Tilinpäätös Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta 1

2 Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntastrategia Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Kunnallistalouden kehitys Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnan henkilöstö Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous Hallintopalvelut / Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Sivistyspalvelut / Sivistyslautakunta Tekniset palvelut / Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investoinnit Rahoitusosan toteutuminen

3 9.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonsernin tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Eriytetyt tilinpäätökset Mäntsälän vesi- liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristökulut ja tuotot Henkilöstä koskevat liitetiedot Liikelaitos kunnan kirjanpidossa, talousarviossa ja tilinpäätöksessä Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositelajit Allekirjoitukset

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Mäntsälän väestö kasvoi vuonna 2013 vain 0,3 % (52 henkeä) asukkaaseen. Väestömuutos perustui puhtaasti syntyvyyteen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2010 seurantatiedon mukaan 61,4 %:iin ja Kuuma alueella keskimäärin 63,4 %:iin. Kansantalouden heikentynyt suhdannetilanne heijastui koko maan työllisyyskehitykseen työttömyyden noustessa koko maassa keskimäärin x,xx %:iin. Mäntsälässä työttömyys kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä 5,6 prosenttiin ja Uudellamaalla 1,9 % 8,7 prosenttiin. Mäntsälän kunnassa on panostettu pitkäjänteisesti kilpailukyvyn ja elinkeinotoimen kehittäminen, joissa tehtävissä onnistuimme varsin hyvin datakeskus Yandex Oy:n sijoittuessa Mäntsälään. Kunta panosti maapolitiikkaan ja seutuyhteistyöhön Kuuma alueella sekä Helsingin seudulla. Palveluiden osalta kehitimme palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Valtuuston edellisvuonna tekemä merkittävä päätös kuntakonsernin sisäisestä rakennejärjestelystä Mäntsälän Kuntayhtiöt -holdingyhtiön aloittamisesta odottaa edelleen täytäntöönpanoa. Mäntsälän taloudessa voitiin tilapäisesti "hengähtää", kun kunnan toimintakulut kasvoivat edellisvuosia vähemmän 4,4 milj. euroa, 3,7 %. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menokasvu hidastui ja verotulot kasvoivat poikkeuksellisen paljon, 7 milj. euroa mm. tilapäistekijöiden ansiosta. Kunnan investoinnit olivat 13,9 milj. euroa, josta mm. Koillis Mäntsälän koulun rakentaminen 2,4 milj. euroa, Nummisten koulun rakentaminen 4,7 milj. euroa, Hyvinvointineuvolan ja päiväkodin rakentaminen 2,1 milj. euroa ja erilaiset kunnallistekniset hankkeet 1,1 milj. euroa sekä Mäntsälän Veden investoinnit 1,2 milj. euroa. Vuosikate 9,2 milj. euroa saavutti kuntastrategiassa asetetun tavoitteen 451 euroa per asukas. Kunnan velkamäärä nousi 190 euroa euroon asukasta kohden kun suhteellinen velkaantuneisuus 57 % ja omavaraisuusaste 51 % pysyivät edellisvuoden tasolla. Vuonna 2014 Mäntsälässä jatketaan Keski-Uudenmaan kaupunkiselvityksen loppuraportin valmistelua, jonka tulee olla valmis kesäkuussa Kunnanvaltuusto antoi väliraportista lausunnon Tämän lisäksi annetaan lausunnot mm. sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista, valtionosuusuudistuksesta ja metropolihallinnosta. Keski-Uudenmaan selvitystyö jakautuu 8 eri alueeseen, joilla kaikille on nimetty omat työryhmät. Selvitystyön toteutuksesta vastaa kuntajohtajista koostuva johtoryhmä ja selvitystä ohjaa poliittisista päätöksentekijöistä muodostuva ohjausryhmä. Olennaista selvitystyön edetessä on kuulla kuntalaisia, yrityselämää ja muita sidosryhmiä aktiivisesti. Edellä mainituilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus kunnan tulevaisuuteen ja kuntalaisten asemaan. Kuntien kykyä palvelujen järjestämisessä heikentää Suomen teollisen rakennemuutoksen ohella lähivuosina työikäisen väestön supistuminen ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Kuntatalouden haasteet edellyttävät kaikilta kunnilta - yhdistyneinä tai erillisinä, jatkuvaa palveluverkkojen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on kuntarakenneuudistuksessa tavoitteena luoda uusi, nykyistä tehokkaampi palvelurakenne Keski-Uudellemaalle. Esitän kiitokset päätöksentekijöille, henkilökunnalle ja eri yhteistyötahoille työstä Mäntsälän ja sen asukkaiden hyväksi. Mäntsälässä Esko Kairesalo, kunnanjohtaja 4

