistä olla huolissaan? Kulkulaitokset ovat kulttuurin mittapuita; kansat, jotka ovat suurimmassa määrin kyenneet käyttämään niitä hyväkseen, ovat olleet historian eturivin kansoja. Ne kansat

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2004. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5. Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.2012 E18-tien (vt 7) kehittäminen välillä Helsinki - Vaalimaa H4 H5 H2 H3

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

MAL-SEMINAARI 9.10.2007

MAL-SEMINAARI 9.10.2007 MAL-SEMINAARI 9.10.2007 TIEHANKKEET JA RAHOITUSTARVE Suunnittelupäällikkö Viljo Miranto Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 2 Uudenmaan tiepiiri Koko maa Uusimaa U-piirin osuus Maapinta-ala (km2) 304 530 9

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Maaseudun kehittäminen 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa. S e

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot