Tilinpäätös Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta

2 Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntastrategia Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Kunnallistalouden kehitys Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnan henkilöstö Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous Hallintopalvelut / Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Sivistyspalvelut / Sivistyslautakunta Tekniset palvelut / Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investoinnit Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma

3 10.3. Tase Kuntakonsernin tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Mäntsälän vesi- liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristökulut ja tuotot Henkilöstä koskevat liitetiedot Liikelaitos kunnan kirjanpidossa, talousarviossa ja tilinpäätöksessä Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositelajit Allekirjoitukset

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2012 Mäntsälän kunnan väestö kasvoi 347 henkeä (1,7 %) asukkaaseen. Väestömuutos perustui 70 % muuttovoittoon, joka kasvoi edellisvuodesta huomattavasti. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2010 seurantatiedon mukaan 61,4 %:iin ja Kuuma alueella keskimäärin 63,4 %:iin. Mäntsälän työttömyys supistui vuonna 2012 puoli prosenttiyksikköä 5 prosenttiin koko maan työttömyyden pysyessä keskimäärin 7,7 prosentissa. Mäntsälän kunnan painopistealueita olivat erityisesti kilpailukyvyn ja elinkeinotoimen kehittäminen, joissa tehtävissä onnistuimme varsin hyvin, kun mm. Rexamin tölkkitehdas vihittiin käyttöön loppuvuonna. Kunta panosti maapolitiikkaan ja seutuyhteistyöhön Kuuma alueella sekä Helsingin seudulla. Palveluiden osalta kehitimme palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Valtuusto teki merkittävän kunnan kehitykseen pitkällä tähtäyksellä vaikuttavan päätöksen joulukuussa hyväksyessään kuntakonsernin sisäisen rakennejärjestelyn holding yhtiön perustamisesta. Kunnan talous tiukentui oleellisesti jo toista vuotta peräkkäin toimintakulujen kasvaessa 6,3 milj. euroa, 5,5 %. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menokasvu oli edelleen huomattavan suurta. Verotulot kasvoivat vain 1,1 milj. euroa ja valtionosuudet miljoonan. Kunnan investoinnit kasvoivat 16 milj. euroon, josta mm. Koillis Mäntsälän koulun rakentaminen 2,8 milj. euroa, Nummisten koulun rakentaminen 3,2 milj. euroa ja erilaiset kunnallistekniset hankkeet 3,7 milj. euroa sekä Mäntsälän Veden investoinnit 1,9 milj. euroa. Kunnan velkamäärä nousi 350 euroa euroon asukasta kohden. Vuosikate jäi selkeästi alle kuntastrategiassa asetetun tavoitteen 234 euroon per asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus kohosi 58 %:iin omavaraisuusasteen alentuessa 51 %:iin. Kunnissa on valmisteltu keväällä 2013 lausuntoja valtiovarainministeriön kuntarakenneluonnokseen, jonka pohjalta ehdotetaan muutettavaksi nykyinen kuntajakolaki kuntarakennelaiksi antamassaan lausunnossa Mäntsälän valtuusto katsoo, että kuntauudistuksen tavoitteena tulee Helsingin seudulla olla palvelujen laatu, saavutettavuus, kustannustehokkuus, seudullinen kilpailukyky, elinvoimaisuus, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Lisäksi seudun erityispiirteet ja olosuhteet tulee ottaa huomioon kuntarakenteessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, kuntien tehtävien arvioinnissa, kuntalain ja valtionosuuslain uudistamisessa. Mäntsälässä pidetään tärkeänä, että metropolialueella tarkoitetaan seudun 14 kuntaa. Lähtökohtaisesti pidetään tärkeänä korostaa palvelujen järjestämistä, joka on kunnan päätehtävä. Kuntastrategiansa mukaisesti Mäntsälä haluaa ensisijaisesti säilyä itsenäisenä ja on vasta toissijaisesti valmis selvittämään kuntaliitosta. Kuntien kyky huolehtia palvelujen järjestämisestä heikentyy lähivuosina kun työikäinen väestö pienentyy sekä ikäsidonnaiset menot kasvavat. Kuntatalouden haasteet edellyttävät kunnilta kovaa sopeuttamista palveluiden järjestämiseksi tehokkaammin uudella tavalla. Elinvoimaisuuden ja talouden vahvistamisen näkökulmasta tulee huomioida, että kuntarakenneuudistuksessa kehitetään palveluprosesseja, toimintatapoja sekä luodaan uusi tehokkaampi palvelurakenne. Esitän parhaat kiitokset päätöksentekijöille ja henkilökunnalle työstä Mäntsälän ja sen asukkaiden hyväksi. Mäntsälässä Esko Kairesalo, kunnanjohtaja 3

5 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. 4

6 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa 5

7 Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) o erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen / yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: o Väestönkasvutavoite o MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta o MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? 6

8 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi o pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa o kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä o työvoiman saanti vaikeutuu o valtion toimenpiteet? o tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskustaalueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. 7

9 Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: 8

10 Palvelut Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Seutuyhteistyö Mäntsälän kunta järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta Kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Visio 2020 Elinkeinot Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Talous Kunnan talous on tasapainossa. 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty 9

11 Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) 10

12 NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linjaautoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa 11

13 uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. 12

14 3. Yleinen taloudellinen kehitys 3.1. Kansantalous Maailmantalouden epävarmuus jatkui edelleen vuonna Euroalueen kokonaistuotanto laski 0,6 %. Euroalueen rahoitusmarkkinoiden tila pysyi vakaana vaikka velkasopeutus ja rakenteelliset ongelmat ja epävarmuus toimintaympäristöstä rajoittivat euroalueen kotimaisen kysynnän kasvua. Suomen BKT laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,2 %. Viennin volyymi supistui 1,4 prosenttia. Tavaraviennin määrä oli reilun prosentin edellisvuotta pienempi. Tavaraviennissä kärsi eniten metalliteollisuus viennin arvon jäädessä liki 10 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan kemianteollisuus jatkoi kasvuaan liki 7 prosenttia kun sen osuus tavaraviennistä nousi vajaaseen neljännekseen. Investoinnit supistuivat peräti 3 prosenttia, kun rakennusinvestoinnit supistuivat yli 4 % ja laskun voimistuessa vuoden loppua kohden. Kone-, laite ja kuljetusinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla. Investointien lasku tuli yksityiseltä puolelta, kun julkiset investoinnit pysyivät ennallaan. Vaihtotase on ollut Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen kunnes vuonna 2011 kirjattiin 3,1 miljardin suuruinen alijäämä. Vuonna 2012 kirjattaneen Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan samansuuruinen alijäämä. Tavarakauppa kääntyi ylijäämäiseksi mutta palvelujen ulkomaankauppa vajosi pakkaselle. Yksityinen kulutus kasvoi 1,6 %. Kasvu ajoittui alkuvuoteen palkankorotusten ja ajoneuvoveron kannustaessa kotitalouksia hankintoihin. Vuoden loppupuolella vaikutukset hälvenivät ja yksityinen kulutus supistui 2,3 prosenttia ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, 0,1 % edellisvuotta alempi. Joulukuun lopussa työttömiä oli henkilöä ja työttömyysaste 10,7 %. Työllisyysaste laski 67,3 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2012 kansallisella hintaindeksillä mitattuna 2,8 %. Asuntojen hinnat kallistuivat 1,7 prosenttia, mikä johtui etenkin pääkaupunkiseudun asuntojen kallistumisesta. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 53 prosenttiin vuonna 2012 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2013 mennessä 56 prosenttiin. Luvut ovat kansainvälisesti vertaillen vielä tyydyttäviä. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 3,5 % kattavan raamisopimuksen ja liukumien takia. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo laski 0,6 %:iin ja niiden arvioidaan säilyvän edelleen alhaisella tasolla vuonna (Lähde: Sampo Pankki/Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, ) 13

15 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikkeni huomattavasti vuonna Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui 810 milj. euroa 1,74 mrd. euroon. Kuntien tilinpäätökset näyttävät ennakoitua heikommilta. Erityisesti verotulojen kasvu on hiipunut. Kuntien toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet eivät riittäneet kattamaan kuntien toimintamenoja. Toimintamenojen kasvu säilyi edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Toimintakate heikkeni 6,5 prosenttia (vrt. toimintakate; Mäntsälä 5,8 %). Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,4 %. Mäntsälässä vastaavasti verotulojen muutos oli 1,7 %. Valtionosuudet kasvoivat kunnissa nimellisesti 5,3 % valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittää verovähennysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui edellisvuodesta 238 euroon. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä kasvoi 34:sta 63:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 238 euroa per asukas kattoi poistoista 70 %. Maakunnittain laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen Päijät-Hämettä, Etelä-Karjalaa ja Uuttamaata lukuun ottamatta. Kuntien investoinnit kasvoivat 8,5 % edellisvuodesta (Mäntsälässä 32,8 %) ja olivat Mäntsälässä 780 euroa per asukas. Kuntien lainakannan kasvu oli merkittävin tällä vuosikymmenellä. Vuoden 2012 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja Mäntsälässä euroa, jossa kasvua 351 euroa (15,6 %). 4. Oman talousalueen kehitys 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Lahti moottoritien ja Porvoo-Hyvinkää- valtateiden risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km², josta vettä on 15 km². Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km 14

16 Mäntsälän kunta kuuluu: o o o o o o o o o o o o o o o o o o Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan Uudenmaan liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö) keskukseen Uudenmaan, Uudenmaan Helsinki ja Hämeen telealueisiin Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Tuusulan käräjäoikeuteen, maaoikeusasiat käsittelee Vantaan käräjäoikeus Helsingin hovi- ja hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoon Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon Uudenmaan hätäkeskusalueeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Etelä-Suomen sotilaslääniin, Itä-Uudenmaan aluetoimistoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon, Porvoon toimipisteeseen 15

17 4.2. Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä, kasvun ollessa 347 (2011; 156) henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla. Kuntaan muutti 1300 henkilöä ja kunnasta muutti pois 1086 henkilöä, netto 214 (2011; 27). Syntyneiden määrä laski 11 lapsella 253 lapseen. Väestön vuosimuutos sekä ikäjakauma Väestön määrä muutos, 1v vuosimuutos-% 0,5 % 1,6 % 1,8 % 2,3 % 1,8 % 2,4 % 1,6 % 1,2 % 0,8 % 1,7 % Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus 0-v ,5 % 208 1,3 % 250 1,4 % 245 1,3 % 242 1,3 % 271 1,4 % 274 1,4 % 261 1,3 % 268 1,3 % 271 1,3 % 1-5-v ,2 % ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % ,3 % ,5 % ,4 % ,2 % ,3 % 6-v ,5 % 290 1,7 % 302 1,7 % 298 1,6 % 278 1,5 % 284 1,5 % 280 1,4 % 321 1,6 % 293 1,5 % 301 1,5 % 7-12-v ,4 % ,6 % ,5 % ,5 % ,3 % ,1 % ,0 % ,0 % ,1 % ,8 % v ,1 % 709 4,3 % 854 4,7 % 886 4,8 % 900 4,7 % 908 4,7 % 914 4,6 % 885 4,4 % 862 4,3 % 897 4,4 % v ,7 % 652 3,9 % 671 3,7 % 735 3,9 % 747 3,9 % 824 4,2 % 836 4,2 % 866 4,3 % 852 4,2 % 856 4,2 % v ,8 % ,5 % ,1 % ,6 % ,8 % ,7 % ,6 % ,1 % ,1 % ,8 % v ,8 % ,9 % ,1 % ,4 % ,3 % ,3 % ,5 % ,8 % ,2 % ,6 % v ,9 % 695 4,2 % 770 4,2 % 795 4,3 % 830 4,4 % 848 4,4 % 836 4,2 % 874 4,4 % 891 4,4 % 909 4,4 % v ,9 % 137 0,8 % 169 0,9 % 170 0,9 % 178 0,9 % 209 1,1 % 230 1,2 % 233 1,2 % 247 1,2 % 240 1,2 % Yli 90-v. 57 0,4 % 64 0,4 % 62 0,3 % 79 0,4 % 75 0,4 % 75 0,4 % 74 0,4 % 89 0,4 % 94 0,5 % 96 0,5 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne-tietokanta 16

18 Elinkeinorakenne Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2008 yhteensä 2,2 %. Vuonna 2009 työpaikkaomavaraisuus pienentyi 0,2 % ja vuonna 2010 kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,3 %. KUUMA- kuntien kehitys on ollut samansuuntainen. Vuosina työpaikat Mäntsälässä kasvoivat 177 työpaikalla. Muualla työssäkäyvien netto-osuus (pendeli) vastaavana aikana kasvoi 2 %. Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,8 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,2 G, H, I Kauppa,kuljetus ,0 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,9 Yhteensä ,0 Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,0 B, C, D, E Teollisuus ,9 F Rakentaminen ,0 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,5 Yhteensä ,0 Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 817 työpaikkaa 18 % Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 67,3 62,2 61,7 61,4 61,4 59,1 58,8 61,3 61,1 61,4 KUUMA-kunnat 63,9 64,0 63,8 63,4 63,9 63,2 64,0 65,1 64,5 63,4 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon 17

19 Työllisyys Vuoden 2012 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 550 työttömyyden ollessa 5,6 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,5 % ja työttömien määrä 548. Vuoden keskimääräinen työttömyys laski 0,5 % 5,0 prosenttiin. Uudenmaan ELY- keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 6,8 prosenttia. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli vuoden lopussa 10,7 %. Mäntsälän kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan ELY- keskuksen alueeseen 18

20 4.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, niiden jaostot ja johtokunnat. Toimielin (jäsenmäärä) Kunnanvaltuusto (43) Tarkastuslautakunta (5) Keskusvaalilautakunta (5) Vaalilautakunnat (kussakin 5) Vaalitoimikunta (3) Kunnanhallitus (9) Maankäyttölautakunta (9) Perusturvalautakunta (11, joista 3 Pornaisten kunnasta) Sivistyslautakunta (11, joista 1 Pornaisista ja 1 Pukkilasta) Tekninen lautakunta (9) Mäntsälän Veden johtokunta (5) 19

21 Virasto-organisaatio Kunnan operatiivista toimintaa johtaa kunnanjohtaja. Operatiivista toimintaa varten kunnan organisaatio jakautuu toimialoihin, jotka ovat: Hallintopalvelut, Perusturvapalvelut, Sivistyspalvelut ja Tekniset palvelut. Toimialoja johtavat toimialajohtajina hallintojohtaja, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Kunnan maaseutuhallinnon yksikössä työskentelevät viranhaltijat toimivat maaseutuelinkeinoviranomaisena yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kunnassa toimii johtoryhmä, johon jäsenet nimeää kunnanjohtaja. Johtoryhmä työskentelee kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä kunnan henkilöstön kanssa. Toimialoilla toimii toimialajohtajan nimeämä johtoryhmä. 20

22 4.3.1 Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: kunnan hallinnon järjestäminen kunnan taloudellinen vallankäyttö kunnallisten sääntöjen antaminen kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuuston kokouksia oli toimintavuonna 8. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 101. Valtuuston kyselytunneilla valtuusto sai tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: pj Helin Anna KOK I vpj Ahola Timo SDP II vpj Virolainen Kari KESK Allonen Ilkka KESK Elomaa Jarna KOK Eskelinen Olli Pekka KESK Havula Tapio KESK Heinonen Kalevi KESK Herttuainen Auli VAS Hynninen Eija KESK Hägglund Antton KESK Ikonen Raija KOK Järvenpää Kari KOK Järvinen Hannu VAS Kalenius Christina SDP Kanerva Hans KOK Keskinen Jarmo KOK Kosonen Jyrki KESK Krakau Harri KOK Kuusiluoma Pentti KOK Kylmäniemi Mikko SDP Laaksonen Tapio SDP Laine Kaisa KESK Laine Tiina SDP Leino Ulpu KD Lindqvist Rami PS Manninen Marjaana KOK Martniku Sari PS Mäkipää Marja-Leena KESK 21

23 Kunnanhallitus Niinimäki Markku SDP Pahkamäki Jukka KOK Peltola Veijo KESK Pätsi Mia VIHR Raappana Pauli SDP Ravolainen-Rinne Heta SDP Saarnio Kristian KESK Saastamoinen Nina SDP Salmi Petri KOK Salokannel Susanna VIHR Sillanpää Jari KOK Tilvis Reijo KESK Torvasti Hanna KESK Warras-Stjernvall Annika KOK KESK 14 KOK 13 SDP 9 VAS 2 PS 2 VIHR 2 KD 1 Kunnallisvaalit järjestettiin Äänestysprosentti Mäntsälässä oli 53,4 %, lukumääräisesti 8055 henkilöä (äänioikeutettuja henkilöä). Kuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 58,2. Vaaleissa valittiin 43 valtuutettua ja valtuuston voimasuhteet valtuustokaudella ovat seuraavat: KESK 12 KOK 11 SDP 10 PS 6 VAS 2 VIHR 1 KD 1 Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: johtaa kunnan hallintoa valvoa kunnan etua edustaa kuntaa tehdä kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet Kunnanhallituksen kokouksia oli toimintavuonna 28. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi

24 Kunnanhallitus, jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: pj Peltola Veijo KESK hvj. Eskelinen Olli Pekka KESK I vpj Ravolainen-Rinne Heta SDP hvj. Karttunen Marja SDP II vpj Salmi Petri KOK hvj. Sillanpää Jari KOK j. Havula Tapio KESK hvj. Heinonen Kalevi KESK j. Ekonen Sinikka KESK hvj. Allonen Ilkka KESK j. Mäkipää Marja-Leena KESK hvj. Laine Kaisa KESK j. Keskinen Jarmo KOK hvj. Sundberg Anneli KOK j. Elomaa Jarna KOK hvj. Warras-Stjernvall Annika KOK j. Raappana Pauli SDP hvj. Laaksonen Tapio SDP Kunnan henkilöstö KESK 4 KOK 3 SDP 2 Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2012 yhteensä 58) 23

25 Kunnan henkilöstö eriteltyinä toimialoittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,7 % 7,5 % Perusturvapalvelut ,5 % 20,3 % Sivistyspalvelut ,9 % 24,9 % Tekniset palvelut ,7 % 9,6 % Yhteensä ,1 % 20,2 % Mäntsälän Vesi ,7 % 0,0 % Yhteensä ,9 % 20,0 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,4 % 23,4 % Vuodesta 2010 alkaen hallintopalveluihin kuuluivat yleishallinto, maaseututoimi ja maankäyttöpalvelut. Vuonna 2010 ruokailupalvelut siirrettiin hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Kunnassa on laadittu erillinen henkilötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 24

26 5. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Mäntsälän toimintakulut kasvoivat tilikaudella 2012 huomattavan paljon, kaikkiaan 6,3 milj. euroa ja olivat 120,3 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 5,5 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoden tapaan 3,4 milj. euroa (7,1 %) 51,4 milj. euroon. Toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 2,5 milj. euroa mutta alittivat muutetun talousarvion 0,8 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat Mustijoen perusturvassa merkittävästi erikoissairaanhoidossa. Perusturvapalvelut toimialan ulkoiset bruttokulut kasvoivat 4,1 milj. euroa (4 %) ja nettokulut 2,6 milj. euroa (4,8 %). Sivistyspalveluiden toimialalla toimintakulut kasvoivat 4,3 % ja teknisissä palveluissa 4,9 %. Toimintakate kasvoi tilikaudella 5,3 milj. euroa (5,8 %) 89,3 milj. euroon ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja 5 milj. euroa (5,8 %) 90,9 milj. euroon. Toimintakate asukasta kohden nousi euroon (4 %) ja ilman myyntivoittoja euroon (3,5 %). Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 1,6 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 1,1 miljoonaa (1,7 %) ja valtionosuudet yhden miljoonan. Koko verorahoitus kasvoi vain 2,4 prosenttia 2,2 milj. euroa (2011; 2,5 milj. euroa, 2,8 %). Kasvu jatkui jo toista vuotta peräkkäin vaatimattomana. Käyttötalouden liikkumavara heikkeni merkittävästi toimintakatteen muutoksen ylittäessä verorahoituksen kasvun 2,7 milj. euroa ja ilman myyntivoittoja 2,4 milj. euroa. Vuosikate supistui 4,8 milj. euroon ja 234 euroon per asukas (vrt. 2011: 392 euroa, 2010; 547 euroa). Tilikauden 2012 päättymisen jälkeen määrärahaylityksiä kirjattiin kaikkiaan 2 milj. euroa, josta mm. käyttötalouteen 0,9 milj. euroa, investointeihin 0,6 milj. euroa sekä verokertymän alentamiseen 0,4 milj. euroa. Valtuusto on käsitellyt 2 milj. euron määrärahaylitykset kokouksessa 37. Tilikauden tulos 0,2 milj. euroa toteutui talousarvioennustetta parempana mm. alhaisen korkotason ansiosta. Ylijäämää kirjattiin tilikaudelta 0,3 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan ylijäämä 0,5 milj. euroa ja Mäntsälän Veden alijäämä 0,2 milj. euroa. Investointimenot brutto 16 milj. euroa jäivät 1,6 milj. euroa alle talousarvion, mutta pysyivät edelleen varsin korkealla tasolla. Tilikauden lopussa kunnan velkamäärä oli 53,3 milj. euroa sekä rahavarat ja sijoitukset 0,08 milj. euroa. Kunnan velkamäärä kasvoi 8 miljoonaa euroa ja oli asukasta kohden euroa. Valtuusto päätti joulukuussa konsernin sisäisestä järjestelystä, jossa Mäntsälän Vesi liikelaitos ja Mäntsälän Sähkö Oy myydään perustettavalle holding-yhtiölle alkaen alustavasti 72 milj. euron arvosta. Päätöksen täytäntöönpano on siirtynyt alkuvuoteen Kunnan omavelkaiset takausvastuut 43,4 milj. euroa pysyivät edellisvuoden tasolla. Valtuusto myönsi tilikaudella 8 milj. euron omavelkaisen takauksen Mäntsälän Sähkö Oy:lle. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:lle myönnetty 5,5 milj. euron takaus vapautettiin tarpeettomana. Vesiosuuskunnille annetut takaukset olivat vuoden lopussa yht. 7,9 milj. euroa. Mäntsälän kunnan velkamäärä ja takausvastuut tilikauden lopussa olivat yhteensä 96,7 miljoonaa euroa, lisäys edellisvuoteen 8 milj. euroa. Valtuuston vuonna 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano päättyi valtuustokauden 2012 lopussa. Ohjelmassa linjattiin investointien 25

27 määräksi viidelle seuraavalle vuodelle enintään 40 milj. euroa ja vuositasolla keskimäärin 8 10 milj. euroa. Kunnan velkaantumisen hallinta ja talouden pitkäntähtäyksen tasapaino olivat kunnan tärkeimpiä strategisia tavoitteita. Kunnan investointien ja pääomamenojen tulorahoitus - % heikkenivät edellisvuodesta 31 %:iin ja 23 %:iin. Omavaraisuusaste laski 51 %:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi 52,3 %:sta 57,9 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää kriisikuntamittariston raja-arvon ja omavaraisuusaste lähestyy 50 %:n raja-arvoa. Mäntsälän kunnan talous tiukkenee vuonna 2013 talousarviossa ennakoitua enemmän. Toimintakulut ovat kasvaneet vuosina verorahoituksen kasvua huomattavasti enemmän. Verotuloarviota joudutaan alentamaan arviolta 0,5 0,8 milj. euroa. Vuosikate 3,7 milj. euroa (176 euroa per asukas) jäänee näin arvioitua pienemmäksi ja kunnan lainakanta kasvaa arvioitua enemmän. Kiljavan Sairaala Oy:n toiminnan taloudellista kannattavuutta ja omistajakuntien sitoutumista on selvitetty vuoden 2013 alussa pyytämällä kunnilta lausunnot sairaalatoiminnan jatkosuunnitelmiin. Mäntsälän kunnan takausvastuut ja sijoitetut pääomat Kiljavan sairaalaan olivat tilikauden 2012 lopussa yht. 1,1 milj. euroa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 73 :n ( /517) 4. kohdan mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tähän liittyen on kirjanpitolautakunta ohjeistanut yleisohjeella, että kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta toteutuu käytännössä kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella ja valvonnasta vastaa kunnan toimialajohto. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan kohdealueet. Jos puutteita on havaittu, tulee niistä tehdä selkoa ja laatia esitys puutteiden korjaamiseksi. Sisäinen valvonta on Mäntsälän voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa ( ) määritelty tilivelvollisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväksi. He vastaavat oman alueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Säännösten ja määräysten noudattaminen Kunnan on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä, toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, useat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri erityislait ja viranomaisohjeet. Edellisten lisäksi kunnan toimintaa ohjaavat hallintosääntö sekä muut toimintaohjeet. Eri viran- ja toimenhaltijoiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Hallintosääntö on hyväksytty ja viimeisin päivitys tehty lukien. Hallintosääntöä täydentävät toimialasäännöt. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelma yhteiskunnan kriisinsietokyvyn varalle tehtäviä ennakkovalmisteluja varten on hyväksytty kunnanhallituksessa ja siihen liittyvä kriisiviestintäsuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa ja päivitys suunnitelmaan valmis- 26

28 tuu keväällä Uuden valmiussuunnitelman päivitystyötä on tehty Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen koordinoimassa yhteistyössä Kuuma kuntien kanssa syksystä 2009 alkaen. Sivistystoimen suunnitelma on lähes valmis ja teknisen toimen valmiussuunnitelma on hyväksytty Keskushallinnon valmiussuunnitelma valmistuu keväällä Opetustoimessa on kouluille päivitetty vuonna 2011 uudet turvallisuussuunnitelmat. Mäntsälän Vedellä on varautumissuunnitelma erityistilanteita varten sekä valmiussuunnitelma. Varautumissuunnitelmassa annetaan toimintaohjeet mahdollisia normaaliajan erityistilanteita varten ja valmiussuunnitelmassa annettaan toimintaohjeet poikkeusajan tilanteita varten. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen valvonta kuuluu toimielinten tilivelvollisten viranhaltijoiden tehtäviin. Talousraportoinnissa on päivittäiskäytössä Fakta Web raportointi, johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Lautakuntia on ohjeistettu talousarviossa että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa siten, että talousarvion toteutumista tulee seurata oman hallinnonalan osalta raportoinnilla. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta laatimalla tilinpäätösennuste huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä, kuitenkin viimeistään tilikauden loppuun mennessä. Suuri haaste valtuuston myöntämissä määrärahoissa pysymisessä on, että talousarvion suurilta tulosalueilta puuttuvat tarkat, mitattavissa olevat suorite- ja tunnusluvut, joiden perusteella talousarvio ja yksityiskohtainen käyttösuunnitelma laaditaan ja seuranta hoidetaan. Mustijoen perusturva on käyttänyt Kuntamaisema - työkalun vuosina ja muut toimialat teknistä lukuun ottamatta ottivat ohjelman käyttöön vuonna 2012 tavoitteena prosessoida ja tuotteistaa palvelut kustannuslaskentaa hyödyntämällä. Talouden raportointia yhdenmukaistetaan palveluiden ja taloudellisuutta ja vaikuttavuutta paremmin palvelevaksi. Syksyllä 2012 kunta irtisanoi palvelusopimuksen lukien perustuen ohjelman edellyttämään suureen henkilöstöresurssitarpeeseen, laskennan kankeuteen ja työläyteen. Kunnan on tarkoitus jatkossa hakea kunnan taloussuunnittelua ja seurantaa paremmin palveleva ratkaisu mahdollisen uuden talouspalvelukeskusratkaisun yhteydessä. Vuoden 2012 tilinpäätökseen syntyi määrärahaylityksiä 2 milj. euroa, josta käyttötalouteen 0,9 milj. euroa (2 %). Tilikauden aikana valtuusto lisäsi tulosalueille määrärahoja netto 2,2 milj. euroa, josta erikoissairaanhoitoon 2 milj. euroa. Poikkeama käyttötalouden alkuperäisen talousarvion toimintakatteen ja lopullisen tilinpäätöksen välillä oli lisäystä 0,7 milj. euroa (0,8 %) ja muutettuun talousarvion vähennystä 1,4 milj. euroa (-2,3 %). Investointeihin määrärahaylityksiä syntyi 0,6 milj. euroa. Riskienhallinnan järjestäminen Syksyllä 2009 kunnan tilintarkastaja Juha Tuohimäki/Sari Korento/Oy Audiator Ab suoritti riskikartoituksen, jossa johtaville viranhaltijoille tehdyn kyselyn perusteella arvioitiin kokonaisriskejä. Riskikartoituksen perusteella riskit asetettiin seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit 2) henkilöriskit 27

29 3) ydin- ja tukitoimintojen riskit 4) johtamisjärjestelmän riskit 5) omaisuusriskit Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit koettiin suurimmiksi. Muiden välillä ei ollut suuria eroja ja riskit vaihtelivat toimialoittain. Pitkän tähtäyksen suunnittelu koettiin riskiksi kuntastrategian jalkauttamatta jäämisen vuoksi. Väestönkasvun ja kuntatalouden tasapainottaminen koettiin myös riskiksi. Perusturvassa koettiin määrärahojen realistisuus erityisen suureksi riskiksi. Toiminnan ja talouden raportointi ja toteutumisen reaaliaikainen seuraaminen koettiin riskiksi talousjärjestelmän tuottaman tiedon riittämättömyyden vuoksi. Hyvän hallintotavan puutteista nousi esille että kaikkia johtosääntöjä ja sisäisen valvonnan ohjeita ei tunneta kaikilta osin riittävästi. Hallintosääntö ja toimialasäännöt uusittiin vuonna Tähän kokonaisuuteen liittyy myös sisäisen valvonnan ohjeen ( ) uudistaminen. Mäntsälän kunnalla ei ole käytössä systemaattista kokonaisvaltaista riskien tunnistamisen arviointijärjestelmää työsuojelua ja koulujen turvallisuussuunnittelua lukuun ottamatta, joilla tunnistetaan toimintaan, investointeihin, rahoitukseen, vahinkoihin, tieto-turvaan jne. liittyviä riskejä. Kunnan vakuutusturvaa seurataan vuosittain vahinkotapahtumien, vakuutusmaksujen ja omavastuuosuuksien osalta. Vahinkokehitys on ollut suhteellisen stabiili ja kustannuskehitys vakaa. Mäntsälän Vesi liikelaitoksella talousveden laadun ja jätevesien käsittelyssä on systemaattinen järjestelmä varmistua laitosten ja verkostojen toiminnasta. Verkostoja ja laitoksia tutkitaan tarkkailuohjelman ja valvontatutkimusohjelman edellyttämällä tavalla. Lisäksi laitoksella on varallaolojärjestelmä, jonka avulla voidaan mahdolliset huoltotyöt käynnistää välittömästi vian sattuessa. Erityistilanteiden vedenjakelun varmistamiseksi laitokselle on hankittu liikuteltava vesisäiliö. Päävedenottamon sähkökatkosten turvallisuutta parannettiin hankkimalla oma varavoimakone vuonna 2011, jotta sähkökatkosten aikana voidaan päävedenottamo pitää käytössä. Tilikaudella on koronvaihtosopimuksilla suojattu pitkäaikaista vaihtuvakorkoista lainakantaa kiinteään korkoon riskitason alentamiseksi. Kunnan tilintarkastaja on kertomusvuonna tarkastanut mm. kirjanpidon aineistotarkastus sivistyspalveluiden yleislaskutus Mustijoen perusturvan laskutuksen oikeellisuus: terveyskeskus-, yleis-, kotikuntaja työterveyshuoltolaskutukset sekä kustannusten kohdistaminen ja laskutusperusteet yhteistoiminta-alueen kuntien kesken Puutteita tai riskejä tiedostetaan seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa: kunnan tietoturvaohjeistuksen ajantasaisuus sekä henkilörekisterien ylläpito. Kuuma yhteistyönä (KPMG) kuntaan tehtiin vuonna 2008 AD-tietoturva-auditointi, jossa esitettiin tarkastushavaintoja ja toimenpidesuosituksia kunnan tietoturvallisuuden parantamiseksi. Kunnassa on luotu E-oppimisympäristö vuonna AD käyttäjähakemisto tullaan uusimaan vuonna 2013 Tipakkeen (Keravan kaupunki) toimintaympäristön mukaiseksi. Henkilöstörekisterilain mukaisten henkilöstörekisterien rekisteriselosteiden ylläpidossa ja ajantasaisuudessa havaittujen puutteiden korjaaminen on käynnistetty syksyllä 2012 tietohallintopäällikön johdolla. 28

30 palvelukeskusten eri tehtävä- ja toimialoilla tulee panostaa prosessikuvauksiin ja niiden dokumentointiin osana palvelujen kehittämistä ja tuottavuuden parantamista Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittaville hankinnoille on kunnanhallitus hyväksynyt/päivittänyt uudet pienhankintaohjeet Sopimustoiminta Kunnan sopimushallinta ja -seuranta on kunkin palvelukeskuksen vastuulla. Sopimusten seuranta hoidetaan Dynastia asiakirjahallinto-ohjelmalla. Ohjelma mahdollistaa palvelukeskuksittain reaaliaikaisen sopimusseurannan ja vastuutuksen. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin tulee lisätä näitä menettelytapoja kuvaava ohjeistus. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Mäntsälässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. Lopuksi Kunnan tilintarkastajat/oy Audiator Ab ovat suositelleet vuonna 2009 suoritetun riskikartoituksen perusteella kunnan johtoryhmää määrittelemään 1) ne riskit, joiden perusteella vaaditaan välittömiä toimenpiteitä ja 2) nimeämään ne asiat, joiden kehittämistä valmistellaan pidemmällä aikataululla sovittavan aikataulun mukaan. Johtamisjärjestelmiä uudistettaessa tulee johtamisjärjestelmä rakentaa siten, että sisäinen valvonta toteutuu tilivelvollisten esimiesten ja henkilöstön toimesta osana hallinnon tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä ydin- ja tukiprosesseja. Valvonnan rakenteet ja menettelyt perustuvat johtosääntöihin, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurannan menettelyihin, prosessikuvauksiin ja työ- ja tehtäväkuvauksiin. Kunnan johtoryhmässä aloitettiin vuonna 2011 kokonaisvaltainen riskien kartoitustyö ja sitä on tarkoitus jatkaa toimialoilla ja tytäryhteisöissä. Tavoitteena on laatia riskienhallinnan yleisohje ja menettelytapaohjeet vuosittaista kunnanhallitukselle tehtävää raportointia varten. Kunnanhallitus esittää tilintarkastajan arvioinnin perusteella sekä omana arvionaan toteutettavaksi edellä esitettyjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteinä mm. riskikartoituksen toteuttaminen, seurannan ja raportoinnin systematisointi sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen ja toimialojen sisäisen valvonnan koordinoinnin ja ohjeistamisen parantaminen 29

31 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen 6.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ULKOINEN TP 2011 TA 2012 KS 2012 TA-M KS + M TP 2012 TA 2013 (1000 ) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä josta myyntivoitot Valmistus omaan k äyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä muutos-% 8,8 3,3 3,3 6,2 5,5 3,1 TOIMINTAKATE muutos-% 6,6 4,8 4,8 7,4 5,8 6,7 Verotulot muutos-% 4,0 3,7 3,7 2,3 1,7 7,2 Valtionosuudet muutos-% 0,0 3,0 3,0 3,8 4,2 0,5 Verorahoitus yhteensä muutos-% 2,8 3,5 3,5 2,7 2,4 5,3 Rahoitustuotot ja -k ulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ) Tunnusluvut: Toimintatulot/toimintamenot, -% 25,9 24,8 24,9 25,1 25,7 23,1 Vuosikate / Poistot, % 193,3 134,8 134,8 72,5 103,9 87,0 Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Toimintakate /asukas muutos-% 5,8 3,2 3,2 5,7 4,0 5,2 Verotulot /asukas muutos-% 3,2 2,0 2,0 0,7 0,0 5,6 Kertynyt yli-/alijäämä Vertailu tp-10 tp-11 tp-11 tp-11 tp-11 tp-12 Toimintatuotot pros.toimintakuluista=100*toimintatuotot/(toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate pros.poistoista = 100*Vuosikate/Poistot 30

32 6.2. Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 31,0 78,0 92,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,4 52,4 63,5 Lainanhoitokate 0,98 1,5 1,9 Kassan riittävyys, pv 0,2 0,2 1,4 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus : =100* Vuosikate / Investointien hankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % : =100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate : =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella 31

33 32

34 33

35 6.3. Rahoitusasema ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli-/alijäämä Aineettomat hyödykkeet OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken- VARAUKSET eräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot 2 7 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Saamiset Pitkäaikainen Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset 33 Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset Saadut ennakot 6 15 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Saamiset Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, %: Omavaraisuusaste, % 50,9 53,9 =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ Suhteellinen velkaantuneisuus-% 57,9 52,3 (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, tuhat Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, /as = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta , Lainakanta Lainakanta , /asukas = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset , Lainasaamiset Asukasmäärä = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 34

36 6.4. Kokonaistulot ja menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (1000 ) (1000 ) TULOT % TULOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintatuotot ,6 Verotulot ,7 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,0 Valtionosuudet ,4 Korkotuotot 85 0,1 Korkotuotot 93 0,1 Muut rahoitustuotot ,9 Muut rahoitustuotot ,4 Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot 123 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,5 luovutusvoitot Investoinnit luovutusvoitot Rahoitusosuudet investointimenoihin 553 0,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 62 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 62 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintakulut ,7 Toimintakulut ,5 - Valmistus omaan käyttöön -89-0,1 - Valmistus omaan käyttöön -60 0,0 Korkokulut 722 0,5 Korkokulut 780 0,6 Muut rahoituskulut 8 0,0 Muut rahoituskulut 23 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 5 0,0 +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Investointimenot ,7 Investointimenot ,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 157 0,1 Antolainasaamisten lisäykset 75 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,8 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot Kokonaistulot - kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos

37 7. Konsernin toiminta ja talous 7.1. Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet 7.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä toimialajohtajat. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeessa vuodelta 2006 (uusi päivitetty ohje kv tulee voimaan ) on linjattu kunnan toimielinten toimivalta kuntakonsernia koskevissa asioissa mm. seuraavasti: o valtuusto: määrittelee kunnan omistajapolitiikan ja on ylin valvoja asettaa vuosittain kuntakonsernille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä 36

38 o o o kunnanhallitus: nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa kunnan edustajille ohjeita hallituksissa ja yhtymäkokouksissa käsiteltäviin asioihin kunnanjohtaja: johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan konsernipolitiikkaa seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi siitä kunnanhallitukselle sekä seuraa kuntakonsernin toimivuutta ja konserniohjeen toimivuutta toimialajohtajat: seuraa toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernirakenteen ja ohjeiden kehittämiseksi kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle Ohjeiden anto edustajille tytäryhteisöissä Hyvä hallintotapa ja ohjeistus edellyttävät, että toimielimeen valittu edustaja on ennen varsinaista päätöksentekoa yhteydessä kunnan johtoon (kunnanjohtajaan tai palvelukeskuspäällikköön) esityslistalla käsiteltävistä (merkittävistä) asioista voidakseen muodostaa kunnan kokonaisetua puoltavan kannan ja/tai sopiakseen tarvittavista menettelytavoista tai ohjeista asian valmistelun ja päätöksenteon suhteen Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan seuranta tapahtuu kahdesti vuodessa huhtikuun ja heinäkuun osavuosikatsausten yhteydessä sekä tilinpäätöksessä koko vuoden osalta. Raportointi on perustunut talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoiteasetantaa ja raportointia tullaan jatkossa kehittämään talousarvion valmistelun osalta. Kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimielinten edustajille järjestetään palaveri, jossa keskustellaan yhteisöjen taloussuunnitelman ja talousarvion valmisteluun liittyvistä tavoitteista. Raportointia tulee kehittää siten, että tunnuslukuvertailuilla saadaan käsitys kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta, joilla kyetään arvioimaan kuntakonsernin taloudellisia riskejä nykyistä paremmin. Keskitettyjen toimintojen käyttö Keskitettyjen toimintojen käyttöä konserniohjeessa on ohjeistettu koskien mm. hankintoja, rahoitusta, sijoituksia, henkilöstöpolitiikkaa, riskienhallintaa, takauksen ja vakuuden antamista. Nykyisellä valtuustokaudella kuntakonsernin tilintarkastuksesta on vastannut Oy Audiator Ab/Oy Audiarev Ab, jotka yhdistyvät alkaen BDO Audiator Oy:hyn. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeessa on ohjeistettu, että yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa ja yhteneväisiä toimintaperiaatteita tulee noudattaa soveltuvin osin konsernissa. Vakuutuspalvelut kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä emokunnan kanssa. Varsinaista riskienkartoitusta ei ole tytäryhteisöissä tehty Mäntsälän Sähköä lukuun ottamatta. 37

39 7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Konsernirakenteessa tapahtui tilikaudella merkittävä muutos valtuuston päättäessä konsernijärjestelystä , jolla Mäntsälän Sähkö Oy ja Mäntsälän vesiliikelaitos päätettiin myydä perustettavalle holding-yhtiölle, sittemmin Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle alkaen. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin Päätöksen täytäntöönpano on lopullisen kaupan osalta mm. verottajan ennakkopäätöksen saannin johdosta viivästynyt keväälle Mäntsälän vesi on jatkanut toimintaansa alkuvuonna Valtuuston päätöksestä on tehty kunnallisvalitus Helsingin hallinto-oikeuteen , valituksen käsittely on kesken. Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti fuusioitiin Vuokra-asunnot Oy:hyn vuokrataloyhtiöön Tytäryhtiöiden talous tilikaudella 2012 Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkö Oy ja sen liiketoimintaa harjoittamaton tytäryhtiö Mäntsälän Energia Oy muodostavat konsernin. Yhtiö harjoittaa sähkön, kaukolämmön, maakaasun ja tietoliikennepalvelujen osto-, myynti- ja tuotantotoimintaa. 1. Taloudelliset tavoitteet Liikevaihdon kehitys ja tulos Mäntsälän Sähkön liikevaihto kasvoi vuonna ,5 % (5,2 % vuonna 2011) ollen 24,4 M (22,9 M vuonna 2011). Yrityksen toiminta laajeni lähes kaikilla toimintaalueillaan. Kasvua tavoitellaan myös tulevina vuosina niin asiakasmäärän kasvun kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Tuloksellisesti vuosi oli positiivinen. Tulostaso parani lähes kaikilla liiketoimintaalueilla. Liikevoitoksi saavutettiin koko konsernin osalta 1,6 M (430 t vuonna 2011). Konsernin tilikauden voitto oli 1,2 M (10 t vuonna 2011) 2. Mäntsälän kunnan strategisten tavoitteiden tukeminen Mäntsälän Sähkö tukee kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista oman toimialueensa erilaisilla toimenpiteillä erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Infrastruktuurin kehittäminen tukien kunnan strategiaa Huolehtimalla energiainfrastruktuurin kehittämisen vastaavan kunnan kasvua ja mahdollistavan sekä yrityksille että asukkaille mahdollisimman kustannustehokkaan ja luotettavan energian saannin. Elinkeinopolitiikan tukeminen paikallisesti Osallistumalla aktiivisesti suurimpien uusien yritysten Mäntsälään sijoittumiseen tarjoamalla energiaratkaisuja hyväksyttävin ehdoin. Lisäksi tuetaan työpaikkojen omavaraisuuden kasvua mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan yrittäjien kanssa. Esimerkkinä maalämpöpumpuissa paikallisen maahantuojan kanssa. 38

40 Seutuyhteistyön vahvistaminen Seutuyhteistyötä tuetaan yhteistyöllä lähialueiden energiayhtiöiden Porvoon Energian, Keravan Energian ja Nurmijärven Sähkön kanssa. Esimerkkinä etäluettavien mittareiden vaihto ja asiakastietojärjestelmän uusiminen yhteistyössä. Synergiaetuja haetaan yhteistyöstä kunnan kanssa Yhtiön vahvuuksien hyödyntämisestä eri liiketoimintaosaamisen alueilla on meneillään selvitys tiiviimmästä yhteistyöstä kuntakonsernin sisällä. Kunnan talouden tukeminen Mäntsälän kunnan taloutta yhtiö tukee tulouttamalla merkittävän osingon ja kehittämällä liiketoimintaa huolehtien yrityksen arvonnoususta. 3. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden tuloksista 3.1 Asiakasmäärän muutos Tavoitteena on pitää asiakasmäärä maltillisessa, kannattavassa kasvussa. Liiketoimintakohtaisesti tavoitellaan uusia asiakkaita huolehtien samalla kuitenkin vanhojen asiakkuuksien hoidosta. Yksityiskohtaiset tiedot eivät ole julkisia Asiakasuskollisuus Asiakasuskollisuus kertoo onnistumisesta vanhojen asiakassuhteiden hoidossa. Mittarina seurataan asiakasuskollisuusindeksiä kuvaamaan onnistumista. Tavoitteena on yltää vähintään vertailuindeksiin, joka edellisessä mittauksessa ylitettiin. Yksityiskohtaiset tulokset eivät ole julkisia. Tutkimus toteutetaan seuraavan kerran harkinnan mukaan. Toimenpiteiden vaikutuksen hitauden vuoksi tutkimusta ei kannata tehdä joka vuosi. 3.3 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyttä tutkitaan henkilöstötutkimuksella, joka toteutetaan Corporate Image Oy:n toteuttamana harkinnan mukaan. Tulokset ovat aiemmissa mittauksissa olleet erinomaista tasoa, eikä viitteitä heikkenemisestä ole havaittu. 4. Riskien hallinta Mäntsälä Sähkö Oy:n riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa vuonna Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkö Oy:n tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla että liiketoimintayksiköissä. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Mäntsälän Sähkö Oy:ssä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Riskipolitiikkaa päivitetään vastaamaan energiamarkkinoiden muutoksia. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotanto- ja myyntisalkkuja seurataan erikseen. 39

41 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 22,9 milj. 24,4 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 117,4 % 121,8 % Liikevoitto, milj. euroa 0,4 milj. 1,6 milj. Liiketulos / Poistot % 14,4 % 52,9 % Taseen loppusumma, milj. euroa 38,8 milj. 44,8 milj. Omavaraisuusaste % 16,7 % 13,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 140,0 % 158,0 % Lainakanta, milj. euroa 15,0 milj. 20,3 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja asunto-ohjelman mukaisesti paikkakuntalaisille ja kuntaan muuttaville asukkaille huomioiden myös yritysten henkilökunnan asuntotarpeet. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy omistaa 580 (2011; 532) vuokra-asuntoa. Yhtiön keskimääräinen vuokra ajalla oli 10,62 euroa (2011; 10,19 ), josta pääomavuokra 1,79 euroa (2011; 1,45 ) ja hoitovuokra 8,83 euroa (2011; 8,74 ). Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Sitovat tavoitteet Tp 2010 Tp 2011 Tp asuntojen vuokrausaste -% 98,4 99,5 99,5 - asukkaiden vaihtuvuus -% 15 19,6 19,6 - vuokrasaatavat -% 1,2 1,8 1,64 -luottotappiot % 0,02 0,17 0 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 3,2 milj. 3,3 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 154,6 % 137,8 % Liikevoitto, milj. euroa 0,7 milj. 0,5 milj. Liiketulos / Poistot % 166,1 % 123,7 % Taseen loppusumma, milj. euroa 11,5 milj. 11,2 milj. Omavaraisuusaste % 6,2 % 6,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 334,2 % 313,2 % Lainakanta, milj. euroa 10,2 milj. 9,8 milj. Lainakanta / asukas

42 Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti Kiinteistöyhtiö omistaa vuonna 1981 rakennetun ja vuonna 2011 peruskorjatun 36 asuinhuoneistoa käsittävän 1851,5 m2 asuin- ja 275 m2 päiväkotikiinteistön Pukkimäentie 2:ssa. Yhtiö sulautui kunnan vuokrataloyhtiöön. Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 0,2 milj. 0,28 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 176,5 % 200,0 % Liikevoitto, milj. euroa 0,1 milj. 0,07 milj. Liiketulos / Poistot % 249,9 % 113,0 % Taseen loppusumma, milj. euroa 2,1 milj. 2,0 milj. Omavaraisuusaste % 6,5 % 6,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 948,2 % 658,5 % Lainakanta, milj. euroa 1,9 milj. 1,8 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Jäähalli Oy Tavoite: käyntikertaa Tavoite: Jääajan myynti h (ei sisällä kunnan käyttöä) h h h h Tavoite: Mainospaikan myynti Tavoite: Jäähallin muu käyttö Tavoite: Tilikauden tulos (voitto)

43 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 130,1 % 126,0 % Liikevoitto, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Yrityskehitys Oy Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeinostrategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. Mäntsälän Yrityskehitys Oy on osa Keskisen Uudenmaan seudullisia yrityspalveluja. Sopimus allekirjoitettiin syksyllä Talousarvion elinkeinotoimea koskevat sitovat tavoitteet on esitetty kunnan elinkeinoja kuntastrategiassa. Kuntastrategian elinkeinotoimen tavoitteiden toteutumisen analysointi tehdään keväällä 2013 uuden kuntastrategian valmistelun yhteydessä. Tilikaudella 2012 o o o o o o o Yleinen taloudellinen tilannetta vuodella 2012 voidaan ilmaista taantumana. Suuri saavutus Mäntsälälle Rexam Beveragen tölkkitehtaan avaaminen loppuvuonna Yritys työllisti 100 henkilöä ja seurannaisvaikutukset paikkakunnalle ovat merkittävät. Seurannaisvaikutukset kuten Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pekka Tikka jäi osaaikaeläkkeelle ja samalla siirtyi omaan perheyhtiön palvelukseen. Uutena toimitusjohtajana aloitti elokuussa Harri Kari. Kesäkadun avajaiset tehtiin yhdessä Laurea AMK:n kanssa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy oli vuoden aikana tiiviissä yhteistyössä Mäntsälän Yrittäjien, Yrittäjänaisten, Nuorkauppakamarin ym. kanssa kumppanuus tapaamisissa, Kehitysryhmässä, Yrityskasvatusprojektissa jne. Yrityskysely toteutettiin keväällä ja yrityskäyntejä tehtiin kyselyn perusteella. Osallistuttiin Kehä V projektiin jota hallinnoi Lohjan kehitysyhtiö Novago. Jatkettiin hyvin sujunutta yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja TE -toimiston kanssa (säännöllinen yhteydenpito). Mäntsälän TE- toimisto lopetti toimintansa Osallistuttiin kuumailmapallotapahtuman järjestämiseen. o o Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n nettisivut uusittiin loppuvuonna o Alkaville yrittäjille järjestettiin info iltoja. o Markkinointisuunnitelma on toteutettu suunnitelman mukaisesti toteutettu mm. seuraavat: uusien kunta- ja yritysalue-esitteiden valmistuminen; laaja puhelinhaastattelu suurille yrityksille Mäntsälään sijoittumisesta (Protone) uusien kuntalaisten ja yritysten markkinointiviestit jättitaulun valmistuminen Linnalaan kotisivujen päivitys ilmoituskampanjat Talouselämässä ja Kauppalehdessä; Mäntsälä sijoittui toiseksi kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa kilpailukykysarjassa. 42

44 o Tonttien ostopäätösten teko on ollut haasteellista yrityksille. Kuitenkin myös suuria yrityksiä on ollut neuvotteluissa mukana. Kunta teki aiesopimuksen yhdessä Lemminkäisen kanssa Kapuli 2b alueesta. o TE -toimiston haravakyselyä (yritysten kehittämiskartoitus) on hyödynnetty aktiivisesti. Sen lisäksi MYK toteutti oman perinteisen kehittämiskartoituksensa konsultoiden kaikkia halukkaita yrityksiä. o Mäntsälän kunnassa käynnistettiin yrittäjyysvaikutusten arviointi syksyllä o Uusyrityskeskustoiminnan osalta yhteistyö Porvoon seudun kanssa päättyi. Mäntsälä liittyi vuoden 2012 alusta Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskukseen o Uusyritysperustanta vuonna 2011: 121 yritystä Toiminta ja olennaiset muutokset tilikaudella o o o o o o o Käynnistetään yrittäjyysvaikutusten arviointi Tarvittavat kaavakkeet kuntaan sekä päätös vaikutuksen arvioinnista tehty. Yritysperustanta jatkuu voimakkaana Yritysperustanta hidastunut ja vuonna 2012 aloittavan yrityksen neuvontapalvelut on hoidettu Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa. Yrityskonsultoinnissa kohderyhmänä erityisesti kasvuyritykset Yrityskonsultaatioita tehty erityisesti kasvuyrityksissä. Osallistutaan klusteriyhteistyöhön ja Seutu yp-toimintaan KUUMA-alueella Seutu yp-sopimus solmittu ja yhteistyötä tehty KUUMA alueella Selkeytetään yhteistyötä ja työnjakoa seudullisten elinkeinotoimijoiden välillä Yhteistyö on selkeytetty seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa. Vuoden 2013 alusta MYK tekee aloittavien yrityksien neuvontapalvelut ja toimii maaseudun kehittämisyhdistys Silmu ry yhteistyöelimenä. Selvitetään yksityisen sektorin roolia osana kunnallisia palveluja (mm. palvelusetelit) Palvelusetelijärjestelmää tutkittu ja myös yksityisen sektorin toimintaa osana kunnallista palvelua on tutkittu. Tutkitaan mahdollisuudet käynnistää yhteistyö rakennusalan yritysten kanssa koskien erityisesti Kapulin aluetta Yhteistyö on käynnistetty Kapuli alueella rakennusalan yritysten kanssa Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 0,30 milj. 0,30 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 101,4 % 102,1 % Liikevoitto, milj. euroa 0,001 milj. 0,002 milj. Liiketulos / Poistot % 23,6 % 55,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 0,2 milj. 0,2 milj. Omavaraisuusaste % 73,9 % 78,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 16,9 % 14,7 % Lainakanta, milj. euroa 0,0 milj. 0,0 milj. Lainakanta / asukas

