KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 KAJAANIN VOK TOIMINTAKERTOMUS Yleistä 3 2. Vastaanottokeskuksen tilat 3 3. Vastaanottokeskuksen asiakkaat 4 4. Vastaanottokeskuksen palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Ohjaus- ja neuvontapalvelut Asumispalvelut Opintotoiminta Työtoiminta Harrastustoiminta Erityisryhmille suunnatut palvelut Tulkkipalvelut Siirrot ja kuljetukset Oikeusapupalvelut 9 5. Henkilöstö Henkilöstön rakenne ja määrä Henkilöstön koulutus Henkilöstön työnohjaus Henkilöstön TYKY toiminta Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön perehdytys Varautuminen Yhteistyö sidosryhmien kanssa Tiedotus ja suvaitsevaisuustyö Lopuksi Tunnusluvut Talouden toteuma

3 1. YLEISTÄ Kajaanissa vastaanottokeskus on osa Kajaanin maahanmuuttajapalveluja. Maahanmuuttajapalvelujen organisaatioon kuuluu Kajaanissa sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta että kuntaan sijoitettavien pakolaisten ensimmäisen kolmen vuoden kotouttamistoimenpiteiden järjestäminen. Kulunut vuosi sisälsi yksikössä useita muutoksia. Yksikössä tapahtui yllättäen johtajan vaihdos maaliskuussa, edellisen pitkäaikaisen johtajan irtisanouduttua vuoden vaihteessa Kajaanin kaupunginhallitus sanoi joulukuussa 2008 vastaanottokeskusta koskevan sopimuksen irti ja uusien neuvottelujen aloittaminen siirtyi vuodelle Valtakunnallisen turvapaikanhakijamäärän nousi voimakkaasti vuoden loppupuolella. Sen johdosta Kajaanin vastaanottokeskusta laajennettiin 180 paikkaiseksi, laajennus on voimassa toistaiseksi. Samalla Kajaani alkoi toimia pelkästään transit- vastaanottokeskuksena. Maahanmuuttohallinnon valtakunnallinen organisaatiomuutos - vastuuministeriön vaihtuminen työministeriöstä sisäasianministeriöksi vuoden 2008 alussa - ei tuonut suuria muutoksia vastaanottokeskustyön ohjaukseen vuoden aikana. Vuoden aikana alettiin valmistella toista muutosta, jossa vastaanottokeskuksen ohjaus tulisi siirtymään maahanmuutto-osastolta maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttoviraston edustajat kävivät vierailulla Kajaanin maahanmuuttajapalveluissa / vastaanottokeskuksessa Kajaanin vastaanottokeskus osallistui aktiivisesti Oravaisten vastaanottokeskuksen hallinnoimaan LATU hankkeeseen, jossa työstettiin vastaanottokeskustyön valtakunnallista laatujärjestelmää. Vuonna 2007 päättyneen BMV projektin (Becoming More Visible projekti) materiaalin hyödyntäminen jäi vähäiseksi Kajaanissa. Tähän vaikutti mm. vastaanottokeskuksen rakenne ja siitä johtuvat erilaiset toimintamallit esim. alkuinfojen järjestämisessä. BMV projektin myötä kehitetty ja Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen vetämä henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistui kolme henkilöä. Henkilöstön koulutuksen osalta painopisteenä oli sen lisäksi pakolaisohjaajien ( 5 henkilöä) oppisopimuksena suorittamat Lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinnot. Turvapaikanhakijoiden työtoiminnan ja työllistymisen kehittämiseen ja edistämiseen ei vuoden aikana kyetty panostamaan suunnitellulla tavalla. Moniammatillista tiimityötä pyrittiin toteuttamaan, mutta toimintamallin aktiivisempi käyttöönotto asiakastyössä vaatii edelleen yhteistyötaitojen kehittämistä yksikössä. 2. VASTAANOTTOKESKUKSEN TILAT Kajaanin vastaanottokeskuksen ja maahanmuuttajapalveluiden toimisto- ja henkilökunnan työtilat sijaitsevat Kajaanin keskustassa. Näissä tiloissa työskentelevät kaikki vastaanottokeskuksen ja maahanmuuttajapalveluiden työntekijät. Turvapaikanhakijoiden asuttaminen on järjestetty Kiinteistöyhtiö Kajaanin Pietarilta vuokrattuihin kerrostalo- ja rivitalo asuntoihin. Käytössämme oli yhteensä 34 vuokra-asuntoa eli asuntojen määrä on noussut kuudella v Kahdessa asunnossa on ns. 10 inva- asiakkaille varattua paikkaa. 3

