Teuro-Kuuslammi kyselytulokset

Transkriptio

1 Teuro-Kuuslammi kyselytulokset Sisällysluettelo Johdanto Vastaajien tiedot Kylän nykytila Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Palvelutarpeet Osallistuminen Viestintä Yhteenveto Liitteet Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset Tammelan kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskusteluforumissa Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Johanna Lehtiö. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1

2 1. Vastaajien tiedot Vastaajista naisia oli 18 ja miehiä 8. Teuro-Kuuslammin vastauksista 19 tuli Teurolta ja 7 vastausta Kuuslammilta. Kokonaisuudessaan vastausprosentti oli 18,3 %. Vastaajista suurin osa (12 vastaajaa) kuului ikäryhmään vuotta. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli yli 65 vuoden ikäiset (9 vastaajaa) ja kolmanneksi eniten oli ikäryhmässä vuotiaat (5 vastaajaa). Kyselyssä ei ollut yhtään alle 18-vuotiasta vastaajaa. Suurin osa (15) vastanneista talouksista oli kahden hengen talouksia (Kuvio 1). Kolmen hengen talouksia oli 4 kpl. Talouksien koko vaihteli yhdestä viiteen. Kuvio 1. Vastaajien talouksien koko. Kyselyn taustatiedoissa selvitettiin kotitalouksien henkilöiden ikäjakaumaa (kuvio 2). Suurin osa, 34 henkilöä kuului ryhmään vuotiaat. Loput 24 henkilöä jakautuivat jokaiseen ikäryhmään. Työssäkäyntikuntaa koskevaan kysymykseen vastasi 16 taloutta. Näiden kesken yleisin työssäkäyntikunta oli Tammela (7 mainintaa). Muita työssäkäyntikuntia olivat mm. Forssa (4) ja Tammelan naapurikunnat (3) ja muut (2). Kuvio 2. Vastaajien talouksien ikäjakauma. 2

3 Kuviossa 3 kuvataan kuinka kauan taloudet ovat olleet kylän alueella. Vastanneista 12 taloutta oli ollut kylällä yli 20 vuotta. Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. 2. Kylän nykytila Kylän nykytilaa kartoitettiin väittämillä ja avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kertomaan mikä tekee kylästä erityisen. Useammin kuin kerran mainittuja kuvaavia sanoja olivat vireä (6 mainintaa), yhteisöllinen (7), kaunis ympäristö ja maisema (6), VPK (2), rauhallinen ja turvallinen (4). Raportin liitteenä ovat loput mainitut erityispiirteet. Kuviossa 4 esitetään näkemyksiä kylän ympäristön nykytilasta. Suurin osa vastaajista (yli 95 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä seuraavista asioista: kylämme on luonnonläheinen, juomaveden laatu on hyvä, kylämaisema on idyllinen, kylämme on viihtyisä ja kylän ympäristö on siisti. Melkein 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että kylän tiestö ei ole kunnossa. Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta. 3

4 Kyselyn mukaan erityisesti Teuro-Kuuslammin toiminnallisuus (kuvio 5) on vastanneiden mielestä. Tyytyväisimpiä ollaan kylän yhdistysten toimintaan, kylällä on riittävästi yhteistä toimintaa sekä naapuriapu toimii kylässä hyvin. Vastaajista 50 prosentin mielestä kylällä työllistyminen ei ole mahdollista. Vastaajien mielestä kylällä ei ole liikaa yhdistyksiä. Kuvio 5. Kylän toiminnallisuus. Kylän palveluista kysyttäessä riittäviksi koetaan kokoontumistilat, kirjastopalvelut, jätehuoltopalvelut ja kylällä toimiva seurakuntatoiminta. Kohtuullisesti järjestetyiksi palveluiksi koettiin postinjakelu, liikuntamahdollisuudet, koulukuljetukset, tietoliikenneyhteydet ja vanhusten palvelut. Tyytymättömimpiä oltiin julkisiin liikenneyhteyksiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja lasten päivähoidon järjestämiseen (Kuvio 6). Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista. 4

