KAAVOITUSKATSAUS 2014

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kh Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut

2 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on informoida kuntalaisia ja saada heidät osallistumaan kaavoitukseen. Kaavoituskatsauksessa kuvataan kaavoitusprosessin eteneminen sekä osallistumismahdollisuudet kaavan laadinnan eri vaiheissa (s. 3 kaavio). Katsauksessa kuvataan lyhyesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista kaavajärjestelmää (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) sekä selostetaan kunkin kaavatason kohdalla vireillä olevat kaavahankkeet sekä tiedossa olevat vireille tulevat kaavahankkeet. Varsinaiseen kaavajärjestelmään kuulumattomana, mutta sitä täydentävänä MRL sisältää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä tavoitteista päättää valtioneuvosto ja ne tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa (maakuntakaavassa) ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja päätös on tullut voimaan Kuva 1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (Ympäristöhallinto) 1

3 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoitus vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava YLEISKAAVA Vireillä olevat yleiskaavat...8 Vt18 ja Mt621 sekä Mt621 eteläosan osayleiskaavat...8 Pohjoisjärven osayleiskaava...8 Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava Vireille tulevat yleiskaavat... 9 Keuruun keskustan osayleiskaava...9 Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaavan muutos Koivurannan tilalla...9 Pihlajaveden rantaosayleiskaavan muutos Hakemaniemessä Lainvoimaiset yleiskaavat Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaava, valituksen alaiset osat ASEMAKAAVA Vireillä olevat asemakaavat Keuruun kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Valkeisen alueelle (1)...10 Keuruun kirkonseudun asemakaavan laajennus Varissaaren länsi- ja eteläosaan (2)...10 Kortteli 97, osa korttelista 96 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne- ja virkistysalueita (S-Marketin alue ja ympäristö) (3)...11 Haapamäen asemakaavan laajennus ja muutos Höyryveturipuiston ja Hakamäen alueella (4) Vireillä olevat ranta-asemakaavat...11 Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi)...11 Keurusselän ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (Keurusselkä, Hepolampi ja Pajulampi) Haapamäen ympäristön ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (Saarijärvi, Iso-Lihvanen, Iso-Vuorijärvi, Pirttijärvi ja Jokijärvi) LISÄTIEDOT LIITEKARTAT

4 2 K AAV O I TUSPROSESSI J A OS AL LISTUMINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 kirjasen mukaan tarkistettuna voimaan tulleen muutoksen mukaiseksi: Keuruulla kaavat (yleiskaava ja asemakaava) tulevat vireille kaupungin omasta tai maanomistajan aloitteesta. Päätöksen kaavahankkeen valmisteluun ryhtymisestä tekee kaupunginhallitus. Keuruulla kaavat valmistellaan kaupunginhallituksen johdolla kaavoituspalveluissa. Alueelle, jolle yleiskaavan tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, voi kaupunginhallitus antaa rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. 3

5 Kaavan laatimispäätöksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä tärkeitä vaiheita ovat vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja sen tiedoksi saattaminen osallisille sekä tarvittaessa viranomaisneuvottelu ja niiden jälkeen kaavan varsinainen valmisteluvaihe ja ehdotuksen laatiminen. Kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi, se pannaan julkisesti nähtäville sekä pyydetään ehdotuksesta tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan tai siihen rajoittuvat alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutusmenettely kaavaa valmisteltaessa riippuu kaavan laajuudesta ja siitä, onko kysymyksessä asema- vai yleiskaava. Näin ollen valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettely/kuuleminen määritellään kunkin hankkeen osalta erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan valmistelun aloittamisesta (vireille tulosta), nähtävillä olosta ja hyväksymisestä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Tiedottamisella varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunginhallitus). Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen (Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen). 4

6 3 M AAK U N TAK AAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton web-sivustolta osoitteesta: Keski-Suomen maakuntakaa va Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kuva 2. Keuruu Keski-Suomen maakuntakaavassa 5

7 3.2 Keski-Suomen vaihemaakuntakaa voitus Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa aihekokonaisuutta. 1. vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavalla varataan Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman vaihemaakuntakaava Kaava käsittelee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Toinen vaihemaakuntakaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Sen tavoitteena on turvata riittävästi kiviainesta rakentamiseen ja suojella samalla arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan (3. VMK) tavoitteena on turvata Keski- Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Tuulivoiman osalta kaavassa esitetään potentiaalisia tuulivoimapuistojen alueita. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Kaava on valituskäsittelyssä, mm. Keuruun kaupunki valitti kaavasta. 4. vaihemaakuntakaava Neljäs vaihemaakuntakaava (4. VMK) päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavassa osoitetaan myös puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita sekä varalaskupaikkojen suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta tehdään tarkistuksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kuva 3. Keuruun taajama 4. vaihemaakuntakaavassa 6

