(e-julkaisu)

Transkriptio

1

2 Virvelinranta YKS -osahanke Loppuraportti Hanna Åby, Mervi Rajamäki, Reetta Laaksonen Piirrokset: Taitto: Aaro Palomäki Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo 2014 ISBN: (e-julkaisu)

3 sisällys 1. Johdanto 5 2. Käyttäjälähtöiset palvelukonsepit 8 3. Käyttäjälähtöinen osaamisen kehittäminen Käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja vammaispolitiikka Käyttäjälähtöiset palveluinnovaatiot Jatkohaasteet Lopuksi 30

4

5 1. Johdanto Hämeenlinnan kaupunki on vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä siirtynyt palvelujen järjestämisessä tilaaja-tuottajamalliin. Vuonna 2010 hyväksytyn palvelu- ja hankintastrategian mukaan kaupunki sitoutuu monituottajamalliin palvelujen hankinnassa sekä laajasti asiakas- ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämiseen. Kaupungin strategian toteutumiseksi Hämeenlinnassa on suuri tarve kehittää käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja vammaispalveluun yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, sekä luoda monituottajuutta tukevaa toimintakulttuuria. Tämä tarkoittaa, että rinnalle tarvitaan käyttäjälähtöisen opetuksen ja osaamisen kehittämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa, uudenlaista ja uutta luovaa yhteistyötä palveluyritysten kanssa ja rohkeita askelia järjestöyhteistyössä siihen suuntaan, että järjestöillä on todellinen rooli toimintojen, tilojen ja tukipalvelujen kehittämisessä, jopa tuottamisessa. Virvelinranta Virvelinranta on Hämeenlinnan kaupungin ja Eteva kuntayhtymän alun perin vammaisille tarkoitettu palvelukeskus. Virvelinrantaa rakennettaessa pyrittiin luomaan edellytykset laajemmille käyttömahdollisuuksille, kuin vain palvelutoiminnoille. Puitteiden ollessa kunnossa, nähtiin tarpeelliseksi nostaa esiin asiakaslähtöisyys vammaispalveluiden kehittämisessä ja tarjoamisessa. Virvelinranta YKS -osahankkeelle asetettiin neljä kehittäjäroolia: 1. Käyttäjälähtöiset palvelukonseptit 2. Käyttäjälähtöinen oppiminen 3. Käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja vammaispolitiikka 4. Käyttäjälähtöiset palveluinnovaatiot. 5

6 6

7 Muutos toimintatapoihin Valinnanvapauden lisääminen sosiaalihuollon palveluissa edellyttää, että vahvistetaan sellaisia rakenteita ja toimia, joilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien todellisia valinnanmahdollisuuksia. Yhdenvertaisuus toimii tärkeänä ohjaavana eettisenä periaatteena. Valinnanvapauden lisääminen on kytköksissä myös pääosin kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuotantotapoihin. Virvelinranta YKS -osahankkeen perusta on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioimisessa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttamisessa. Näiden perustavoitteiden toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin asiakkailta, heidän läheisiltään kuin henkilöstöltäkin. Yksilöllisten palvelusuunnitelmien toteutuminen edellyttää myös toimintakulttuurin ja yleisen asenneilmapiirin muuttumista niin, että vammaisten osallisuus omaan elämäänsä harrastusten ja työllistymisen kautta olisivat mahdollisia. Virvelinranta YKS -osahankkeen toteuttaminen Virvelinranta YKS -osahanke toteutui ja sitä hallinnoi Hämeenlinnan kaupunki. Osahanke oli EAKR-rahoitteinen, jonka rahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Virvelinranta YKS -osahankkeen talousarvio oli kokonaisuudessaan euroa ja omarahoitusosuus 30 prosenttia, jossa Kehittämiskeskus Häme Oy ja Eteva kuntayhtymä olivat mukana euron rahoitusosuuksin. Virvelinranta YKS -osahankkeen toimintaa tuettiin ydinryhmällä projektiryhmällä laaja-alaisella ohjausryhmällä. 7

8 2. Käyttäjälähtöiset palvelukonseptit Palvelunkäyttäjien ja heidän läheistensä asema palveluprosessissa on vahvistunut ja palvelut ovat yksilöllisemmin räätälöityjä. Virvelinrantaan rakennettiin työskentelytapa, jossa palvelunkäyttäjä on keskiössä. Vammaiselle henkilölle on mahdollistettu se, mikä hänelle on tärkeää. Yksilökeskeisyys osaksi arkea Yksi hankkeen keskeisimmästä tavoitteesta oli käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioiminen sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Toteutuakseen nämä tavoitteet edellyttävät uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin henkilöstöltä, asiakkailta kuin omaisiltakin. Hämeen ammattikorkeakoulun tekemä alkukartoitus osoitti, että Virvelinrannan henkilöstö tunnisti hyvin yksilökeskeisen suunnitelmatyön periaatteet ja idean, mutta käytännössä sen toteuttaminen oli ollut kuitenkin vähäistä. Palvelusuunnitelmia tehtäessä YKS-menetelmää ei tiettävästi käytetty. Yksilökeskeinen ajattelu tarkoittaa vammaisen henkilön näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. YKS -työskentelyn avulla henkilöä autetaan ja ohjataan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa. YKS -menetelmää voi käyttää kuka tahansa. YKSin lähtökohdat ovat itsemääräämisoikeus valinnat ihmisoikeudet osallisuus kunnoitus. 8

9 Työntekijöiden innovatiivisuus ja rohkeus tehdä työtä erilailla vaatii vielä paljon totuttelua, jotta käyttäjälähtöisyys palveluissa olisi aitoa ja jokapäiväistä. Mielekäs tekeminen, joka perustuu yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa laadittuun yksilökeskeiseen suunnitelmaan, ei näkynyt selvästi Virvelinrannan päivittäisissä toiminnoissa. Kyselyssä kävi ilmi, että toiminta tapahtuu useimmiten ryhmässä. Pyrkimys on kuitenkin toteuttaa asiakkaiden henkilökohtaisia toiveita siten, että jokainen saisi edes yhden toiveensa toteutuvan. Organisaatiolähtöisissä palveluissa työtä ohjaavat muun muassa työntekijöiden työvuorot, työntekijöiden suunnittelemat päiväohjelmat ja hallinnolliset rakenteet. Tällöin palvelunkäyttäjä on toiminnan kohde. Jotta palvelunkäyttäjien ja heidän läheistensä asema palveluprosesseissa vahvistuisi, vaatii se uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Kontrolloinnista ja hoiva-asenteesta luopuminen vaatii koko organisaatiolta yhtenäistä ajattelutavan muutosta. Yksilölliset ratkaisut tulee nähdä voimaannuttavana toimintana, jolloin palvelunkäyttäjä voi paremmin. Hyvinvoinnin lisääntyessä voidaan myös saada aikaan rahallista säästöä. Kulttuurin muutos ei kuitenkaan toteudu hetkessä. Asetelmaa, jossa palvelunkäyttäjä on toiminnan kohde, lähdettiin muuttamaan vahvistamalla yksilökeskeinen elämänsuunnitelman eli YKS-menetelmän osaamista. 9

10 Osaamisen välineet Osahankkeen järjestämät YKS-infot pyrkivät avaamaan sekä palvelunkäyttäjille itselleen, heidän läheisilleen, työntekijöille, johdolle, opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille mitä YKS tarkoittaa ja miksi yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tärkeä myös vammaisille henkilöille. Koulutuksen pääpainona oli ajatus siitä, että vammainen henkilö voi itse määritellä omia tavoitteitaan eli olla oman suunnitelmansa keskipisteenä. Koulutuksia järjestettiin eri kokoonpanoissa. Kehittävimpiä olivat tilaisuudet, joissa oli osallistuja mahdollisimman monesta eri ryhmästä. Antoisia YKS-koulutusryhmiä olivat myös ne, joissa osallistujia oli eri vastuualueilta: ikäihmisten palvelut, varhaiskasvatus, vammaispalvelut ja maahanmuuttajatyö. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoituminen ovat oikea suunta silloin, kun halutaan kehittää uusia toimintamalleja ja saada ne käytäntöön. Heterogeenisyytensä vuoksi ryhmät olivat erittäin toimivia. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteinen pohdiskelu olivat muun muassa päivien parhaita sisältöjä: Miten asiakasta kohdellaan? Millaisena hänet nähdään? Kuka tekee päätökset? Mihin asioihin asiakas saa vaikuttaa? 10

11 Virvelinrannan palvelunkäyttäjien YKS-kurssit toteutuivat suunnitellusti. Toiminta osoitti, että palvelunkäyttäjät tarvitsevat myös omia koulutuksia samoista asioista kuin työntekijätkin. Kokemus osoitti myös, että ulkopuoliselle vetäjälle on helpompi kertoa asioistaan. Tärkeä huomio oli, että palvelunkäyttäjän mukana oleva tukihenkilö koki oppineensa tuettavastaan uusia asioita. Palvelunkäyttäjät olivat ilolla ja innostuneina mukana kursseilla ja heidän välilleen syntyi keskinäistä vertaistukea. Palvelunkäyttäjien YKSkurssit järjestettiin osahankkeen rakentamassa demohuoneessa ja opetus- tai havainnointivälineenä käytettiin interaktiivista kosketustaulua. Taulu herätti suuren kiinnostuksen ja oli moderni vuorovaikutuksen apuväline. Eri oppilaitosten opiskelijoille, muutamiin työyhteisöihin ja tietyille ammattiryhmille osahanke järjesti lyhytkestoista täsmäkoulutusta YKS-menetelmästä. Tietoutta jaettiin myös eri järjestöille. YKS Keskustellen tilaisuuksia alettiin järjestää, sillä haluttiin mahdollistaa tilaisuus avoimeen keskusteluun ja vertaistukeen. Voitiin keskustella eteen tulleista kysymyksistä ja jakaa omia kokemuksia toisten kanssa. Hyväksi koettiin myös YKS-asiantuntijan tuutorvierailut toimintaan osallistuneiden omissa yksiköissä, jolloin voitiin paneutua juuri heidän asioihin ja ohjeistaa heitä kädestä pitäen eteenpäin. Yksilökeskeisissä palveluissa henkilö on mukana omaa elämäänsä koskevien asioiden suunnittelemisessa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 11

12 3. Käyttäjälähtöinen osaamisen kehittäminen Virvelinranta hankkeessa ennakoitiin uudenlaista osaamista. Tavoitteena oli, että sekä alan ammattilaiset että opiskelijat oppivat oppimaan palvelunkäyttäjiltä ja yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena oli myös rakentaa demohuone, jossa tekniset apuvälineet mahdollistavat kaikkien ihmisten osallistumisen omien suunnitelmiensa laatimiseen sen ajatuksen mukaan, että palvelunkäyttäjä on suunnittelun keskiössä ja toimii oman elämänsä asiantuntijana. 12

