YKS-opas. Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby. Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat)

Transkriptio

1

2 YKS-opas Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby Kuvat: Taitto: Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat) Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo 2014 ISBN: (e-julkaisu)

3 Sisällys Lukijalle 4 Mitä YKS yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarkoittaa 6 Kenelle yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tarkoitettu 8 Yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyödyt 11 Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet 17 Lopuksi 31

4 Lukijalle Meillä kaikilla on oikeus tavoitella ja elää hyvää elämää, jonka pääsuunnittelijana itse toimimme. Erilaisia suunnitelmia tarvitaan, kun ihminen sairastuu, vammautuu, ikääntyy tai hänen tarvitsee miettiä elämäänsä joko tämänhetkistä, mennyttä tai tulevaa. Usein ihmisille tehdyt suunnitelmat ovat muiden kuin henkilön itsensä tekemiä, eivätkä ne ole sidoksissa riittävästi arkielämään tai ihmisen omiin toiveisiin. Huomiota pitää tällöin kiinnittää suunnittelussa erityisesti siihen miten, milloin ja kuka tukea tarjoaa, jotta henkilökohtaiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka kyse on ihmisen omasta prosessista, jää hänet hyvin tunteville henkilöille usein merkittävä rooli suunnitelmatyötä tehdessä. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa ihmisen oma rooli kasvaa. Tarkoitus ei ole jättää ihmistä yksin, vaan keskeistä on tukea häntä voimaantumaan ja olemaan omassa elämässään asiantuntija. Päätösten tekemiseen hänellä on oikeus saada tukea ja apua. Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa tietoa yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja -suunnitelmatyöstä. Oppaan sivuilta voi lukea, mitä hyötyä yksilökeskeisestä (YKS) elämänsuunnitelmasta on ja löytää keskeisiä työvälineitä ja esimerkkejä, miten suunnitelmatyötä voi toteuttaa. 4

5 Haluamme kiittää yhteistyökumppaneitamme saamistamme kommenteista tätä opasta työstettäessä. Suuri kiitos oppaan kuvituksesta kuuluu Eteva kuntayhtymän Kanta-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan asiakkaalle, Aaro Palomäelle ja häntä ohjanneille työntekijöille. Hämeenlinnassa Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby 5

6 Mitä YKS yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarkoittaa Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on joukko lähestymistapoja, joiden tavoitteena on etsiä keinoja, jotka mahdollistavat ihmisen osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Kaikki suunnittelu lähtee ihmisestä itsestään, ja se keskittyy tukemaan ihmisen vahvuuksia. Yksilökeskeinen suunnittelu antaa mahdollisuuden ja työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja ihmisen oman äänen kuulumiseen. Suunnittelussa korostuvat ihmisen omat arviot, mutta myös hänen lähipiirinsä näkemykset siitä, millaista tukea ihminen tarvitsee. Tavoitteena on saada positiivista muutosta ihmisen elämään. Kaikki suunnitelmatyö lähtee ajattelusta. Mitä yksilökeskeinen ajattelu sitten on? Se on kuuntelemista, tuntemista, henkilön arvostamista, aitoutta ja halua kuulla ihmistä. Se on pienten asioiden huomioimista, kokeilua, tarkkailua ja sinnikkyyttä. Yksilökeskeisessä suunnittelussa ammattilaiset eivät aseta ihmiselle tavoitteita vaan auttavat ihmistä muuttamaan elämäänsä omannäköisekseen. Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä opitaan 6

7 tuntemaan ihminen paremmin ja samalla tavoitteena on oppia tukemaan häntä juuri hänelle sopivalla tavalla. Tärkeää on, että ihmistä ei nähdä diagnoosin kautta, vaan häntä kohdellaan yksilönä ja kansalaisena. Henkilön osallistumisen tukeminen lähtee ajatuksesta, että jokaisessa päivän hetkessä on mahdollisuus osallistua. Suunnitelmaa tehdessä tärkeää on huomioida osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. Elämänsuunnittelua tehdessä ihmiselle tarjotaan tukea ja mahdollistetaan onnistuminen. Opitaan tekemään asioita yhdessä, luovasti ja mahdollistetaan osallistuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Muistetaan että jokainen hetki pitää sisällään mahdollisuuksia ja ymmärretään, että jokainen ihminen on yksilö ja oma persoonansa. Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely on onnistunut silloin, kun aito kumppanuus henkilön, tukijan ja henkilölle tärkeän lähiverkoston kanssa on toteutunut. Suunnitelmatyö voi koostua esimerkiksi seuraavista aiheista 7

