Keuruun kaupunki kaavoituspalvelut. Kaavoituskatsaus 2011

Transkriptio

1 Keuruun kaupunki kaavoituspalvelut Kaavoituskatsaus 2011

2 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on informoida kuntalaisia ja saada heidät osallistumaan kaavoitukseen. Kaavoituskatsauksessa kuvataan kaavoitusprosessin eteneminen sekä osallistumismahdollisuudet kaavan laadinnan eri vaiheissa (kaavio). Katsauksessa kuvataan lyhyesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista kaavajärjestelmää (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) sekä selostetaan kunkin kaavatason kohdalla vireillä olevat kaavahankkeet sekä tiedossa olevat vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavahankkeet on jaoteltu kaavoituskatsauksessa seuraavasti: Maakuntakaava Yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Hyväksytyt yleiskaavat Asemakaavat Vireillä olevat asemakaavat Hyväksytyt asemakaavat Ranta-asemakaavat Vireillä olevat ranta-asemakaavat Hyväksytyt ranta-asemakaavat Varsinaiseen kaavajärjestelmään kuulumattomana, mutta sitä täydentävänä MRL sisältää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä tavoitteista päättää valtioneuvosto ja ne tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa (maakuntakaavassa) ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja päätös on tullut voimaan Kuva 1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (Ympäristöhallinto) 1

3 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoitus vaihemaakuntakaava (JÄTKÄ) vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava YLEISKAAVA Vireillä olevat yleiskaavat...6 Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaava...6 Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava...6 Liukko-Häkkisen osayleiskaavan muutos Palojärven tilalla...7 Valtatie 18 ja seututie 621 osayleiskaava ns. Multian oikaisu ASEMAKAAVA Vireillä olevat asemakaavat...8 Otavan alue (valituksen alainen osa) (1)...8 Kortteli 97, osa kortteleista 72 ja 96 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne- ja virkistysalueita (S- Marketin alue ja ympäristö) (2)...8 Osa korttelista 72 sekä siihen liittyvä virkistysalue (Loilonharju) (3)...8 Ketvelniemen asuntoalueen asemakaavan muutos (4)...9 Tervan alueen asemakaavan muutos (5)...9 Terva pohjoinen (6)... 9 Varissaaren länsiosan asemakaava Hyväksytyt asemakaavat vuonna Osa korttelista 138, tontit 2 ja 5 (Lapinmäen alue) (7)...9 Otavan alue (pois lukien valituksen alainen osa) (8)...10 Ranta-Keuruun asemakaava (9)...10 Korttelin 76 (osa) asemakaavanmuutos (Koikkalaisen alue) (10)...10 Kamanan alue ympäristöineen (11) Vireillä olevat ranta-asemakaavat...10 Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi)...10 Leinolan ranta-asemakaavan muutos (Keurusselkä) Hyväksytyt ranta-asemakaavat vuonna Hiekkarannan ranta-asemakaava...11 Palosaaren ranta-asemakaava LISÄTIEDOT LIITEKARTAT

4 2 K AAV O I TU SPROSESSI J A OS AL L ISTU MINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 kirjasen mukaan tarkistettuna voimaan tulleen muutoksen mukaiseksi: Keuruulla kaavat (yleiskaava ja asemakaava) tulevat vireille kaupungin omasta tai maanomistajan aloitteesta. Päätöksen kaavahankkeen valmisteluun ryhtymisestä tekee kaupunginhallitus. Keuruulla kaavat valmistellaan kaupunginhallituksen johdolla kaavoituspalveluissa. Alueelle, jolle yleiskaavan tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, voi kaupunginhallitus antaa rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Kaavan laatimispäätöksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä tärkeitä vaiheita ovat vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointi- 3

5 suunnitelman laatiminen ja sen tiedoksi saattaminen osallisille sekä tarvittaessa viranomaisneuvottelu ja niiden jälkeen kaavan varsinainen valmisteluvaihe ja ehdotuksen laatiminen. Kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi, se pannaan julkisesti nähtäville sekä pyydetään ehdotuksesta tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan tai siihen rajoittuvat alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutusmenettely kaavaa valmisteltaessa riippuu kaavan laajuudesta ja siitä, onko kysymyksessä asema- vai yleiskaava. Näin ollen valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettely/kuuleminen määritellään kunkin hankkeen osalta erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan valmistelun aloittamisesta (vireille tulosta), nähtävillä olosta ja hyväksymisestä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Tiedottamisella varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunginhallitus). Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen (Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen). 3 M AAK U N TAK AAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton web-sivustolta osoitteesta: Kuva 2. Ote maakuntakaavasta 4

6 3.1 Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa ovat mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistamaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajat yhtenäiset työpaikka- ja teollisuusalueet tulevat maankäytöllisesti turvatuiksi 32 aluevarauksella. Maakuntakaavassa ovat mukana mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 3.2 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoitus Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa aihekokonaisuutta. Keski-Suomessa 1. ja 2. vaihemaakuntakaava ovat saaneet lainvoiman. 1. vaihemaakuntakaava (JÄTKÄ) Vaihemaakuntakaavalla varataan Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lain voiman vaihemaakuntakaava Kaava käsittelee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Toinen vaihemaakuntakaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Sen tavoitteena on turvata riittävästi kiviainesta rakentamiseen ja suojella samalla arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vaihemaakuntakaava 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Tuulivoiman osalta kaavassa esitetään potentiaalisia tuulivoimapuistojen alueita. 4. vaihemaakuntakaava Kaava päivittää puolustusvoimien melu- ym. alueita, kaupan palveluverkkoa ja virkistystoiminnoille kaavailtuja alueita. 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on mm. osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin. Lisäksi kaavassa päivitetään lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) ja suoritetaan virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. 5

7 4 YLEISK AAVA Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen (asemakaavoituksen), muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan on huolehdittava tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus. Yleiskaavaan voidaan sisällyttää määräyksiä, joiden perusteella kaavalla on tiettyjä oikeusvaikutuksia (rakentamisrajoitus ja toimenpiderajoitus). Samoin yleiskaavassa voidaan määrätä sen käyttämisestä rantarakentamisessa tai kylärakentamisessa rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava voidaan laatia myös sellaiseksi, että sillä ei ole MRL:ssa mainittuja oikeusvaikutuksia (oikeusvaikutukseton yleiskaava). Keuruun kaupungin oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Pihlajaveden osayleiskaava (1996) Pihlajaveden Asemakylän-Sahankylän osayleiskaava (2002) Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava (1995) Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: Keskustan osayleiskaava (1991) Keurusselän rantaosayleiskaava (1980) 4.1 Vireillä ole vat yleiskaa vat Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaava Osayleiskaava on tullut vireille Yleiskaavan tarkoituksena on ratkaista rakentaminen Ilvestien ja Jukojärventien alueella sekä Pohjoisjärven pohjoisosassa siinä laajuudessa kuin rakentaminen on liitettävissä jätevesiverkostoon. Valmistelutyö on edennyt vuoden 2011 aikana maanomistajien kuulemisella ja kaavan mitoitusperusteiden laadinnalla. Suunnittelualueella on tehty vuoden 2011 aikana inventointeja Keski-Suomen museon toimesta sekä erilaisia selvityksiä. Kaavaluonnos valmistuu vuoden 2011 loppupuolella. Kaavan laatii Ramboll Oy. Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava Tällä osayleiskaavalla on tarkoitus suunnitella maankäyttö niillä Keurusselän länsirannoilla, jotka sijaitsevat Mustalahden eteläpuolella. Lisäksi kaavaan 6

8 otetaan mukaan muihin yleiskaavoihin sisältymättömät Keurusselän keskiosan saaret. Osayleiskaavatyö on edennyt siten, että kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet sekä mitoitusperusteet on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Suunnittelualueella on tehty luontoselvityksen päivitys ja maanomistajakohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseen tarvittava emätilaselvitys. Kaavoitustyö etenee vuoden 2011 ja 2012 aikana siten, että alueen tilakohtaisen mitoituksen määrittämistä jatketaan. Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville vuoden 2012 loppupuolella. Liukko-Häkkisen osayleiskaavan muutos Palojärven tilalla Rantaosayleiskaavan muutos on tullut vireille Muutoksen tavoitteena on siirtää Palojärven rannasta yksi rakennuspaikka Keurusselän rantaan. Kaavan muutoksen aloite on tullut yksityisen maanomistajan toimesta. Kaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä ja kustannuksista vastaa alueen maanomistaja kaavoitussopimuksen mukaisesti. Kaavaluonnos oli nähtävillä Tavoitteena on saattaa muutos hyväksytyksi vuoden 2012 alkupuolella. Valtatie 18 ja seututie 621 osayleiskaava ns. Multian oikaisu Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laadinnan. Valtatie (vt) 18 ja seututie 621 osayleiskaava liittyy North East Cargo Link (NECL) II -hankkeeseen eli länsi-itä -liikenteen (Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle ulottuvan Keskipohjola -vyöhykkeen) kehittämiseen. NECL-hankkeen osana tehdään selvityksiä, vaikutusarvioita ja yleissuunnitelmatasoinen aluevaraussuunnitelma vt 18:n rakentamattoman osuuden Multia- Ähtäri sekä siihen kiinteästi liittyvää seututietä 621 koskevia teknisiä, taloudellisia, sosioekonomisia ja ympäristöllisiä selvityksiä sekä arvioita tiehankkeen vaikutuksista alueen kuntien (Keuruu, Multia ja Ähtäri) maankäytön suunnittelun ja ELY -keskusten väyläsuunnittelun tausta-aineistoksi. Maakuntakaavassa on varattu valtatien 18 uusi linjaus ns. Multian oikaisu, joka kulkee Keuruun pohjoisosien kautta. 7

