1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava:

Transkriptio

1 VUODEN 2017 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee kehykset, joiden pohjalta lautaja johtokunnat antavat omat esityksensä. Vuoden 2017 talousarvion valmistelu on käynnistynyt hallintokuntien kanssa elokuussa käydyillä tilaaja-tuottaja -neuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston talousseminaari pidettiin Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Talousarviokehyksen hyväksyminen kh ma Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to Veroprosentit valtuustossa ma Kaupunginhallituksen I käsittely ti Kaupunginhallituksen II käsittely ma Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenne on muutettu vastaamaan voimaantulevaa organisaatiota. Toimielin/tulosalue 10 Kaupunginvaltuusto 100 Valtuusto 11 Tarkastuslautakunta 110 Talouden ja hallinnon tarkastus 12 Kaupunginhallitus 120 Yleishallinto 140 Työllistäminen 150 Konsernipalvelut 160 Tilakeskus 170 Siun Soten maksuosuudet ELINVOIMA HYVINVOINTI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 18 Elinvoimapalvelut 184 Elinvoimapalvelut 190 Pohjois-Karjalan hankintatoimi 45 Hyvinvointipalvelut 400 Hyvinvointipalv. talous-ja hallintopalvelut 410 Koulutuspalvelut 440 Varhaiskasvatuspalvelut 455 Nuorisopalvelut 470 Konservatorio 490 Kansalaisopisto 660 Kulttuuripalvelut 690 Liikuntapalvelut 75 Kaupunkirakennelautakunta 210 Kaupunkirakennelautakunnan yht 240 Yhdyskuntasuunnittelu 270 Maaomaisuus 280 Yhdyskuntatekniikka 80 Joensuun alueellinen jätelautakunta 810 Joensuun alueellinen jätelautakunta 85 Rakennus- ja ympäristölautakun 850 Rakennus- ja ympäristölautakunta 860 Pysäköinninvalvonta 870 Rakennusvalvonta 880 Ympäristönsuojelu 90 Teknisten palveluiden johtokun 730 Tekninen keskus

2 Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitoksen sekä Joensuun Työterveys liikelaitoksen toiminta siirtyy alkaen Siun soteen, minkä johdosta ko. liikelaitokset puretaan. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille viimeistään Esityksen tulee sisältää vuosien tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle Talousnäkymät Suomen talouden tilanne on jatkunut heikkona, vaikka BKT kääntyi vuonna 2015 hienoiseen kasvuun. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 % ja kahtena seuraavana vuonna talouskasvu on noin 1 %:n tasolla. Maailmankaupan kasvu on hidastunut ja kasvuvauhti jäämässä alle pitkän aikavälin keskiarvon. Suomen talouden kasvu on ollut yksityisen kulutuksen varassa, joka on suhdannetilanteeseen nähden ollut vahvaa. Yksityiset investoinnit ovat kuluvana vuonna lisääntyneet ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat olleet kasvussa. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt. Vuonna 2017 työttömyysaste alenee. Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle EU:n perussopimuksen määrittelemän 3 %:n viitearvon. Julkisen talouden rahoitusasema säilyy kuitenkin edelleen alijäämäisenä mittavista sopeutustoimista huolimatta. Talouden hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitti viime vuonna 60 %:n viitearvon ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Julkisen talouden velkaantumisen arvioidaan pysähtyvän vuonna Kilpailukykysopimuksella tavoitellaan suomalaisten yritysten hintakilpailukyvyn parantamista sekä viennin ja työllisyyden lisäämistä. Sopimus alentaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää osan palkansaajien maksettavaksi, pidentää vuosityöaikaa ansiotasoa muuttamatta sekä leikkaa julkisen sektorin lomarahoja. Kilpailukykysopimukseen kytkeytyy mittavat veronkevennykset, jolla turvataan palkansaajien ostovoimaa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talouden kehitykseen ovat ennusteiden mukaan positiiviset, mutta vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa viiveellä. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin on vaikuttanut heikko suhdanneiltanne ja verotulojen hidas kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääntyminen ja palveluiden kysynnän kasvu mm. väestön ikääntymisen ja työttömyyden lisääntymisen myötä. Kuntatalouden tila on kuitenkin ollut mittavien sopeutustoimien johdosta kohtuullisella tasolla. Julkisen talouden suunnitelmassa on asetettu kuntataloutta koskeva rahoitusasematavoite alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalous on tavoitteen mukaisella uralla. Talouden ennusteiseen liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkä-

