Kuntien tulevaisuus Uusi Kunta 2017 Jyväskylä

Transkriptio

1 Kuntien tulevaisuus Uusi Kunta 2017 Jyväskylä Ari Kolehmainen Suomen Kuntaliitto

2 Näkökulmat 1. Miksi kuntahallintoa pitää uudistaa? Toimintaympäristö muuttuu 2. Mikä on kuntien asema tulevaisuudessa? Kunnat järjestäjistä ja tuottajista järjestäjiksi vai halutaanko myös järjestäminen siirtää kunnilta pois? 3. Kuntahallinto luottaa itseensä 4. Kuntahallinnon kehittämistavoitteet kiteytetään hallitusohjelmassa

3 1. Miksi kuntahallintoa pitää uudistaa? Toimintaympäristö muuttuu

4 Miksi kuntahallintoa pitää uudistaa Toimintaympäristön asettamia vaateita Julkisen talouden kestävyysvaje vuonna 2015 on 5,5 % bkt:stä. Lähes puolet kohdistuu kuntiin. o VM ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (tulot menot) on vuonna ,2 % BKT:sta eli noin 5,6 miljardia euroa. Julkisen talouden alijäämän BKT osuus ylittää tänä vuonna 3 prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU jäsenyyden aikana. Kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta. Palvelujen valinnan vapaus lisääntyy. Kuntien vaikea ennakoida. Kunnat ja alueet erilaistuvat. Yhteisöllisyys ja osallisuus muuttuvat. Demokratia ja itsehallinto murroksessa

5 Palvelutarve kasvaa; paine lisärahoitukseen kova kykeneekö kuntahallinto vastaamaan Suomi: väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0,

6 2,5 Tulo ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 0,5 0,0-0, * 10e 11e 12e 13e 14e -0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti

7 Sosiaali ja terveyspalvelut Kuntasektorin palveluksessa henkilöitä o siitä sote:n osuus Nettolisäystarve VATT:n mukaan vuoteen 2025 mennessä henkilöä soteen, Jos tuottavuuden kehitys entisellä uralla Kun ikärakennemuutoksen tarpeen kasvu otettu huomioon Työikäinen väestö vähenee :lla vuoteen 2030 mennessä soteen on demografisesti ja taloudellisesti mahdoton, valtionosuudet ja kunnallisvero eivät kasva. Tarvitaan uusia mallinnuksia, ratkaisujen kilpailuttamista ja innovaatioita sote palvelujärjestelmässä

8 2. Mikä on kuntien asema tulevaisuudessa? Kunnat järjestäjistä ja tuottajista järjestäjiksi vai halutaanko myös järjestäminen siirtää kunnilta pois?

9 Julkinen sektori kovien ulkoisten paineiden kohteena Markkinoiden avaamiseen painostaminen Kumppanuuden tuntuva vahvistaminen Suomen Yrittäjät EK EVA Kansalaisjärjestöt Palveluiden saavutettavuuden ja laadun vaatiminen Kansalaiset Sosiaaliturvarahastot Puolueet Paraksen uudelleen suuntaaminen Palkansaajajärjestöt Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen Työvoiman riittävyydestä huolehtiminen Tuottavuuden lisäämisen vaatiminen Tekes Valtio Sitra Tutkijat Innovaatioiden lisäämisen korostaminen Media Kunnat Toiminnan ja talouden kritisoiminen EU ja muut kv. toimijat Mm. kilpailuneutraliteetin vaatiminen Sosiaaliturvarahastoihin kuuluvat Kansaneläkelaitos, Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat, sairauskassat, lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus)

10 EK (yrittäjyysohjelma) Lainsäädäntö asettaa Suomessa vielä monenlaisia esteitä yksityisille palveluyrityksille, kuten työntekijöiden liian tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia ja erittäin jäykkiä palvelumitoituksia. Viimeistään palvelualojen paheneva työvoimapula pakottaa purkamaan lainsäädännön jäykkyydet. Kaikkien kuntien tulee laatia palvelustrategia. Siinä ne määrittelevät ennustettavasti ja avoimesti, mitkä palvelut ne tuottavat itse, mitkä palvelut tuotetaan yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa ja millä aikataululla palvelut avataan

