KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2006

2 Kajaanin vastaanottokeskus Toimintakertomus 2006 Sisältö 1. Yleistä 3 2. Vastaanottokeskuksen tilat 4 3. Vastaanottokeskuksen asiakkaat 5 4. Vastaanottokeskuksen palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Asumispalvelut Vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut Opintotoiminta Työtoiminta Harrastustoiminta Erityisryhmille suunnatut palvelut Tulkkipalvelut Siirrot ja kuljetukset Oikeusapupalvelut Henkilöstö Henkilöstön rakenne ja määrä Henkilöstön koulutus Henkilöstön työnohjaus Henkilöstön TYKY toiminta Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön perehdytys Varautuminen Yhteistyö sidosryhmien kanssa Tiedottaminen ja suvaitsevaisuustyö Lopuksi 18 Liitteet: Talouden toteuma

3 1. Yleistä Toimintavuosi 2006 oli vastaanottokeskustyössä monella tapaa haasteellinen vuosi. Maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä väheni merkittävästi ja sen vuoksi myös vastaanottokeskusverkostossa jouduttiin toteuttamaan sopeutustoimia ja vastaanottokeskuksia lakkautettiin toimintavuoden aikana kaksi. Lakkautukset eivät koskeneet varsinaisesti Kajaanin vastaanottokeskusta, mutta osaltaan valtakunnallinen tilanne näkyi myös Kajaanissa vaikka Kajaanissa esim. paikkalukua ei jouduttu laskemaan kuten monella muulla paikkakunnalla. Merkittävin syy tähän oli tietenkin UVI:n Kainuun aluetoimiston sijainti Kuhmossa jonka vuoksi transitasiakkaita ohjautui Kajaanin vastaanottokeskukseen melko tasaisesti läpi toimintavuoden. Vaikka asiakastyö ei määrällisesti ollutkaan kovinkaan vilkasta, ei vastaanottokeskuksen asiakastyön silti ollut haasteetonta. Erityisesti moniulotteiset ja haasteelliset lastensuojeluperheet sekä kidutettujen ja traumatisoituneiden asiakkaiden kohtaaminen ja heidän kanssaan työskentely toi vastaanottokeskuksen asiakastyöhön haasteita edellisten vuosien tapaan. Lisäksi monille irakilaisille, somalialaisille ja afganistanilaisille turvapaikanhakijoille myönnetyt B-statukset loivat oman leimansa toimintavuoden 2006 työhön. Kajaanin vastaanottokeskus oli ja on yksi Becoming More Visible projektia toteuttavista vastaanottokeskuksista Suomessa. BMV projektin kautta saatiin toimintavuoden aikana toteutettua useita uutta luovia toimintoja joiden juurruttaminen osaksi vastaanottokeskustyön arkea on tulevien toimintavuosien haasteita. Erityisen onnistuneina toimintoina voidaan pitää BMV -projektin Kajaanin osaprojektin yhteistyössä Joensuun Yliopiston kanssa toteuttamaan henkilöstön ammatillista täydennyskoulutusta. Kajaanilainen toimintamalli jossa Kajaanin maahanmuuttajapalvelujen toiminta muodostuu niin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustyöstä kuin kuntaan vastaanotettavien kiintiöpakolaisten ensivaiheen vastaanottopalvelujen 3

4 järjestämisestä on muodostunut vakiintuneeksi toimintamalliksi jo kolmatta vuotta. Koko henkilöstön työskennellessä kaikkien erilaisten ja eri statuksen omaavien asiakkaiden kanssa on kyetty takaamaan laadukkaat ja toimivat palvelut kaikille asiakasryhmille. Maahanmuuttajapalvelujen tiimi- ja moniammatillista tiimityöskentelyä on kehitetty toimintavuoden aikana siten että suurimpia päällekkäisyyksiä on jo opittu välttämään ja työnkehittämisestä on tullut osa jokapäiväistä arkea. 2. Vastaanottokeskuksen tilat Toimintavuonna 2006 vastaanottokeskus toimi hajautettuna eri puolille Kajaanin kaupunkia. Vastaanottokeskus oli vuokrannut Kiinteistö oy Kajaanin Pietarilta 50 vuodepaikkaa käsittävä lähinnä transitasiakkaiden käyttöön tarkoitetun asuntolayksikön. Tästä asuntolayksiköstä jouduttiin kuitenkin luopumaan Kiinteistö oy Kajaanin Pietarin remonttisuunnitelmien vuoksi marraskuussa 2006 ja transitasiakkaita varten vuokrattiin 9 erillistä asuntoa (kahden tai kolmen huoneen ja keittiön asuntoja) Kuurnan kaupunginosasta. Samanaikaisesti kaksi asuntoa varustettiin ns. INVA-asiakkaiden tarpeita varten. Normaali prosessissa oleville asiakkaille oli vuokrattuna asiakasmäärästä riippuen enintään 20 eripuolilta kaupunkia. Vastaanottokeskuksen toimisto ja henkilökunnan työtilat sijaitsevat Kajaanin keskustassa osoitteessa Lönnrotinkatu 3, II-kerros. Näihin tiloihin sijoittuu koko Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden työtilat. Toimistotilojen kokonaispinta-ala pintaala on 445 m2 ja sen vuokramenot jakautuvat tasan sekä vastaanottokeskuksen että mamu-puolen budjettiin. Vastaanottokeskuksen käyttöön on lisäksi vuokrattu turvapaikanhakijoiden Suomenkielen opiskeluun tarkoitettu luokkatila, joka sijaitsee samassa rakennuksessa toimistotilojen kanssa. Lisäksi vastaanottokeskuksella on varastotilat jossa varastoidaan, kunnostetaan ja kasataan kaikki kalusteet ja tarvikkeet. 4

