Kotieläintuotannon ammattisanastoa osa 1 LYPSYTERMEJÄ

Transkriptio

1 Kotieläintuotannon ammattisanastoa osa 1 LYPSYTERMEJÄ

2 Lypsytermejä Kirjoittajat: Valokuvat: Taitto: Myynti: Tea Elstob, Sakari Alasuutari Sakari Alasuutari Kaija Laaksonen TTS - Työtehoseura ry PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI 2 TTS:n oppaita 50 ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN Nurmijärvi 2014

3 Sisältö Työvaatetus 3 Navettatyypit ja navetan eri osia 7 Lypsymenetelmät ja lypsytyö 19 Maatalouslomitusjärjestelmä Suomessa 47 Hakemisto 50 1

4 Tässä sanastossa esitellään ammattisanoja, jotka liittyvät lypsytyöhon ja navetassa työskentelyyn. Sanastossa selitetään tärkeitä asioita valokuvien ja tekstien avulla. Sanastossa on lopussa hakemisto, jonka avulla sanoja on helppo löytää. 2

5 Työvaatetus 3

6 Työvaatteet / Työvaatekokonaisuus Maataloustöissä työasun pitää olla mukava ja turvallinen. Työvaatteet suojaavat työntekijää kylmyydeltä, kuumuudelta, kosteudelta ja lialta eri vuodenaikoina. 4

7 Turvasaappaat antavat hyvän pidon märällä alustalla ja suojaavat jalkaterää eläinten polkemilta. Valitse työkäsineet, jotka sopivat parhaiten tehtävään työhön. 5

8 Jos työhön liittyy terveysriskejä, käytä suojaimia. Kaikissa suojaimissa täytyy olla CE-merkintä. Silmäsuojaimet 6 Hengityssuojain Kuulonsuojaimet

9 Navettatyypit ja navetan eri osia 7

10 Navetta Navetta on kotieläinsuoja, joka suojaa nautakarjaa vuodenajan mukaan pakkaselta, sateelta, tuulelta tai liialta lämmöltä. Pihattonavetta Pihattonavetassa lehmät liikkuvat, syövät ja lepäävät eri paikoissa. Lehmät voivat itse valita oleskelupaikkansa ympäri vuorokauden. Pihatossa lehmät lypsetään joko lypsyasemalla tai lypsyrobotilla. 8

11 Lämminpihatto on kokonaan lämpöeristetty rakennus. Lämpötila pyritään pitämään tasaisena ympäri vuoden. 9

12 10 Viileäpihatossa on katto ja päätyseinät lämpöeristetty, minkä vuoksi lämpötila laskee talvella lähelle nollaa, mutta vain harvoin pakkasen puolelle.

13 Kylmäpihatto on kokonaan eristämätön rakennus, jonka lämpötila on lähellä ulkoilman lämpötilaa ympäri vuoden. Talvella lämpötila voi laskea pakkasen puolelle. 11

14 Parsinavetta Parsinavetassa jokainen lehmä on kytkyellä kytkettynä omaan parteensa. Parsi on oleskelupaikka, johon lehmät kytketään parsinavetassa. 12

15 Kytkyt, kytkyet Kytkyellä lehmä kytketään paikoilleen parteen. Kytkyet voivat olla metallisia tai keinokuituisia. 13

16 Ruokintapöytä Ruokintapöydälle tuodaan lehmien nurmirehut. Ruokintapöydän este estää lehmää astumasta pöydälle, mutta mahdollistaa syömisen pöydältä. Ruokintaesteitä on erilaisia. Ruokintapöydän leveys vaihtelee sen mukaan, mitä rehunjakomenetelmää käytetään. 14

17 Väkirehukioski, väkirehuautomaatti, ruokintakioski, kioski Kun lehmä saapuu ruokintakioskille, kioski tunnistaa lehmän sen kaulassa olevasta tunnistimesta. Kioski annostelee kaukaloon lehmälle ohjelmoidun väkirehuannoksen. 15

