Lypsyohjesääntö. lypsymerkin suorittamista ja lypsykilpailujen järjestämistä varten

Transkriptio

1 Lypsyohjesääntö lypsymerkin suorittamista ja lypsykilpailujen järjestämistä varten toim. Pia Lahin Maatalousyrittäjien eläkelaitos / lomitusyksikkö

2 2(11) Lypsyohjesääntö Lypsymerkin suorittamista ja lypsykilpailun järjestämistä varten TYÖRYHMÄ: Esa Manninen MTT Maitokoneet-yksikkö Liisa Murto Koulutuskeskus Salpaus Ilkka Murto Koulutuskeskus Salpaus Aila Loikkanen Tuottajain Maito Oy, Valio (TOIM.) Pia Lahin, Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen julkaisuja

3 3(11) ESIPUHE Lypsäjällä on tärkeä rooli maitotuotteiden laatuketjussa. Kuluttajien luottamus suomalaisten maitotuotteiden laatuun ja turvallisuuteen säilyy, kun maidon laatuketjun kaikki osapuolet antavat työhön oman panostuksensa. Päivittäiseen karjanhoitoon kuluvasta työajasta lypsyyn kuluu monella tilalla %. Koska lypsyllä vaikutetaan mm. lehmien utareterveyteen, maidon laatuun, käytettyyn työaikaan ja näiden kautta tilan taloudelliseen tulokseen, on käytössä olevien menetelmien oltava mahdollisimman hyvät. Lypsyssä on kolme osapuolta: lypsäjä, lehmä ja lypsykone. Näiden tulee toimia yhteistyössä. Lypsäjän on kohdeltava lehmiä asiallisesti, käytettävä lypsykonetta huolellisesti ja huolehdittava lehmien hyvinvoinnista ja lypsykoneen kunnosta. Kaiken lisäksi lypsäjän tulee muistaa myös oma hyvinvointinsa. Lehmän biologiset periaatteet eivät ole aikojen kuluessa muuttuneet. Maidontuotanto on kuitenkin muuttunut ja muuttuu edelleen. Karjakoon kasvu ja uuden tekniikan käyttöönotto on muuttanut lypsyrutiineja, jotta lypsy olisi sujuvaa ja tehokasta. Lypsytaidon kehittämiseksi on Lypsyllä parressa ja pihatossa julkaisun pohjalta tehty uusi lypsykilpailuohjesääntö. Uutta ohjesääntöä voidaan soveltaa pihatto- ja parsinavetoissa. Ohjesäännön tarkoitus on kilpailusuoritusten lisäksi innostaa oppimaan parempaa lypsytekniikkaa ja nostaa lypsytaidon arvotusta työtehtävänä. Ohjesääntö on laadittu yhdessä MTT Maitokoneet-yksikön, Koulutuskeskus Salpauksen, Tuottajain Maidon, Melan ja luonnonvara-alan oppilaitosten kanssa. Ohjesääntö on hyväksytty.. Maatalousyrittäjien Eläkelaitos

4 4(11) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 Sisällysluettelo... 4 OHJESÄÄNTÖ... 5 LYPSYKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN... 5 TUOMARISTO... 6 LYPSYMERKIN SUORITUKSEN JA LYPSYKILPAILUN ARVOSTELU LYPSYHYGIENIA Lypsäjän ja välineiden puhtaus Lypsypaikan puhtaus Utareiden puhtaus Vedinten puhtaus LYPSYN SUORITUS Esikäsittely Kiinnitys Kiinnityksen tekninen suoritus Lypsinten asento Loppulypsy Irrottaminen Irrottamisen tekninen suoritus LYPSYERGONOMIA JA TYÖTURVALLISUUS Suojainten käyttö Työasennot Välineiden hallinta Turvallinen työskentely LYPSÄJÄN KÄYTTÄYTYMINEN Eläimen kohtelu ja eläimen käyttäytyminen lypsyn vaiheissa Työn rauhallisuus ja sujuvuus SOLUTESTIN TEKEMINEN Testin tekeminen Tuloksen tulkinta LYPSYSUORITUKSEN ARVOSTELU... 11