13 Virvelinranta Living lab = oppimisympäristö Hankesuunnitelman Living lab -malli toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Melko pitkään Living lab -käsite oli useimmille hankkeessa toimiville ja siihen osallistuville vieras ja vaikea ymmärtää. Käsitteiden avaaminen ja aika auttoivat asiassa. Tosielämän ympäristö on se ympäristö, missä käyttäjä normaalistikin toimii. Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan käyttäjän aktiivista osallistamista ja osallistumista toimintaan. Tällaisessa osallistumisessa käyttäjän rooli on muuttunut passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi muiden Living lab -toimijoiden, kuten julkisen sektorin, rinnalla. Living labiin kuului keskeisesti demohuoneen rakentaminen. Sen suunnittelu ja rakentaminen alkoi hanketyöntekijöiden toimesta. Demohuoneeseen hankittiin interaktiivinen kosketustaulu, jonka ympärille koko idea alkoi rakentua. Taulun käyttöä alettiin opetella aluksi kotikutoisesti, kunnes saatiin asiantuntevaa opastusta Hämeenlinnan kaupungin toimesta. Taulun käyttö alkoi vähitellen lisääntyä sekä Hämeenlinnan kaupungin, Virvelinrannan päivätoiminnan kuin Etevan tukikeskuksenkin osalta. Sekä asiakkaat että henkilöstö innostuivat sen monipuolisesta käytöstä. Demotilaa alettiin vähitellen käyttää erilaissa tapahtumissa, kuten asiakkaan YKS-suunnitelmien laatimisessa, asiakkaan muihin palavereihin ja hetkellisiin vapaa-ajan toimintoihin kuten elokuvien katseluun tai musiikin kuunteluun. Kosketustaulun iso näyttö, mahdollisuus työskennellä joko kynällä tai omalla kämmenellä, sekä monet muut tekniset mahdollisuudet innostivat kaikkia kokeilemaan ja tuottamaan erilaisia asioita taulun avulla. Demohuoneen käyttöohjeet laadittiin Living lab -sopimuksen mukaisesti Hämeen ammattikorkeakoulun toimesta. Living lab -käsikirjan ja demohuoneen käyttöohjeiden valmistuminen antoi tukea ja apua tilan käyttöön liittyvissä asioissa. 13

14 4. Käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja vammaispolitiikka Käyttäjälähtöisen, paikallisen vammaispolitiikan kehittämisen tavoitteena on lisätä yhteistyötä vammaisneuvoston, luottamushenkilöiden, yritysten ja järjestöjen välillä. Tarkoituksena oli tuoda luottamushenkilöt ja palvelunkäyttäjät yhteen ja luoda yhteistä kieltä heidän välilleen. Kansalaislähtöinen toimintamalli on lähtöisin osahankkeen tavasta toimia kansalaisten kanssa. Sen avulla voidaan suunnitella mitä tahansa toimintaa. Esimerkiksi tässä osahankkeessa vammaispoliittiset arvot -työryhmä toimi kansalaislähtöisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamallissa kansalainen suunnittelee ja arvioi toimintaa samalla tasolla muun muassa päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Toimintamalli perustuu siihen, että kansalaisen toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Hankkeen tavoitteena oli Virvelinrannan kehittäminen uudenlaisena, avoimena ja jopa käyttäjävetoisena toimintakeskuksena. Visio kuvattiin sanoin Ovi käy, millä tarkoitetaan, että tilat olisivat aktiivisessa kansalaiskäytössä. Järjestöpilottien tavoitteena oli tarjota toimintaa palvelunkäyttäjien tarpeista lähtöisin. Järjestöpilotti-kokeiluissa vastuu toiminnasta kuului järjestöille, joille haluttiin tarjota mahdollisuus järjestää erilaista toimintaa Virvelinrannassa. Samalla mahdollistettiin monipuolinen vapaa-ajan toiminta Virvelinrannan palvelunkäyttäjille. Järjestöpilottien avulla haluttiin edistää sosiaalisten suhteiden syntymistä ja ylläpitoa, sekä madaltaa järjestöjen kynnystä lähteä pyörittämään toimintaa Virvelinrannassa. 14

15 Kansalaislähtöinen toimintamalli perustuu kansalaisen haaveisiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Toiminnan ja arvioinnin suunnittelu tapahtuu yhdessä kansalaisen kanssa, jolloin kansalainen on tasavertaisessa asemassa muihin toimijoihin nähden. 15

