MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Tilinpäätös Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntastrategia Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Kunnallistalouden kehitys Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnan henkilöstö Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous Hallintopalvelut / Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Sivistyspalvelut / Sivistyslautakunta Tekniset palvelut / Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investoinnit Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma

3 10.3. Tase Kuntakonsernin tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Mäntsälän vesi- liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristökulut ja -tuotot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liikelaitos kunnan kirjanpidossa, talousarviossa ja tilinpäätöksessä Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositelajit Allekirjoitukset

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2011 Mäntsälän kunnan väestö kasvoi 156 henkeä (0,8 %) asukkaaseen. Väestömuutos perustui lähes pelkästään syntyvyyden nettolisäykseen, mikä oli uutta Mäntsälässä verrattuna aiempiin vuosiin. Lisäksi väestön kasvu hidastui kolmatta vuotta peräkkäin. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noussut edelleen ja oli vuoden 2009 seurantatietojen mukaan 61,1 % ja Kuuma alueella keskimäärin 64,5 %. Mäntsälän työttömyys supistui yhden prosentin 5,5 prosenttiin koko maan työttömyyden alentuessa 0,6 prosenttia keskimäärin 7,8 prosenttiin Mäntsälän kunnan painopistealueita olivat erityisesti kilpailukyvyn ja elinkeinotoimen kehittäminen, joissa tehtävissä onnistuimme myös ulkopuolisen arvioinnin osalta erittäin hyvin. Lisäksi kunta panosti maapolitiikkaan ja seutuyhteistyöhön Kuuma alueella sekä Helsingin seudulla. Palveluiden osalta kehitimme palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Kunnan talous tiukentui edellisvuodesta huomattavasti, kun toimintakulut kasvoivat 9,2 milj. euroa, 8,8 %. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa menokasvu oli suurta. Verotulot kasvoivat vain 2,5 milj. euroa ja valtionosuudet pysyivät edellisvuoden tasolla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla 12 milj. euron tasolla, joista mm. Ehnroosin koulun peruskorjaus 3,7 milj. euroa, erilaiset kunnallistekniset hankkeet 2,2 milj. euroa sekä eri vesilaitos- ja vesihuoltohankkeet 2,8 milj. euroa. Kunnan velkamäärä pysyi toista vuotta peräkkäin eurossa asukasta kohden. Vuosikate aleni 392 euroon per asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi hieman 52,3 %:iin omavaraisuusasteen pysyessä 53,9 %:ssa. Kunnissa valmistellaan parhaillaan lausuntoja VM:n Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityspyyntöön elinvoimaisista kunnista ja palvelurakenteista. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena kuulla kuntia siitä, ovatko työryhmän esittämät uudet kunnat tarkoituksenmukaisia alueita kuntajakoselvityksen toimittamiseksi. Raportin mukaan talousvaikeudet koskettavat tulevaisuudessa koko kuntakenttää, kun vähintään kolmannes kunnista on vuonna 2020 suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kuntien kyky huolehtia palvelujen järjestämisestä heikentyy; kuntien henkilöstö eläköityy, työikäinen väestö pienentyy sekä ikäsidonnaiset menot kasvavat. Tämä johtaa hallitsemattomaan velkaantumiseen. Kuntatalouden haasteet edellyttävät kunnilta kovaa sopeuttamista kuntarakenteiden kehittämisen lisäksi palveluiden järjestämiseksi tehokkaammin ja uudella tavalla. Työryhmä on esittänyt ensisijaisena pitämänään kuntajakoselvitysalueet (mm. Mäntsälä, Pornainen ja Pukkila) perusteluineen. Elinvoimaisuuden ja talouden vahvistamisen näkökulmasta alueilla tulee kiinnittää huomiota, että kuntaliitoksella uudistetaan kunnan palveluprosesseja ja toimintatapoja sekä luodaan uusi tehokkaampi palvelurakenne. Uusien perustettavien kuntien jatkotyönä käynnistetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, jossa palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Haaste on kova kunnille, myös Mäntsälälle ja vaatii tahtoa sekä sitoutumista hankkeen läpivientiin. Esitän parhaat kiitokset päätöksentekijöille ja henkilökunnalle työstä Mäntsälän ja sen asukkaiden hyväksi. Mäntsälässä Esko Kairesalo kunnanjohtaja 1

5 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. 2

6 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa 3

7 Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) o erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen/yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: o Väestönkasvutavoite o MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta o MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? 4

8 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi o pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa o kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä o työvoiman saanti vaikeutuu o valtion toimenpiteet? o tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. 5

9 Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: 6

10 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua 7

11 Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Uudet yritykset Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat Kunnan yrityspalvelut Sijoittumispalvelut työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Olemassa olevat yritykset: - yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi - painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) 8

12 NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Keskustan kehittäminen Apponen Strategisesti merkittävät hankkeet Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto Kaavavaranto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linja-autoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty 9

13 NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. 10

14 3. Yleinen taloudellinen kehitys 3.1. Kansantalous Maailmantalouden epävarmuus jatkui vuonna Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,4 %. Vuoden 2011 aikana Suomen BKT kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,9 %. Viennin volyymi jäi edellisvuoden tasolle. Tavaraviennin määrä oli pari prosenttia edellisvuotta suurempi ja palvelujen viennin määrä supistui 9 prosenttia. Tavaraviennissä eniten supistuivat laivojen ja puhelinten viennin arvot. Metsäteollisuuden viennin euromääräinen arvo kasvoi hieman. Investoinnit kasvoivat vajaa 5 prosenttia, kun asuinrakennusinvestoinnit ja toimialarakentaminen kasvoivat. Investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli vajaan prosenttiyksikön alempi kuin 2000-luvulla keskimäärin ja hieman alempi kuin euromaissa keskimäärin. Vaihtotase on ollut Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen kunnes vuonna 2011 kirjattiin miljardin suuruinen alijäämä. Alijäämästä tavarakaupan alijäämää oli 0,8 mrd. euroa ja palvelujen ylijäämää kertyi 0,7 mrd. euroa. Yksityinen kulutus kasvoi 3,3 %, hieman edellisvuotta enemmän. Kestokulutustavaroiden hankinnat sekä päivittäistavaroiden kulutus lisääntyivät. Kotitalouksien reaalitulot kohosivat 1,4 prosenttia, jolloin säästämisaste aleni selvästi. Kotitalouksien velkataakka lisääntyi tuloja nopeammin, ja velkaantumisaste saavutti uuden ennätyksen käytettävissä olevista tuloista. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 7,8 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta alempi. Työttömyysaste on alentunut tasaisesti vuoden 2010 tammikuusta alkaen ja painui vuoden 2011 lopussa 7,5 prosenttiin. Työllisyysaste nousi 68,6 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2011 kansallisella hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Nopeimmillaan inflaatio kävi heinäkuussa, jolloin kuluttajahintojen nousuvauhti oli vuositasolla 4 prosenttia, Asuminen ja elintarvikkeet kallistuivat yli 6 prosenttia. Viestinnän, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen hinnat laskivat hieman. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 48,6 prosenttiin vuonna 2011 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2013 mennessä 50,8 prosenttiin. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2,7 % eli jokseenkin saman verran kuin vuonna Palkkasumma kohosi lähes 5 prosenttia, kun palkansaajien lukumäärä sekä tehdyt työtunnit lisääntyivät. Eläkkeitä korotettiin eläkeindeksillä vuoden 2011 alussa 1,4 prosenttia. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo nousi 1,4 %:iin ja niiden arvioidaan laskevan vuonna ,2 prosenttiin. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 3,0 prosenttia. (Lähde: Sampo Pankki/Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, ) 11

15 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikkeni vuonna Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui 400 milj. euroa 2,64 mrd. euroon. Kuntien tilinpäätökset näyttävät ennakoitua heikommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja vaikuttanut osaltaan myös kuntiin. Toimintakate heikkeni kunnissa 5,2 prosenttia (vrt. toimintakate; Mäntsälä 6,6 %). Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 3,9 % ja valtionosuudet 3,3 %. Mäntsälässä vastaavasti verotulojen muutos oli 4 % ja valtionosuudet jäivät edellisvuoden tasolle. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui edellisvuodesta 390 euroon mutta parani Uudellamaalla 623 euroon. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä kasvoi 6:sta 22:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 390 euroa per asukas kattoi poistoista 122 % asukkaan kuntien vuosikate oli ennusteessa 275 /as, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 62 euroa ja kattoi poistoista 109 %. Kuntien investoinnit supistuivat 6,2 % edellisvuodesta (Mäntsälässä +/- 0) ja olivat keskimäärin 646 euroa/asukas (Mäntsälässä 597 euroa). Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Vuoden 2011 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja asukkaan kunnissa euroa, Uudellamaalla euroa sekä Mäntsälässä euroa asukasta kohden. 4. Oman talousalueen kehitys 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Lahti moottoritien ja Porvoo- Hyvinkää- valtateiden risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km², josta vettä on 15 km². Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki 59 km Riihimäki 45 km Lahti 44 km Porvoo 39 km Hyvinkää 26 km Järvenpää 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan Uudenmaan liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö) keskukseen Uudenmaan, Uudenmaan Helsinki ja Hämeen telealueisiin Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon 12

16 Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Tuusulan käräjäoikeuteen, maaoikeusasiat käsittelee Vantaan käräjäoikeus Helsingin hovi- ja hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoon Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon Uudenmaan hätäkeskusalueeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Etelä-Suomen sotilaslääniin, Itä-Uudenmaan aluetoimistoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon, Porvoon toimipisteeseen 4.2. Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2011 lopussa yhteensä henkilöä kasvun ollessa 156 henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti henkilöä ja kunnasta muutti pois henkilöä, netto 27 henkilöä (2010; 115). Syntyneiden määrä oli 264 nousten 14 lapsella edellisvuodesta. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus 2010 osuus 2011 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 1,2 0,8 0 v , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , ,4 6 v , , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , ,3 90- v. 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0,4 89 0,5 94 0,5 13

17 Elinkeinorakenne Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2008 ja pienentyi 0,2 % vuonna 2009 KUUMA - kuntien kehityksen ollessa samansuuntainen. Työpaikat vuosina kasvoivat 219 työpaikkaa. Muualla työssäkäyvien nettoosuus (pendeli) on kasvanut vuoteen 2007 saakka ja supistunut 5,3 % vuosina Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Maa-, metsä-, kalatalous , , , , ,7 Teollisuus , , , , ,1 Rakentaminen , , , , ,7 Kauppa,kuljetus , , , , ,5 Julkinen hallinto/palvelut , , , , ,6 Muut palvelut , , , , ,4 Tuntematon , , ,2 76 0,8 91 1,0 Yhteensä , , , , ,0 Työttömien määrä Työvoiman määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Maa, metsä, kala , , , , ,9 Teollisuus , , , , ,9 Rakentaminen , , , , ,6 Kauppa,kuljetus , , , , ,7 Julkinen hallinto/palvelut , , , , ,6 Muut palvelut , , , , ,5 josta yhteiskunnalliset palvelut , , , , ,6 Tuntematon , , ,1 76 1,3 92 1,7 Yhteensä ,0 Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 679 työpaikkaa 14,1 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 173 työpaikkaa 11,6 % Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 72,4 63,4 59,1 58,6 58,8 58,8 61,3 61,1 KUUMA-kunnat 64,8 63,2 63,5 64,0 64,0 65,1 64,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 14

18 Työllisyys Vuoden 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 548 työttömyyden ollessa 5,5 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 6,5 % ja työttömien määrä oli 579. Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyys laski 1,0 % 5,5 prosenttiin. Uudenmaan ELYkeskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 6,7 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 9,1 %. Mäntsälän kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan ELY- keskuksen alueeseen 15

