Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa"

Transkriptio

1 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on jokaisen oikeus pumppu-hanke.blogspot.com

2 STM:n Kaste-ohjelmaan kuuluvan Ikäkaste II - Äldre-kaste II kokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, myönteisen vanhuskäsityksen kehittyminen, ikäihmisen osallisuuden vahvistaminen itseään koskevissa palveluissa sekä ikäihmisen kokemuksellisen palautteen hyödyntäminen. Ikäkaste II:een kuuluva Kanta-Hämeen PITSI-hanke (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille, ) on Kanta-Hämeen kuntien yhteinen kehittämishanke, jossa kehittäminen kohdistuu erityisesti ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen koordinointiin sekä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toimijoita ovat Hattula, Janakkala ja Hämeenlinnan seutu sekä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäen seutu. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKR-alueella vuosina Pumppu-hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina mukana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu-hankkeessa edistetään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Virvelinranta YKS on Kanta-Hämeen osahanke, jota pääsääntöisesti toteutetaan vammaispalveluissa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioiminen sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Tämän perustavoitteen toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin henkilöstöltä, asiakkailta kuin omaisiltakin. 2 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

3 Sisältö Lukijalle 4 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla 4 2. Mitä YKS on? 5 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Yhden sivun profiili 9 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? 13 Lähteet 15 Kirjoittajat Autio Tiina Helminen Hannele Kärki Taina Laaksonen Eeva Laurén Merja Lyytikäinen Aila Mertanen Sonja Pulkki Henna Tuula Autio Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Pumppu-hanke, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Piirroskuvat Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 3

4 Lukijalle Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa -opas on syntynyt kahden hankkeen, Kanta-Hämeen Pitsin (Ikäkaste II) ja Pumppu-hankkeen yhteistyössä. Ajatus hyvien käytäntöjen levittämisestä innosti yhteistyöhön ja totesimme, että Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) tarjoaa toimivan käytännön työvälineen ikäihmisen osallisuuden lisäämiseen. YKS:iin pohjautuvassa työtavassa huomioidaan muun muassa ikäihmisen voimavarat, kiinnostuksen kohteet ja elämäntarina sekä tuodaan ne osaksi arkea ja ikäihmisille tarvittavia palveluita. Menetelmässä nähdään ikäihminen ensisijaisesti ihmisenä, ei niinkään asiakkaana tai potilaana. Toivomme, että YKS leviää kaikkien ikäihmisten kanssa työskentelevien käyttöön! Kirjoittajat 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla Taina Kärki Yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla pitäisi aina olla ajatus ikäihmisen osallisuudesta, toimijuudesta ja voimaantumisesta. Nämä teemat liittyvät elämänhallintaan, elämänlaatuun sekä hyvinvointiin ja hyvään elämään. Vanhetessa erilaiset kyvyt ja taidot voivat heiketä, mutta ihminen voi kuitenkin aina oppia uusia asioita, haluta elämäänsä jotain uutta, jota ei ole ennen halunnut, kohdata uusia rajoja, tavoittaa uusia mahdollisuuksia ja tuntea monenlaisia tunteita. (Jyrkämä, 2008) Toimijuuteen liittyy mahdollisuus ja halu toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Toimijuuteen kuuluu usein vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita omat toimintatapansa sekä osallisuus. Osallisuus omaan elämään on jokaisen ihmisen perustarve ja hyvän elämän edellytys. Tähän kuuluu mm. halu kuulua, olla mukana ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Osallisuus omassa elämässä on vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista sekä mahdollisuus olla rakentavasti mukana yhteisössä. Ikäihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa, kun hän voi toimia, harrastaa, osallistua ja vaikuttaa omien voimiensa mukaisesti. Osallisuus on kokemuksellista ja yksilöllistä. Ikäihminen määrittelee oman osallisuutensa kokemuksensa ja tuntemustensa perusteella. Itsensä kokeminen ei-osalliseksi voi olla lamauttavaa ja passivoivaa. ( Jyrkämä, 2008; Kairala, 2010) 4 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

5 Voimaantuminen tarkoittaa ihmisen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Lisäksi hänen toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaa. Voimaantuminen on yksilöllistä ja lähtee aina viimekädessä ihmisestä itsestään. Kukaan ei voi antaa sisäistä voimaa toiselle ihmiselle. Jokainen myös voimaantuu omalla tavallaan. Kuitenkin yhteisö ja sosiaalinen ympäristö on voimaantumisen tärkeä taustatekijä: ihminen voimaantuu sellaisessa ympäristössä, jossa hän kokee ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa-arvoiseksi. (Siitonen, 1999) Kun toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen sekä yksilöllinen elämänsuunnittelu ikäihmisten palveluissa toteutuvat, ne näkyvät positiivisina vaikutuksina ikäihmiselle itselleen, omaisille, asumisyhteisölle ja henkilökunnalle. 2. Mitä YKS on? Merja Laurén Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu syntyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja samaan aikaan asia nousi esiin myös Englannissa ja Kanadassa. YKS-menetelmän avulla haluttiin muutosta diagnoosi- ja organisaatiokeskeiseen järjestelmään, jossa ihmiset nähtiin toimenpiteiden kohteina. Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät välttämättä ole kytköksissä riittävästi arkielämään. Suunnittelussa alettiin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten tukea tarjotaan, jotta henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan. YKS-menetelmän taustafilosofiana voidaan pitää voimaantumisteoriaa. Tavoitteena on, että henkilö voimaantuu ja ottaa päätösvallan omasta elämästään. YKSiin pohjautuvan suunnittelun avulla etsitään erilaisia keinoja ja tapoja, jotka mahdollistavat henkilön osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Tämän prosessin aikana tapahtuu ajattelun ja toiminnan uudelleensuuntaamista eli huomion siirtämistä tavanomaista syvemmälle tasolle. Prosessi tuo mukanaan myös uusia kysymyksiä, kyseenalaistaa ja murtaa itsestäänselvyyksiä. Tämä merkitsee kaikilta sitoutumista uuteen ajattelu- ja toimintatapaan ja myös muutosta, joka parhaimmillaan voi olla rikastuttava ja innostavan uutta luova. Keskiössä on aina henkilön oma käsitys itsestään ja elämästään. Pohjimmiltaan on kyse vallan jakamisesta: valta valita ja tehdä päätöksiä siirtyy asiakkaalle itselleen, pois työntekijöiltä ja järjestelmältä. Tällöin työntekijöiden rooli muuttuu päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 5

6 Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja henkilön oman äänen kuulumiseen. YKSissä ihmisen koko verkostoa hyödynnetään virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. Ikäihminen voi olla mukana omassa arjessaan, vaikka kaikkia taitoja ei enää olisikaan. YKSissä pohditaan, miten ikäihminen voi osallistua arjen toimintoihin ja miten osallistumista voisi helpottaa? YKSissä koetetaan löytää niitä asioita, joita henkilö voi tehdä ja annetaan tarvittaessa apua sekä varmistetaan onnistuminen. Kaikissa arjen toiminnoissa on asioita, joihin voi osallistua jollain tavalla. Tärkeintä on varmistaa riittävä tuki sekä yhteinen kieli ja ymmärrys. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat: osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Tiedon keruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen, mutta siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Merja Laurén Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita ja pelkoja. Kartat auttavat tarkastelemaan ikäihmisen elämää kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa tarvitaan muiden apua ja tukea. Kartat ovat yksi tapa kerätä ikäihmiseen liittyvää tietoa. Ne auttavat henkilöä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämänkaarta tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Karttoja voidaan tehdä useilta alueilta, esimerkiksi elämäntarinasta, henkilökohtaisista mieltymyksistä ja läheisistä ihmisistä. Kartta työvälineenä on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. Työskentelyn tuotokset jäävät pääsääntöisesti henkilölle itselleen. 6 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

