Lypsykoneen testauspöytäkirjan tulkinta

Transkriptio

1 1(4) Maitokoneet Lypsykoneen testauspöytäkirjan tulkinta MTT Maitokoneet-yksikön suunnittelema testauspöytäkirja perustuu ISO-standardeihin 3918, 5707 ja 6690 sekä pohjoismaisiin suosituksiin ja se on kaikkien lypsykoneliikkeiden käytössä. Eri mittaukset ja laskennat on numeroitu ja kopioituvan testauslomakkeen kääntöpuolella on kyseisen mittauksen mittausohje ja mahdolliset raja-arvot. Seuraavassa kerrotaan eri mittausten merkityksestä ja mahdollisista raja-arvoista. Mittaukset on ryhmitelty kahteen tärkeysluokkaan: Tärkeimpiä ovat huollon yhteydessä tehtäväksi sovitut mittaukset. Ne on merkitty pöytäkirjaan sinisellä taustavärillä. Muut mittaukset ovat täydentäviä mittauksia, jotka tehdään tarvittaessa. Laitteiston asennuksen jälkeen lypsykoneen asentaja tekee kaikki mittaukset ja laatii mittauksista pöytäkirjan. Huollon yhteydessä tehdyn testauksen testauspöytäkirja pitää säilyttää tilalla 10 vuotta. Huollon yhteydessä tehtävät mittaukset ja mittaustulokset Mikä on laitteiston alipainemittarin tarkkuus ja alipainetaso? 1. Laitteiston alipainemittarin osoittama alipaine luetaan laitteiston omasta mittarista. 2. Kuormittamaton alipaine Vm:ssä (yleensä lähellä maidonkokoojaa tai maidonkokoojasta) mitataan erillisellä alipainemittarilla. Tämä mittaus tehdään sekä ennen huoltoa että huollon jälkeen, jotta tiedetään kuinka paljon alipaine muuttui esim. tyhjöventtiilin puhdistamisen seurauksena. Samoin muutos pitää kirjata ylös, jos todella halutaan säätää alipaine joko korkeammaksi tai alemmaksi kuin aiemmin. 3. Alipainemittarin tarkkuus lasketaan edellisten mittausten erotuksena. Tuottajalla ei ole lypsykoneessa muita mittareita laitteiston toiminnan seuraamiseksi. Mittarissa on hyvä olla merkittynä laitteiston haluttu alipainetaso esim. kiinteällä viisarilla. 4. Kuormitettu alipaine Vm:ssä. Lypsykoneen lypsy-yksiköt kytketään toimintaan. Lypsimissä on alipaine ja nännikupeissa valenännit, tykyttimet käyvät. Termi kuormitettu tarkoittaa tätä lypsykoneen tilaa eli normaalia lypsytilaa. 5. Alipainesäädön herkkyys Vm:ssä lasketaan kuormittamattoman ja kuormitetun alipaineen erotuksena. Tämä tulos kertoo siitä, kuinka paljon alipaine laskee, kun kaikki lypsy-yksiköt laitetaan lypsyasentoon. Alipaine ei saa laskea yli 1 kpa. Laitteistossa on siten suunnilleen sama alipaine toiminnassa olevien yksiköiden lukumäärästä riippumatta. Miten hyvin laitteisto reagoi äkillisiin ilmanpäästöihin lypsimen kautta? Tämän selvittämiseksi testaaja käyttää hyväksi lypsykoneen omia lypsy-yksiköitä päästämällä yksikön kautta ilmaa laitteistoon ja seuraamalla alipaineen käyttäytymistä. Tehdään seuraavat mittaukset. 8. Alhaisin alipaine maidonkokoojan luona avattaessa lypsin/nännikuppi. Kuinka alhaalla alipaine käy? 9. Keskimääräinen alipaine maidonkokoojan luona, kun lypsin/nännikuppi on auki. Kuinka alas alipaine laskee tai asettuu?

