Ammattisotilas 2/2014 Aliupseeriliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattisotilas 2/2014 Aliupseeriliitto ry"

Transkriptio

1 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 2/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Jukka Klemetti Milla Setälä Jyrki Surkka Mika Tiitinen PÄÄKIRJOITUS... 3 Kolhittujen esiinmarssi... 4 Yhteistoimintalain muutokset vähäisiä... 6 Henkilöstöstrategiatyö on käynnistynyt... 8 Jaana Sundbergista Vuoden urheilija... 9 Pääesikunnan vastine lehdessä 1/2014 olleisiin kirjoituksiin Työsuojeluhenkilöstö koulutuksessa Tehtävänkuvaukset kuntoon Edunvalvontaa muutoksen keskellä Aliupseerikoulutusta Operammergaussa Puolustusvoimauudistus muokkaa yhdistyskenttää Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Sotilasmusiikki soi läpi kesän Kalustoharvinaisuuksien pelastusprojekti Itsenäisyyden alkupuolen kanta-aliupseerit matrikkeliin Ilmatorjuntavoitosta 70 vuotta Väestönsuojelun historiaa ja nykypäivää Kirja-arvostelu Pekka Kantakoski: Tuhottu armeija Puolustusvoimien uudelleenjärjestely Lukuvinkkejä Lottanen: Ens viikol helpotta Toimisto tiedottaa Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Vääpeli Juha-Pekka Kallio ja Ruutipussi Aimo lähdössä jäljitystehtävälle. Kuva: Jani Laitinen Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 2/2014

3 Vuorotteluvapaan jatko turvattiin Työmarkkinajärjestöt sopivat vuorotteluvapaan ehtojen kiristämisestä maaliskuussa. Taustalla oli useamman vuoden jatkunut kädenvääntö vuorotteluvapaan jatkosta. Maan hallitus ja työnantajajärjestöt tavoittelivat rajuja heikennyksiä vuorotteluvapaaseen tai peräti sen lakkauttamista. Kompromissina palkansaajajärjestöt taipuivat muutamiin heikennyksiin, jotta vuorotteluvapaan jatkuvuus turvattiin. Työnantajien viimeisin vaatimus oli, että vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytetään jatkossa vähintään kolmen vuoden yhtäjaksoista työttömyyttä. Toteutuessaan tämä olisi romuttanut koko järjestelmän, sillä yli kolme vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet eivät ole enää samalla tavalla työmarkkinakelpoisia, mitä vuorotteluvapaan sijaisilta edellytetään. Nyt sovitun mukaisesti vuorotteluvapaalle jäävän työssäoloehto nousee kymmenestä vuodesta 16 vuoteen ja sijaiseksi palkattavan tulee olla ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta. Nyt tähän on riittänyt yhdenkin päivän työttömyys. Muutokset ovat lähinnä kosmeettisia ja niitä voidaan pitää palkansaajajärjestöjen torjuntavoittona. Vuorotteluvapaajärjestelmä otettiin käyttöön kohta 20 vuotta sitten. Vuosittain noin työntekijää on käyttänyt sitä mahdollisuutta. Täten se on mahdollistanut samalla määrälle työttömiä koulutusta vastaavaa ja mielekästä työtä. Järjestelmässä kaikki ovat voittaneet. Valtion työttömyysturvakustannukset ovat laskeneet, työttömät saaneet mahdollisuuden työhön, työnantajat säästäneet palkkakuluissa ja vuorotteluvapaalle jääneet saanet pienen tauon. Puolustusvoimissa vuorotteluvapaata käytetään melko vähän, sillä ammattisotilailla se vaikuttaa heikentävästi sotilaseläkkeeseen. Lyhyimmillään vuorotteluvapaa on kolme kuukautta ja sen vaikutus eläkkeeseen on minimaalinen, ja vielä kun huomioidaan eläkelaskennan muutokset vuoden 2016 alusta. Esimiesten suhtautuminen vuorotteluvapaaseen vaihtelee. Eräässä puolustushaaraesikunnassa aliupseeri jätti vuorotteluvapaahakemuksen ja lähiesimies puolsi vuorotteluvapaata. Hänen esimiehensä ei suostunut käsittelemään anomusta, koska sitä ei tehty sähköisenä. Hän ei ottanut huomioon, ettei asiaan ollut sähköistä asiakirjaa. Täten lähiesimies muutti kantansa, eikä enää puoltanut vapaata. Esimerkki kertoo osaltaan johtamisen laadusta. Jäin itse kolmen kuukauden vuorotteluvapaalle maaliskuun alusta. Aliupseeriliiton hallitus hyvänä työnantajana suhtautui asiaan ilman soraääniä. Vuorotteluvapaani mahdollistama liiton hallitus palkkasi sijaiseksi tutkijan kirjoittamaan Aliupseeriliiton 50-vuotishistoriaa, joka ilmestyy vuoden päästä syksyllä. Kuukauden jälkeen voin todeta, että vuorotteluvapaa toimii niin kuin on tarkoitettu. Se antaa hengähdystauon pitkään työssä olleille. Taloudellisessa mielessä kyse ei ole mistään sapattivapaasta, sillä nettoansiot putoavat rajusti työssäoloon verrattuna. Kaikki asiat tässä maailmassa eivät ole rahassa mitattavia, joten välillä pitää pystyä ratkaisuihin, joissa raha ei ratkaise. Ammattisotilas 2/2014 3

4 Kolhittujen esiinmarssi Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet puhaltavat samaan hiileen Haavoittuneet kriisinhallintaveteraanit perustivat viime vuonna oman valtakunnallisen yhdistyksen, jonka nimi on Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin oululainen Timo Heikkinen, opistoupseeri, joka neljännesvuosisata sitten vammautui vaikeasti helikopterin maahansyöksyssä Namibian YK-operaation yhteydessä. Varsinaisia jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä hieman toistakymmentä, mutta kannatusjäsenten määrä on kohonnut jo lähes sataan. Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden ja vammautuneiden yhdistys sai alkunsa Porin prikaatin Aulangolla järjestämästä vuosittaisesta vertaistapaamisesta, jossa eri operaatioissa haavoittuneet ja loukkaantuneet ovat tavanneet toisensa jo kolme kertaa. Yhdistyksen kummitätinä voidaan pitää vuositapaamisia organisoinutta Porin Prikaatin kriisinhallintakeskuksen sosiaalikuraattori Sanna-Kaisa Mäkelää, joka tehnyt uutterasti töitä loukkaantuneiden aseman kohentamiseksi. Yhdistyksen perustaminen koettiin tarpeelliseksi, koska sen avulla loukkaantuneet ja haavoittuneet voivat pitää virallisemmin yhteyttä eri viranomaisiin ja tuoda siten paremmin esiin näkemyksiään.virallisella yhdistyksellä on enemmän painoarvoa ja sen näkemyk- 4 Ammattisotilas 2/2014

5 Haavoittuneet leijonat jatkavat taisteluaan. Vaikeasti Korvattavien tunnus julkistettiin helmikuussa Aulangon tapaamisesssa. Kuva: Liile-Marie Vainionpää siä kuunnellaan herkemmällä korvalla kuin yksittäisten kriisinhallintaveteraanien avautumisia. Yhteydenpito Suomen Rauhanturvaajaliittoon ja varsinkin sen vertaistukiprojektiin on tiivistä, mutta Vaikeasti Korvattavat on kuitenkin halunnut pitäytyä omana erillisenä yhdistyksenään, jolla on omat selkeät tavoitteensa. Viime vuonna perustettu yhdistys on osoittautunut hyväksi yhteydenpitokanavaksi, jonka avulla on saatu vertaistukeen mukaan myös uusia jäseniä ja jonka avulla loukkaantuneet voivat pitää tehokkaammin yhteyttä keskenään. Koska loukkaantuneet asuvat eri puolilla Suomea, tärkein yhteydenpitoväline on internet ja siellä suljettu facebook-ryhmä. Suuri ongelma on myös se, ettei lähes kuuden vuosikymmenen aikana rauhanturvaoperaatioissa vammautuneista ole kattavaa rekisteriä missään, paitsi Vuosien varrella kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet vaativimmiksi ja vaarallisemmiksi, varsinkin Afganistanissa. Valitettavasti suomalaisetkaan eivät ole säästyneet ilman tappioita. Kuva: Mika Vuolle Vertaistukiyhdistys Vaikeasti Korvattavat ry:n vuosikokous Aulangolla helmikuussa Oikealla eturivissä yhdistyksen puheenjohtaja Timo Heikkinen ja hänen vasemmalla puolellaan ensimmäinen yhdistyksen kunniapalkinnon saaja, Afganistanissa haavoittunut vääpeli Pekka Jylhä. Kuva: LIile-Marie Vainionpää aivan viime vuosilta. Yhdistyksen toivotaan ajan myötä onnistuvan kokoamaan kaikki Kyproksen, Suezin ja Bosniankin loukkaantuneet veteraanit yhteen. Monenlaisia kohtaloita Yhdistyksen jäsenkuntaan kuuluu kriisinhallintaveteraaneja, joilla on takanaan monenlaisia kovia kohtaloita niin Afrikassa, Afganistanissa, Libanonissa kuin Balkanillakin. Vakavimmat tapaukset ovat pysyvästi vammautuneita ja pyörätuoliin sidottuja. Osalla on vammoja miinaräjähdyksistä, osalla luodinreikiä, osalla vaikeita posttraumaattisia stressioireyhtymiä. Yhteistä kaikille on, että elämä on kriisinhallintapalveluksessa kokenut ison täyskäännöksen vaikeampaan suuntaan ja vahva kokemus siitä kuinka kotiutumisen jälkeen kruunu ei olekaan täysin pitänyt huolta omistaan, vaan haavoittunut, loukkaantunut tai sairastunut on joutunut käymään yksin kamppailunsa byrokratian kanssa saadakseen kuntoutusta ja korvauksia. Yhteinen vihollinen löytyy, jota sopii soimata aina tapaamisissa. Se on Valtiokonttori, jonka korvauslinjassa on ollut vakavia puutteita. Masentavat kokemukset kotimaassa hoidon ja kuntoutuksen suhteen ovat olleet eri operaatioissa ja eri aikoina palvelleita veteraaneja yhdistävä tekijä, jos kohta tiiviissä joukossa vallitsee muutenkin voimakas kaveria ei jätetä -henki. Toiveita paremmasta Perustetun yhdistyksen tärkein anti loukkaantuneille on juuri vertaistuki. Vain saman myllyn läpi käyneet voivat kokea asiat samalla tavalla ja tietää mistä puhutaan. Loukkaantuneiden järjestäytyminen ja muutamien tapausten esiintulo julkisuudessa ovat kuitenkin saaneet valtiovallan heräämään. Parin-kolmen viime vuoden aikana kriisinhallintatehtävissä haavoittuneiden ja sairastuneiden asiaan on alettu niin puolustusministeriön kuin puolustusvoimienkin suunnalta kiinnittää suurennuslasilla huomiota, joten toivoa paremmasta on. Mika Vuolle Haluatko auttaa? Loukkaantuneiden rauhanturvaajien yhdistystä voi tukea liittymällä kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenen vuosimaksu on kohtuulliset 10 euroa. Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Tilinumero FI Kirjoita tekstikenttään nimesi ja yhteystietosi. Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta antaa puheenjohtja Timo Heikkinen Ammattisotilas 2/2014 5