45 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Kiinteistöyhtiön toimialana on maanvuokrasopimukseen perustuen hallinta sillä sijaitsevia tai sille rakennettavia rakennuksia. Mäntsälän kunnan takausvastuu kiinteistöyhtiöstä 3,06 milj. euroa ja Eteva kuntayhtymän 2,94 milj. euroa. yhtiön lainakanta oli tilikauden lopussa 6,0 milj. euroa. Toimistotalo valmistui elokuussa Toimistotalon bruttoala on 3648 m² ja kerrosala 2804 m², joista Mäntsälän kunta on vuokrannut 1020,5 m², yhteistentilojen osuuden ollessa 298,1 m². Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 0,20 milj. Yhtiön toiminnan tuotot / toiminnankulut % 285,0 % Liikevoitto, milj. euroa 0,050 milj. Liiketulos / Poistot % 76,3 % Taseen loppusumma, milj. euroa 2,1 milj. 6,3 milj. Omavaraisuusaste % 9,3 % 2,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 3063,6 % Lainakanta, milj. euroa 2,0 milj. 6,0 milj. Lainakanta / asukas Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Mäntsälän kuntakonsernin toimintakate oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä 85,3 milj. euroa, jossa kasvua 7,1 milj. euroa, 9,0 %. Vuosikate aleni 9,8 milj. euroon, asukasta kohden 478 euroon. Toimintakulut kasvoivat 166,1 milj. euroon (6,3 %) ja tuotot 80,8 milj. euroon (3,7 %). Suunnitelmapoistoja kirjattiin 9,8 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,2 milj. euroa, jossa vähennystä edellisvuoteen 2,4 milj. euroa. Ylijäämää tilikaudelta kirjattiin 0,09 milj. euroa. Konsernin rahoituslaskelma sisältyy tilinpäätökseen. Kuntakonsernin investoinnit kasvoivat 28,3 milj. euroon, lisäystä 7,3 milj. euroa. Investointien ja pääomamenojen tulorahoitus prosentit supistuivat huomattavasti edellisvuodesta. Mäntsälän konsernitaseen loppusumma oli euroa. Konsernin omavaraisuusaste laski 35,8 prosenttiin. (2011: 39,4 %, 2010: 41,4 %, 2009: 40,1 %, 2008: 39,9 %). Luku mittaa konsernin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus kohosi 76,1 %:iin (2011: 68 %). Konsernin lainakanta kasvoi 17,5 miljoonaa euroa kaikkiaan 93,8 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Konsernin lainakanta oli vuonna 2011 koko maassa keskimäärin euroa/asukas ja Mäntsälässä euroa. 44

46 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 4 9 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 44 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 12-3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 48,7 49,9 Vuosikate/Poistot, % 102,0 128,3 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

47 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 44 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 46 4 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7-19 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 35,4 54,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,5 42,6 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv 6,9 6,6 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus : =100* Vuosikate / Investointien hankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % : =100* Vuosikate /(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate : =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella 46

48 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja kesken- Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varaukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat 2 15 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat 2 13 Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset 41 Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 35,8 39,4 Osakkeet ja osuudet 3 3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 76,1 68,0 Sijoitukset rahamarkkina Kertynyt ylijäämä (alijäämä), instrumentteihin Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 755,2 676,1 Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainakanta , Rahoitusvarallisuus /asukas VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

49 8. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Mäntsälän kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen tulos on ,63 euroa ylijäämäinen, josta kunnan osuus on ,74 euroa ja Mäntsälän Veden ,11 euroa. Kunnanhallitus päättää o esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden ,63 euron ylijäämäisestä tuloksesta, josta kunnan osuus ,74 euroa ja Mäntsälän Veden osuus ,11 euroa, kirjataan poistoeron vähennyksenä Mäntsälän kunnalle ,56 euroa ja Mäntsälän Vedelle ,52 euroa sekä loput ,71 euroa taseeseen tilikauden ylijäämäksi, josta Mäntsälän kunnan ylijäämä ,30 euroa ja Mäntsälän Veden alijäämä ,59 euroa. o todeta, että kunnan velkamäärä oli tilikauden 2012 lopussa 53,3 milj. euroa, euroa/asukas ja kunnan takausvastuut yhteensä 43,4 milj. euroa. Konsernivelka kasvoi 17,5 milj. euroa yhteensä 98,8 milj. euroon, euroon/asukas. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 57,9 % ylittää kriisikuntamittariston 50 %:n tason. Kuntakonsernissa suhteellinen velkaantuneisuus oli 76,2 % omavaraisuusasteen ollessa 35,8 %. 48

50 9. Käyttötalouden toteutuminen 9.1. Käyttötalous Hallintopalvelut / Kunnanhallitus Tuloslaskelma 10 Hallintopalvelut Tp 2011 Ks 2012 Muutos KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielin Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Yleishallinto vastaa päätöksentekoprosessien toimivuudesta ja tukipalveluiden tuottamisesta toimialoille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: o kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen o keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto- ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen o edustus- ja suhdetoiminta o talous- ja velkaneuvonta o hankinnat o asuntotoimen viranomaistehtävät o kuntayhteistyö 49

51 Toimielimen Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset Tavoitetasot 2012 Tavoite / Yleishallinto menestystekijät Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Organisaatio- ja kuntstrategiavalmistelu työ käynnistetty ja analyysiä ei tehty toimintavuoden aikana. Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Hyvinvointikertomus ensimmäistä kertaa tehty ja julkistettu. Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Tavoitetasot 2012 Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Tavoite / Yleishallinto Sopimusosaamiseen ja johtamiseen on otettu kattavat työkalut käyttöön ja osaamista nostettu. - Hankintaryhmä toimii aktiivisesti, ohjelmisto käytössä ja osaamista on levitetty toimialojen kesken Toimenpideohjelman laatiminen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi kuntakonsernissa. - Valmistelu menossa toimialoilla ja pohjat valmiina vuoden lopussa Maisema-työkalun hyödyntäminen, johon liittyen yleishallinnon sisäisen laskutuksen kattava käyttöönotto Maisema-työkalu on lopetettu

52 ja uusi raportointijärjestelmä valmistelussa. ATK-tuen palvelutavoitteet saavutettu. - Asiakaspalautekysely tehty, palvelun parantamistoimet aloitettu. Sähköinen kokouskäytäntö on aloitettu ja sähköisen asioinnin piiriin otettu uusia palveluja. - Kunnanhallitus käynnistyi sähköisenä marraskuussa Intranetin rooli henkilöstön työpöytänä kasvanut. - Kehittämishanke kesken vuoden lopussa ja tavoiteaika 5/2013. Internet-sivujen rakenneuudistus on tehty. Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Valmistunut Valittu arviointijärjestelmä, jolla koko organisaatiossa arvioidaan toimintaa ja tuloksia. Työpaikkojen ydinosaaminen ja tulevaisuuden osaaminen on määritelty. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty Henkilöstöhallinnon raportit Ulrika työpöydällä on kehitetty yhdessä toimialojen (tarpeiden) kanssa. - On toiminnassa ja kehitystyötä tehdään - Sähköinen rekrytointijärjestelmä on otettu käyttöön Työhyvinvoinnin kehittäminen on liitetty kiinteäksi osaksi perustehtävässä onnistumista ja palkitsemisjärjestelmä määritelty. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Toimialan talouden toteutuminen meni käyttösuunnitelman ja talousarviomuutosten jälkeen lähes tasapainoon. Ylitysprosentti oli noin 1,2. Suurimmat muutokset toimintavuonna tehtiin keskitettyihin Atk-menoihin, lisäystä yli euroa. Tilannetta paikkasi erityisesti maankäytön toimintakatteen selkeä alitus, ts. tulojen määrä oli ennakoitu selkeästi alemmaksi alkuperäisessä talousarviossa. Toimintavuonna käytiin kunnallisvaalit, joiden äänestysprosentti jäi harmillisen alhaiseksi. Samoin presidentinvaalit olivat alkuvuonna Toimialan organisaatiota ei muutettu; maaseututoimen organisaation saatiin valmiiksi niin, että uuden isäntäkunnan toiminta käynnistyi suunnitelmien mukaan vuoden alusta 2013 ja vastuuhenkilönä aloitti Eero Laaksonen. 51

53 11 Elinkeinotoimi Uuden valtuustokauden kuntastrategian uusimiseen valmistauduttiin loppuvuodesta. Toiminnan strategisen suunnitteluun tulee vaikuttamaan erityisesti valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenne-uudistukset ml. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Ensimmäinen lausunto asiasta annettiin kevättalvella Näiden lisäksi Metropolialueella on oma selvitystyönsä menossa. Asiat etenevät vuoden 2013 aikana. Hankintojen osalta on jatkettu sisäisen yhteistyön tiivistämistä hankintaryhmänpuitteissa ja hankintaohjelmisto otettu käyttöön. Vakuutusten kilpailuttaminen suoritettiin onnistuneesti. Hankintasuunnitelman/strategian valmistelu käynnistettiin, jonka yhteydessä selvitetään myös alueyhteistyön rooli (Nurmijärven HPK) hankintatoimen järjestämisessä. Tuusulan talouspalvelukeskuksen jatkoon liittyen kunta on ollut mukana Taitoa- palvelukeskusyhtiön siirtoselvityksessä, josta päätökset tehdään Muutkin vaihtoehtoiset ratkaisut selvitetään. Tietohallintostrategia hyväksyttiin toimintavuonna ja huomioidaan muussa strategiavalmistelussa. Intranet hanke viivästyi alkuperäisestä aikataulusta, intranet valmistuu vuoden puoliväliin mennessä. Sähköisen kokouskäytännön laajentaminen jatkuu kolmella lautakunnalla kevään aikana. Tipakkeen palvelutuotannon osalta pystytään edelleen parantamaan aikaisemmasta ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat parempia kuin vuonna Kustannusten nousu on saatu pysäytettyä Tietohallintostrategian mukaisia toimenpiteitä seurataan ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisia menetelmiä otetaan asteittain käyttöön. Sosiaalisen median käyttöä ja sähköistä viestintää ylipäätään tehostetaan. Tietoliikennekilpailutus on saatu päätökseen. Tipakkeen rakennekeskusteluissa ollaan mukana. Sähköisten menetelmien (videoneuvottelujen, sähköisten tapaamisten, pikaviestinten) roolia kasvatetaan aikaisemmasta. Johtamisen ja henkilöstön osalta edetään strategian tavoitteiden mukaisesti. Toimielin Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Kunta ostaa elinkeinopalvelut 100 %:sti omistamaltaan tytäryhtiöltä, Mäntsälän Yrityskehitys Oy:ltä. Kunnan maksuosuus yhtiölle vuonna 2012 on euroa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toiminta on selostettu tarkemmin kohdassa: 7 Konsernin toiminta ja talous. 52

54 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma 12 Pelastus Tp 2011 Ks 2012 Muutos KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielin Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Kunta ostaa pelastuspalvelut Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp 2011 Ks 2012 Muutos Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Talous toteutui talousarvion mukaisena. KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

55 16 Käyttöomaisuuden myynnit Toimielin Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot - ulkoinen - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Maaseutulautakunta / Maaseututoimi Toimielin Tilivelvolliset Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta ja maaseutuasiamies Tulosalueen toiminta-ajatus Maaseutulautakunnan palveluajatuksena on: o Maaseutuhallinnon järjestäminen paikallistasolla o Kunnan metsäomaisuuden kestävä hyödyntäminen o Maaseudun kehittämistoimien tukeminen 54

56 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä. Tavoite: Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä Aloitus Toteutuma: Mukana seuraavat kunnat: Mäntsälä, Pornainen, Askola, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Aloitus Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Puunmyyntituloja kertyi hieman arvioitua enemmän. Tuloja saatiin myös yhteistoiminta-alueen muilta sopijakunnilta, joilta laskutettiin osuudet yta-alueen valmistelukustannuksista. Maksajavirastosopimus Maaseutuviraston kanssa allekirjoitettiin joulukuun alussa. Sopimuksessa määritellään kunnan tehtävät ja vastuut maaseutuhallinnon järjestämisessä. Yta-alueen valmistelu eteni siten, että toiminta käynnistyi Maatilojen määrä väheni edellisestä vuodesta. Tukia haki yhteensä 324 maatilaa. Sähköisesti tuki-hakemuksen jätti 117 viljelijää eli 36 % viljelijöistä. Määrä on alle valtakunnallisen tason (43 %) mutta selvästi yli Uudenmaan kuntien keskiarvon (29 %). Maaseutuviraston tavoite oli, että 50 % viljelijöistä hakisi tukia sähköisesti. 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus o Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa o Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten- ja maapoliittisten asioiden valmistelu o Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista 55

57 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite / Maankäyttö Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Tiimarin, Apposen ja linjaautoaseman (S-Marketin) asemakaavat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi ennen kesälomia v Linja-autoasema Samoin Amizzan asemakaavan muutos. Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARAvuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokraasuntotuotannon edistäminen Tehdään yhdessä Mäntsälän Vuokraasunnot Oy:n kanssa suunnitelma ARA-vuokra-asuntojen tuottamisesta Mäntsälään. Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin 56

58 Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Kaavoituskatsauksessa olevasta osayleiskaava-aikataulusta pidetään kiinni ja sen ohi ei oteta uusia kohteita. Käynnistetään tarvittavat luonto- ja kulttuuriselvitykset Hirvihaaraan, Keskusta-alueen päivitykseen, Saarelle ja Sääksjärvelle. Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite / Maankäyttö Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Rakentamiskehotukset kiinteistöjen omistajille syksyllä Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Seurataan kuukausittain suunnittelutarveratkaisujen sijoittumista ja määrää, eikä päästetä sitä yli 40 %. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Tiimarin asia on loppuunkäsitelty. Rakentamisen pitäisi alkaa keväällä o Apposen tontista on tehty tulevan rakentajan kanssa kiinteistökaupan esisopimus ja asemakaavaehdotuksen ja lausuntojen yhteensovittamisessa kului aikaa siten, että asemakaavaehdotus on kunnanvaltuustossa vuoden 2013 alussa. o Linja-autoaseman alueen (mahd. Prisma) tulevaisuuden suhteen on vielä neuvottelut kesken, joskin jatkuvasti käynnissä, mutta alueen toteutuminen saattaa pitkittyä kunnasta johtumattomista syistä. o Amizan asemakaavan hyväksyminen tuodaan nykyisen valtuuston päätettäväksi keväällä o Sälinkään osayleiskaava-aluetta päätettiin laajentaa loppuvuodesta, mutta luonnos tulee nähtäville vuoden 2013 lopussa. o Hirvihaaran alueen kulttuuriympäristöselvitys on valmistunut ja keskustan alueen päivitys on käynnissä. o Rakentamiskehotusasiaa on viety eteenpäin ja osalle tonteista on jo rakennettu, mutta osan maanomistajista kanssa on käytävä vielä neuvotteluja mahdollisiin muihin edullisiin ratkaisuihin pääsemiseksi. Suunnittelutarveratkaisujen määrä on vähentynyt edelleen edellisvuodesta ja jakauma 40/60 % on toteutunut. Toiminta tilikauden 2012 aikana Vuoden 2012 aikana valmistui tai otettiin käyttöön 204 asuntoa, joista 147 (72 %) oli asemakaava-alueella. Näistä asunnoista oli 55 kpl kerrostaloasuntoja..ararahoitteisia vuokra-asuntoja ei valmistunut eikä alkanut vuonna Vuonna 2012 valmistui tai otettiin käyttöön vastaavasti 209 asuntoa, joista 69 % oli asemakaavaalueella. 57

59 Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2012 aikana 266 asunnolle, joista omakotitaloja oli 81 kpl. Kerrostaloissa 169 kpl. Omakotitaloista 59 % tuli asemakaava-alueelle. Vuonna 2011 rakennuslupia myönnettiin 120 asunnolle. Suunnittelutarveratkaisuja maankäyttölautakunta teki vuonna 2012 kaikkiaan 38. Kaavoitusjohtaja teki toimintasäännön valtuuttamana myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja 15 kpl. Yhteensä suunnittelutarveratkaisuja käsiteltiin siis 53 kpl. Kaikkiaan myönteisiä omakotitalon rakentamisen mahdollistavia päätöksiä oli 31 kpl. Vastaavia kielteisiä oli 7 päätöstä. Vuonna 2011 suunnittelutarveratkaisuja oli kaikkiaan 54, joista vastaavia myönteisiä päätöksiä oli 34 kpl. Kaksi suunnittelutarveratkaisua on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa vuoden vaihtuessa. Vuoden 2012 aikana myytiin tai vuokrattiin tai varattiin loput Ruusutarhan ja Männikön alueilla myytävinä olleet tontit. Tontteja luovutettiin vuoden aikana 17 kpl. Näistä 7 kpl myytiin ja 10 kpl vuokrattiin. Lisäksi myytiin kolme vuokratonttia. Merkittävin myynti oli Tiimarin korttelin osien myynti Hartela Kiinteistömarkkinointi OY:lle. Kunnan kassa karttui maanmyynneillä noin 1,5 M ja uusia vuokrasopimuksia tehtiin n euron vuosivuokran edestä. Asemakaavan muutoksia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kuusi kappaletta (Sepäntien, Tiimarin, Kapuli IIb, Ahokannantien, aseman kaupan ja Kaunismäen pieni muutos). Muutokset olivat pinta-alaltaan yhteensä noin 15 ha. Kaavoitusohjelman mukaisia hankkeita vietiin eteenpäin ja saatiin loppuun mm. edellä mainittu ns. Tiimarin kehittämishanke. Samoin tärkeitä olivat Kapulin teollisuusalueen laajentamishanke ja elintarvikekaupan mahdollistava kaavamuutos asemalla. Prisman sijoituspaikkaselvittelyt jatkuivat. Kunta on ollut aktiivisessa roolissa hankkeessa ja yrittänyt saada kaikkia neljää osapuolta myötämieliseksi hankkeen etenemisessä. Yleispiirteisessä kaavoituksessa jatkettiin Sälinkään osayleiskaavan valmistelua. Lisäksi työllistivät maakuntakaavaehdotuksen lausunnon valmistelu sekä MALaiesopimukseen liittyvät selvitykset ja tilastot. Näiden töiden ohessa Hirvihaaran alueelta tehtiin rakennusten inventointi myöhempää kaavoitusta varten. Myös keskustan osayleiskaavan rakennusinventoinnin päivitys aloitettiin. Yleiskaava-arkkitehdille palkattiin vuoden aikana sijainen. Toinen rakennustarkastaja jäi osa-aikaeläkkeelle alkuvuodesta 2012 ja toinen rakennustarkastaja jatkoi osittain opintovapailla vuoden aikana. Kesällä saatiin palkattua uusi kokoaikainen rakennustarkastaja ja vielä loppuvuodesta valittiin neljäs tarkastaja, joka aloitti heti vuodenvaihteessa 2012/13. Asiakkaita on siten palvelemassa nyt kaksi kokopäiväistä tarkastajaa. Yhteistyö Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan. Keskuksen tilaongelmien vuoksi yksi työntekijä oli ajoittain etätyössä Mäntsälän kunnantalolla myös vuonna Kaavoitusjohtaja on ympäristökeskuksen ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa. 58

60 Maanhankinta ja luovutus v Kunnan maanhankinta keskittyi vuoden aikana pääasiassa tie- ja puistoalueiden sekä maankäyttösopimuksiin liittyvien maiden hankintaan. Kunnan maaomaisuus lisääntyi noin 4 ha:lla. Kiinteistökauppoja tehtiin kuitenkin 22 kpl joista viisi liittyi maankäyttösopimuksiin. Tulevan kaavoituksen ja rakentamisen alta ostettiin kaksi rakennettua kiinteistöä. Rahaa käytettiin kauppoihin kaikkiaan noin Kahdesta isommasta kaupasta käytiin neuvotteluja, mutta ne eivät toteutuneet kuluneen vuoden aikana, vaan siirtyivät seuraavalle vuodelle. Yhdeltä yrittäjältä ostettiin takaisin tontti ja yhdelle sijoittajalle myytiin yksi teollisuustontti, jolle valmistuu halli keväällä

61 19 Tarkastustoimi / Tarkastuslautakunta Toimielin Tilivelvolliset Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tulosalueen toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta tarkastaa ja arvion kuntalain 71 :n mukaisesti kuinka valtuuston talous- ja toimintasuunnitelmassa asettamat tavoitteet ovat toteutuneet toimialoilla sekä konserniin kuuluvissa yhteisöissä. Toimintaa kuuluvat myös tilintarkastajan valinta, tilintarkastuksen seuraaminen ja yhteistyö tilintarkastajan kanssa. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp 2011 Ks 2012 Muutos KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Tarkastuslautakunta tuottaa vuosittain tarpeellista tietoa valtuustolle ja kuntalaisille kunnan toiminnasta antamalla arviointikertomuksen valtuustolle tiedoksi. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen sekä siihen ovatko päätökset ja toiminta yhteneväiset asettamien tavoitteiden kanssa. 60

62 Perusturvapalvelut / Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kulunut toimintavuosi oli valtuustokauden viimeinen ja Mäntsälän ja Pornaisten yhteistoiminnan neljäs vuosi. Yhteistoiminnan muodot vakiintuivat. Ikäpoliittista ohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Valtuusto hyväksyi ikäpoliittisen ohjelman, josta perusturva-palveluille nousee pitkän ajan tavoitteita ja seurattavaa. Pornaisten ikäihmisten lääkäripalveluissa käynnistettiin pilottina uudenlainen järjestely, joka arvioidaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa omaa toimintaa vahvistettiin edelleen. Kuntalaisten hyvinvoinnin seurannan indikaattoreita määriteltiin hyvinvointikertomuksen taustalle. Kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönoton kokeilua valmisteltiin ja päätettiin tavoitteena päivähoitokysynnän hillitseminen. Kunnan omat kuvantamispalvelut siirrettiin HUS-Röntgeniin. Työterveyspalvelujen järjestämistapaa selvitettiin yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa. Prosessi keskeytettiin kuntakumppanin aloitteesta. Kuntamaiseman työvälineestä luovuttiin. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailu vuodelta 2011 julkaistiin. Mustijoen perusturva oli vertailussa toista vuotta edullisin asukaskohtaisissa kustannuksissa. Vaihtuvuus ja määräaikaiset järjestelyt perusterveydenhuollon johtavissa viranhaltijoissa ja perusturvan talouspalveluissa toi johtamiseen haasteita. Perusturvan johto täydentyi kehittämispäälliköllä ja aikaisemmin puuttuneella tietojärjestelmien haltuunotolla. Kuntatason talous- ja hallintopalveluiden synergia- ja kehittämismahdollisuuksia haettiin. Toimielimen sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

63 Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Tp 2011 Ks 2012 Muutos =kuntatason kriittisistä menestystekijöistä perusturvaan sovelletut kriittiset menestystekijät (toteutumista mitataan tulosalueittain tavoitekohtaisilla mittareilla): Asiakasnäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen 2. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Organisaationäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus 2. Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen 3. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaamine Kuntastrategiassa valtuusto on asettanut strategisia tavoitteita vuodelle 2012 palvelujen näkökulman lisäksi seuraavista näkökulmista: seutuyhteistyö, yhdyskuntarakenne, elinkeinot ja talous. Näistä näkökulmista asetetut kuntatason strategiset tavoitteet sisältävät linjauksia, jotka huomioidaan perusturvapalvelujen operatiivisessa johtamisessa. Perusturvapalveluille kuntastrategian toimintaympäristöanalyysistä nousee erityisesti seuraavia muutoshaasteita: KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Johto ja hallinto Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuoltopalvelut Erikoissairaanhoitio Yhteensä o o o o o o o o o o o o o yhteistoiminta-alueen väestönkasvu lisää palvelutarvetta yhteistoiminta-alueen väestörakenteen muutos lisää palvelutarvetta (nuorimpien ja toisaalta kaikkien varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisten väestönosuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee) palvelutarpeen ennakointi vahvistaa merkitystään kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy yhteistyö eri muodoissaan korostuu kunnan sisällä ja kuntarajat ylittäen kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen korostuvat lainsäädännön muutokset koskien esim. vammaispalvelua, lastensuojelua, ikäihmisten palveluita, hoitotakuuta ja kuntalaisten valinnanvapautta kuntia koskevien velvoitteiden lisääntyminen lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu 62

64 KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittinen menestystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Tavoitetaso 2012 Perusturva Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisen ja asiakkaan osallisuutta tukevat toimintatavat KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittinen menenstystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso 2012 Perusturva Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja -osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty. Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Perusturva osallistuu ja osallistaa työyhteisöjä strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen 63

65 Perusturvan tulosalueiden tavoitteet 2012 (seurantamittarit nousevat käyttösuunnitelmatasolta raportointivaiheessa) Kuntalaisen hyvinvointi PERUSTURVA Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Lapset, nuoret, perheet Lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessin toimivuus ( rajapinnat ja yhteistyö ) Lasten ja nuorten mielenterveystyö Varhaiskasvatus Alle kouluikäisten lasten palvelutarve arvioidaan (päivähoito, esiopetus ja kotihoito) Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Kotona asumisen tukeminen Muistisairaiden palveluprosessi Ikäpoliittinen ohjelma Perusterveydenhuolto Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja palvelutarpeen arviointi aloitetaan Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisen ja asiakkaan osallistumista tukevat toimintatavat Asiakas- ja vanhempainsuunnitelmat Asiakas palvelun arvioijana Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö (kasvatuskumppanuus) Kuntalaisten ja asiakkaiden voimavarojen tukeminen Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen Perusturvan tulosalueiden tavoitteet 2012 (seurantamittarit nousevat käyttösuunnitelmatasolta raportointivaiheessa) Toimiva organisaatio PERUSTURVA Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Lapset, nuoret, perheet Kehitysvammaisten asumismalli Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Varhaiskasvatus Lasten kotona hoitamisen tukemisen muodot Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Ympärivuorokautisen hoidon rakenteiden tarkastelu Perusterveydenhuolto Palvelutuotannon järjestämistapa valituilta osin (esim. kuvantaminen ja työterveyspalvelut ja Pornaisten terveysaseman lääkäritoiminta) Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Vuorovaikutteinen esimiestyö ja johtaminen sekä toimiva tiimi- ja parityö, strategian jalkautus Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät 64