5 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. 5

6 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa 6

7 Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen / yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: Väestönkasvutavoite MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? 7

8 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä työvoiman saanti vaikeutuu valtion toimenpiteet? tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskustaalueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. 8

9 Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: 9

10 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty 10

11 Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) 11

12 NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linja-autoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty 12

13 NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas) Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas) Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. 13

14 3. Yleinen taloudellinen kehitys 3.1. Kansantalous Maailmantalouden epävarmuus jatkui vuonna Elpymisestä on vastannut lähinnä Yhdysvallat, kun kehittyvät maat ovat olleet eriasteisissa vaikeuksissa. Riskinä maailmantalouden nousulle on alijäämäisten talouksien valuuttojen voimakas heikentyminen. Euroalueella kokonaistuotanto laski toista vuotta peräkkäin, nyt -0,4 %. Vähittäinen elpyminen alkoi loppuvuonna, mutta liiallinen velkaantuminen ja pankkisektorin heikkeneminen hidastavat kasvua. Rahoitusmarkkinoilla jako vahvoihin ja heikkoihin maihin hieman tasaantui. Euroalueen työttömyys saavutti huippunsa ja oli keskimäärin 12,1 %, kuluttajahinnat nousivat 1,4 % ja julkisen sektorin velka BKT:stä oli 95,6 %. Suomessa talous supistui jo toista vuotta peräkkäin. BKT laski -1,4 %. Kokonaistuotannon määrä laski vuoden 2010 alun tasolle. Vuoden 2014 kasvuennusteita on jouduttu alentamaan ja varsinasta kasvua odotetaan vasta vuodelle Tavaroiden ja palveluluiden viennin volyymi kasvoi 0,3 %. Tavaraviennissä näkyivät vielä Nokian vaikeudet. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi euroalueella mutta supistui valuutta-alueen ulkopuolisessa kaupassa. Vahva euro tuo haasteita ulkopuoliseen kauppaan myös jatkossa. Investoinnit romahtivat 4,6 prosenttia kun yksityiset investoinnit laskivat huomattavasti vaikka julkiset investoinnit kasvoivat huomattavasti. Yksityinen kulutus laski -0,8 %. Vaihtotase on ollut Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen kunnes vuosina kirjattiin 2,7 miljardin suuruiset alijäämät. Vuonna 2013 kirjattaneen Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan 1,6 miljardin alijäämä. Tavarakauppa kääntyi ylijäämäiseksi mutta palvelujen ulkomaankauppa vajosi pakkaselle. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, 0,1 % edellisvuotta alempi. Työllisyyden heikentymisen ja kokonaistuotannon heikentymisen vuoksi niiden näkymät ovat vaisut myös vuonna Uudet rakennusluvat vähenivät vuonna 2013 jyrkästi, mutta kääntyivät pieneen nousuun loppuvuonna. Työllisyysaste laski 67,3 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2013 kansallisella hintaindeksillä mitattuna 1,4 %. Asuntojen hinnat kallistuivat 1,6 prosenttia lähinnä pääkaupunkiseudun asuntojen kallistuessa. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 56,9 prosenttiin vuonna 2013 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2014 mennessä 60 prosenttiin, eikä käänny laskuun ilman useiden miljardien eurojen sopeutustoimia, Luvut ovat kansainvälisesti vertaillen vielä tyydyttäviä. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2 %. Kattava tulosopimus tuo vuosina vain pienet korotukset ja palkkakehitys pysyy lähivuosina vaatimattomana (Lähde: Nordea Markets, Talousnäkymät, maaliskuu 2014, Danske Bank suhdannekatsaus maaliskuu 2014) 14