7 Polku Polku-työkalu auttaa näkemään henkilön elämässä hyviä asioita, mutta toisaalta myös kehitettäviä asioita ja auttaa näkemään, mikä on tuen tarve. Polun avulla voi tehdä eri asioista esimerkiksi alla olevan kuvan kaltaisen toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta Unelma 2. Konkreettiset, realistiset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 7

8 Suhteiden kehä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan ikäihmisen verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: palvelun kehä, osallistumisen kehä, ystävyyden kehä ja yksityisyyden kehä. Yksityisyyden kehä on sisin, jolle kootaan henkilölle tärkeimmät ihmiset hänen elämässään. Ystävyyden kehä on toiseksi sisin ja siihen nimetään hyvien ystävien nimet. Osallistumisen kehälle kerätään ne ihmiset, jotka ovat esimerkiksi työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa ikäihmiselle hyvää elämää ja he saavat siitä palkkaa esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja. Palvelu Osallistuminen Ystävyys Yksityisyys Minä Lähipiiri, omaiset, ystävät Työ- ja harrastuskaverit, naapurit Hoitohenkilöstö, kampaaja, taksinkuljettaja... 8 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

9 Tärkeät asiat omasta ja toisten mielestä Itselle tärkeiden asioiden esille tuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. Tällöin on hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tässä työtavassa molemmat näkökulmat nostetaan rinnakkaiseen tarkasteluun. Kun molemmat näkökulmat on pohdittu ja tehty näkyväksi, lähdetään etsimään ratkaisuja niihin asioihin, jotka vaativat erityisesti toimenpiteitä itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välisen tasapainon toteutumiseksi. Minulle on tärkeää: Minulle tärkeää toisten mielestä: 3.2. Yhden sivun profiili Tiina Autio Yhden sivun profiilin tarkoituksena on tuottaa yhteenveto henkilöä koskevasta tiedosta. Profiilia voidaan käyttää mm. tilanteissa, joissa tarvitsee oppia nopeasti tuntemaan henkilö tai kun halutaan varmistaa, että henkilö saa johdonmukaista apua hänen itse toivomallaan tavalla. Yhden sivun profiilista voidaan tehdä seinätaulu tai se voidaan tallentaa hoito- ja palvelusuunnitelman osaksi. Lisätietoja saa: reading-room/how/person-centred-thinking/one-page-profiles.aspx Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 9

10 Yhden sivun profiili -malli Valokuva Mikä on henkilölle tärkeää? Ketkä ovat tärkeitä ihmisiä? Kuinka he viettävät aikaa keskenään? Henkilön positiiviset ominaisuudet, vahvuudet ja kyvyt. Kuinka henkilö haluaa itseään tuettavan? Lista siitä, miten henkilöä tuetaan ja mikä auttaa ja mikä ei? Tärkeät harrastukset ja toiminnat. Miten usein niitä toteutetaan ja missä? Tärkeät rutiinit 10 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