66 Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Osaaminen vastaa asiakastarpeita Innovatiivisuus ja aloitteellisuus Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Keskeiset perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan palveluprosessit arvioidaan Perusturva osallistuu ja osallistaa strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla 31 Johto ja hallinto Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus o Johto ja hallintopalvelut mahdollistavat perusturvan perustehtävässä (=palveluajatus) onnistumisen osana kuntaorganisaatiota. o Tulosalueen budjetoidut ulkoiset menot sisältävät perusturvan yhteiset ja hallinnon menot (perus-turvalautakunta, perusturvan johtoryhmä, toimisto- ja tietohallinnon henkilöstö, tietohallinnon ja yhteiset menot). Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos

67 Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen: Tavoite: Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja niiden palvelutarve arvioidaan Keskeisimmiksi asiakasryhmiksi valittiin (näkyvät tulosalueiden toiminnan toteutumisena 2012 ja sisältyvät talousarvion 2013 sisällöllisiin tavoitteisiin): lastensuojeluperheet yksilöt ja perheet, joissa päihde- ja mielenterveysongelmia pitkäaikaistyöttömät syrjäytymisuhan alla olevat vuotiaat lapset, nuoret ja perheet, joilla tuen tarvetta vuorovaikutusongelmissa (varhainen tuki) kotona asuvat kehitysvammaiset lapset ja perheet varhaiskasvatuksen aloitus- ja muutostilanteissa perheet, joissa lapset hoidetaan päivähoidon sijaan kotona kotona asuvat vanhukset kotiutuvat ja hoitopaikasta toiseen siirtyvät vanhukset omaishoitajat ja omaishoidettavat muistisairaat pitkäaikaissairaat Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen: Haasteeksi seuraaville toimintavuosille jää edelleen niiden asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien hallinta, joiden kanssa toimijoita on useita, eri palvelualueilta ja organisaatioista. Tavoite: Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Toimialan painopisteet näkyvät tulosalueiden toteumassa. Keskeisimmät sisällytettiin talousarvioon seuraavalle toimintavuodelle Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen: Tavoite: Asiakkaan ja kuntalaisen osallisuutta tukevat toimintatavat Internet-sivujen parantaminen kuntalais- käyttäjäystävällisimmiksi aloitettiin kuntatasolla. Muutoin toteutui ydinpalveluissa (kts. tulosalueet). Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus: Tavoite: Palvelun järjestämistavan arviointi valituilta osin Kts. toteuma ydinpalveluissa. Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Tavoite: Tavoite: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Sisäistä viestintää, viestinnän menetelmiä, kokouskäytäntöjä ja ohjeita kehitettiin. Palvelujen toteumasta kertovassa tilastoinnissa ja raportoinnissa jää edelleen merkittävästi kehittämistarvetta seuraavalle toimintavuodelle. Talouden seurannan ja raportoinnin välineissä ja toimintatavoissa on edelleen kehittämistarvetta. Kuntatasoista ratkaisua haettiin siinä vielä onnistumatta. 66

68 Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen: 1. Tavoite: Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin 2. Tavoite: Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin 3. Tavoite: Perusturva osallistuu ja osallistaa strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Arviointia toteutettiin esim. henkilöstövaihdostilanteissa organisaation palvelujen järjestämistapojen osalta. Strategisen työhyvinvoinnin elementtien käsittely käynnistettiin, mutta systemaattisena jää kuluvalle toimintavuodelle kehittämiskohteeksi. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana E-reseptin käyttöönotto ja siirtyminen HUS-Kuvantamisen palveluihin sekä tietoliikenteen ja arkistoinnin johdosta tarvittavat työpöytäintegraatiot Pegasosterveystietojärjestelmään lisäsivät tietohallinnon investointikustannuksia (E-resepti eur, ja Pegasos-työpöytäintegraatiot + tietoliikenne/ HUS ja terveydenhuollon arkistointijärjestelyt: eur). Lisäksi toteutettiin Pegasoksen hoitokertomussovellus (hoito- ja hoivapalvelut; eur). Investointikustannuksia kohdistui perusturvalle edelleen henkilöstöhallinnon tietohallinnon hankkeesta (raportointisovellus, eur). X-Archive-arkistointijärjestelmässä saatettiin loppuun Pornaisten Effica-arkistoinnin ( ) hankkeen työt ja toteutettiin uudessa hankkeessa Pornaisten suun terveydenhuollon Denting-aineiston ( ) arkistointi (sisältyi Pornaisten kunnan talousarvioon). Maisema-työvälineen käytöstä luovuttiin. 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. 67

69 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Tavoite: Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Lasten ja nuorten psykiatristen hoitopäivien kehitys Toimintavuonna valmistui Hyvinkään lastenpsykiatrian palveluketju, jonka pohjalta laadittiin perusturvaan oma lastenpsykiatrian palveluketju. Nuorten tukipiste NUTU käynnistyi , minkä tuloksena Mustijoen alueen nuorten tukipalvelut ovat lähempänä nuoren kasvu- ja kehitysympäristöä. Nuorten mielenterveystyön palveluketju päivitetään vuoden 2013 aikana. Nutun jonotusajat olivat lyhyet. Käytössä olivat viikoittaiset nopeutetut ajat (= nuoret pääsivät tuen piiriin heti tarpeen ilmaannuttua). Palvelua käytti yhteensä 64 nuorta, joista 10 pornaislaista. Asiakkuuden pääasiallisimmat syyt olivat tunne-elämän- ja sopeutumisongelmat. Lastenpsykiatrian lähetteitä (yhteensä 8 kpl) tehtiin 3-12-vuotiasta / 1000 lasta: v ,1% v ,0% Lähetemäärän suhteellinen väheneminen kahdessa vuodessa kertoo osaltaan oman toiminnan kehittämisen onnistumisesta ja lasten ja perheiden saamasta varhaisesta tuesta kunnan omissa palveluissa. Tätä käsitystä vahvistavaa palautetta on tullut myös erikoissairaanhoidosta. Sairaalahoidossa oli Mustijoen alueelta lastenpsykiatrian erikoisalalla toimintavuonna 19 lasta. Nuorisopsykiatriassa lähetteiden määrän kasvu oli aleneva, mutta kasvoi absoluuttisesti v Lähetteitä: v. 2012: 48 kpl v. 2011: 34 kpl Pornaisissa lähetteiden absoluuttinen määrä pieneni edellisestä vuodesta. Myös poliklinikkakäyntien ja poliklinikka-asiakkaiden määrä vähentyi. 68

70 Psykiatrisessa sairaalahoidossa oli 86 nuorta, suurimpana ryhmänä masentuneet nuoret (57). Kunnan oman Nuorten tukipisteen eli Nutun vaikutus näkyy viiveellä. Nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyi peruspalveluissa. Nuorten ikäryhmien muutokset eivät näytä selittävän kasvua. Psykiatristen hoitopäivien määrä on kasvanut vuodesta 2010 alkaen, vaikka lähetteiden määrä on vähentynyt. Kevään 2012 aikana hoitopäivien määrässä tapahtui muutosta myönteisempään suuntaan, mutta syksyn aikana määrä kääntyi kasvuun ollen melkein samansuuruinen kuin v Myös poliklinikkakäynneissä tapahtui pientä kasvua edellisestä vuodesta. Hoitopäiviä: v. 2012: 824 v. 2011: 818 v. 2010: 672 Poliklinikkakäyntejä: v. 2012: 1119 v. 2011: 1081 v. 2010: 1129 Tavoite: Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleenorganisointi Kehitysvammaisten asumispalvelumalli Kunnan asuntotuotanto-ohjelma valmistui (hyväksyminen 2013 valtuustossa). Ohjelmaan sisällytettiin yhtenä kohteena erityisryhmien, esim. kehitysvammaisten, asuminen. Toimintavuoden aikana suunniteltiin kotona asuvien kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoitusta ja toimenpideohjelmaa. Kartoitus käynnistyy vuonna Hyvinvointineuvola: Toimintakatteen ylitystä syntyi Mäntsälän osalta eur johtuen neuvolan henkilöstömenojen palkkajaksotuksista sekä asiakaspalveluissa johtuen laboratoriokustannusten (HUSLAB) kohdistamisesta, johon ei talousarviossa oltu varauduttu. Tavoite: Perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1) Hyvinvointineuvolan toimintasuunnitelman toteutusaste(100 %) 2) Perhevalmennusten toteutuminen 3) Ryhmäneuvoloiden toteutuminen 4) Asiakaspalaute Hyvinvointineuvolamalli toteutui täysin. Kaikki terveydenhoitajat siirtyivät tekemään yhdistettyä äitiys-lastenneuvolaa ja neuvolapiirit päivitettiin. Resurssit kohdennettiin oikein. Pornaisten ja Mäntsälän terveydenhoitajaresurssit saatiin tasapainoon. Terveydenhoitajilla on vertailukelpoiset asiakasmäärät. Toimintasuunnitelma toteutettiin. Hyvinvointineuvolan tiimit toimivat. Asiakaspalautteet olivat pääasiassa erittäin myönteisiä. Perhevalmennusohjelma päivitettiin. Valmennus toteutettiin vuorovaikutteisesti yhdessä vanhempien ja moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. Ryhmäneuvolan ohjelma päivitettiin. 69

71 Maksuton lapsiperheiden kotipalvelu alle 1-vuotiaiden lasten perheille käynnistyi lokakuussa. Kokeilun aikana alle vuoden ikäisten lasten perheillä on mahdollisuus saada terveydenhoitajan esityksestä 1-5 maksutonta lapsiperheiden kotipalvelun tukikäyntiä. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on estää ongelmien kasautuminen perheelle. Palvelun piirissä oli Mustijoen alueella yhteensä 15 perhettä enemmistö Mäntsälässä. Tavoite: Oppilaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1) Laaja-alaiset terveystarkastukset 2) Oppilaan henkilökohtaiset terveydenhoitosuunnitelmat 3) Vanhempien osallistumisaste 4) Stressinhallintaryhmät 5) Asiakaspalaute Tietoa laajojen terveystarkastusten toteutumisesta ei määräaikaan mennessä saatu asiakastietojärjestelmästä (tavoite 100 %). Henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma tehtiin: Mäntsälässä 362 oppilaalle (11 %) ja Pornaisissa 67 oppilaalle (7,3 %). Stressinhallintaryhmät kokoontuivat suunnitelman mukaisesti. Asiakaspalautteessa yksittäisiä ehdotuksia tuli mm. seuraavista aiheista: enemmän terveydenhuoltopalveluja kouluille, vanhempien läsnäolo tärkeä tarkastuksissa, varhainen puuttuminen pahoinvointiin, yhteistyö vanhempien kanssa, mahdollisuus vaikuttaa lääkäriaikoihin. Aikuissosiaalityö Tavoite: 1. Asiakkuudessa olevien pitkäaikaistyöttömien, passiivilistalla olevien sekä syrjäytymisuhan alla olevien vuotiaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 2. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista 1. Asiakassuunnitelmien laadinta-aste (tavoite 100 %) 2. Päättyneet asiakkuudet 3. Asiakaspalaute V toteutettu aikuissosiaalityön siirtyminen elinkaarimalliin edesauttoi tiimien omien asiakasryhmien haltuunottoa. Sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan työpanosta ohjautui suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen aikuissosiaalityöhön. Muutostyön asiakkaille tehtiin tilannearviot ja asiakassuunnitelmat. Vuoden aikana aikuissosiaalityö teki yhteensä 185 aktivointisuunnitelmaa TE-toimiston kanssa. Mäntsälän perustoimeentulotuessa (brutto-) syntyi budjetoituun nähden alitusta euroa ja Pornaisissa ylitystä euroa. Toimeentulotukipäätöksiä tehtiin: Mäntsälässä 2637 kpl (v. 2011: 2950) ja Pornaisissa 331 kpl (v. 2011: 362). Toimeentulotukipäätöksistä: sosiaalityöntekijän osuus oli 11,1 %, sosiaaliohjaajan 13,3 % ja etuuskäsittelijöiden 75,6 %. 70

72 Em. osuudet kertovat onnistuneesta tehtäväjaosta ja siitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työpanos suunnattiin aktivoivaan ja tukevaan sosiaalityöhön, minkä tulos näkyy mm. asiakkuuksien päättymisenä. Viranhaltijan tekemiin toimeentulotukipäätöksiin haettiin muutosta 14 kertaa (0,47 % tehdyistä päätöksistä). Aikuissosiaalityö Toimeentulotukiasiakkaita oli: Mäntsälässä 623 Pornaisissa 100. Lain edellyttämä toimeentulotukihakemusten 7 päivän käsittelyaika alittui. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika oli Mäntsälässä 1,2 päivää ja Pornaisissa 0,5 päivää. Nuorten vuotiaiden osuus toimintavuoden toimeentulotukiasiakkaista oli Mäntsälässä 24,7 % ja Pornaisissa 18 %. 50 % nuorista toimeentulotukiasiakkuus kesti alle 3 kuukautta. Toimintavuoden aikana 81 (52,6 %) mäntsäläläisen nuoren asiakkuus ja 11 (61.1 %) pornaislaisen nuoren asiakkuus päättyi. Toimintavuoden lopussa edelleen asiakkuudessa olevista nuorista 57,5 % eli pelkän toimeentulotuen varassa. Nuorten korkean määrän tulottomissa selittää se, että suurin osa heistä oli alle 25-vuotiaita ammattikouluttamattomia nuoria, joilla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen muulta kuin työllistämistä tukevien toimenpiteiden ajalta. Kuntouttava työtoiminta ei kuitenkaan oikeuta työttömyysetuuteen. Lapsiperheitä oli asiakkuudessa vuoden aikana: Mäntsälässä 104 ja Pornaisissa 21. Alle 3 kk toimeentulotukea saaneita oli lapsiperheistä 65.4 %. Asiakkuuden kestolla on vaikutus toimeentulotukimenoihin. Työmarkkinatuen osalta kunnan näkökulmasta taloudelliseen tavoitteeseen ei päästy johtuen tuen tuntuvasta korotuksesta. Talousarvion ylitys Mäntsälän osalta eur ja Pornaisten osalta eur. Nuorten ja lapsiperheiden tiimin työmarkkinalistalla olevien asiakkaiden määrä vaihteli Listalla ei ollut alle 25- vuotiaita. Yhteistyössä nuorisotoimen kanssa käynnistyi nuorten Starttipaja vuotiaille. Toimintaan osallistui vuoden aikana 20 nuorta. Vuoden lopussa kirjoilla oli 8 nuorta. Asiakkuuden päättymisen syitä oli mm. opiskelu, työpaikka, työharjoittelu. Aikuistiimin työmarkkinalistalla olevien 30 vuotta täyttäneiden työmarkkinalistalla olevien asiakkaiden määrä vaihteli vuoden aikana Mäntsälässä ja Pornaisissa Passiivilistalta poistumisen syitä olivat siirtyminen eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntouttavaan työtoimintaan, starttipajan piiriin, työharjoitteluun, työelämänvalmennukseen, palkkatukityöhön harvoin työllistyminen suoraan passiivilistalta. Nuorten osalta ns. vanhojen asiakkaiden aktivointi ja asioiden kuntoon saaminen osoittautui huomattavan hankalaksi. 71

73 Työmarkkinalistalla oli Mäntsälässä 47 asiakasta ja Pornaisissa 13 asiakasta. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvät toimintaohjeet työntekijöille valmistuivat. Aikuispsykososiaaliset palvelut Talousarvion toimintakate alittui päihdehuollon laitoshoidon ja korvaushoidon sekä mielenterveystyön asumispalveluostojen osalta. Syntyneet alitukset: o päihdehuollon laitoshoito: Mäntsälä eur ja Pornainen eur o korvaushoito: eur o mielenterveystyön asumispalveluiden ostot: Mäntsälä eur ja Pornainen eur Tavoite: Päihde- ja mielenterveysongelmaisten vanhempien lasten tukeminen Asiakaskyselyä ei tehty, koska tammikuussa 2013 käynnistyi oma hanke, jossa asiakkaat arvioivat palvelujen onnistumista suhteessa asiakastyön tavoitteisiin ja tuovat esiin omat kokemuksensa. Aikuispsykososiaaliset palvelut Toimiva lapsi ja perhe -menetelmän käyttöaste Toimiva lapsi- ja perhe-menetelmästä pidettiin koko henkilökunnalle koulutus. Menetelmä otettiin loppuvuodesta käyttöön kaikille asiakkaille, joilla on alaikäisiä lapsia. Menetelmä arvioidaan Asiakaspalautekysely tehtiin loka-marraskuussa kaikille päihde- ja mielenterveyspalveluissa asioiville. Analysointi meneillään 2 3/2013. Refinement-hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin. HUSalueen päihde- ja mielenterveyspalvelut kartoitettiin ja raportit valmistuivat. Raportin tietoja on käytetty hyväksi oman toiminnan suunnittelussa. Refinement-hankkeen toisessa vaiheessa tehdään potilaskohtaiset hoitopolkuanalyysit. Sekä akuutti- että kuntoutuspsykiatrian hoitopäivien määrä erikoissairaanhoidossa laski. Kunnan oma tehostunut ja vaikuttava avohoito selittää tästä osan. Mäntsälä: Akuuttipsykiatria: v. 2012: 1095 hoitopäivää v. 2011: 1401 hoitopäivää Kuntoutuspsykiatria: v. 2012: 578 hoitopäivää v. 2011: 1239 hoitopäivää Pornainen Akuuttipsykiatria: v 2012: 133 hoitopäivää v 2011: 88 hoitopäivää Kuntoutuspsykiatria v 2012: 206 hoitopäivää v 2011: 47 hoitopäivää Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon väheni merkittävästi vuodesta Kunnan oman yksikön päihdeasiakkaiden määrä melkein kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Käyntimäärä on kuitenkin hieman laskenut hoitojaksojen lyhentyessä ja hoidon tehostuessa. 72

74 Aikuispsykososiaaliset palvelut Päihdehuolto, avohoito (kunnan oma): Asiakkaat: v. 2012: 482 v. 2011: 286 v. 2010: 225 Käynnit: v. 2012: 2174 v. 2011: 2220 v. 2010: 948 Mielenterveysasiakkaiden määrä on kasvanut käyntimäärän kuitenkin vähentyessä. Myös tämä kertoo osaltaan oman toiminnan onnistuneesta suuntaamisesta ja vaikuttavuudesta. Mielenterveyspalvelut: Asiakkaat: v. 2012: 370 v. 2011: 342 v. 2010: 118 Käynnit: v. 2012: 1433 v. 2011: 1754 v. 2010: 312 Päihdehuollon laitoshoidot ovat vähentyneet vuodesta Hoitopäivien määrä on vähentynyt puolella. Kunnan oma avohoito on tehostunut. Hoidon tarpeen arviointiin on panostettu. Korvaushoitoa ei järjestetty ostopalveluna vaan omana toimintana. Talousarviossa varattuja asumispalveluostoja ei tarvittu asiakkaiden siirtyessä kunnan tukiasuntoihin. Tavoite: Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden mittareiden pilotointi Arviointimittareiden käyttöaste Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden arviointi parantui arviointilomakkeiden käyttöönoton jälkeen. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 99 asiakasta. 70 %:lla osallistujista työllistymisen esteenä olivat fyysiset tai psyykkiset syyt tai päihteet. (Kuntouttavan työtoiminnan henkilökunnan päihde- ja mielenterveysosaamista tulee vahvistaa.) Kuntouttavan työtoiminnan vaikutukset mitattiin 77 asiakkaalla. 35 asiakkaan tilanteeseen voitiin vaikuttaa kuntouttavan työtoiminnan aikana. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista siirtyi avoimille työmarkkinoille 5,2 % sairaslomalle 7,8 % eläkeselvitykseen 7,8 % eläkkeelle 6,5 % työkokeiluun 3,4 % koulutukseen 2,6 % 42 asiakkaan tilanteeseen kuntouttavalla työtoiminnalla ei ollut vaikutusta. Noin puolet asiakkaista siirtyi pois kuntouttavasta työtoiminnasta vuoden aikana. Kuntouttavan työtoiminnan budjetti alitettiin (8 550 eur) johtuen valtion korvausten kasvusta. 73

75 Lakisääteinen moniammatillinen asiakasyhteistyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Asiakkaita oli 8, joista asiakkaan asian etenemisen varmistamiseksi jokaiselle nimettiin oma vastuuhenkilö. Kullekin asiakkaalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma. Kaikkien asiakkaiden osalta asiat etenivät hyvin. Asiakasyhteistyöryhmän toiminta oli jäsentynyttä. Eniten asiakkaita tuli aikuissosiaalityöstä. Vammaispalvelut Tavoite: 1. Asiakkaiden palvelutarpeen kysynnän arviointi 2. Asiakaskohtaisten palveluketjujen laatiminen. 1. Palvelutarvekartoitus 2. Asiakaspalaute Vammaispalvelun osalta asiakastietojärjestelmän käyttöönotto aloitettiin toimintavuoden loppupuolella. Erityistä huomiota kiinnitettiin vaikeavammaisuuden käsitteen määrittelyyn, palvelun oikeaaikaisuuteen ja palvelujen kohdentumiseen asiakkuuskriteerien mukaisesti. Palvelujen tarpeen määrittelyssä hyödynnettiin mm. moniammatillisuutta ja toimintakyvyn arviointilomakkeita. Vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten kuljetusten toimintakate alittui (Mäntsälässä alitusta eur ja Pornaisissa ylitystä eur). Palvelujen käyttäjiä oli toimintavuoden aikana 206, joista puolet 75 v täyttäneitä. Toimintavuoden aikana tehtiin uusia kuljetustukipäätöksiä 57, joista kielteisiä 25 (43,8 %). Palvelujen piiristä poistui 14 asiakasta. Henkilökohtaisen avun budjetin toimintakate alittui myös (Mäntsälässä eur ja Pornaisissa eur poistuneiden asiakkuuksien johdosta. Vaikeavammaisten päivätoiminnan toimintakate alittui (Mäntsälässä eur ja Pornaisissa eur) asiakkuuksien poistumisen johdosta. Opinnäytetyönä aloitettiin vammaispoliittisen ohjelman laadinta, jossa yhtenä osa-alueena asiakaskysely. Kehitysvammapalvelut Talousarvio alittui asiakkuuksien poistumisen johdosta: Työtoiminnassa: Mäntsälä eur ja Pornainen eur Tehostetussa asumisessa: Mäntsälä eur ja Pornainen eur. Kehitysvammaisten iltapäivähoidon toiminnassa (siirto Etevalta Järvenpään kaupungille, joka ostaa palvelun Setlementti säätiöltä). Alitus Mäntsälässä eur ja Pornaisissa eur. Henkilökohtaisessa avussa: Mäntsälä eur ja Pornainen eur 74

76 Perhepalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun (avohuollon tukitoimenpiteet, kodin ulkopuolelle sijoitetut, lastensuojelun sosiaalityö ja perhetyö sekä jälkihuolto) talousarvion toimintakate ylittyi Mäntsälän osalta eur. Pornaisten osalta syntyi alitusta eur. Ylitystä Mäntsälän osalta tuli mm. perhekuntoutuksessa ( eur), ensi-turvakotipalveluissa ( eur), laitossijoituksissa ( eur) ja perhehoidossa ( eur). Lastensuojelun sijoitusten + jälkihuoltosijoitusten toimintamenot: Mäntsälä: - v. 2012: eur - v. 2011: eur Pornainen: - v. 2012: eur - v. 2011: eur Tavoite: Lastensuojelun tavoitteet: 1. Paras mahdollinen tuki ja erityisosaaminen lastensuojelun lapselle, nuorelle ja perheelle 2. lastensuojelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista Lastensuojelu 1. Lasten ja vanhempien asiakassuunnitelmien laadinta-aste 100 % 2. Asiakaspalaute 3. Lastensuojeluntarpeen selvitykseen päättyneiden asiakkuuksien määrä 4. Kodin ulkopuolisten sijoitusten hoitopäivämäärä Lastensuojelun ja jälkihuollon sijoitukset: Lapsia vuoden aikana: - Mäntsälä, yhteensä 51 - Pornainen: yhteensä 15 Lapsista oli yhteensä: alle 6-vuotiaita: vuotiaita: vuotiaita: vuotiaita: 5 Mäntsälässä hoitopäivien määrä väheni vuodesta 2011 johtuen lyhyemmistä sijoitusajoista. Vuoden lopussa mäntsäläläisiä lapsia/nuoria oli sijoituksessa 35 ja pornaislaisia 10 lasta/nuorta. Hoitopäiviä: Mäntsälässä: - v. 2012: v. 2011: Pornaisissa: - v. 2012: v. 2011: Sijoitetuista lapsista Mäntsälän osalta 24,5 % (alle 18-vuotiaista) oli perhehoidossa ja Pornaisissa 42,8 %. Perhehoidon osuudeksi on asetettu 40 %. Perhehoidon osuus Mäntsälän osalta oli alhainen johtuen sijoitettavien lasten tilanteesta. 75

77 Lastensuojeluilmoituksia tuli Mäntsälästä 435 (v. 2011: 468) ja Pornaisista 115 (v. 2011: 126). Kiireellisten sijoitusten määrä pysyi samana (9). Lastensuojeluilmoituksista tuli: sosiaaliviranomaiselta (sis. päivähoidon): 16 % terveydenhuollosta 12 % poliisilta 34 % koululta 10 % lapselta itseltään 5 % sukulaiselta 4 % muilta tai yksityisiltä 19 % Lastensuojelun tarpeen selvityksiä tehtiin 204, joista 43 %:ssa asiakkuus päättyi selvitykseen. Työn vaikuttavuudesta tehtiin asiakaskysely, jossa vastausprosentti oli 23 %. Asiakaspalaute oli myönteistä tai erittäin myönteistä. Asiakkaat kokivat saaneensa apua lastensuojelun työstä. Kritiikki koski lähinnä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta tai tavoitettavuutta. Palautteista poimittua: perheet eivät aina miellä peruspalveluita lastensuojelun tukipalveluiksi tulisi kokea tulevansa kuulluksi omassa asiassaan sijoitukset ovat selkeästi auttaneet, eikä turhia sijoituksia ole tehty biologisten vanhempien tukemiseen huomiota ensitapaamisen merkitys suuri, tuolloin jo luodaan perusta asiakastyölle Asiakassuunnitelmat on tehty lähes 100 %. Vanhemmat saivat asiakassuunnitelmat aina tarvittaessa. Vanhempien omia asiakassuunnitelmia tehtiin vähän, kuitenkin aina tarvittaessa. Vanhempien tavoitteita kirjattiin myös lasten suunnitelmiin. Perheneuvola ja tukipalvelut Tavoite: Psykososiaalisen tuen oikea-aikaisuus ja riittävyys. 1. Palvelun saatavuus/aika 2. Suunnitelmien laadinta-aste 100 % 3. Asiakaspalaute Verkostoyhteistyötä tiivistettiin ja työnjakoa selkiytettiin. Lähetekäytäntöjä arvioitiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Kaikille asiakkaille tehtiin suunnitelmat väliarviointeineen. Pegasos-asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön. Tilastointia kehitettiin raportoinnin pohjaksi. Oppimisvaikeustutkimuksiin lähettämisen kriteerit tarkennettiin sivistystoimen kanssa. Koulupsykologien osallistuminen oppilashuoltoryhmiin ja lapsipsykologin osallistuminen hyvinvointineuvolan moniammatilliseen tiimiin toteutui lähes 100 %. Kunnan oma lasten mielenterveystyön palveluketju valmistui. Lasten psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta kohdistettiin vuotiaisiin, tavoitteena puuttua varhemmin lasten oirehdintaan. Palvelun saatavuus parantui edellisestä vuodesta. Perheneuvolan nopeutetuille ajoille pääsi tilannearvion mukaan. 76