19 4.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö-organisaation on esitetty lautakunnittain ja virasto-organisaatio toimialoittain. Luottamushenkilö-organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Mäntsälän veden johtokunta Valvontajaosto Toimitusjaosto Virasto-organisaatio Kunnanvirasto Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tulosalueet: - Yleishallinto - Elinkeinotoimi - Käyttöomaisuuden myynnit - Maaseututoimi - Maankäyttötoimi - Tarkastustoimi Tulosalueet: - Johto ja hallinto - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Varhaiskasvatuspalvelut - Hoito- ja hoivapalvelut - Perusterveydenhuoltopalvelut - Erikoissairaanhoito - Tulosalueet: - Kehittämis- ja hallintopalvelut - Perusopetus - Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tulosalueet: - Hallinto - Toimitilapalvelut - Kuntatekniikka - Pelastus 16

20 Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: kunnan hallinnon järjestäminen kunnan taloudellinen vallankäyttö kunnallisten sääntöjen antaminen kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuuston kokouksia oli toimintavuonna 8. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 114. Valtuuston kyselytunneilla valtuusto sai tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuonna 2011 oli seuraava: pj Helin Anna KM, luokanopettaja KOK I vpj Ahola Timo teleasentaja SDP II vpj Virolainen Kari yrittäjä KESK Allonen Ilkka maanviljelijä KESK Elomaa Jarna kätilö, terveydenhoitaja KOK Eskelinen Olli Pekka kuvataitelija KESK Havula Tapio sähköasentaja, maanviljelijä KESK Heinonen Kalevi eläinlääkäri KESK Herttuainen Auli toiminnanjohtaja VAS Hynninen Eija fysioterapeutti, maanviljelijä KESK Hägglund Antton erikoissairaanhoitaja KESK Ikonen Raija opettaja KOK Järvenpää Kari kauppias KOK Järvinen Hannu eläkeläinen VAS Kalenius Christina lähihoitaja SDP Kanerva Hans KM luokanopettaja KOK Keskinen Jarmo taloussuunnittelija, maanviljelijä KOK Kosonen Jyrki yrittäjä, maanviljelijä KESK Krakau Harri yrittäjä KOK Kuusiluoma Pentti kiinteistönvälittäjä KOK Kylmäniemi Mikko tuotantopäällikkö SDP Laaksonen Tapio laitosmies SDP Laine Kaisa kotitalousopettaja KESK Laine Tiina isännöitsijä SDP Leino Ulpu FM, lähetystyöntelijä KD Lindqvist Rami yrittäjä PS Manninen Marjaana KM, KtaO, opetusneuvos KOK Martniku Sari PS Mäkipää Marja-Leena merkonomi, maatalousyrittäjä KESK Niinimäki Markku vammaisurheilija SDP Pahkamäki Jukka myyntipäällikkö KOK Peltola Veijo maanviljelijä, VOK toimitsija KESK 17

21 Kunnanhallitus Pätsi Mia TeM teatteri-ilmaisunopettaja, ohjaaja, tietokirjailija VIHR Raappana Pauli maanmittausteknikko, yrittäjä SDP Ravolainen-Rinne Heta insinööri, pääluottamusmies SDP Saarnio Kristian Teoll. Yo KESK Saastamoinen Nina esimies, sosionomi AMK SDP Salmi Petri rakennusinsinööri, maatalousyrittäjä KOK Salokannel Susanna kulttuurisihteeri VIHR Sillanpää Jari yrittäjä KOK Tilvis Reijo lääkäri KESK Torvasti Hanna avainasiakaspäällikkö KESK Warras-Stjernvall Annika KTM, maatalousyrittäjä KOK KESK 14 KOK 13 SDP 9 VAS 2 PS 2 VIHR 2 KD 1 Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: johtaa kunnan hallintoa valvoa kunnan etua edustaa kuntaa tehdä kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet Kunnanhallituksen kokouksia oli toimintavuonna 26. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 384 Kunnanhallitus, jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: pj Peltola Veijo KESK hvj. Eskelinen Olli Pekka KESK I vpj Ravolainen- Rinne Heta SDP hvj. Karttunen Marja SDP II vpj Salmi Petri KOK hvj. Sillanpää Jari KOK j. Havula Tapio KESK hvj. Heinonen Kalevi KESK j. Ekonen Sinikka KESK hvj. Allonen Ilkka KESK j. Mäkipää Marja-Leena KESK hvj. Laine Kaisa KESK j. Keskinen Jarmo KOK hvj. Sundberg Anneli KOK j. Elomaa Jarna KOK hvj. Warras- KOK Stjernvall Annika j. Raappana Pauli SDP hvj. Laaksonen Tapio SDP KESK 4 KOK 3 SDP 2 18