11 Akava / (Palkansaajajärjestöt) Akavan hallitusohjelmatavoitteissa keskeiset kuntasektorin tavoitteet ovat: o Kuntien määrä vähennetään puoleen. o Kuntien ohjauksessa siirrytään valtakunnallisesti määriteltyyn laatuohjaukseen. o Siirrytään palveluhankinnoissa palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn. o Valtion tuottavuusohjelma keskeytetään. Nyt on korkea aika ottaa uusi ote kuntien ohjaukseen. Seuraavalla hallituskaudella tulee lisätä valtion taloudellista ohjausta kuntiin nähden kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Jotta kuntien palvelujen vähimmäislaajuus ja vähimmäislaatu voidaan jatkossa varmistaa valtakunnallisesti, informaatio ohjauksesta pitää siirtyä laatuohjaukseen. Laadun määrittelyn on oltava sitova

12 Valtio Valtiovarainministeriö (Kuntapolitiikan linja 41/2010): o Laatu ja muita suosituksia annettaessa tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja paikalliset tarpeet. Suositusten tarve ja taloudelliset vaikutukset tulee arvioida tarkoin. Suositukset tulee pitää suosituksen roolissa

13 Sitra Uusi terveydenhoidon rahoitus ja ohjausjärjestelmä Mallin rakenne Malli koostuu neljästä osasta ja kattaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vanhustenhoidon: 1) Kysyntä 2) Tarjonta 3) Rahoitus 4) Valvonta Asiakkaan vastuu omasta terveydestään Ja sen vastapainona Asiakkaan vapaus valita omien palvelujensa tuottaja Tilaaja erotetaan tuottajista Tuottajien välinen vapaa kilpailu annetuilla hinnoilla Tuottajien kannusteet asiakkaiden terveyden edistämiseen Järjestelmän kansallinen yksikanavainen verorahoitus Rahoituksen sitominen sairausriskiin eikä tuotettuihin palveluihin Kansalliseen tietojärjestelmään perustuva seuranta ja valvonta

14 Media Hesari : Terveydenhoito kokonaisremonttiin Suomen terveydenhoidon rakenteet natisevat. Asiantuntijat ja myös lähes kaikki poliitikot ovat yksimielisiä siitä, että nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä, perus ja erikoissairaanhoidon välinen kuilu sekä lääkäreiden työskenteleminen yhtä aikaa julkisen terveydenhoidon ja julkisin varoin tuetun yksityisen terveydenhoidon palveluksessa tuottavat ongelmia. Terveydenhoitojärjestelmän uudistus, jonka tavoitteena on suurin mahdollinen terveyshyöty, on yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä

15 Kansalaiset Palvelujen käyttäjät ovat selvästi tyytyväisempiä kunnallisten palvelujen hoitoon kuin ne, joilla ei ole omakohtaista käyttökokemusta. Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua melko/erittäin hyvin hoidettuna syksyllä %, N=13051; huomioitu myös eos vastaukset)

16 Kansalaiset Muutosvoimia kuntahallinnon kehityksessä verkkohaastattelun mukaan Mitkä sinä näet suurimpina kuntia muuttavina voimina vuoteen 2025 mennessä? Ilmaston- ja ympäristön muutos Vastausten määrä Palveluiden järjestäminen, väestörakenteen muutos ja talous ovat vastaajien mielessä useimmin, kun kysytään suurimpia kuntia muuttavia voimia vuoteen Merkittävimmiksi kuntia muuttaviksi voimiksi nähdään nimenomaan väestörakenteen muutos. o Väestö ikääntyy Lähes kaikkien kuntapalvelujen toteuttamisessa on paremmin otettava huomioon niiden saavutettavuus ja käyttökelpoisuus ikääntyvien kannalta. Tärkeys Lukuohje: sininen palkki kertoo vastausten määrän kussakin teemassa ja vihreä palkki tärkeyden vastausta