3 kestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ennustettua enemmän. 3. Vuoden 2017 talousarvion linjaukset Vuoden 2017 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin pidetyssä valtuuston talousseminaarissa. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Talousstrategia, vuoden 2016 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille Kaupungin päästrategiaan sisältyvä talousstrategia perustuu kolmelle pilarille: Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen Velalla on katto Veropäätökset valtuustokaudeksi. Koko maan talouden kehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Bruttokansantuote laski kolme vuotta peräkkäin vuosina Vuonna 2015 BKT kääntyi hienoiseen kasvuun. Kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Kaupungin taloudessa tämä tarkoittaa hidasta verotulojen kasvua. Työllisyystilanne jatkuu haasteellisena. Tammi - elokuun toteutumien perusteella vuoden 2016 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan lievästi alijäämäinen. Tavoitteena on, että kaupungin talous on vuonna 2017 tasapainossa. Kaupungin tulevien investointiohjelma on mittava. Heikosta tilikauden tuloksesta johtuen investointeja ei pysty rahoittamaan tulorahoituksella. Strategiassa asetettu velkakatto (40 % verojen ja valtionosuuksien summasta) ylittyy. Velkamäärän kasvun hillitsemiseksi joitakin talonrakennuksen investointikohteita toteutetaan kiinteistöleasing rahoituksella ja mahdollisesti muillakin vaihtoehtoisilla tavoilla. 2. Vuoden 2017 talousarvio perustuu vuoden 2016 talousarvioon Vuoden 2017 talousarvio perustuu vuoden 2016 talousarvioon edelleen matalana pysyvän kustannuspaineen johdosta. Kilpailukykysopimuksen mukaan palkat eivät nouse vuonna 2017 Kustannuspaineet ovat pieniä, elinkustannusindeksin muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on vaihdellut kuluvana vuonna -0,1 %:sta 0,5 %:iin. Sisäisten vuokrien muutos on 0,3 % Kilpailukykysopimuksen myötä kaupungin henkilöstömenot pienentyvät. Sopimuksen mukaisesti työnantajamaksut alentuvat, lomarahoja leikataan vuosina ja työaika pitenee ansiotason muuttumatta. Kilpailukykysopimuksen

4 vaikutus on huomioitu tulosaluekohtaisissa kehyksissä. Siun soteen siirtyvien palveluiden osalta kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviokehyksen valmistelussa. Eläkeuudistuksen myötä kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksut alenevat. Maksujen alentuminen kohdentuu erityisesti eläkemenoperusteiseen maksuun. Maksun alentuminen on kohdennettu tulosaluetasolla Kevan antaman arvion mukaisena. Vuoden 2017 talousarviopohjassa huomioidaan lisäksi muut tiedossa olevat tekniset korjauserät. Kysynnän lisäyksestä tai pakottavan lainsäädännön muutoksista aiheutuvista lisämäärärahatarpeista laaditaan erilliset muutospaketit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2017 kehyksen lähtökohtana on ollut kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva 1,2 %:n kasvu, jonka lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen ja vuoteen 2016 kohdistuvien kertaluontoisten erien vaikutus sekä perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Kaupungin maksuosuus Siun sotelle määräytyy perussopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. 3. Maksupolitiikka Vuodelle 2016 maksuja korotettiin pääsääntöisesti 2 %. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotettiin valtioneuvoston asetuksen korotuksen mukaisesti. Päivähoidon asiakasmaksuja tarkistettiin asetuksessa määritettyjen indeksikorotusten mukaisesti. Asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2017 kustannuspaineet ovat pienet ja kilpailukykysopimuksen myötä palkkamenot laskevat, minkä johdosta asiakasmaksuja ei pääsääntöisesti koroteta. Maksuja voidaan kuitenkin korottaa, mikäli maksujen rakennetta tulee tarkistaa tai maksut eivät muilta osin vastaa kustannustason muutoksia. 4. Palveluiden järjestäminen Kaupungin organisaatiorakenne uudistuu vuoden 2017 alusta lukien. Uusi Joensuu rakentuu kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi ja kaupunkiympäristö. Kunnallisvaalit järjestetään keväällä Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kesäkuussa Kaupungin strategia uusitaan uuden valtuustokauden alussa. Nykyisen strategian kevyt päivitys valmistellaan osana talousarviovalmistelua. Päivityksen tavoitteena on linjata erityisesti vuoden 2017 strategiset tavoitteet. Eri toimialoille asetettavat toiminnalliset tavoitteet tukevat strategian tavoitteiden toteuttamista. Viime vuosina hyvin edennyttä prosessien kehittämistä jatketaan. Vuoden 2017 aikana erityistä huomiota kiinnitetään Siun soten ja kaupungin ns. rajapintoihin. Tilauksiin ja talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. Henkilöstösuunnitelman yhteydessä arvioidaan palveluittain, miten kilpailukykysopimukseen sisältyvän työajanpidennyksen toimintamenoja alentava tavoite voidaan saavuttaa.

5 Palvelujen ja tavaroiden hankinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää strategista hankintaohjelma. Kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti sekä hankinnat että investoinnit toteuttavat kaupungin strategiaa, toimivat kehitysalustoina ja niissä etsitään innovatiivisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että joka viides hankinta toteutetaan innovatiivisesti. Vuoden 2017 strategiset hankinnat määritetään talousarviossa. 5. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omia budjetteja tulee tehdä niin pienille yksiköille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin olennaisiin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion ja tilauksen toteutumista kuukausittain. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, kaupunginhallitus ryhtyy heti toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden -2,2 %. Kun perustoimeentulotuen siirto huomioidaan, on vertailukelpoinen kasvu -1,0 %. Muutospaketit lisäävät nettomenoja 2,4 milj. euroa. Kehyksen mukainen talousarvio on 0,55 milj. euroa ylijäämäinen. Lainakanta kasvaa, sillä tilikauden tulos ei riitä rahoittamaan investointeja. Peruskaupungin investointimenot ovat lähes 45 milj. euroa, josta Tilakeskuksen kaupungin taseeseen tulevat investoinnit ovat runsas 26 milj. euroa. Lisäksi tulevat leasing -rahoitteiset investoinnit, joiden arvo vuonna 2017 on 17 milj. euroa. Poistot ovat 27,5 milj. euroa. 4. Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut hieman alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 kunnallisverotulojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 3,7 % ja Joensuussa 7,8 %. Joensuun kasvua nosti veroprosentin korotus. Ilman veronkorotusta kasvu olisi jäänyt vajaaseen 3,0 %:iin. Myös koko maan kunnallisverokertymään vaikutti keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu. Vuonna 2015 kunnallisverotulojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,6 % ja Joensuussa 0,9 %.

6 Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän Kuntaliiton sekä Verohallinnon tilityksiä koskevien arvioiden ja alkuvuoden kertymien mukaan 224,8 milj. euroa. Kuntaliitto on arvioinut ( ), että kunnallisverotilitykset pienentyvät vuonna 2017 kuluvaan vuoteen nähden -1,5 %. Joensuun verotulokertymän kasvu on arvioitu koko maan tasolle. Tässä vaiheessa vuoden 2017 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 221,3 milj. euroa. Verotuloarvioissa on huomioitu kilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset. Kunnallisverokertymää alentaa kilpailukykysopimukseen liittyvät palkansaajien maksujen muutokset: palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksujen korotukset ja päivärahamaksun sekä sairaanhoitomaksun muutos. Muutoksista johtuen kunnallisverokertymän arvioidaan alentuvan noin 330 milj. euroa. Lisäksi kunnallisveron tuottoa alentaa aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 130 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen liittyen ansiotuloverotusta kevennetään ensi vuonna 515 milj. eurolla, mikä alentaa kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. euroa. Lisäksi verotuloennusteessa on huomioitu eräitä muita veroperustemuutoksia. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa. Kompensaation määräksi on arvioitu koko maan tasolla 390 milj. euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 20,2 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti on sovittu vuodelle 2017 tehtävistä kiinteistöveroja koskevista muutoksista. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80-1,55 %:sta 0,86 1,80 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 %:sta 0,39-0,90 %:iin. Lisäksi hallituksen budjettiriihen mukaan kiinteistöveroja korotetaan 50 milj. eurolla. Rakentamattoman rakennusmaan veroa korotetaan 9 milj. eurolla sekä yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajoja nostetaan yhteensä 41 milj. eurolla. Kyseisten korotusten tarkemmasta jakautumisesta ja rakenteesta ei ole vielä tarkempia tietoja. Ennakkotietojen perusteella on arvioitu, että alarajojen korotus ei merkitse muutosta kaupungin kiinteistöveroperusteisiin. Vuodelle 2017 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 20,5 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2016 on 30,92 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2017 on 30,34 %. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,112 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona.

7 Vuonna 2016 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän runsaat 17,0 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Muutoksen oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Vaikutuksen on arvioitu olevan n. 60 milj. euroa yhteisöverotuloja lisäävä. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset nousevat vuoteen 2016 nähden 1,3 %. Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2017 voidaan arvioida 17,4 milj. euroa. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta lukien. Vuoden 2017 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Vuoden 2017 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (38 me) kustannusten jaon tarkistus (34 me) valtionosuusindeksin alentuminen 0,7 % (-50 me) kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset (14 me) verotulotasausta koskeva ennakkotieto (16 me) uudet verokompensaatiot (390 me) kilpailukykysopimus (-356 me, - 65,22 /asukas) eläketukiuudistus (-33 me, - 6,05 /asukas)

8 perustoimeentulotuen siirto (-331 me, - 31 me) valtionosuusleikkaukset (-125 me) muita muutoksia (-5,7 me) Lisäksi laskelmissa on huomioitu, että peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2017 on 25,23 % (vuonna ,61 %). Ennakkotiedon mukaan kaupungin vuoden 2017 peruspalvelujen valtionosuus on 141,0 milj. euroa. Perustoimeentulotuen siirron vaikutus valtionosuuksiin on - 5,2 milj. euroa. Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty vuoden 2016 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset pienentävät myös yksikköhintojen vaikutuksia, lisäksi mm. orkesterin ja museoiden yksikköhintaa leikataan. Vuoden 2017 OKM:n valtionosuuksiin vaikuttaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuva 190 milj. euron säästö. Säästö toteutetaan siten, että se hyödyttää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta. Kuntien rahoitusosuus pienenee n. 35 euroa/asukas. Vastaava säästö kuitenkin kohdennetaan ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen. Kaupungin osalta yksikköhintarahoituksen pienentyminen kohdistuu konservatorion valtionosuuksien perusteena oleviin yksikköhintoihin. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2017 on negatiivinen, -2,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2017 yhteensä 138,7 milj. euroa. Vuonna 2016 valtionosuuksia kertynee vajaat 139,9 milj. euroa. Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2016 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Lainakannan kasvu nostaa vuoden 2017 korkomenojen kokonaismäärää korkotason alhaisuudesta huolimatta. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa)