22 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2011 yhteensä 60) Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat Palkattu henkilöstö

23 Kunnan henkilöstö eriteltyinä toimialoittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,5 % 7,7 % Perusturvapalvelut ,8 % 23,5 % Sivistyspalvelut ,6 % 27,9 % Tekniset palvelut ,8 % 10,7 % Yhteensä ,2 % 23,1 % Mäntsälän Vesi ,1 % 7,7 % Yhteensä ,1 % 22,9 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,3 % 26,4 % Vuodesta 2010 alkaen hallintopalveluihin kuuluivat yleishallinto, maaseututoimi ja maankäyttöpalvelut. Vuonna 2010 ruokailupalvelut siirrettiin hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspal Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 20

24 5. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Mäntsälän käyttötalouden toimintakulut kasvoivat huomattavan paljon, kaikkiaan 9,2 milj. euroa tilikaudella 2011 ja olivat 114 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 8,8 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 3,4 milj. euroa (7,6 %) 48,0 milj. euroon. Toimintakulut ylittivät budjetoidun talousarvion 2,6 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat merkittävästi Mustijoen perusturvassa mm. erikoissairaanhoidossa, hoito ja hoivapalveluissa ja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Perusturvapalvelut toimialan ulkoiset bruttokulut kasvoivat 7 milj. euroa (10,3 %) ja nettokulut 5 milj. euroa (10 %). Toimintakate kasvoi tilikaudella 5,3 milj. euroa (6,6 %) 84,4 milj. euroon ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja 6,3 milj. euroa (7,9 %) 86,3 milj. euroon. Toimintakate asukasta kohden nousi euroon (5,8 %) ja ilman myyntivoittoja euroon (7,1 %). Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 1,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän yht. 1,9 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 2,5 miljoonaa (4 %) ja valtionosuudet säilyivät edellisvuoden tasolla. Koko verorahoitus kasvoi ainoastaan 2,5 milj. euroa eli 2,8 prosenttia. Käyttötalouden liikkumavara heikkeni merkittävästi, kun toimintakatteen muutos ylitti verorahoituksen kasvun 2,8 milj. euroa ja ilman myyntivoittoja 3,8 milj. euroa. Vuosikate supistui 7,9 milj. euroon ja 392 euroon per asukas (vrt. 2010; 547 euroa). Tilikauden tulos toteutui talousarvion mukaan ja oli 3,9 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämää kirjattiin tilikaudelta 4 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan ylijäämä 4,2 milj. euroa ja Mäntsälän Veden alijäämä 0,2 milj. euroa. Investointimenot brutto 12 milj. euroa jäivät 1,9 milj. euroa alle talousarvion, mutta pysyivät edelleen varsin korkealla tasolla. Tilikauden lopussa kunnan velkamäärä oli 45,3 milj. euroa sekä rahavarat ja sijoitukset 0,08 milj. euroa. Kunnan velkamäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli asukasta kohden euroa. Kunnan omavelkaiset takausvastuut kasvoivat 43,4 milj. euroon. Valtuusto myönsi tilikaudella 18,6 milj. euron omavelkaisen takaukset omille tytäryhtiöille. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:lle myönnettiin 5,5 milj. euron, Mäntsälän Sähkö Oy:lle 10 milj. euron ja Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalolle 3,1 milj. euron omavelkaiset takaukset. Sääksjärven ja Suonen vesiosuuskunnille myönnettiin yht. 1,4 milj. euron takaukset. Vesiosuuskunnille annetut takaukset olivat vuoden lopussa yht. 7,9 milj. euroa. Mäntsälän kunnan velkamäärä ja takausvastuut tilikauden lopussa olivat yhteensä 88,7 miljoonaa euroa, lisäys edellisvuoteen 16,5 milj. euroa. Tilikauden 2011 päättymisen jälkeen määrärahaylityksiä kirjattiin kaikkiaan 4 milj. euroa, josta mm. käyttötalouteen 1,9 milj. euroa ja investointeihin 1,4 milj. euroa sekä verokertymän alentamiseen 0,5 milj. euroa. Valtuusto on käsitellyt teknisen toimialan 1,96 milj. euron määrärahaylitykset kokouksessa 12 sekä käsittelee loput 2 milj. euroa kokouksessa. Valtuusto hyväksyi vuonna 2007 kunnan talouden tasapainottamissopimuksen, jonka täytäntöönpano jatkuu valtuustokauden Kunnan säästötavoitteiksi asetettiin vuosille: 2007; 0,3 milj., 2008: 1,9 milj., 2009: 1,1 milj., 2010; 0,5 milj. ja 2011; 0,4 milj. euroa, yht. 4,2 milj. euroa. Investoinnit saavat viiden seuraavan vuoden aikana olla enintään 40 milj. euroa ja vuositasolla keskimäärin 8 10 milj. euroa. Kunnan velkaantumisen hallinta ja talouden pitkäntähtäyksen tasapaino ovat edelleen kunnan 21

25 tulevaisuuden tärkeimpiä strategisia tavoitteita, joihin myös kunta- ja palvelurakenneuupalvelurakenneuudistuksen yhteydessä joudutaan paneutumaan. Kunnan investointien ja pääomamenojen tulorahoitus - % heikkenivät edellisvuodesta 78 %:iin ja 52,4 %:iin. Omavaraisuusaste säilyi edellisvuoden tasolla 53,9 %:ssa ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi hivenen 52,3 %:iin. Omavaraisuusasteen sekä velkaantuneisuuden tunnusluvut ylittävät kriisikuntamittariston raja-arvot. Mäntsälän kunnan talous tiukkenee vuonna 2012 enemmän kuin mitä talousarviossa ennakoidaan, koska toimintakulut kasvoivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä ennakoitua enemmän perusturva- ja teknisissä palveluissa. Käyttötalouden liikkumavara supistuu, kun vuosikate 5,7 milj. euroa (283 euroa per asukas) jäänee arvioitua pienemmäksi ja kunnan lainakanta kasvaa arvioitua enemmän Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 73 :n ( /517) 4. kohdan mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tähän liittyen on kirjanpitolautakunta ohjeistanut yleisohjeella, että kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta toteutuu käytännössä kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella ja valvonnasta vastaa kunnan toimialajohto. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan kohde-alueet. Jos puutteita on havaittu, tulee niistä tehdä selkoa ja laatia esitys puutteiden korjaamiseksi. Sisäinen valvonta on Mäntsälän voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa ( ) määritelty tilivelvollisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväksi. He vastaavat oman alueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Säännösten ja määräysten noudattaminen Kunnan on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä, toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, useat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri erityislait ja viranomaisohjeet. Edellisten lisäksi kunnan toimintaa ohjaavat hallintosääntö sekä muut toimintaohjeet. Eri viran- ja toimenhaltijoiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Uusi hallintosääntö otettiin käyttöön lukien ja uudet toimialasäännöt asteittain syksyn 2011 aikana. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelma yhteiskunnan kriisinsietokyvyn varalle tehtäviä ennakkovalmisteluja varten on hyväksytty kunnanhallituksessa ja siihen liittyvä kriisiviestintäsuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa ja päivitystä tehdään parhaillaan. Mäntsälän ja Pornaisten valmiussuunnitelmat sovitetaan yhteen uudessa versiossa. Uuden valmiussuunnitelman päivitystyötä on tehty Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen koordinoimassa yhteistyössä Kuuma kuntien kanssa syksystä 2009 alkaen. Sivistys-toimen ja teknisen toimen valmiussuunnitelmia valmistellaan myös Kuuma yhteistyönä. Keskushallinnon valmiussuunnittelu aloitetaan kevään 2012 aikana Kuuma yhteistyönä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. 22