18 Lantakäytävä Lantakäytävät sijaitsevat navetassa parsirivien välissä ja ruokintapöydän edessä. Lantakäytävät ovat joko kiinteäpohjaisia tai rakolattioita. Lantakäytävälle kertynyt lehmän sonta poistetaan koneellisesti: raapalla, ajettavalla työkoneella tai puhdistusrobotilla. 16 Kiinteäpohjainen lantakäytävä

19 On olemassa erilaisia lantalajeja: Sonta on eläimen puhdas uloste. Lanta on sontaa, jossa on mukana käytettyä kuiviketta. Kuivalanta tai kiinteä lanta on lantaa, josta virtsa on erotettu. Kuivikelanta on lantaa, joka sisältää myös virtsan. Lietelanta on sontaa ja virtsaa, johon sekoittuu myös navetan pesuvesiä. Rakolattiallinen lantakäytävä 17

20 Odotustila, kokoomatila, koontialue Odotustila on alue, johon lehmät ohjataan odottamaan lypsylle menoa asemalypsyssä. Alueen koko määräytyy lypsyaseman koon mukaan. Robottilypsyssä eläimet pääsevät itse odotustilaan odottamaan lypsylle pääsyä. Yhdelle robotille sopiva odotustila on 4 5 lehmälle tarkoitettu tila. 18

21 Lypsymenetelmät ja lypsytyö 19

22 Lypsykone Lypsykone on laite, jolla lehmän maito lypsetään koneellisesti lehmän utareesta. Kannulypsykone, kannukone Kannulypsykoneessa on sekä lypsin että maitosäiliö. Kun kannukoneen säiliö täyttyy, se tyhjennetään tilasäiliöön. Kannulypsykone täydentää putkilypsykonejärjestelmää, kun lehmän maito halutaan lypsää muusta maidosta erilleen. 20

23 Putkilypsykone Putkilypsykone on parsinavetan lypsyjärjestelmä, johon kuuluu navettaan asennettu maitoputkisto. Putkisto kuljettaa lypsetyn maidon suoraan tilasäiliöön. 21

24 Lypsyasema Lypsyasema on pihatossa olevien lehmien lypsypaikka. Lypsyaikaan lehmät ohjataan asemalle, jossa ne lypsetään useilla eri lypsy-yksiköillä. Lypsyasemalla lypsäjä on lypsysyvennyksessä eli lypsymontussa. Näin lypsäjän työasento on parempi kuin parsinavetassa. 22

25 Automaattilypsy, robottilypsy Lypsyrobotti on kone, joka lypsää lehmiä automaattisesti. Robottilypsyssä lehmä menee lypsettäväksi omatoimisesti. Lypsyrobottia ohjaa tietokone. 23

26 Lypsy-yksikkö Lypsy-yksikkö on kokonaisuus, joka muodostuu lypsimestä, tykyttimestä, tarvittavista letkuista ja mahdollisista lisälaitteista. 1. Lypsin muodostuu keskuskappaleesta ja neljästä nännikupista. Lypsimen nännikumit kiinnitetään vetimiin lypsyn ajaksi. 2. Keskuskappale kokoaa neljästä nännikumista tulevan maidon maitoletkuun. 3. Maitoletkusta maito siirtyy maitoputkeen tai maitosäiliöön, lypsymenetelmästä riippuen. 4. Paineletku muodostaa lypsyssä tarvittavan alipaineen. 5. Tykytin saa aikaan jaksoittaisen alipaineen ja normaalin paineen vaihtelun nännikumin ja nännikupin välisessä tilassa. 24

27 Lypsinten automaattinen irrottaminen. Lypsin mittaa maidon virtausta. Kun virtaus laskee tietyn rajan alapuolelle, alipaine katkeaa, ja lypsin irtoaa. 7. Maitomittari voidaan liittää lypsy-yksikköön lypsetyn maitomäärän mittaamista varten. 25