15 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous parani huomattavasti vuonna Taustalla ovat toimintakulujen puolittuminen ja verotuksen kertaluontoisten erien tuloutukset kunnille. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate koheni 900 milj. euroa 2,7 mrd. euroon. Kuntien tilinpäätökset näyttävät ennakoitua paremmilta. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 %. Kuntien tulosparannuksen merkittävyyttä nostaa valtionosuuksien 800 milj. euron leikkaukset, kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän kasvu. Tulosta vahvisti kuntien toimintojen tehostaminen sekä henkilöstösäästöt. Syytä on huomioida, että vuoden 2012 vertailuluvut olivat heikoimmat sitten vuoden Toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3 prosenttia ja palkkamenot 2,2 prosenttia edellisvuodesta. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia (vrt. toimintakate; samoin Mäntsälä 3,4 %). Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 6,8 % ja valtionosuudet 2,9 %. Mäntsälässä vastaavasti verotulojen muutos oli 10,4 %. Kuntien verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikate parani kaikissa kuntakokoluokissa edellisvuodesta ja oli keskimäärin 371 euroa asukasta kohden. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä aleni 73:sta 36:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 371 euroa per asukas kattoi poistoista 99 %. Uudellamaalla vuosikate kasvoi 581 euroon per asukas Mäntsälässä 451 euroon per asukas. Kuntien bruttoinvestoinnit kasvoivat 717 euroon per asukas ja olivat Mäntsälässä 677 euroa. Kuntien lainakanta kasvoi 13 % edellisvuodesta. Vuoden 2013 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja Mäntsälässä euroa, jossa kasvua 190 euroa (7,3 %). Kuntaliitto ennakoi, että vuonna 2014 verotulojen kasvu 2,1 % jää alle toimintakulujen kasvun ja tulopohjan kasvu hidastuu merkittävästi. Paineet kuntien talouden sopeuttamiseen jatkuvat. 15

16 4. Oman talousalueen kehitys 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Lahti moottoritien ja Porvoo-Hyvinkää- valtateiden risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km², josta vettä on 15 km². Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki 59 km Riihimäki 45 km Lahti 44 km Porvoo 39 km Hyvinkää 26 km Järvenpää 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan Uudenmaan liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö) keskukseen Uudenmaan, Uudenmaan Helsinki ja Hämeen telealueisiin Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Tuusulan käräjäoikeuteen, maaoikeusasiat käsittelee Vantaan käräjäoikeus Helsingin hovi- ja hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoon Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon Uudenmaan hätäkeskusalueeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Etelä-Suomen sotilaslääniin, Itä-Uudenmaan aluetoimistoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon, Porvoon toimipisteeseen 16

17

18 Elinkeinorakenne Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2011 yhteensä 2,1 %. Vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus kasvoi 0,3 % ja vuonna 2011 pieneni 0,5 %. KUUMA- kuntien kehitys on ollut samansuuntainen. Vuosina työpaikat Mäntsälässä kasvoivat 33 työpaikalla. Muualla työssäkäyvien netto-osuus (pendeli) vastaavana aikana kasvoi 2,6 %. Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,8 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,2 G, H, I Kauppa,kuljetus ,0 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,9 Yhteensä ,0 Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,0 B, C, D, E Teollisuus ,9 F Rakentaminen ,0 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,5 Yhteensä ,0 Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 761 työpaikkaa 17 % Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 66,4 61,7 61,4 61,4 59,1 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 KUUMA-kunnat 64,6 63,8 63,4 63,9 63,2 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon 18

19 Työllisyys Vuoden 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 662, työttömyyden ollessa 6,6 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,6 % ja työttömien määrä 550. Vuoden keskimääräinen työttömyys nousi 0,6 %, 5,6 prosenttiin. Uudenmaan ELY- keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 8,7 %. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste vuoden lopussa oli x %. Mäntsälän kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan ELY- keskuksen alueeseen 19

20 4.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, niiden jaostot ja johtokunnat. Toimielin (jäsenmäärä) Kunnanvaltuusto (43) Kunnanhallitus (9) Tarkastuslautakunta (5) Keskusvaalilautakunta (5) Vaalilautakunnat (kussakin 5) Vaalitoimikunta (3) Maankäyttölautakunta (9) Perusturvalautakunta (12, joista 3 Pornaisten kunnasta) Sivistyslautakunta (11, joista 1 Pornaisista ja 1 Pukkilasta) Tekninen lautakunta (9) Mäntsälän Veden johtokunta (5) 20