78 Jonotusajat: Lasten psykiatrinen sairaanhoitaja: keväällä 7 pv, syksyllä 24 pv Koulupsykologin oppimisvaikeustutkimukset: 1 vko 10 kk (keskiarvo 77 pv) Perheneuvola: pv (keskiarvo 37 pv) Puheterapeutti: ensikäynti 3 kk sisällä yhteydenotosta ja tutkimusjakso 2 kk sisällä ensikäynnistä Nuorten tukipiste ( alkaen): lyhyet, käytössä viikottaiset nopeutetut ajat Asiakaspalautekysely toteutettiin otantana lapsi- ja koulupsykologipalveluista sekä perheneuvolasta. Asiakaspalaute oli myönteistä, kouluarvosanan ollessa 9 (asteikolla 4-10). Koulupsykologien tukikeskustelujen määrä kasvoi, mistä palaute oli myönteistä. Asiakaspalautteissa tuli yleisesti esiin se, että arviot ovat kokonaisuutena myönteisemmät oikea-aikaisen palvelun toteutuessa (jonotusaika alle 2 kk). Jonotusajan pidentyessä kritiikki palveluja kohtaan lisääntyy. Jatkuvan arvioinnin käyttöönotto osana asiakasprosessia aloitettiin, esim. palautteen pyytäminen asiakkuuden päättymisen jälkeen lapselta itseltään, vanhemmilta ja yhteistyöverkostolta. 33 Varhaiskasvatus Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

79 Varhaiskasvatuksessa hoitopäivämaksut alittuivat päiväkotihoidossa eur, hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa eur ja ryhmäperhepäivähoidossa eur. Asiakas-maksujen tarkistus elokuun alussa alensi miltei kautta linjan kuukausimaksuja, lukuun ottamatta korkeinta maksua, joka nousi 10 /kk/lapsi. Asiakasmaksutuotto oli talousarviossa arvioitu liian suureksi. Ulkoisissa menoissa henkilöstömenot ylittyivät palkkajaksotuksista johtuen eur ja luontoisetujen verot puuttuivat budjetista (vaikutus n ). Yksityisen hoidon tuet ylittyivät , lisääntyneestä lapsimäärästä johtuen. Sisäisissä menoissa ruokapalvelumaksut oli alibudjetoitu (ennakoimattomia olivat mm. lisäryhmä Anttilan päiväkodissa tammikuusta alkaen ja Asemanraitin päiväkodin toiminnan jatko elokuusta joulukuuhun) ja ylitys oli Siirtoina hallinnosta kunnan ja perusturvan sisäisten palvelujen ylitys oli eur ja yhteistoimintaalueen sisäisten palvelutulojen alitus eur. Tavoite: Varhaiskasvatuspalvelun tarpeen arviointi ja siihen varautuminen Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä (= riittävä paikkamäärä) Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa a) Perheen hoitopaikkatoiveen mukaisen paikan saaneiden osuus hakijoista b) Siirtojen määrä hoitomuodosta toiseen ja hoitopaikasta toiseen Mittareiden tieto pystyttiin keräämään 1.8. alkaen eli toteuma kuvaa elokuussa ja sen jälkeen tehtyjä sijoituksia ja siirtoja. Elo-joulukuun aikana käsiteltiin 186 päivähoitohakemusta. Näistä 150 oli uusia hakemuksia. Siirtohakemuksia käsitellyistä oli 36 eli n.19,5 %. Siirtohakemuksen syyksi vanhemmat ilmoittivat: mm. halun vaihtaa hoitomuotoa, koska eivät olleet saaneet lapselleen toivomaansa hoitomuotoa, muutoksen hoitoajoissa perhepäivähoitajan irtisanoutumisen hoitomatkan siirto sisaruksen kanssa samaan yksikköön Tavoite: Varhaiskasvatuksen asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen a) Kasvatuskumppanuus: palvelusopimus, aloituskeskustelu b) Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin toteutuminen a) Vuoden aikana palvelusopimukset ja aloituskeskustelut toteutuivat kaikkien aloittaneiden lasten osalta. Aloituskeskusteluista toteutui hyvin suuri osa lapsen kotona. b) Prosessissa varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset keskustelut vanhempien ja kasvattajien kanssa toteutuivat suunnitellusti. Osa vanhemmista käytti myös mahdollisuutta ns. vasuvarttiin/vasun tarkistukseen keväällä toimikauden lopussa. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja päivähoidon kasvattajien välillä näyttäytyi mm. turvallisuuden tunteena ja avoimuutena lapsen arjessa, mahdollisten huolien varhaisena puheeksiottamisena sekä vanhempien että päivähoidon kasvattajien aloitteesta (ns. varhaisen tuen ja puuttumisen toimintamalli perheen arjessa). Tavoite: Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Osaaminen vastaa asiakastarpeita Lakien ja asetuksen mukaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä Vakituiset lastentarhanopettajat ja päivähoitajat olivat kaikki muodollisesti päteviä. Sijaisten osalta tavoite ei toteutunut. Lastentarhan- 78

80 opettajien rekrytointi vaikeutui vuoden aikana ja kaikkia pitkiäkään lastentarhanopettajien sijaisuuksia ei ole saatu täytettyä muodollisesti pätevillä. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei saatu myöskään muodollisesti päteviä päivähoitajia. Varhaiskasvatuksen tulosalueen tavoitteet on johdettu kunta- ja toimialatason kriittisistä menestystekijöistä ja strategisista tavoitteista. Tulosalueen strategiset tavoitteet toimintavuodelle 2012 ovat lueteltuna alla (talousarviossa valtuuston hyväksymät). Tavoitteen perässä sulkeissa on tavoitetta selkiyttävä keskeisin tekijä tai esimerkki. Tavoite 1: Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä (suunnitelmallisuus, päivähoitopaikkojen hallinta) Kunnassa laadittu koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys vuoteen 2020 asti luovutettiin kunnanjohtajalle. Selvityksessä arvioidaan mm. päivähoidon paikkatarve kunnan eri alueilla huomioiden väestönkasvu ja kaavoitus. Kunnan fyysisen työympäristön työryhmän selvitys päivähoitoyksiköiden tilanteesta terveellisenä työskentely ympäristönä ja samalla kasvu- ja oppimisympäristönä valmistui kesäkuussa. Edellä mainitut selvitykset ovat pohjana investointiesityksissä varhaiskasvatuksen osalta. Päivähoitopaikat riittivät, kun Anttilan päiväkotia laajennettiin jo tammikuussa väliaikaisesti yhdellä ryhmällä ja väliaikaiseksi suunniteltua Asemanraitin päiväkodin toimintaa jatkettiin ainakin toimikaudelle Lisäksi Saviahon päiväkotia laajennettiin Etelä- Mäntsälässä kahdella ryhmällä ja ennalta suunniteltu Myllytontun laajennus (kolme ryhmää) otettiin käyttöön elokuusta alkaen. Tavoite 2: Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa (lasten hyvinvointi lähtökohtana muutostilanteissa). Syksylle 2012 esiopetusryhmien muodostamisessa ennakoitiin mahdollisuuksien mukaan lasten tuleva syksyn 2013 koulunaloitus ja pyrittiin sijoittamaan samalta oppilaaksi ottoalueelta lapset samaan esiopetusryhmään. Siirroissa yksiköiden sisällä huomioitiin ystävyyssuhteiden säilyttäminen. Perhepäivähoidon varahoitojärjestelyissä päiväkodeissa tavoitteena on taata lapselle tietty ryhmä, jossa hän on varahoidossa hoitajan tuntientasaus ym. vapaiden aikana. Saviahon päiväkodin laajennusosassa (otettiin käyttöön joulukuussa 2012) ja Linnunlaulun päiväkodissa on alueen perhepäivähoidon varahoito keskitetty yhteen ryhmään. Mäntsälän keskustassa toimii perhepäivähoidon varakoti Tammenterho. 79

81 Tavoite 3: Tavoite 4: Tavoite 5: Lasten kotona hoitamisen tukemisen muodot (päivähoidon optimaalinen palveluvalikko, kotihoidon tukeminen, kokonaisuuden arviointi) Kerhotoiminta laajeni kysynnästä johtuen syyskuussa keskustassa kahdella ryhmällä. Lisäksi ryhmät Etelä-Mäntsälässä ja Pornaisissa jatkoivat toimintaansa. Kerhotoiminnan tavoitteena on ohjata kotona olevien vanhempien lapset kokopäivähoidon sijaan kevyemmän palvelun piiriin ja näin vapauttaa kokopäiväisiä päivähoitopaikkoja. Valtuusto päätti talousarviokäsittelyn yhteydessä toteuttaa valtuustoaloitteen mukaisen kotihoidon tuen kuntalisäkokeilun ajalla Kuntalisänä maksetaan 140 /kk/alle 2-vuotias lapsi ja 50 /kk perheen muista alle kouluikäisistä lapsista. Perusturvalautakunta vahvisti tuen tarkemmat kriteerit. Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät (työyhteisön pelisäännöt, sujuva arki) Johtamisessa ja henkilökunnan toiminnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti yhteisissä sopimuksissa pysymiseen, huomioiden mm. valtakunnalliset työehtosopimukset ja lait sekä kuntatasolla sovitut käytänteet. Työyhteisöjen säännöllisillä kokouskäytännöillä yhtenäistettiin osaltaan toimintatavat ja selkiytettiin toimintaohjeet, jotta yksiköissä olisi mahdollisimman johdonmukainen kasvatuskäytäntö. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen toteutuminen arvioitiin ja ne päivitettiin touko-elokuussa toteutetuissa yksikkökohtaisissa arviointi- ja suunnittelu kokouksissa. Osaaminen vastaa asiakastarpeita (asiakastarve lähtökohtana) Erityishaasteena oli esiopetuksen edellyttämän lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimusten mukaisen henkilöstön rekrytointi. Asiakastarpeet edellyttivät myös yhä useammin verkostossa toimimista mm. selkeää sovittua tehtäväjakoa verkostossa, huomioiden toimijoiden vastuut ja osaaminen tehtävissään. Erityisesti vuoden 2012 syyskaudella asiakastarpeista nouseva verkostoyhteistyö tuotti hyviä tuloksia. Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi toteutettiin kasvatuskumppanuuskoulutus toimikaudella ja se jatkui loppuvuoden työmenetelmäosiolla. Lisäksi henkilöstö osallistui Orientaation lähteillä hankkeen koulutuksiin ja muihin lyhytkestoisiin koulutuksiin. Orientaation lähteillä hankkeen kehittämistehtävien kautta paneuduttiin tiimi- ja talokohtaisesti lapsen hyvään arkeen päivähoidossa lisäten mm. pienryhmätoimintaa, lapsen omaa aktiivisuutta tukevia toimintamalleja sekä vahvistettiin lapsen leikkiä. Myös kasvun ja oppimisen tavoitteita tukeva oppimis- ja toimintaympäristön toimivuus oli painopistealueena. Henkilöstö osallistui "Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin" -verkostoon. Henkilöstön omaehtoista lisäkoulutukseen hakeutumista tuettiin. Erityispedagogiikan perusopintoja suorittaa parhaillaan useampi lastentarhanopettaja. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin ja otettiin uusittuna käyttöön elokuusta alkaen. Tavoite 6: Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö (asiakastarpeet henkilöstöresurssoinnin, osaamisen kehittämisen ja suuntaamisen lähtökohtana Avustajaresurssit kohdennettiin vuosittain asiakastarpeiden mukaan. Onnistumisen haasteena on paljon pieniä yksiköitä sisältävä palvelurakenne, joka hajottaa avustajien sijoittamista ja siten osaltaan lisää avustajatarpeita. Päivähoidossa olevien eri pitkäaikaissairauksia sairastavien lasten määrä kasvoi ja vaati täysin uudenlaista osaamista päivähoitohenkilöstöltä. Tiettyjen varhaiskasvatuksen alueiden osaamista esimies- ja asiantuntijatehtävissä keskitettiin edelleen (mm. päivähoitoon sijoittaminen, yksityisen päivähoidon valvonta, tietohallintohankkeet ja poikkeava-aikainen hoito). 80

82 Tavoite 7: Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen, Kunnassa henkilöstölle käyttöönotettu varhaisen tuen ja puuttumisen malli otettiin käyttöön. Lisäksi toteutettiin v.2010 toteutetun työhyvinvointikyselyn pohjalta laadittuja yksikkökohtaisia suunnitelmia. Henkilöstö osallistui mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstölle järjestettyihin työhyvinvointitapahtumiin. Erityisesti kiitosta henkilöstöltä sai koko henkilöstölle tarjottu jouluateria kunnantalolla ja liikuntasetelien käyttöönotto. Varhaiskasvatuksen tulosyksiköt ovat: päivähoidon yhteiset, avoin- ja kerhotoiminta, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, päiväkotihoito, vuorohoito ja esiopetus. Tulosyksiköt (eurot lautakuntaan nähden sitovia) jakautuvat laskentayksiköihin. Varhaiskasvatus on jaettu toiminnallisiin alueisiin, joista vastaava päiväkodin johtajat. Alueet sisältävät päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja kerhotoimintaa vaihdellen toiminta-alueiden mukaan. Alueille ja/tai laskentayksiköille on tulosalueen tavoitteista johdettu niiden toimintaa suuntaavat tavoitteet ja mittarit. Laskentayksiköitä ovat esim. yksittäiset päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit. Alueiden ja laskentayksiköiden tavoitteet ovat toiminnallisia eivätkä ne sisälly tähän käyttösuunnitelmaan. Käyttösuunnitelmassa tulosyksiköiden tavoitteet = tulosalueen tavoitteet, joiden toteutumista mitataan seuraavilla mittareilla: Mittari 1: Laadun arviointikysely (vanhemmille osoitettu internet-kysely, jossa vanhemmat haastattelevat lapsia) Kysely toteutettiin osana Helsingin Yliopiston Orientaation lähteillä hanketta. Tulokset valmistuivat kesäkuussa ja ne käytiin läpi yksikkökohtaisesti. Tuloksista nousevat kehittämistehtävät huomioitiin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kunta- että yksikkötasolla ja ne esiteltiin vanhempainilloissa. Mittari 2: Väestö- ja asiakasmääräennusteiden mukainen päivähoito- ja kouluverkkoselvitys päivitettiin (päivähoidon osuus): Päivähoitopaikkatarpeiden mukaiset tilat ovat käytössä suunnitelman mukaisesti. Päivähoito- ja kouluverkkoselvitys luovutettiin kunnanjohtajalle elokuun puolivälissä. Tavoite toteutui. Mittari 3: Päivähoitopaikkatarpeen kasvusta sekä yksityisen yksikön valmistumisen siirtymisestä johtuen jouduttiin ottamaan käyttöön/ jatkamaan olemassa olevien väliaikaistilojen käyttöä eli tarpeiden mukaisia paikkoja ei ollut suunnitellusti. Tavoite ei tältä osin toteutunut. Muodollisesti pätevän henkilökunnan osuus vakituisista ja vähintään 6 kk sijaisista (tavoite on 100 %) Vakituiset lastentarhanopettajat ja päivähoitajat olivat kaikki muodollisesti päteviä. Sijaisten osalta tavoite ei toteutunut. Mittari 4: Maisema-työvälineen suurtuotetasoiset määrälliset ja taloudelliset mittarit On käytössä suurtuotetasolla osavuosikatsausten mukaisina jaksoina. 81

83 Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Muuta huomioitavaa: Talousarviossa oli varattu määrärahat Asemanraitin päiväkodin toimintaan vain heinäkuun 2012 loppuun. Päiväkoti jatkaa toimintaansa ainakin kesään 2013, koska yksityisen neljäryhmäisen päiväkodin valmistuminen keskustan alueelle siirtyi kesästä 2012 kesään Samasta syystä Anttilan päiväkodin toimintaa jouduttiin laajentamaan yhdellä ryhmällä tammikuusta 2012 heinäkuuhun Valtuustoa informoitiin tilanteesta talousarvion 2012 vahvistamisen yhteydessä. Päivähoitopaikkatilanteen tiukkuudesta johtuen Etelä-Mäntsälässä palkattiin lisähenkilöstöä jo vuoden alusta. Kunnanvaltuusto myönsi lisämäärärahan tilojen rakentamiseksi kahdelle ryhmälle Saviahon päiväkodin yhteyteen. Tilat otettiin käyttöön joulukuussa. Myllytontun päiväkodin laajennus valmistui suunnitellusti 1.8. alkaen ja Koillis- Mäntsälän sekä Nummisten koulujen ja päiväkotien rakentaminen alkoi. Elokuussa 2012 aloitti Koskenrannan päiväkoti Amandassa luontoesiopetusryhmä, joka sai käyttöönsä päiväkodin läheiseen metsikköön kodan. Luontoesiopetusryhmän aloittaminen vapautti n. 14 paikkaa pienemmille lapsille päiväkotirakennuksessa. Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin ja otettiin käyttöön elokuussa Pornaisten alueella päivähoitopaikkojen määrä oli riittävä. Alueella jatkettiin yhdessä Pornaisten sivistystoimen kanssa esiopetuksen lisäksi tarjottavan päivähoidon osalta kokeilua, jossa palvelun tuottajana on Pornaisten sivistystoimi ja sisällöllisestä kehittämisestä vastaa varhaiskasvatus. Pätevien lastentarhanopettajien rekrytointi vaikeutui edelleen. Lisäksi ryhmissä toimivia erityislastentarhanopettajien vakansseihin (4) ei ollut päteviä hakijoita. Kuumakuntien varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöt ovat yhteistyössä pyrkineet vaikuttamaan lastentarhanopettajien saatavuuden varmistamiseen neuvotteluissa sekä Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen edustajien että eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan kanssa. Kuuma-yhteistyön tavoitteena on mm. lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen varmistaminen ja opiskeluun liittyvien käytännönharjoittelujaksojen toteuttaminen Kuuma-kuntien alueella. Perusopetuslain mukaisen oppilashuollon laajentuminen esiopetukseen sekä tuen kolmiportaisuuden käyttöönoton mukainen työskentely muutti päiväkodin johtajien, kiertävien erityislastentarhan-opettajien ja lastentarhanopettajien työskentelyä esiopetusryhmissä. Toimintavuoden aikana tarkennettiin käytänteitä sekä yksilö- ja yksikkökohtaisten oppilashuoltoryhmien että kunnan oppilashuoltoryhmän osalta. Kunnan oppilashuollon palveluvalikko valmistui esiopetuksen osalta, jossa laatimisen vastuutahona oli varhaiskasvatus, ennen elokuussa alkanutta uutta toimikautta sivistys-toimen ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Keväällä 2012 työstettiin kolmiportaiseen tukeen liittyvien käsitteiden käyttöönottoa myös varhais-kasvatuksessa. Mustijoen perusturvan varhaiskasvatussuunnitelman mukainen kolmitasoinen tuen malli (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) otettiin käyttöön uusine lomakkeineen varhaiskasvatuksessa elokuussa

84 Sekä Pornaisten että Mäntsälän kunnantaloilla järjestettiin Orientaation lähteillä hankkeen kehittämistehtävien ja Lastentarhanopettajakoulutuksen 120v juhlanäyttely. Henkilöstö osallistui Järvenpäätalolla järjestettyyn hankkeen konferenssi- ja koulutustilaisuuteen toukokuussa ja siellä esiteltiin myös hankkeen kehittämistehtäviä ja toteutusta Mäntsälässä ja Pornaisissa. Kunnanvaltuusto vahvisti talousarvion vuodelle 2013 ja taloussuunnitelman vv Talousarvio sisälsi valtuustoaloitteen mukaisen lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönoton kokeilun ajalla Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan alle 2-vuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta 140 kuukaudessa ja kotona hoidettavasta sisaruksesta 50 kuukaudessa kotiin jäävän vanhemman/huoltajan työssäkäynti- tai opiskeluehdolla. Kiertävät erityislastentarhanopettajat muuttivat syyskuussa uuteen toimistotaloon. Muutto samaan kiinteistöön tiivistää osaltaan yhteistyökäytänteitä muiden perusturvan lapsi- ja perhepalveluiden kanssa. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaa lakia (922/2011) uudistettiin ja se tuli voimaan Siinä säädettiin, että yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan tulee laatia toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Valviran antamat määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta tulivat voimaan Uusi laki korostaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta. Lisäksi se painottaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina kunnan valvonnan keinoina. Tarkoituksena on, että määräysten perusteella palvelujen tuottajat tunnistavat omaa toimintaansa koskevat laatutekijät. Omavalvonnan tarkoituksena on luoda toimiva menetelmä, jolla asiakasturvallisuutta ja laatua koskevat muutokset saadaan aikaan nopeasti. Omavalvonnassa yksityisen toimintayksikön johto ja koko henkilökunta yhdessä osallistuvat toiminnan suunnitteluun, järjestelmälliseen seurantaan ja kehittämiseen. Mustijoen perusturvan alueen yksityisessä päivähoidossa lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat edellytetään päiväkodeilta, ryhmiksiltä (= ryhmäperhepäiväkoti), kotona työskenteleviltä yksityisiltä perhepäivähoitajilta sekä perheissä työskenteleviltä Y-tunnuksen omaavilta hoitajilta, jotka toimivat yli kuusi kuukautta. Valvonnasta vastaa yksi päiväkodin johtajista. 34 Ikäihmisten palvelut (Hoito ja hoiva) Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, asumispalveluja, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palveluntuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollon lääkäripalveluilta ja kuntoutuksesta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakasryhmälleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (palveluasumista). 83

85 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Tavoite: Kotona asumisen tukeminen a) Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden kuntalaisten osuus ikäluokasta b) Kotihoidon palveluiden piirissä yli 75-vuotiaista kuntalaisista Kotona asuvia oli 75 vuotta täyttäneistä Mäntsälässä 91,2 % ja Pornaisissa 93 %. Valtakunnallinen tavoite on 91 % ikäluokasta. Kotihoidon hoitosuunnitelman piirissä oli vuoden aikana 75 vuotta täyttäneistä Mäntsälässä 19,8 % ja Pornaisissa 28.5%. Edellisestä vuodesta osuus pieneni Mäntsälässä ja kasvoi Pornaisissa. Tavoite: Ikäpoliittisen ohjelman valmistelu Valmis ohjelma Ikäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin molempien kuntien valtuustoissa joulukuussa Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Tulosalueen tulokehitys oli talousarviossa ennakoitua parempi. Palkkamäärärahat ylittyivät palkkajaksotuksista ( eur) johtuen, nettoylitys kuitenkin henkilöstösäästöistä johtuen pienempi: eur. Sisäisten ruokapalvelujen kustannukset alittuivat eur. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät eur (lääkäripalvelut, laboratoriopalvelut, sairaankuljetus). Edellinen vuosi oli laboratoriopalvelujen osalta (HusLab) ensimmäinen ulkoistusvuosi eikä kustannusten arviointia varten ollut aiempaa kokemusta. Kivistöntien (palvelutalo + päivätoiminta + kotihoito) toimintakate ylitti budjetin eur. Vuodeosastolla ja hoivaosastolla oli ylipaikat käytössä suurimman osan vuotta. Vuodeosaston käyttöaste oli 101 % (tavoite 85 %) ja hoivaosaston 102 %. Palveluasumisen käyttöaste oli 92 %. Asiakkaita oli vuoden aikana sairaalahoidossa. Vapaat paikat täytettiin nopeasti. Vuorohoitopaikkoja oli vuoden aikana tyhjinä asiakkaiden vaih- 84

86 tuvuuden ja perumisten vuoksi. Pääsääntöisesti paikat olivat kuitenkin hyvin käytössä, mutta äkillisiin perumisiin ei aina saatu tilalle uutta tulijaa. Kotihoidon asiakasmäärä pysyi entisellään, mutta asiakaskohtaiset käyntimäärät kasvoivat kahtena viime vuotena selkeästi. Asiakaskunta on muuttunut aikaisempaa hoidollisemmaksi. Kotihoidon asiakkaat siirtyivät e-reseptijärjestelmään, mikä selkiytti lääkehuoltoa. Yksityisten palveluntuottajien valvontaa muutettiin vuoden aikana. Kunta antaa lausunnon palveluntuottajan ilmoituksesta ja välittää tiedot aluehallintovirastolle yrityksistä, jotka tuottavat muuta sosiaalialan palvelua kuin ympärivuorokautista hoitoa. Tukipalvelut: Kilpailutuksen tuloksena kotiin toimitettujen aterioiden palvelun toimittajan vaihtui kesällä Kustannukset toteutuivat budjetin mukaisesti. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on harkinnanvaraista palvelua. Mäntsälässä kaikki hakijat saivat palvelun, mutta Pornaisissa asiakkaita oli enemmän kuin määrärahaa, joten kaikille hakijoille ei kuljetuspalvelua voitu myöntää. Vuoden alussa aloitettiin projektiluonteisesti uutena tukipalvelumuotona kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelu. Projektissa asiakasmääräksi oli sovittu kerrallaan 42 asiakasta. Kauppapalvelu vähensi vastaavan määrän kotihoidon työntekijöiden suorittamaa kauppa-asiointia. Säästynyt työaika siirrettiin välittömään hoitotyöhön. Vuoden aikana vahvistettiin pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaiden oikeudet ja myöntämiskriteerit kuljetustukeen. Omaishoito: Hoitotarvikkeet: Henkilöstö: Omaishoidon toimintakate ylittyi Mäntsälässä eur edellisen vuoden palkkiomaksatusten viivästyksen johdosta. Omaishoidon tuen piirissä oli vuoden aikana Mäntsälässä 36 omaishoitajaa ja Pornaisissa 6. Omaishoitajille järjestettiin virkistyspalveluja SPR:n toimesta. Omaishoitajille suunniteltu liikuntainterventio yhteistyössä SPR:n kanssa peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Mustijoen perusturvassa myönnetään omaishoidon vapaita pääsääntöisesti enemmän kuin lakisääteinen vapaaoikeus edellyttää (3 vrk/ kk). Virallisen omaishoitostatuksen lisäksi tuetaan myös omaishoitajia, joilla ei ole virallista asemaa. Vuorohoitojen saajista 75 % onkin muita kuin virallisen statuksen omaavia. Hoitotarvikemenoissa syntyi budjetoituun nähden ylitystä ( eur) hintojen nousun ja asiakasmäärän kasvun vuoksi sekä Mäntsälässä että Pornaisissa. Ylityksestä valtaosa aiheutui ilmaisjakelutarvikkeista. Henkilöstön osaamisen kehittäminen eteni hyvin aiemmin luodun suunnitelman mukaisesti. Sairauslomien määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. 85