2 10. Korkein alipaine maidonkokoojan luona, kun lypsin/nännikuppi suljetaan. Kuinka korkealla alipaine käy? Mittaukset tehdään, jotta saadaan käsitys laitteiston kyvystä ylläpitää vakaa alipaine lypsyn aikana. Epävakaa alipaine lypsyn aikana on utareterveysriski. Laskenta edellä kuvattujen mittausten perusteella. 11. Hitaus alas Kertoo alipainejärjestelmän nopeudesta reagoida ilmanpäästön alkamiseen. 12. Alipaineen alenema Kertoo alipainejärjestelmän kapasiteetista ja tyhjöventtiilin toiminnasta suhteessa käytettävään lypsy-yksikköön. Jos alenema on yli 2 kpa, on lisäksi arvioitava tehollinen varateho, mittaus 19. Lypsykoneissa, joiden tyhjöpumpun teho on alle 900 l/min, on yleistä, että 2 kpa:n raja-arvo ylittyy. 13. Hitaus ylös Kertoo alipainejärjestelmän nopeudesta reagoida ilmanpäästön loppumiseen. Tähän ominaisuuteen vaikuttaa etenkin tyhjöventtiilin toiminta ja sen puhtaus. Tyhjöventtiili voi takerrella esim. kulumisen seurauksena. Mikä on laitteiston tehollinen varateho? 19. Tehollinen varateho Tämä mittaus kertoo siitä, onko laitteiston ilmanvirtauskapasiteetti ja alipaineen säätö riittävä suhteessa ISO-standardin mukaisesti määritettyyn vaatimukseen. Vaatimus on aina laitteistokohtainen. Raja-arvon laskentaohje on testausohjeessa. Testaajan tulee laskea raja-arvo, merkitä se pöytäkirjaan ja verrata mitattua tulosta raja-arvoon. Riittämätön varateho voi johtaa epävakaaseen alipaineeseen, mitä on utareterveysriski. Lypsimen käsittelyn huolellisuudella on tässä tärkeä rooli; jos varateho on vähäinen, on lypsimiä käytettävä erityisen huolellisesti. Ovatko parsinavetan lypsykoneen tyhjöhanat kunnossa? 28. Tyhjöhanojen alipainehäviö parsinavetan lypsykoneissa. Tällä mittauksella varmistetaan, että kaikki tyhjöhanat ovat auki ja että niiden läpi kulkee riittävästi ilmaa (alipainehäviö ei ole liian suuri). Poikkeavat hanat merkitään pöytäkirjaan. Jos tyhjöhana aiheuttaa liian suuren alipainehäviön, nännikumin liike ei ole normaali, mikä on merkittävä utareterveysriski. Toimivatko lypsy-yksiköt? 29. Lypsy-yksiköt. Tässä mitataan tykytyskäyrät, yhdyskappaleen ilmanotto ja vuoto, sulkimen toiminta, ym. 2(4) Lypsy-yksiköiden toiminta on tärkeä mittauskohde, koska ollaan lähellä lehmää. Pöytäkirjaan merkitään ainoastaan poikkeavat tulokset. Tykytintesterin tulosteet säilytetään, myös tykytyskäyrät tulostetaan ja säilytetään. Tykyttimen asetusarvot ovat yleensä seuraavat: Tykytysnopeus 60 lyöntiä/min ja imusuhde (a+b) 60 % tai 65 %. Näissä voi kuitenkin esiintyä tilakohtaisia poikkeamia. Tykytysnopeus ja tykytyksen vaiheet. Jos tykytysnopeus on liian hidas, on nännikumi auki liian kauan (a+b yli 0,7 sekuntia). Jos tykytysnopeus on liian suuri, on nännikumin hieronta-aika liian lyhyt (d-vaihe alle 150 ms/200 ms). Liian lyhyt d-vaihe voi johtua myös likaisesta tykyttimen suodattimesta tai ahtaista tykytysletkuista. Nämä kaikki ovat oleellisia arvoja lehmien utareterveyden kannalta, sillä juuri vetimen hieronta on

3 3(4) oleellinen seikka vetimen luontaisen puolustuskyvyn ylläpitämisessä; periaate, joka keksittiin jo vuonna 1903 ja on edelleen käytössä lypsyroboteissakin. Liiallinen ontuminen (suositus alle 2%-yks./ vaatimus alle 5%-yks.) johtaa utareen epätasaiseen tyhjenemiseen. Nännikumit ovat auki eripituiset ajat. Yhdyskappaleen ilmanotto: Ilmanotto yhdyskappaleen ilmanottoreiän kautta vaikuttaa sekä utareterveyteen että maidon muokkautumiseen. Liian alhainen ilmanotto (alle 4 l/min) johtaa alhaiseen lypsyalipaineeseen etenkin parsinavetan koneissa, joissa maitoa nostetaan. Liian suuri ilmaotto + vuoto (yli 8 l/min tai 12 l/min) johtaa maidon muokkautumiseen ja makuvirheisiin. Lisäksi se on utareterveysriski lypsyalipaineen muuttumisen johdosta. Lypsyalipaineen sulkeutuminen: Yhdyskappaleen tai irrottimen sulkimen tulee sulkeutua kunnolla, jotta lypsimen irrottamisen yhteydessä ei syntyisi paineiskuja. Paineiskut siirtävät bakteereita utareen sisälle. Kun käytössä on lypsimen irrottimet, koskee tämä vaatimus nimenomaan irrottimessa olevaa sulkuventtiiliä/kalvoa. Lypsintä ei saa irrottaa alipainetta vastaan. Maitoletkun