6 Mika Orasen tulkinnan mukaan yhteistoiminnassa ei enää anneta henkilöstölle mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon vaan vaikutusmahdollisuus päätösten täytäntöönpanoon. Kuva: Petteri Leino Yhteistoimintalain muutokset vähäisiä Valtion uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan kuluvan vuoden alusta. Laki ei näyttäisi tuovan mitään erityistä uutta tai muulla tavoin merkitsevää, joka toisi henkilöstölle oikeuksia tai työnantajalle velvollisuuksia parantaa tosiasiallista yhteistoimintaa virastoissa ja sen työpaikoilla. Puolustusvoimissa esimerkiksi yhteistoiminnassa ei niinkään enää anneta henkilöstölle lain tarkoittamaa mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon vaan annetaan vaikutusmahdollisuus päätösten täytäntöönpanoon. Valtion yhteistoimintalain keskeinen puute on ollut ja jää olemaan, että siinä ei ole lainkaan lainsäädännöllisiä vaatimuksia yhteistoiminnan laadullisille ratkaisuille. Työnantaja voi jatkossakin päättää asiat kuten itse haluaa, kunhan yhteistoimintaprosessi on lain mukainen ja päätös on tiedotettu henkilöstölle. Toinen aiemman lain lähes kuollut kirjain puolustusvoimissa on ollut viraston velvoite neuvotella suunniteltujen toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Puolustusvoimissa vallinnut vaihtoehdottomuuden kulttuuri saa vain tukea uudesta laista, koska mainittu kolmivaiheisuus perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot koskee siinä vain tilanteita, joissa on todennäköistä päätyä irtisanomisiin tai lomautuksiin, ei muita yleisiä yhteistoimintamenettelykysymyksiä. Myös viraston velvollisuus edistää yhteistoimintaa on uudesta laista ainakin aukikirjoitettuna poistettu. Yhteistoimintajärjestelmää selkiytetään Valtion hallinnossa noudatettavat yhteistoiminnan pelisäännöt määritellään vuoden vaihteen jälkeen yhteistoimintalaissa ja virastokohtaisissa yhteistoimin- 6 Ammattisotilas 2/2014

7 Valtion yhteistoimintalain keskeinen puute on ollut ja jää olemaan, että siinä ei ole lainkaan lainsäädännöllisiä vaatimuksia yhteistoiminnan laadullisille ratkaisuille. tasopimuksissa. Valtion keskustason yhteistoimintasopimuksesta luovutaan ja sen keskeinen sisältö on uudessa yhteistoimintalaissa. Samoin koko valtionhallintoa tai yhden tai useamman ministeriön hallinnonalaa koskeva yhteistoimintavelvoite on myös uudessa laissa. Tämän lisäksi ovat siis voimassa kunkin viraston, kuten puolustusvoimien, yhteistoimintasopimukset. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekeekin, että uusi valtion yhteistoimintalaki ja voimassa oleva puolustusvoimien yhteistoimintasopimus ovat nyt eripariset pykäliltään. Toivottavaa olisi, että mitään sellaisia yhteistoimintamenettelyn jännitteitä ei syntyisi, joissa tätäkin ongelmaa jouduttaisiin ratkaisemaan. Yhteistoiminnan asioihin ei tule mainittavia muutoksia Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat säilyvät pääosin entisellään. Esimerkiksi yksittäisen virkamiehen kannalta uusi laki ei aiheuttane juuri minkäänlaisia muutoksia henkilökohtaiseen yhteistoimintamenettelyyn. Laissa on kuitenkin lukuisa määrä tarkennuksia ja täsmennyksiä aiempaan lakiin nähden. Monet näistä ovat kuitenkin stilistisiä, nykykäsitteistöä vastaavia luonteeltaan teknisiä muutoksia. Uusi yt-laki sisältää aiempaa tarkempia säännöksiä muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä. Määräykset henkilöstön edustajien aloiteoikeudesta, oikeudesta lisäselvityksiin ja oikeudesta kuulla viraston omia ja viraston käyttämiä asiantuntijoita on otettu lakiin. Uusina asioina henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen ja käsittely koskee nyt myös virastoja, periaatteet eri palvelussuhdemuotojen käytöstä sekä palvelussuhdejärjestelyt on laissa samoin kuin liikkeenluovutustilanteiden yt-neuvottelut. Myös yhteistoimintaneuvottelujen kestoon tulee muutoksia. Tärkeänä uudistuksena voidaan pitää, että viraston kehittämishankkeita valmistelevissa työryhmissä tulee olla henkilöstön edustus. Eli jos (ja käytännössä kun) yhteistoiminnan piiriin kuuluvassa asiassa virastossa valmistellaan henkilöstön työtehtäviä, työmenetelmiä tai tehtävien järjestelyjä, valmistelutyöryhmissä on oltava henkilöstön edustus. Laki ei anna tässä kohtaa työnantajalle harkinnanvaraa. Tämä velvoite on siirretty keskustason sopimuksesta nyt lain tasolle. Yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu Uudessa laissa on selkiytetty ja jäsennetty uudella tavalla vanhaa yhteistoimintamenettelyä. Siinä missä aiemmin kaikki oli yhteistoimintamenettelyä, jossa tietyllä tavalla neuvoteltiin, niin nyt yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu ovat kumpikin omia erilisiä prosessejaan. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat viraston vuosittaiset, luonteeltaan rutiininomaiset toistuvat asiat ja niihin liittyvä yhteistoiminta. Tällaisia ovat esimerkiksi talousarvioehdotus ja toiminta- ja taloussuunnitelma, viraston sisäiset Vuoden 2014 voimaan astunut Valtion yhteistoimintalaki ei tuonut juurikaan uutta vuoden 2011 lakiin. toimintasäännöt sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Muitakin on. Yhteistoimintaneuvottelu taas koskee ensisijaisesti tilanteita, joissa virasto väliaikaisesti tai pysyvästi suunnittelee työvoiman vähentämistä ja niihin liittyviä henkilöstövaikutuksia. Tällaisia tilanteita ovat organisaatio- ja palvelutoiminnan muutokset, organisaation tai sen osien tai toiminnan siirtäminen toiselle paikkakunnalle, siirrot ja olennaiset muutokset työtehtävissä ja työmenetelmissä. Myös olennaiset kone- ja laitehankinnat kuuluvat yhteistoimintaneuvottelujen piiriin. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä työnantajalle on asetettu laissa uusi selvitysvelvollisuus niistä päätöksistä, joihin se on päätymässä neuvottelun jälkeen. Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 2/2014 7