87 Toimintavuonna perustettu varahenkilöstö oli rekrytoitu kesän lopussa täysimääräiseksi. Varahenkilöstöä käytettiin aktiivisesti, ja vuorot olivat hyvin ennakkoon varattuja. Varahenkilöstö helpotti merkittävästi palvelualueen äkillisten sairauspoissaolojen korvaamista. Lautakunnan päätöksellä palkattiin vuodeosastolle määräaikainen fysioterapeutti toukokuusta alkaen tehostamaan kuntoutustoimintaa vakituisen fysioterapeutin rinnalle. Laskutus: Hoidon ja hoivan asiakaslaskutuksessa otettiin käyttöön laskujen lähettäminen laskuhotellin kautta. Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueen tavoitteet on johdettu kunta- ja toimialatason kriittisistä menestystekijöistä ja strategisista tavoitteista. Tulosalueen strategiset tavoitteet toimintavuodelle 2012: Tavoite 1: Kotona asumisen tukeminen (painopistealue, näkökulma jokaisessa yksikössä) a) Kotihoidon kehittäminen: kauppapalvelupilotti, kotiin kuljetettavat aterioiden kilpailutus, teknisten ratkaisujen selvittäminen kotihoitoon (turvapalvelut), iltahoidon kehittäminen Kauppapalvelupilotti käynnistyi 1/2012. Pilotti osoittautui toimivaksi ja halutuksi. Aterioiden kuljetus kilpailutettiin ja kilpailutus toi säästöjä. Iltahoitoa ostettiin yksityiseltä tuntityönä syksyn ajan. b) Palvelutarpeen arviointi toteutuu 7 vrk:n sisällä yhteydenotosta. Toteutui. c) Omaishoidettavien ja -hoitajien tukeminen Kuntokurssi omaishoitajille yhteistyössä SPR:n kanssa suunniteltiin, mutta kurssi peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia. d) Palveluohjauksen saatavuus Tilastoinnin kehittäminen aloitettiin. e) Kotona asumisen tukeminen fysioterapialla Kotihoidossa aloitti vakituinen fysioterapeutti 5/12. Mittarit: Kotihoidon iltapalvelun asiakasmäärät syksyllä Iltaasiakkaiden määrää ei ole saatavissa erikseen asiakastietojärjestelmästä Kauppapalvelun kattavuus (% kriteerit täyttävistä asiakkaista) Kriteereitä ei valmisteltu, kriteerien valmistelu siirtyi vuoteen 2013, odotettiin kokemuksia kauppapalvelupilotista ennen kriteerien valmistelua. Toimittu aiemmilla kriteereillä. Teknisiä ratkaisuja koskeva selvitys ryhmäasumisen osalta toteutui syksyllä. Selvityksen tulos: kattavammat, tekniset päivitykset talon turvallisuuden/toimivuuden osalta yhdistetään talon peruskorjaukseen, välittömät turvallisuuteen liittyvät seikat ratkaistaan tilannekohtaisesti kuten vuonna 2012 tehty ulkoovien etäavaaminen. Palvelutarpeenarviointien toteutuminen tavoiteajassa (% asiakkaista) Toteutui 100 % 86

88 Vuorohoidon toteutuneet vuorokaudet / asiakas) Vuorohoitopaikat oivat käytössä 101 %. Vuorohoitovuorokausia yhteensä 2956, joista 366 lakisääteisiä lomapäiviä. Vuorohoitoa tuotettiin myös tilapäisesti tyhjänä olevilla vakiasiakaspaikoilla. Omaishoidettavien luo toteutuneiden kotikäyntien määrä / omaishoidettavat keskimäärin 1 käynti / omaishoidettava. Palveluohjauskäyntien ja -soittojen määrä, tilastoinnin kehittäminen Palveluohjauskäyntejä 26. Tilastointia kehitettiin, mutta tilastointi ei ole vielä kaikilta osin valmis. Kehittäminen jatkuu. Kotihoidon fysioterapeutin kotikäyntien määrä ja hoidetut asiakkaat Kotikäyntiä tehtiin 384. Asiakkaita kotihoidon fysioterapeutilla oli yhteensä 116. Tavoite 2: Muistisairaiden palveluprosessi (varhainen havaitseminen ja tuki) a) Muistipoliklinikan toiminnan käynnistäminen Muistipoliklinikka toimi kahtena iltapäivänä viikossa. Osa vastaanotoista toteutettiin Pornaisissa. Asiakkaita: muistipoliklinikalla 163 (lääkäri) muistihoitajalla 284 käynnit: Muistihoitajalla käynnit Mäntsälä 228, näistä alle 75v 151. Pornainen 56, näistä alle 75v 31. Yht.284 Muistipoliklinikan jonotusaika oli n. 1 kk. Hoitajalle pääsi n. 2 viikossa. b) Muistipotilaiden ja omaisten neuvonnan kehittäminen Ensihoidon ilta järjestettiin asiakkaille. Neuvontamateriaalia tuotettiin ja hankittiin jaettavaksi asiakkaille. Muistiprosessi valmistui jo v Tavoite 3: Ikäpoliittinen ohjelma (palvelun kohdentamisen painopisteiden valinta, tulevaisuuteen varautuminen) a) Kunnan tasolla valmisteltu Ikäpoliittinen ohjelma hyväksytään valtuustossa toimintavuoden aikana (kts. toteuma alla) b) Ohjelman teossa on kuultu kuntalaisia (kts. toteuma alla) a) Ohjelma hyväksyttiin molempien kuntien valtuustossa. b) Kuntalaisten kuuleminen toteutui suunnitelman mukaisesti, kuntalaistilaisuudet pidettiin toukokuussa. Tavoite 4: Kuntalaisten ja asiakkaiden voimavarojen tukeminen (varhainen tuki, kuntalaisten vaikuttaminen, yhteisöllisyys, toimijoiden laajentaminen) a) Ikäihmisten ohjaus ja neuvonta kehittyy - Nettisivujen tietosisältö Sivujen sisältö päivitettiin. - Palveluohjauksen asiakasmäärä 26 kotikäyntiä, asiakasmäärää ei saa tilastoista. Enemmistö asiakkaista on puhe linasiakkaita. Omaisasiakkaita myös paljon. b) Vapaaehtoistyötä tuetaan Ikä-infon asiakasmäärä

89 Ikäinfon tilaisuuksien määrä Mäntsälä 13, Pornainen 9 Vapaaehtoistyöllä toteutuneet työtunnit 3090 tuntia Tavoite 5: Ympärivuorokautisen hoidon rakenteiden tarkastelu (järjestämistavan arviointi, pitkän tähtäyksen ratkaisut) Selvityksen toteutuminen Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen rakenteiden selvittely valmistui suunnitellusti Ikäpoliittisen ohjelman yhteydessä vuoden aikana. Tavoite 6: Perustehtävästä on yhteinen näkemys, ja siihen on sitouduttu (työyhteisön pelisäännöt, yhteisvastuu, asiakaslähtöisyys) a) Avo-Hilmo otetaan käyttöön ja käynnit tilastoidaan oikein: tilastoinnin oikeellisuuteen on kiinnitetty huomiota. b) Yksiköiden perustehtävät kuvataan ja käsitellään yksiköissä. Kaikissa yksiköissä on käsitelty yksikön perustehtävää vuoden aikana. a) Kotihoidon käyntejä Mäntsälä , Pornainen b) Kuvattujen tehtävien määrä yksiköstä riippuen 2-4 kuvausta b) Yksiköissä yhteisesti käsitellyt tehtäväkuvat: Osassa yksiköistä käsittelyt aloitettiin ja jatkuvat vuonna Osassa yksikköjä aiempina vuosina käsitelty. Tavoite 7: Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät (työyhteisön pelisäännöt, sujuva arki, asiakasprosessi) Toimintatapojen kuvaukset Tavoite 8: Kaikissa yksiköissä on kerrattu pelisääntöjä ja luotu uusia. Osaaminen vastaa asiakastarpeita (asiakastarve lähtökohtana) a) Osaamiskartoitus menettelytapana pilotoidaan. Ei toteutunut. Odotetaan kunnan henkilöstöhallinnon mahdollisuutta tukea prosessin käynnistymisessä. b) Yhtenäinen lääkehoitosuunnitelma otetaan käyttöön yksiköissä (Turvallisuus-teema -vuosi) Ensimmäinen versio valmistui ja lomakkeet valmistui. Tavoite 9: Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö (asiakastarpeet henkilöstöresurssoinnin, osaamisen kehittämisen ja suuntaamisen lähtökohtana) a) pysyvä henkilöstö Useita vakituista henkilöstöä rekrytoitiin. Jonkun verran myös lähteneitä, vakanssit olivat kuitenkin lähes täynnä. b) henkilöstön saatavuus Sairaanhoitajien saatavuus oli erittäin niukkaa lomituksiin c) positiivisesti kehittyvä poissaolojen määrä Sairauspoissaolotilastoa ei saatavilla henkilöstöhallinnosta. Toteuma todennäköisesti hyvin lähellä edellistä vuotta. Tavoite 10: Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen a) Johtajuuden kehittäminen b) Turvallisuuskansioiden tekeminen 88

90 esimiesten tehtäväkuvat osittain aloitettiin sovitut työyhteisön pelisäännöt prosessi käynnistettiin turvallisuuskansiot tehtiin Tehtäväkuvausten tekeminen käynnistyi. Työyhteisöjen pelisääntöjä päivitettiin kaikissa yksiköissä. Turvallisuuskansioiden tekeminen käynnistyi. 35 Perusterveydenhuolto Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta, perusturvajohtaja ja terveydenhuollon ylilääkäri Tulosalueen toiminta-ajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään kansanterveyslain mukaisesti Mustijoen perusturvan vastuulla olevalle väestölle hoitotakuulainsäädösten edellyttämien aikarajojen mukaisesti. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

91 Tavoite: Työterveyshuollon, kuvantamisen ja ajanvarausvastaanottotoiminnan järjestämistavat arvioidaan Palveluiden sovitut järjestämistavat (kts. toteuma alla) Työterveyshuollon järjestämistavan selvitys päätettiin keskeyttää toistaiseksi maaliskuussa 2012 (petu-ltk ). Toimintavuonna suoritettiin valmistelutyö röntgenpalvelujen siirtämiseksi HUS-kuvantamiselle, jonka toiminta alkoi Mäntsälän terveyskeskuksen tiloissa Vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunnan osaamista vahvistettiin muuttamalla rakennetta sairaanhoitajapainotteisempaan suuntaan. Työnjakoa lähihoitaja/ sairaanhoitaja/lääkäri kehitetään edelleen. Mäntsälän kunnan tuottaman päivystyksen aukioloajan muuttamisen selvittely aloitettiin Lautakunta hyväksyi päivystysajan muuttamisen ja päivystyksen lääkäripalveluiden ulkoistamisen Aloitusajankohta (muutettu lautakunnassa päivystyksen aloitus ). Kesällä Pornaisten terveysasemalla oli supistettu toiminta ( ). Terveysasema oli auki ma-ke ja palvelut to-pe Mäntsälässä. Osaviikkoinen supistustoiminta osoittautui käytännössä haasteelliseksi. Tavoite: Keskeiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan palveluprosessit arvioidaan Arvioidut prosessit (kts. alla) Kiljavan lonkkamurtumapotilaan kuntoutuslähetekäytännöstä sovittiin. Haavanhoitoketju valmistui erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Tulosalueen strategiset tavoitteet toimintavuodelle 2012 ovat lueteltuna alla. Tavoitteen perässä sulkeissa on tavoitetta selkiyttävä keskeisin tekijä tai esimerkki. 1. Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja palvelutarpeen arviointi aloitetaan (dokumentoinnin ja tilastoinnin kehittäminen niin, että luokittelu on mahdollista) 2. Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan (terveyserojen kaventaminen) 3. Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen (esim. lainattavat verenpainemittarit, verenpaineen ja -sokerin kotiseurantalomakkeet, omahoitoa tukeva työote) 4. Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu (yksiköillä selkeä toiminta-ajatus, asiakaslähtöisyys) 5. Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät (ohjeiden toimeenpano) 6. Osaaminen vastaa asiakastarpeita (koulutussuunnitelma, henkilöstöresurssien suuntaaminen) 7. Keskeiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan palveluprosessit arvioidaan (muistisairaiden ja masentuneiden palveluprosessi) 8. Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen (työterveyshuollon roolin selkeyttäminen työhyvinvoinnissa) Suurimmat ja olennaisimmat poikkeamat liittyivät koko tulosalueella henkilökunnan runsaisiin ja pitkiin poissaoloihin. Haasteellisuutta sekä esimiesten työtä lisäsi rekrytoinnin vaikeus. Varsinkin terveysaseman päivystykseen oli vaikeutta saada vakituisiin toimiin sairaanhoitajia. Tulosalueen johdon vaihtuvuus toi haasteita päivittäiselle johtamiselle ja työn organisoinnille. 90

92 Vastaanottopalvelut Kesän sulku ei onnistunut niin kuin oli ajateltu. Asiakasmäärät olivat suuret ja lääkäritilanne oli kesällä sulun aikaa jopa parempi kuin koko alkuvuonna, mikä lisäsi muun henkilökunnan kuormitusta. Suunniteltuja kehittämistoimia jouduttiin siirtämään henkilökunnan ja johdon vaihtuvuuden takia. Syksyllä saatiin rekrytoitua avohuollon ylilääkäri, joka aloitti virassa , mutta työsuhde päättyi henkilön irtisanoutumisen myötä Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: 1. Hoitajien vastaanottokäyntien määrä lisääntyy. 2. Päivystyksen lääkärikäyntien suhteellinen määrä lääkärikäynneistä vähenee. 1. Vastaanottokäynnit (lääkäri ja hoitajat) 2. Päivystyskäynnit (lääkärit ja hoitajat) 1. Hoitajakäyntejä oli yhteensä Mäntsälässä ja Pornaisissa eli yhteensä Käyntimäärissä siis kasvua edellisvuodesta (vuonna 2011: ). Tavoitteesta (30 000) jäätiin jonkin verran. 2. Mäntsälän päivystyksessä lääkärikäyntejä oli ( vuonna 2011). Kaikkiaan lääkärikäyntejä oli Mäntsälässä ( vuonna 2011). Mäntsälän päivystyksessä hoitajakäyntejä oli Päivystyksen lääkärikäyntien suhteellinen määrä kaikista lääkärikäynneistä oli 48,6 % (44,5 % vuonna 2011). Tavoite ei tältä osin toteutunut johtuen kiireettömien lääkärikäyntien määrän vähenemisestä edellisvuoteen verrattuna. Tavoite: Diabetes-potilaan hoitoprosessi toimii ja työnjako on selkeä Diabetes-potilaan hoitoprosessin kuvaus Diabetespotilaan hoitoprosessin kuvaus aloitettiin, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle Ensimmäinen diabetesryhmä toteutui marras joulukuussa. Diabetesryhmään osallistui vaihtelevasti 5-12 asiakasta. Ryhmä kokoontui 6 kertaa. Ryhmiä lisätään vuonna Tavoite: Avainasiakkaat (paljon palveluita tarvitsevat) tunnistetaan ja hoitosuunnitelmien laadinta aloitetaan Avainasiakkaiden lukumäärä Avainasiakkaiden selvittämistä jatkettiin. Tehtävään suunnitellun työntekijän työpanos suunnattiin työttömien terveystarkastuksiin ja eläkeselvittelyihin. Osavuosikatsauksen 2/2012 jälkeen avainasiakkaiden haltuunotosta siirryttiin kehittämään pitkäaikaissairaiden hoitoprosessia. Suurin osa paljon palveluita käyttävistä on pitkäaikaissairaita. 91

93 Tavoite: AvoHilmo otetaan käyttöön ja käynnit tilastoidaan oikein. Käyntitilastot (kts. alla) Avohilmon luokituksiin (ICD10 ja ICPC2) ja tilastointeihin panostettiin paljon toimintavuonna Avohilmosta pystytään seuraamaan valtakunnallista tasoa suhteessa muihin kuntiin ja koodien käyttö on osa tulevaa KanTa-arkistointia. Yhteisten kirjallisten toimintaohjeiden ja koulutusten myötä tilastointi parantui huomattavasti. Tavoite: 70 % lääkäreistä on vakituisia toimintavuoden lopussa Vakituisten lääkäreiden osuus kaikista lääkäreistä (kts. alla) Mustijoen perusturvassa oli vuonna 2012 yhteensä 17,5 lääkärin virkaa. Viroista 7,5 oli Mäntsälän vastaanotolla (avohuollon ylilääkäri mukaan lukien) ja kaksi Pornaisissa. Lääkäreitä siirrettiin vuoden aikana toimipisteestä toiseen toiminnan vaatimalla tavalla. Joulukuussa 2012 Mäntsälän ja Pornaisten vastaanotolla virassa olevia lääkäreitä oli 1,5 ja pitkäaikaisia viransijaisia oli kolme. Tämän lisäksi lyhytaikaisia viransijaisia oli kaksi ja vuokralääkäreitä oli 2,5. Tavoite: Lääkärinvastaanotolle pääsee 5 arkipäivän kuluessa kiireettömässä asiassa (kertoo lääkäri-hoitaja -työparimallin ja hoidon porrastuksen toimivuudesta) Hoitoonpääsyn aika (T3-mittauksen tulokset) Vastaanottotoiminta osallistui Hyvä vastaanotto -hankkeeseen vuosina Hankkeesta jäi käyttöön ns. T3-mittaus eli kolmas vapaa vastaanottoaika. Hoitajavastaanotolla ei T3-arvoa mitattu. Lääkäreiden T3 vaihteli ääripäästä toiseen (0-42 päivää) lääkäreiden saatavuuden mukaan. Useana mittausajankohtana ei lääkärilistoja ollut auki riittävän pitkälle eli tulosta ei voitu mitata (tulos silloin 42 päivää). Vastaanoton lääkärit työskentelivät vähäisen resurssin lisäksi työterveydessä, hyvinvointineuvolassa sekä vuodeosastolla. Tavoite ei toteutunut vuoden aikana kertaakaan. Hoitotakuu toteutui kaikkina ajankohtina. Hoitohenkilökuntarakenteen muutos sairaanhoitajapainotteisemmaksi sekä pysyvien lääkärien rekrytointi todettiin edelleen välttämättömäksi. Loppuvuoden 2012 aikana sairaanhoitajatilanne parantui. Lääkärien vastuuväestömäärä oli toimintavuonna yli 3000 asukasta (suositus ) ja sairaanhoitajan 4000 asukasta (suositus 1500). Vastaanottopalveluissa lääkäreiden, hoitajien ja koko johdon vaihtuminen aiheutti paljon haasteita toiminnalle. Avoimiin toimiin oli haasteellista saada ammattitaitoista henkilökuntaa, mikä näkyi asiakaspalvelussa ja työn johdon haasteena. Toisaalta muutostilanne mahdollisti työntekijöiden näkökulmasta toimenkuvien ja toimintaohjeiden selkiyttämisen sekä uuden osaamisen ja sitä kautta paremman asiakaspalvelun. Vuoden aikana rekrytoitiin 13 hoitajaa. Vastaanoton hoitohenkilökunnasta vaihtui vuoden aikana 60 %. Lisäksi pitkissä sijaisuuksissa oli neljä henkilöä. Lääkäritilanne oli vuoden aikana kohtuullinen. Lääkäreitä jouduttiin siirtämään vastaanotoilta työterveyshuoltoon, neuvoloihin, vuodeosastolle, päivystykseen, mikä aiheutti jatkuvia toiminnallisia muutoksia. Toimintavuonna siirryttiin e-reseptin käyttöön. Vastaanoton asiakaslaskutuksessa otettiin käyttöön laskujen lähettäminen laskuhotellin kautta samoin kuin Hoito- ja hoivapalveluissa. 92

94 Lääkekeskus Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Työntekijät (perusturvataso) perehdytetään yksikkönsä lääkehoitosuunnitelmaan (liittyy potilasturvallisuuteen) Perehdytyksen toteutuminen Farmaseutti laati seurantalomakkeen, jolla seurataan yksikköjen käytäntöä lääkehoitosuunnitelman päivittämisen ja suunnitelmana perehdyttämisen osalta. Lääkehoitosuunnitelmia ilmoitettiin tehdyiksi 14 kpl, joista viisi päivitettiin. Niiden perehdytyksestä vastaavat yksiköiden esimiehet. Sisäisiä tarkastuksia tehtiin seitsemälle osastolle/toimipisteelle. Lääketoimituksissa osastoille oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 15 %. Laboratorio Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Toimiva laskutusprosessi Laskutuksen oikeellisuus Tavoite: Laboratoriotoiminta siirtyi v alusta HUSLAB:lle, josta laskutus kohdistettu tilaaville yksiköille. Raportointi tukee taloudellista ja laadukasta toimintaa Seurantaraportit Työterveyshuollon osalta jäi edelleen selvitettäväksi laskutukseen vaikuttava ongelma, koska HUSLAB:n näytteenottomaksut eivät nousseet aina laskulle. Seurantaraportteja analysoitiin tavoitteena tukea taloudellista ja laadukasta toimintaa. Työ jatkuu. Kuvantamispalvelut Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Kuvantamispalveluiden järjestämistapa selvitetään (oma tuotanto / HUS-Rtg / muu kumppani) Selvityksen toteutuminen/aste Röntgenpalveluiden tuottaminen HUS-Kuvantamisen toimesta käynnistyi Röntgenkuvauspiste säilyi Mäntsälässä. Ultraäänitutkimukset toteutetaan Hyvinkään ja Porvoon sairaalassa. Palvelusopimus HUS-Kuvantamisen kanssa tehtiin lokakuussa 2012 ja aiemmat omat sopimukset irtisanottiin. HUS-Kuvantamiseen siirtymisestä aiheutui tietohallintokustannuksia. Myös röntgenlaitteesta aiheutui ylimääräisiä huoltokustannuksia. 93

95 Kuntoutuspalvelut Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Ikääntyneiden kuntalaisten toimintakykyä edistetään ja kotona asumista tuetaan 1) Kotikäyntien määrä/vuosi (yli 65-vuotiaiden osalta) 2) Apuvälinekäyntien ja asunnonmuutostöiden määrä/vuosi (yli 65- vuotiaiden osalta) 3) Yli 65-vuotiaiden ryhmäkäyntimäärät 1. Kotikäyntien määrä (yli 65-vuotiaat): 13 käyntiä 2. Apuvälinekäyntien määrä (yli 65-vuotiaiden osalta): 513 käyntiä 3. Yli 65-vuotiaiden ryhmäkäynnit: 1593 Tavoite: Kiljavan kuntoutusprosessi kuvataan ja selkiytetään toimijat ja vastuut Prosessikuvaus Prosessi kuvattiin, toimijat ja vastuualueet määriteltiin. Kiljavaan liittyviä omistajapoliittisia linjauksia valmisteltiin kuntatasolla. Kuntoutusyksikön asiakkaina olivat eri-ikäiset kuntalaiset. Fysioterapia: Mäntsälän fysioterapiaosastolle hankittiin reisilihasten harjoituslaite, joka palvelee erityisesti ikääntyviä asiakkaita kaatumisten ehkäisyyn tähtäävässä kuntoutuksessa. Fysioterapiassa kävi vuonna eri asiakasta, joista muodostui 3313 käyntiä. Kärkölän uimahallissa aloitettiin suurta suosiota asiakkaiden keskuudessa saanut allasterapiaryhmä polvi/ lonkkatekonivelleikatuille. Keväällä oli yksi ryhmä toiminnassa ja syksyllä kaksi ryhmää. Kokonaiskäyntimäärä oli vesijumpassa 305 asiakaskäyntiä. Fysioterapeutit olivat esittelemässä apuvälinepalvelun toimintaa eläkeläisille suunnatuissa yleisötilaisuuksissa. Lisäksi Pornaisissa fysioterapeutti luennoi ikäinfossa tasapainosta ja mukana diabetesta sairastavien ensitietoryhmän toteuttamisessa sekä neuvolan perhevalmennuksessa. Erityistä tukea tarvitseville neuvolaikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen oli kaksi fysioterapeutin ohjaamaa kuntoutusryhmää. Pornaisissa toteutettiin syksyllä 2012 kuntosaliryhmäkokeilu. Kuntosali oli koulutiloissa. Kuntosalivälineet eivät soveltuneet ikäihmisille. Mäntsälässä oli vuoden aikana 290 ryhmäkäyntiä, joissa kävi 1818 asiakasta. Ryhmät olivat mm. tuolijumppaa, tasapainoryhmää, lasten psykomotoriikka ryhmä, psykomotorinen perheliikuntaryhmä, neurologinen ryhmä sekä vesiliikuntaryhmä. Pornaisissa oli 163 ryhmän kokoontumiskertaa, joissa kävi 605 asiakasta. Toimintaterapia: Kuntoutusyksikköön saatiin lasten toimintaterapeutin toimi, joka täytettiin elokuusta alkaen. Työ painottuu alle kouluikäisten toimintaterapia-arviointeihin ja ohjaamiseen/neuvontaan. Syksyn aikana käyntejä toteutui 69 ja asiakkaita arviointijaksoilla oli 21. Yhden arviojakson hinta ostopalveluna oli 350. Pidemmät terapiajaksot ja kouluikäisten toimintaterapiapalvelut toteutettiin edelleen ostopalveluna. Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapeutin työ painottui lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän maksusitoumusasioiden hoitoon. Maksusitoumuspäätöksiä tehtiin 509 kpl. Toimintaterapiakäyntejä rajoitti terapiaresurssien vähyys. Aikuisten terapiajaksoja ei ostettu. 94

96 Työterveyshuolto Apuvälinelainaus: astui voimaan laki ja asetus 1363/2011 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä. Tämä toi muutoksia apuvälinepalveluun. Apuvälinepalvelussa kävi 480 eri asiakasta ja käyntejä muodostui 650. Talous: Kuntoutuksen talousarvio toteutui kokonaisuudessaan käyttösuunnitelman mukaisesti (toimintakatteen alitus eur). Fysioterapian ryhmäkäyntimaksujen perimisestä luovuttiin syksyllä Tämä vähensi käyttösuunnitelmassa olevia tuottoja fysioterapian osalta. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut ylittyivät ( eur). Lasten toimintaterapeutin välineistöä ei ollut budjetoitu, arviointivälineistö hankittiin lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluista, toisaalta säästettiin toimintaterapiaarvioiden ostoissa. Terapiavälinehankintojen vuoksi toimintaterapian kalustomäärärahat ylittyivät. Työterveyshuollolle perusturvan strategisista tavoitteista johdetut tavoitteet Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Työterveyshuollon palvelujen järjestämistapa valitaan Selvitys järjestämistavasta Työterveyshuollon järjestämistavan selvitys päätettiin keskeyttää maaliskuussa 2012 (petu-ltk ) toistaiseksi (kuntarakenneuudistus, yhteistyökumppanin tilanne). Tavoite: Työterveyspalvelujen resursseja lisätään nettoperiaatteella palvelun varmistamiseksi Talouden toteuma Netto-periaate (tulot kattavat kulut) ei toteutunut, vaan toimintakate oli euroa ylittäen talousarvion eur. Valmisteltiin uudet työterveyshuollon hinnastot voimaan tuleviksi Tavoite: Työterveyspalveluiden roolin selkeyttäminen osana työhyvinvointia Kuvaus roolista Työterveyspalveluiden roolin selkeyttäminen liittyi osaksi kunnan varhaisen tuen mallien ja strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen, joihin apuvälineet valmistuvat vuonna Syyskuusta 2011 alkaen helmikuun 2012 loppuun tehtiin selvitystyötä työterveyshuollon palveluiden järjestämistavasta. Hankkeessa selvitettiin liittymismahdollisuutta Hyvinkään kaupungin työterveyshuoltoon. Hanke päätettiin pysäyttää maaliskuussa, yhteistoiminnan edellytysten kariuduttua. Työterveyshuollossa oli vuoden lopussa 2606 henkilöasiakasta. Yritys- ja yrittäjäsopimuksia 333, joista 103 sisälsivät vain lakisääteiset työterveyshuollon palvelut. Kokonaisvaltaisia sopimuksia oli 230, jolloin työterveyshuollon yksilöasiakkaista 2192 (83 %) oli myös sairaanhoidon piirissä. Koko vuoden aikana aloitti 17 yritystä ja lopetti 15 yritystä. Uusia yksilöasiakkaita tuli 155 ja poistui 270. Tilastoituja ja laskutettuja asiakastapahtumia työterveyshuollossa vuonna 2012 oli 8101, mikä oli noin 450 (7 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. 95

97 Sairaankuljetus Työterveyshuollon talousarvion toimintakatteen ylitys oli eur. Tuloissa oli ylitystä eur. Menot ylittyivät ulkoisten kustannusten osalta sijaishenkilöiden kuluissa määräaikaisen neljännen työterveyshoitajan palkkaamisen myötä eur ja asiakas- ja asiantuntijapalvelut ylittyivät eur. Ostoissa oli säästöä eur. Sisäisissä kuluissa ylityksiä syntyi tietohallintokuluista ( eur). Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Siirtokuljetukset tuotetaan sairaanhoitoalueen toimesta ensihoitopalveluun liittyen Selvitys asiasta Siirtokuljetuksista tehty määräaikainen sopimus, joka on voimassa saakka. Kilpailutusjärjestelyt käynnistetty sairaanhoitopiirin yhteistyönä jatkon osalta. Suun terveydenhuolto Tulosyksikön sitovat tavoitteet: Tavoite: Keskeiset asiakasryhmät on tunnistettu ja palvelutarpeen arviointi on aloitettu. 1) Särkyasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista (%) 2) Alle 18-vuotiden osuus kaikista asiakkaista 3) vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista (%) 4) 65 -vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista (%) 1) Särkyasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista oli 29 % Mäntsälässä ja 15 % Pornaisissa. 2) Alle 18-v osuus kaikista asiakkaista oli 48 % Mäntsälässä ja 50 % Pornaisissa. 3) v osuus kaikista asiakkaista oli 44 % Mäntsälässä ja 42 % Pornaisissa. 4) 65-v ja yli osuus kaikista asiakkaista oli molemmissa kunnissa 8 %. Tavoite: Omahoidon neuvontatilaisuuksia järjestetään yhteistyössä järjestöjen, koulujen ja terveydenhuollon yksikköjen kanssa. Tilaisuuksien määrä 2 kpl Tilaisuuksia järjestettiin 5kpl (3 Mäntsälässä ja 2 Pornaisissa). Tavoite: Palvelutuotannon järjestämistavat ja kumppanuudet arvioidaan palvelutarpeen perusteella 1) Oman tuotannon käyntimäärät 2) Vuokratyön käyntimäärät 3) Ostopalveluna hankitun perushoidon käyntimäärät 4) Ostopalveluna hankitun erikoishammashoidon käyntimäärät 96

98 1) Oman tuotannon käyntimäärät: käyntiä Mäntsälässä 2) Vuokratyön käyntimäärät:1976 käyntiä Mäntsälässä 3) Ostopalveluna hankitun perushoidon käyntimäärät: Mäntsälässä 1896, Pornaisissa 5483 (ulkoistettu perushoito ja erikoistason oikomishoito sisältyvät käyntimäärään), Kellokoskisopimus: 1487 käyntiä 4) Ostopalveluna hankitun erikoishammashoidon käyntimäärät: Mäntsälä 1496 käyntiä, Pornainen 80 käyntiä Toiminnallinen toteuma Mäntsälä: Suun terveydenhuollossa otettiin laskutuksessa ns. laskuhotelli käyttöön ja helmikuun alusta otettiin käyttöön e-resepti. Tammikuun alussa terveyskeskushammaslääkäri irtisanoutui. Rekrytointiprosessin jälkeen uusi viranhaltija otti viran vastaan kesäkuun alussa. Avoimena olleessa virassa oli sijainen vain kolmen viikon ajan. Ostopalvelua jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän työpanosta täydentämään hoitotakuun velvoitteiden täyttämiseksi. Käyttö näkyy taloudellisessa toteumassa. Pitkien sairauslomien takia sijaisen käyttö oli toiminnan ylläpitämiseksi välttämätöntä. Myös hammashoitajavuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämisneuvottelut ja kilpailutus käytiin, toiminta alkoi Palvelun tuottaa Mediverkko Oy. Potilailla on ajallisesti laajempi mahdollisuus saada apua päivystystapauksissa. Aluehallintovirasto valvoo neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen velvoitteiden täyttymistä. Velvoitteiden täyttymisestä annettiin selvitys. Velvoitteiden täyttäminen nykyresursseilla on haasteellista/puutteellista. Vuoden 2013 talousarviossa ollut esitys henkilöstölisäyksestä siirtyi. Aluehallintovirasto pyysi osana kiireettömään hoitoon pääsyä koskevan valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisen seurannassaan selvitystä puheluiden läpipääsyajoista. Tavoitteisiin pääseminen oli haasteellista resurssisyistä. Erikoissairaanhoito ryhtyi noudattamaan hoidon perusteiden mukaisia kriteereitä terveiden lasten ja aikuisten narkoosihoidon toteuttamisessa, eikä hoitanut terveiden henkilöiden narkoosihoitoja. Välttämättömät hoidot järjestettiin maksusitoumuksilla. Hoitojen kustannukset siirtyivät erikoissairaanhoidosta tulosyksikölle, käyntimäärä on vähäinen, mutta kustannusvaikutus huomattava. Hoitotakuu toteutui, hoitojonossa odotusaika vaihteli 3-5 kk välillä. Toiminnallinen toteuma Pornainen: Ulkoistussopimuksen optiovuosi oli käytössä. Hinnankorotus tapahtui vuoden alussa. Hoitotakuu toteutui sopimuksen mukaisesti. Toimintakatteen ylitys oli suun terveydenhuollossa eur. Tulojen ylitys oli eur. Menojen ylityksiä olivat ulkoisten kustannusten osalta asiakaspalvelut eur, muut palvelut eur (kunnossapito- ja sosiaali- ja terveyspalvelut). Säästöä syntyi henkilöstömenoissa eur ja ostoissa eur. Sisäisissä menoissa ylityksiä oli yhteensä eur, joka johtui tietohallinnon kuluista. 97

99 36 Erikoissairaanhoito Toimielin Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta, perusturvajohtaja ja terveydenhuollon ylilääkäri Tulosalueen toiminta-ajatus Mustijoen perusturva järjestää väestölleen tarpeellisen erikoissairaanhoidon sovittujen hoito- ja palveluketjujen mukaisesti. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.osuus ulkoinen yhteensä sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen -15 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Erikoissairaanhoidon tulosalueen tavoitteet liittyvät oleellisesti Perusterveydenhuollon ja osin Hoito- ja hoivapalveluiden sekä Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tavoitteisiin. Tavoite: Perusterveydenhuollon vastaanottokäynneistä enintään 10 % johtaa lähetteeseen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä suhteessa perusterveydenhuollon vastaanottokäynteihin Erikoissairaanhoidon lähetemäärät lisääntyivät toimintavuonna Mustijoen alueella kuten yleisellä tasolla kunnissa. 12,6 % Mäntsälän lääkärinvastaanoton käynneistä johti erikoissairaanhoidon lähetteeseen. Pornaisissa lähetteitä erikoissairaanhoitoon tehtiin 13,9 % käynneistä. Merkille pantavaa on, että erikoissairaanhoidon hoitojaksoista yli 60 % alkaa erikoissairaanhoidon päivystyskäynnistä. Tavoite: Sairaankuljetuksen järjestämisvastuumuutoksen käyttöönotto Kunnan, erikoissairaanhoidon ja pelastuslaitoksen sopimat yhteiset käytännöt järjestämistavan onnistumisen seurantaan Muutos toteutui sovitusti ja sujuvasti. Tavoite: Potilas siirtyy hoidon porrastuksen mukaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon viiveettä 98

100 Siirtoviivepäivien lukumäärä Laskuun johtaneita siirtoviivepäiviä syntyi Mäntsälälle 59 ja Pornaisille 4. Tavoite: Kunnan ja sairaanhoitoalueen palvelusuunnittelun ja toteutumisen seurannan kehittäminen siihen suuntaan, että palvelusuunnitelmassa huomioidaan kunnan omassa toiminnassa tapahtuvat muutokset Sovitut yhteiset käytännöt Alueellista järjestämissuunnitelmaa vuosille valmisteltiin kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyönä. Suunnitelma hyväksytään 2013 HUS:n valtuustossa. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Erikoissairaanhoidon toteutuma alitti talousarvion Mäntsälän osalta eur ja Pornaisten osalta eur. HUS:n palvelusuunnitelman toteutuma alitti talousarvion Mäntsälän osalta eur ja Pornaisten osalta eur. Muussa erikoissairaanhoidossa syntyi ylitystä Mäntsälän osalta eur ja Pornaisten osalta eur. HUS:n eläkevakuutusmaksut (Mäntsälä) ylittivät talousarvion eur. Perusturvapalvelut / Pornainen PORNAINEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS: PORNAINEN TULOSALUE YHTEENSÄ Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

101 PORNAINEN PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen - yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos PORNAINEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos PORNAINEN VARHAISKASVATUS Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

102 PORNAINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT (HOITO-JA HOIVA) Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos PORNAINEN PERUSTERVEYDENHUOLTO Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos PORNAINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen - yht.toim.osuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

103 Sivistyspalvelut / Sivistyslautakunta Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielimen sitovat tavoitteet Tavoite: Yhteistyö yli lautakuntarajojen Vähintään yksi yhteinen kokous vuosittain. Yhteistyötä kehitettiin yli lautakuntarajojen esimerkiksi kehittämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisiä prosesseja. Lautakuntatason yhteiskokouksia ei pidetty, joten tavoite ei tältä osin toteudu. Tavoite: Lautakuntatyön kehittäminen Kaksi teemakokousta vuonna 2012 Tavoite toteutui osin, vuonna 2012 pidettiin yksi teemakokous. 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut Toimielin Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden toimialan tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen ostopalvelujen hankinnasta. 102

104 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen 22 Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Musiikkiopiston oppilaita Musiikkileikkikoululaisia Poikkeama Tavoite: Taloussuunnittelun kehittäminen Maisema työvälinettä käyttäen Talousarvio 2013 laaditaan Maisema-työvälinettä käyttäen Vuoden 2013 talousarvion laadinnassa on hyödynnetty Maisematyövälineen raportteja. Tavoite: Toimistotyön tehostaminen Perusopetuksen toimistotyötä kehitetään aluehallinnon pohjalta Perusopetuksen toimistotyöt organisoitiin syyslukukauden 2012 alusta alueittain ja jaetuista koulusihteerin-koulunkäyntiavustajan tehtävistä siirryttiin kokoaikaisiin koulusihteerin tehtäviin. Syksyn 2012 aikana saadut kokemukset uudesta toimintamallista ovat myönteisiä. Tavoite: Koulukuljetusten kilpailuttaminen Koulukuljetusten kilpailutus 2012 Koulukuljetusten kilpailutus toteutettiin syksyllä 2012 ja uudet kuljetussopimukset astuivat voimaan Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Kehittämis- ja hallintopalvelut -tulosalue ylitti toimintakatetavoitteensa :lla eli tulosalueen toteuma (toimintakate) oli 104,5 % budjetoidusta. Poikkeama aiheutui koko toimialaa koskevien Keva-maksujen sijoittumisesta tulosalueen kuluksi sekä henkilöstömuutoksiin liittyvistä kertaluonteisista siirtymävaiheen kuluista. 103

105 43 Perusopetus Toimielin Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Sen tavoitteena on laadukkaan perusopetuksen, erityisopetus- ja tukipalveluiden järjestäminen sekä opetuksen kehittäminen kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien avulla. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

106 Kysyntä- ja Tp Ks KsM Toteutuma Poikkeama laajuustiedot Perusopetuksen oppilaita 2657,5 2677,5 2677,5 2674,0-3,5 -joista erityisoppilaita 231,5 209,5 209,5 206,0-3,5 -pienryhmissä 127,5 102,5 102,5 115,0 12,5 -integroituna 104,0 108,0 108,0 88,0-20,0 Tehostetussa tuessa 191,0 181,0 181,0 171,5-9,5 Esiopetusoppilaita 305,5 302,0 302,0 305,0 3,0 -joista päivähoidossa 211,5 206,0 206,0 210,0 4,0 Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 78,0 97,0 97,0 96,0-1,0 Mäntsäläläisiä muualla 90,0 100,0 100,0 100,0 Koulujen määrä 17,0 17,0 17,0 17,0 Arola 76,0 68,5 68,5 68,5 Hepola 302,5 319,5 319,5 319,0-0,5 -pienryhmät 26,0 23,0 23,0 23,0 Hirvihaara 97,5 92,5 92,5 92,5 Hyökännummi 154,5 158,0 158,0 158,0 -pienryhmät 10,0 10,5 10,5 10,5 Kaukalampi 33,0 28,5 28,5 28,5 Kirkonkylä 273,5 277,0 277,0 275,5-1,5 -pienryhmät 18,0 14,5 14,5 15,5 1,0 Levanto 33,5 33,5 33,5 33,5 Lukko 30,5 33,0 33,0 31,5-1,5 Mattila 46,5 44,0 44,0 44,0 Myllymäki 269,5 274,5 274,5 274,5 -pienryhmät 30,0 30,0 30,0 30,0 Numminen 107,5 112,0 112,0 112,0 Ohkola 79,0 83,0 83,0 83,0 Saari 30,5 33,0 33,0 33,0 Sälinkää 91,0 90,0 90,0 90,0 Sääksjärvi 116,0 101,0 101,0 101,0 Alakoulut yhteensä 1825,0 1826,0 1826,0 1823,5-2,5 Ehnroos 464,5 490,0 490,0 489,5-0,5 Riihenmäki 368,0 361,5 361,5 361,0-0,5 Yläkoulut yhteensä 832,5 851,5 851,5 850,5-1,0 Tavoite: Kouluverkkoselvityksen päivittäminen lukuvuonna Selvitys päivitetty mennessä Tavoite toteutui. Kouluverkkoselvitys päivitettiin kevään 2012 aikana. Tavoite: Perusopetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Laaditaan pilotti-hankkeena perusopetuksen laadun arvioinnin malli osana Laatukäsikirjaa lv Tavoite toteutui osin. Perusopetuksen laadunarvioinnin malli valmistui osana Laatukäsikirjaa keväällä Laadun arviointia jatketaan jatkuvan parantamisen ajattelun mukaisesti. Tavoite: Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirjan käyttöönotto lukuvuonna Tavoite toteutui. 105

107 Opettajakunnan sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus tukipolkuun Tavoite on toteutunut. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen muotojen perehdyttämistä ja koulutusta jatketaan osana muuta sisäistä koulutusta ja perehdyttämistä. Erityisopetuksen koordinaattorin ja tukipalveluiden erityisasiantuntijan tuki kouluille Tavoite on toteutunut osittain. Tavoite: Koulujen johtajuuden kehittäminen Aluetyöskentely lukuvuonna , aluetyöskentelyn ja aluerehtorimallin arviointi 2012 Tavoite toteutui. Aluetyöskentelyyn siirryttiin vuoden 2011 aikana. Aluetyöskentelyn ja aluerehtorimallin arviointi toteutettiin keväällä Rehtorien pitkäkestoinen koulutus Laatukäsikirjan käyttöön ja sisältöihin, sekä muu täydennyskoulutus Tavoite toteutui, täydennyskoulutus toteutettiin laatujohtamisen koulutuksena. Tavoite: Turvallisuuden edistäminen Koulujen turvallisuusorganisaation rakenteen uudistaminen Tavoite toteutui pääosin. Päivitettyjen turvallisuussuunnitelmien käyttöönotto lukuvuonna Tavoite toteutui osittain. Opettajien versio otetaan käyttöön lukuvuonna Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Perusopetuksessa ei ole raportoitavia poikkeamia talousarvioon. o Toimintatuotot toteutuivat ennakoituja suurempina. o Ulkoiset menot toteutuivat hieman odotettua pienempinä, sisäiset menot odotettua korkeampina. o Toimintakate alitti budjetoidun :lla, mikä johtui pääosin ennakoitua korkeammista toimintatuotoista (toteuma 97,1 %). 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Toimielin Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuisikäisten yleissivistävästä ja harrastustavoitteista koulutuksesta ja kirjastotoiminnasta. Tulosalue kehittää yhteistyötä seudun toisen asteen oppilaitosten ja aikuisoppilaitosten kanssa sekä vastaa myös seudullisesta kirjastoyhteistyöstä Mäntsälän osalta. 106

108 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Lukion opiskelijoita Kansalaisopiston opetustunteja opiskeijoita kursseja Kirjaston lainat Lainat / asukas Lainaajat Tavoite: Lukion vetovoimaisuus Lukuvuonna vähintään 320 oppilasta. Tavoite ei toteutunut, opiskelijamäärä laskee ja on noin 280 oppilasta. Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran. Tavoite toteutui, keskeyttäneiden määrä oli valtakunnallista keskiarvoa alempi. Tavoite: Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen Vuoden 2012 loppuun mennessä laatukäsikirja valmis Tavoite toteutui, laatukäsikirja valmistui vuoden 2012 syksyllä. Kokelaiden suoritustaso on ylioppilastutkinnon kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa Tavoite ei toteutunut, suoritustaso jäi alle valtakunnallisen suoritustason. Kouluterveyskysely toteutetaan v Kouluterveyskyselyssä siirrytään valtakunnallisesti hitaampaan kiertoon. Kysely mahdollista suorittaa Uudellamaalla seuraavan kerran vuonna Tavoite: Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toimintaalueella 107

109 13,5 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille Tavoite toteutui. Sähköisen opiskelijapalautejärjestelmän tuottama tieto Opiskelijoilta on pyydetty kurssipalautteet, tuntiopettajien palaute on saatu ja Pukkilassa on pidetty opiskelijoiden ideafoorumi. Toteutuneiden kurssien määrä Toteutuneiden kurssien määrälle asetettu tavoite, 450 toteutunutta kurssia, täyttyi. Laatukäsikirja 2012 Valmistui syksyn aikana. Tavoite: Avoin yliopisto-yhteistyö Toteutetaan 1-3 perusopintokokonaisuutta tai opintojaksoa Tavoite toteutui. Tavoite: Kielten opetuksen kehittäminen Opetettavien kielten määrä ja kurssilaisten määrä kasvaa vuodesta 2011 Tavoite toteutui. Verkko-oppimisalustan käyttöönotto opettamisen ja opiskelun tukena Tavoite toteutui osin, työskentely etenee. Tavoite: Tieto- ja viestintätekniikan kurssitarjonnan kehittäminen Toteutuneiden kurssien määrä Tavoitteen mukaisesti vähintään 40 kurssia toteutui. Opiskelijapalautteen tuottama tieto Opiskelijoilta saadun palautetiedon hyödyntäminen kurssitarjonnan kehittämisessä otettu huomioon, tavoite toteutuu. Tavoite: Kirjaston verkkopalvelutoiminta käynnistyy v Kirjaston palvelutuotannossa on aktiivisessa käytössä vähintään kolmesta viiteen verkkotietopalvelua Tavoite toteutui. Tavoite: Kirjaston kotisivut tukevat sähköistä asiointia ja verkkopalvelujen käyttöä Kotisivujen uudistaminen v Kirjaston verkkosivujen uudistaminen on rakenteen osalta valmis, sisältöä uudistamista jatketaan vielä 2013 aikana. Kotisivuilla sähköinen asiakaspalautemahdollisuus Toteutuu kotisivu-uudistuksen yhteydessä. Tavoite: Laadukkaat ja kuntalaisten hyvinvointia tukevat kirjastopalvelut 108

110 Laatukäsikirja on valmis v Tavoite toteutui. Suunnitelmakaudella tähdätään kirjaston resurssien nostamiseen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasolle Kirjaston toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti ja riittävät resurssit pyritään turvaamaan. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalue pysyi kokonaisuutena budjetoidussa vuonna o Tilikauden aikana tehtiin kansalaisopiston ja kirjaston osalta korjaavia toimenpiteitä taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjaston osalta tavoitteissa pysyttiin ja kansalaisopiston ylitys muodostui pienemmäksi kuin osavuosikatsauksessa 2/2012 ennakoitiin. o Lukion opiskelijamäärä oli ennakoitua alempi, mikä alensi muuttuvien kustannusten määrää tilapäisesti. Jatkossa lukion oppilasmäärän ennakoidaan kääntyvän jälleen nousuun. o Tulosalueen toimintakate muodostui budjetoitua pienemmäksi, mikä johtui pääosin ennakoitua korkeammasta tulokertymästä (toteuma 99,2 % budjetoidusta). 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Toimielin Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Tulosalue kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja paikallisidentiteetin vahvistamana. Se vastaa palveluiden saatavuudesta, tarjonnasta ja laatutasosta yhteistyössä kunnan toimielinten, muiden kuntien ja valtion viranomaisten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 109

111 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Laadukkaat palvelut liikunta, -kulttuuri- ja nuorisopalveluissa Laatukorttien valmistusprosessin aloittaminen 2012, käsikirja valmis 2013 Käsikirja on valmis ja otettu käyttöön, kehitystyö jatkuu edelleen käsikirjan ja vuodeksi 2013 valittujen kehittämiskohteiden osalta. Tavoite: Nuorisopalveluiden kohdentaminen ja oikea-aikaisuus Nuorisotoimen palvelutarvekartoitus 2012 Kartoitus on toteutettu, tavoite toteutuu. Palvelutarvekartoitus uusitaan vuonna 2013 ja toimintaa kehitetään tarpeiden suuntaan. Nuorille kohdennetun liikuntapalvelukyselyn 2011 tulosten analyysi ja toimintojen pilotointi valmis 2012 Tavoite toteutui. Palveluiden kehittäminen jatkuu Tavoite: Hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaa-ajan toiminnoissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Toteutui budjettiraameissa. Kouluterveyskysely 2012 haasteisiin vastaaminen Kouluterveyskyselyä ei tehty THL:n uudistuksen vuoksi, kysely tehdään vuonna Tavoite: Yhteisöllisyyttä lisätään ja osallisuutta tuetaan Etsivä työ tavoittaa kaikki koulupudokkaat ja syrjäytymisvaaran alla olevat alle 25 -vuotiaat mäntsäläläiset. Tavoite toteutui. Pajatoiminta tekee tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja aamustartti toimintaa kehitetään. Elinkeinoelämä tarjoaa 3 työharjoittelupaikkaa nuorille. 110

112 Tavoite toteutui. Pajatoimintaa on kehitetty, nykyisellään toimintaa on 5 päivänä ja työpajatoiminnan johtoryhmä kootaan Kaikille nuorille avoin osallisuusryhmä toimii nuorisotilalla. Tavoite toteutui. Tavoite: Seurojen ja järjestöjen toimintaa tuetaan Iltapäivätoiminnan kehittäminen jatkuu Tavoite ei toteutunut, kehittämistä ei ole voitu jatkaa määrärahojen puutteen vuoksi. Iltapäivätoimintaa kehitetään vuonna 2013 kouluverkon muutoksien tarpeita vastaavaksi. Kulttuurisihteeri ja liikuntasihteeri tekevät tiivistä seurayhteistyötä ja tapaavat kerran vuodessa alueen toimijat järjestämässään tilaisuudessa. Tavoite toteutui. Tavoite: Iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssien turvaaminen Koulunkäyntiavustajien vakinaistaminen vakiintuneissa iltapäivätoimintapaikoissa Tavoite toteutui osittain, pyritään vakinaistamaan osa avustajista. Liikunta- ja kulttuurijärjestöjen taloudelliselle tuelle asetetaan tavoite ja toimintaa ohjataan tavoitteen saavuttamiseksi. On asetettu tavoite jota viedään talousarvioon vuodelle Vapaalla vaihteella -lehti ilmestyy kerran vuodessa Tavoite toteutui, lehti ilmestyi elokuussa Vapaalla vaihteellalehti ei ilmesty vuonna 2013, vaihtoehtoista ilmoituskäytäntöä kehitetään. Avustusten hakukriteerit päivitetty 2012 Tavoite toteutuu. Tavoite: Iltapäivätoiminnan sähköinen hakulomake Haku toteutuu sähköisesti 2012 keväällä Ei toteutunut sähköisesti, uudet TVT-ratkaisut mahdollistavat sähköiseen hakuun siirtymisen keväällä Tavoite: Tarkoituksenmukainen, turvallinen ja palvelun tuottamista edistävä toimintaympäristö Nuoriso- ja kulttuuritilojen suunnittelu mukana kunnan investointisuunnitelmissa ja liikuntapalveluiden henkilöstöresurssien vahvistamista jatketaan hankerahoituksella 2012 Tavoite toteutuu osin. Henkilöstöresursseja vahvistettu 2012, hankerahoituksella kehitetään toimintaa vuonna Nuoriso- ja kulttuuritilojen suunnittelu liittyy laajempiin toimitilajärjestelyihin. 111

113 Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden talous oli kokonaisuutena tasapainossa. o Toimintatuotot ylittivät budjetoidut ja ulkoiset menot jäivät ennakoitua pienemmiksi. Sisäiset menot ylittivät budjetoidut. o Tulosalueen toimintakate alitti budjetoidun :lla (toteuma 94,1 %) Tekniset palvelut / Tekninen lautakunta Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielimen toiminta-ajatus Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelualueen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisen palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskuntaym. tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan: 1. Toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, 2. Yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Mäntsälän Veden johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, 3. Alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat kuntatekniikan ja toimitilapalvelujen tulosalueet sekä hallinnosta ja tukipalveluista vastaava toimialan hallinto. Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. 112