imutehon vertailuarvo mitataan uudesta maitoletkusta. Tätä arvoa voidaan käyttää jatkossa, kun halutaan varmistua siitä, että letku ei ole litistynyt ja että irrottimen sulkuventtiilit avautuvat täysin. Tällöin maidonvirtaukselle ja lypsyalipaineelle ei ole ylimääräisiä esteitä. Irrottimien kytkentävirtaus on Suomessa yleensä reilusti tehdasasetusarvoa korkeampi, esim. 500 g/min. Kaikkia irrottimia ei pystytä luotettavasti testaamaan millään testausliuoksella. Luotettavin tapa tarkistaa irrottimen oikea irrotustaso on heti lypsimen irrottua tarkastaa käsin lypsäen utareeseen jäänyt maitomäärä. Suihkeita per neljännes pitää tulla vähintään 5, mielellään 20 (esim. lettupannun yksi kupillinen per neljännes). Jos kaikki neljännekset ovat kuivia, on irrottimessa toimintahäiriö tai kytkentävirtaus on säädetty liian alhaiseksi. Muut mittaukset, jotka tehdään tarvittaessa edellä kerrottujen mittausten lisäksi Mittaukset 6. ja 7. Kuormitettu alipaine Vr:ssä ja Vp:ssä. Tyhjöventtiilin ja tyhjöpumpun luona olevat alipaineet mitataan vuotomittauksia varten. Mittaukset tehdään tyhjöputkiston alipainehäviöiden määrittämiseksi. Laskenta ja arvostelu tehdään kohdissa 17. ja 18. Kohdan 17. laskennassa varmistutaan siitä, että tyhjöventtiilin tunnustelijan ja maidonkokoojan välillä ei ole liian suurta kitkahäviötä. Liian suuri kitkahäviö aiheuttaa ongelmia laitteiston alipaineen tasaisuudessa. Arvioinnin 18. avulla varmistetaan, että tyhjöpumpun imutehoa ei liian suuressa määrin katoa putkistojen kitkahäviöihin. Mittaus 20. Manuaalinen varateho mitataan ilman tyhjöventtiiliä. Manuaalisen varatehon ja tehollisen varatehon (Mittaus 19) erotuksena saatava alipainesäädön tehohäviö 21 kuvaa imutehojen ja tyhjöventtiilin sekä tyhjöputkiston toimintaa kokonaisuutena. Mitä pienempi tehohäviö, sitä paremmin em. komponentit toimivat kokonaisuutena. Tämä edesauttaa laitteiston alipaineen pysymistä vakaana. Tyhjöventtiilin likaisuuden vaikutus tulee tässä mittauksessa erittäin hyvin esille.

4 4(4) Mittaus 22. Tyhjöpumpun imuteho mitataan 50 kpa:ssa ja tulosta verrataan valmistajan ilmoittamaan arvoon. Laitteistokohtaiset suositukset lasketaan ja merkitään niille varattuihin paikkoihin. Nämä ovat suosituksia, eivät vaatimuksia. Jos tehollinen varateho kohdassa 19 on riittävä, ei suositusten alittuminen ole tässä kohdassa vaarallista. Mittaus 23. Tyhjöpumpun imuteho työskentelyalipaineessa mitataan vuotomittausten lähtöarvoksi. Mittaus 24. Imuteho mitataan nyt siten, että lypsykoneen tyhjöputkisto on alipaineen alainen. Kohdassa 25 lasketaan tyhjöpuolen vuoto mittausten 23. ja 24. erotuksena. Tarkoituksena on varmistua siitä, että tyhjöpuoli ei vuoda liikaa, mikä olisi tehohukkaa ja energiataloudellisesti epäviisasta. Suurin sallittu vuoto on 5 % tyhjöpumpun imutehosta. Mittaus maitoputki. Nyt tyhjöpuolen lisäksi alipaineistetaan myös maitoputkisto. Kohta 27. Maitopuolen vuoto. Tässä lasketaan maitopuolen vuoto. Vuodolle on varsin tiukat rajat, sillä maito herkkänä elintarvikkeena muokkautuu helposti, jolloin siihen syntyy makuvirheitä. Rajaarvo on 10 l/min + 2 l/min/lypsy-yksikkö. Mittaukset 33 ja 35, laskennat 34 ja 36. Vianetsintä/-määritysmittauksina voidaan mitata yksiköiden ilmankulutus kytkemällä ja käynnistämällä lypsy-yksiköt ja mitataan jäljelle jäänyt imuteho. Erotuksena saadaan yksiköiden ilmankulutus. Testausohjeessa on lisäksi kuvattu vianetsintämittaukset, joilla saadaan selvitettyä tyhjöventtiilin vuoto (mittaukset 30 ja 31, laskenta 32) sekä hanaputkiston imuteho (mittaukset 37 ja laskenta 38). Hanaputkiston imutehomittausta käytetään, jos epäillään hanaputkiston olevan liian pieni. Tyhjöventtiilin vuoto määritetään, jos alipainesäädön tehohäviö on liian suuri. Näiden eri mittausten tulosten ja raja-arvojen vertailu kuuluu testaukseen. Osa poikkeamista voidaan korjata säädöillä ja puhdistuksilla tai vuotojen poistamisella. Osa poikkeamista saattaa vaatia laitteiston uusimista. Tällöin on tarpeen, että huoltomies ja tuottaja keskustelevat asiasta ja sopivat jatkotoimenpiteistä. Myös meijereiden neuvojat voivat opastaa näissä kysymyksissä.