28 Elektroninen maitomittari Elektroniset maitomittarit on kehitetty suurten karjojen lehmäkohtaisen maitomäärän mittaamiseen ja maitonäytteiden oton helpottamiseen. Mittari yhdistetään mittalypsyn aikana lypsylaitteistoon. Elektronisten mittareiden kanssa käytetään viivakoodillisia näytepulloja. Mittarit sekoittavat ja ottavat maitonäytteen automaattisesti. 26

29 Tunnistin, transponderi Tunnistin on lehmän jalkapantaan tai kaulapantaan kiinnitetty elektroninen laite, jota käytetään lehmän käyttäytymisen seurantaan. Tunnistimella säädetään esimerkiksi lehmän saamaa rehuannosta automaattisella ruokintakioskilla tai lehmän pääsyä lypsyrobotille lypsylle. 27

30 Lypsykisko Lypsykisko voidaan ripustaa navetan kattoon tai seinään. Lypsimet ja pesuvälineet voidaan siirtää kiskoa pitkin lypsypaikalle, jolloin raskas kantaminen jää pois. 28

31 Utare, utaret, utareet / nisä, nänni, vedin Lehmän maito muodostuu utareissa. Utare koostuu neljästä utareneljänneksestä. Jokaisessa neljänneksessä on oma nänni eli vedin. Lypsykone kiinnitetään vetimiin. 29

32 Utareliivit Utareliivit suojaavat suuria, riippuvia utareita ja estävät lehmää tallaamasta vetimiensä päälle. Utareliivejä voidaan käyttää myös, että utareet pysyvät terveinä. 30

33 Lypsyliina Lypsyliinaa käytetään utareen esikäsittelyyn sekä utareen ja vedinten puhdistukseen. Jokaiselle lehmälle pitää olla oma lypsyliina. Lypsyliinat voivat olla kertakäyttöisiä tai uudelleen pestäviä. 31

34 Sanko, sankko, ämpäri Sangolla voi kuljettaa esimerkiksi lypsyliinoja. Puhtaille ja likaisille lypsyliinoille on oltava oma sanko. 32

35 Alkusuihkemuki, suihkemuki, koelypsymuki, tarkistusmuki, tippamuki, tippakannu Lypsyn aluksi, utareiden pyyhkimisen jälkeen, jokaisesta vetimestä lypsetään käsin 3 4 suihketta alkusuihkemukiin. Alkusuihkeiden tarkoitus on varmistaa, onko maito hyvää lypsettäväksi. Tarkistusmukin tumma välipohja auttaa havaitsemaan mahdolliset maidon muutokset. 33

36 Lypsyjakkara Parsinavetan lypsytyössä kyykistely rasittaa polvia. Lypsyjakkara sidotaan vyötärölle lypsyn ajaksi. Lypsyjakkaran avulla voi lepuuttaa jalkoja lypsyn aikana. 34

37 Potkurauta, potkunestäjä Potkurauta vaikeuttaa lehmän potkimista lypsyn aikana. Potkurauta asennetaan nivustaipeesta selkärangan yli. Potkurauta on säädettävissä sopivaksi erikokoisille lehmille. 35

38 Värilliset jalkamerkit Lypsytyössä on tärkeää pystyä erottelemaan niiden lehmien maito, joita ei voida lypsää tilatankkiin. AUTE-järjestelmässä erilaiset ongelmamaitoa lypsävät lehmät erotellaan normaalimaitoa antavista lehmistä eriväristen jalkapantojen avulla. Järjestelmässä jokainen jalka merkitsee vastaavaa utareneljännestä, jota pitää tarkkailla. 36

39 AUTE tulee sanoista: A = antibioottihoito U = ummessa oleva neljännes T = ternimaito E = erilleen lypsettävä 37

40 Nännitulppa, tulppa, valenänni Nännitulppaa käytetään silloin, kun joku utareneljännes tyhjenee huomattavasti nopeammin kuin muut. Nännitulppa laitetaan lypsyn ajaksi nännikumiin estämään sen nännikupin käytön. 38