8 Kenelle yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tarkoitettu Yksilökeskeistä elämänsuunnitelmaa voivat tehdä kaikki ihmiset taustasta riippumatta. Alunperin suunnitelmatyön tekeminen aloitettiin vammaisten lasten ja nuorten kanssa. Nykyään menetelmää käytetään eniten vammaistyössä, ikääntyvien palveluissa ja mielenterveyskuntoutujien toiminnassa. Yksilökeskeinen suunnitelma sopii kenelle tahansa myös organisaatioiden työvälineeksi. Keskeistä on, että suunnitelmatyötä tekevän on ymmärrettävä yksilökeskeinen ajattelu. Yksilökeskeinen työote tarkoittaa työkulttuuria, jossa kaikki kohtelevat toisiaan yksilökeskeisesti: jokainen yhteisön jäsen haluaa antaa työhön oman panoksensa, jokainen oppii kokemuksista ja jokaisessa persoonassa on paljon hyvää ja voimavaroja. 8

9 Yksilökeskeinen ajattelu on lähtökohtana toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Arvioinnin ja palautteen avulla toimintaa voidaan korjata. 9

10 10

11 Yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyödyt YKS -suunnitelma nähdään kehittymisen, kehittämisen ja oppimisen mahdollistajana ihmiselle itselleen, hänen lähiverkostoilleen ja työntekijöille. Suunnitelman tekeminen voidaan nähdä sillan rakentajana ja yhteyden mahdollistajana suhteessa vanhempiin tai muuhun verkostoon. YKS -suunnitelmaa voidaan käyttää myös palvelu- ja hoitoyhteisöjen kehittämiseen. Työskentelystä syntyy myönteinen kokemus, koska lähtökohtana ovat henkilön vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Työskentely on osallistavaa, kun lähtökohtana on ensisijaisesti ihmisen oma näkökulma ei ammattilaisen. Hyötynä voidaan pitää myös ennakkoluulojen unohtamista ja työskentelyn realistisuutta. Tarttumalla kehitettäviin asioihin myönteisen lähestymistavan kautta saadaan aikaan hyvä kokemus. Paras hyöty suunnitelmatyöhön saadaan ihmistä kunnioittamalla, hänen rytmissään työskentelemällä ja antamalla hänen valita mieluinen tila tai paikka suunnitelmatyöhön. Tärkeää on muistaa, että ihminen voi itse valita mukaan suunnitelmatyöhön ne henkilöt, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi ja joihin hän voi luottaa. Suunnitelmatyön aikana jokainen oppii uutta ja monen ajatukset tai mielipiteet voivat muuttua. 11

12 Ihmiselle itselleen Tärkeimpänä yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyötynä on koettu, että henkilö saa äänensä paremmin kuuluviin ja hänet kohdataan juuri sellaisena kuin hän on. Henkilön oma kuva vahvistuu. Suunnitelmatyö ohjaa kertomaan tärkeistä asioista ja samalla voi löytyä myös yhteisiä asioita toisten ihmisten kanssa. Suunnitelman avulla ihmisen taustat selviävät ja löydetään asioita mistä ihminen pitää tai ei pidä. Jopa unelmat voivat tulla paremmin esille. Hyvä yksilökeskeinen elämänsuunnitelma tukee myös ihmistä itsenäiseen elämään. Sen avulla on helppo kartoittaa kiinnostuksen kohteet ja toiveet, eli mitä kukin elämältään haluaa. Näin ihminen pääsee osalliseksi omaan elämäänsä ja kiinnittymään helpommin yhteiskuntaan. 12

13 Omaiselle Suunnittelutyön avulla omainen voi nähdä ja kuulla uusia asioita läheisestään sekä saada vahvistusta ajatuksilleen. Kun omaiset osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn, lisääntyy yhteistyö eri toimijoiden kanssa, jolloin myös luottamus ammattilaisiin voi kasvaa ja vuorovaikutus parantua. Omaiset voivat kokea, että heitä arvostetaan. Yksilökeskeinen suunnittelutyö tuo omaiselle turvallisuudentunteen ja jopa mielenrauhaa. Omainen voi uskoa siihen, että hänen läheistään kohdellaan kunnioittaen hänen omana erityislaatuisena persoonanaan. Ihmisen vahvuuksien ja myönteisten asioiden korostaminen voimaannuttaa myös omaisen. Ammattilaisen näkemyksen kuuleminen läheisestään voi saada omaisenkin näkemään hänestä uusia puolia. YKS-suunnitelma antaa lisätietoa palvelusuunnitelmaan. Sitä voidaan käyttää myös dokumenttina, johon voi vedota, jos esimerkiksi epäilee, ettei oma läheinen saa parasta mahdollista kohtelua ammattihenkilökunnan taholta. 13