114 Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla 3500 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite/Tekniikan toimiala Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Näiden keskeisten alueiden toteuttamien edellyttää maankäytön ja tekniikan tiivistä yhteistyötä asemakaavoituksesta yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen asti. Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokraasuntotuotannon edistäminen Sikäli kuin uusien vuokra-asuntojen tuottaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista, varautuu tekninen toimi katujen ja vesihuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen omassa taloudessaan ja toiminnassaan. Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin 113

115 Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite/Tekniikan toimiala Nykyistä useampi Tekninen toimiala edistää ja lentoasemalle/lentoasemalta tukee omalta osaltaan esityksiä liikennöivä pikavuoro kulkee linja-autovuorojen ja junavuorojen lisäämiseksi. Mäntsälän linja-autoaseman kautta Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan mahdollisuudet palveluliikenteen uudelleen käynnistämiseksi selvitetään. Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite/Tekniikan toimiala Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Tekninen toimi osallistuu KUUMA yhteistyöhön mm. tekniikkaryhmän ja sen alaryhmien kautta sekä harjoittaa edunvalvontaa liikenneryhmän kautta mm. HLS:n ja Elyn suuntiin. Tekninen toimi osallistuu seudullisten virkojen selvittelyyn tarvittaessa. Tällaisia voisivat olla tekniikan toimialalla mm. pysäköinninvalvojat ja tarkastajat sekä ylikunnalliset jätehuoltoviranomaiset. Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen 114

116 72 Hallinto Toimielin Tilivelvolliset Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ja tekninen johtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Hallinnon tulosalue tuottaa teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat tukipalvelut valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilastotuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen 7 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot (ulkoiset menot) Yksityistiet Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Yksityistieavustukset Yksityistie, km 318,00 318,00 318,00 318,50 0,50 Avustetut km 277,00 277,00 Tiekuntia 134,00 132,00 132,00 133,00 1,00 Avustusta, /km 475,76 503,14 503,14 553,56 50,42 Hallintopalvelut Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Menot, ulkoinen Henkilöstömenot Henkilöt 6,00 6,60 6,60 6,60 Joukkoliikenne Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Joukkoliikenteen menot Valtionavustus

117 Tavoite: Tehokas ja virheetön asiakirja-, kokous- yms. valmistelu. Virheettömät kilpailutukset. Toteutuma Ei oikaisuvaatimuksia eikä valituksia Vuoden 2012 päätöksistä tuli yksi oikaisuvaatimus, joka koski Mäntsälän Ampumaratayhdistyksen sopimuksen purkua Yleistä hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta Investointien osalta eletään kenties Mäntsälän historian vilkkainta aikaa. Nummisissa ja Saarella rakennetaan koulun ja päiväkodin yhdistelmää, päiväkoti Myllytontun laajennus ja KOy Mäntsälän toimistotalo valmistuivat syksyksi ja Saviahon päiväkoti on otettu investointisuunnitelman mukaisesti käyttöön. Vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan rakentamalla siirtovesihuoltolinja valtion vesihuoltotyönä Pukkilaan, jolla johdetaan puhdasta vettä mäntsäläläisille ja tuodaan Pukkilan jätevedet Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Verkosto otetaan käyttöön keväällä Vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin tarvittavat määrärahat eivät ole olleet riittävät. Tämän johdosta korjausvelka niin rakennuksissa kuin muussakin infrassa jatkaa kasvuaan. Investointien tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että prosessin alkuvaiheessa on riittävä selvyys investointien tarpeesta ja taloudellisista vaikutuksista. Investointihankkeiden suunnitteluun tulee varata huomattavasti enemmän aikaa. Hyväksytyssä tilahankkeiden toteutusohjeessa korostetaan tarveselvityksen ja hankesuunnitelman merkitystä. Hankkeen ottaminen mukaan taloussuunnitelmaan edellyttää, että tarveselvitys on laadittu ja hyväksytty vähintään kolme vuotta ja hankesuunnitelma vähintään kaksi vuotta ennen suunniteltua toteutusta. Laadittua tilahankkeiden toteutusohjetta tulee noudattaa kunnan urakalla rakennuttamissa uudisrakennushankkeissa, samoin kuin osto- ja vuokrahankkeissa, korjausrakentamisessa sekä yhtiömuotoisissa toteutuksissa. Ohjeen sisältöä voidaan tarvittaessa soveltaa kunnan muihinkin hankkeisiin tai projekteihin. Hankkeen suunnittelun käynnistämisvastuu on käyttäjähallintokunnalla. Käyttäjän on sovittava tarveselvityksen käynnistämisestä kunnanjohtajan kanssa. Käyttäjähallintokunnan tulee laatia tai laadituttaa hankkeen tarveselvitys. Tarveselvitys voi olla erillinen asiakirja tai hankesuunnitelman osa. Tarveselvityksen laadinnassa käytetään tarvittaessa muiden hallintokuntien asiantuntemusta. Useamman toimialan yhteisissä hankkeissa työtä koordinoi tekniset palvelut. Investointihankkeiden kustannusarviot ovat erityisen hankalia laatia, jos edellä mainittuihin suunnitteluun ja pohjatyöhön ei ole käytetty riittävästi aikaa. Useimmat investointihankkeet ja isot vuosikorjaushankkeet sekä sisäilmaongelmat ja kesken talousarviovuotta tulleet lisätyöt ovat aiheuttaneet ongelmia teknisten palvelujen taloussuunnitelmassa ja sen toteutumisessa. Hankkeet vaikuttavat investointien lisäksi myös käyttötalouteen. Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota pitkän tähtäimen investointisuunnitteluun ja ennalta ehkäisevään suunnitteluun, jossa käyttäjähallintokunnilla tulee olla erityisen keskeinen rooli. 116

118 Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Hallinnon tulot ja menot toteutuivat tämän hetkisen käsityksen mukaan lähes ennustetusti. o Toimintamenoissa toteutui pieni säästö, koska uusi rakennustyön valvoja saatiin rekrytoitua vasta alkaen. o Investointien omaa rakentamista ei kirjata käyttötalouteen, joten valmistus omaan käyttöön jää toteutumatta. o Kuntastrategiassa asetettu tavoite ei toteutunut joukkoliikenteen osalta Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linja-autoaseman kautta, sillä yksi aamupikavuoro ohittaa Mäntsälän sen siirtyessä Moottoritielle. o Mäntsälän Sähkön ja kunnan välinen resurssisopimus irtisanottiin , minkä vuoksi teknisen toimialan tulot jäivät budjetoitua pienemmiksi. 73 Toimitilapalvelut Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielin Tilivelvolliset Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ja tekninen johtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Toimitilapalvelu tulosalue tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Tilapalvelu huolehtii kiinteistöjen hoidosta, siivouksesta ja ruokailupalveluista Mäntsälän kunnassa. 117

119 Toimitilapalvelut, josta Kiinteistö- ja puhtaanapitopalvelut Kiinteistö- ja puhtaanapitopalvelujen toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelut tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Puhtaanapitopalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti joko ostamalla tai omana työnä. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot (ulkoiset menot) Toimitilat Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama m³ / m³ 16,07 16,06 16,06 15,90-0,16 Tavoite: Vuosi- ja peruskorjaussuunnitelman laatiminen suunnitelmakaudelle Toteutuma Toteutuminen, laaditut kuntokartoitukset Alustava suunnitelma on laadittu Tavoite: Energiatehokkuussopimuksen täyttäminen Toteutuma Saavutetut energiansäästöt Saavutetut tulokset vastaavat tavoitetta Tavoite: Asiakastyytyväisyyden parantaminen Toteutuma Tulokset Ulkoinen palveluntuottaja vaihtui kesällä, asiakastyytyväisyyttä ei ole vielä mitattu 118

120 Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Ruokapalvelujen toiminta-ajatus Ruokapalvelujen palveluajatuksena on: o Tuottaa ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä ruokaa o Huomioida ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot o Käyttää henkilökuntaa joustavasti eri keittiöissä o Kehittää kunnan ruokapalveluita Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Ruokapalveluiden taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen Suoritehintojen kehityksen on oltava elinkustannusindeksiä alhaisempi Tavoite: Toteutuma Toteutunut Suoritehinnan painotettu keskiarvo ruokapalveluissa 3,07 Asiakastyytyväisyyden parantaminen Toteutuma Asiakastyytyväisyys Ulkoinen palveluntuottaja vaihtui kesällä, asiakastyytyväisyyttä ei ole vielä mitattu heidän toimestaan, se mitataan keväällä Kunnan ruokapalvelut on tehnyt kolme kertaa asiakaskyselyn vuoden 2013 aikana. Toteutunut kunnan ruokapalvelujen osalta. 119

121 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Henkilöstön lkm josta rehtorien alaisuudessa Poikkeama Keittiöiden lkm - keskuskeittiö terveyskeskuksen keittiö päiväkotien valmistava keittiö päiväkotien jakelukeittiöt päiväkotiviipaleet, ei keittiötä koulujen jakelukeittiöt koulujen valmistavat keittiöt Yhteensä (sis. Pornainen) Perustiedot (tuotannontekijät / suoritteet): Suoritteet: Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama -Terveyskeskus Päiväkodit Koulut Mäntsälä yhteensä muutos Pornainen yhteensä Pornainen vanhainkoti ja vanhustyön yksiköt Kaikki yhteensä Suoritteet / Toimiyksikkö Suoritteet / Henkilö Suoritehinta Tp 2011 Ks 2012 Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana KsM 2012 Toteutuma Päiväkodit 2,69 2,86 2,86 2,54 Koulut 2,56 2,67 2,67 2,83 Terveyskeskus 4,06 4,04 4,04 4,11 Poikkeama o o o Kiinteistöjen sisäilmanlaadun tutkimuksia on tehty useita ja niiden perusteella toteutettu merkittäviä ilmanvaihdon korjaustoimenpiteitä. Ruoka- ja siivouspalvelut on kilpailutettu ja toimittajat valittu. Ruokapalvelut tuottaa Blue Service Partners ja puhtaanpitopalvelut Minjaco Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj. Sopimusaika: Tämän jälkeen on mahdollisuus kahteen optiovuoteen vuosi kerrallaan. Ruokapalvelujen osalta huomioitavaa on, että Anttilan Alatalon päivähoitoyksikköä ja Saviahon viipalepäiväkotia ei ole huomioitu vuoden 2012 talousarviossa, 120

122 koska talousarvion laadintavaiheessa näiden yksiköiden perustamisesta ei ollut tietoa. o Keskuskeittiön, kunnantalon ravintolan ja Hyökännummen koulun ruokapalvelujen tuottaja on vaihtunut alkaen ja näin ollen myös uusi sopimuskausi, jonka seurauksena myös ostetun ruoan hinta on noussut uuden sopimuksen myötä. o Nurmijärven hankintapalvelukeskus on kilpailuttanut Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän elintarvikkeet. Uusi elintarvikesopimus on voimassa o Kiinteistönhoidon mitoitusta valmistellaan edelleen päämääränä huomioida kouluverkossa tapahtuvat muutokset ja uusi päiväkotirakentaminen o Myllytontun päiväkodin laajennus valmistui kesäkuussa aikataulun mukaisesti. o Saviahon päiväkodin laajennus valmistui o Amandan Päiväkodin yhteyteen rakennettiin metsäryhmälle Kota ja ulko-wc sekä puuvarasto. Ei ollut huomioituna taloussuunnitelmassa. o Runsaslumiset talvet ovat aiheuttaneet erittäin suuret tarpeet kattolumien pudottamiselle sekä niiden että muun auratun lumen poiskuljetuksille. Näihin ei ole varauduttu tässä mittakaavassa. o Yleisesti kiinteistöjen korjausvelka alkaa realisoitumaan ja tulee ilmi erilaisina akuutteina korjaustarpeina, joita ei ole voitu ennakoida määrärahavarauksina. Kuitenkin ne on korjattava, että normaali toiminta voi jatkua. o Jatkuvasti esiin tulevat uudet sisäilmanlaadun ongelmat ja niiden aiheuttajien tutkimukset aiheuttavat ennakoimattomia kustannuksia kasvavassa määrin. o Terveysvalvonnan kiristyneet vaatimukset keittiöiden toimintaympäristöön on aiheuttanut ja aiheuttaa muutos- ja korjaustarpeita. o Kiinteistönhoidon mitoitus tehtiin kertomusvuoden aikana, minkä kustannukset eivät olleet talousarvion laadinnan aikana täysin tiedossa. o Kunnantalon alakerrasta muutti perusturvan tilat toimistotaloon ja sisäinen vuokra jäi siltä osin toteutumatta. Kunnantalon edustustilojen vesivahingon korjauksiin ei saatu vakuutusyhtiön korvausta. o Tehtiin vanhan Meijerin tilojen siivous, desinfiointi ja ikkunoiden levytys. Vähentää jatkovaurioita ja helpottaa jatkokäytön mahdollisuuksien arviointia. o Seurojentalon salin lattian korjaus ylitti kustannusarvion lahovaurioiden laajuuden takia. Uutta lattiaa suojaamaan hankittiin suojamatot. o Mustamäen päiväkodin keittiön laitehankinnat ja muutokset sekä sisäilmapuhdistimet. o Päiväkoti Taikametsän lattian ja keittiön korjaus sekä muutokset. o Telenmäen vanhan osan vesikaton korjaus. Psyko-sosiaalisen yksikön tilojen korjaus aloitettiin. o Arolan koulun parakkikoulun katon korjaus ja keittiön korjaukset. o Hepolan koulun keittiön korjaukset ja ruokasalin muutokset. o Hirvihaaran koulun hakelämmityksen korjaus ja koulun liitos vesiosuuskunnan järjestelmään. Puukoulun luokkaan asennettiin koneellinen ilmanvaihto lämmötalteenottojärjestelmällä. o Mattilan koulun liitos vesiosuuskunnan järjestelmään. o Myllymäen koulun keittiölaitteiden osittainen uusiminen ja tarvittavat muutokset keittiöön. o Ohkolan koulun hakelämmitysjärjestelmän korjaus ja liikuntahallin ulkoportaiden uusiminen. o Sääksjärven koulun liitos vesiosuuskunnan järjestelmään. o Kansalaisopiston vesivahingon korjaus, ei vakuutuskorvausta. o Monitoimitalon kahvion peruskorjaus. o Kirkonkylän koulun asuntojen kellarikerroksen vesivahingon korjaus, ilmanvaihdon asennus luokkaan sekä asukassaunan peruskorjaus. o Ehnroosin koulun sisäilmaongelmien tutkimukset ja puhdistuslaitteet 121

123 o o Hyökännummen koulun liikunta-areenan hankinta ei ollut talousarviossa, osa kustannuksista saatiin avustuksena. Peltolantien rivitalon saunaosaston peruskorjaus sekä sala- ja sadevesien putkituksen korjaus. 74 Kuntatekniikka Toimielin Tilivelvolliset Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ja tekninen johtaja Tulosalueen toiminta-ajatus Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden sekä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti - turvallisuutta ja kestävää kehitystä painottaen. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tuloslaskelma Tp Ks Muutos KsM Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot (ulkoiset menot) Kaavatiet Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama km 93,50 93,50 93,50 94,30 0, / km Puistot Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama ha / ha Liikuntapaikat Tp 2011 Ks 2012 KsM 2012 Toteutuma Poikkeama Asukkaat / as 12,71 14,00 14,00 15,00 1,00 122

124 Tavoite: Asemakaavaprosessiin osallistuminen liikenne- ja katusuunnittelun asiantuntijana. Toteutuma: Teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan luonnoksista eikä ehdotuksista Toteutui. Tavoite: Katujen hoitoluokituksen ajantasaisuus ja toimiva liikennejärjestelmä sekä turvallinen liikkuminen rakennetuilla väylillä. Toteutuma: Hoitoluokkien tarkistaminen kerran vuodessa vastaamaan tarvetta sekä kuntalaisilta tulleen palautteen määrä.. Toteutui. Tavoite: Katurekisteriohjelman hankinta ja käyttöönotto Toteutuminen siirtyy taloudellisten ja henkilöresurssien vuoksi vuodelle Toteutus v aikana. Toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana o Kuntatekniikan toimintakate ylittyi arviolta Tämä johtuu selkeästä alibudjetoinnista (kun huomioidaan v.2011 tilinpäätös ja kasvanut hoitoalue) Muuta huomioitavaa o o o o Hyökännummen kuivatus on toteutettu ja kustannusarvio ylittyi Tämä aiheutui normaalia vähäisemmästä roudasta, minkä takia jouduttiin vahvistamaan työmaaväyliä sekä käyttämään kaivantotukia, joita ei oltu huomioitu kustannusarviossa. Katuvalaistuksen energiansäästöhanke on suunniteltu ja kilpailutettu. Työlle on saatu energia-avustuspäätös ja työt ovat käynnissä. Valtionapupäätöksen edellyttämä valmistumisaika on mennessä. Vuoden 2012 valaistuksen osalta työt valmistuivat syyskuun loppuun mennessä ja valaistuskeskusten osalta vuoden loppuun mennessä. Muita valmistuneita rakennuskohteita kuntatekniikan osalla olivat: Poutalankuja Hyökännummessa, Pitkäarontien ennen rakentamaton osuus Koivumäessä, Lukkarilantien kevytväylä koulukeskuksen ja Koivumäentien välille, Makkarakuja kunnantalon vieressä, sekä Karhukujan ja Kivistöntien muutoksen Etevan / kunnan toimitalon ympäristössä. Päällystysten osalta ohjelman mukaiset väylät toteutuivat, mutta silti kunnassa on vielä paljon päällystyskohteita, joita nykyisellä rahoituksella ei saada toteutettua suunnitellusti. Kuntatekniikan määrärahan ylityksiin suurena osana vaikuttivat erittäin runsassateinen kesä ja syksy moneen kymmeneen vuoteen, jolloin jouduimme ylläpitämään tehokkaammin kuivatus- ja sadevesijärjestelmiä sekä korjaamaan mm. sortuneita sadevesirumpuja. Runsaat sateet vaikuttivat myös vanhojen päällystettyjen katujen abpäällysteiden kunnossapitoon lisäämällä niiden paikkaustarvetta päällysteen rikkoutumisina sekä kantavuuden heikkenemisen tuomina ongelmina. Osaltaan ylityksiin vaikuttivat myös katuvaloenergian laskutuksen loppuvuoden myöhäinen ajankohta, jolloin laskutettiin kahden kuukauden ajanjakso vasta vuoden lopussa, mitä ei osattu huomioida lisämäärärahatarvetta arvioitaessa. Joulukuussa satanut ns. normaalitalven lumimäärä aurauksineen ja poiskuljetuksineen oli myös arvaamaton kustannustekijä loppuvuoden kustannuksissa. 123

125 Henkilöstön osalta on erityisesti mainittava liikuntapaikkojen kunnossapidosta vastaavien henkilöiden vajaus mm. runsaina sairauspoissaoloina, mikä heijastuu henkilöstön jaksamisena sekä ylityökorvauskustannusten lisääntymisenä. Anttilan lähiliikunta-alue valmistui suunnitelman mukaisesti. Samoin valmistui myös Linnamäen leikkikentän perusparannus. Hämäläisten leikkipuistoon saatiin valaistus. Kuntatekniikan menoja lisäsi runsassateinen kesä, jätehuoltoon budjetoitu summa ylittyi n vanhan kaatopaikan suotovesien johtaminen Mäntsälän jäteveden putkistoon. 124

126 9.2. Tuloslaskelman toteutuminen Ohessa esitellään Mäntsälän kunnan tuloslaskelman toteutuminen vuodelta 2012 (ilman Mäntsälän Vettä) sisältäen ulkoiset ja sisäiset menot ja -tulot valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla. Kunnan tuloslaskelman toteutumisvertailu TULOSLASKELMA TP TA KS TA-M KS+M TP POIKKEAMA (1000 ) TP - TAM Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Kork otulot liik elaitok silta 10 Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 123 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lukuihin ei sisälly Mäntsälän veden osuutta. 125

127 Kunnan toimintakate aleni 90,2 miljoonaan euroon ja alitti muutetun talousarvion 1,4 milj. euroa poikkeaman ollessa 1,6 %. Toimintatuotot ylittyivät tilinpäätöksessä 1,8 milj. euroa ja -kulut 0,4 milj. euroa, netto 1,439 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna kunnan toimintakate ylittyi 0,7 milj. euroa, josta toimintakulut ylittyivät 3,7 milj. euroa ja tulot 3 milj. Palvelujen ostomäärärahat ylittyivät peräti 3,4 milj. euroa. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ylittyivät 0,4 milj. euroa, josta palkat ja palkkiot 0,1 milj. euroa ja henkilöstösivukulut 0,3 milj. euroa. Toimintakate ylittyi -0,9 milj. euroa seuraavilla tulosalueilla: Elinkeinotoimi -0,042 milj. Varhaiskasvatuspalvelut -0,343 milj. Hoito- ja hoivapalvelut -0,074 milj. Perusterveydenhuoltopalvelut -0,182 milj. Kehittämis- ja hallintopalvelut (sivistys) -0,026 milj. Hallinto (tekninen) -0,048 milj. Kuntatekniikka -0,227 milj. Yhteensä -0,943 milj. Toimintakate alittui 2,4 milj. euroa seuraavilla tulosalueilla: Yleishallinto 0,237 milj. Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,111 milj. Pelastus 0,003 milj. Tarkastustoimi 0,002 milj. Maaseututoimi 0,016 milj. Maankäyttöpalvelut 0,308 milj. Johto ja hallinto (perusturva) 0,372 milj. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 0,353 milj. Erikoissairaanhoito 0,459 milj. Perusopetus 0,340 milj. Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta 0,028 milj. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 0,067 milj. Toimitilapalvelut 0,086 milj. Yhteensä 2,382 milj. Toimintakate alittui netto 1,439 milj. Kunta sai kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotuloja yhteensä 67 milj. euroa. Kertymä alitti muutetun talousarvion 0,4 milj. euroa. Kunnallisverotuotto jäi 0,2 milj. euroa alle arvion, kiinteistöveroa kirjattiin 0,1 milj. euroa ja yhteisöveroa 0,1 milj. euroa alle budjetoidun arvion. Verotulojen poikkeama alkuperäiseen talousarvioon oli yhteensä -1,3 milj. euroa. Tuloslaskelman toteutuminen VEROTULOT Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama (1000 ) talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnantulovero Osuus yhteisöverotuotosta Kiinteistövero Yhteensä

128 Mäntsälän kunnallisverotettavat ansio- ja pääomatulot ovat kehittyneet luvulla seuraavasti: Verotettava Muutos Tulovero- Verotulo tulo % prosentti Verovuosi ,40 18, Verovuosi ,30 18, Verovuosi ,67 18, Verovuosi ,05 18, Verovuosi ,79 18, Verovuosi ,55 18, Verovuosi ,00 18, Verovuosi ,60 19, Verovuosi ,50 19, Verovuosi ,20 19, Verovuosi ,37 19, Vuoden 2011 kunnallisverotettavat tulot kasvoivat 4,4 prosenttia ja olivat asukasta kohden euroa, kasvu edelliseen vuoteen 3,1 % (2007: 8,7 %, 2008: 6,7 %, 2009: 0,1 %, 2010: 3,2 %). Koko maassa kunnallisverotettavat tulot kasvoivat keskimäärin asukasta kohden euroon, 3,6 % ja Uudellamaalla 3,7 prosenttia euroon. Mäntsälän vuoden 2011 kunnallisverotettavat tulot olivat 94 prosenttia (2009: 94 prosenttia, 2010: 95 prosenttia) kuntien keskimääräisestä tasosta ja 75 prosenttia Uudenmaan tasosta. Kunnallisveron maksuunpano asukasta kohden tuotti Mäntsälässä euroa (veroprosentilla 19,75 %), Uudellamaalla euroa (18,63 %) ja koko maassa euroa (19,24 %). Mäntsälässä yhteisöveroa kertyi vuonna 2011 asukasta kohden 128 euroa, koko maassa keskimäärin 307 euroa ja Uudellamaalla 427 euroa. Kiinteistöveroa saatiin 216 euroa ja koko maassa 223 euroa sekä Uudellamaalla keskimäärin 271 euroa asukasta kohden. Vuonna 2012 vastaava asukaskohtainen tuotto oli Mäntsälässä: yhteisövero 95 euroa ja kiinteistövero 220 euroa. Kunnalle tilitettiin yleiskatteista, kohdentamatonta valtionosuutta 0,1 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 26,3 milj. euroa. Verotulotasausta valtionosuuksiin sisältyy 1,249 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta yhden miljoonan sisältäen mm. kunnallisverotuksen verovähennysten kompensaation lisäyksen noin 0,8 milj. euroa. VALTIONOSUUDET 2012 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama (1000 ) talousarvio muutokset muutosten jälkeen Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kultt.toimen v.o Yhteensä

129 Kunnan rahoitustuottojen ja -kulujen erotus 1,0 milj. euroa oli 0,6 milj. euroa ennakoitua parempi. Korkokulut jäivät 0,4 milj. euroa alle muutetun talousarvion 0,7 milj. euroon erittäin alhaisten markkinakorkojen ansiosta. Mäntsälän Sähkö maksoi kunnalle osinkoa 1,0 milj. euroa vuodelta Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä maksoi peruspääomalle korkotuottoa 0,145 milj. euroa ja Mäntsälän Vesi 0,312 milj. euroa. Korkotuotot kunnan sijoituksista olivat 81 euroa ( euroa, 2010: euroa), antolainoista euroa (2011: euroa, 2010: euroa). Viivästyskorkotuloa kunta sai kassaan euroa (2011: euroa, 2010: euroa). Viivästyskorkoja kunta maksoi euroa (2011: euroa 2010: euroa). Kunnan vuosikate 4,2 milj. euroa oli 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota parempi mutta 0,9 milj. euroa alkuperäistä talousarvioennustetta heikompi. Suunnitelmapoistoja kirjattiin 0,2 milj. euroa yli talousarvion yht. 3,8 milj. euroa. Mäntsälän tilikauden tulos ilman liikelaitosta oli ,74 euroa ylijäämäinen, kun alkuperäinen talousarvio oli 1,6 milj. euroa ylijäämäinen ja muutettu talousarvio 1,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilinpäätöksen poikkeama parani 1,5 milj. euroa talousarvioennusteesta, josta toimintakatteen osuus 1,4 milj. euroa, verorahoituksen osuus -0,3 milj. euroa, rahoituskulujen ja tuottojen erotus 0,6 milj. euroa, suunnitelmapoistot -0,2 milj. euroa. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämäksi kirjattiin ,30 euroa. 128

130 9.3. Investoinnit 129

131 130

132 131

133 132

134 133

135 134