5 Kyselyssä kysyttiin myös arvosanaa kylästä asteikolla Teuro-Kuuslammin arvosanan keskiarvoksi tuli 8,1 (kuvio 7). Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. Annettuja arvosanoja perusteltiin seuraavasti: tieverkoston huono kunto, kaupan sulkeminen, koulun toimiminen, kyläyhteisö toimii hyvin sekä kylällä on monipuolista toimintaa. 3. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän kehittämiskohteita tarkasteltaessa täysin tai samaa mieltä oltiin seuraavissa kehityskohteissa: tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä, kylän yritysten palveluja tulisi markkinoida, tiet kaipaavat kunnostamista, kylän tonttitarjontaa tulee kartoittaa ja tontteja myydä. Kehittämiskohteiksi vain muutama mainitsi seuraavat: kylän ympäristön siistiminen, matonpesupaikkojen lisääminen, liikennemerkkien ja opasteiden lisääminen (Kuvio 8). Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet. 5

6 Kyselyssä pyydettiin myös asettamaan 5 kiireellisintä kehittämiskohdetta kiireellisyysjärjestykseen. Kuviossa 9 kehittämiskohteet on laitettu järjestykseen kehittämiskohteiden mainintakertojen mukaan välittämättä siitä, oliko kehittämiskohde kiireelliseksi tai vähemmän kiireelliseksi merkittynä. Kolme eniten mainintoja saaneita kehittämiskohteita olivat: tiet kaipaavat kunnostamista (13 mainintaa), jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä (9) ja kylän tonttitarjontaa tulee kartoittaa ja tontteja on markkinoitava (8). Vähiten mainintoja saivat (3 mainintaa jokaiseen) kylän ympäristön siistiminen, kylän rakennuskannan kunnostaminen sekä teiden lisävalaistus. Kuvio 9. Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet. Kyselyssä kysyttiin myös kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistä (Kuvio 10) ja ideoita kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi. Kaksi useimmin mainittua kehittämiskohdetta olivat palveluiden järjestäminen (19 mainintaa) ja tieasiat (16 mainintaa). Yhteistyön kehittämisessä vähiten mainintoja tuli kyläsuunnitellulle (5) (Kuvio 10). Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet. 6

7 Avoimessa kysymyksessä kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi useamman kerran mainittiin seuraavia ideoita: rakennuslupia tulisi saada helpommin ja kunnan tulisi ostaa ja tontittaa maata asuinkäyttöön (2 mainintaa), kylän ja kunnan yhteiset kehittämispalaverit (3), koulun säilyttäminen (2) sekä Pohjois- Tammelan parempi huomioonottaminen päätöksenteossa (2). 4. Palvelutarpeet Kyselyssä myös selvitettiin millaisia palveluita kyläläiset mahdollisesti tulisivat tarvitsemaan lähitulevaisuudessa. Kuviossa 11 on luokiteltu palveluita todennäköisen tarpeen mukaan. Ilmeisin tarve oli kauppapalveluille, sillä n. 90 % vastaajista vastasi tarvitsevansa todennäköisesti kaupan palveluja. Muita todennäköisesti tarvittavia palveluja ovat koulu, kirjasto/kirjastoauto, kansalaisopisto ja erilaiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat. Vähemmän tarpeellisiksi koettiin etätyöpiste, ateriapalvelu ja kotihoidon palvelut. Vanhustenpalveluiden tarpeen vähäisyyttä kuitenkin todennäköisesti selittää yli 65-vuotiaiden pienehkö vastausprosentti. Avoimista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että sekä vanhukset että lapset ja nuoret tarvitsevat lisää erilaisia kerho- ja harrastuspalveluja. Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa. Kuviossa 12 on yhdistetty yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen halukkuus. Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettavuus ja palveluntuottamisen halukkuus. 7

8 Palvelut, jotka saivat mainintoja kysyttäessä mitä palveluita oltaisiin valmiita ostamaan, ovat: siivous (7 mainintaa), lastenhoito (3), kiinteistönhoito mukaan lukien remontoiminen ja puiden kaato (8) ja ateriapalvelut (2). Vastaukset rahamääristä, jotka oltiin valmiita maksamaan ostetuista palveluista, luokiteltiin neljää eri luokkaan. 0-9 (1 maininta), (3 mainintaa), (4 mainintaa) ja 30 tai enemmän (1 maininta). Kuusi vastaajaa voisi tarjota jotain palvelua kylällä. 5. Osallistuminen Kyselyssä selvitettiin kyläläisten osallistumishalukkuutta ja tapoja toimia kylän hyväksi. Kuviosta 13 ilmenee osallistumishalukkuus kylän omien asioiden hoitoon ja kehittämiseen. Monet vastanneista olivat valmiita osallistumaan talkoisiin. Yli 50 % vastanneista oli myös halukkaita osallistumaan kyläyhdistyksen toimintaan. Lahjoituksetkin mainittiin 8 kertaa. Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen. 6. Viestintä Kyselyn viestintäosuudessa selvitettiin tiedonvälityksessä ja keskustelupaikkoina toimivien sivustojen käyttötapoja (Kuvio 15 ja kuvio 16) sekä tiedotuskanavien käyttöhalukkuutta (Kuvio 17). Kuviossa 14 on eritelty tiedonvälityksen riittävyyttä kyläläisille kylän tapahtumista. Kuviosta 14 käy ilmi, että kyläläiset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saaneet riittävästi tietoa kylän tapahtumista. 8

9 Kuvio 14. Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. Kuvion 15 mukaan kyläläiset käyttäisivät mieluiten tiedon saamiseksi kylätiedotetta, kylän ilmoitustaulua ja paikallislehteä. Loput tiedotusvälineet, joihin lukeutuu erinäisiä sähköisiä viestimiä, ei koeta niin tärkeiksi tiedotusvälineiksi kuin perinteisiä medioita. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttötarpeet. Kyselyssä selvitettiin myös kyselyyn vastanneiden internetin käyttötottumuksia. Useimmin vieraillaan oman kylän internetsivustolla ( Tammelan kunnan www-sivuilla ( vieraillaan toiseksi useammin. Tammelan kylien kehittämisprojektissä käytössä olevilla internetsivustoilla ( ja ei ole vierailtu muutamaa vastaajaa lukuunottamatta (Kuvio 16). Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. 9

10 Kuvion 17 mukaan edellä mainittuja sähköisiä viestimiä käyttäisi 70 % vastaajista tiedonhakupaikkoina. Jopa 60 % vastaajista käyttäisi viestimiä kehittämispaikkoina. Vastaajat eivät kuitenkaan olleet kovin kiinnostuneita käyttämään keskustelufoorumia tai muita kohtaamispaikkoja kylän asioiden hoidossa. Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa. 7. Yhteenveto Vastauksia kyläkyselyyn Teurolta tuli 19 ja Kuuslammilta 7. Yhteensä Teuro-Kuuslammin vastausprosentti oli 18 %. Kyselyyn vastanneista 5 oli vuotiaita, vuotiaita ja 7 vastaajaa oli yli 65-vuotiaita. Teuro-Kuuslammilla vastanneet kotitaloudet olivat pääasiassa kahden hengen talouksia (15 taloutta) ja kolmen hengen talouksia (4). Talouksien koko vaihteli yhdestä viiteen. Kylän nykytilaa kartoitettiin mm. avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kertomaan mikä tekee kylästä erityisen. Useammin kuin kerran mainittuja kuvaavia sanoja olivat vireä (6 mainintaa), yhteisöllinen (7), kaunis ympäristö ja maisema (6), VPK (2), rauhallinen ja turvallinen (4). Kylän ympäristön nykytilasta suurin osa vastaajista (yli 95 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä seuraavista asioista: kylämme on luonnonläheinen, juomaveden laatu on hyvä, kylämaisema on idyllinen, kylämme on viihtyisä ja kylän ympäristö on siisti. Melkein 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että kylän tiestö ei ole kunnossa. Tyytyväisimpiä ollaan kylän yhdistysten toimintaan, kylällä on riittävästi yhteistä toimintaa sekä naapuriapu toimii kylässä hyvin. Vastaajista 50 prosentin mielestä kylällä työllistyminen ei ole mahdollista. Vastaajien mielestä kylällä ei ole liikaa yhdistyksiä. Kylän palveluista kysyttäessä riittäviksi koettiin kokoontumistilat, kirjastopalvelut, jätehuoltopalvelut ja kylällä toimiva seurakuntatoiminta. Kohtuullisesti järjestetyiksi palveluiksi koettiin postinjakelu, liikuntamahdollisuudet, koulukuljetukset, tietoliikenneyhteydet ja vanhusten palvelut. Tyytymättömimpiä oltiin julkisiin liikenneyhteyksiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja lasten päivähoidon järjestämiseen. Kyselyssä kysyttiin myös arvosanaa kylästä asteikolla Teuro-Kuuslammin arvosanan keskiarvoksi tuli 8,1 (kuvio 7). Annettuja arvosanoja perusteltiin seuraavasti: tieverkoston huono kunto, kaupan sulkeminen, koulun toimiminen, kyläyhteisö toimii hyvin sekä kylällä on monipuolista toimintaa. Kylän kehittämiskohteita tarkasteltaessa täysin tai samaa mieltä oltiin seuraavissa kehityskohteissa: tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä, kylän yritysten palveluja tulisi markkinoida, tiet kaipaavat kunnostamista, kylän tonttitarjontaa tulee kartoittaa ja tontteja myydä. 10

11 Kolme eniten mainintoja saanutta kiireellisintä kehittämiskohdetta olivat: tiet kaipaavat kunnostamista (13 mainintaa), jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä (9) ja kylän tonttitarjontaa tulee kartoittaa ja tontteja on markkinoitava (8). Vähiten mainintoja saivat (3 mainintaa jokaiseen) kylän ympäristön siistiminen, kylän rakennuskannan kunnostaminen sekä teiden lisävalaistus. Liitteet: Liitteinä ovat listattu kyselyn avointen vastausten kommentit. Mikä tekee kylästänne erityisen? Keskustan tiivis ryhmäkylä, vankka seuratoimintaperinne. Syntymäpaikka. Kaunis, vireä. Hiljainen, mutta asukkaat vireitä. Vireä, idyllinen, hieno ympäristö järvineen. Toimelias, yhteisöllinen ja kaunis. Siisti ja rauhallinen. Kyläkoulu, hyvä naapuri, aktiivinen kylätoimikunta, VPK. Hyvä yhteishenki, kylätoiminta aktiivista. Hyvät maisemat ja kalavedet. Ei erityistä. Hyvä yhteishenki, talkootoimintaa, kaunis kylämiljöö. Kylätoiminta vireää. Avuliaat ja ystävälliset ihmiset, maisemat. Kylän yhteishenki, tavat. Hyvä yhteishenki. Hyvä ja tärkeä vpk, myös ensivaste. Rauhallinen, turvallinen kylä, luotettavat naapurit, luonto, oma koulu. Vireä kylätoimikunta. Aktiivinen, lämminhenkinen. Vireä, lapsiystävällinen(paitsi tiet!). Yhteisöllisyys, hyvä henki. Rauhallinen, turvallinen, luonnonläheinen. Hieman kaavoihin kangistunut, aina on tehty näin. Nuoret ovat alkaneet löytää tänne. Kylän nykytila. Perustelkaa lyhyesti antamanne arvosana. Toimivat maatilat ja vakituiset asukkaat vähenevät, mutta pyörii vanhalta muistilta kohtalaisesti. Kaikki tuntevat toisensa ja auttavat tarvittaessa toisiaan. Kylän tilanne muilta osin melko hienossa kunnossa, mutta tiestö on huono ja nopeusrajoitusten paikkaa voisi muuttaa, niin että asutuksen alueella olisi taajamaa koskevat nopeusrajoitukset. (Nyt esim. kylätiellä lähellä keskustaa nopeusrajoitus 80km/h, joka on aivan liian kova!). Kauppa, julkinen liikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat ala-arvoisia!! Käytännöllisesti katsoen ne puuttuvat. Emme tunne kylää vielä kovin hyvin, sillä muutimme tänne heinäkuussa! Kaupan loppuminen alensi arvosanaa. Koulu toimii, mutta kauppa ei. Tieverkostoa on parannettu. Toimii hyvin vielä, joskin toimijat pääosin melko iäkkäitä. Toimintaa on. 11

12 Ihan tavallinen normaali paikka. Kauppa puuttuu. Kännykkä ei kuulu Pehkijärven ympäristössä. Monipuolista toimintaa, myös miehille. Rauhallista maaseutuelämää. Tosin jouduin varkauden uhriksi. Avoin, toisinaan auttava. Asukkaat ja ympäristö ok. Onkohan vanhusten palvelu riittävää, onko enää kylillä lasten päivähoitoa? Kauppa loppui, hyvä että "keskustassa" tievalot (vaikkakin lyhyt pätkä mutta kuitenkin,) koulu edelleen toiminnassa. Perusasiat kunnossa. Koulu on lähellä, sekä lasten puisto, kauppa puuttuu. Tie kun saadaan kuntoon, niin ei mitään vikaa. Kauppa puuttuu, julkinen liikenne huono. Mitä muuta kylän nykytilaan liittyen teillä on kommentoitavaa? Kannattavaa yritystoimintaa ja vakituisia asukkaita saisi tulla lisää. Kyläkaupan puuttuminen. Liikenneyhteydet huonot. Kauppias jäi eläkkeelle. Linja-autoliikenne todella heikko. Vesi- ja viemäröintiverkosto pitäisi saada pian. Kyläkauppa on ehdoton. Tod. Kylän elämä hiipuu niin kuin moni muukin kylä. Palvelut hiljalleen. Ristiriitaista, että vesi- ja viemärijohdot ovat kuitenkin lisääntyneet. Lisää asukkaita ja lapsiperheitä. Kauppa loppui, lähikauppaan 14km. kyläkauppa täytyisi saada toimintaan. Kyläläiset ovat kivoja ja ystävällisiä. Autot ja moottoripyörät ajavat liian lujaa teuron kylätiellä. Kaupan loppuminen huono asia. Tien talvihoito vähän pelottaa, toivotaan parasta! Kylätoiminta on aaltoliikettä, ehkä nyt ei olla huipulla. Kauppias lopetti, lasten päivähoitoa ole ollenkaan. Myöskään koululaisille ei ole lainkaan iltapäivätoimintaa. Ojajärventie ajoittain = usein surkeassa kunnossa. Koulu on ehdottoman tärkeä elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Uudet muuttajat vaikea saada kylän toimintoihin mukaan. Kylällä on muutama tyhjä talo, jota ei käytetä edes kesämökkinä. Myyntiin ja lisää lapsiperheitä kylälle! Millainen kylänne on tulevaisuudessa? Kylä pysyisi asuttuna ja asukasmäärän pitäisi lisääntyä. Myös talvella olisi vakinaisia asukkaita ja linja-autot kulkisivat Forssan lisäksi Hämeenlinnaan ja Helsinkiin kuten ennenkin. Yhä rauhallinen, mutta vireä. Lisää nuorta asukasta ja lapsiperheitä, jotta koulu säilyisi. Tiet kunnossa. Koulu säilyisi. Tulisi uusi kauppias. Tiet olisivat hyvät. Hyvä. Olisi kaiken ikäisiä ihmisiä. Linja-auto kulkisi isompiin keskuksiin päivittäin. Olisi kauppa, posti ja koulu. Yritystoiminnan monipuolistuminen antaisi myös työpaikkoja. Asuttu, vireä kylä Asui paikkakuntani. Puhdasilma. Vapaiden lehmien ja muiden tuotantoeläinten kahlitsematon elämä. Kyläkoulun selviäminen, kauppa voisi olla. Yhteen hiileen puhaltava, niin kuin nyt. 12

13 Koulu ja kauppa toiminnassa, edelleen vireä kyläyhdistys ja vpk. Vähän lisää liikunta/kulttuuritapahtumia. Lisää asukkaita, lisää vanhuksille palveluja. Vireä ja elinvoimainen, muuttovoittoinen ja palvelut säilyy ja jopa lisääntyy. Yhtä aktiivinen, mutta puutteet kuntoon. Vielä jos olisi enemmän työllistymismahdollisuuksia kylällä, niin sehän olisi vain plussaa. Maisemaa voisi hoitaa suuremmalla panostuksella, niin että siitä saisi idyllisemmän. Tien varsilta pusikoita pois ja kauniit kohteet esille. Lapsilla ja vanhuksilla hyvä olla. Toiv. Koulu säilyy, kauppaa tarvitaan ja työpaikkoja lisää. Mitä muita kehittämiskohteita kylältänne löytyy? Kyläkauppa olisi hyvä saada taas toimimaan! Kauppias pitää löytää! Lasten päivähoidon järjestäminen kylällä. Postipalvelun jakelun aikataulun suhteen välillä vaihtelee. Vitikoita siistittävä. Postinjakelu. Jokea pitäisi kunnostaa melontakohteeksi (liian monta maanomistajaa varrella?). Tanssilavan voisi perustaa. Sellaisen tarpeeksi ison, johon saisi isoja tähtiä esiintymään. Alkoholiton lava täytyisi olla. Ojajärventien päällystäminen. Vanhusten palvelu, bussi 2x viikossa (itselläni on auto, mutta kaikilla ei ole). Yhteistyötä Pohjois-Tammelan kylien ja yhdistysten kesken. Tyhjiä taloja vuokralle mökeiksi tai asunnoiksi. Palveluja (vanhusten ja lasten) lisää, lähiliikenne toimivaksi. Perinnemaiseman säilyttämistä ja arvokkaita luonnonmuistomerkkejä. Miten kylän ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää? Rakennuslupia tulisi saada helpommin eikä vaatia älyttömiä tonttikokoja esim. jokirantaan rakennettaessa. Kunta ostaa kylältä maata ja tontittaa ne asuntokäyttöön. Kyläyhdistykset kutsuttava määräajoin kunnan kuultaviksi. Koulun pysyminen kylällä. Kunnan tulisi tukea kylien elinvoimaisuutta mm. säilyttämällä kyläkoulut. Kyläläisten ja kunnan päättäjien yhteiset kehittämispalaverit. Kunnassa pitäisi ottaa huomioon, että elämää on myös 10-tie pohjoispuolella. 10-tien pohjoispuoli on ollut pitkään kunnalle kohde, jota ei huomioida tarpeeksi. Luottamushenkilöt kylään tutustumaan. Mitä uusia palveluita kylässä tarvitaan? Kyläkauppa. Lapsille; sekä kouluikäisille ja alle enemmän toimintaa. Esim. kesäaikana leikkikenttätoimintaa ja talviaikana jumppaa tms. kerhotoimintaa. Kauppa ja lähiruokaa. Kauppa. Kyläkauppa. Peruskotihoitoa. Monitoimihallille kirjasto, atk-kurssi ikäihmisille. Vartiointipalvelu, varkaita tuntuu liikkuvan. 13

14 Kauppa kioski. Kylätalkkari Vanhuksille palveluita, bussi, mahdollisuus ateriapalveluun + vanhuksille hoitopalveluita + ystäväpalvelu. Lapsille koulun iltapäivätoimintaa, aikuisille enemmän valinnanvaraa nettiyhteyksissä, nuorille ohjattua toimintaa, vanhuksille toimintaa/kotipalveluja. Liikunta- ja taidekerhoja lisää. Nuorille muutakin tekemistä kuin prätkillä ja luvatta autolla ajoa. Eläkeläisille juttelu/harrastus/askartelupiiri. Samoin koulun jälkeen koululaisille. Ei ole ollut pitkään aikaan kerhoja nuorille. Päivähoitopaikkoja, koululaisten iltapäivähoitoa. Millaisia palveluita kyläläiset olisivat valmiita ostamaan kylältä, mikäli niitä olisi saatavissa omalta kylältä? Lastenhoito Pihatöitä Kiinteistöpalveluita Kiinteistö Mökkitalkkari (puiden kaatoon, talon remontointi) Siivous, kiinteistö Kiinteistöpalveluita, ehkä ateria + siivous Siivousapua, lastenhoitoapua ehkä myös kiinteistöpalveluita Lastenhoito ja siivous Ateria, siivous, kiinteistö Siivouspalveluita Miten muuten tiedotusta voitaisiin mielestänne parantaa? Tiedotus on hyvä, jos vaivautuu lukemaan. 14