5 5(11) OHJESÄÄNTÖ Ohjesääntöä voidaan käyttää lypsykilpailuja tai merkkisuorituksia järjestettäessä. Merkkisuorituksia ei vielä voi suorittaa, koska ei ole merkkien ja kunniakirjojen luovuttajaa. Lypsymerkin suorituksen raja on kuitenkin 90 pistettä. Kilpailu ja merkkisuoritus voidaan järjestää parsinavetassa tai lypsyasemalla. Molemmissa on voimassa sama ohjesääntö. Lypsymerkkiä varten tulee lypsää vähintään kaksi lehmää. LYPSYKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN Lypsykilpailussa lehmien on oltava mahdollisimman normaalisti lypsettäviä. Ennakolta on tarkistettava, ettei kilpailulehmillä ole utaretulehdusta. Lehmät eivät saa olla eroon lypsettäviä tai muutoin vaikealypsyisiä tai poikkeuksellisen likaisia. Kilpailijat perehdytetään kilpailupaikan lypsylaitteiston käyttöön. Kilpailun järjestäjä huolehtii, että lypsettävät lehmät ovat tunnistettavissa. Kilpailun järjestäminen on helpompaa, jos lypsettävät lehmät ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Kilpailijoiden lypsyjärjestys ja lypsettävät lehmät arvotaan. Kilpailussa käytettävät tarvikkeet: - lypsy-yksikkö, jossa on letkunohjain - tarkistusmuki ja solutestivälineet - erilliset säilytysastiat puhtaille ja likaisille liinoille esim. kaksiosainen lypsyliinasanko tai kaksi sankoa - lämpöä sitovia lypsyliinoja (puuvillaa, pellavaa, tms.) - koneellisesti esilämmitetyt ja lingotut lypsyliinat tai vaihtoehtoisesti lämmin vesi lypsyliinoille, noin + 55 astetta - puhdasta vettä saatavilla - käsipyyhkeitä - lypsypaikan puhdistusvälineet - lypsyasemalla pienikokoisille lypsäjille turvallinen koroke - suojakäsineet - turvasaappaat Kilpailussa saa ja on suositeltavaa käyttää: - polvisuojat - lypsyjakkara - suojaesiliina Kilpailuissa ei saa käyttää: - lypsykoneen lisälaitteita (esim. irrottimet ja virtausindikaattorit kytketään pois päältä) - kuivaa liinaa vetimien kuivaamiseen pyyhkimisen jälkeen - potkunestäjää ja tulppia saa käyttää vain tarvittaessa

6 6(11) TUOMARISTO Kilpailun ja merkkisuorituksen arvostelee tuomaristo, johon kuuluu vähintään kaksi henkilöä. Tuomarien on oltava hyvin perehtyneitä lypsytyöhön ja lypsytyön opetukseen. Tuomariston jäsenten tehtävät: - lypsytyö arvostelu - ajanotto esikäsittelyn ja lypsimen kiinnityksen oikea-aikaisuuden arvioimiseksi - vedinten puhtaustarkastuksen tekeminen ennen lypsimen kiinnitystä - jälkimaidon lypsäminen heti lypsimen irrottamisen jälkeen Ennen kilpailua toimitsijat valmennetaan tehtäviinsä. Tuomaristo kokoontuu ennen kilpailua ja jakaa tehtävät keskenään. Riittävän apuhenkilöstön on myös oltava paikalla. Kilpailija huolehtii itse lypsimen toimittamisesta paikoilleen. Suoritus alkaa siitä, kun tuomari antaa käskyn aloita tai aloittakaa! Lypsy päättyy, kun lypsin on irroitettu viimeisestä lehmästä ja kiinnitetty sille varattuun paikkaan. LYPSYMERKIN SUORITUKSEN JA LYPSYKILPAILUN ARVOSTELU Arvosteluasteikko Maksimipisteet 1. Lypsyhygienia Lypsyn suoritus Lypsyergonomia ja työturvallisuus Lypsäjän käyttäytyminen Solutestin tekeminen ja tuloksen tulkinta 10. Yhteensä 100 pistettä 1. Lypsyhygienia 20 pistettä 1.1. Lypsäjän ja välineiden puhtaus Lypsypaikan puhtaus Utareiden puhtaus Vedinten puhtaus Lypsyn suoritus 45 pistettä 2.1. Esikäsittely Kiinnityksen ajoitus Kiinnityksen tekninen suoritus Lypsinten asento Loppulypsy Irrottaminen Irrottamisen tekninen suoritus 2 3. Lypsyergonomia ja työturvallisuus 15 pistettä 3.1. Suojainten käyttö Työasennot Välineiden hallinta Turvallinen työskentely 4 4. Lypsäjän käyttäytyminen 10 pistettä 4.1. Eläimen kohtelu Työn rauhallisuus ja sujuvuus 5 5. Solutestin tekeminen 10 pistettä 5.1. Testin tekeminen Tuloksen tulkinta 5

7 7(11) 1. LYPSYHYGIENIA (SUURIN PISTEMÄÄRÄ 20 PISTETTÄ) Elintarvikehygienian ja lehmien utareterveyden ylläpidon kannalta lypsäjän on huolehdittava riittävästä hygieniasta koko lypsytapahtuman ajan. Lehmien ja parren puhtaus ja toimivuus ovat perusedellytykset onnistuneelle lypsylle ja hyvälle utareterveydelle. Suuressa karjassa ei ole mahdollisuutta pestä juoksevalla vedellä jokaista utaretta. Utareen tuleekin olla puhdas lypsylle tullessa. Lypsyn yhteydessä maitoon ei saa päästä lypsimen kautta myöskään roskia Lypsäjän ja välineiden puhtaus (2) Lypsäjä noudattaa hyvää henkilökohtaista ja työhygieniaa, ja hänen työasunsa ja ulkoinen olemuksensa ovat siistit. Puhdas haalari tai muu asianmukainen helposti puhdistettava lypsyasu, puhtaat saappaat, puhtaat käsineet ja asiallinen päähine. Erityisesti käsihygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Siksi lypsytyössä on käytettävä käsineitä. Jos käsissä on haavoja, ne pitää suojata haavasiteillä. Lypsylehmää ei ole tarpeen etukäteen käydä puhdistamassa Lypsypaikan puhtaus (2) Ennen lypsyä parsinavetassa ja samoin lypsyasemalla huolehditaan lypsypaikan puhtaudesta Utareiden puhtaus (6) Utare ja vetimet puhdistetaan nihkeällä liinalla. Liina laitetaan kaksinkerroin. Erittäin likainen utare on pestävä erikseen vedellä ja harjalla. Jos lehmä vuotaa, lypsyliinalla ei saa levittää maitoa koko utareen alueelle Vedinten puhtaus (10) Vedinten pinnan on oltava kuiva ja vetimen päät puhtaat ennen lypsimen kiinnitystä. Vedinten päät puhdistetaan aina liinan puhtaalla kohdalla, jotta bakteereita ei levitettäisi vetimestä toiseen. Tuomari todentaa vedinten puhtauden puhtaalla valkealla liinalla. 2. LYPSYN SUORITUS (SUURIN PISTEMÄÄRÄ 45 PISTETTÄ) Lypsyllä ja lypsykoneen toiminnalla on merkittävä vaikutus lehmien utareterveyteen. Onnistunut lypsy vaatii rauhallista keskittymistä, ylenmääräisellä hosumisella ei saavuteta hyötyä vaan ainoastaan haittaa. Lypsäjän perusohje onkin; rauhoita itsesi ja lehmäsi, keskity olennaiseen Esikäsittely (8) Utareiden kosketusaika tulee olla vähintään 20 sekuntia. Tähän lasketaan mukaan utareen ja vedinten pyyhkiminen sekä alkusuihkeiden otto. Esikäsittelyajan tulee muuttua utareen täyttöasteen eli tuotantokauden ja lehmän yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Jos utareen täyttöaste on alhainen, on lehmää esikäsiteltävä kauemmin. a) Utareen pohja ja alaosa pyyhitään vetävin ja työntävin liikkein. Lypsyliinan puhdas puoli käännetään esille. Jos lehmä vuotaa, lypsyliinalla ei saa levittää maitoa koko utareen alueelle. b) Vetimet puhdistetaan kiertävällä liikkeellä niin, että vetimet tulevat puhtaiksi joka puolelta, myös vetimien juuresta.

8 8(11) c) Vedinten päät puhdistetaan yksitellen aina liinan puhtaalla kohdalla, jotta bakteereita ei levitettäisi vetimestä toiseen. Tarvittaessa vetimen päätä on tuettava toisella kädellä. d) Reiluja alkusuihkeita otetaan riittävästi suihkemukiin eikä koskaan parteen Kiinnityksen ajoitus (10) Pääsääntöisesti lypsin tulee kiinnittää sekuntia esikäsittelyn alusta, kuitenkin viimeistään 2 min kuluttua esikäsittelyn alusta. Utareen täyttöaste vaikuttaa siihen, miten nopeasti lypsin on kiinnitettävä. Pieni utareen täyttöaste vaatii enemmän aikaa ennen kuin maito laskeutuu lypsettäväksi. Alkusuihkeiden ottamisen yhteydessä voi arvioida myös maidon laskeutumista. Jos vedin on alkusuihkeita otettaessa täynnä maitoa, on lypsin syytä kiinnittää heti, eli jo minuutin kuluttua esikäsittelyn alusta. Optimitilanteessa lypsin kiinnitetään niin, että lypsyn alussa ei esiinny tyhjälypsyä ja myös niin, että utareen alaosan nouseva paine ei ehdi nousta niin korkeaksi, että se estäisi maitorakkuloiden tyhjentymisen. Jos utareen alaosa on ollut pingottuneena ennen lypsimen kiinnittämistä, on kiinnitys viivästynyt. Tähän yhteyteen liittyy tuomarin tekemä vedinten puhtaustarkistus. Tuomari ei saa laskea häneltä vedinten puhtaustarkistukseen kulunutta aikaa arvioidessaan kiinnityksen oikea-aikaisuutta Kiinnityksen tekninen suoritus (5) Etusormi ja peukalo jätetään vapaaksi, jolloin niillä voi hakea vetimen. Lyhyt maitoletku pidetään taitettuna, jotta lypsimen kautta ei pääse ilmaa laitteistoon. a) Kun vedin on nännikupissa, oikaistaan lyhyt maitoletku. b) Nännikuppi kiinnitetään suoraan, jotta se ei kierrä vedintä. c) Lypsin ei saa koskettaa partta. d) Lypsimen kautta ei saa päästä ilmaa (tai roskia) laitteistoon Lypsimen asento (8) Lypsimen painon on jakauduttava mahdollisimman tasaisesti utareen eri neljänneksille, jotta neljännekset tyhjentyvät tasaisesti. Tämä onnistuu letkunohjaimen avulla. Letkunohjain on säädettävä lehmän mukaisesti ja varmistetaan, että maito virtaa normaalisti. Tarvittaessa lypsimen asentoa on säädettävä myös lypsyn aikana. Lypsimet eivät saa höriä ilmaa Loppulypsy (2) Lyhyt, ei ilmanpäästöjä, ei paineta yhdyskappaleesta. Loppulypsyn aikana arvioidaan, onko utare tyhjentynyt niin että lypsin voidaan irrottaa Irrottaminen (10) Lypsin irrotetaan ennen kuin utare on tyhjä. Lypsimen irrottamisen jälkeen neljänneksestä pitää saada käsin lypsettäessä useita suihkeita, noin 20 suihketta/vedin. Yhden neljänneksen aikaisempi tyhjentyminen ei ole tyhjälypsyä, kolmen neljänneksen tyhjälypsy katsotaan tyhjälypsyksi. Terveeseen neljännekseen saa jäädä maitoa. On pienempi virhe irrottaa lypsin hieman liian aikaisin kuin liian myöhään. Tavoitteena tulee olla, että yhtään neljännestä ei tarvitsisi tulpata. Hörivä neljännes tulee kuitenkin tulpata. Höriminen aiheuttaa paineiskuja. Tulppaus tulee tehdä huolella. Ensin suljetaan lyhyt maitoletku ja sitten laitetaan tulppa nännikuppiin, jonka jälkeen oikaistaan lyhyt maitoletku.

9 9(11) 2.7. Irrottamisen tekninen suoritus (2) Ei ilmanpäästöjä, alipaine pois ennen irrotusta. Vedinten jälkikäsittely, jos suoritusnavetassa on tapana. 3. LYPSYERGONOMIA JA TYÖTURVALLISUUS (SUURIN PISTEMÄÄRÄ 15 PISTETTÄ) Lypsytyö on raskasta. Siksi työolosuhteilla on suuri vaikutus lypsäjän jaksamiseen. Ergonomiatoiminnalla pyritään sovittamaan ihminen ja työ yhteen tekniikkaa apuna käyttäen. Tavoitteena on ihmisten turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus. Maatilan ergonomiaan ja tilalla työskentelevien ruumiilliseen kuormittumiseen vaikuttavat mm. rakennussuunnittelu, työkoneiden, laitteiden ja työvälineiden valinta, työn organisointi, työprosessien suunnittelu, henkilökohtainen työtekniikka sekä henkilön terveys ja toimintakyky Suojainten käyttö (3) Lypsytyössä on syytä käyttää pitkävartisia PVC-käsineitä, joihin roiskeet eivät pääse varren suusta sisään. Käsineiden ja aluskäsineiden käytöstä saa 2 pistettä. Turvajalkineet suojaavat polkemilta ja liukastumiselta. Niiden käytöstä saa 1 pisteen Työasennot (6) Työskennellään selkä mahdollisimman suorana ja kurkottelematta käsillä ylöspäin. Vältetään kiertyneitä vartalon asentoja. Työ tehdään hyvässä asennossa ja työasentoa vaihdetaan välillä. Työvälineestä otetaan hyvä ote ja sitä käytetään käsi luonnollisessa asennossa. Lypsäjä on opastettu hyvään ergonomiaan ja he noudattavat oppimaansa. Parsilypsyssä työasentoa voidaan parantaa käyttämällä lypsyjakkaraa tai polvisuojia, jolloin myös selkä rasittuu vähemmän. Lypsylaitteistoa kannetaan lähellä vartaloa ja mieluiten eri osat eri puolilla kehoa. Letkut eivät saa laahata lattiaa. Istutaan mahdollisimman lähellä utaretta. Nojataan kyynärpäällä polveen niin paljon kuin mahdollista. Mikäli käytössä on lypsinvaunu tai kiskot, kiinnitetään huomiota niiden oikeaoppiseen käyttöön. Lypsyasemalla seisotaan selkä suorana lypsyn aikana. Lypsäjän pitää päästä mahdollisimman lähelle utaretta, jotta vältyttäisiin lypsäjän olkapäiden ja käsien haitalliselta kuormitukselta. Selän ja hartiaseudun kuormitus lisääntyy sitä enemmän, mitä kauempana kädet ovat vartalosta. Olkapäät pidetään alhaalla ja olkavarret niin lähellä vartaloa kuin mahdollista. Työskentelykorkeuden pitää olla oikea. Edullisinta on työskennellä kyynärpäiden korkeudella. Lyhyt lypsäjä voi tarvita koroketta jalkojen alle Välineiden hallinta (2) Lypsäjän on osattava ennen suoritusta annetun perehdytyksen ja käytännön kokemuksen perusteella hallita suorituksessa käytettävät lypsyvälineet. Arvostelussa kiinnitetään huomiota työvälineiden hyvään järjestykseen ja järkevään sijoitteluun lypsyn aikana. Työvälineet, laitteet ja työjätteet on sijoitettava niille varatuille paikoille. Lypsäjä on opastettu käyttämään koneita ja noudattamaan oikeita työtapoja.