16 Käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä siten, että kuullaan asiakkailta mitä he haluavat ja haastetaan asiakkaat itse suunnittelemaan palveluita sekä osallistumaan päätöksen tekoon. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on osallistaa kuntalaisia kaupungin päätöksentekoon, palveluiden suunnitteluun ja asianvalmisteluun. Virvelinranta YKS -osahanke kartoitti Virvelinrannan palvelunkäyttäjien toiveet erilaisista palveluista, joiden perusteella syntyi 10 eri osakokonaisuutta. Näitä olivat toteuttamassa järjestöpilotti-toiminnan kautta Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry/taidekeskus Kettuki, Kanta-Hämeen MS-yhdistys ry, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry ja Hämeenlinnan Setlementti ry. Järjestöt saivat pääsääntöisesti positiivista palautetta toiminnastaan, kokivat näkemyksensä laajentuneen ja yhteistyön eri järjestöjen ja oppilaitosten välillä lisääntyneen. Yksilökeskeinen ajattelu lisääntyi järjestöjen keskuudessa ja tulevaisuudessa siitä toivottiin mahdollisuutta lisäkoulutukseen. Virvelinrannan tiloja käytettiin monipuolisesti hyväksi toiminnan aikana ja paikkana Virvelinranta tuli tutuksi monelle ihmiselle. Voin osallistua ja harrastaa niin kuin kaikki muutkin! - Järjestöpilottitoimintaan osallistunut Järjestöpilotti-toiminnassa kävi yhteensä noin 1200 osallistujaa, 63 eri kerralla. 16

17 Järjestöpilotit (syksy 2012 syksy 2013) Vahtimestaripalvelut Virvelinrantaan kaivattiin vahtimestaripalveluja, jotta tilojen aktiivinen käyttö olisi mahdollista. Hämeenlinnan Setlementti ry vastasi palvelusta, johon kuuluivat tilajärjestelyt, kiinteistöön liittyvät pienet työtehtävät, ryhmien vastaanotto ja tiloihin ohjaus, sekä tarvittaessa erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen. Tartu Siveltimeen Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry/taidekeskus Kettuki järjestivät 3 kappaletta 13 kerran taidekursseja. Kursseilla osallistujat saivat tehdä taidetta omista lähtökohdistaan, eikä aiempaa kokemusta maalauksesta tai piirtämisestä tarvinnut olla. Kurssit olivat avoimia kaikille. Tämän me haluamme -tapahtuma, Hyvän Olon Päivä, Hyvinvointiluennot, Erityiskokki-kurssi Kanta-Hämeen MS-yhdistys ry järjesti erilaisia tapahtumia, luentoja ja kursseja, joiden tarkoitus oli tuoda tietoa terveellisistä elämän tavoista siitä, miten niihin voi itse vaikuttaa. Hyvän Olon Päiviä järjestettiin 2 ja Hyvinvointiluentoja 9. Erityiskokkikurssi koostui kahdesta tapaamiskerrasta. Disco-illat Virvelinrannassa järjestettiin yhteensä 11 discoa, joiden järjestämisestä vastasi Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan opiskelijoiden kanssa. Discot olivat hyvä ympäristö ylläpitää sosiaalisia suhteita: tunnelma oli rento ja lähestymistapa ihmisten kesken vapaa. Virvelinrannan päivätoiminnan tilojen käyttö Virvelinrannan tilojen käyttöä havainnoitiin ja huomattiin, että tilat ovat tyhjillään iltaisin ja viikonloppuisin. Hämeenlinnan kaupungin edustajien tapaamisen jälkeen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti, että sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat varata Virvelinrannan päivätoiminnan tiloja maksutta. 17

18 Tilapäishoito ja Iltaparkki-toiminta Virvelissä Virvelinrannan tilojen käyttöastetta iltaisin ja viikonloppuisin selvitettiin ja huomattiin, että monipuoliset tilat ovat silloin tyhjillään. Tilat sopivat niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin perheillekin, joten Virvelin päivätoiminnan kehittämistä laajemmalle asiakaskunnalle ehdotettiin. Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti, että vammaisten tilaispäishoitoa ja iltaparkki-toimintaa aletaan toteuttaa iltaisin ja viikonloppuisin. Kaupungin ja järjestöjen välinen yhteistyö Hankkeen tehtävänä oli selkeyttää Hämeenlinnan kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Kartoitimme olemassa olevan yhteistyön toimintamalleja ja niiden kautta selvisi, että keskusteluyhteys kaupungin ja järjestöjen välillä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Selkeitä yhteisiä periaatteita yhteistyölle ei kuitenkaan ole. Hämeenlinnan kaupungin virkamiehistä ja eri sosiaalija terveysalan järjestöjen edustajista koottiin työryhmä, joka loi yhteiset periaatteet ja toimintamallin Hämeenlinnan kaupungin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välille. Sekä periaatteita että toimintamallia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla. Kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön aktiivinen ylläpitäminen ja toimintamallin käyttöönottaminen vaatii resursseja molemmilta osapuolilta. Kumppanuus on muutakin kuin ohjausryhmään osallistumista. Lähtökohtana yhteistyölle on kumppanuus, jossa molemmat osapuolet panostavat yhteistyöhön ja josta molemmat myös hyötyvät. Keskeinen yhteistyön edellytys on aktiivinen tiedottaminen sekä kaupungin että järjestöjen toimesta, jotta yhteinen tekeminen mahdollistuu siis kumppanuutta käytännössä. 18