9 5 AS E M AK AAVA Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten ja siinä osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Keuruulla tällaisten vähämerkityksellisten asemakaavojen hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Keuruun kaupungissa asemakaavoja on yhteensä n ha. Ranta-asemakaavoja on yhteensä 45 kpl. 5.1 Vireillä ole vat asemakaavat Otavan alue (valituksen alainen osa) (1) Asemakaavan tavoitteena on saada tehdasalueelle riittävästi rakennusoikeutta laajennustarpeiden varalta. Kaavan tarkoituksena on myös kehittää alueen maankäyttöä liike- sekä omakotitalorakentamisen ohjaamisella. Kyseessä on alueen ensimmäinen asemakaava. Kaupunginvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen kohdistuvan valituksen alaisen alueen osalta kaava ei ole lainvoimainen. Kortteli 97, osa kortteleista 72 ja 96 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne- ja virkistysalueita (S-Marketin alue ja ympäristö) (2) Asemakaavan muutos on tullut vireille Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä liikerakentamisen ja asuinkerrostalorakentamisen ohjaamisella. Suunnittelun yhteydessä on tarkoitus ratkaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelutarve. Alueen suunnitteluun vaadittavat kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitykset on tehty vuoden 2009 aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Kaavamuutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä maanomistajien tavoitteiden tarkentumista varten. Osa korttelista 72 sekä siihen liittyvä virkistysalue (Loilonharju) (3) Muutosalue on eriytetty S-Marketin alueen ja ympäristön kaavamuutoksesta omaksi kaavahankkeeksi. Muutoksen tavoitteena on kehittää maankäyttöä asuinkerrostalorakentamiseen soveltuvaksi. 8

10 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Ketvelniemen asuntoalueen asemakaavan muutos (4) Asemakaavan muutos on tullut vireille Kirkonseudun asemakaava-alueiden kehittämiseen ja ajantasaistamiseen liittyen ensimmäisenä on Ketvelniemen asuntoalue. Suunnittelun tavoitteena on päivittää alueen asemakaava nykytilanteen vaatimuksia vastaavaksi. Asemakaavan muutosluonnos on tulossa nähtäville vuoden 2012 alkupuolella. Tervan alueen asemakaavan muutos (5) Asemakaavan muutos on tullut vireille Kaavamuutoksen tarkoituksena on selkiyttää Tervan alueen yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikennejärjestelyihin kaupallisten palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. Suunnittelualueen pohjoisosa painottuu toimisto- ja asuinrakentamiseen. Kaavan valmistelutyötä jatketaan vuoden 2012 aikana, kunhan alueen maanomistajien tavoitteet selkeytyvät. Terva pohjoinen (6) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä asuinkerrostalorakentamiselle soveltuvaksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä Jatkossa suunnittelualuetta tullaan tarkistamaan ja se etenee osana koko Tervan alueen asemakaavamuutoskokonaisuutta. Varissaaren länsiosan asemakaava Asemakaavan tavoitteena oli kehittää alueen maankäyttöä teollisuuden- sekä energia- ja lämpövoimatuotannon tarpeisiin. Alueella ei ole asemakaavaa, joten kyseessä olisi Keuruun kirkonseudun asemakaavan laajennus. Asemakaavan laajennus todetaan tämän kaavoituskatsauksen yhteydessä rauenneeksi. 9

