KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS KANNONKOSKEN KUNTA Järvitie 1, Kunnanhallitus KANNONKOSKI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA Kaavahierarkia Kaavoitusprosessi MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Vaihemaakuntakaavat VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET Kivikon asemakaava Piispalan ja lähiympäristön kehittäminen Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavan sekä Kivijärven rantaosayleiskaavan numeeristaminen LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Kannonkosken keskustan yleiskaavan laadinta Kolmen rantaosayleiskaavan muutos ja ranta-asemakaavojen kumoaminen Keskustan asemakaavan laajennus, Koirakallion asemakaava TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Kirkonkylän osayleiskaava Kannonkosken kunnan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava Kivijärven rantaosayleiskaava Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan osittainen tarkistaminen Kirkonkylän ajantasa-asemakaavan numeeristaminen ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Kannen kuva: Kannonjärven kivisilta. 2(14)

3 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kannonkosken kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus PL 250, Jyväskylä puh Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä puh Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna p hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Maarit Autio maarit.autio@kannonkoski.fi Kunnaninsinööri vs. Mirja Hurskainen mirja.hurskainen@kannonkoski.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarveratkaisujen sekä poikkeamispäätösten valmistelu: Rakennustarkastaja Jukka Tuohimaa jukka.tuohimaa@viitasaari.fi 3(14)

4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alueja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen ranta-alueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. ranta-asemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(14)

5 Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus kaavaehdotus nähtäville MRL 65, MRA 27 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kaavan voimaantulo MRL 93 Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY - keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla ( sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kannonkosken kunnanvirastossa, osoitteessa: Järvitie 1, Kannonkoski sekä internetissä 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman osana Keski-Suomen strategiaa Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntastrategia perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. 5(14)

6 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisalueet ovat 1) aluerakenne, liikenne ja ympäristö; 2) biotalous; 3) digitalous; 4) osaamistalous; 5) hyvinvointipalvelut. Keski-Suomen maakuntaohjelma löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Kannonkoskelle on osoitettu mm. taajamatoimintojen alue (A) ja puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk). Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Vireilletulovaiheessa nähtäville asetettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (14)

7 4.5 Vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä pohjaveden saanti. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski- Suomen liitto on valittanut päätöksestä. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Kaavatyöhön sisältyy myös virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Neljäs vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet -sivuilta osoitteesta 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Kivikon asemakaava Kivikon alueelle on käynnistetty asemakaavan laatiminen, joka koskee tilaa Mannilanlahti ( ) sekä tilan ranta-alueella olevaa vesijättöä (Kivikko ). Suunnittelualue sijaitsee Syväjärven rannalla Mannilanlahdella. Etäisyys linnuntietä Kannonkosken keskustasta on vajaat kolme kilometriä ja tiestöä pitkin noin kuusi kilometriä. Kivikossa on aiemmin toiminut vanhainkoti, jonka takia voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Noin kahdeksan hehtaarin kokoinen suunnittelualue on kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa. Alueelle on suunniteltu vakituista ja loma-asumista, rantasaunaa, uimarantaa ja venevalkamaa. Kivikon asemakaava sekä maankäyttösopimuspohja laaditaan aluearkkitehtityönä. 7(14)

8 Kaavahankkeen vaiheet: Käynnistämispäätös hyväksytty kunnanhallituksessa Vireilletulo kuulutettu , osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä Alueesta on laadittu alustavia luonnosvaihtoehtoja kunnan ja maanomistajan kommentoitavaksi. Kaavaluonnos oli valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä Kaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2015 aikana. Kaavaprosessi edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. Kuvassa Kivikon yleispiirteinen rajaus Suunnittelualue Kuvassa ote asemakaavaehdotuksesta 8(14)