19 Yhteistyön tärkeimmät periaatteet ovat 1. Molemminpuolisuus 2. Ilo 3. Luottamus 4. Arvostus 5. Sitoutuneisuus ja roolit Yhteistyön periaatteisiin kuuluvat rehellisyys, joustavuus ja helppous, joita sekä kaupungin että järjestöjen tulisi noudattaa. Yhteistyön lähtökohdat ovat selkeät: kaikki toimivat ihmisten parhaaksi ja yhdessä olemme enemmän! Vammaispolitiikka Virvelinranta YKS -osahankkeen tavoitteena on ollut kehittää käyttäjälähtöistä paikallista vammaispolitiikkaa. Tarkoituksena on ollut yhteistyömallin luominen palvelunkäyttäjien, vammaisneuvoston, luottamushenkilöiden, yritysten ja järjestöjen välille eli löytää uudenlainen, tasavertainen tapa työskennellä siten, että palvelunkäyttäjät ovat alusta asti mukana vaikuttamassa. Vammaisten tulisi itse olla aktiivisesti luomassa vammaispolitiikka ja heidän ääntään tulisi kuunnella. Tämän ajatuksen myötä palvelunkäyttäjille järjestettiin työpajoja joissa pohdittiin mitä vammaispolitiikka on ja mitä sillä tarkoitetaan? Työryhmä kokosi vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnan vammaisneuvosto lähti mukaan yhteistyöhön luomaan vammaispoliittisia arvoja yhdessä palvelunkäyttäjien ja osahankkeen kanssa. Vammaispoliittiset arvot -työryhmä perustettiin ja sen kokoonpano muodostui laajapohjaiseksi. Työryhmään kuului palvelujen käyttäjiä, avustavia henkilöitä, vammaisneuvoston edustajia, omainen, Hämeenlinnan kaupungin ja hankkeen edustajia. Kaikki jäsenet toimivat tasavertaisesti ja jokaisen ääni oli työryhmässä yhtä tärkeä. 19

20 Vammaispoliittiset arvot -työryhmän toiminnan kautta palvelunkäyttäjille on avautunut mahdollisuus tuntea olevansa tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnassa. He pääsivät muun muassa tapaamaan pelaajia Hämeenlinnan Pallokerhon (HPK) harjoituksiin ja osallistumaan HPK:n peleihin. Palvelunkäyttäjät pääsivät myös Vexi Salmen juhlakonserttiin Verkatehtaalle ja Hämeenlinnan kaupungin uudenvuodenvastaanotolle, jota kaupunginjohtaja isännöi. Kun vammaispoliittiset arvot -työryhmän toimintaa arvioidaan kansalaisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta on työryhmän työskentely toteutunut hyvin. Työryhmän toiminta sai paljon kiitosta ja hyvää palautetta. Muun muassa Hämeenlinnan kaupungin vammaispalveluiden tilaajapäällikkö antoi tukensa työryhmän toiminnalle. Vammaispoliittisista arvoista tehtiin MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa -julkaisu, jota tehneen työryhmän työskentelymenetelmä oli uudenlainen. Vammaiset henkilöt itse tekivät julkaisun ja työtä tukivat virkamiehet sekä osahanke. Vammaispoliittisia arvoja ei ole aiemmin Suomessa tehty kansalaislähtöisesti. Vammaispoliittiset arvot -työryhmän kanssa järjestettiin päätöstilaisuus, jonka Saimme äänemme kuuluville ja koimme, että meitä arvostettiin ja meidät otettiin vakavasti. -työryhmän jäsen teemana oli Tämän teimme yhdessä ja miten tästä eteenpäin?. Tilaisuudessa esiteltiin mallinnukset vammaispoliittisista arvoista ja mietittiin, miten vammaispoliittiset arvot -työryhmä ja MINÄ OLEN -julkaisu voisivat tulevaisuudessa olla osa Hämeenlinnan vammaisneuvoston toimintaa. Tilaisuudessa päätettiin, että vammaispoliittiset arvot -työryhmä tulee osallistumaan kerran vuodessa Hämeenlinnan vammaisneuvoston kokoukseen, jolla taataan työryhmän mahdollisuus vaikuttaa arvojen toteutumiseen. Vammaisneuvosto päätti myös, että MINÄ OLEN -julkaisu tulee olemaan osa heidän uutta vammaispoliittista ohjelmaansa. Näin julkaisun seuranta ja vaikuttavuus on taattu myös tulevaisuudessa. 20

21 Yhteistyö tuo näkyvyyttä On tärkeää saada vammaisten oma ääni kuuluviin, tukea heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ja kannustaa heitä osallistumaan yhteiskunnallisiin asioihin. MINÄ OLEN -julkaisulle haettiin yhteiskunnallista näkyvyyttä esittelemällä sitä muun muassa Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, sekä eduskunnassa kansanedustaja Tarja Filatoville. Vammaispoliittiset arvot -työryhmän toiminta synnytti yhteistyötä useiden eri toimijoiden välille. Yksi yhteistyön tuloksista oli MINÄ KULJEN -tapahtuma Hämeenlinnan torilla, jossa tuotiin esille eri kuljetuspalveluja. Eri kuljetusmuodot mahdollistavat omaehtoisen aktiivisen osallistumisen yhteiskunnan eri toimintoihin, sillä kuljetuspalveluja voi joustavasti käyttää apuvälineistä ja muista rajoitteista huolimatta. Tapahtuman järjestivät useat eri toimijat yhdessä, mutta merkittävintä oli Hämeenlinnan vammaisneuvoston ja Hämeenlinnan vanhusneuvoston yhteistyön aloittaminen. 21

22 Kultturistit Virvelinrannassa toimii Kultturistit-työryhmä, joka koostuu palvelunkäyttäjistä ja ohjaajista. Sen tarkoitus on ideoida ja edistää erilaisia kulttuurisia tapahtumia Virvelinrannassa. Osahankkeen tavoitteena oli tukea kultturistien toimintaa niin, että mukaan saataisiin lisää toimijoita Virvelinrannasta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyisi. Kultturistit loivat Virvelinrannan kultaiset ohjeet yhteisiksi pelisäännöiksi. Kultturistit-työryhmän toiminta pohjautuu yhdessä tekemiseen ja vastavuoroisuuteen. 22