8 4 YLEISK AAVA Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen (asemakaavoituksen), muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan on huolehdittava tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus. Yleiskaavaan voidaan sisällyttää määräyksiä, joiden perusteella kaavalla on tiettyjä oikeusvaikutuksia (rakentamisrajoitus ja toimenpiderajoitus). Samoin yleiskaavassa voidaan määrätä sen käyttämisestä rantarakentamisessa tai kylärakentamisessa rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava voidaan laatia myös sellaiseksi, että sillä ei ole MRL:ssa mainittuja oikeusvaikutuksia (oikeusvaikutukseton yleiskaava). Keuruun kaupungin oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava (1995) Pihlajaveden osayleiskaava (1996) Pihlajaveden Asemakylän-Sahankylän osayleiskaava (2002) Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaava (2013) Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: Keurusselän rantaosayleiskaava (1980) Keskustan osayleiskaava (1991) 7

9 4.1 Vireillä olevat yleiskaavat Vt18 ja Mt621 sekä Mt621 eteläosan osayleiskaavat Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laadinnan. Vt18 ja mt621 osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Keuruun pohjoisosassa. Se rajoittuu lännessä maakuntarajaan, joka on myös Ähtärin ja Keuruun välinen raja, ja idässä Multian ja Keuruun väliseen rajaan. Alueeseen kuuluu myös nykyisen maantien 621 ympäristö, joka ulottuu lähelle Keuruun keskustaa. Osayleiskaavan keskeinen tavoite on uuden valtatien 18 väylävarauksen ja maantien 621 linjauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Muu kaava-alueelle sijoittuva toiminta, mukaan lukien asuminen, esitetään nykytilanteen toteavana. Mt621 eteläosan osayleiskaava Kaava-alue rajoittuu idässä Suolahdenjärveen, kaakossa Kaivoslahteen sekä Ketveleenlahteen. Lännessä suunnittelualueen rajaus kulkee Uskalinlammen ja Välilammen halki. Hartunlampi jää kokonaan kaava-alueen sisään. Etelässä kaava-alue rajoittuu Ketvelniemen asemakaava-alueeseen. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Lankkuan tilakeskuksen pohjoispuolelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suoraan rakennuslupia kaavassa määritellyille rakennuspaikoille. Kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä Kaavatyö jatkuu vuoden 2015 aikana. Pohjoisjärven osayleiskaava Osayleiskaava on tullut vireille Suunnittelualueen laajuus on noin 1260 ha. Kaavoitettava alue käsittää Pohjoisjärven kyläkeskuksen ranta-alueineen. Yleiskaavatyön tavoitteena on laatia moderni, miljöötä ja alueen luonnonympäristöä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue, joka mahdollistaa alueen kehittämisen pääasiassa nykyiseen infrastruktuuriin, viemäriverkostoon ja sen mahdolliseen laajennusalueeseen tukeutuen. Pohjoisjärven osayleiskaava on tarkoitus tehdä oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää tietyille osille suunnittelualuetta suoraan rakennuslupia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta

10 Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava Osayleiskaavalla on tarkoitus suunnitella maankäyttö niillä Keurusselän länsirannoilla, jotka sijaitsevat Mustalahden eteläpuolella. Lisäksi kaavaan otetaan mukaan muihin yleiskaavoihin sisältymättömät Keurusselän keskiosan saaret. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet sekä mitoitusperusteet. Suunnittelualueella on tehty luontoselvityksen päivitys ja maanomistajakohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseen tarvittava emätilaselvitys. Kaavoitusta jatketaan resurssien puitteissa. 4.2 Vireille tulevat yleiskaavat Keuruun keskustan osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää vanhentunut ja oikeusvaikutukseton Keskustan yleiskaava (1991) oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2015 aikana. Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaavan muutos Koivurannan tilalla Yleiskaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää kaksi loma-asumiseen osoitettua rakennuspaikkaa kiinteistön sisällä. Kaavoituksen käynnistämisestä on sovittu kaavoitussopimuksella. Maanomistaja vastaa kaavoituksen kustannuksista. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2015 aikana. Pihlajaveden rantaosayleiskaavan muutos Hakemaniemessä Yleiskaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää loma-asumiseen osoitettu rakennuspaikka kiinteistön sisällä. Kaavoituksen käynnistämisestä on sovittu kaavoitussopimuksella. Maanomistaja vastaa kaavoituksen kustannuksista. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2015 aikana. 4.3 Lainvoimaiset yleiskaavat 2014 Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaava, valituksen alaiset osat Yleiskaavalla on osoitettu rakentaminen Ilvestien ja Jukojärventien alueella sekä Pohjoisjärven pohjoisosassa nykyiseen viemäriverkostoon ja sen mahdolliseen laajennusalueeseen tukeutuen, tavoitteena moderni, miljöötä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue, jolla on vahva kyläidentiteetti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan Hallinto-oikeus on päätöksellään kaikki valitukset, jotka koskivat kolmea tilaa. 9