17 Markkinat ja kunta Kuntien ulkoiset hankinnat lisääntyvät strateginen valinta vai pakko vai molempia?

18 Palvelutarve kasvaa; ketkä tuottavat? Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja

19 3. Kuntahallinto luottaa itseensä kuntajärjestelmää kehitettävä kuntalaisten itsehallinnon edellytykset turvattava verorahoitukseen perustuvien hyvinvointipalvelujen järjestäminen säilytettävä kunnilla, palvelutuotannossa yhteistoiminta markkinoiden ja kolmannen sektorin kanssa kasvaa rahoitus turvattava kuntalaisten demokraattisia vaikutuskanavia kehitettävä valtio kuntasuhteen toimivuus varmistettava

20 Uusi Kunta 2017 ohjelman perustehtävä Perustehtävänä on o rakentaa yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Ohjelman tavoitteet ja keinot o Paras hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on rakenne ja toimintamallit seuraaville valtuustokausille o tuotetaan tarvittavaa tietoa 2010 luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön, esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010 luvulla yhdellä kuntamallilla o ytimessä on kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä o kunta valtiosuhteen edunvalvonnallinen tarkastelu o itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke o esiintuo kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan o vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Paras hankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.

21 Konkretisointi haetaan prosessin avulla Uusi Kunta 2017 valmistelun päävaiheet

22 Kuntakäsityksestä Toimintaympäristön muutoksista yhteinen käsitys ratkaisuista erilaisia käsityksiä Intressiryhmillä erilaisia kuntakäsityksiä Rinnakkaiset selvitykset ohjaavat keskustelua

23 Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. km² ruutujen % osuus km² ruutujen lkm koko maan maapintaalasta , ,8 Maan harvimmin asutuissa %-osuus Väestöntiheys/ Asukkaiden koko kunnissa km² asukastiheys lkm väestöstä on vain 0,2 as/km , , , , , , , , , ,9 Yhteensä , ,

24 Aluerakenne polarisoituu Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys (tutkimustuloksia) Oulun, Turun, Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän ympäristöt tulevat kehittymään ja kasvamaan varmimmin Turku, Helsinki ja Tampere eivät välttämättä vedä väkeä enää yhtälailla kuin aiemmin, mutta niiden ympäryskunnat sitäkin vahvemmin Oulu ja Jyväskylä jatkavat kasvuaan Vaasa ja Mustasaari sekä Kuopion alue tulevat kehittymään vahvemmin kuin muu Suomi Kasvualueiden ympäröimän muun Suomen väestön eikä asutun alueen kasvuakaan ole havaittavissa oikeastaan muualla kuin mainituissa kasvukeskuksissa, muutamia yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä on metropolin kehitys on tärkeä. Johanna Hätälä & Jarmo Rusanen Numero 1/2010, Nordia Tiedonantoja, KAKS

25 Rinnakkaisia kuntahallinnon tulevaisuuteen liittyviä kehittämisselvityksiä ( ), mm. Pääkaupunkiseudun selvitykset o Metropoliselvitys (VM/Tampereen yliopisto) o Helsinki Vantaa selvitys o Metropolin hyvinvointi (Antti Hautamäki ym.) Kainuun hallintokokeilun vakinaistaminen ja mahdollinen laajentaminen muualle maahan saakka Kaupunkiseuduilla keskustelua keskuskaupungin ja ympäröivien kuntien välillä sekä kuntaliitosten että erilaisten yhteistoimintaratkaisujen pohjalta jos ytalueista ja työssäkäyntialueista kuntarakenne 250 kuntaa Kunnat, jotka ovat siirtäneet sote tehtävät yhteistoiminta alueelle, etsivät uutta roolia identiteettikuntina Itä Suomen sairaanhoitopiirin perustamisselvitys (4 shp:iä mahdollisesti yhteen) Sosiaali ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusta pohditaan erikseen, mutta uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle sote kokeilulaki Erillisselvityksen muiden maiden käytännöistä, mm. o Pohjoismaiden kunnallishallintojärjestelmät

26 OECD:n Suomen hallinnon maa arviointi 2010 Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä Aluepohjainen kehittämismalli Keski ja Itä Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli

27 Iser (Itä Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke), 1/2 Tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevat linjaukset ovat edelleen avoinna, mutta niissä korostuvat sekä sosiaali ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton toteuttaminen Mahdollisuudet tehokkuuden /tuottavuuden parantamiseen eivät Itä Suomessa enää liity niinkään kuntayhtymien sisäisen toiminnan kehittämiseen, vaan enemmänkin kuntayhtymien välisen toiminnan kehittämiseen. Selvitystyön tarkoituksena on saada aikaan perustellut ehdotukset Itä Suomen sairaanhoitopiirin tai muun selvitystyön yhteydessä kuvattavan vastaavan organisaatio kokonaisuuden muodostamiseksi erikoissairaanhoidon/sosiaali ja terveydenhuollon erityispalvelujen (jäljempänä erityispalvelut) järjestämistä ja tuottamista varten. Järjestelyistä on saatavissa euromääräisiä rationointihyötyjä; kuntayhtymien nykyiset kustannukset ovat yhteenlaskettuna n. 660 milj. euroa. Tavoiteltavaa, että kustannustasoon saadaan 5 10 %:n aleneminen

28 Iser (Itä Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke), 2/2 Perusteluja (selvityshenkilöraportin mukaan) Toiminnallisia vaikutuksia (raportin mukaan), jos Iser muodostuu o Odotusajat lyhenevät, valintamahdollisuudet paranevat, palveluketjut tehostuvat mm. yhden ja saman potilasrekisterin antamin uusin mahdollisuuksin o Pienten, haavoittuvien yksiköiden tuki järjestyy saman katon alla o Erityisvastuualuetehtävien hoitaminen on sovittavissa saman organisaation puitteissa o Työnjako tehostuu ja siitä voidaan yhteisesti päättää o Osaamiskeskus ideologia tuottaa kullekin alueelle ja sen liikelaitokselle oman, kokonaisuuteen sovitetun roolinsa ja se merkitsee kunkin alueellisen liikelaitoksen toiminnan edellytysten turvaamista o Kaikki yhtymän liikelaitokset ovat yliopistollisen sairaanhoitopiirin yksiköitä, mikä merkitsee uusia etunäkökohtia mm. osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä o Laajaa väestöpohjaa edellyttävien ja kalliiden erityispalvelujen tuotanto tulee koko yhtymän päätöksenteon piiriin, ja ERVA yhteistyölle muodostuvat hallinnolliset edellytykset o Malli tarjoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja peruspalvelujen tukemiseen uusia mahdollisuuksia

29 Pohjoismainen kokemustieto avuksi? Kuntahallinnon murros kaikissa Pohjoismaissa Pohjoismaisten hyvinvointikuntien kehityksen piirteet toimivat perustana (Siv Sandberg) Kuntasektorin merkitys pohjoismaisen hyvinvointivaltion toteuttamisessa Julkisen palvelutuotantojärjestelmän uudistamisen keskeinen periaate Kuntarakenneuudistuksen periaate Pohjoismainen hyvinvointikunta Kasvava Yhtenäistävä (laajeneva, standardoiva) Kokoava/yhdistävä (suuremmat kunnat) Uusi pohjoismainen hyvinvointikunta Ennallaan/pienevä Monipuolistava/hajaantuva Kokoava/yhdistävä (suuremmat kunnat) Kuntien rooli hyvinvointipalveluissa Tuottaja Järjestäjä/maksaja Organisoinnin ja periaate Maantieteellinen fokus Hyvinvointikunnat Pohjoismaissa, keskinäinen vertailu Paikalliset ja kansalliset poliittiset priorisoinnit Koko maa, erityisesti fokus hajaasutusalueilla ja syrjäseuduilla Vahvistuva samankaltaisuus Kuntalaisten/asukkaiden tarpeet ja toiveet Suurempi keskittyminen suurempiin kaupunkiseutuihin Vahvistuva erilaisuus

30 Uusi Kunta 2017 kunnallisen itsehallinnon kriteerit

31 Kuntalain strategia Minkälaisia kunnallishallintoa varten kuntalakia rakennetaan? Annetaanko rakenteiden edelleen eriytyä joustavoittamalla kuntalakia? Säädetäänkö kuntalaissa jäsennellympiä vaihtoehtoisia rakenteita erityyppisille kunnille ja niiden yhteistyölle? Kari Prättälä

32 Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta: Perustaksi vahva peruskunta Ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto Verotusoikeus Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä Vastuu kunnan elinvoiman kehittämisestä

33 Kuntakäsitys Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? 1) Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2 ) Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3) Monimalli Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu?