41 Vedinkasto Vedinkasto on vedinten hoito- ja puhdistusaine. Vedinkastoa käytetään lypsyn jälkeen. Vedinkastoaineen tarkoitus on tuhota vetimen pinnalla olevia utaretulehduksia aiheuttavia bakteereita ja näin estää niiden pääsy vedinkanavan kautta utareeseen. 39

42 Solutestilautanen, solutestin koelevy, lettupannu, koelautanen Solutestilautanen on muovinen testialusta, jonka avulla voidaan määrittää maidon solupitoisuutta ja mahdollista utaretulehdusta. Tulehdus utareessa nostaa solupitoisuutta. Testissä lehmältä otetaan koelautaselle jokaisesta vetimestä maitonäytteet, joihin lisätään solutestiliuosta saman verran kuin maitoa. 40

43 Lautasta pyöritetään vaakatasossa noin puoli minuuttia ja samalla tulkitaan värimuutoksia ja saostumia. Solupitoinen maito erottuu saostumalla ja muuttamalla väriä. 41

44 Maidon antibioottitesti Kun maidossa on lehmän utaretulehdushoidon takia antibiootteja, sitä ei saa toimittaa meijeriin. Maidon antibioottijäämiä tutkitaan T101-testillä. Tutkittavaa maitoa lisätään testibakteeria sisältävään ampulliin. Jos maidossa ei ole antibioottia, liuoksen väri muuttuu harmaankeltaiseksi. Jos maidossa on antibioottia, väri säilyy sinisenä. Vaikka näyte olisi testillä todettu vapaaksi antibiooteista, lääkityn lehmän maitoa ei saa lähettää meijeriin ennen kuin lääkkeen varoaika on ummessa. 42

45 Maidonkokooja Putkilypsykoneen maitoputki päättyy maidonkokoojaan, jossa ilma ja maito erottuvat toisistaan. Maito pumpataan maidonkokoojasta maitopumpulla tilasäiliöön. 43

46 Siivilävanu, siiviläsukka, maitosuodatin Siivilävanu siivilöi maidon mukana tulevan roskan. Siivilävanu on kertakäyttöinen. Uusi siivilävanu laitetaan paikoilleen aina ennen lypsyn aloittamista. Maito on siivilöitävä ennen kuin se ohjataan tilatankkiin. 44

47 Vaahtokumitulppa Vaahtokumitulpilla tyhjennetään putkistoon jäänyt maito lypsyn jälkeen ja poistetaan putkilypsykoneen maitoputkistosta kosteus pesun jälkeen. 45

48 Maitohuone Maitohuoneessa on tilasäiliö ( tilatankki, maitotankki), jossa maito jäähdytetään ja varastoidaan. Säiliöstä maito kerätään maitoautolla meijeriin joka toinen päivä. Tilasäiliöitä on erikokoisia lypsettävän maitomäärän mukaan. 46

49 Maatalouslomitusjärjestelmä Suomessa 47

50 Maatalouslomitus Suomessa Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada vuosilomaa ja loman ajaksi maatalouslomittaja hoitamaan karjaa. Maatalouslomituspalveluja voi saada maatalousverotuksen piiriin kuuluva MYEL-vakuutettu (MYEL=maatalousyrittäjäeläke) maatalousyrittäjä, joka harjoittaa kotieläintaloutta tai kasvinviljelyä. Lomituspalveluina maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada vuosilomaa ja sijaisapua maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti. Lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus saada maksullista lomituspalvelua. Lisätietoa: 48