11 5 AS EM AK AAVA Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten ja siinä osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Keuruulla tällaisten vähämerkityksellisten asemakaavojen hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Rakennuslupaprosessiin liittyy rakentamista ohjaavan kaavan ajantasaisuustarkastelu. Kaavan ajantasaisuudesta päättää kaavoitusjohtaja. Keuruun kaupungissa asemakaavoitettu alue kattaa n ha. Ranta-asemakaavoja on yhteensä 47 kpl. 5.1 Vireillä olevat asemakaavat Keuruun kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Valkeisen alueelle (1) Asemakaava on tullut vireille Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 ha ja se sijaitsee Keuruun keskustasta n. 2,5 km kaakkoon. Alue käsittää Valkeinen-järven länsirannan alueen. Asemakaavan tavoitteena on laatia rantaan tukeutuva, nykyistä asutusta täydentävä korkealuokkainen asuinalue. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta Keuruun kirkonseudun asemakaavan laajennus Varissaaren länsija eteläosaan (2) Asemakaava on tullut vireille Suunnittelualue käsittää suuren osan Varissaaresta. Suunnittelualueeseen eivät kuitenkaan kuulu saaren pohjoinen, rautatien taakse jäävää alue, asemakaavoitettu lämpövoimalaitoksen alue eikä osa saaren eteläosasta. Suunnittelualueen koko on noin 35 ha. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen rakentuminen laadukkaana toimitilapainotteisena alueena. Myös asumisen ja palvelujen sijoittumista tutkitaan kaavatyön yhteydessä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Asemakaava etenee hyväksymisvaiheeseen alkuvuodesta

12 Kortteli 97, osa korttelista 96 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne- ja virkistysalueita (S-Marketin alue ja ympäristö) (3) Asemakaavan muutos on tullut vireille Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä liikerakentamisen ja asuinkerrostalorakentamisen ohjaamisella. Suunnittelun yhteydessä on tarkoitus ratkaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelutarve. Alueen suunnitteluun vaadittavat kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitykset on tehty vuoden 2009 aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Kaavamuutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä maanomistajien tavoitteiden tarkentumista varten. Haapamäen asemakaavan laajennus ja muutos Höyryveturipuiston ja Hakamäen alueella (4) Asemakaava on tullut vireille Suunnittelualue sijaitsee Haapamäen höyryveturipuiston sekä Hakamäen alueilla ja se on pinta-alaltaan noin 83 ha. Haapamäen asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kehittää maankäyttöä sekä muuttaa kaavaa vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja monipuolistaa Höyryveturipuiston alueen käyttöä. Asemakaavan muutos etenee hyväksymisvaiheeseen alkuvuodesta Vireillä olevat ranta-asemakaavat Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi) Ranta-asemakaavan laatiminen Keuruun Rekola Oy:n aloitteesta on tullut vireille Suunnittelualue käsittää tilan Harmaahursti RN:o Pihlajaveden rannalla. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa loma-asuminen tilan alueella sekä tilan rakennusten käyttö matkailupalveluihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavamuutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä maanomistajien tavoitteiden tarkentumista varten. 11

13 Keurusselän ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (Keurusselkä, Hepolampi ja Pajulampi) Ranta-asemakaava on tullut vireille Kaavan tavoitteena on määrittää kaava-alueen tilojen ranta-alueille mitoituksen sallima määrä uutta loma-asuntorakentamista lähinnä omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella selvitetään myös tarpeet voimassa olevan hotellialueen ranta-asemakaavan osan muuttamiseksi maanomistajien nykyisten tavoitteiden mukaiseksi. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta Haapamäen ympäristön ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (Saarijärvi, Iso-Lihvanen, Iso-Vuorijärvi, Pirttijärvi ja Jokijärvi) Ranta-asemakaava on tullut vireille Uuden ranta-asemakaavan tavoitteena on liittää tila 17 3 mukaan viereisiin kaava-alueisiin Saarijärvellä omarantaisena rakennuspaikkana. Kaavamuutosten tavoitteena on nostaa kaavassa jo olevien lomarakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta nykyisin Keuruulla käytettävän normin mukaiseksi. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta

14 6 LISÄTIEDOT Keuruun kaupungin alueelle ennen tätä katsausta hyväksytyt ja vahvistetut kaavat ja niiden jäljennökset ovat nähtävissä kaupungin kaavoituspalveluissa. Lisätietoja: Ville Korhonen kaavasuunnittelija puh Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU 7 LIITEK AR TAT Kaavoituskatsauksen liitteenä olevaan karttaan on merkitty katsauksessa luetellut kaava-alueet likimääräisesti. Kartoilla olevat numerot viittaavat tekstiin. 13

15

16

17