34 4. Kuntahallinnon kehittämistavoitteet kiteytetään hallitusohjelmassa 2011 Haetaan vastausta kysymykseen: Millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä

35 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Kuntahallinnolla kokonaisvastuu hyvinvoinnista, vahva peruskunta lähtökohdaksi Varmistetaan kunnan kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä o Keskeistä on varmistaa se, että kaikkialla maassa on yhtenäiskunnan periaatteille rakentuva kuntahallinto, jossa päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema valtuusto ja jossa kunnalla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä. Verotusoikeus voi kunnallishallinnossa olla vain yhdellä tasolla. o Lähtökohdaksi vahva peruskunta, jota voidaan varioida paikallisten tekijöiden perusteella. Varmistetaan kuntapalvelujen rahoitus Määritellään kuntatalouden kehys

36 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Kuntalain kokonaisuudistus Tavoitteena, että hallitus antaa esityksen uudeksi kuntalaiksi siten, että uutta lakia sovelletaan viimeistään vuoden 2017 valtuustokauden alussa. Komitean työ tulee vaiheistaa siten, että osa uudistuksista on sovellettavissa nykyisen lainsäädännön muutoksina jo vuoden 2013 alkavan valtuustokauden alkaessa Kuntalain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien itsehallintoa ja luoda edellytyksiä kuntien johtamiselle yhtenä kokonaisuutena. Tämä ei onnistu, jollei lainsäädännössä ja muussa valtion ohjauksessa luovuta siilomaisesta ajattelutavasta. Kuntalain sääntelyalaa tulee laajentaa siten, että kuntalaissa säädetään kunnan hallinnon lisäksi myös eri toimintojen järjestämisen keskeisistä perusteista (esim. kunnan järjestämisvastuusta). Demokratia ja johtaminen keskiöön Kuntalain tulee vahvistaa kunnan johtamista konsernina ja kunnan omistajaohjaukselle kuntien yhtiöissä ja yhteistoimintaorganisaatioissa. Kuntalain uudistamisen yhteydessä on selvitettävä myös valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden ja muiden ryhmittymien toiminnan rahoitusmuodot. Tavoitteena on, että julkinen rahoitus perustuu lakiin ja on läpinäkyvää

37 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Kuntatalous terveelle pohjalle Asetetaan kuntatalouden kehys uusien tehtävien menolisäyksille. Valtio vastaa kehyksen ylittävistä kustannuksista Menokehykset otetaan osaksi peruspalveluohjelmaa. Ne sitovat myös valtion sektorisuunnitelmia Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kuntien veropohjaa Maksutuloilla saatava taloudelle liikkumavaraa Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tuottavuutta edistävään suuntaan Alueiden kilpailukykyä tuetaan

38 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Palveluja uudistetaan Tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, palvelukysyntää hillitään Sote järjestämislaki ohjaamaan kohti toiminnallista integraatiota, jossa kunnan järjestämisvastuu korostuu Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden määrittäminen lapsen edun mukaiseksi Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta annetaan kunnille. Kunnat vastaavat lasten ja nuorten esi ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Usean samantasoisen tutkinnon voi suorittaa vain poikkeustapauksessa, priorisoidaan oppilasvalinnassa perusopintonsa juuri päättäneitä Koulutuksen rahoituksen nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan ja kehitetään kustannustehokas ja paremmin ohjattava järjestelmä Selvitetään ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtäminen valtion vastuulle Koulutuksen taloustiede yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi

39 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Palveluja uudistetaan Selvitetään mahdollisuudet tehdä kunnallisista yhteispalvelupisteistä kanava kaikkiin julkisen hallinnon palveluihin Sähköistä itsepalvelua kehitetään ja laajennetaan Valtion resurssi ym. tarvittavaa tukea on suunnattava kaupunkiseutujen yhteistoiminnan kehittämiseen mm. metropolipolitiikalla ja aiesopimuksin. Aiesopimusmenettely tulee vakiinnuttaa metropolialuetta ja muita suurimpia kaupunkiseutuja koskevana menettelynä

