Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa"

Transkriptio

1 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on jokaisen oikeus pumppu-hanke.blogspot.com

2 STM:n Kaste-ohjelmaan kuuluvan Ikäkaste II - Äldre-kaste II kokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, myönteisen vanhuskäsityksen kehittyminen, ikäihmisen osallisuuden vahvistaminen itseään koskevissa palveluissa sekä ikäihmisen kokemuksellisen palautteen hyödyntäminen. Ikäkaste II:een kuuluva Kanta-Hämeen PITSI-hanke (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille, ) on Kanta-Hämeen kuntien yhteinen kehittämishanke, jossa kehittäminen kohdistuu erityisesti ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen koordinointiin sekä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toimijoita ovat Hattula, Janakkala ja Hämeenlinnan seutu sekä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäen seutu. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKR-alueella vuosina Pumppu-hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina mukana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu-hankkeessa edistetään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Virvelinranta YKS on Kanta-Hämeen osahanke, jota pääsääntöisesti toteutetaan vammaispalveluissa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioiminen sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Tämän perustavoitteen toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin henkilöstöltä, asiakkailta kuin omaisiltakin. 2 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

3 Sisältö Lukijalle 4 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla 4 2. Mitä YKS on? 5 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Yhden sivun profiili 9 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? 13 Lähteet 15 Kirjoittajat Autio Tiina Helminen Hannele Kärki Taina Laaksonen Eeva Laurén Merja Lyytikäinen Aila Mertanen Sonja Pulkki Henna Tuula Autio Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Pumppu-hanke, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Piirroskuvat Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 3

4 Lukijalle Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa -opas on syntynyt kahden hankkeen, Kanta-Hämeen Pitsin (Ikäkaste II) ja Pumppu-hankkeen yhteistyössä. Ajatus hyvien käytäntöjen levittämisestä innosti yhteistyöhön ja totesimme, että Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) tarjoaa toimivan käytännön työvälineen ikäihmisen osallisuuden lisäämiseen. YKS:iin pohjautuvassa työtavassa huomioidaan muun muassa ikäihmisen voimavarat, kiinnostuksen kohteet ja elämäntarina sekä tuodaan ne osaksi arkea ja ikäihmisille tarvittavia palveluita. Menetelmässä nähdään ikäihminen ensisijaisesti ihmisenä, ei niinkään asiakkaana tai potilaana. Toivomme, että YKS leviää kaikkien ikäihmisten kanssa työskentelevien käyttöön! Kirjoittajat 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla Taina Kärki Yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla pitäisi aina olla ajatus ikäihmisen osallisuudesta, toimijuudesta ja voimaantumisesta. Nämä teemat liittyvät elämänhallintaan, elämänlaatuun sekä hyvinvointiin ja hyvään elämään. Vanhetessa erilaiset kyvyt ja taidot voivat heiketä, mutta ihminen voi kuitenkin aina oppia uusia asioita, haluta elämäänsä jotain uutta, jota ei ole ennen halunnut, kohdata uusia rajoja, tavoittaa uusia mahdollisuuksia ja tuntea monenlaisia tunteita. (Jyrkämä, 2008) Toimijuuteen liittyy mahdollisuus ja halu toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Toimijuuteen kuuluu usein vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita omat toimintatapansa sekä osallisuus. Osallisuus omaan elämään on jokaisen ihmisen perustarve ja hyvän elämän edellytys. Tähän kuuluu mm. halu kuulua, olla mukana ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Osallisuus omassa elämässä on vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista sekä mahdollisuus olla rakentavasti mukana yhteisössä. Ikäihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa, kun hän voi toimia, harrastaa, osallistua ja vaikuttaa omien voimiensa mukaisesti. Osallisuus on kokemuksellista ja yksilöllistä. Ikäihminen määrittelee oman osallisuutensa kokemuksensa ja tuntemustensa perusteella. Itsensä kokeminen ei-osalliseksi voi olla lamauttavaa ja passivoivaa. ( Jyrkämä, 2008; Kairala, 2010) 4 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