11 Yhden sivun profiili Heikistä Heikki Mistä ne, jotka tuntevat Heikin, pitävät hänessä? Esimerkillinen ihminen Todellinen persoona Täynnä huumoria Hurmaava todellinen herrasmies Kuinka Heikkiä tuetaan parhaiten? Heikki on huolissaan terveydestään ja pelkää, että häneltä salataan tietoja - vakuuta hänelle, että hän on vain iältään vanha - se saa hänet nauramaan Selitä aina hyvin selvästi tulevat tapahtumat, erityisesti sairaalakäynnit - älä kerro asioista hänelle viime minuuteilla. Heikillä on huono kuulo ja näkö. Kun tulet hänen asuntoonsa kerro aina kuuluvasti, että olet tulossa. Heikki pelkää, että hänet viedään laitokseen - kerro hänelle, että teette parhaanne, jotta hän saa asua kotonaan. Kerro hänelle, että olette huolissanne, mikäli hän lähtee kertomatta yksin ulos yöllä. Mikä on Heikille tärkeää? Kävelykeppi on aina saatavilla. Ihmiset istuvat ja juttelevat hänen kanssaan ja kuuntelevat häntä - hän rakastaa seuraa ja on loistava tarinankertoja. Ihmiset ruokailevat hänen kanssaan - hän ei halua syödä yksin. Hän haluaa ruoat erittäin kuumina. Heikki haluaa nähdä Maisan ja Mikon joka toinen päivä Että kuuntelet hänen tarinoitaan, erityisesti sodasta, mutta hän puhuu siitä vain silloin, kun itse haluaa Puhut hänen kanssaan vanhoista nyrkkeilijöistä Hän saa tiedon, jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Taskussa on aina vähintään 10 euroa. Haluaa pitää villaista baskeriaan eikä halua, että häntä vaaditaan ottamaan se pois. Lähde: media/13744/one%20page%20about%20arthur.pdf Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 11

12 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Merja Laurén ja Hannele Helminen Kun lähdetään tekemään asioita uudella tavalla, sekä organisaation että henkilökohtaisten arvopohjien ja asenteiden tutkiminen nousee keskeiseen asemaan. Esimiehen tuki on tärkeää uusien työskentelytapojen käyttöönotolle ja jatkuvuudelle, mutta vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Työntekijöiden työssä on keskeistä, että he 1. havaitsevat tukemansa henkilön lahjakkuudet ja kiinnostuksen kohteet 2. rakentavat yhteyksiä ihmisten ja toimijoiden välille 3. avustavat henkilöä aina tarvittaessa 4. luovat mahdollisuuksia 5. huomioivat ja varmistavat henkilön turvallisuuden Aito ja vilpitön kiinnostus työyhteisön sisällä sekä toisten näkökulmien ja yhteistyön arvostaminen näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Tämä luo pohjan ikäihmisen todellisille osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksille. Hyvin toimiessaan YKS-työskentelymalli antaa aidon osallistumis- ja päätöksentekovallan ikäihmiselle itselleen. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa ikäihmisten hoivayksikössä Uppsalankaaressa on kokeiltu YKS-työskentelymallia keväästä 2013 alkaen. YKS-työskentely on luontainen jatkumo jo aiemmin aloitetulle elämänkulku- ja elämäntarina-ajattelulle, jonka pohjalta on laadittu ikäihmisen hoito- ja palvelusuunnitelma. Kokemuksemme on, että YKS-työskentelyllä saadaan kuitenkin ikäihmisen ja omaisen tai läheisen kanssa luotua hoivayksikön elämästä vielä enemmän ihmisen itsensä näköistä elämää. YKS-työskentely myös lähentää ikäihmisen, hänen läheisensä ja hoitajan kokemusmaailmaa. YKS-työskentelyn avulla voidaan saavuttaa ikäihmiselle kokemus omasta kodista. Erään ikäihmisen sanoja lainatakseni: Nyt tämä on minun kotini, kun hän katseli YKS-tauluaan huoneensa seinällä. Seuraavassa on kuvattu ensimmäisiä kokemuksia YKS-työskentelystä ikäihmisten ja heidän omaistensa tai läheistensä kanssa. 12 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