9 5.2 Piispalan ja lähiympäristön kehittäminen Piispalan alueelle (1.) on alustavasti suunniteltu asemakaavan laatimista. Lisäksi lähialuetta (2.) on myös tarkoitus kehittää kyläyleiskaavalla tai osin asemakaavalla. Tarkkaa kaavarajausta ja kaavatyyppiä ei ole vielä päätetty kunnanhallituksessa. Kannonkosken kunnan omistamalla alueella toimii Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus, joka on kunnan omistama liikelaitos. Asemakaavasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman joustava ja sen tavoitteena on mahdollistaa alueen lisärakentaminen ja laajentuminen. Piispalan alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava, jonka mukaiset aluevaraukset eivät palvele alueen kehittymistä. Ennen hankkeen käynnistämistä kaavoitustyöstä käydään neuvotteluja. Alustavalle suunnittelualueelle laadittiin pohjakartta vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Helmikuussa 2015 järjestettiin ideailta, johon kutsuttiin koolle alueen maanomistajia keskustelemaan omista tavoitteistaan hankkeeseen liittyen. Alueen maanomistajien toiveita on kyselty ennakkokuulemisella keväällä Kaavahankkeen vaiheet: Hankeneuvottelu pidetty Alueelle on laadittu asemakaavoituksen tarpeisiin riittävä pohjakartta loppuvuodesta 2014 Suunnittelutilaisuus maanomistajille ja päättäjille Piispalassa Maanomistajien ennakkokuuleminen on järjestetty helmi- maaliskuussa 2015 Kuva 2. Alustava aluerajaus Piispalan kaavoitettavasta alueesta. 9(14)

10 5.3 Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavan sekä Kivijärven rantaosayleiskaavan numeeristaminen Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Arkkitehti Risto Vuolle-Apialan laatima rantaosayleiskaava on saatavissa vain paperiversiona ja siten aineiston numeeristaminen on ajankohtaista. Numeeristamistyö on aloitettu kesällä 2012 ja se on valmistunut vuoden 2013 aikana. Työ on tehty aluearkkitehtityönä. Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa Myös Kivijärven rantaosayleiskaava on Risto Vuolle-Apialan laatima. Kaavakartta on tarkoitus laatia numeeriseen muotoon. Molemmissa hankkeissa pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen sähköisiä maastotietokanta-aineistoja. Kuva 3. Ote Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavasta Syväjärven alueelta. Kuva 4. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta Piispalan alueelta. 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Kannonkosken keskustan yleiskaavan laadinta Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia Kannonkosken kirkonkylän yleiskaava vuonna 1987 laaditun oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan tilalle. Yleiskaavassa kirkonkylän maankäytön suunnittelun päälinjat voidaan määrittää tulevaisuutta varten. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkasteltaisiin mm. keskustan laajentamissuuntia, uusien pientaloalueiden sijoittumista, muuttotappion vaikutuksia maankäyttöön, teollisuusalueiden tarpeita jne. Kaavahankkeen aloittamisesta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty kunnanhallituksessa. 10(14)