23 5. Käyttäjälähtöiset palveluinnovaatiot Innovaatio on uusi idea, pieni tai suuri. Se voi olla esimerkiksi uusi tuote tai toimintatapa, josta on hyötyä sen keksijälle tai käyttäjille. Innovaatioissa palvelunkäyttäjän rooli on tärkeä, sillä käyttäjä itse tietää parhaiten mitä tarvitsee ja mikä hänelle on tärkeää. Tuotetestaus Virvelinrannan päivätoiminnan toiminnan kehittäminen vaatii innovatiivisuutta, jotta palvelunkäyttäjille saadaan mielekästä tekemistä. Tuotetestaus on hyvä vaihtoehto. Erilaiset yritykset, oppilaitokset ja yhteisöt voivat tehdä yhteistyötä Virvelinrannan päivätoiminnan kanssa ja palvelunkäyttäjät voisivat testata erilaisia tuotteita. Testaus voi tapahtua joko Virvelinrannassa tai muussa testaukseen soveltuvassa paikassa. Ideoita testaustoimintaan kartoitettiin yhdessä Virvelinrannan palvelunkäyttäjien kanssa. On tärkeää, että palvelunkäyttäjät ovat itse mukana suunnittelemassa toimintaa ja uudet ideat ovat heistä lähtöisin. Kun testaustoiminta perustuu palvelunkäyttäjien mielenkiinnon kohteisiin, on työskentely mielekästä ja motivoivaa. Toiminta vaatii luovuutta ja rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja esimerkiksi tuotteiden arvioinnissa ja havainnoinnissa. 23

24 24

25 Virvelin työlapiot -työryhmä Osahankkeen tavoitteena oli kartoittaa ne palvelunkäyttäjien tekemät työtehtävät, jotka olivat jo olemassa Virvelinrannassa, sekä luoda uutta mielekästä tekemistä Virvelinrantaan. Selvitystä varten perustettiin Virvelinrannan palvelunkäyttäjistä ja ohjaajista Virvelin työlapiot -työryhmä, jonka toiminta tulee jatkumaan Virvelinrannassa. Pomot Duuniin -päivä Selvitystyön seurauksena työryhmästä nousi halu ja tarve esitellä palvelunkäyttäjien työtehtäviä ja taitoja muille ihmisille, erityisesti päättäjille ja muille yhteistyökumppaneille. Virvelin työlapiot -työryhmä järjesti Pomot Duuniin -päivän, nostaakseen esille vammaisten mahdollisuuden tehdä oikeita töitä ja saada siitä palkkaa. Tavoitteena oli herättää ajatuksia vammaisten tuetusta työllistymisestä ja palkkauksesta. Pomot duuniin -päivän tarkoitus oli tutustuttaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetut ja paikalliset yrittäjät Virvelinrannan arkeen ja palvelukäyttäjien työtaitoihin. Lisäksi päivän aikana esiteltiin työryhmän tekemiä kartoituksia työtehtävistä. Vieraat tutustuivat aamupäivän aikana palvelunkäyttäjien päivärutiineihin, esimerkiksi keittiö- ja pihatöihin, sekä muihin Virvelinrannan tehtäviin. Tilaisuus oli erittäin onnistunut, sillä se avasi virkamiesten silmiä vammaisten työllistymisen suhteen. Palvelunkäyttäjät ja paikalle saapuneet vieraat löysivät keskusteluihinsa yhteisen sävelen ja tahtotilan. Päivällä oli myös konkreettisia vaikutuksia, sillä yksi Virvelinrannan palvelunkäyttäjä sai töitä Hämeenlinnan kaupungilta. Onkin tärkeää muistaa, että pienetkin muutokset voivat olla hyvin merkittäviä. 25

26 6. Jatkohaasteet Yksilökeskeisen ajattelun vaaliminen vaatii työtä. Organisaation on taattava resurssit ja mahdollistettava henkilökunnan tietojen ja taitojen ylläpitäminen. Esimiehen on säännöllisesti pidettävä asiaa esillä työyhteisön palavereissa, jonka on tarkasteltava omaa toimintaansa säännöllisesti. Yksilökeskeinen toiminta näkyy ennen kaikkea palvelunkäyttäjien voimaantumisena, haastavien tilanteiden ja henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemisenä, sekä avoimempana ilmapiirinä. Käyttäjälähtöisen toiminnan edellytys on, että YKS-koulutukset jatkuvat säännöllisesti ja koulutuksen kertausmahdollisuus turvataan myös vanhoille työntekijöille. Tämä vaatii organisaatioilta selkeän ja toimivan suunnitelman tavoitteiden toteutumiseksi. Säännöllinen toiminnan arviointi ja arvokeskustelu on YKS-menetelmän jatkuvuudelle tärkeää. Vammaisella henkilöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa arviointimenetelmän valintaan. Pelkkä henkilöstön arviointi ei riitä. Jatkossa tulee kehittää enemmän selkokielisiä arviointimalleja. Arvioinnin jälkeen kaikkien on sitouduttava muutokseen, jos arviointitulokset ovat osoittaneet, että muutosta pitää tapahtua. Helposti palataan vanhoihin rutiineihin ja usein valitettavasti mennään siitä, mistä aita Hämeenlinnan kaupungin yksilökeskeistä ajattelua ja toimintaa tulee johtaa. on matalin. Vammaisen henkilön kohtaaminen tasavertaisena kansalaisena on kaiken perusta. Uusi käyttäjälähtöinen menetelmä vaatii myös johdon sitoutumista, vahvaa otetta muutosjohtamiseen ja strategista linjausta, jotta käyttäjälähtöinen ajattelu, suunnittelu ja toiminta onnistuvat. Tärkeää on raportoida johdolle, millaisia tuloksia YKS-mene- 26