5 Voimaantuminen tarkoittaa ihmisen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Lisäksi hänen toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaa. Voimaantuminen on yksilöllistä ja lähtee aina viimekädessä ihmisestä itsestään. Kukaan ei voi antaa sisäistä voimaa toiselle ihmiselle. Jokainen myös voimaantuu omalla tavallaan. Kuitenkin yhteisö ja sosiaalinen ympäristö on voimaantumisen tärkeä taustatekijä: ihminen voimaantuu sellaisessa ympäristössä, jossa hän kokee ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa-arvoiseksi. (Siitonen, 1999) Kun toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen sekä yksilöllinen elämänsuunnittelu ikäihmisten palveluissa toteutuvat, ne näkyvät positiivisina vaikutuksina ikäihmiselle itselleen, omaisille, asumisyhteisölle ja henkilökunnalle. 2. Mitä YKS on? Merja Laurén Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu syntyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja samaan aikaan asia nousi esiin myös Englannissa ja Kanadassa. YKS-menetelmän avulla haluttiin muutosta diagnoosi- ja organisaatiokeskeiseen järjestelmään, jossa ihmiset nähtiin toimenpiteiden kohteina. Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät välttämättä ole kytköksissä riittävästi arkielämään. Suunnittelussa alettiin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten tukea tarjotaan, jotta henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan. YKS-menetelmän taustafilosofiana voidaan pitää voimaantumisteoriaa. Tavoitteena on, että henkilö voimaantuu ja ottaa päätösvallan omasta elämästään. YKSiin pohjautuvan suunnittelun avulla etsitään erilaisia keinoja ja tapoja, jotka mahdollistavat henkilön osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Tämän prosessin aikana tapahtuu ajattelun ja toiminnan uudelleensuuntaamista eli huomion siirtämistä tavanomaista syvemmälle tasolle. Prosessi tuo mukanaan myös uusia kysymyksiä, kyseenalaistaa ja murtaa itsestäänselvyyksiä. Tämä merkitsee kaikilta sitoutumista uuteen ajattelu- ja toimintatapaan ja myös muutosta, joka parhaimmillaan voi olla rikastuttava ja innostavan uutta luova. Keskiössä on aina henkilön oma käsitys itsestään ja elämästään. Pohjimmiltaan on kyse vallan jakamisesta: valta valita ja tehdä päätöksiä siirtyy asiakkaalle itselleen, pois työntekijöiltä ja järjestelmältä. Tällöin työntekijöiden rooli muuttuu päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 5

6 Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja henkilön oman äänen kuulumiseen. YKSissä ihmisen koko verkostoa hyödynnetään virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. Ikäihminen voi olla mukana omassa arjessaan, vaikka kaikkia taitoja ei enää olisikaan. YKSissä pohditaan, miten ikäihminen voi osallistua arjen toimintoihin ja miten osallistumista voisi helpottaa? YKSissä koetetaan löytää niitä asioita, joita henkilö voi tehdä ja annetaan tarvittaessa apua sekä varmistetaan onnistuminen. Kaikissa arjen toiminnoissa on asioita, joihin voi osallistua jollain tavalla. Tärkeintä on varmistaa riittävä tuki sekä yhteinen kieli ja ymmärrys. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat: osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Tiedon keruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen, mutta siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Merja Laurén Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita ja pelkoja. Kartat auttavat tarkastelemaan ikäihmisen elämää kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa tarvitaan muiden apua ja tukea. Kartat ovat yksi tapa kerätä ikäihmiseen liittyvää tietoa. Ne auttavat henkilöä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämänkaarta tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Karttoja voidaan tehdä useilta alueilta, esimerkiksi elämäntarinasta, henkilökohtaisista mieltymyksistä ja läheisistä ihmisistä. Kartta työvälineenä on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. Työskentelyn tuotokset jäävät pääsääntöisesti henkilölle itselleen. 6 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

7 Polku Polku-työkalu auttaa näkemään henkilön elämässä hyviä asioita, mutta toisaalta myös kehitettäviä asioita ja auttaa näkemään, mikä on tuen tarve. Polun avulla voi tehdä eri asioista esimerkiksi alla olevan kuvan kaltaisen toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta Unelma 2. Konkreettiset, realistiset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 7

8 Suhteiden kehä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan ikäihmisen verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: palvelun kehä, osallistumisen kehä, ystävyyden kehä ja yksityisyyden kehä. Yksityisyyden kehä on sisin, jolle kootaan henkilölle tärkeimmät ihmiset hänen elämässään. Ystävyyden kehä on toiseksi sisin ja siihen nimetään hyvien ystävien nimet. Osallistumisen kehälle kerätään ne ihmiset, jotka ovat esimerkiksi työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa ikäihmiselle hyvää elämää ja he saavat siitä palkkaa esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja. Palvelu Osallistuminen Ystävyys Yksityisyys Minä Lähipiiri, omaiset, ystävät Työ- ja harrastuskaverit, naapurit Hoitohenkilöstö, kampaaja, taksinkuljettaja... 8 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