26 Opetustoimessa on kouluille päivitetty vuoden 2011 aikana uudet turvallisuussuunnitelturvallisuussuunnitelmat. Mäntsälän Vedellä on varautumissuunnitelma erityistilanteita varten sekä valmiussuunnitelma. Varautumissuunnitelmassa annetaan toimintaohjeet mahdollisia normaaliajan erityistilanteita varten ja valmiussuunnitelmassa annettaan toimintaohjeet poikkeusajan tilanteita varten. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen valvonta kuuluu toimielinten tilivelvollisten viranhaltijoiden tehtäviin. Talousraportoinnissa on päivittäiskäytössä Fakta Web raportointi, johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Lautakuntia on ohjeistettu talousarviossa että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa siten, että talousarvion toteutumista tulee seurata oman hallinnonalan osalta raportoinnilla. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta laatimalla tilinpäätösennuste huhtikuun ja elokuun osa-vuosikatsauksissa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä, kuitenkin viimeistään tilikauden loppuun mennessä. Suuri haaste valtuuston myöntämissä määrärahoissa pysymisessä on, että talousarvion suurilta tulosalueilta puuttuvat tarkat, mitattavissa olevat suorite- ja tunnusluvut, joiden perusteella talousarvio ja yksityiskohtainen käyttösuunnitelma laaditaan ja seuranta hoidetaan. Mustijoen perusturva on ottanut käyttöön Kuntamaisema - työkalun vuosina ja loput toimialat ottavat mallin käyttöön vuoden 2013 talousarviovalmistelussa. Tavoitteena on prosessoida ja tuotteistaa palvelut kustannuslaskentaa hyödyntämällä. Talouden raportointia yhdenmukaistetaan palveluiden ja taloudellisuutta ja vaikuttavuutta paremmin palvelevaksi. Vuoden 2011 tilinpäätökseen syntyi määrärahaylityksiä 4 milj. euroa, josta käyttötalouteen 1,9 milj. euroa (2 %). Tilikauden aikana valtuusto vähensi tulosalueilta määrä-rahoja netto euroa. Poikkeama käyttötalouden alkuperäisen ja muutetun talousarvion toimintakatteen välillä lopulliseen tilinpäätökseen oli säästöä 0,6 milj. euroa ja 0,02 milj. euroa (0,7 % ja 0,03 %). Riskienhallinnan järjestäminen Syksyllä 2009 kunnan tilintarkastaja Juha Tuohimäki/Sari Korento/Oy Audiator Ab suoritti riskikartoituksen, jossa johtaville viranhaltijoille tehdyn kyselyn perusteella arvioitiin kokonaisriskejä. Riskikartoituksen perusteella riskit asetettiin seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit 2) henkilöriskit 3) ydin- ja tukitoimintojen riskit 4) johtamisjärjestelmän riskit 5) omaisuusriskit Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit koettiin suurimmiksi. Muiden välillä ei ollut suuria eroja ja riskit vaihtelivat toimialoittain. Pitkän tähtäyksen suunnittelu koettiin riskiksi kuntastrategian jalkauttamatta jäämisen vuoksi. Väestönkasvun ja kuntatalouden tasapainottaminen koettiin myös riskiksi. Perusturvassa koettiin määrärahojen realistisuus erityisen suureksi riskiksi. Toiminnan ja talouden raportointi ja toteutumisen 23