5 Lypsykoneen testauspöytäkirja Testaus huollon jälkeen: =>Vähintään siniset mittaukset Nimi Tuottajanumero Pvm Osoite Puh. Testaaja Meijeri Lypsykoneen merkki Lypsykonelaji Aseman malli Asennus pvm/ asentaja Lehmiä Yksiköitä Lypsäjiä Huollettu / testattu, pvm Maitoputkiston asennus Materiaali Maidon nostokorkeus cm Sisä-Ø, mm Kokonaispituus, m Pitkän maitoletkun pituus cm Kaltevuus, mm/m Portit: kiint./käänn./korkeus Lypsimiä /maitoputken sivu kpl Maidon päästötapa Mitattu lypsyalipaine, keskim. kpa Tyhjöventtiilin malli/asennuspaikka Hanaputken asennus Laitteiston alipaineen säätö, kpa Ennen huolt. Tulos Raja-arvo Imutehot ja vuodot, l/min 1. Laitteiston alip.mittarin osoittama alip. --- Mittaus / tulokset Mittausalipaine Tulos Ilmanvirtaus 2. Kuormittamaton alipaine Vm:ssä --- Lisämittaukset (kursiivilla) Raja-arvo 3. Alipainemittarin tarkkuus (= 1.-2.) 1 ja Tehollinen varateho 4. Kuormitettu alipaine Vm:ssä 20. Manuaalinen VT 5. Alipainesäädön herkkyys Vm:ssä (= 2.-4.) Alipainesäädön tehohäviö( ) 6. Kuormitettu alipaine Vr:ssä Tyhjöpumpun teho 50 kpa 7. Kuormitettu alipaine Vp:ssä --- Suositukset Lypsyyn: Pesuun: 8. Alhaisin alipaine avattaessa lypsin/nännikuppi Vm 23. TP:n teho työsk.alip Keskim. alipaine, kun lypsin/nännikuppi on auki Vm tyhjöputki Korkein alipaine, kun lypsin/nännikuppi suljetaan Vm 25. Tyhjöpuolen vuoto (= ) 11. Hitaus alas (= 9.-8.) < maitoputki Alipaineen alenema (= 4.-9.) Arvioi myös 19.(TVT) (< 2) 27. Maitopuolen vuoto (= ) 13. Hitaus ylös (= ) < 2 ( ) + yksiköt --- Tyhjöputkiston alipainehäviöt, virtaus A1:ssä (36.) Yksiköiden kulutus 14. Alipaine, kun ilmaa päästetään A1:stä Vm Tyhjöhanat (parsin.) Tyyppi: 15. Alipaine, kun ilmaa päästetään A1:stä Vr --- Sallittu alipainehäviö max 5 kpa/150 l/min. Kaikki ok: 16. Alipaine, kun ilmaa päästetään A1:stä Vp --- Poikkeavat: 17. Alipainehäviö välillä (= ) Vr - Vm Alipainehäviö välillä (= ) Vp - Vm 3 (suos.) 29. Lypsy-yksiköt Merkitse asetetut arvot ja ainoastaan niistä poikkeavat tulokset. Säilytä tykytintesterin tulosteet, myös tykytyskäyrät. Kaikki yksiköt on mitattu: Kyllä Kaikki yksiköt täyttävät vaatimukset: Kyllä Ei *) Suositus Nopeus a+b Ont.%-yks. d, ms Suljin auki Yhdkpl:n vuoto Suljin kiinni Maitoletkun Duovacin Irrott.kytk. Raja-arvot: Nro Asetettu: Poikkeavat yksiköt on mainittu alla. 1/min 70 % * 700 ms* 5/ 2 * 150/200* 4-8 l/min* < 2 l/min < 2 l/min imuteho (as) alipaine virtaus Tykyttimen tyyppi: Yhdyskappaleen tyyppi: Nännikumin numero: Yhteenveto ja suositukset: Allekirjoitus: Tuottajan allekirjoitus: Tilalle jätettävä 1 kpl. Perustuu ISO -standardeihin 3918, 5707 ja 6690 sekä NMSM:n suosituksiin. MTT Maitokoneet