8 Henkilöstöstrategiatyö on käynnistynyt Puolustusvoimissa valmistellaan uutta henkilöstöstrategiaa (HESTRA), jolla luodaan perusteet puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen ja koulutuksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Työskentelyä johtaa komentopäällikkö prikaatinkenraali Jukka Ojala henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaan linjausten mukaisesti. Käytännön työskentelyä projektipäällikön ominaisuudessa johtaa majuri Mikael Salo. Strategia valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pääesikunta on ottanut henkilöstöjärjestöt mukaan tiiviiseen yhteistyöhön koko suunnitteluprosessin ajaksi. Henkilöstöjärjestöjen osalta henkilöstöstrategiatyö käynnistyi maalikuun lopulla pidetyssä työseminaarissa yhdessä Pääesikunnan keskeisten työhön osallistuvien toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli luoda käsitys puolustusvoimien henkilöstö- ja koulutusalan kehittämiseen vaikuttavista tärkeimmistä muutostekijöistä yhteiskunnassa, paikantaa parhaita käytäntöjä nykyisessä toiminnassa ja tunnistaa kehittämistarpeita sekä pohtia minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja kehittämiselle jatkossa on. Työseminaaria voidaan pitää erittäin onnistuneena. Henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön yhdenmukainen kohtelu niin henkilöstötyhmien välillä kuin henkilöstöryhmien sisällä nousi henkilöstöstrategian valmistelussa tärkeäksi teemaksi. Kuva: Puolustusvoimat, Nicholas Nurmi Mikä muuttuu, mikä ei? Seminaarin päätavoite oli kartoittaa nykytilanne jatkotyön pohjaksi. Henkilöstöstrategiassa on tavoitteena piirtää pitkä kaari asevelvollisuudesta ja reserviläisyydestä ammattisotilaiden virkauran kautta aina sotilaseläkkeelle siirtymiseen asti. Seminaarissa todettiin, että asevelvollisten osalta korostunut yksilöllisyys ja kriittisyys ovat asenteita, jotka luovat sekä haasteita että mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Ilmeistä on, että suuntaus ja muutos kollektiivisesta ajattelusta yksilölliseen on otettava huomioon myös henkilöstö- ja koulutusratkaisuissa jo lähitulevaisuudessa. Myös puolustusvoimien henkilökunta yksilöllistyy. Henkilöstöstrategian laadinta perustuu olemassa oleville valtiollisille päätöksille ja lainsäädännölle, erityisesti valtioneuvoston selontekoon turvallisuus ja puolustuspolitiikasta 2012 ja lakiin puolustusvoimista. Tästä syystä esimerkiksi liittoutumiskysymykset tai puolustusvoimien tehtävien muutokset eivät olleet asialistalla vaikka niitä vilkkaassa keskustelussa sivuttiinkin. Mitään suuria, uusia avauksia ei seminaari esiin tuonut mutta valtaisan määrän erilaisia muutosja kehittämistarpeita kylläkin. Henkilöstöstä huolehdittava, resurssit varmistettava Henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön yhdenmukainen kohtelu niin henkilöstötyhmien välillä kuin henkilöstöryhmien sisällä nousi tärkeäksi teemaksi. Hallintoyksiköissä eli joukko-osastoissa on aivan liikaa hajontaa henkilöstö- ja koulutusalaan liittyvien asioiden hoidossa. Yhdenmukaisille käytännöille nähtiin runsaasti kehittämistarvetta. Samoin tuloksellisuus ja työhyvinvointi kärsii, mikäli resurssit ja tehtävät eivät ole tasapainossa. Henkilöstömitoitusta kaivattiin. Byrokratiaa tulee vähentää, hallinnollisia toimia karsia suoritustasolta ja ylimitoitettua suunnittelua ja kehittämistä kohdentaa niihin suunnitelluille yksiköille. Henkilöstöstrategiatyö jatkuu henkilöstöjärjestöjen osalta toukokuussa työseminaarilla, jossa käsiteltävänä on muun muassa aihio siitä, mitkä ovat henkilöstöstrategian kehittämissuunnitelman pääkohdat. Ammattijärjestöillä on runsaasti annettavaa puolustusvoimille henkilöstöä koskevissa kysymyksissä. On viisasta, että Pääesikunta otti järjestöt heti alusta pitäen mukaan. Tästä on hyvä jatkaa. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies 8 Ammattisotilas 2/2014

9 Jaana Sundbergistä Vuoden urheilija Jaana Sundbergille luovutettiin Vuoden urheilijan kiertopalkinto Helsingissä Kuva: Asta Ruuskanen Aliupseeriliitto on valinnut kersantti Jaana Sundbergin (31) vuoden urheilijaksi. Urheilukoulussa kouluttajaaliupseerina työskentelevä Sundberg menestyi viime vuonna erinomaisesti kansainvälisillä areenoilla. Kun Sundberg osallistui 11-vuotiaana judon peruskurssin ensimmäiselle tunnille, hänellä ei ollut mitään käsitystä lajista. Uusi harrastus sai kuitenkin nuoren naisen innostumaan. Judo vei mukanaan heti alusta lähtien. Vaikka en tiennyt lajista mitään ennen peruskurssille menoa, hyvä treeniryhmä, monipuoliset treenit ja oma kilpailuvietti vei mukanaan. Innostusta lisäsi myös se, että voitin ensimmäisissä kilpailuissa oman sarjani. Sundberg pelasi nuorena myös jalkapalloa. Judo kiinnosti nuorta naista kuitenkin siinä määrin, että aikaa ei enää jäänyt jalkapallolle. Hän teki 14-vuotiaana päätöksen keskittyä judoon. Sundbergillä on ollut sama valmentaja teini-ikäisestä lähtien. Säännöllisyyttä elämään on tuonut myös judoka-mies, jonka kanssa Sundberg on kiertänyt vuosia samoissa kilpailuissa. Merkittävimmät onnistumiseni ovat ehdottomasti olleet viime syksyn MMkisojen viides sija sekä menneen helmikuun Pariisin Grand Slamin hopea. Pariisin turnaus on yksi judon kovimmista eikä siellä ole aiemmin ollut kuin kaksi suomalaista mitaleilla yli 20 vuotta sitten. Kuva: IJF Media, Gabriel Sabau Työstä hyvä perusta urheilulle Sundberg aloitti työt Hämeen rykmentin Urheilukoulussa vuonna Ensin viiden vuoden määräaikainen virka ja siihen tullut kolmen vuoden jatko ovat luoneet hyvän taloudellisen perustan urheilulle. Urheilukoulu on tarjonnut loistavan mahdollisuuden yhdistää työ ja urheilu. Sotilasurani aikana olen kokenut parhaimmat hetket urheilun saralla. Jo suorittaessani vapaaehtoista varusmiespalvelusta tietty johtajuus ja vastuunotto omasta tekemisestä olivat Reserviupseerikurssilta lähtien tärkeitä arvoja, jotka myös näkyvät huippu-urheilijaksi kasvun tiellä. Lähitulevaisuudessa Sundbergillä on tavoitteena osallistua keväällä järjestettäviin EM-kilpailuihin ja syksyn MM-kilpailuihin. Tavoitteissa siintää myös vuonna 2015 Koreassa pidettävät Sotilaiden maailman kisat (Military World Games). Työssään kouluttaja-aliupseerina Sundberg toimii sekä varusmiesten että henkilökunnan kanssa. Toimin kouluttaja- ja valmentajatehtävässä varusmiesurheilijoiden sekä palkatun henkilökunnan liikunta-alan kurssien parissa. Osallistun myös jonkin verran Urheilukoulun organisoimaan testaustoimintaan ja kisajärjestelyihin. Sundberg keskittyy elämässään tällä hetkellä urheilu-uraansa. Sitovia ammatillisia tavoitteita aktiiviuran jälkeiselle ajalle hän ei ole asettanut. Urheilijalla ei jää työn ja urheilun lisäksi aikaa harrastuksille. Urheilu ja judo on jo antanut minulle hyvin paljon. Tällä hetkellä tärkein tavoitteeni on säilyä terveenä ja nauttia urheilusta. Sundberg arvostaa muiden aliupseerien myöntämää tunnustusta, Viuoden aliupseeri -nimitystä. Tällaiset huomionosoitukset ovat aina mukavia palkintoja. Hienoa, että tehdystä työstä saa arvostusta. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 9

10 10 Ammattisotilas 2/2014

11 Pääesikunnan vastine Ammattisotilas-lehdessä 1/2014 olleisiin kirjoituksiin Ammattisotilas-lehden numerossa 1/2014 Aliupseeriliiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies ottavat kirjoituksissaan voimakkaasti kantaa Pääesikunnan henkilöstöosaston toimintaan. Erityinen kritiikki kohdistuu palvelusaikakorvaukseen ja sen maksuperusteisiin. Kirjoituksista saattaa syntyä lukijalle erheellinen kuva työnantajan toiminnasta ja päätöksenteosta. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen on määritetty valtakunnalliset henkilöstöpoliittiset pelisäännöt sekä luotu mittavat tukitoimet muutoksen kohteeksi ja irtisanomisuhan alaiseksi joutuville henkilöille. Henkilöstön tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi on henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa keskitetty pääesikuntaan. Tähän liittyen myös palvelusaikakorvauksen ratkaisuoikeus on siirretty hallintoyksiköiltä pääesikunnan vastuulle. Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 46 :n perusteella määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virassa palveleva on oikeutettu koulutustukeen tai palvelusaikakorvaukseen. Mikäli edellä mainituissa viroissa palvelevalle ei ole määräaikaisen palvelussuhteen aikana annettu osaksi tai kokonaan koulutustukea, maksetaan hänelle palvelussuhteen määräajan päättyessä koulutustuen rahallista määrää vastaava palvelusaikakorvaus. Palvelusaikakorvaus ei ole yksilön subjektiivinen oikeus vaan sen myöntäminen perustuu lakiin ja lain soveltamiseen. Pääesikunta on ratkaissut puolentoista vuoden aikana 14 aliupseereja koskevaa esitystä. Ratkaisut ovat syntyneet huolellisen, yksilöllisen ja laajan asiantuntijavalmistelun seurauksena. Seitsemässä esityksessä on lain kirjain täyttynyt ja palvelusaikakorvaus on maksettu. Kuudessa tapauksessa on päädytty kielteiseen ratkaisuun, koska irtisanoutuminen aliupseerin virasta on tapahtunut ennen määräajan päättymistä. Yhdessä tapauksessa oikeus palvelusaikakorvaukseen raukesi henkilön kieltäytyessä ottamasta vastaan hänelle tarjottua virkaa. Puolustusvoimien henkilöstöalan toiminta rakentuu avoimelle ja rakentavalle vuorovaikutukselle. Puolustusvoimat työnantajana harjoittaa vahvaa ja luottamuksellista yhteistoimintaa henkilöstönsä, sen luottamusmiesten ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tämä periaate on osoittanut kaikin puolin voimansa puolustusvoimauudistuksen muutosten suunnittelussa, valmistelussa ja toimeenpanossa. Toivon, että myös Aliupseeriliitto jäsenineen haluaa olla rakentamassa näillä periaatteilla uskottavaa puolustusjärjestelmää. Komentopäällikkö prikaatikenraali Jukka Ojala Vastaus prikaatikenraali Ojalalle Prikaatinkenraali Jukka Ojala perustelee vastineessaan palvelusaikakysymyksessä Pääesikunnan toimintaa tasapuolisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Aliupseeriliiton puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen kritiikin kärki Ammattisotilas 1/2014 -lehdessä kohdistui kuitenkin palvelusaikakorvauksen maksatuksen muuttuneeseen käytäntöön, ei yleisemmin työnantajan toimintaan tai päätöksentekoon. Päinvastoin. Aliupseeriliitto on esimerkiksi rakennemuutoksen henkilöstöpoliittisista ja -hallinnollisista toimista jopa palkinnut työnantajan edustajan erinomaisesta toiminnasta. Vastineessa jätetään huomioimatta palvelusaikakorvauksen maksatuskäytännön kiristynyt muutos. Ennen päätöksenteon keskittämistä Pääesikuntaan syksyllä 2012 joukko-osastot maksoivat palvelusaikakorvauksen säännönmukaisesti, mikäli määräajaksi sotilasvirkaan nimitetty sotilas oli palvellut virassaan lain määrittämän vähintään kolme vuotta. Tämä on myös Pääesikunnan oman asiasta annetun pysyväisasiakirjan erikseen korostuneesti allekirjoitettu määräys. Näin tapahtui myös tilanteissa, joissa virkamies irtisanoutui itse kolmen vuoden jälkeen virastaan. Tämän käytännön Pääesikunnan lokakuun 2012 päätös muutti siten, että palvelusaikakorvauksen saa vain, jos palvelee määräaikaisuutensa loppuun. Toisin kuin vastineessa kirjoitetaan, lakiteksti ei puhu palvelussuhteen määräajan päättymisestä vaan palvelussuhteen päättymisestä. Joukko-osastot ovat rekrytoidessaan määräaikaisia aliupseereita käyttäneet yleisesti rekrytointivalttinaan palvelusaikakorvausta, johon syntyy oikeus kolmen vuoden palveluksen jälkeen. Kun nyt ei sitten näin käykään, aliupseerit kokevat tulleensa katkerasti petetyiksi ja paikallinen työnantaja on joutunut varsin outoon valoon. Hehän ovat kielteisissäkin tapauksissa esittäneet edellä esitetyin perustein palvelusaikakorvauksen maksettavaksi. Huomattavaa on myös, että kysymyksessä on merkittävä taloudellinen korvaus. Palvelusaikaorvaussummat ovat olleet :stä :een euroon. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 2/

12 Työsuojeluhenkilöstö koulutuksessa Puolustusvoimissa on tällä hetkellä noin 150 työsuojeluhenkilöä. Lähes 50 aliupseeria valittiin syksyllä 2011 pidetyissä työsuojeluvaaleissa työsuojelutehtävään. Puolustusvoimien työturvallisuuspäällikkö Hanna Näätsaari pitää työsuojeluhenkilöstön kouluttamista tärkeänä. Työsuojeluhenkilöstön koulutus nytkähtikin aimo harppauksen eteenpäin viime vuonna. Näätsaari kertoo, että työsuojeluvaltuutetut ovat itse olleet aloitteellisia koulutusasioissa. Maavoimat järjesti vuoden 2012 alussa työsuojeluvaltuutettujen pyynnöstä työsuojeluhenkilöstön koulutuksen. Heiltä saadun palautteen perusteella totesimme, että kerran vuodessa pidettävä vastaava koulutustilaisuus on paikallaan. Pääesikunta järjesti valtakunnallisen täydennyskoulutustilaisuuden viime syksynä. Tilaisuus toteutettiin kaksiosaisena. Yksi päivä pidettiin valtakunnallisena videoneuvotteluna ja toinen päivä maakunnallisena lähiopetuksena. Valtakunnalliseen tilaisuuteen osallistui voin 60 henkilöä ja lähiopetukseen noin 60 henkilöä. Valtakunnallisessa tilaisuudessa oli useita ulkopuolisia asiantuntijoita. He tulivat Työturvallisuuskeskuksesta, Aluehallintovirastosta ja Valtiokonttorista. Teemoina olivat muun muassa työhyvinvointi, sisäilma-asiat, puolustusvoimauudistus ja erilaiset työelämäpalvelut ja rahoitusmahdollisuudet. Valtiokonttorin edustaja kertoi Kaiku-työelämäpalveluista ja erityisesti Kaiku-rahoituksesta. Valtion virastot ja laitokset voivat hakea Valtiokonttorilta 12 Ammattisotilas 2/2014

13 Hallintoyksiköt kartoittavat itse koulutustilanteen ja lähettävät työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Kaiku-rahaa työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeiden toteuttamiseksi. Näätsaari kannustaa myös yksittäisiä hallintoyksiköitä hakemaan rahoitusta omiin työelämän kehittämishankkeisiinsa. Pääesikunta järjesti alueelliset lähiopetustilaisuudet yhteistyössä puolustushaarojen kanssa. Alueellisten koulutustilaisuuksien keskeisenä sisältönä olivat henkilöturvallisuushanke, sisäilma-asiat, työsuojeluhenkilöstön rooli ja vaikuttamismahdollisuudet sekä yhteistyö kaikkien safety-toimijoiden kesken. Koulutuksen aikana kävi ilmi, että ihan kaikki työsuojelutehtäviin valitut eivät vielä ole käyneet työsuojelun peruskoulutuksessa. Korostin tilaisuuksissa, että hallintoyksiköt kartoittavat itse koulutustilanteen ja lähettävät työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Työsuojelupäälliköiden tulee ilmoittaa omat työsuojeluihmisensä Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin. Ilmoituksessa tulee kertoa myös onko henkilö saanut työsuojelun peruskoulutusta. Tekniikka hyötykäyttöön koulutuksessa Vuodesta 2003 työsuojelutehtävissä toiminut työsuojeluvaltuutettu Sami Viitaniemi osallistui sekä valtakunnalliseen että alueelliseen tilaisuuteen. Hän pitää videoneuvottelujärjestelmän käyttöä koulutuksessa hyvänä asiana. Koulutusta voisi lisätä videoneuvottelujärjestelmää hyväksi käyttämällä noin 3-4 kertaan vuodessa. Lisäksi olisi yksi valtakunnallinen koulutustilaisuus 2-3-päiväisenä. Ensimmäistä kauttaan työsuojeluvaltuutettuna toimiva Marko Kilpinen on kouluttanut itseään aktiivisesti uudessa luottamustehtävässä. Hän pahoittelee, että ei pystynyt osallistumaan viime vuoden valtakunnalliselle videoneuvottelukurssille. Alueelliseen koulutukseen hän kyllä osallistui. Puheenvuorojen sisällöt olivat ajankohtaisia. Tilaisuus oli hyvää kertausta työsuojelun perusasioihin. Hyvää oli myös se, että tilaisuudessa oli mahdollista käsitellä asioita oman virastomme näkökulmasta. Työturvallisuustiedon lähteille Näätsaari ylläpitää Torni-portaalissa olevia työturvallisuussivustoja. Sivujen sisällöt on suunnattu ensisijaisesti työsuojeluhenkilöstölle, mutta tiedot ovat koko henkilökunnan käytössä. Työ- ja palvelusturvallisuuden uudelleenorganisointi tulee näkymään sivujen sisällöissä tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä sivuilla on paljon tietoa työturvallisuuden perusteista ja tehtäväkentästä. Siellä on kuvattu ajankohtaisia, esimerkiksi eri vuodenaikoihin ja sisäilma-asioihin liittyviä turvallisuuden erityispiirteitä. Lisäksi sinne on koottu linkit kaikkiin työturvallisuuteen liittyviin ohjeisiimme. Sivuilla on myös työturvallisuusvideoita ja muuta opetusmateriaalia. Näätsaari harmittelee, että Torniportaalin etusivulle ei ole ollut mahdollisuutta rakentaa suoraa linkkiä työ- ja palvelusturvallisuussivustolle. Hän toivoo, että siitä huolimatta mahdollisimman moni löytäisi perille tiedon lähteille. Torni-polku: Etusivu->Toimialat- >Henkilöstöala->Työturvallisuus. Näätsaaren työpäivät ovat täynnä mielenkiintoisia työturvallisuuden kehittämiseen liittyviä asioita. Tänä vuonna leijonanosan työajasta vie henkilöturvallisuuden kehittämishanke. Puolustusvoimat ottaa uuden työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmän täysimääräisesti käyttöön ensi vuoden alussa. Tänä vuonna koulutamme valittuja työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköitä. Myös työ- ja palvelusturvallisuusohjelmasovelluksen hankinta on käynnissä. Ohjelmasovellus on työkalu, jolla helpotamme muun muassa läheltä piti ja tapaturmailmoitusten sekä riskiarviointien tekoa. Tavoitteenamme on, että jos tapaturma sattuu, samalla ilmoituksella tiedot menevät tarvittaessa Valtiokonttorin korvauskäsittelyyn asti. Toinen ajankohtainen työturvallisuusasia Näätsaaren pöydällä on kiinteistöjen sisäilma-asiat. Vaikka työnantajan edustaja on työpaikalla viime kädessä vastuussa sisäilma-asioissa, Näätsaari korostaa, että myös jokaisella yksittäisellä työntekijällä on vastuu ilmoittaa jos havaitsee sisäilmaongelmia. Haluamme, että jokainen työntekijä tietää, mihin asiasta tulee ilmoittaa, jotta ilmoituksella on jotakin vaikutusta. Teksti ja kuva Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