5 3. Vastaanottokeskuksen asiakkaat Vastaanottokeskuksessa on toimintavuoden 2006 aikana ollut kaiken kaikkiaan 379 asiakasta, heistä 9 on ollut asuntoaan odottavia kiintiöpakolaisia, 2 on kuulunut luokkaan muut. Turvapaikanhakijoita on ollut 368. Yksityismajoitusasiakkaiden määrä on Kajaanin vastaanottokeskuksessa pieni, vain 17 asiakasta on rekisteröity yksityismajoitukseen vuonna Vastaanottokeskuksen käyttöaste on toimintavuonna vaihdellut 56,7%:n ja 86,8%:n välillä ollen keskimäärin 66,2%. Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokausien määrä on toimintavuonna ollut itse keskuksessa ja yksityismajoituksessa ja yhteensä Asiakkaiden kansalaisuus jakauma on ollut laaja. Vastaanottokeskuksessa on toimintavuoden aikana ollut asiakkaita 39 eri kansallisuudesta, joista asiakasmäärältään kymmenen kärjessä ovat: Irak 69 Venäjä 65 Valko-Venäjä 64 Afganistan 39 Bulgaria 38 Somalia 30 Iran 25 Serbia ja Montenegro 20 Nigeria 18 Angola 11 Transittoiminta on toimintavuonna ollut ajoittain melko vilkasta. Uusia asiakkaita on vastaanottokeskukseen otettu vastaan yhteensä 225 henkilöä. Tulijamääriltään vilkkaimpia kuukausia ovat olleet maaliskuu, ajanjakso toukokuusta elokuuhun sekä joulukuu näinä kuukausina uusia asiakkaita on saapunut yli 20 / kuukausi. Kajaani on ottanut vastaan toisista vastaanottokeskuksista toimintavuoden aikana yhteensä 221 5

6 asiakasta, eniten asiakkaita on lähetetty Metsälän (68) Helsingin (47), Rovaniemen (33), Oulun (32) ja Turun (25) vastaanottokeskuksista. Kajaanista asiakkaita on transit vaiheen jälkeen siirretty ensisijaisesti Pohjois-Suomen vastaanottokeskuksiin Ouluun (70), Rovaniemelle (25) ja Ruukkiin (16), mutta myös esimerkiksi Tampereen vastaanottokeskukseen (27) sekä yksittäisiä henkilöitä kaikkiin muihinkin vastaanottokeksiin. Itse asiakastyön näkökulmasta haasteellisimmiksi asiakkaiksi nousivat jo turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa eli transit vaiheessa lastensuojelun tukitoimien piirissä olleet asiakkaat. Näissä perheissä kaikki perheenjäsenet olivat useimmiten traumatisoituneita ja yleensä perheiden vanhemmilla kidutuskokemuksia. Monessa tapauksessa niin lastensuojelun kuin mielenterveyspalvelujen tukitoimet olivat jo transit vaiheessa sen verran voimakkaita ettei asiakkaiden siirtoa toiseen vastaanottokeskukseen katsottu enää perustelluksi. Nämä asiakastilanteet näkyvät vastaanottokeskuksen budjetin vastaavissa menokohdissa. Myös useille irakilaisille, somalialaisille ja afganistanilaisille UVI:n myöntämät B- statuksen antoivat oman haasteensa asiakastyöhön. B-statuksen tuoma epävarmuus heijastui motivaation puutteena ja sairasteluna ja monet heistä kärsivät masennuksesta ja toimettomuudesta. Lisäksi muutama B-statuksen saanut turvapaikanhakija päätyi suicidiyritykseen, siinä onneksi onnistumatta. Lakkautettavien vastaanottokeskusten Punkalaitumen ja Vaasan asiakassiirrot eivät näkyneet Kajaanin vastaanottokeskuksen toiminnassa lainkaan. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan sijoittamisprosessi on Kajaanin vastaanottokeskuksessa nopea. Prosessin kokonaiskesto on ollut keskimäärin 31 vuorokautta, kun maan keskiarvo on ollut 99 vuorokautta. Kuntaan sijoittamisprosessin erivaiheisen keskimääräinen kesto on ollut seuraava: A- lupapäätöksen myöntämisestä tiedoksiantoon 15 vrk, tiedoksiannosta kuntapaikkapäätökseen 9 vrk ja kuntapaikkapäätöksestä kuntaan muuttoon 7 vrk. Toimintavuoden aikana kuntaan sijoitettavia asiakkaita on ollut yhteensä 20 henkilöä. 6