14 Työntekijälle YKS-suunnitelma on työntekijälle työväline, jonka avulla työn tekeminen tulee mielekkääksi. Ihmisen arvostus lisääntyy kun omaiselta saadaan lisätietoa palvelusuunnitelmaan. Ihmisiä havainnoidaan erilailla kuin aiemmin ja heidät nähdään yksilöllisemmin. Asioita tuodaan monipuolisesti esille ja luovat ratkaisut ja työvälineet sallitaan. Tulevaisuus on vahvasti läsnä ja suunnitelmia tehdessä mietitään, miten tästä eteenpäin. Yksilökeskeinen suunnitelma auttaa tutustumaan ihmiseen paremmin ja uudet työntekijät saavat tietoa selkeästi ja nopeasti. 14

15 Muulle verkostolle Yhteinen näkemys ihmisestä voimistuu ja tuo hänestä lisätietoa, joka avulla ihminen opitaan tuntemaan paremmin. Yhteistyö eri tahojen, kuten päivätoiminnan, asuntolan, työpaikan tai sosiaalitoimen kanssa on tiiviimpää. Tietoja eri tahoilla voisi hyödyntää jatkossakin enemmän. Kaikki oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja pitkäaikaista tuntemista voi myös hyödyntää suunnitelman teossa. 15

16 16

17 Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Esimerkiksi kartta- ja polkumenetelmät ovat keskeisiä lähestymistapoja. Myös elämäntarinatyöskentely ja tulevaisuuden suunnitelma kuuluvat yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Tiedonkeruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen. Kuitenkin siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan. Keskeistä on käyttää sellaista lähestymistapaa, mikä on henkilölle itselleen sopivin muoto. Seuraavaksi esitellään muutama esimerkki-työkalu, joiden avulla elämänsuunnitelmaa voi lähteä tekemään. 17

18 Minun elämäntarinani Elämäntarina sitoo elämänkulun eri tapahtumineen ja aikakausineen yhteen. Jokaisella on oma elämäntarina, joka ilmentää ihmisen identiteettiä vahvistaen tai heikentäen sitä. Työntekijöillä on erityinen merkitys asiakkaan tarinan muodostumisessa. Sanat ja tarinat ovat tärkeitä. Elämäntarinaa voidaan kartoittaa monella tavalla: piirtäen aikajanaa, valokuvin tai kirjoittaen. Tärkeintä on, että elämäntarina tai henkilön historia näyttäytyy ja kuuntelemalla tarinaa on mahdollista päästä osittain sisään toisen henkilön kokemusmaailmaan

19 Unelmani ja haaveeni Jokaisella meistä on unelmia. Ne voivat olla isoja haaveita tai liittyä pieniin arkipäivän asioihin. Henkilön unelmia pitää kuunnella ja kunnioittaa, sekä auttaa häntä löytämään ratkaisuja niiden toteutumiseksi. 19

20 20

21 Kartta Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi henkilön elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita, pelkoja ja ihmiselle tärkeitä asioita tai paikkoja. Ihmisen elämää on helppo tarkastella kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa hän tarvitsee muiden apua ja tukea. Kartat auttavat ihmistä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämää tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Työvälineenä kartta on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. 21

22 22

23 Yhden sivun YKS Kartta-työskentelyn jälkeen tehdään yhteenveto, jota kutsutaan Yhden sivun esittelyksi. Siihen on koottu olennaiset tiedot kartoista. Esittelystä saa nopeasti käsityksen esimerkiksi niistä asioista, joista henkilö pitää. 23

24 Tärkeitä asioita

25 Minulle tärkeät asiat Itselle tärkeiden asioiden esiintuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. On hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tällöin molemmat näkökulmat voidaan nostaa rinnakkain tarkasteluun. Kun molempia näkökulmia on mietitty ja tehty näkyväksi, etsitään ratkaisuja niihin asioihin, jotka erityisesti vaativat toimenpiteitä, jotta itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välinen tasapaino toteutuisi. 25

26 Minulle tärkeitä ihmisiä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan henkilön verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: yksityisyyden kehä, ystävyyden kehä, osallistumisen kehä ja palvelun kehä. Yksityisyyden kehä on sisin ympyrän kehistä. Sille kootaan henkilön elämän tärkeimmät ihmiset. Ystävyyden kehälle kirjoitetaan hyvien ystävien nimet. Ihmiset, jotka ovat esimerkiksi henkilön työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen tulevat osallistumisen kehälle. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa henkilölle hyvää elämää ja saavat siitä palkkaa. Esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja kuuluvat palvelun kehälle. 26

27

28 Polku Työväline toimintasuunnitelmaa varten Polku-työkalu auttaa näkemään hyviä asioita henkilön elämässä. Toisaalta se näyttää myös kehitettäviä asioita ja henkilön tuen tarvetta. Polun avulla voi tehdä eri asioista toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta. 6 3 NYKYINEN TILANNE 4 KEITÄ TARVITAAN MUKAAN 5 SITOUTUMINEN VÄLITAVOITTEET 28

29 1 TAVOITTEET ENSIMMÄINEN ASKEL 2 7 Henkilön unelma kirjataan yhdessä ylös (1), jonka jälkeen mietitään konkreettiset tavoitteet (2). Tarkastellaan, mikä on nykyinen tilanne (3) ja poditaan yhdessä keitä tarvitaan mukaan (4). Tärkeää on miettiä miten kaikki sitoutuvat prosessiin (5), jotta henkilö voi edetä kohti unelmaansa. Välitavoitteet asetetaan (6) ja otetaan ensimmäinen askel henkilöä tukien ja kannustaen (7). 29

30

31 Lopuksi Virvelinranta YKS -osahankkeen tavoitteena ja perustana on ollut yksilöllisen suunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on menetelmänä onnistunut löytämään paikkansa hankkeen kaikissa osa-alueissa ja innoittanut hankkeen työntekijöitä kirjoittamaan tämän oppaan. Kokemukset yksilökeskeisen elämänsuunnitelman tekemisestä ja toteutumisesta ovat olleet positiivisen rohkaisevia. Ihmisten innostus ja osallistuminen uusiin asioihin on tuonut onnistumisen kokemuksia, rohkeutta olla oma itsensä, luonut uusia ystävyyssuhteita ja avannut ihmiselle uusia työkokemuksia ja harrastuksia. Keskeistä on tunnistaa niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla voidaan laajentaa ihmisen kokemusmaailmaa ja niitä mahdollisuuksia, joista hän voi valita. Ihmisen oman äänen kuuleminen ja elämänsuunnitelmatyöskentely vaatii yhteisöissä arvokeskustelun käymistä. Arvot määrittävät käyttäytymistä, valintoja ja arviointeja erilaisissa päätöksenteon ja toiminnan tilanteissa. Sitoutuminen yhteisten arvojen toteuttamiseen ja yksilökeskeiseen työkulttuuriin voi vaatia suuriakin muutoksia. Yksilökeskeinen työote ei aina ole se helpoin tapa työskennellä, mutta antaa varmasti paremman lopputuloksen ihmisen itsensä kannalta. 31

32 32

33 Muistiinpanoja 33

34 Lähteet Camps, S., Lorraine, E. & Corman, R celebrating families Toolkit: Simple, practical ways to enhance family life. HSA Press in Great Britain. Duffy, S Keys to Citizenship. Falvey, M., Forest, M., Pearpoint, J. & Rosenberg, R All my life s a circle. Using the tools: Circles, Maps & Paths. Hallikas, E., Helin, M., Karesvuori, T., Laurén, M., Mehtonen, K., Niskanen, S., Raappana, S., Ratas, M. & Vilppola, M YKS -Käsikirja. Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely. Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden Person-centred active support. Sanderson H., Kennedy J., Ritchie, P. & Goodwin G People plans & possibilities. Exploring person centred planning. Edinburgh. SHS Ltd. Thompson, J., Kilbane, J. & Sanderson, H. (eds.) Person centre practice for Professionals. Open University Press: Berkshire Internet-lähteisiin viitattu

35 Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta YKS -osahanke on koonnut ja kehittänyt eri toimijoiden välisiä yhteistyön toimintamalleja, joissa vammaiset henkilöt ovat keskipisteessä, oman asiansa asiantuntijoina ja heidät nähdään tasavertaisina kansalaisina. Yksilökeskeinen ajattelu ja suunnitelmatyö on työmenetelmä, jolla voidaan aidosti lisätä yksilön osallisuutta omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskuntaan. Pumppu-hanke on kuuden osatoteuttajan yhteistyöhanke, jossa on edistetty ja kehitetty hyvinvointipalveluiden käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu -hankkeessa on edistetty alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta on toteutettu neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto.

36 Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR -rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen EAKR -alueella vuosina