27 telmän avulla ohjaus- ja hoitotyössä on saatu, erityisesti mahdolliset positiiviset muutokset asiakkaiden elämässä. Raportointi ei saa olla pelkästään henkilökunnan tekemää, vaan päättäjien pitää kuulla myös vammaisen henkilön arviointi itsestään ja omasta tilastaan. Käyttäjälähtöisen osaamisen kehittäminen Kosketustaulun käyttö demotilassa edellyttää henkilökunnan innovatiivisuuden jatkumista ja tahtoa auttaa asiakkaita käyttämään sitä monipuolisena vuorovaikutuksen välineenä. On myös tärkeää ottaa mukaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita erilaisiin tilaisuuksiin ja työpajoihin, joita demotilassa pidetään. On kuitenkin muistettava, että asiakas saa päättää keitä esimerkiksi työpajatyöskentelyyn osallistuu. Yhteisen kielen löytyminen on haaste, olivat sitten kyseessä eri toimijat, ryhmät, omaiset tai vaikkapa asiakkaat. Usein organisaatiotasolla puhutaan niin tieteellistä ja teoreettista kieltä, ettei palvelunkäyttäjä sitä ymmärrä. Yhteinen kehittäminen vaatii samalla tasolla olemista. Myös oppilaitosten projekteissa tulee toimia käyttäjälähtöisemmin, kysellä palvelunkäyttäjien kiinnostuksen kohteita ja sen myötä tarjota projekteja Virvelinrantaan. Tulevaisuudessa oppilaitosten välinen yhteistyö korostuu, jolloin opiskelijoiden olisi hyvä oppia jo koulutusvaiheessa työskentelemään yhdessä eri ammattikuntien kesken. 27

28 Käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja vammaispolitiikka Vammaisten työllistymisen vieminen eteenpäin vaatii runsaasti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Miten ylläpidetään suhteita päättäjiin ja muihin yhteistyötahoihin? Vammaisten työllistäminen vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta - he voivat tehdä työtä siinä missä muutkin. MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa -julkaisun tehneen työryhmän ja Virvelin työlapiot -työryhmän tapa toimia yhdessä päättäjien, ohjaajien ja palvelunkäyttäjien kanssa oli innovatiivinen. Hyvin käynnistyneet toimintatavat eri työryhmien kanssa tulee säilyttää jatkossakin, mutta tämä vaatii aktiivista tapaa toimia yhdessä ja vastuuhenkilöitä huolehtimaan asiasta. Työryhmiin kannattaa jatkossakin pyytää virkamiehiä ja eri yhteistyökumppaneita rohkeasti mukaan. Järjestöpilottien toiminta oli suosittua ja kävijämäärä odotusten mukainen, mutta miten jatkossa erilaiset harrastusmahdollisuudet Virvelinrannassa onnistuvat? Miten saadaan Virvelinrannan ovi käymään myös tulevaisuudessa? Voiko tulevaisuudessa päivätoiminnan ja työtoiminnan rooli olla toisenlainen? Virvelin päivätoiminnan palvelunkäyttäjistä löytyy lahjakkaita, osaavia ja ammatillisesti päteviä vammaisia henkilöitä erilaisiin työtehtäviin. Hämeenlinnan kaupungin virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä vaaditaan rohkeita päätöksiä, jotta vammaiset henkilöt pääsisivät mukaan työmarkkinoille. Hämeenlinnan kaupungille tämä olisi oiva mahdollisuus olla esimerkkinä muille kunnille. Vammaisille henkilöille tulee tarjota mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen, eikä heitä tule rajata erilaisiin keskuksiin tai alueisiin. 28