11 6.2 Kolmen rantaosayleiskaavan muutos ja ranta-asemakaavojen kumoaminen Kannonkosken kuntaan on laadittu rantaosayleiskaavat koko kunnan vesistöjen alueelle. Kannonkosken kunnan alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava (v. 1994), Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava (v. 1999) sekä Eteläosan vesistöjen rantaosayleiskaava (v. 2006). Kaikkien rantaosayleiskaavojen alueelle on vuosien varrella myönnetty poikkeamislupia (siirtoja, käyttötarkoituksen muutoksia), joiden osalta yleiskaavat on tärkeää päivittää ajantasalle. Rantaosayleiskaavojen alueella on joitakin sellaisia ranta-asemakaavoja, joiden alueelle on toteutunut vakituista asutusta ja tästä syystä ranta-asemakaava ei enää ole oikea kaavamuoto alueella. Rantayleiskaavojen alueella on myös sellaisia ranta-asemakaavoja, joiden tonttikohtainen rakennusoikeus on vähäinen ja alueelle laadittu rantaosayleiskaava mahdollistaisi enemmän rakennusoikeutta. Näiden ranta-asema-kaavojen kumoaminen olisi hyödyllistä, jotta rantaosayleiskaava saataisiin voimaan alueille. Pääasiassa yksityisten laatimien ranta-asemakaavojen muuttaminen ja kumoaminen kuuluu maanomistajan vastuulle. Kannonkosken kunta voi kuitenkin käynnistää tarvittaessa kunnan omien ranta-asemakaavojen kumoamisen. Kaavahankkeiden aloittamisesta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty kunnanhallituksessa. 6.3 Keskustan asemakaavan laajennus, Koirakallion asemakaava Kannonkosken keskustan asemakaavan laajentamisesta seurakunnan omistaman Ojalan tilan alueelle on neuvoteltu. Noin 18,6 hehtaarin kokoiselle alueelle olisi tavoitteena muodostaa uusia houkuttelevia pientalotontteja. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu neuvotteluiden pohjaksi, mutta kaavahankkeen käynnistämistä ei ole vielä päätetty kunnanhallituksessa. Alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä (MU). Kuva 5. Suunnittelualue rasterilla merkittynä. Kuva 6. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. 11(14)

12 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kirkonkylän osayleiskaava Kannonkosken kirkonkylän alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna 1987 oikeusvaikutuksettomana. Kaava on laadittu Jyväskylän maanmittaustoimiston kaavoitusyksikössä. 7.2 Kannonkosken kunnan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava Kannonkosken kunnan eteläosan vesistöjen rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se tuli lainvoimaiseksi v Kaavalla muodostui uusia ja vanhoja rantarakennuspaikkoja yhteensä 636 kpl. Alueen suurin järvi on Kannonjärvi. Kaava laadittiin aluearkkitehtityönä yhteistyössä Risto Vuolle-Apialan kanssa. Kuva 7. Karttalehtijaossa näkyy rantaosayleiskaavaan kuuluvat vesistöt. 7.3 Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Kaavan on laatinut arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. Kaava on muutettu numeeriseen muotoon. 7.4 Kivijärven rantaosayleiskaava Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa Myös Kivijärven rantaosayleiskaava on Risto Vuolle-Apialan laatima. Kaavan numeeristaminen aloitettu. 12(14)

13 7.5 Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan osittainen tarkistaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhojen asemakaavojen uudistamiseksi. Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan useita kohteita koskeva osatarkistus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja hyväksymispäätös tuli lainvoimaiseksi Asemakaavamuutokset laati FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylästä. 7.6 Kirkonkylän ajantasa-asemakaavan numeeristaminen Kannonkosken kirkonkylän numeerinen asemakaava on saatu valmiiksi Työn toteutti Airix Ympäristö Tampereelta. Numeeristettu ajantasakaava toimii teknisenä apukarttana, eikä se korvaa voimassa olevaa kirkonkylän asemakaavaa. Kuva 8. Kannonkosken ajantasa-asemakaava 13(14)

14 8 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 edellyttää, että asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Alla olevalla kartalla on esitetty Kannonkosken kirkonkylän asemakaavat vuosikymmenittäin. muu väri Kannonkosken kirkonkylän asemakaavoista suurin osa on 13 vuotta vanhoja, mutta tästä huolimatta Kannonkosken kirkonkylän asemakaava ei sisällä vanhentuneita asemakaavaalueita. MRL:n 60 :n 1 momentissa säädetään, että kunnan tulee seurata asemakaavajoen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Saman pykälän 2 momentissa on erityissäännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Erityinen menettely koskee sellaisia asemakaavoja, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja jotka ovat edelleen merkittävältä osalta toteutumatta. Tällaisen asemakaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaava ajanmukaisuuden. Arviointi ei ole kuitenkaan tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuus on arvioitu vuonna (14)