9 Tärkeät asiat omasta ja toisten mielestä Itselle tärkeiden asioiden esille tuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. Tällöin on hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tässä työtavassa molemmat näkökulmat nostetaan rinnakkaiseen tarkasteluun. Kun molemmat näkökulmat on pohdittu ja tehty näkyväksi, lähdetään etsimään ratkaisuja niihin asioihin, jotka vaativat erityisesti toimenpiteitä itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välisen tasapainon toteutumiseksi. Minulle on tärkeää: Minulle tärkeää toisten mielestä: 3.2. Yhden sivun profiili Tiina Autio Yhden sivun profiilin tarkoituksena on tuottaa yhteenveto henkilöä koskevasta tiedosta. Profiilia voidaan käyttää mm. tilanteissa, joissa tarvitsee oppia nopeasti tuntemaan henkilö tai kun halutaan varmistaa, että henkilö saa johdonmukaista apua hänen itse toivomallaan tavalla. Yhden sivun profiilista voidaan tehdä seinätaulu tai se voidaan tallentaa hoito- ja palvelusuunnitelman osaksi. Lisätietoja saa: reading-room/how/person-centred-thinking/one-page-profiles.aspx Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 9

10 Yhden sivun profiili -malli Valokuva Mikä on henkilölle tärkeää? Ketkä ovat tärkeitä ihmisiä? Kuinka he viettävät aikaa keskenään? Henkilön positiiviset ominaisuudet, vahvuudet ja kyvyt. Kuinka henkilö haluaa itseään tuettavan? Lista siitä, miten henkilöä tuetaan ja mikä auttaa ja mikä ei? Tärkeät harrastukset ja toiminnat. Miten usein niitä toteutetaan ja missä? Tärkeät rutiinit 10 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

11 Yhden sivun profiili Heikistä Heikki Mistä ne, jotka tuntevat Heikin, pitävät hänessä? Esimerkillinen ihminen Todellinen persoona Täynnä huumoria Hurmaava todellinen herrasmies Kuinka Heikkiä tuetaan parhaiten? Heikki on huolissaan terveydestään ja pelkää, että häneltä salataan tietoja - vakuuta hänelle, että hän on vain iältään vanha - se saa hänet nauramaan Selitä aina hyvin selvästi tulevat tapahtumat, erityisesti sairaalakäynnit - älä kerro asioista hänelle viime minuuteilla. Heikillä on huono kuulo ja näkö. Kun tulet hänen asuntoonsa kerro aina kuuluvasti, että olet tulossa. Heikki pelkää, että hänet viedään laitokseen - kerro hänelle, että teette parhaanne, jotta hän saa asua kotonaan. Kerro hänelle, että olette huolissanne, mikäli hän lähtee kertomatta yksin ulos yöllä. Mikä on Heikille tärkeää? Kävelykeppi on aina saatavilla. Ihmiset istuvat ja juttelevat hänen kanssaan ja kuuntelevat häntä - hän rakastaa seuraa ja on loistava tarinankertoja. Ihmiset ruokailevat hänen kanssaan - hän ei halua syödä yksin. Hän haluaa ruoat erittäin kuumina. Heikki haluaa nähdä Maisan ja Mikon joka toinen päivä Että kuuntelet hänen tarinoitaan, erityisesti sodasta, mutta hän puhuu siitä vain silloin, kun itse haluaa Puhut hänen kanssaan vanhoista nyrkkeilijöistä Hän saa tiedon, jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Taskussa on aina vähintään 10 euroa. Haluaa pitää villaista baskeriaan eikä halua, että häntä vaaditaan ottamaan se pois. Lähde: media/13744/one%20page%20about%20arthur.pdf Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 11

12 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Merja Laurén ja Hannele Helminen Kun lähdetään tekemään asioita uudella tavalla, sekä organisaation että henkilökohtaisten arvopohjien ja asenteiden tutkiminen nousee keskeiseen asemaan. Esimiehen tuki on tärkeää uusien työskentelytapojen käyttöönotolle ja jatkuvuudelle, mutta vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Työntekijöiden työssä on keskeistä, että he 1. havaitsevat tukemansa henkilön lahjakkuudet ja kiinnostuksen kohteet 2. rakentavat yhteyksiä ihmisten ja toimijoiden välille 3. avustavat henkilöä aina tarvittaessa 4. luovat mahdollisuuksia 5. huomioivat ja varmistavat henkilön turvallisuuden Aito ja vilpitön kiinnostus työyhteisön sisällä sekä toisten näkökulmien ja yhteistyön arvostaminen näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Tämä luo pohjan ikäihmisen todellisille osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksille. Hyvin toimiessaan YKS-työskentelymalli antaa aidon osallistumis- ja päätöksentekovallan ikäihmiselle itselleen. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa ikäihmisten hoivayksikössä Uppsalankaaressa on kokeiltu YKS-työskentelymallia keväästä 2013 alkaen. YKS-työskentely on luontainen jatkumo jo aiemmin aloitetulle elämänkulku- ja elämäntarina-ajattelulle, jonka pohjalta on laadittu ikäihmisen hoito- ja palvelusuunnitelma. Kokemuksemme on, että YKS-työskentelyllä saadaan kuitenkin ikäihmisen ja omaisen tai läheisen kanssa luotua hoivayksikön elämästä vielä enemmän ihmisen itsensä näköistä elämää. YKS-työskentely myös lähentää ikäihmisen, hänen läheisensä ja hoitajan kokemusmaailmaa. YKS-työskentelyn avulla voidaan saavuttaa ikäihmiselle kokemus omasta kodista. Erään ikäihmisen sanoja lainatakseni: Nyt tämä on minun kotini, kun hän katseli YKS-tauluaan huoneensa seinällä. Seuraavassa on kuvattu ensimmäisiä kokemuksia YKS-työskentelystä ikäihmisten ja heidän omaistensa tai läheistensä kanssa. 12 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