29

30 7. Lopuksi MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa julkaisun myötä on osoitettu, että vammaiset henkilöt pystyvät edistämään omaa asiaansa ja vaikuttamaan yhteiskuntaan. Heitä täytyy tukea heidän tarvitsemallaan tavalla, jotta he saavat äänensä kuuluville. Yksilökeskeinen ajattelu ja suunnittelu ovat käytössä Hämeenlinnan vammaispalveluissa ja kirjattuna palvelusopimukseen. Virvelin päivätoiminta on kehittänyt yhdessä hankkeen tukemana uusia toimintamuotoja omaan toimintaansa. Tästä konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi yksilökeskeiset elämänsuunnitelmat, demohuone, Virvelin työlapiot -työryhmä, tilapäishoito ja iltaparkki. Virvelinrannan tilojen erilaisia toimintamahdollisuuksia selvitettiin ja järjestöille mahdollistettiin Virvelin päivätoiminnan ilmainen tilojen käyttö. Järjestöpilotit osoittivat, että järjestöt voivat toimia palveluntuottajina ennaltaehkäisevissä toiminnoissa. Järjestöpilottien kautta järjestöjen itsetunto nousi ja he huomasivat, että he voivat tarjota palvelujaan rohkeasti eri yhteistyökumppaneille. Virvelinrannan kaltainen paikka soveltuu lisäksi hyvin tuotetestauspaikaksi, mutta se vaatii hyvän koordinaation ja vahvan tuen elinkeinokeskuksilta. Virvelinrannassa käynnistyi yksi tuotetestauksen kokeilu. Järjestöt voivat toimia palveluntuottajina. Hämeenlinnan kaupungin ja järjestöjen välinen yhteistyö on lisääntynyt vuosien aikana, mutta selkeät yhteiset periaatteet ja toimintamalli puuttuivat. Järjestöjen ja Hämeenlinnan kaupungin väliseen yhteistyöhön on nyt luotu yhteiset periaatteet ja toimintamalli. Virvelinranta YKS -osahanke onnistui käyttäjälähtöisyytensä ansiosta. Vaikea hankesuunnitelma kääntyi lopulta mielenkiintoiseksi ja innovatiiviseksi kokonaisuudeksi vammaisia unohtamatta! Osahankkeen työtilat sijaitsivat Virvelinrannassa, mikä helpotti yhteistyötä ja oli merkityksellistä koko hankkeen onnistumisen kannalta. Toiminta vammaisten, heitä ohjaavien henkilöiden, omaisten, muun 30

31 verkoston ja muiden kansalaisten kanssa osoitti, että yksilökeskeinen ajattelu löysi paikkansa Hämeenlinnan kaupungin eri toimialoilla. Tämä osoittaa, että ihmisillä on halu uudistua ja tehdä yhteistyötä eri toimialojen kesken ja jakaa hyviä käytäntöjä toistensa kanssa. Osoitimme työskentelytavallamme, että palvelunkäyttäjät voivat olla mukana aktiivisina jäseninä tekemässä ehdotuksia ja päätöksiä siinä missä muutkin ja olla vaikuttamassa yhteiskuntaan. Toimintatapojen tulee vain olla sopivat ja kaikkien puha samaa kieltä. Tällä tavalla voi toimia kuka vain palvelunkäyttäjistä aina virkamiehiin asti. 31

32 Ohjausryhmän jäsenet osahankkeen päättyessä Päivi Karvonen, Eteva ky Ria Laurila, Kehittämiskeskus Häme Oy Merja Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu Tuulikki Molenius, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Minna Seppälä/Tuula Salonen, Kiipulan ammattiopisto Pia-Nina Vekka, Hämeenlinnan vammaisneuvosto Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry Liisa Salmela, Hämeenlinnan kaupunki Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki Anne Tuominen, Hämeenlinnan kaupunki Pirkko Mattila, Hämeenlinnan kaupunki Tuulikki Forssén, Hämeenlinna kaupunki, pj Mervi Rajamäki, Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta YKS Hanna Åby, Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta YKS Projektiryhmän jäsenet osahankkeen päättyessä Leena Heinonen, Eteva ky Kristian Ahjoniemi, Eteva ky Jutta Karvonen, Eteva ky Mirja Simola, Eteva ky Tuulikki Molenius, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Merja Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu Minna Ylöstalo, Hämeenlinnan kaupunki Liisa Salmela, Hämeenlinnan kaupunki Katriina Mehtonen, Hämeenlinnan kaupunki Pirkko Mattila, Hämeenlinnan kaupunki Mervi Rajamäki, Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta YKS Hanna Åby, Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta YKS 32

33 Hämeenlinnan kaupungin ydinryhmä osahankkeen päättyessä Anne Tuominen Pirkko Mattila Mervi Rajamäki Hanna Åby Henkilöstö Hanna Åby, projektipäällikkö Mervi Rajamäki, asiakkuuskoordinaattori Merja Laurén, asiakkuuskoordinaattori Liseli Louhiala, YKS-asiantuntija Reetta Laaksonen, projektityöntekijä Karoliina Talvisilta, projektityöntekijä 33

34 Julkaisut -sivun tietopankista löytyy julkaisuja, joita osahanke on tehnyt, teettänyt tai ollut mukana tekemässä. MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa YKS-opas YKS muuttaa järjestelmäkeskeistä ajattelua /artikkeli Pumppuhankkeen loppujulkaisussa Virvelinranta YKS -osahankkeen loppuraportti Palveluohjauksen käsikirja, artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä / Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu YKS ikäihmisten palveluissa / Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Demohuoneen käsikirja / Hämeen ammattikorkeakoulu Virvelinranta Living Lab / Hämeen ammattikorkeakoulu YKS-käytäntöjen alkukartoitus / Hämeen ammattikorkeakoulu 34

35

36 Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta YKS -osahanke on koonnut ja kehittänyt eri toimijoiden välisiä yhteistyön toimintamalleja, joissa vammaiset henkilöt ovat keskipisteessä, oman asiansa asiantuntijoina ja heidät nähdään tasavertaisina kansalaisina. Yksilökeskeinen ajattelu ja suunnitelmatyö on työmenetelmä, jolla voidaan aidosti lisätä yksilön osallisuutta omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskuntaan. Pumppu-hanke on kuuden osatoteuttajan yhteistyöhanke, jossa on edistetty ja kehitetty hyvinvointipalveluiden käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu -hankkeessa on edistetty alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta on toteutettu neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR -rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen EAKR -alueella vuosina