11 5.2 Hyväksytyt asemakaa vat vuonna 2011 Osa korttelista 138, tontit 2 ja 5 (Lapinmäen alue) (7) Kaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa tontit 2 ja 5 omakotitaloalueesta rivitaloalueeksi (AR). Keuruun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavanmuutoksen Otavan alue (pois lukien valituksen alainen osa) (8) Asemakaavan tavoitteena on saada tehdasalueelle riittävästi rakennusoikeutta laajennustarpeiden varalta. Kaavan tarkoituksena on myös kehittää alueen maankäyttöä liike- sekä omakotitalorakentamisen ohjaamisella. Kyseessä on alueen ensimmäinen asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätöksen toimeenpantavaksi siltä osin, mihin valitus ei koske. Ranta-Keuruun asemakaava (9) Kaavan tavoitteena on suunnitella viihtyisä ja asumistiheydeltään väljä, rannanläheinen puutarhakaupunginosa. Kaavalla mahdollistetaan hevosiin liittyvän harrastus- ja yritystoiminnan sijoittaminen alueen yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Korttelin 76 (osa) asemakaavanmuutos (Koikkalaisen alue) (10) Alue sijaitsee Keuruun ydinkeskustan pohjoisosassa rajautuen koillisessa Keuruuntiehen, kaakossa ja lounaassa Keuruun koulukeskukseen. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kahden asuin- ja liikekerrostalon rakentaminen alueelle. Samalla tutkitaan myös alueen nykyisten liittymien Keuruuntielle (4 kpl) vähentämismahdollisuuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Kamanan alue ympäristöineen (11) Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen pohjoisosaan uusien matkailua palvelevien toimintojen sijoittuminen kulttuuri- ja ympäristöarvot huomioiden sekä eteläosasta asemakaavan mukaisen rakentamattoman Vuoksentien poistaminen ja omakotitalotonttien uudelleen järjestely. Maanomistajien kanssa on tehty kaavoitussopimukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen

12 5.3 Vireillä ole vat ranta-asemakaavat Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi) Ranta-asemakaavan laatiminen Keuruun Rekola Oy:n aloitteesta on tullut vireille Suunnittelualue käsittää tilan Harmaahursti RN:o 6:119 Pihlajaveden rannalla. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa loma-asuminen tilan alueella sekä tilan rakennusten käyttö matkailupalveluihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Ranta-asemakaava on luonnosvaiheessa. Suunnittelualueen rajaus saattaa laajentua kaupungin omistamille alueille. Leinolan ranta-asemakaavan muutos (Keurusselkä) Ranta-asemakaavan muutos on tullut vireille Kaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevan kaavan matkailurakentamiskortteli 1 RM (Matkailupalvelujen korttelialue) kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi, koska RM -korttelin toteuttamiseksi ei ole löytynyt kysyntää. Muutoksella tutkitaan myös edellytyksiä tarkistaa toteutumattomien rakennuspaikkojen sijoituksia sekä nostaa rakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta nykyisin käytetylle tasolle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä Hyväksytyt ranta-asemakaavat vuonna 2011 Hiekkarannan ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Keuruun luoteisosassa, Uuranjärven länsirannalla. Kaavan tavoitteena on kahden uuden rakennuspaikan kaavoittaminen yhden jo rakennetun lisäksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan Palosaaren ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Keurusselän järvialueella Palosaaressa. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää rakennuspaikkojen määrä ja sijainti pesän- ja perinnönjaon pohjaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Kaava on saanut lainvoiman. 11

13 6 LISÄTI EDOT Keuruun kaupungin alueelle ennen tätä katsausta hyväksytyt ja vahvistetut kaavat ja niiden jäljennökset ovat nähtävissä kaupungin kaavoituspalveluissa. Lisätietoja: Ville Korhonen kaavasuunnittelija puh Eila Ilmarinen paikkatietosihteeri puh Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja Keuruun kaupunki Multiantie KEURUU 7 LIITEK AR TAT Kaavoituskatsauksen liitteenä olevaan karttaan on merkitty katsauksessa luetellut keskustaajaman asemakaavoitusalueet likimääräisesti. Kartoilla olevat numerot viittaavat tekstiin. 12

14 LIITE 1 Vireillä olevat asemakaavat ja hyväksytyt kaavat Vireillä oleva asemakaava Hyväksytty asemakaava vuonna 2011

15