13 4.1. Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? Sonja Mertanen, Eeva Laaksonen, Aila Lyytikäinen ja Henna Pulkki. Hoitotyötä ohjaavat arvot: kunnioitus, tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja perhekeskeisyys. Voutilakeskuksen Uppsalankaaren osastolla nämä arvot näkyvät hoitajan ja asukkaan yhteistyössä. Arvoihin pohjaten yksilöllinen elämänsuunnittelu sopii osastollamme oivaksi työvälineeksi turvaamaan asukkaidemme mahdollisimman hyvää elämää. YKS on keino saada tietoa asukkaan elämästä ja tavoista konkreettisella tasolla. Ihminen koostuu elämänsä erilaisista tapahtumista ja YKSin avulla ihmisen yksilöllistä elämänkaarta saadaan näkyvämmäksi. Samalla arvokkuus syvenee. Jokainen ihminen kaipaa kunnioitusta jokaisessa elämän eri vaiheessa. Kaikille meistä on oikeus kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Kaikkien asiat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Hoitajat pääsevät lähemmäs asukkaita ja kohtaaminen helpottuu, kun saamme asukkaista enemmän yksilöllistä tietoa. Tärkeää on myös voimavaralähtöisyys, koska hoitokulttuuri on perinteisesti hyvin sairauskeskeinen. YKSin avulla voimme nostaa esiin asukkaiden voimavaroja ja entistä paremmin ylläpitää ja tukea olemassa olevaa toimintakykyä. Samalla asukkaan omanarvontunne saa vahvistusta, mikä on erityisesti muistisairaille asukkaille tärkeää. Myös yhteistyö omaisten kanssa syvenee, kun heidätkin otetaan mukaan asukkaan YKSin luomiseen. Vanhojen ja uusien työntekijöiden sekä sijaisten on helpompaa kohdata asukas tutustuttuaan hänen huoneessaan näkyvään YKSiin. Huoneeseen sijoitettu YKS tarjoaa kaikille nopeasti ja helposti konkreettista tietoa asukkaan elämästä ja mieltymyksistä, voimavaroista sekä päivittäisistä toiminnoista ja toimintakyvystä. Hoitotoimet helpottuvat ja puheenaiheitakin löytyy helposti. YKSistä on apua hoitosuunnitelmien teossa; ne tukevat toinen toisiaan. YKSin avulla hoitosuunnitelmasta saadaan vielä yksilöllisempi ja erityisesti voimavaralähtöisempi. Hoitosuunnitelma on aina kirjallinen, mutta YKSin ei aina tarvitse olla taulu. YKSin voi koota esimerkiksi asukkaalle tärkeä pehmolelun tai käsityön ympärille. Unelmanamme on, että jokainen ikäihminen nähdään yksilöllisenä ja arvokkaana ihmisenä omien voimavarojensa kautta. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 13

14 Voutilakeskuksen asukkaan, Sirkka Liisan kanssa yhdessä tehty kartta hänelle mieleisistä ja tärkeistä asioista. 14 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa

15 Lähteet Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship, Paradigm Consultancy & Development Agency. Jyrkämä, J. (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/ Kairala, M. (2010) Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta. PowerPointdiat, löydettävissä sähköisesti Osallisuus+ik%C3%A4ihmisten+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support O Brien Connie Lyle & Brien John The Origins of Person Centred Planning. A Community of Practice Perspective. Origin%20of%20Person%20Centered%20Planning.pdf Siitonen, J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. Akateeminen väitöskirja. Siitonen, J. (2007) Voimaantumisen viitekehys. Artikkeli löydettävissä sähköisesti Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 15

16

YKS-opas. Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby. Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat)

YKS-opas. Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby. Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat) YKS-opas Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby Kuvat: Taitto: Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat) Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke ( )

LUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke ( ) LUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (2015-2017) Luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli Taimi Tolvanen ja Arja Jääskeläinen Arja Jääskeläinen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut Meillä on Hyvä Olla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut Ikääntyneiden palvelut Kehitysvammaisten palvelut Terapia- ja kuntoutuspalvelut ASUKAS Tuttu henkilökuntamme on läsnä huomioimassa asukkaiden

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa?

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa? I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa? 18.10.2016 klo 14.00-14.30 veera.laurila@thl.fi OSA I. Miten

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot