Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Transkriptio

1 Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

2

3

4 Toiseutta vai tasapainoa? Toiseus=ulkopuolisuutta me-yhteisöistä ja käytetystä kielestä, hierarkiaa, erityisyyden stigma (Lehtonen&Löytty 2010: Erilaisuus) Tasapaino=minäpystyvyys, empatia, ihmissuhteet, päätöksenteko (Talvio&Klemola 2017: Toimiva vuorovaikutus) Mikä luo toiseuden tunnetta? Miten vahvistaa tasapainoa ja monimuotoista vanhemmuutta?

5

6 Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa tehtyyn arvioon (1400 lasta/ vuosi) pohjautuen voidaan veikata, että Suomessa syntyy vuosittain 700 kohderyhmän lasta.

7 Tunnistamisesta Jokainen perhe on omanlaisensa Tuentarve ei aina näy päälle Jos diagnoosia ei ole, tunnistaminen voi olla vaikeaa. Silloin tuentarvetta on vaikea huomioida. Vanhempi voi olla taitava piilottamaan sen, ettei ymmärrä.

8 Missä ja miten vamma tai vaikeus näkyy? käytännöllisissä taidoissa: arkirutiinien hoidossa, kodin hoidossa adaptiivisissa taidoissa: ongelmanratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja rajojen asettamisessa käsitteellisissä taidoissa: lukemisessa ja kirjoittamisessa, hakemusten teossa, tiedon vastaanottamisessa sosiaalisissa taidoissa: vuorovaikutuksessa esimerkiksi työntekijöiden kanssa

9 Häpeä ja huonommuuden tunne Vanhemmat pyrkivät vammaan liittyvän häpeän vuoksi salaamaan heikkouksiaan. Taustalla voi olla myös omaan pärjäämiseen ja jatkuvaan negatiiviseen palautteeseen liittyvää huonommuuden tunnetta. Vanhempi ei uskalla kysyä. Tarvittava tuki voi jäädä saamatta. Vammaisten vanhempien lapset ovat kansainvälisten tutkimustulosten mukaan todennäköisemmin huostaanoton kohteena kuin muut lapset.

10 Muuta huomioitavaa Vanhempien muut toimintakykyyn vaikuttavat vammat, sairaudet ja riippuvuudet. Lapsilla saattaa olla myös erityisen tuen tarvetta, mutta ei läheskään aina. Virikkeiden tarjoaminen lapselle kodin ulkopuolelta tärkeää. Perheille on yhteistä niukka toimeentulo.

11 Hyvä kohtaaminen Vuorovaikutus, vuorovaikutus ja vuorovaikutus Rauhoita kohtaamistilanne Yhteinen ja selkeä kieli Esimerkit, näyttäminen, kuvat, video Vanhemman aiemman negatiivisen painolastin ja pelkojen huomiointi Toista, varmista, helpota, pilko, kannusta, muista myös huumori

12 3 x kokemustarina Mikä luo mahdollisesti toiseuden tunnetta? Miten vahvistaisit kohtaamistilanteessa ammattilaisena tasapainon tunnetta ja monimuotoista vanhemmuutta?

13 Mitä teemme, mitä kehitämme? Tukitapaamiset 1-5krt > miten toimii kuvapuheluina, verkossa? Yhteistyön rajapinnat? 3kk alueelliset valmennukset Verkkovertaistukiryhmät: lähi-ihmiset, vauvahaaveilijat ja sijoitettujen lasten vanhemmat Voikukkia -vertaistukiryhmä Työntekijöiden verkkokoulutus ja konsultaatiot ja miten teemme

14 Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys asiakaslähtöisyys > hyödyt perheelle vahvuudet ja poikkeukset ongelmassa kompetenssikieli ja normalisointi tallentava kuuntelu, kysymällä kuuntelu toiveikkuus ja pystyvyys taitopainotteisuus näkökulman vaihto, vanhempi oivaltaa lähiyhteisö ja ammattilaisverkostot

15 Sosio-emotionaalinen oppiminen Tunnen omat tärkeät asiat, vahvuudet ja oppimisen paikat. Kannan vastuuta ja teen valintoja, jotka ovat hyviä minulle ja perheelleni. Teen yhteistyötä. Osaan ratkaista ongelmatilanteita. Solmin turvallisia ihmissuhteita. Osaan pyytää apua.

16 Sosioemotionaalinen oppiminen Osaan kuunnella muita. Ymmärrän muita. Mietin asioita lapsen tai muun läheisen kannalta. Pidän huolta. Voin säädellä omia tunteitani ja käyttäytymistäni.

17

18

19

20 Tuetusti palvelupolulle ja vertaisverkostoihin palvelumuotoilu+asiakaslähtöinen palveluohjaus visualisointi ja kokeilumahdollisuudet rinnalla kulkeminen ammattilaisiin vaikuttaminen yksinäisyyden ja eriyttämisen vastustaminen

21 3 x kokemustarina Miten tarina jatkuu? Millaiselle palvelupolulle ja vertaisverkostoihin ohjaisit päähenkilöitä Pirkanmaalla?

22 MITÄ OTAT MUKAASI ALASEMINAARISTA?

23 Mitä otat mukaasi? Ajattelun avartamista. Paljon pohdittavaa myös jatkoon. Empatiataitojen harjoittelu ja toiseuden tunteen tutkiminen myös itsessä. Toiseus miten kokemus syntyy ja ja miten siihen voi vaikuttaa. Tietoa ja uusia näkökulmia monenlaisten perheiden kohtaamiseen. Pelit, kuvat, tarinat, selkokieli, Papunet, Movendos. Kohtaamisen tärkeys - pysähdyn kuuntelemaan, oma rauhallisuus. Jokaisella on oikeus haaveilla vauvasta ja perustaa perhe, saada myös tukea lapsettomuussuruun. Vanhemmuuden tukemisen merkitys. Kokemusasiantuntijatiimi. Dialogisuus. Terve kriittisyys palvelujärjestelmää ja omaa tekemistä ammattilaisena kohtaa Ideoita oppariin.