4 Vastaanottokeskus on 150 paikkainen ja alkaen 180 -paikkainen. Asuntopaikat jakautuivat marras- joulukuulle saakka joustavasti ns. transit asiakkaille (noin 60 paikkaa) ja loput (noin 90 paikka) ns. normaalissa turvapaikkaprosessissa oleville asiakkaille. Asuin- ja toimistotilojen lisäksi vastaanottokeskuksella on käytössään 100m2 kokoinen varastotila sekä erillinen luokkatila kaupungin keskustassa. 3. VASTAANOTTOKESKUKSEN ASIAKKAAT Kajaanin vastaanottokeskuksen asiakkaita ovat vastaanottokeskuksen asiakasrekisteriin merkityt turvapaikanhakijat. Asiakkaat olivat turvapaikkaprosessinsa eri vaiheissa. Toimintavuoden loppupuolelle saakka keskuksessa oli sekä transit- että normaaliprosessissa olevia asiakkaita. Kajaanin vastaanottokeskukseen siirrettiin ne asiakkaat, joiden turvapaikkapuhuttelu oli sovittu suoritettavaksi maahanmuuttoviraston Kainuun alueyksikössä Kuhmossa. Siirtoja tuli ensisijaisesti Helsingin vastaanottokeskuksesta. Turvapaikkapuhuttelun jälkeen osa näistä asiakkaista siirrettiin johonkin toiseen vastaanottokeskukseen ja osa jäi asumaan Kajaanin vastaanottokeskukseen Vuoden lopussa vastaanottokeskus alkoi toimia pelkästään transit- keskuksena ja joulukuusta alkaen kaikki puhutellut asiakkaat siirrettiin muihin vastaanottokeskuksiin. Joillakin vastaanottokeskuksen asiakkailla oli mm. mielenterveysongelmia tai muita syitä, jonka vuoksi siirrot toisiin vastaanottokeskuksiin eivät olleet mahdollisia. Kajaani majoitti tilapäisesti myös muista (lähinnä Rovaniemi, Oulu ja Kemi) vastaanottokeskuksista Kuhmon puhutteluun matkaavia turvapaikanhakijoita. Toimintavuonna 2008 vastaanottokeskukseen sijoitettujen turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä oli 627 henkilöä. Asiakasmäärässä oli nousua aikaisempiin vuosiin verrattuna, asiakkaita oli v henkilöä ja v henkilöä. Loppuvuodesta Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän nousu vaikutti myös Kajaanin toimintaan ja paikkaluku nostettiin joulukuussa 180 :een. Vuodenvaihteessa asiakkaita oli majoitettuna noin 200 eli toimimme ylipaikoilla kuten muutkin Suomen vastaanottokeskukset. Kajaanin vastaanottokeskus ei ole sijoittanut asiakaspaikoilleen muita kuin turvapaikanhakijoita. Toimintavuoden aikana kuntaan sijoitettavien asiakkaiden määrä oli yhteensä 42 henkilöä. Vuosiin 2006 (20 henkilöä) ja 2007 (35 henkilöä) verrattuna nousua oli jonkin verran. Suurin osa haki ja sai kuntapaikan Kajaanista. Muutto kuntaan tapahtui nopeammin kuin valtakunnallisesti keskimäärin (ka. 81 vrk), joskin jonkin verran hitaammin kuin aikaisempina vuosina. Kuntapaikkapäätökseen saannista kuntaan muuttoon kului 60 vuorokautta ( v vuorokautta). Yksityismajoituksessa oli vuoden aikana 19 henkilöä ( ja henkilöä). Vuonna 2008 asiakkaita oli 35 eri kansallisuudesta, joista asiakasmääriltä kymmenen suurinta kansallisuus ryhmää olivat Irak (204), Somalia (158), Venäjä (51), Afganistan (50), Iran (22), Valko-Venäjä (14), Turkki (13), Kamerun (11), Nigeria (11) ja Algeria (10). 4

5 4. VASTAANOTTOKESKUKSEN PALVELUT Vastaanottokeskuksen palveluiden tuottamiseen osallistuivat yksikön kaikki tiimit ja työntekijät tehtävänkuviensa ja työnjakojen mukaisesti. Lisäksi osa palveluista hankittiin ostopalvleluna. 4.1 Sosiaalipalvelut Maahanmuuttajapalveluissa työskenteli yhteensä kolme sosiaalityöntekijää ja yksi vs. sosiaalityöntekijä, jotka muodostivat sosiaalityön tiimin. Kolmella vakituisella sosiaalityöntekijällä oli kelpoisuuslain vaatiman sosiaalityöntekijän pätevyys. Vastaanottokeskuksen budjetissa oleva johtavan sosiaalityöntekijän virkaa hoidettiin sijaisjärjestelyillä siten, että vs. sosiaalityöntekijän työajasta 50 % oli käytettävissä asiakastyöhön. Sosiaalityön tiimi vastasi (kiintiöpakolaisten sosiaalipalveluiden lisäksi) myös turvapaikanhakijoiden tarvitsemista sosiaalipalveluista yksikön työnjaon mukaisesti. Vastaanottokeskuksen sosiaalipalvelut järjestettiin sekä sosiaalityön tiimissä että ohjaus- ja neuvontatiimissä. Turvapaikanhakijalle ei automaattisesti nimetty omaa sosiaalityöntekijää, mutta sosiaalityöntekijän palvelut olivat tarvittaessa asiakkaan käytettävissä. Sosiaalityöntekijöiden avoin vastaanotto pidettiin kerran viikossa. Ohjaus- ja neuvontatiimissä työskenteli kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka työnjakojen mukaisesti vastasivat osasta turvapaikanhakijoiden tarvitsemia sosiaaliturvaan, työhön, yksityismajoitukseen, turvapaikkaprosessiin yms. seikkoihin liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Sosiaalityöntekijät vastasivat tarvittaessa turvapaikanhakijoiden harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. Muilta osin turvapaikanhakijoiden kirjallisen toimeentulotuen käsittelystä vastasi työnjaon mukaisesti toimistosihteerit ja sosiaaliohjaajat. Työnjaon selkiinnyttämistä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä pyrittiin tekemään eri yhteyksissä. Vuodelle 2008 asetettuihin moniammatillisen työskentelyn sujuvan käyttöönoton ja asiakastyön sisällöllisen kehittämisen tavoitteisiin ei sosiaalityön osalta kyetty panostamaan suunnitellulla tavalla. Sosiaalityöntekijöiden asiakkuudessa olivat sosiaalityön tukea tarvitsevat lapsiperheet, moniongelmaiset ja/tai mielenterveysongelmista kärsivät perheet sekä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja siihen liittyvää lastensuojelun avohuollon tukitoimia tarvitseva asiakasperheet. Lastensuojelun kokonaisvastuu on Kainuun maakunta kuntayhtymän lastensuojelulla. Kuntayhtymän sosiaalityöntekijät toimivat tarvittaessa maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityön tiimin konsultteina ja yhteistyökumppaneina. Lastensuojeluun liittyvissä asioissa maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijät toimivat maakunnan lastensuojelutyöntekijöiden työparina. Jo sujuvaa yhteistyötä pyrittiin edelleen kehittämään maakunnan kanssa ja huomioitiin voimaan tulleen uuden lastensuojelulain vaatimukset. Sosiaalityön tiimi teki yhteistyötä päivähoidon ja koulun koordinaattoreiden kanssa ja osallistui säännöllisesti koulujen oppilashuoltotyöhön. 4.2 Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimi kolme terveydenhoitajaa sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset oli jaettu perhekunnittain terveydenhoitajille. Jokainen vastasi oman perhekuntansa terveydenhuollosta, johon sisältyi myös terveydenhoitajan tehtävät äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden osalta. Psykiatrinen sairaanhoitaja osallistui myös päivystysvastaanottotyöhön. Perhevalmennuksen kehittäminen yhteistyössä sosiaalityön tiimin kanssa jäi toteutumatta mm. asiakastyön määrän ja muiden työkiireiden vuoksi. 5

6 Toimintavuonna turvapaikanhakijoiden määrä oli jatkuvassa nousussa. Asiakkaat olivat edellisten vuosien tavoin sairaita ja traumatisoituneita. Kajaanin Vastaanottokeskus alkoi toimia pääasiassa transitkeskuksena. Migrin puhutteluaikojen pidentyessä transitvaiheen asiakkuudet venyivät ja kaikkien vastaanottokeskusten asiakaspaikkojen täyttyessä jatkosiirrot toisiin keskuksiin pysähtyivät. Puhutteluajan pitkä odottaminen heikensi asiakkaiden kokemaa psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa. Uutena ilmiönä aikaisempiin vuosina verrattuna tulivat alkoholisoituneet asiakkaat. Erityishuomiota tarvitsevina voidaan mainita myös lapset, joiden erityistarpeet aiheutuivat pääasiassa vanhempien mielenterveys- ja jaksamattomuusongelmista. Myös lapsilla ja nuorilla itsellään oli traumoja, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Moniammatillisen tiimityön hyödyntäminen, erityistä tukea tarvitseville suunnattu työparityö sekä psykiatrisen sairaanhoitajan tekemä työ vähensi asiakkaiden psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta. Hary-työryhmän tehostettu perhetyö vähensi myös osaltaan asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta. Näin ollen haasteellisiakin mm. mielenterveysongelmaisia ja traumatisoituneita asiakkaita ja perheitä saatiin hoidettua vastaanottokeskuksen oman henkilöstön voimin tiimityönä. Akuutin psyykkisen tilan arvioinnit pystyttiin toteuttamaan vastaanottokeskuksessa virka-aikana. Turvapaikanhakijoiden lisääntyneen määrän vuoksi ensimmäinen vastaanottava keskus ei ehtinyt aina ottaa thorax-kuvaa asiakkaista ennen siirtoa. Muutama tuberkuloositapaus tuli esille toimintavuoden aikana. Myös muissa vastaanottokeskuksissa huomattiin sama ongelma. Lääkäripalvelut ostettiin ostopalveluna. Psykiatri ja yleislääkäri pitivät vastaanottoa päivän n. kerran kuukaudessa. Psykiatri sanoi sopimuksensa irti loppuvuodesta. Vuoden ajan oli jatkuvasti tiivistä yhteistyötä maakunnan erikoissairaanhoidon sekä terveyskeskuspalveluiden kanssa. Kidutettujen kuntoutuspalveluihin Ouluun ohjattiin kidutettuja asiakkaita. 4.3 Ohjaus- ja neuvontapalvelut Ohjaus- ja neuvontapalvelutiimiin kuuluivat kaikki maahanmuuttajapalveluiden pakolaisohjaajat sekä sosiaaliohjaajat. Henkilöstön jakautuminen on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5. Koska olemme ns. hajasijoitusvastaanottokeskus, toimintamallimme on joiltakin osin laitosmallista poikkeava. Asiakkaat tulevat itse asioimaan pääasiassa toimistolle. Vastaanottokeskuksen Respa eli neuvontapiste sijaitsee toimistolla. Respassa työskenteli yksi toimistosihteeri ja sijaisuus hoidettiin tulipalvelutiimistä. Respa on avoinna virka-ajalla erikseen määriteltyinä aikoina. Toimintamallissamme Respa eli vastaanottomme ei toimi sellaisena asiakaspalvelupisteenä, jossa hoidettaisiin laajemmin asiakkaiden asioita. Respassa mm. neuvottiin ja ohjattiin asiakkaita monissa eri asioissa, ohjattiin tarvittaessa eteenpäin ja tehtiin/otettiin tarvittavat ajanvarauspyynnöt sekä hoidettiin lakimiehen tapaamiseen liittyvät käytännön asiat. Pakolaisohjaajat vastaavat mm. asiakkaiden vastaanotosta ja siirroista, majoituksesta, asuntojen kalustamisesta ja siihen liittyvistä hankinnoista ja asumisen ohjaamisesta kokonaisuudessaan. Asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus- ja neuvontapalvelu turvattiin siten, että jokaiselle asiakkaalle oli nimetty oma ohjaaja. Ohjaajat vastasivat omien asiakkaittensa kokonaisvaltaisesta ohjaustyöstä. He tapasivat asiakkaitaan tarpeen mukaan ja ohjasivat asiakkaita tarvittaessa muiden palvelujen piiriin yksikön toimintamallin mukaisesti. Tapaamiset toteutuivat ajanvarauksella ja niissä oli tarvittaessa myös tulkkaus. Ohjaajan avoin vastaanotto oli joka päivä ja sen pitämiseen osallistuivat kaikki ohjaajat. 6

7 4.4. Asumispalvelut Asumispalveluiden osalta toimintaa ohjasi lähes koko vuoden yleisjako ns. transit -asiakkaiden ja normaaliprosessissa olevien asiakkaiden asumispalveluihin. Tavoitteena oli asuntojen mahdollisimman korkea käyttöaste. Transit- asuntojen asukastiheys pidettiin muita suurempana johtuen asumisen lyhytaikaisuudesta. Asuttamisessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon perhesiteet, etninen tausta, kieli ja uskonto. Järjestelyillä kyettiin ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmatilanteita. Asiakkaiden ohjauksessa kiinnitettiin huomiota paloturvallisuuteen, energiasäästöön ja asuntojen siisteyteen sekä yleisiin asumisohjeisiin liittyviin asioihin. Asukkaita rohkaistiin ilmoittamaan mahdollisista vioista välittömästi henkilökunnalle suurempien vahinkojen välttämiseksi. Asuntojen siivouksesta kunnossa pidosta vastasivat pääsääntöisesti asukkaat itse. Toimintavuonna aloitettiin säännönmukaiset asuntojen kuntotarkastukset ja tarvittaessa tehtiin asuntojen suursiivoukset. Suursiivoukset toteutettiin ostopalveluna. Asuntojen kuntoseurantaa tullaan edelleen kehittämään vuoden 2009 aikana yhteistyössä vuokranantajan kanssa. 4.5 Opintotoiminta Toimintavuoden aikana opintotoiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat kohtuullisesti. Opetus järjestettiin ostopalveluna vastaanottokeskuksen vuokraamassa opetustilassa. Opetuksen järjestämisessä oli alkuvuodesta tauko, koska opetuksen järjestäjällä oli vaikea löytää opettajaa. Käytössämme oli kolme eri henkilöä opettajana jaksoilla: 1) , 2) sekä sama henkilö jaksot 3) ja Ostopalveluiden tuottaja sanoi sopimuksen irti Opetusryhmiä oli käytössä yhdestä neljään ja tasoryhmittäin vaihtelevasti koottuina. Ryhmien määrä ja koostumus sovittiin yhteistyössä opettajan kanssa säännöllisissä tapaamisissa. Opetusta järjestettiin asiakkaille pääsääntöisesti kuusi tuntia viikossa. Edellisinä vuosina luotua selkeää toimintamallia (opetuksen aloitus, osallistumisen seuranta ja sanktioiden toteuttaminen) pyrittiin toteuttamaan, mutta opettajanvaihdoksista ja muista syistä (asiakasmäärän nousu, transit- toiminnan vilkastuminen) johtuen toiminta kokonaisuudessaan ei ollut niin tehokasta ja järjestelmällistä kuin edellisenä vuonna. Mikäli asiakkaan opiskelussa oli ongelmia tai kokonaistilannetta oli muuten tarpeen selvittää, opettajalla oli mahdollisuus osallistua asiakkaan yhteistyöpalaveriin vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Suomen kielen kursseja järjesti myös Kainuussa toimiva Juuret ja Siivet hanke sekä kansanopistot. 4.6 Työtoiminta Toimintavuonna työtoiminnan toimintamuotojen kehittämiselle ja aktivoimiselle asetettu tavoite ei toteutunut. Hajautettuun asumiseen perustuvassa mallissa ja vuoden aikana laajentuneen transittoiminnan vuoksi mielekkään ja hallittavissa olevaan vastaanottokeskukseen kuuluvan työtoiminnan järjestämiseen ei ollut riittävästi resursseja. 4.7 Harrastustoiminta Harrastustoiminnassa pyrittiin ohjaamaan asiakkaita Kajaanissa jo olemassa olevien harrastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Vastaanottokeskuksen työntekijät informoivat ja ohjasivat aktiivisesti asiakkaita mukaan eri harrastustoimintoihin. 7

8 Toimintavuoden aikana aloitti ns. Monikan (monikulttuurinen toimintakeskus) tiloissa toimintansa Juuret ja Siivet hankkeen osana ns. Järjestötalo- hanke, jonka puitteissa Kajaanin eri järjestöt saivat yhteisen toiminta- ja kokoontumistilan. Tavoitteena oli mm. se, että paikkakunnan eri etniset järjestöt ja muut järjestöt löytäisivät mahdollisuuden yhteistoimintaan. Maahanmuuttajapalvelut tuki taloudellisesti eri järjestöjä sekä urheiluseuroja maahanmuuttajille kohdistettujen toimintojen järjestämisessä. Vastaanottokeskus osallistui eri projektien ja hankkeiden tapahtumiin ja tiedotti myös asiakkaille aktiivisesti eri tapahtumista. 4.8 Erityisryhmille suunnatut palvelut Haavoittuvien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskenteli kaksi nimettyä pakolaisohjaaja. Työskentelyn tavoitteena oli asiakkaiden oman elämänhallinnan tukeminen ja voimaannuttaminen. Työskentely perustui asiakaslähtöiseen näkökulmaan; asiakkaan omien voimavarojen ja sitoutumisen huomioimiseen, sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja vastuun ottamiseen omasta elämästä. Työskentelyssä pyrittiin kriisien ennaltaehkäisemiseen sekä varhaiseen puuttumiseen ongelmatilanteissa. Näillä tukitoimilla todennäköisesti pystyttiin ehkäisemään esim. joitakin sairaalahoitojaksoja. Asiakkuudessa vuoden aikana oli noin 8-10 perhettä. Ohjaajat työskentelivät yhteistyössä moniammatillisten tiimien sekä yhteistyöverkostojen kanssa. Moniammatillisten tiimien yhteistyötä kehitettiin ja panostettiin asiakkaiden henkilökohtaisten palvelusuunnitelmien käyttöön ohjaustyössä. Vakavista kidutuksista johtuvista traumoista kärsivät asiakkaat ohjattiin tarvittaessa konsultaatioon Kidutettujen kuntoutuskeskukseen. Kidutettujen kuntoutuskeskuksen suosittelemat jatkohoidot pyrittiin toteuttamaan vastaanottokeskuksen kautta esim. ostopalveluna Kajaanissa. 4.9 Tulkkipalvelut Tulkkipalvelut ostettiin pääsääntöisesti Semantix Lingua Nordiga Oy:ltä, jonka kanssa Kainuun hankintarengas on tehnyt alueellisen tulkkipalvelusopimuksen vuosille Maahanmuuttajapalvelut teki yhteistyötä Semantix Linqua Nordican kansa myös siten,että yksikössä oli vuoden aikana kolme Semantix:n koulutuksessa olevaa tulkkiharjoittelijaa. Tulkkipalveluissa käytettiin pääasiassa etätulkkausta. Läsnäolotulkkausta käytettiin asiakastilanteiden vaatiman tarpeen mukaisesti Siirrot ja kuljetukset Kajaanin Vastaanottokeskus vastasi asiakkaiden siirroista ja siirtojen kuluista silloin, kun siirto tapahtuu vastaanottokeskuksen aloitteesta. Siirroissa ja kuljetuksissa käytettiin pääsääntöisesti julkisia kulkuneuvoja, lähinnä junaa. Lähialueen muuttoihin ja isompiin tavaroiden kuljetuksiin ja /tai ihmisten siirtoihin vuokrattiin tarvittaessa pakettiauto tai pienoisbussi. Maahanmuuttoviraston puhutteluun Kuhmoon asiakkaat matkustivat omatoimisesti linja-autolla. Tarvittaessa ja erityisen painavista syistä asiakkaille järjestettiin taksikuljetus. Vastaanottokeskus ei järjestänyt asiakaskuljetuksia kaupungin sisällä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Asiakkaat haettiin asunnoiltaan ensimmäiseen toimistotapaamiseen vastaanottokeskuksen autolla. Näin asiakas hahmotti kulkureitin asunnoltaan vastaanottokeskuksen toimistolle. 8

9 4.11 Oikeusapupalvelut Asiakkaiden turvapaikkaprosessiin liittyvien oikeusapupalvelujen järjestämisessä yhteistyökumppanina oli Pakolaisneuvonnan Oulun toimisto entisten sopimusten mukaisesti. Uutta oikeusapupalveluiden kilpailutusta ei tehty toimintavuoden aikana. Oikeudelliseen neuvontaan varatut taloudelliset resurssit olivat toimintavuonna vastaanottokeskuksen budjetissa. Lakimiehen ja asiakkaan väliset tapaamiset järjestettiin yleensä puhelintapaamisina Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden toimistossa. Tarvittaessa asiakas matkusti vastaanottokeskuksen kustantamana Ouluun tapaamaan avustajaansa. Muissa kuin turvapaikkaprosessiin liittyvissä lakiasioissa asiakkaat ohjattiin käyttämään Kajaanin oikeusaputoimiston palveluja Vuoden aikana aloitettiin kokeiluna pitää lakimiehen alkuinfoja siten, Pakolaisneuvonnan lakimies tuli Kajaaniin tapaamaan asiakkaita ryhmänä. 5. HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön rakenne ja määrä Kajaanissa vastaanottokeskustoiminta ja kuntaan vastaanotettavien kiintiöpakolaisten kotouttamispalvelujen järjestäminen organisoitu Kajaanin maahanmuuttajapalveluihin. Koko henkilöstö työskenteli kaikkien eri statuksen omaavien asiakkaiden kanssa. Maahanmuuttajapalvelujen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2008 oli 23 työntekijää. Heistä yhdentoista ja puolen (11 ½) henkilöstömenot kirjautuvat vastaanottokeskuksen budjettiin. Vastaanottokeskuksen henkilöstörakenne oli seuraava: johtaja (50% henkilöstömenosta) toimistosihteeri (100%) toimistosihteeri (50% henkilöstömenoista) terveydenhoitaja (100%) psykiatrinen sairaanhoitaja (50% henkilöstömenoista) johtava sosiaalityöntekijä (täytetty vain 50% vs. sosiaalityöntekijän viralla alkaen) sosiaaliohjaaja (100%) 6,5 pakolaisohjaajaa Vastaanottokeskuksen toiminta oli henkilöstön osalta joustavaa, joten lyhytaikaisia sijaisia ei palkattu mutta pitempiaikaiset sijaisuudet täytettiin. Vastaanottokeskuksen ohjaustyössä sijaisia oli kaksi ja ajalla oli terveydenhoitajan kesälomansijainen. Maahanmuuttajapalveluissa oli vuoden aikana kolme tulkkiharjoittelijaa, yksi terveydenhoitoharjoittelija sekä yksi työkokeilussa oleva henkilö ajalla , jotka kaikki osallistuivat myös vastaanottokeskustyöhön. Vastaanottokeskuksen henkilökunta työskenteli virka-aikana, arkipäivisin kello Vastaanottokeskustoiminnassa tarvittava ilta- ja viikonloppupäivystys järjestettiin ns. varallaolojärjestelmän kautta. Varallaoloon osallistuminen on henkilöstölle vapaaehtoista ja perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Varallaolo tehdään parityöskentelynä 9

10 ennalta sovitun työvuorolistan mukaisesti. Varallaolossa oli vuoden aikana mukana noin 10 työntekijää, joille varallaolovuoro oli noin 6 viikon välein. Varallaolosta maksettava korvaus on KVTES:n mukainen. Varallaoloaika on arkisin klo ja viikonloppuisin ja pyhäpäivisin klo Joulukuun lopulta alkaen varallaolon aikana tehtäviin asiakkaiden majoitustilanteisiin palkattiin mukaan Securitaksen turvahenkilöpalvelut. Tällä haluttiin varmistaa henkilöstön työturvallisuus. Henkilöstön tavoitettavuus virka-ajan ulkopuolella on ilmeisesti ollut riittävä, koska kriittistä tai muutakaan palautetta asiakkailta tai yhteistyöverkostolta ei ole vuoden aikana tullut. 5.2 Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutusta oli runsaasti käynnissä toimintavuoden aikana. Vastaanottokeskuksen henkilöstöstä kolme osallistui Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämään Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskentelevien täydennyskoulutukseen. Kaksi yksikön työntekijää suoritti perheterapiaopintoja. 12 henkilöä suoritti EA 1- koulutuksen. Pakolaisohjaajista viisi jatkoi keväällä 2007 aloitettua Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa ja yksi ohjaaja vanhustyön erikoisammattitutkintoa sekä yksi ohjaaja joulukuussa 2007 aloittamaansa päihdetyön ammattitutkintoa. Ohjaajien koulutus toteutettiin oppisopimuskoulutuksena ja sen järjesti EDUKAI eli Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut. Koulutuksien johdosta koko muukin henkilöstö joutui joustamaan mm. koulutusten teorianpäivien poissaolojen aikana sekä oppisopimuskoulutuksen näyttöviikkojen, näytön ohjauksen ja arviointien kanssa. Tämä koulutusprosessi on ollut sen vuoksi haastava jakso myös työyhteisölle. Toisaalta koulutukset antoivat uusia näkökulmia työntekijöille ja tukivat osaltaan henkilöstön työssä jaksamista. Lisäksi maahanmuuttajapalvelujen henkilöstöä osallistui Latu-hankkeen järjestämiin koko henkilöstön koulutuksiin ja seminaareihin sekä osa henkilöstöstä myös hankeen työpajatyöskentelyyn. Henkilöstön koulutustarpeet käytiin läpi johtajan ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. 5.3 Henkilöstön työnohjaus Henkilöstöllä oli tarvittaessa mahdollisuus saada henkilökohtaista työnohjausta. Kajaanin kaupunki kilpailutti työnohjauspalvelut ajalle , jonka päätöksen perusteella uudet työnohjaussopimukset tuli valita. Jo käynnissä olleet työnohjaukset jatkuivat tehtyjen sopimusten mukaisesti. Ryhmätyönohjausta ei ollut käytössä toimintavuoden aikana. 5.4 Henkilöstön TYKY toiminta Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen perustuu Kajaanin kaupungin TYKY- linjauksiin. Toimintavuonna tyky- toimintaa oli runsaasti ja se painottui eri liikuntamuotoihin. Yksikössä on vuosittain vaihtuva tyky- työryhmä, joka suunnittelee vuoden toiminnan ja jossa on edustus jokaisesta tiimistä. Toiminnan tarkoituksena on ollut tukea henkilöstön työssä jaksamista ja yhteishengen syntymistä. Tykytoiminta on työkykyä ylläpitävää toimintaa, johon kuuluu myös henkinen hyvinvointi, fyysinen kunto, työpaikan ilmapiirin ja henkilöstösuhteiden työstäminen ja ylläpitäminen. 10

11 5.5 Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto ostettiin ostopalveluna Kajaanin kaupungin voimassaolevien sopimusten mukaisesti Kainuun työterveys- liikelaitokselta. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan Kajaanin kaupungin henkilöstöpalvelujen toteuttaman Työyhteisön toimivuuskyselyn kautta, joka tehdään joka toinen vuosi. Kysely toteutettiin vuoden 2007 puolella ja tulokset saatiin helmikuussa Tuloksia käsiteltiin työpaikkakokouksissa kevään aikana. Johtaja piti henkilökohtaiset kehityskeskustelut kesä- elokuun aikana, keskustelut toteutuivat koko henkilöstön kanssa. Tulosten perusteella alettiin miettiä muutostarpeita ja keinoja parantaa yksikön työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Työtyytyväisyyskyselyn ja kehityskeskustelujen kautta esille tulleitten seikkojen ja toivotun muutostyön tueksi päätettiin tehdä koko henkilöstölle Työstressikysely yhteistyössä Työterveyshuollon kanssa. Kysely toteutettiin kesäkuussa, tulokset käytiin yksikössä läpi työterveyshoitajan kanssa syyskuussa. Keväällä ja syksyllä toteutuneiden kyselyjen, keskustelujen ja koko prosessin pohjalta jatkettiin loppuvuoden aikana keskusteluja ja toimenpiteiden mietintää. Tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja ja työjärjestelyjä, jotka lisäisivät työssä jaksamista sekä tukisivat mielekästä työnjakoa ja työilmapiiriasioita. Joulukuussa kaupunginhallituksen toteuttamat sopimusten irtisanomiset aiheuttivat uuden ison stressitekijä koko henkilöstölle. 5.6 Henkilöstön perehdytys Yksikkö päivitti vuoden aikana perehdytyskansiotaan. Työnkuvien päivitystä tehtiin jonkin verran. Sijaisten ja harjoittelijoiden osalta perehdytykseen käytettiin yksikön omaa perehdytyskansiota sekä Kaupungin yleistä perehdytysmateriaalia. Lisäksi annettiin henkilökohtaista opastusta työtehtävästä riippuen. 6. VARAUTUMINEN Kajaanin vastaanottokeskuksen organisaatio- ja asuttamismalli ei anna samanlaisia mahdollisuuksia varautumiseen kuin laitosmaisessa vastaanottokeskuksessa on mahdollista. Tarvetta laajamittaiseen maahantuloon varautumisen suunnitelman tekemiseen tai sen toteuttamiseen ei tullut toimintavuoden aikana. 7. YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Niin paikallinen kuin valtakunnantason sidosryhmäyhteistyö toimi vuoden aikana hyvin. Yhteistyötä paikallisesti eri järjestöjen, seurojen ja hankkeiden sekä muun yhteistyöverkon kanssa tehtiin edellisen vuosien tapaan runsaasti. Yhteisyön uutena muotona oli mm. kaikkien Kajaanissa toimivien hankkeiden yhteistapaamiset, joihin yksikkömme myös osallistui. Monikulttuurisen Juuret ja Siivet hankeen yhteydessä aloitti ns. Järjestötalohanke, jonka toiminnan yhtenä osana on tukea eri yhdistysten- ja seurojen yhteistoimintaa. Hankkeen kautta seuroilla oli käytettävissään 11

12 mm. ilmainen kokoontumistila. Yhteistyötä tuki edustuksemme eri hankkeiden ohjausryhmissä sekä hanketyöntekijöiden ja henkilöstön tapaamiset. Henkilöstön edustajia on mukana eri hankkeiden ohjausryhmissä sekä Pohjois- Suomen Etnossa ja Info-pankin valtakunnallisessa toiminnassa. Yhteistyö poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa on ollut tiivistä ja hyvin toimivaa. Lisäksi on osallistuttu sekä alueellisiin että valtakunnallisiin poikkihallinnollisiin kokouksiin ja vastaanottokeskusten johtajien kokouksiin säännöllisesti. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa. Samoin yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa oli tiivistä ja joustavaa. Kajaanin kaupunginhallituksen nimeämä monikulttuurisuustoimikunta aloitti toimintansa vuoden aikana, mutta toiminta ei lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin ja sen anti jäi vähäiseksi. 8. TIEDOTUS JA SUVAITSEVAISUUSTYÖ Tiedottamista ja suvaitsevaisuustyötä tehtiin jonkin verran vuoden aikana. Pakolaisuuteen liittyvistä asioista tiedotettiin mm. asiakastyön, oppilaitosvierailujen, järjestöyhteistyön ja eri hankkeiden kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden vastuulle ja rahoitettavaksi siirtyi vuoden alusta infopankki ( sivuston ylläpito. Tehtävään nimetty työntekijä osallistui infopankin valtakunnallisiin kokouksiin. 9. LOPUKSI Vuoden 2008 aikana tapahtui paljon muutoksia. Yksikön johtaja vaihtui ja Sisäasianministeriön valtakunnallinen organisaatiomuutos toteutui Lisäksi vuoden aikana oli koko ajan esillä uusia organisaatiomuutossuunnitelmia (maahanmuuttovirastolle mahdollisesti siirtyvät tehtävät ja Te-keskusten mahdolliset organisaatiomuutokset). Kajaanin kaupunki teki joulukuussa vastaanottokeskussopimuksen irtisanomispäätöksen. Samaan aikaan turvapaikanhakijamäärät kasvoivat runsaasti vuoden loppupuolella, jolloin vastaanottokeskukset toimivat koko Suomessa ylipaikoilla. Käynnissä oleva LATU- hankkeeseen osallistuminen ja henkilöstön yhtäaikainen kouluttautuminen vaati normaalityön lisäksi ylimääräistä panostusta ja jaksamista koko työyhteisöltä. Siirtyminen pelkkään transit- toimintaan loppuvuoden aikana toi myös omat muutospaineensa yksikölle. Vuoden aikana tapahtunut Kajaanin kaupungin vuokra-asuntojen määrän (tilapäinen) väheneminen ja asiakkaiden saamien myönteisten oleskelulupien määrän nousu aiheutti myös hiukan paineita vastanottokeskustyölle aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaiken tämän johdosta toimintavuosi oli poikkeuksellisen haasteellinen jälkikäteen arvioituna. Vastaanottokeskus pystyi kuitenkin vastaamaan sille annettuihin haasteisiin ja kykeni turvaamaan asiakkailleen heille kuuluvat palvelut asianmukaisesti. Myös valtakunnalliseen laajenemistarpeeseen kyettiin vastaamaan paikkakunnan kokoon ja majoitusmalliin nähden kohtuullisella määrällä. Henkilöstö kykeni myös selviytymään vuoden aikana esille tulleisiin haasteisiin ja muutoksiin kiitettävällä tavalla. 12

13 10. TUNUSLUVUT TUNNUSLUVUT 2008 Keskuksen paikkaluku 152,54 Kustannukset yhteensä Kustannukset/paikka/v Kustannukset/paikka/kk Kustannukset/paikka/vrk 33 Keskuksen majoitusvuorokaudet Majoitusvuorokaudet max Käyttöaste 83 % Kustannukset/majoitusv/asiakas Kustannukset/majoituskk/asiakas Kustannukset/majoitusvrk/asiakas 40 13

14 KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TALOUDEN TOTEUMA 2008 Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset Palkat ja palkkiot Virkasuhdepalkat Työsuhdepalkat Sairasvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset Muut palkat ja palkkiot Lomapalkkavelan muutos Henkilöstösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut LEL-makst Eläkemaksut Sairasvakuutus- yms.lakien mukaiset sosiaaliturvakmasujen palautukset Tapaturmamaksut 1564 Lomapalkkojen henkilöstösivukuluvelan muutos Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöpalvelut Koulutuspalvelut Työterveyspalvelut 3943 Työterveyshuollon kustannusten palautukset Virkistyspalvelut Muut henkilöstöpalvelut 285 Matkakulut Päivärahat 952 Kilometrikorvaukset 1030 Matkustuspalvelut Muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset Siviilipalvelumiehistä aiheutuvat kustannukset Kiinteistöstä aiheutuvat kustannukset Vuokrat (asuntojen vuokrat ja muiden rakennusten vuokrat) Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 402 Lämmitys, sähkö ja vesi Rakennusmateriaali Korjaus- ja kunnossapitopalvelut (asuinrakennukset ja muut rakennukset) 2045 Rakentamispalvelut (asuinrakennukset ja muut rakennukset) Siivouspalvelut 4038 Ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut 1620 Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Muut kiinteistöstä aiheutuvat kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet Kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut 1329 Muiden koneiden ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut 1173 Muut korjaus- ja kunnossapitopalvelut Kuljetusvälineiden vuokrat

15 Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat 3565 Toimistotarvikkeet 1773 Kirjat, lehdet ja muut painotuotteet 472 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 748 Vaatteisto Poltto- ja voiteluaineet 3704 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Toimistopalvelut Painatuspalvelut 284 Ilmoitus-, mainos- ja markkinointipalvelut 2990 Tietoliikennepalvelut 9476 Atk:n käyttöpalvelut 6996 Pankkipalvelut Muut toimistopalvelut 742 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 2018 Pesulapalvelut 2018 Muut palvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Ravitsemispalvelut 1302 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Oikeusapupalvelut Kuljetuspalvelut 8680 Työ- ja opintotoiminta Sosiaalihuollon ostopalvelut Muut palvelut Terveydenhuollon kulut Alkuterveystarkastuksen laboratorio- ja röntgenkulut 3158 Terveyskeskustasoinen hoito Erikoissairaanhoito Mielenterveyspalvelut 4642 Hammashuolto 5103 Muut terveydenhuollon kulut 3267 Muut kulut Keskitetysti (sisäisesti) hoidetut tehtävät Hallintokulukorvaus Muut menot 270 Toimeentuloturva Toimeentulotuki (huom. sisältää myös tarvikekassit ja elintarvikkeet asukkaille) Ehkäisevä toimeentulotuki (= harkinnanvarainen toimeentulotuki) 2499 Paluumuuttoavustus KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Vastaanottokeskuksen saamat tulot