40 Palveluja uudistetaan: Sosiaali ja terveyspalveluja koskevia täsmentäviä tavoitteita Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edut perustuvat toiminnan kytkeytymiseen paikallisdemokratian ja kunnallisen itsehallinnon kautta vahvasti paikallisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin. o Järjestämisen tulee toteutua siten, että sama taho vastaa paikallisdemokratiaan perustuvasta päätöksenteosta, rahoituksesta ja toiminnan ohjauksesta. Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen toiminnallisina integroituina kokonaisuuksina on kuntaperusteisen palvelujärjestelmän kiistaton etu. Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen edellä mainituista lähtökohdista toteutuu vahvan peruskunnan rakenteessa. Uudistumisessa on otettava huomioon 1990 luvun alun vaihtoehdottomassa tilanteessa tehdyt ratkaisut ja vältettävä sellaisia säästötoimenpiteitä, joiden voidaan olettaa aiheuttavan myöhemmin moninkertaisia kustannuksia. Vapaan hakeutumisoikeuden laajentuminen sosiaali ja terveyspalveluihin tulee asettamaan haasteita palvelujärjestelmälle. Se vaikuttaa optimaalisen palveluvarauksen ylläpitoon, toimintayksikkökohtaisen palvelukysynnän ennakoitavuuteen sekä hoitotakuun toteutumiseen niissä yksiköissä, johon valinta kohdistuu

41 Palveluja uudistetaan: Sosiaali ja terveyspalveluja koskevia täsmentäviä tavoitteita Palvelumarkkinoiden voidaan olettaa kasvavan toisaalta sekä yksityisen kysynnän että kuntien ja kuntayhtymien ulkoistuksien myötä. Sosiaali ja terveydenhuollon palvelumarkkinat toimivuus vaihtelee toiminnoittain ja alueittain. Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa tulee ottaa myös yksilöiden oman vastuun korostaminen ja kannustaa alan toimijoita käynnistämään laaja alaista kansallista priorisointikeskustelua

42 Palveluja uudistetaan: Opetus ja kulttuuripalveluja koskevia täsmentäviä tavoitteita Kuntarakenteen vahvistuessa kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta olisi selkeintä antaa kuntien tehtäväksi Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan, yhteistyötä tehden Järjestämislupakäytäntö tulisi poistaa kuntien lukiokoulutuksesta. Aikuiskoulutuksessa painopistettä siirretään selkeästi osaamiskapeikkojen poistamiseen moduloidulla koulutuksella On luotava henkilökohtainen CV portfolio, johon koulutuksen järjestäjä voi antaa todistuksen hankitusta osaamisesta Pystyttävä takaamaan peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka koko ikäluokalle tarkoituksenmukaisella tavalla maan kaikilla alueilla

43 Palveluja uudistetaan: Opetus ja kulttuuripalveluja koskevia täsmentäviä tavoitteita Tunnistetaan ylläpitäjämallin ongelmat kuntien näkökulmasta; jos peruskunnan talous on tiukalla, tervehdyttäminen tapahtuu peruskunnan toiminnassa. Nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luopuminen. Osana valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta selvitetään mahdollisuudet siirtyä kuntien menopohjan tasauksessa järjestelmään, jossa kunnan rahoitusosuus toisen asteen koulutuksen osalta määräytyy asukasta kohden lasketun euromäärän sijasta kunnan nuorisoikäluokan asukasmäärän ja tähän ikäluokkaan kuuluville lasketun asukaskokonaisuuden euromäärän perusteella

44 Muita hallitusohjelmatavoitteita 2011 Henkilöstön riittävyys turvataan Ilmastonmuutosta hillitään Kuntien ja markkinoiden yhteistyötä kehitetään Kuntien toimintaedellytyksiä osana kansainvälistä toimintaympäristöä tuetaan Käynnistetään työvoimapoliittinen vapaakuntakokeilu

45 Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Politiikkaohjelmia kehitettävä Politiikkaohjelmaehdotuksia o Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen tunnistaminen ja vaihtoehtoisten palvelumallien kehittäminen. Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa laaja alaisesti huomioon myös muut ikääntymisen haasteet kunnille; asuminen, liikkuminen ja yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä yhteisöllisyyteen liittyvät asiat. o Julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen o Maahanmuuton hallintaa auttava ohjelma o Vaikeasti työllistyvien ja toimeentulovaikeuksissa olevien ohjelma