10 10(11) 3.4. Turvallinen työskentely (4) Arvostelussa otetaan huomioon rauhallinen ja suunnitelmallinen työskentely. Työskentelyssä otetaan huomioon kulkuväylien aiheuttama kompastumis- ja liukastumisvaara, lehmän aiheuttamat potku-, polkemis- ja puskemisvaarat. Myös lehmän äkkinäiset liikkeet ja lypsäjän reagointi niihin tulee ottaa arvostelussa huomioon. 4. LYPSÄJÄN KÄYTTÄYTYMINEN (SUURIN PISTEMÄÄRÄ 10 PISTETTÄ) Rauhallisuus ja positiivinen asenne ovat hyvät lähtökohdat onnistuneelle lypsylle Eläimen kohtelu ja eläimen käyttäytyminen lypsyn eri vaiheissa (5) Lehmän tulee tuntea olonsa turvalliseksi lypsytapahtuman kaikissa vaiheissa. Jotta lehmä tuntisi olonsa turvalliseksi, on lypsäjän asenne avainasemassa. Parsilypsyssä lehmää tulee lähestyä oikein aiheuttamatta lehmälle yllätyksiä. Ennen utareeseen koskemista lehmälle on ilmoitettava, että sitä lähestytään. Lypsäjän kehokontakti koko esikäsittelyn ajan rauhoittaa lehmää ja lisää myös lypsäjän turvallisuutta. Maidon virratessa lehmän annetaan olla rauhassa. Lehmän käsittelyssä tulee ottaa huomioon mm. seuraavia seikkoja: a) Lypsyrutiini pidetään rauhallisena ja vakiona b) Käytetään positiivisia kosketuksia c) Liikutaan ja puhutaan rauhallisesti 4.2. Työn rauhallisuus ja sujuvuus (5) Lypsytyössä ei ole turhia katkoja tai pitkiä, usein toistuvia kuljetusmatkoja. Käsittelykerrat on minimoitu. Työt sujuvat enimmäkseen ilman häiritsevää odottelua, etsiskelyä tai keskeytyksiä. Pidetään yllä työpisteen hyvää järjestystä ja jätteet lajitellaan asianmukaisesti. Työohjeet ja koneiden toiminta on selvitetty ennen lypsytyön aloittamista. 5. SOLUTESTIN TEKEMINEN (SUURIN PISTEMÄÄRÄ 10 PISTETTÄ) Kilpailija ottaa solutestisuihkeet kilpailun ulkopuolella olevasta lehmästä. Kilpailulehmästä solutestin teko voi heikentää lypsysuoritusta mm. lypsimen kiinnittämisen ajoitusta. Ohjeita ei käytetä, vaan oletetaan kilpailijan osaavan toimenpiteen. Arvioijat voivat esittää kilpailijalle täydentäviä kysymyksiä. Esim. päätös voiko maidon lähettää meijeriin Testin tekeminen (5) Kilpailija osaa ottaa maitonäytteet neljänneksittäin lettupannulle (oikeat määrät), kilpailija osaa suorittaa testin joko CMT- tai kierroslukumenetelmällä, osaa lisätä reagenssin lettupannulle,(lämpötila ja määrä), tekninen suoritus jommallakummalla tavalla Tuloksen tulkinta (5) Kilpailija osaa tulkita testin (CMT - tai kierrosluku). Kilpailija osaa määrittää maidon meijerikelpoisuuden (mahdollisesti neljänneksittäin).

11 11(11) LYPSYSUORITUKSEN ARVOSTELU Lypsäjä Paikka aika / Lypsyhygienia (20) 1.1. Lypsäjä ja välineiden puhtaus 1.2. Lypsypaikan puhtaus Utareiden puhtaus Vedinten puhtaus Lypsyn suoritus (45) 2.1. Esikäsittely Kiinnityksen ajoitus Kiinnityksen tekninen 5 suoritus 2.4. Lypsinten asento Loppulypsy Irrottaminen Irrottamisen tekninen 2 suoritus 3. Lypsyergonomia ja työturvallisuus (15) 3.1. Suojainten käyttö Työasennot Välineiden hallinta Turvallinen työskentely 4 4. Lypsäjän käyttäytyminen (10) 4.1. Eläimen kohtelu Työn rauhallisuus ja 5 sujuvuus 5. Solutestin tekeminen (10) 5.1. Testin tekeminen Tuloksen tulkinta 5 Maksimipisteet Pisteitä lehmä 1 2 Pisteitä lehmä 2 Pisteet keskimäärin Huomautuksia Pisteet yhteensä (100) Aputaulukko kohtaan 2.2. Kiinnityksen ajoitus Aika Alle 40 s s s s s Yli 180 s Pisteet Lehmä 1 Lehmä 2 Aputaulukko kohtaan 2.6. Irrottaminen ja jälkisuihkeiden määrä Suihkeiden Alle Yli 50 määrä/neljännes Pisteet Lehmä 1 Lehmä 2 Yhden neljänneksen tyhjentymistä ei arvioida tyhjälypsyksi