7 4. Vastaanottokeskuksen palvelut 4.1. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelutiimi vastasi sekä turvapaikanhakijoiden että kiintiöpakolaisten kanssa tehtävästä sosiaalityöstä. Tiimiin kuuluivat sosiaaliohjaaja ja neljä sosiaalityöntekijää. Yksi sosiaalityöntekijä oli määräaikaisena uutena työntekijänä ajalla Toiminnan yhdistyminen vaikutti olennaisesti toimenkuviin ja uusiin työtehtäviin perehtyminen vei aikaa. Yksi sosiaalityöntekijä siirtyi alkaen toisen työnantajan palvelukseen. Kyseinen virka muutettiin johtavan sosiaalityöntekijän viraksi ja virka saatiin täytettyä Johtavan sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluu asiakastyön lisäksi myös asiakastyön sisällön, toimintatapojen ja linjausten kehittäminen ja yhtenäistäminen. Sosiaalityön tiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä toimi saakka tiimin yksi sosiaalityöntekijä, jonka jälkeen em. tehtävät siirtyivät johtavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijöiden työ painottui lastensuojeluperheisiin ja haasteellisempiin asiakasryhmiin. Turvapaikkaprosessiin kuuluva viranomaisyhteistyö siirrettiin vuoden 2006 alusta ohjaus- ja neuvontatiimin vastuulle. Vuonna 2006 sosiaalipalvelutiimissä on työstetty sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvia sekä selkiytetty tiimirakennetta. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtäviä on eriytetty ja täsmennetty. Edellä mainitut muutokset tehtävärakenteissa ovat kuormittaneet työntekijöitä. Lastensuojeluperheiden kanssa tehtävä työ oli toimintavuonna merkittävin osa sosiaalityön toiminta-aluetta. Lastensuojelutoimenpiteitä tarvitsevien perheiden määrä kasvoi ja perheiden tilanteet ovat olleet vaikeita. Lastensuojelutyötä on tehty yhteistyössä Kainuun maakunta-kuntayhtymän lastensuojelusta vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Toimenpiteinä on käytetty mm. harkinnanvaraista toimeentulotukea, päivähoitoa, tukiperheitä, sijaisperheitä, ensi- ja turvakotisijoitusta ja lastensuojelulaitossijoituksia. Sosiaalityön erityisasiantuntemusta on lisäksi tarvittu mm. vammaisten, vanhusten ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. 7

8 Sosiaalipalvelutiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä sekä sisäisten että ulkoisten verkostojen kanssa. Sosiaalipalvelutiimi on osallistunut säännöllisesti koulujen oppilashuoltotyöhön Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimi kolme terveydenhoitajaa ja turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset oli jaettu perhekunnittain kullekin työntekijälle. Jokainen vastasi oman perhekuntansa terveydenhuollosta. Toimintavuonna turvapaikanhakijoiden määrä oli aiempiin vuosiin verrattuna vähäinen. Asiakaskunta oli huonokuntoisempaa ja psyykkisesti sairaampia. Erityisesti pitkään vastaanottokeskuksen asiakkaana olleet joutuivat pitkäkestoisiin sairaalahoitoihin. Eriasteisia liikuntavammoja omaavia asiakkaita tuli asiakkaiksi loppuvuodesta. Rankat lastensuojelutoimenpiteet työllistivät myös terveydenhoitajia. Poikkeuksellisesti raskaana olevia naisia ja pikkulapsia oli vähän. Toimintavuonna transit-asiakkaille järjestettiin ensiavunluonteisen hoidon lisäksi erityisiä lastensuojelullisia ja mielenterveyspuolen palveluja. Asiakkaat olivat tavanomaista huonokuntoisempia jo vastaanottokeskukseen tullessaan. Turvapaikanhakijoiden joukossa oli paljon vakavasti traumatisoituneita sekä lapsia että aikuisia. Asiakkaiden mielenterveysongelmat olivat laajuudeltaan niin vakavia, että monet tarvitsivat pitkäaikaista sairaalahoitoa. Samanaikaisesti saattoi psykiatrisella osastolla jopa 5 turvapaikanhakijaa kerrallaan. Tämä aiheutti luonnollisesti suuria kustannuksia terveydenhuollon budjettiin alkuvuonna. Vuoden aikana perustettu hary-työryhmän tehostettu perhetyö vähensi selvästi asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tukena aloitti toimintansa kahden työntekijän voimin hary-ryhmä, jonka toiminta osoittautui tarpeelliseksi ja ko. toimintamuoto vakinaistettiin osaksi toimintaa. Hary- ohjaaja toimii myös moniammatillisessa tiimissä hary-asiakkaaksi ohjautuneiden asiakkaiden omana 8

9 ohjaajana. Hary-asiakkaaksi asiakas ohjautui moniammatillisen tiimin kautta. Yksittäisen työntekijän tekemät huomiot asiakkaan elämänhallinnan ja mielenterveyden heikentymisestä tuotiin tiedoksi moniammatilliseen tiimiin, joka tilanne arvion jälkeen kokoontui yhdessä asiakkaan kanssa tekemään hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Hary työparin ohjauksessa toimintavuoden aikana oli 8 13 taloutta. Asiakkaina oli yksinäisiä, yksinhuoltajia ja perheitä. Hary-ryhmän toiminnan tavoitteena oli eri työskentelymalleja käyttämällä ennaltaehkäistä asiakkaiden kriisitilanteita, tukea asiakasta / perhettä omassa elämänhallinnassaan sekä puuttua varhaisessa vaiheessa ongelmatilanteisiin. Työskentelymallin pohja perustui asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa laadittuun suunnitelmaan. Keskeiset tukemisen osa-alueet olivat perhe ja yksilö, sosiaaliset taidot, palvelujärjestelmä ja arjen elämänhallinnan tukeminen. Asiakas tapaamisia heidän omalla äidinkielellään tulkattuna järjestettiin 1-5 kertaa viikossa tarpeen mukaan. Hary- asiakkaiden oma elämänhallinta parantui huomattavasti ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin moniammatillisen tiimin yhteistoiminnalla. Suorat tulokset hary-toiminnasta näkyvät osastohoitovuorokausien huomattavana putoamisena. Hary-ryhmän yhteistyö omassa työyhteisössä, sairaalan, päiväkotien, koulujen, tukiperheiden ja kolmannen sektorin välillä kehittyi toimintavuoden aikana positiiviseen suuntaan. Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa kehitettiin toimintavuoden aikana asiakkaan kannalta positiiviseen suuntaan. Jokaiselle asiakkaalle tai perheelle nimettiin moniammatillinen tiimi. He kartoittivat yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelmaa mikä toimintatapa olisi kulloinkin hyväksi asiakkaan tukemisessa. Suunnitelmaa tehtäessä otettiin huomioon asiakkaan oma valmius ja halukkuus. Kidutettujen kuntoutusklinikan toiminta alkoi Oulun Diakonissalaitoksen toimesta kesällä Kuntoutusklinikan toiminnan aloittaminen paransi kidutettujenasiakkaiden hoitoon pääsy mahdollisuuksia merkittävästi. Toki kuntoutusklinikan toiminta oli toimintavuoden aikana vasta käynnistysvaiheessa joten tulevaisuus näyttää toiminnan hyödyt aikanaan. 9

10 4.3. Asumispalvelut Toimintavuonna 2006 vastaanottokeskus toimi 150 paikkaisena, ja toiminta oli tietyiltä osin eriytetty normaaliin vastaanottokeskus toimintaan sekä transit toimintaan. Asiakaspaikka vahvuudet vaihtelivat näiden toimintojen välillä tilanteen mukaan ollen kuitenkin pääasiassa siten että transit toiminnassa oli noin 50 paikkaa ja ns. normaalitoiminnassa noin 100 -paikkaa. Transit toiminnassa merkittävin muutos toimintavuoden aikana oli kun Timperintien asuntola lakkautettiin ja vakituisessa käytössä olevat transit asunnot vuokrattiin Oksatieltä. Asutettaessa pyrittiin huomioimaan asunnon kokoon suhteutettu asiakas määrä, perheet, etninen tausta ja kieli mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisten ongelmatilanteita. Toimintavuoden aikana tiiviisti asuttaminen oli ajoittain haasteellista perhe kokojen tai yksinäisten asiakkaiden vuoksi. Vastaanottokeskuksen sisäisiä muuttoja toteutettiinkin toimintavuoden aikana useita. Asuntojen siisteydestä ja kunnossa pidosta vastasivat asiakkaat itse, henkilökunnan tehtävänä oli ohjaus ja neuvonta. Yhteistyö asuinalueilla toimivien asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa oli vähäistä. Vuokranantajan ja kiinteistöhuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja informointi asiakkaille toimii tilannekohtaisesti mutta pitkäjänteinen yhteistyön suunnitelma puuttui, joten kehittämisen tarve on tämän toiminnan osalta ilmeinen Vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut Opintotoiminta Vuoden 2006 tavoitteet opintoiminnan osalta eivät toteutuneet kaikilta osin. Opetusta järjestettiin kaikille vuotiaille vastaanottokeskuksen asiakkaille, mutta vain kuusi tuntia viikossa kymmenen tunnin sijaan. Opetus ostettiin ostopalveluna ja opetustilat vuokrattiin yksityiseltä. Opetusryhmiä oli toimintavuonna vaihtelevasti yhdestä kolmeen asiakasmäärän ja tarpeen mukaisesti. Alkuvuodesta opiskelijoiden 10