51 Maatalouslomituksen rakenne 2014 MAATALOUSYRITTÄJÄT lomaoikeutettua henkilöä MAATALOUSLOMITTAJAT PAIKALLISYKSIKÖT KUNNAT JA KAUPUNGIT MELA, Maatalousyrittäjien eläkelaitos STM, Sosiaali- ja terveysministeriö henkilöä - kunnallinen lomittaja 91% - itse järjestetty lomittaja 9% - lomitusyritys - 45 kpl - lomituksen järjestäminen hallintohenkilöä - 45 kpl - palkkaa lomittajat - ostaa lomituksen - laskelmat - budjetointi - kehittäminen - paikallishallinnon järjestäminen - rahoitus - johto - ohjaus - valvonta 49

52 Hakemisto 50 A E H K Alkusuihkemuki 33 AUTE-järjestelmä 36 Automaattilypsy 23 Elektroninen maitomittari 26 Hengityssuojain 6 Kannukone 20 Kannulypsykone 20 Keskuskappale 24 Kiinteäpohjainen lantakäytävä 16 Kioski 15 Koelautanen 40 Koelypsymuki 33 L Kokoomatila 18 Koontialue 18 Kuivalanta 17 Kuivikelanta 17 Kuulonsuojaimet 6 Kylmäpihatto 11 Kytkyet 13 Kytkyt 13 Lanta 17 Lantakäytävä 16 Lettupannu 40 Lietelanta 17 Lypsin 24 Lypsinten irroitin 25 Lypsyasema 22

53 Lypsyjakkara 34 Lypsykisko 28 Lypsykone 20 Lypsyliina 31 Lypsymenetelmät 19 Lypsymonttu 22 Lypsysyvennys 22 Lypsytyö 19 Lypsy-yksikkö 24 Lämminpihatto 9 M Maatalouslomitus Suomessa 48 Maidon antibioottitesti 42 Maidonkokooja 43 Maitohuone 46 Maitoletku 24 Maitomittari 25 Maitosuodatin 44 Maitotankki 46 MYEL-vakuutettu 48 N Navetta 8 Navettatyypit 7 Nisä 29 Nurmirehu 14 Nänni 29 Nännitulppa 38 O Odotustila 18 P Paineletku 24 Parsinavetta 12 Pihattonavetta 8 Potkunestäjä 35 Potkurauta 35 Putkilypsykone 21 R Rakolattiallinen lantakäytävä 17 Robottilypsy 23 Ruokintakioski 15 Ruokintapöytä 14 51

54 52 S T Sankko 32 Sanko 32 Siiviläsukka 44 Siivilävanu 44 Silmäsuojaimet 6 Solutestilautanen 40 Solutestin koelevy 40 Sonta 17 Suihkemuki 33 Tarkistusmuki 33 Tilasäiliö 46 Tilatankki 46 Tippakannu 33 Tippamuki 33 Transponderi 27 Tulppa 38 Tunnistin 27 Turvasaappaat 5 Tykytin 24 Työkäsineet 5 Työvaatekokonaisuus 4 Työvaatetus 3 Työvaatteet 4 U Utare 29 Utareet 29 Utareliivit 30 Utaret 29 V Vaahtokumitulppa 45 Valenänni 38 Vedin 29 Vedinkasto 39 Viileäpihatto 10 Väkirehu 15 Väkirehuautomaatti 15 Väkirehukioski 15 Värilliset jalkamerkit 36 Ä Ämpäri 32

55 Rahoittaja Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) Yhteistyökumppanit HY, Viikin opetus- ja tutkimustila MTT:n tutkimusnavetta, Maaninka Muuruveden koulutila Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää Maitoaho Ay, Kiuruvesi Pirttilän tila, Somero 53

56 Tässä oppaassa selitetään lypsytyön termejä, joita tarvitaan navetassa työskentelyssä. Opas on selkokielinen, ja lisäksi siinä on paljon valokuvia. Oppaassa kerrotaan vähän myös Suomen maatalouslomitusjärjestelmästä. Opas on tarkoitettu maatalousyrittäjille ja ulkomaalaistaustaisille maatalouslomittajille helpottamaan keskinäistä vuorovaikutusta, sekä ulkomaisen vierastyövoiman perehdytykseen. SELKOESITE