14 Tehtävänkuvaukset kuntoon! Luottamusmies Jyrki Surkka on huolissaan siitä, että aliupseerien tehtävänkuvaukset eivät pysy muutostilanteissa ajan tasalla. Vaikka vastuu tehtävänkuvauksen ajantasaisuudesta on viime kädessä esimiehellä hän muistuttaa, että jokaisella virkamiehellä on oikeus ja velvollisuus pyytää tehtävänkuvaustaan päivitettäväksi. Surkka korostaa, että voimassa oleva ja allekirjoitettu tehtävänkuvaus on palkanmaksun peruste. Sisällön tulee olla totuudenmukainen eli sen tulee vastata todellista tehtävää. Virkamiehellä on vastuu pyytää tehtäväkuvaukseen päivitys tehtäväksi, jos tehtävään on tullut muutoksia. Jos virkamies ja esimies eivät pääse yksimielisyyteen päivittämiseen liittyvistä asioista, virkamies voi pyytää luottamusmiehen mukaan kun päivityksestä keskustellaan. Surkka on huomannut, että käsitteet tehtävänkuvaus ja tehtävään määrääminen menevät kentällä sekaisin. Virkamiehet tyytyvät helposti siihen, että kun heidät määrätään uuteen tehtävään, oikea palkkaus seuraa automaattisesti. Monet olettavat, että palkan peruste määrittyy tehtävämääräyksen myötä. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että tehtävänkuvaus jää päivittämättä. Palkka määräytyy vahvistetun tehtävänkuvauksen perusteella. Virkamieheltä voi jäädä hänelle kuuluvaa palkkaa saamatta sen takia, että tehtäväkuvausta ei ole päivitetty, allekirjoitettu ja vahvistettu. Surkka muistuttaa, että palkkavaikutuksia voi syntyä molempiin suuntiin. Eli 14 Ammattisotilas 2/2014