11 määrä kursseilla oli vähäinen ja osallistuminen epäsäännöllistä. Elokuussa 2006 asiaan tartuttiin ja luotiin selkeä toimintamalli yhteistyössä opettajan kanssa opetukseen osallistumisen aloittamisesta, seuraamisesta sekä opetuksen laiminlyönnin sanktioista. Samassa yhteydessä perustettiin kolmas opetusryhmä. Loppuvuoden ajan opintotoiminta toteutui suunnitellusti ja asiakkaiden osallistumisaktiivisuus oli hyvä. Suomenkielen kursseja järjesti myös Kainuun monikulttuurinen toimintakeskus Monika, Kaukametsän opisto ja Kristilliset kansanopistot. Asiakaskunnasta osa osallistui em. kursseille suunnitellusti ja osa asiakkaista on käynyt kursseilla omaehtoisesti. Opintotoiminnan johdosta ei ole ollut tarvetta käyttää lastenhoitopalveluja. erikseen järjestettyjä Työtoiminta Toimintavuoden 2006 aikana ulkopuolisen työtoiminnan yhdeksi kompastuskiveksi muodostui asiakkaiden kielitaidottomuus, sekä prosessin lyhyt kestoisuus. Vastaanottokeskuksen hajautetusta mallista johtuen vastaanottokeskuksen omaa työtoimintaa ei pystytty järjestämään. Toimintavuoden viimeisellä neljänneksellä perustettiin nelihenkinen työryhmä miettimään ja haravoimaan mahdollisia uusia työtoimintaan soveltuvia paikkoja sekä luomaan toimintamallia hajautettuun asumismalliin soveltuvan työtoiminnan kehittämiselle Harrastustoiminta Harrastus- ja vapa-ajan toiminnot ovat monelle vastaanottokeskuksen asiakkaalle tärkeitä jaksamisen ja sosiaalisten verkostojen luomisen paikkoja uudessa haasteellisessa elämäntilanteessa. Toimintavuoden tavoitteena oli tukea asiakkaitamme aktiiviseen omatoimiseen osallistumiseen Kajaanissa järjestettyihin harrastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Aktiivisuutta vastaanottokeskuksen 11

12 asiakkailla oli erityisesti Kajaanin Juntta ry:n, Kainuun monikulttuurinen toimintakeskuksen ja nettikahviloiden toimintaan osallistumisessa. Vapaa-ajan toimintaa järjestettiin vastaanottokeskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämänä jokaiselle ikäryhmälle. Alkuvuodesta toteutettiin Kajaanin pallohallissa viiden viikon ajan perjantaisin kaiken ikäisille naisille, miehille ja lapsille suunnattu liikuntailtapäivä. Osallistuminen liikuntailtapäivään oli aktiivista ja uusia sosiaalisia kontakteja asiakkaiden ja työntekijöiden välillä syntyi. Liikuntailtapäivää hyväkseen käytti keskimäärin 30 asiakastamme jokaisena perjantaina. Pakolaispäivä oli näkyvin tapahtuma, jota vastaanottokeskus oli toteuttamassa yhteisesti useiden eri toimijoiden kanssa. Voisipa sanoa että pakolaispäivä oli vuoden monikulttuurisin tapahtuma koko Kainuussa vuonna Kesän tapahtumiin kuului myös vastaanottokeskusten väliseen jalkapalloturnaukseen osallistuminen Kontiolahdella. Lapsille ja perheille suunnatut leirit olivat kesäajan toimintaa. Leirien järjestäjinä toimivat eri järjestöt, yhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat. Kajaanilaiset urheiluseurat olivat myös osaltaan erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen järjestäjänä. Kajaanin harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet tukivat vastaanottokeskuksen toimintaa ja olivat asiakkaidemme käytettävissä. Myös Kajaanin maahanmuuttajien omat yhdistykset ja yksittäiset henkilöt olivat mukana järjestämässä vapaaajantoimintaa toimintavuoden aikana Erityisryhmille suunnatut palvelut Vuoden aikana perustettu hary-työryhmän tehostettu perhetyö vähensi selvästi asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta, katso tarkemmin 4.2 Terveyspalvelut. 12

13 4.5 Tulkkipalvelut Tulkkipalvelut toimivat Pohjois-Suomen tulkkipalveluiden ja suorien sopimustulkkien kautta moitteettomasti. Kainuun hankintarengas kilpailutti tulkkipalvelujen tuottajat syksyllä 2006 ja tuon kilpailutusprosessin tuloksena tulkkipalvelujen tuottajaksi valikoitui Lingua Nordica Oy. Yhteistyö Lingua Nordican kanssa on aloitettu vuoden 2007 alusta lukien. Tulkkipalvelujen käytössä painopiste on etätulkkauksessa kuten aiemminkin. Niin vastaanottokeskuksen henkilöstö kuin myös muut yhteistyökumppanit ovat tottuneet käyttämään etätulkkausta lähes kaikissa erilaisissa tulkkaustilanteissa, ja etätulkkaus onkin erittäin toimiva väline näissä olosuhteissa. 4.6 Siirrot ja kuljetukset Asiakassiirtoihin on käytetty julkisia kulkuneuvoja, pääasiallisesti junaa. Poikkeustapauksessa on siirto järjestetty muulla kulkuneuvolla esim. taksilla. Isojen ryhmien yhteissiirtoja ei toimintavuoden aikana ole ollut. Ulkomaalaisviraston puhutteluun Kuhmoon on asiakkaat lähetetty pääasiallisesti linja-autolla. Erityisestä syystä on asiakkaita käytetty Kuhmossa myös talon autolla. Asiakassiirrot eri vastaanottokeskusten välillä painottuivat alkuvuoteen ja vilkkaaseen kesään. Syksyllä siirrot vähenivät merkittävästi johtuen uusien turvapaikanhakijoiden vähyydestä ja ulkomaalaisviraston puhuttelukäytännöistä. Syksyn aikana saapuneista transit asiakkaista iso osa oli niitä, jotka tulivat vain puhutteluun ja siirtyivät välittömästi takaisin lähettävään keskukseen. 4.7 Oikeusapupalvelut Asiakkaiden turvapaikkaprosessiin liittyvien oikeusapupalvelujen järjestämisessä yhteistyökumppanina on Pakolaisneuvonnan Oulun toimisto. Lakimiehen ja asiakkaan väliset tapaamiset järjestetään joko puhelintapaamisina Kajaanissa, maahanmuuttajapalvelut toimistossa tai tarvittaessa asiakas matkustaa Ouluun tapaamaan avustajaansa. Transit ohjaajat huolehtivat uusien asiakkaiden alkuinfossa 13

14 siitä, että asiakas on tietoinen oikeudestaan saada Pakolaisneuvonnan oikeudellista neuvontaa turvapaikkaprosessinsa aikana. Ohjaajan roolina on varata asiakkaalle aika avustajalleen hänen niin halutessaan. Toimintavuoden aikana lakimiehiltä tuli huomattavan paljon lausuntopyyntöjä lääkäriltä ja psykiatrilta. Linjausta lausuntopyyntöjen osalta tarkennettiin yhdessä Pakolaisneuvonnan kanssa ja hyvässä toimintamuotoja tarkennettiinkin hyvässä yhteisymmärryksessä. Muiden kuin turvapaikkaprosessiin liittyvissä lakimiespalvelujen osalta asiakkaat ohjataan käyttämään Kajaanin oikeusaputoimiston palveluja. 5. Henkilöstö 5.1. Henkilöstön rakenne ja määrä Vastaanottokeskuksen henkilöstöön kuului toimintavuoden alkupuolella 11 työntekijää, maaliskuussa kahden pakolaisohjaajan palkkamenot siirrettiin mamupuolelle joten pääosan vuotta vastaanottokeskuksen budjetista maksettiin 9 työntekijän henkilöstömenot. Vastaanottokeskus ei ole palkannut sijaisia lyhytaikaisiin tarpeisiin tai vuosilomien ajaksi. Vastaanottokeskuksen henkilöstöön kuului toimintavuonna seuraava työntekijät: johtaja ½ henkilöstömenoista toimintosihteeri 1 toimistotyöntekijä ½ henkilöstömenoista sosiaalityöntekijä 1 (siirtyi toisen työnantajan palvelukseen 1.2 alkaen, virka muutettiin johtava sosiaalityöntekijän viraksi ja täytettiin 1.8 alkaen) sosiaaliohjaaja 1 terveydenhoitaja 1 pakolaisohjaajat 6 ( 15.3 asti, 16.3 alkaen 4) 14

15 Koko henkilöstö työskentelee normaalin virka-ajan puitteissa, maanantaista perjantaihin klo Lisäksi vastaanottokeskuksessa on ns. varallaolo arkiiltaisin ajalla pyhäisin ja viikonloppuisin ajalla , varallaoloon osallistuu osa koko maahanmuuttajapalvelujen henkilöstöstä työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuen. Varallaolo on ns. kotivarallaoloa ja siitä maksettava korvaus noudattaa KVTES:n sopimuksia Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuksen merkittävin panostus oli osallistuminen BMV-projektin Kajaanin osaprojektin järjestämään turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskentelevien täydennyskoulutusohjelmaan. Kajaanissa järjestettyyn koulutukseen osallistui Kajaanin maahanmuuttajapalveluista yhteensä seitsemän työntekijää, heistä kolmen osallistumiskulut maksettiin vastaanottokeskuksen budjetista. Lisäksi neljä työntekijää osallistui BMV-projektin kansainväliseen henkilöstövaihtoon Skotlannissa, Itävallassa ja Puolassa. Vastaanottokeskuksen henkilöstö osallistui myös lyhyempiin koulutuksiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin, kuten myös työministeriön järjestämiin eri henkilöstöryhmien työkokouksiin Henkilöstön työnohjaus Vastaanottokeskuksen henkilöstöllä on halutessaan ja tarvittaessa mahdollisuus saada henkilökohtaista työnohjausta paikallisilta palveluntuottajilta. Ryhmätyönohjausta ei toimintavuonna ole ollut Henkilöstön TYKY-toiminta TYKY toiminta perustuu Kajaanin kaupungin TYKY-linjauksiin. Kuluneen toimintavuoden aikana toiminnassa on keskitytty yhdessä olemiseen ja yhdessä tekemiseen. Tavoitteena on ollut tukea henkilöstön työssä jaksamista ja 15

16 yhteishengen syntymistä. Tapahtumista saatu palaute on ollut pääasiassa hyvää. Ongelmana on ollut se, että osa henkilöstöstä ei osallistu yhteisiin tapahtumiin. Oman toiminnan lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää erilaisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin kaupungin henkilöstökorttiin liitettyjä etuja. TYKY- työryhmään on kuulunut edustaja kaikista tiimeistä Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Kajaanin kaupungin sopimusten mukaisesti Kainuun Työterveyden kautta Henkilöstön perehdytys Henkilöstön perehdytykseen on saatu lisää työkaluja BMV projektin henkilöstökoulutuksen kehittämistehtävistä. Lisäksi toimintavuoden lopussa on aloitettu työnkuvine ja toimenkuvien päivittäminen prosessi saatetaan loppuun toimintavuoden 2007 aikana. 6. Varautuminen Vastaanottokeskuksella ei ole toimintavuoden aikana ollut päivitettyä varautumissuunnitelmaa. Johtaja on kuitenkin osallistunut TM:n järjestämiin laajamittaisen maahantulon ja varautumisen koulutuksiin. 7. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vastaanottokeskustyön kannalta ehkä merkittävin ja myös toimivin sidosryhmäyhteistyön muoto on ollut toimintavuoden aikana niin alueellinen kuin valtakunnallinenkin poikkihallinnollinen sidosryhmäyhteistyö transit vastaanottokeskusten, UVI:n, TM:n ja rajavartiolaitoksen välillä. Tämän yhteistyön 16

17 myötä ajantasaiset tiedot ja toiminnan linjaukset on saatu osaksi vastaanottokeskustyön arkea. Paikallisella tasolla yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut kulloisenkin tilanteen mukaista. Yhteistyö poliisin kanssa lisääntyi voimakkaasti vuoden loppupuolella julkisuudessakin olleen ns. Valkovenäläisten turvapaikanhakijoiksi tekeytyneiden rikollisten tiimoilta. Tämän ryhmän toiminnassa oli epäilyttäviä piirteitä alusta alkaen, mutta näyttöjen puuttuessa henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen oli mahdotonta. Valvontaa lisäämällä yritettiin kuitenkin estää vastaanottokeskuksen tilojen käyttöä mahdolliseen rikolliseen toimintaan. Kynnys pyytää virka-apua poliisilta oli myös matala. Jossain määrin koettiin työskentely heidän kanssaan turvattomaksi ja näin ollen parityöskentelyä tehostettiin. Varsinasta uhkaa tai uhkailua ei henkilöstöön kuitenkaan kohdistunut. Sekä terveydenhuollon että sosiaalipalvelujen osalta yhteistyö Kainuun maakunta kuntayhtymän eri toimijoiden kanssa on ollut vilkasta. Kidutettujen kuntoutusklinikan palvelujen aloittaminen kesäkuussa Oulun diakonissalaitoksen toimesta toi yhden uuden ja tärkeän yhteistyökumppanin turvapaikanhakijoiden palveluverkostoon Pohjois-Suomessa. 8. Tiedotus ja suvaitsevaisuustyö Todennäköisesti yksittäinen merkittävin suvaitsevaisuutta edistävä tapahtuma oli toimintavuoden aikana YK:n pakolaispäivän paikkakunnan kokoon nähden erittäin suuri tapahtuma Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä eritoimijoiden kanssa kulkue- ja toritapahtumana Kajaanin Raatihuoneen torilla. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta että tuona päivänä niin turvapaikanhakijat kuin pakolaisetkin tulivat näkyviksi tavallisille kajaanilaisille. 17

18 Tiedottaminen ja suvaitsevaisuustyötä eivät kuitenkaan ole vain yksittäisten tapahtumien asia vaan ko. toimia tehtiin päivittäin kaikkien yhteistyötahojen kanssa läpi vuoden. 9. Lopuksi Kokonaisuutena voidaan todeta, että vaikka toimintavuosi 2006 onkin ollut asiakasmäärien suhteen melko hiljainen niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin on kuitenkin esimerkiksi transit toiminnassa ollut osan aikaa melko vilkasta asiakasliikehdintää. Lisäksi vaikkei asiakkaita ole määrällisesti ollutkaan paljon ovat monet asiakasperheet tai yksittäiset asiakkaat olleet asiakastyön kannalta melko haasteellisia esimerkiksi lastensuojelun tai mielenterveystyön näkökulmasta unohtamatta B-statuksien myöntämisen erityishaastetta vastaanottokeskustyölle. Asiakastyössä korostuikin henkilöstön moniosaamisen vaatimus ja maniammatillisen tiimityön tarve. Asiakkaiden erityisongelmat vaativat paljon verkostoyhteistyötä ja selvittelytyötä. Työyhteisön sisäinen tiimityö oli toimintavuonna merkittävässä asemassa ja sen edelleen kehittäminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista. Toisaalta toimintavuosi ole vastaanottokeskuksen kolmas hajasijoitetun toimintamallin ja toinen moniammatillisen tiimityön toimintavuosi joten ko. toimintamuodot alkoivat jo olemaan osa arkista toimintaa eikä esim. muutosvastarintaa ollut enää kovinkaan paljon havaittavissa ja oltiin päästy jo työn kehittämiseen. Koko vastaanottokeskusverkoston haasteet esimerkiksi vastaanottokeskusten lakkauttamispäätökset ja lakkauttamiset näkyivät tietenkin osaltaan myös Kajaanin vastaanottokeskuksen arjessa. 18

19 KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TALOUDENTOTEUMA 2006 TILIKAUDEN TUOTOT Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset Palkat ja palkkiot Virkasuhdepalkat (työvuorolisät) Työsuhdepalkat ( sijaiset) Sairasvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset Muut palkat ja palkkiot tulkit 8608 Lomapalkkavelan muutos Henkilöstösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut LEL-maksut Eläkemaksut Sairasvakuutus- yms.lakien mukaiset sotumaks. pal Tapaturmamaksut 1262 Lomapalkkojen henkilöstösivukuluvelan muutos Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöpalvelut Koulutuspalvelut 7444 Työterveyspalvelut 802 Työterveyshuollon kustannusten palautukset Virkistyspalvelut 400 Muut henkilöstöpalvelut 246 Matkakulut Päivärahat 593 Kilometrikorvaukset 600 Matkustuspalvelut sis. majoituksen 8961 Muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset Siviilipalvelumiehistä aiheutuvat kustannukset Kiinteistöstä aiheutuvat kustannukset Vuokrat (asuntojen vuokrat ja muiden rakennusten vuokrat) Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 537 Lämmitys, sähkö ja vesi Rakennusmateriaali Korjaus- ja kunnossapitopalvelut (asuin ja muut rakennukset) Rakentamispalvelut (kalusto) 8195 Siivouspalvelut 4334 Ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Muut kiinteistöstä aiheutuvat kulut

20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet Kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut Muiden koneiden ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut Muut korjaus- ja kunnossapitopalvelut 2122 Kuljetusvälineiden vuokrat 3551 Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat 4839 Toimistotarvikkeet 2400 Kirjat, lehdet ja muut painotuotteet 551 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 400 Poltto- ja voiteluaineet 6307 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 2589 Palvelujen ostot Toimistopalvelut Painatuspalvelut Ilmoitus-, mainos- ja markkinointipalvelut 1657 Tietoliikennepalvelut 7875 Atk:n käyttöpalvelut 7192 Pankkipalvelut Muut toimistopalvelut 800 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Pesulapalvelut 667 Muut palvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Ravitsemispalvelut 400 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Kuljetuspalvelut Työ- ja opintotoiminta Sosiaalihuollon ostopalvelut Muut palvelut Terveydenhuollon kulut Alkuterveystarkastuksen laboratorio- ja röntgenkulut Terveyskeskustasoinen hoito Erikoissairaanhoito Mielenterveyspalvelut Hammashuolto 7402 Muut terveydenhuollon kulut (lääkkeet) 1102 Muut kulut Keskitetysti (sisäisesti) hoidetut tehtävät Hallintokulukorvaus Muut menot (verot, vakuutus)

21 Toimeentuloturva Toimeentulotuki (huom. sis. myös tarvikekassit ja elintarv. asukk.) Ehkäisevä toimeentulotuki (= harkinnanvarainen toimeentulotuki) Paluumuuttoavustus KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Vastaanottokeskuksen saamat tulot (opiskelijoiden harj.) 581 Laatija Ritva Nieminen TUNNUSLUVUT Vastaanottokeskuksen paikkaluku 150 Kustannukset yhteensä Kustannukset / paikka/ vuosi Kustannukset / paikka / kuukausi 801 Kustannukset / paikka / vrk 26 Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokaudet Majoitusvrk max Käyttöaste 0,691 Kustannukset / majoitusv / asiakas Kustannukset / majoituskk/ asiakas Kustannukset /majoitusvrk / asiakas 38 21