13 4.1. Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? Sonja Mertanen, Eeva Laaksonen, Aila Lyytikäinen ja Henna Pulkki. Hoitotyötä ohjaavat arvot: kunnioitus, tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja perhekeskeisyys. Voutilakeskuksen Uppsalankaaren osastolla nämä arvot näkyvät hoitajan ja asukkaan yhteistyössä. Arvoihin pohjaten yksilöllinen elämänsuunnittelu sopii osastollamme oivaksi työvälineeksi turvaamaan asukkaidemme mahdollisimman hyvää elämää. YKS on keino saada tietoa asukkaan elämästä ja tavoista konkreettisella tasolla. Ihminen koostuu elämänsä erilaisista tapahtumista ja YKSin avulla ihmisen yksilöllistä elämänkaarta saadaan näkyvämmäksi. Samalla arvokkuus syvenee. Jokainen ihminen kaipaa kunnioitusta jokaisessa elämän eri vaiheessa. Kaikille meistä on oikeus kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Kaikkien asiat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Hoitajat pääsevät lähemmäs asukkaita ja kohtaaminen helpottuu, kun saamme asukkaista enemmän yksilöllistä tietoa. Tärkeää on myös voimavaralähtöisyys, koska hoitokulttuuri on perinteisesti hyvin sairauskeskeinen. YKSin avulla voimme nostaa esiin asukkaiden voimavaroja ja entistä paremmin ylläpitää ja tukea olemassa olevaa toimintakykyä. Samalla asukkaan omanarvontunne saa vahvistusta, mikä on erityisesti muistisairaille asukkaille tärkeää. Myös yhteistyö omaisten kanssa syvenee, kun heidätkin otetaan mukaan asukkaan YKSin luomiseen. Vanhojen ja uusien työntekijöiden sekä sijaisten on helpompaa kohdata asukas tutustuttuaan hänen huoneessaan näkyvään YKSiin. Huoneeseen sijoitettu YKS tarjoaa kaikille nopeasti ja helposti konkreettista tietoa asukkaan elämästä ja mieltymyksistä, voimavaroista sekä päivittäisistä toiminnoista ja toimintakyvystä. Hoitotoimet helpottuvat ja puheenaiheitakin löytyy helposti. YKSistä on apua hoitosuunnitelmien teossa; ne tukevat toinen toisiaan. YKSin avulla hoitosuunnitelmasta saadaan vielä yksilöllisempi ja erityisesti voimavaralähtöisempi. Hoitosuunnitelma on aina kirjallinen, mutta YKSin ei aina tarvitse olla taulu. YKSin voi koota esimerkiksi asukkaalle tärkeä pehmolelun tai käsityön ympärille. Unelmanamme on, että jokainen ikäihminen nähdään yksilöllisenä ja arvokkaana ihmisenä omien voimavarojensa kautta. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 13

14 Voutilakeskuksen asukkaan, Sirkka Liisan kanssa yhdessä tehty kartta hänelle mieleisistä ja tärkeistä asioista. 14 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

15 Lähteet Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship, Paradigm Consultancy & Development Agency. Jyrkämä, J. (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/ Kairala, M. (2010) Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta. PowerPointdiat, löydettävissä sähköisesti Osallisuus+ik%C3%A4ihmisten+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support O Brien Connie Lyle & Brien John The Origins of Person Centred Planning. A Community of Practice Perspective. Origin%20of%20Person%20Centered%20Planning.pdf Siitonen, J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. Akateeminen väitöskirja. Siitonen, J. (2007) Voimaantumisen viitekehys. Artikkeli löydettävissä sähköisesti Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 15

16

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa

Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa Kansikuva: Adnan Mujkic, Tuulimylly Muut kuvat: Tomi Gibb Pekka Eiste Pasi Manninen Adnan Mujkic Minna Pimiä Janne

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-hanke Laurean osahanke Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-seminaarin ohjelma 12.30 Tilaisuuden avaus Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö, Lohjan kaupunki 12.45 YKS - mahdollisuus käyttäjälähtöiseen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 VIRVELINRANTA Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 Tavoite: Tavoite on ollut saada vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys

Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 2 Mona Särkelä-Kukko 31.10.2013 1 Ohjelma 31.10.2013 8.45 Aamukahvi 9.00 Tervetuloa vanhan ihmisen maailmaan!

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot