Susikas Patakangas kyselytulokset

Transkriptio

1 Susikas Patakangas kyselytulokset Sisällysluettelo Johdanto Vastaajien tiedot Kylän nykytila Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Palvelutarpeet Osallistuminen Viestintä Yhteenveto Lähteet Liitteet Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset Tammelan kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskustelufoorumissa Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Johanna Lehtiö. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1

2 1. Vastaajien tiedot Vastaajista naisia oli 18 ja miehiä 15 henkilöä. Sukupuoltansa ei ilmoittanut yksi vastaajista. Vastaajista suurin osa (20 vastaajaa) kuului ikäryhmään vuotta. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli yli 65-vuotiaat (12 vastaajaa), ja kolmanneksi eniten oli ikäryhmässä vuotiaat (2 vastaajaa). Kyselyssä ei ollut yhtään alle 18- vuotiasta vastaajaa. Suurin osa (18 taloutta) vastanneista talouksista oli kahden hengen talouksia (Kuvio 1). Kolmen hengen talouksia oli 8 kpl ja yhden henkilön talouksia 6. Talouksien koko vaihteli yhdestä kuuteen ja vastanneita talouksia oli yhteensä 34. Kuvio 1. Vastaajien talouksien koko. Kyselyn taustatiedoissa selvitettiin kotitalouksien henkilöiden ikäjakaumaa (kuvio 2). Suurin osa, 60 % kuului ryhmään vuotiaat. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli yli 75-vuotiaat (15 %). Kuvio 2. Vastaajien talouksien ikäjakauma. 2

3 Työssäkäyntikuntaa koskevaan kysymykseen vastasi 22 taloutta. Näiden kesken yleisin työssäkäyntikunta oli Tammela (10 mainintaa). Muita työssäkäyntikuntia olivat muun muassa Forssa (4), pääkaupunkiseutu (3) ja Tammelan naapurikunnat (2). Kylän taloudet ovat pääasiassa olleet kylällä pitkään (kuvio 3). Kuviossa 3 kuvataan vastanneiden talouksien lukumäärät vuosiryhmittäin. Vastanneista 19 taloutta oli asunut kylällä yli 20 vuotta ja 8 vastaajaa vuotta. Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. 2. Kylän nykytila Kylän nykytilaa kartoitettiin sekä väittämillä että avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kertomaan mikä tekee kylästä erityisen. Useammin kuin kerran mainittuja kuvaavia sanoja olivat rauhallinen (7 mainintaa), luonto (7), toimiva kyläyhteisö (4) sekä perinteinen maaseutu (3). Erityispiirteiksi mainittiin myös omalaatuinen kylän nimi, kylätalo ja toimiva kylätoimikunta sekä ympäröivä luonto ja ympäristö. Kylän ympäristön nykytilasta kertovat vastaukset on koottu seuraavaan kuvioon (kuvio 4). Ympäristön tilassa selvitettiin muun muassa kylän luonnonläheisyyttä ja retkeilymahdollisuuksien hyödyntämistä, kylän tiestön kuntoa ja rakennuskannan kauneutta. Suurin osa vastaajista (yli 95 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämistä, että kylä on luonnonläheinen, juomaveden laatu on hyvä ja kylän rakennuskanta on kaunis. Tyytyväisiä oltiin myös retkeily- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Kylä koetaan myös viihtyisäksi. Negatiivista sanottavaa ei juuri ollut. Lähivesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksiin oltiin tyytymättömimpiä. 3

4 Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta. Kylän asumisviihtyvyyteen vaikuttaa olennaisesti, kuinka asukkaat niin sanotusti puhaltavat yhteen hiileen sekä kuinka kylän asioita hoitava kylätoimikunta toimii. Kylän toiminnallisuutta selvitettiin näiden asioiden osalta. Tyytyväisimpiä oltiin kylän yhdistysten toimintaan ja vastaajat tuntevat kylällä toimivat yhdistykset (90 %). Yhdistykset ovat myös ajanhermolla. Vastaajista yli 90 %:n mielestä kyläläisten kesken on hyvä henki ja kylällä on riittävästi yhteistä toimintaa. Myös naapuriapu toimii kylässä hyvin. Tyytymättömimpiä oltiin kylän sisällä työllistymismahdollisuuksiin. Kylällä ei myöskään ole riittävästi toimintaa kaiken ikäisille (64 %) (Kuvio 5). Kuvio 5. Kylän toiminnallisuus. Kyselyssä selvitettiin kylän tämänhetkistä palvelutarjontaa ja sen toimivuutta. Riittäviksi koetaan kokoontumistilat ja kirjastopalvelut. Jätehuoltopalvelut ovat toimivia ja kylällä toimiva seurakuntatoiminta on järjestetty 4

5 hyvin. Kohtuullisesti järjestetyiksi palveluiksi koettiin liikuntamahdollisuudet, tietoliikenneyhteydet, postinjakelu ja koulukuljetusten järjestely. Tyytymättömimpiä oltiin kyläkaupan palveluihin (ei ole kauppaa), kutsutaksi- ja asiointiliikennejärjestelyihin, lasten päivähoitoon, julkisiin liikenneyhteyksiin, vanhusten palveluihin ja koululaisten iltapäivähoitoon (Kuvio 6). Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista. Kyselyssä kysyttiin myös arvosanaa kylästä asteikolla Susikas-Patakankaan arvosanan keskiarvoksi tuli 7,76 Eniten annettu numero oli 8. Vuonna 2001 suoritetuissa kyläkyselyissä annettiin asteikolla 1-10 Susikkaan arvosanaksi 6,1 (Susikkaan kyläsuunnitelma 2001) ja Patakankaan arvosanaksi 6,72 (Patakankaan koulupiirin kyläsuunnitelma 2001) (Kuvio 7). Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. 5

6 Annettuja arvosanoja perusteltiin avoimessa kysymyksessä seuraavasti: arvosanaa alentaa tievalaistuksen puute (3) ja palveluiden puute (7), joihin lukeutuu mm. kaupan puuttuminen, tietoliikenneyhteyksin heikkous, postin huono kulku, liikuntapalveluiden kehittymättömyys. Positiivisia kommentteja tuli kyläyhdistyksen toiminnasta (2), kouluasiat ovat hyvin, tie on hyvä sekä kylän tila koetaan ihan hyväksi. 3. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän kehittämiskohteita tarkasteltaessa täysin tai samaa mieltä oltiin seuraavista kehityskohteista: tiet kaipaavat lisävalaistusta, jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä, kylän yritysten markkinoinnissa sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Huomattavat kehityskohteet olivat myös kylän luonto ja perinnekohteiden kehittäminen ja kylän tonttitarjonnan kartoittaminen ja markkinointi. Kehittämiskohteiksi ei nähty seuraavia asioita: kokoontumistilojen lisääminen, liikennemerkkien, kevyenliikenteenväylien ja jätteidenlajittelupisteiden lisäämistä (Kuvio 8). Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet. Kyselyssä pyydettiin myös asettamaan 5 tärkeintä kehittämiskohdetta kiireellisyysjärjestykseen. Kuviossa 9 kehittämiskohteet ovat laitettu järjestykseen kehittämiskohteiden mainintakertojen mukaan välittämättä siitä, oliko kehittämiskohde kiireelliseksi tai vähemmän kiireelliseksi merkittynä. Kuviossa 9 on 10 eniten mainintoja saanutta kehittämiskohdetta. 6

7 Kuvio 9. Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet. Neljä eniten mainintoja saanutta kehittämiskohdetta olivat: jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä (9), tiet kaipaavat lisävalaistusta (9), kylän yritysten palveluiden markkinointi (8) ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen (8). Loput kuusi kehityskohdetta saivat tasaisesti mainintoja (5-7 mainintaa). Kyselyssä kysyttiin myös kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistä ja ideoita kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi. Kolme useimmin mainittua kehittämiskohdetta olivat palveluiden järjestäminen (21 mainintaa) ja tieasiat (15 mainintaa) sekä jätehuolto (14 mainintaa). Yhteistyön kehittämisessä vähiten mainintoja tuli kyläsuunnitellulle (5) sekä kaavoitukselle ja suunnittelulle (5) (Kuvio 10). Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet. Avoimessa kysymyksessä kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi useamman kerran mainittiin seuraavia asioita: kunnan tulisi ottaa huomioon tasa-arvoisesti kaikki kunnan alueet ja kylät (2 mainintaa) sekä kylästä kuntaan päin että toisin päin voisi olla yhteyshenkilöitä. Lisäksi voisi olla yhteisiä palavereita kylän ja kunnan päättäjien kesken (2). 7

8 4. Palvelutarpeet Kyselyssä selvitettiin myös millaisia palveluita kyläläiset mahdollisesti tulisivat tarvitsemaan lähitulevaisuudessa. Kuviossa 11 on luokiteltu palveluita todennäköisen tarpeen mukaan. Ilmeisin tarve oli kirjasto/kirjastoautolle, kaupalle, kulttuuritapahtumille ja kylätalkkaripalveluille. Myös harrastusmahdollisuuksille on tarvetta. Vähemmän tarpeellisiksi vastattiin etätyöpiste, päivähoito, koulu, kerhot ja iltapäivätoiminta kouluikäisille. Avoimissa vastauksissa toivotaan niin lapsille, aikuisille kuin vanhuksille leikkipaikkoja ja kerhotoimintaa, yhdessä ja erikseen. Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa. Kuviossa 12 on yhdistetty yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen halukkuus. Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettavuus ja palveluntuottamisen halukkuus. 8

9 Palvelut jotka saivat mainintoja kysyttäessä mitä palveluita oltaisiin valmiita ostamaan: siivous (8 mainintaa), lastenhoito (2), Kiinteistönhoito (4), ateriapalvelut (1) ja kylätalkkari (1). Vastaukset rahamääristä, jotka oltiin valmiita maksamaan ostetuista palveluista, luokiteltiin neljää eri luokkaan. 0-9 (6 maininta), (5 mainintaa), (8 mainintaa) ja 30 tai enemmän (2 maininta). 9 vastaajaa olisi valmis itse tarjoamaan jotain palvelua kylällä. 5. Osallistuminen Kyselyssä selvitettiin kyläläisten osallistumishalukkuutta ja tapoja toimia kylän hyväksi. Kuviosta 13 ilmenee osallistumishalukkuus kylän omien asioiden hoitoon ja kehittämiseen. Monet vastanneista olivat valmiita osallistumaan talkoisiin. Useasti mainittuja osallistumistapoja olivat myös lahjoitus, osallistuminen kyläyhdistyksen toimintaan ja suoriutuminen henkisenä tukena. Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen. 6. Viestintä Kyselyn viestintäosuudessa selvitettiin tiedonvälityksessä ja keskustelupaikkoina toimivien sivustojen käyttötapoja (Kuvio 15 ja kuvio 16) sekä tiedotuskanavien käyttöhalukkuutta (Kuvio 17.). Kuviossa 14. on eritelty tiedonvälityksen riittävyyttä kyläläisille kylän tapahtumista. Kuviosta 14 käy ilmi, että kyläläiset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saaneet riittävästi tietoa kylän tapahtumista. 9

10 Kuvio 14. Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. Kuvion 15 mukaan kyläläiset käyttäisivät mieluiten tiedon saamiseksi kylätiedotetta, paikallislehteä ja kylän ilmoitustaulua. Sähköisistä tiedotusvälineistä käytetyin olisi kylän Internet-sivut. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttötarpeet. Kyselyssä selvitettiin myös kyselyyn vastanneiden Internetin käyttötottumuksia. Useimmin vieraillaan Tammelan kunnan www-sivuilla ( ja Tammelan kylät ry:n sivuilla ( Tammelan kylien kehittämisprojektissa käytössä olevilla Internet-sivustoilla ( ja ei ole vierailtu muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta (Kuvio 16). 10

11 Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. Kuvion 17 mukaan edellä mainittuja sähköisiä viestimiä käyttäisi yli 80 % vastaajista tiedonhakupaikkoina. Jopa yli 60 % vastaajista käyttäisi viestimiä kehittämispaikkoina. Vastaajat eivät kuitenkaan olleet kovin kiinnostuneita käyttämään keskustelufoorumia tai muita kohtaamispaikkoja kylän asioiden hoidossa. Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa. 7. Yhteenveto Vastaajia kyläkyselyssä oli 30 henkilöä. Vastaajista suurin osa (20 vastaajaa) kuului ikäryhmään vuotta. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli yli 65-vuotiaat (12 vastaajaa) ja kolmanneksi eniten oli ikäryhmässä vuotiaat (2vastaajaa). 11

12 Suurin osa (18 taloutta) vastanneista talouksista oli kahden hengen talouksia. Kolmen hengen talouksia oli 8 kpl ja yhden henkilön talouksia 6. Talouksien koko vaihteli yhdestä kuuteen. Kyselyssä kysyttiin myös arvosanaa kylän nykytilasta asteikolla Susikas-Patakankaan arvosanan keskiarvoksi tuli 7,8. Eniten annettu numero oli 8. Kylän nykytilaa kartoitettiin avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kertomaan mikä tekee kylästä erityisen. Useammin kuin kerran mainittuja kuvaavia sanoja olivat rauhallinen (7 mainintaa), luonto (7), toimiva kyläyhteisö (4) sekä perinteinen maaseutu (3). Suurin osa vastaajista kylän nykytilasta kysyttäessä (yli 95 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä kylän luonnonläheisyydestä ja juomaveden luokittelusta hyväksi ja kylän rakennuskanta on kaunis. Tyytyväisiä oltiin myös retkeily- ja ulkoilumahdollisuuksista. Kylä koetaan myös viihtyisäksi. Negatiivista sanottavaa ei juuri ollut, lähivesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksiin oltiin kuitenkin tyytymättömimpiä. Toiminnallisuuden suhteen tyytyväisimpiä oltiin kylän yhdistysten toimintaan ja vastaajat tuntevat kylällä toimivat yhdistykset (90 %). Yhdistykset ovat myös ajan hermolla. Vastaajista yli 90 %:n mielestä kyläläisten kesken on hyvä henki ja kylällä on riittävästi yhteistä toimintaa. Myös naapuriapu toimii kylässä hyvin. Tyytymättömimpiä oltiin kylän sisällä työllistymismahdollisuuksiin. Kylällä ei myöskään ole riittävästi toimintaa kaiken ikäisille (64 %). Neljä eniten mainintoja saaneita kehittämiskohdetta olivat: jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä (9), tiet kaipaavat lisävalaistusta (9), kylän yritysten palveluiden markkinointi (8) ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen (8). Myös muut kehittämiskohteet saivat mainintoja. Kyselyssä selvitettiin kyläläisten osallistumishalukkuutta ja tapoja toimia kylän hyväksi. Monet vastanneista olivat valmiita osallistumaan talkoisiin. Useasti mainittuja osallistumistapoja olivat myös lahjoitus, osallistuminen kyläyhdistyksen toimintaan ja suoriutuminen henkisenä tukena. Käytetyimpiä viestimiä kylän tapahtumien tiedottamisen seuraamisessa olisivat kylätiedote, kylän ilmoitustaulu ja paikallislehti. Lähteet Susikkaan kyläsuunnitelma 2001 Patakankaan koulupiirin kyläsuunnitelma 2001 Liitteet: Liitteinä ovat listattu kyselyn avointen vastausten kommentit. Liite 1. Mikä tekee kylästänne erityisen? Isot maalaistalot, Susikkaanjoki. Rauhallinen, sopuisa ja lähellä luontoa. Rauhallinen ja viihtyisä. Nimi. Kuollut. 12

13 Kylätalo (kylätoimikunta järjestää tapahtumia). Tansseja, pikkujouluja, kesätapahtumia ym... Kaikki melkein lapsuuden tuttuja. Se on rauhallinen yhteisö, sopuisat naapuruussuhteet. Maalla asumisen rauha. Toimiva kyläyhteisö. Synnyinkylä, paluumuuttaja. Rauhaisa, lähellä luontoa. Paljon yhteistä toimintaa kylätoimikunnan järjestämänä. Jokimaisema. Ei mitään erityistä. Toimiva kylä. Kaikki tuntevat toisensa. Perinteinen maaseutukylä. Rauhallinen asua ja turvallinen. Rauhallinen, puhdas luonto. Rauhallinen ja kaunis luonto. Väestö vähenee. Tammelan ylängöllä, rauhallinen, paljon järviä. Liite 2 Perustelkaa lyhyesti antamanne arvosana. Koulukuljetukset kiertävät liian pitkät reitit, josta miinusta. Kyläyhdistys kiitettävän aktiivinen. Toimintaa ja väkeä on. Kouluasiat hyvin. Teurolla on hyvä koulu. Pohjois-Tammelasta löytyy kyllä tarvittavia palveluita. Kauppaa ei ole, mutta pärjätään. Meidät on unohdettu. Normaali kylä. Joukkoliikenteessä toivomisen varaa! Kuinka selviää autoton vanhus kauppaan. Tie on hyvä, posti kulkee, ei turhaa valosaastetta, ei haukkuvia koiria, ei mopopoikia. Kuollut kylä. Oma koulu ja kauppa puuttuu, liikenneyhteydet huonot, postin kulku huono. Olemme harvoin päivällä kotona; emme ole tietoisia lastenhoidosta ja koulusta, mutta rientoja on kylällä riittävästi meille ja kerhoja. Nuoret voi olla eri mieltä. Kylässä on asioita, jotka ovat hyvin, mutta on myös puutteita esim. palveluissa. Itse vain osittain mukana. Lasten leikkikenttä puuttuu, syksyllä ja talvella katuvalot olisivat mukavat - lisäisi lenkkeilijöiden turvallisuutta. Matkapuhelinyhteydet ovat huonot, valaistus puuttuu. Tievalaistus. Kylän ikäjakauma on suppea, lähinnä yli 50-vuotiaita ja vanhuksia, joten nuorten aikuisten palveluita ei ole paljon. Liikuntapalveluita voisi kehittää ja monipuolistaa myös Tammelassa. Kylän tila tyydyttää. Pääasiallisesti kylän asiat hyvin, yhteiseen toimintaan kuitenkin hankala saada vastuu henkilöitä. Ei kauppaa, ei linja-autoja, ei pankkipalveluita, ei mitään. Toimii aika hyvin. Ihan hyvin menee, autottomat ovat eristyksissä, mahdollisuudet kylällä pienet. Keskinkertainen tila. Kylällä totuttu omatoimisuuteen. 13

14 Vähitellen nääntyvä kylä. Palveluita ei juuri ole, mutta muuten kylä on ihana paikka asua. Liite 3 Mitä muuta kylän nykytilaan liittyen teillä on kommentoitavaa? Tonttitarjonta liian vähäistä, uusia asukkaita kaipaamme. Kauppapalvelut puuttuvat, omavaraistaloutta ei ole. Me viihdymme aikalailla omissa ympyröissä. Kylätalo on toimiva ja kerhot, sopivaa meille. Nuoriso kaipaisi ehkä enemmän toimintaa. Joukkoliikenne-palvelut ovat todella olemattomat varsinkin kesäaikaan. Ruokatavaroiden kuljettaminen lämpimässä autossa yli tunnin. Nuorta väkeä olisi saatava muuttamaan kylälle lisää. Kylän ikäjakauman huomioonottaen toimintaa on järjestetty riittävästi. Ikärakennetta pitäisi saada nuorennettua edelleen Aktiivisia kylän toimintaan vaikuttavia ja osallistuvia vähän. Järvi jonne kyläläisillä ei ole kalastusoikeus ei ole kyläyhteyttä. Ilmeisesti nuorempaa ikäluokkaa olisi muuttamassa enemmän kylälle. Liite 4 Jos asiat menevät niin kuin haluaisitte, niin millainen kylänne voisi tulevaisuudessa olla? Joen rantoja pitäisi raivata maiseman kaunistamiseksi, taloja maalata. Koulu kylällä ja lapsilla mahdollisuus perhepäivähoitoon. Kioski n. 10 km säteellä. Ei tyhjiä taloja. Tasainen ikäjakauma. Vuokra-asuntoja. Lapsista ja vanhuksista huolehtiva kyläyhteisö. Kauppapalveluita kehitettävä; on paljon yksin eläviä vanhuksia. Samanlainen kuin nytkin. Kauppaan ja muiden palveluiden ääreen pääseminen tekisi kylästä entistä paremman paikan asua. Uusia asukkaita ja katuvalot, joku yritys joka työllistäisi osan ihmisistä. Nuorempia asukkaita enemmän ja enemmän heille suunnattua toimintaa. Monipuolisemmat liikuntamahdollisuudet. Asuttu ja vireä kylä, jossa asuisi kaikkia ikäluokkia. Pientä yritystoimintaa olisi ja harrastustoiminta kokoaisi erialojen eri ikäisiä ihmisiä. Enemmän toimintaa ja ihmiset lähtisivät mukaan toimintaan. Muuttovoittoinen ja lapsirikas, vauras ja toimiva. Enemmän taloja ja sen myötä asukkaita. Kyläkauppa tai kioski. Hyvä asuinpaikka esim. lapsiperheille. Asukkaita lisää, olisi toiminnallisempi. Liite 5 Mitä muita kehittämiskohteita kylältänne löytyy? Vuokra-asuntoja. Susikaslammi ruopattava lintuvedeksi. Susikkaan sohlot, oma orkesterimme tarvitsee nuoria mukaan. 14

15 Vanhan myllyrakennuksen kunnostus. Kylätalolla voisi olla käytössä Internet-yhteys ja kylätalo voisi olla esim. "kyläläisten yhteinen olohuone"- tyylisessä käytössä ainakin osittain ja tästä tiedotettaisiin -> lisäisi kyläläisten yhteistyötä. Kylätalolle uimapaikka, virtaus taitaa olla liian kova. Liite 6 Miten kylän ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää? Kunnassa voisi muistaa aina, että elämää on 10-tien pohjoispuolellakin ja me olemme tasa-arvoisia kuntalaisia. Matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Varojen pitäisi riittää myös kylille. Liikuntapalveluita keskitetysti tulisi lisätä Tammelaan, jossa ne palvelisivat ympäröiviä kyliä. Kunnan pitäisi ajaa syrjäseutujen asioita tasavertaisesti. yhteyshenkilö/öitä Yhteisiä palavereita kylän ja kunnan päättäjien kanssa. Liite 7 Mitä uusia palveluita kylässä tarvitaan? Nuorille kerhotoimintaa/iltapäiväkerho. Lapsille hoitopaikkoja, vanhuksille palveluja. Vanhuksille kotiinhoitoa, siivousapua, kauppa- ja asiointiapua. Olisi mukava päästä esim. iltatorille(yhteiskuljetus). Lasten leikkipaikka ja telineitä kylätalolle tai sen läheisyyteen. Harrastusmahdollisuuksia, esim. Jooga, sähly, koirakoulu tai muuta koiratoimintaa. Yhteistä liikuntaa kaikenikäisille, muuta toimintaa joka yhdistää kaikenikäiset esim. Askartelutoimintaa, suunnistusta, makkaranpaistoa laavuilla ja retkitoimintaa ulkona. Kaikille ryhmille omaa toimintaa. Esim. päiväkoti-kerho, liikunta- ja virkistystoimintaa. Vanhuksille päivätoimintaa ja kyyditystä esim. Kirkkoon kauppa 15