9 Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 27,5 milj. euroa. Poistoissa on huomioitu Siun soteen siirtyvän kaluston alaskirjaus, arviolta 1,7 milj. euroa. 5. Käyttötalouden toimintakatteet ja palveluarviot Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2016 talousarvio, johon on tehty mahdolliset tekniset korjaukset sekä huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus sekä eläkemenoperusteisen maksun arvioitu alentuminen. Kilpailukykysopimuksen vaikutus on eroteltu kahdeksi omaksi sarakkeeksi. Työnantajamaksujen sekä lomarahojen alentuminen on esitetty omassa sarakkeessaan ja työajan pidentymisestä saatava laskennallinen säästö omassa sarakkeessaan. Teknisen keskuksen sekä perustettuun yhtiöön siirtyvien ravinto- ja siivouspalveluiden osalta muutos on huomioitu palvelujen käyttäjien talousarvioiden korjauserissä. Yhtiöihin siirtyvien palveluiden osalta ns. vanhat eläkevastuut (varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu) jäävät kaupungille ja ne maksetaan jatkossa tulosalueelta 120 Yleishallinto. Eläkevastuita koskeva osuus on huomioitu korjauseränä palveluiden käyttäjien talousarviossa, koska siirto pienentää vastaavasti palveluiden yksikköhintoja. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Mahdolliset muut muutokset on esitetty erillisinä ns. muutospaketteina. Kehys sisältää muutospaketit koulutuspalveluihin, varhaiskasvatuspalveluihin sekä liikuntapalveluihin ja kulttuuripalveluihin. Muutospakettien euromääräinen suuruus on eritelty myös toimintakatekehysliitteessä omassa sarakkeessaan. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisia palveluarvioita, jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Palveluarviot sisältävät palvelujen määrän, yksikköhinnat ja palvelujen tai hankintaan varatut määrärahat. Palveluarvioiden tulee olla yhdenmukaisia talousarvion yhteydessä valmisteltavan henkilöstösuunnitelman kanssa. Palveluarvioiden ohella lauta- ja johtokuntien tulee esittää lähtökohtaisesti 3-5 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea strategian tavoitteiden toteuttamista. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2017 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,55 milj. euroa. Tulostavoitteessa on huomioitu kaupunkirakenneyksikön Joensuun Vedelle maksamat hulevesimaksut (0,3 milj. ). Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2017 on - 0,51 milj. euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta n. 1,36 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Rahastojen tuottotavoite vuodelle 2016 on 5,3 %.

10 7. Tuloslaskelma Peruskaupungin tuloslaskelma, euroa pl. liikelaitokset, rahastot, ml. sisäiset erät* TP2015 TA2016 TAE2016 K2017 Toimintakate , Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos 391 Rahastojen muutos 4 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Joensuun Vesi Joensuun Työterveys Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Rahastot Tilikauden ylijäämä/alijäämä Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.

11 TA2016 TAmuut KIKY KIKY Elämen. Muut Tapohja 2017 Selite Muutospaketti Takehys 2016 maksut+ työajanpid. maksut korjauserät 2017 TALOUSARVION TULOSALUE (es.) lomar.** ** ** 10 Kaupunginvaltuusto Valtuusto Tuotot Kulut Kunn.vaalit -110te, valt.kauden alku -20te Tarkastuslautakunta Talouden ja hallinnon tarkastus Tuotot Kulut Kaupunginhallitus Yleishallinto Tuotot myyntivoittojen taso 3 me Kulut sank.haut.-50te,maaseutuohj te, tuot.joht. 5 kk, Josek+Tiedep. siirto, siirt. eläkevast.; vanh.tukiyhd. 70te Työllistäminen Tuotot Kulut Konsernipalvelut Tuotot Kulut tek.palv.hinn.muut Tilakeskus Tuotot Kulut purkukulut 0,55 me, tek.palv.hinn.muut Siun soten maksuosuudet Sote Siun soten siirt.pohjan tarkistus -5 me (perustoimeentulotuki, rajapinnat) Sote-eläkevastuut Kevan arvion mukaan Ympäristöterv.huolto Nettomenot/arvio, Kiky huomioitu Pelastustoimi Yksikköhinta/arvio, asukasmäärä, Kiky huomioitu yks.hinnassa Elinvoimapalvelut Elinvoimapalvelut Tuotot Kulut Tiedepuiston ja Josekin avust. siirto, elinvoimajohtaja, johtokunnan kulut Joensuun seudun hankintatoimi Tuotot Kulut

12 TA2016 TAmuut 2016 (es.) KIKY maksut+ lomar.** KIKY työajanpid. ** Elämen. maksut ** Muut korjauserät Tapohja 2017 Selite Muutospaketti TALOUSARVION TULOSALUE 45 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop v.2016 ver.tiedoissa vap.ltk hallinnon tulosalue, koulupalv.ltk-menot +keh.hankkeet Tuotot varkon keh.hankk.tulojen korjaus/budjetoinnin tarkistus Kulut siirrot tuot.neuv.kunta (sis.hyv.joht.) 275te ja sote/rajapinnat 213te, perheentalo 30te Koulutuspalvelut* Tuotot Kulut tek.palv.hinn.muut., oppilashuolto -0,865 me, keh.hankk.budjetointi Varhaiskasvatuspalvelut Tuotot Kulut tek.palv.hinn.muut Nuorisopalvelut Tuotot Kulut v.2017 ei nuorisovalt.vaaleja, tek.palv.hinn.muut Konservatorio Tuotot Enn2016 taso Kulut Enn2016 taso - korjaav.toimenpiteet, tek.palv.hinn.muut Kansalaisopisto Tuotot Kulut tek.palv.hinn.muut Kulttuuripalvelut Tuotot Kulut museoiden muuttokust.-32te, kirjasto/kiky Jns osuus 66 %, tek.palv.hinn.muut Liikuntapalvelut Tuotot Kulut tek.palv.hinn.muut Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunnan yht Tuotot Kulut vesihuoltoavustus jää pois +300te, tek.palv.hinn.muut Yhdyskuntasuunnittelu Tuotot maankäyttökorv. 0,8 me (v ,25 me), joukkoliikenne -211 te Kulut joukkoliikenne 70te Maaomaisuus Tuotot mkorv. -385te, esiraktulo -40te, mkorv Ukonniityn lähiliik. +70te ja kadut +405te, vuokrat +140te Kulut Yhdyskuntatekniikka Tuotot Valmistus omaankäyttöön Kulut hulevesimaksun lisäys +100te Takehys 2017

13 TA2016 TAmuut 2016 (es.) KIKY maksut+ lomar.** KIKY työajanpid. ** Elämen. maksut ** Muut korjauserät Tapohja 2017 Selite Muutospaketti TALOUSARVION TULOSALUE 80 Joensuun alueellinen jätelauta Joensuun alueellinen jätelauta Tuotot Kulut Rakennus- ja ympäristölautakun Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot Kulut Pysäköinninvalvonta Tuotot Enn2016 taso Kulut Enn2016 taso Rakennusvalvonta Tuotot Kulut Enn2016 taso, sähk.rak.lupa Ympäristönsuojelu Tuotot hankkeen tulot Kulut ilmasto- ja energiahankkeiden rap. 0,5 htv 20te, hank.menot + 4te Teknisten palveluiden johtokunta Tekninen keskus siivous- ja rav.palvelut yhtiöön, eläkevastuiden siirto yleishallintoon Tuotot eläkem., siirt.eläkv. ja kikyn säästö jaettu käyttäjille Kulut Tuottajan neuvottelukunta Tuottajan neuvottelukunta Tuotot Kulut siirrot kh ja hyvinvointipalv.yhteiset, jää pois n. 0,1 me 0 0 Peruskaupunki yhteensä *400 tulosalue vastaa tässä vertailutietojen osalta aiempaa vapaa-aikalautakunnan tulosaluetta 610 Hallintopalvelut, johon on lisätty 410 Koulutuspalveluiden tulosalueelta lautakunnan ja kehittämishankkeiden kustannuspaikkojen menot. ** Teknisen keskuksen osuus jaettu sisäisten palveluiden ostajille sis.erien suhteessa Takehys 2017