27 reaaliaikainen seuraaminen koettiin riskiksi talousjärjestelmän tuottaman tiedon riittäriittämättömyyden vuoksi. Hyvän hallintotavan puutteista nousi esille että kaikkia johtosääntöjä ja sisäisen valvonnan ohjeita ei tunneta kaikilta osin riittävästi. Hallintosääntö ja toimialasäännöt uusittiin vuonna Tähän kokonaisuuteen liittyy myös sisäisen valvonnan ohjeen ( ) uudistaminen. Mäntsälän kunnalla ei ole käytössä systemaattista kokonaisvaltaista riskien tunnistamisen arviointijärjestelmää työsuojelua ja koulujen turvallisuussuunnittelua lukuun ottamatta, joilla tunnistetaan toimintaan, investointeihin, rahoitukseen, vahinkoihin, tieto-turvaan jne. liittyviä riskejä. Kunnan vakuutusturvaa seurataan vuosittain vahinkotapahtumien, vakuutusmaksujen ja omavastuuosuuksien osalta. Vahinkokehitys on ollut suhteellisen stabiili ja kustannuskehitys vakaa. Mäntsälän Vesi liikelaitoksella talousveden laadun ja jätevesien käsittelyssä on systemaattinen järjestelmä varmistua laitosten ja verkostojen toiminnasta. Verkostoja ja laitoksia tutkitaan tarkkailuohjelman ja valvontatutkimusohjelman edellyttämällä tavalla. Lisäksi laitoksella on varallaolojärjestelmä, jonka avulla voidaan mahdolliset huoltotyöt käynnistää välittömästi vian sattuessa. Erityistilanteiden vedenjakelun varmistamiseksi laitokselle on hankittu liikuteltava vesisäiliö. Päävedenottamon sähkökatkosten turvallisuutta parannettiin hankkimalla oma varavoimakone vuonna 2011, jotta sähkökatkosten aikana voidaan päävedenottamo pitää käytössä. Kunnan tilintarkastaja on kertomusvuonna tarkastanut mm. kotihoidon laskutuksen teknisen toimen myöntämät avustukset yksityisteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen sekä avustukset vesiosuuskuntien investointeihin maankäyttösopimusten valvonnan Enroosin koulun rakennusurakan loppuunsaattamisen Puutteita tai riskejä tiedostetaan seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa: kunnan tietoturvapolitiikka- ja tietoturvaohjeistus sekä henkilörekisterit ja niiden ylläpito. Kuuma yhteistyönä (KPMG) kuntaan on tehty AD-tietoturvaauditointi, jossa on esitetty tarkastushavaintoja ja toimenpidesuosituksia kunnan tietoturvallisuuden parantamiseksi. Kunnassa on päivitetty uudet tietoturvaturvallisuusohjeet tietojärjestelmien käyttäjille (kh ). palvelukeskusten eri tehtävä- ja toimialoilla tulee panostaa prosessikuvauksiin ja niiden dokumentointiin osana palvelujen kehittämistä ja tuottavuuden parantamista Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittaville hankinnoille on kunnanhallitus hyväksynyt/päivittänyt uudet Kuuma kuntien pienhankintaohjeet Hankintaohjeistusta päivitetään vuoden 2012 alussa. Sopimustoiminta Kunnan sopimushallinta ja -seuranta on kunkin palvelukeskuksen vastuulla. Sopimusten seuranta hoidetaan Dynastia asiakirjahallinto-ohjelmalla. Käyttöönotto toteutettiin kertomusvuonna skannaamalla mm. vanhoja sopimuksia järjestelmään. Ohjelma mahdollistaa palvelukeskuksittain reaaliaikaisen sopimusseurannan ja vastuutuksen. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin tulee lisätä näitä menettelytapoja kuvaava ohjeistus. 24