15 virkamies voidaan määrätä myös alemman vaativuusluokan tehtävään. Jos tehtäväkuvaus jää tällaisessa tilanteessa päivittämättä, virkamieheltä peritään liikaa maksettu palkan osuus takaisin. Surkka muistuttaa, että työnantajan ja liiton välisessä allekirjoittamispöytäkirjassa on todettu yhteinen näkemys siitä, että Puolustusvoimien pitkäjänteiseen henkilö- ja urasuunnitteluun kuuluu se, että henkilöstö siirtyy ensisijaisesti aina ylempään virkaan tai vähintään samantasoiseen tehtävään. Näin työnantajalla on siirtotapauksissa velvollisuus selvittää mahdollisuus järjestää tehtävä siten, ettei tehtävän vaativuusluokka alenisi. Kehityskeskustelusta tehot irti Surkka korostaa, että yksittäisellä virkamiehellä on oikeus vaatia tehtäväkuvasta päivitettäväksi. Virkamiehellä on myös valvontavastuu oman tehtäväkuvauksensa ajantasaisuudesta. Yksi luonteva tilaisuus päivityksen tekoon on vuosittain pidettävä kehityskeskustelu. Tehtävänkuvauksen tarkastaminen ja päivittäminen on määritelty osaksi kehityskeskustelua. Kerran vuodessa jokaisen virkamiehen kanssa käytävään kehityskeskusteluun kuuluu kolme osaa: menneen kauden toiminnan arviointi, tavoitteet ja resurssit tulevalle kaudelle ja kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmaosioon sisältyy kiinteänä osana tehtävänkuvauksen tarkastaminen. Surkan mukaan virkamies voi ja hänen kannattaa olla aloitteellinen siinä, että tehtävänkuvaus tulee käydyksi läpi kehityskeskustelussa. Valtion virkamieslaki ( /750) 61 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperintä on aloitettava 60 :ssä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun taloudellisen etuuden määrä on maksettu. Jollei takaisinperintää aloiteta tai panna vireille edellä säädetyssä määräajassa, on oikeus siihen menetetty. Jyrki Surkka pitää tärkeänä, että luottamusmiehet seuraavat valppaina tehtävänkuvausten päivityksiä kun aliupseereita siirretään tehtävästä toiseen ja kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Luottamusmiesten oltava tarkkana Surkka kehottaa luottamusmiehiä olemaan tarkkana kun aliupseereita siirretään tehtävästä toiseen ja kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Tarve tehtävänkuvaussovelluksen seuraamiseen hänen omassa tehtävässään on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Surkka kertoo tämän johtuvan siitä, että joukko-osaston johto on ryhtynyt käyttämään henkilöstöresursseja eri tavoin. Aikaisemmin ihmiset pysyivät pitempään samoissa yksiköissä ja samoissa tehtävissä. Nyt muutoksia tapahtuu useammin. Joissakin joukko-osastoissa henkilöstöä siirretään poikkeuksellisen usein tehtävästä toiseen. Tällaisessa tilanteessa luottamusmiesten on syytä olla erityisen tarkkana ja seurata tehtävänkuvaussovellusta ja kuinka tehtävät sinne ilmestyvät. Siirtotilanteissa tapahtuu usein niin, että tehtävänkuvaukset jäävät tekemättä. Asioiden oikaiseminen jälkikäteen on hankalaa. Luottamusmiesten tulee olla erityisen tarkkana myös kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Ensimmäinen tehtäväkuvaus tulee tehdä viipymättä, kun henkilö tulee palvelukseen. Joskus on käynyt niin, että vahvistettua tehtävänkuvausta ei ole olemassa monen kuukauden jälkeenkään. Jos uuden aliupseerin tehtävänkuvausta ei rupea näkymään suosittelen, että luottamusmies tarkastaa säännöllisesti myös tehtävänkuvausjärjestelmän luonnoksetkansion. Pitkään luottamusmiehenä toimineella Surkalla on vakiintuneet toimintamallit, joiden avulla hän seuraa omien edustettaviensa tilannetta. Minulla on tapana ajoittain ottaa jäsenrekisteristä lista omista edustettavistani ja käydä henkilö henkilöltä läpi onko jokaisella voimassa oleva tehtävänkuvaus. Tämä vie kyllä aikaa, mutta meille luottamusmiehillehän on sopimuksella osoitettu aikaa luottamusmiestehtävän hoitoon. Tehtävänkuvausten valvonta on mielestäni ihan keskeinen osa liiton palkkaedunvalvontaa. Surkka muistuttaa, että jokaisen aliupseerin kannattaa epäselvissä tilanteissa ottaa viipymättä yhteyttä omaan luottamusmieheensä. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

16 Maavoimien aktiiviset luottamusmiehet esittivät luennoitsijoille useita visaisia kysymyksiä. Kuva: Riku Rissanen Edunvalvontaa muutoksen keskellä Puolustushaarojen luottamusmiespäivien kantavana teemana tänä keväänä oli edunvalvontatyö muutoksen keskellä. Oman puolustushaaran näkökulma oli vahvasti esillä koulutuksessa. Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki kertoo, että luottamusmiespäivät ovat tärkeä tilaisuus, jossa luottamusmiehet tapaavat toisiaan ja saavat päivitettyä ajankohtaisia asioita. Kaksipäiväisen tilaisuuden kantavana teemana oli edunvalvontatyö muutoksen keskellä ja luennoitsijoina toimivat pääluottamusmiesten lisäksi eri alojen asiantuntijat Ilmavoimista, kuten eversti Pasi Jokinen ja everstiluutnantti Pekka Haavikko. Myös luottamusmiehillä oli koulutuksessa vetovastuita. Ilmavoimien Teknillisen koulun luottamusmies Jouni Leppämäki alusti keskustelua joukkoosaston lakkauttamisesta ja luottamusmiehen roolista lakkauttamisen keskellä. Leppämäki kertoi havaintoja toiminnasta joukko-osastossa lakkauttamispäätöksestä konkreettiseen toiminnan päättymiseen. Esityksen yhteydessä keskustelimme luottamusmiestoiminnan tehostamisen eri vaihtoehdoista nimenomaan rakennemuutostapauksissa. Malkamäki korosti viestinnän merkitystä muutoksessa. Hän oli kutsunut Laura Kaipaisen Ilmavoimien viestinnästä kertomaan luottamusmiehille median toiminnasta, viestinnän toteuttamisesta sekä luottamusmiesten viestinnällisen 16 Ammattisotilas 2/2014

17 keinovalikoiman tunnistamisesta ja kehittämisestä. Puolustushaarojen aliupseeriasioiden hoitajat ovat asiantuntijaroolissa luottamusmiespäivillä. Ilmavoimien aliupseeriasioiden hoitaja kapteeni Ari-Pekka Koivumäellä olikin tärkeä rooli tilaisuudessa. Koivumäki kertoi tilastoperusteisesti Ilmavoimien nykytilanteesta aliupseereiden ja mekaanikkojen osalta. Puolustusvoimauudistukseen liittyvien teemojen lisäksi hän kertoi myös palvelusarvojen ja tehtävien vaativuuksien kehittymisestä viimeisten vuosien aikana. Koulutuspäivän päätteeksi merivoimien luottamusmiehet lähtivät kiipeiilemään Turun kiipeilypalatsiin. Kuva: Marit Lammes Merivoimien luottamusmiehet käyttivät koulutuksessa runsaasti aikaa menneen vuoden edunvalvontatapahtumien läpikäyntiin. Kuvassa Vesa Myllymaa, Jani harjunpää, Pietari Lehtivaara, Terho Eironen ja Janne-Kari Aaltonen Kuva: Marit Lammes Antoisaa keskustelua ja tiedonjakoa Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes kertoo, että lähes kaikki puolustushaaran luottamusmiehet olivat paikalla. Luottamusmiehet ovat Lammeksen mukaan tuttuja keskenään, joten päivien ilmapiiri oli vapautunut ja keskustelu antoisaa ja runsasta. Merivoimien henkilöstöpäällikkö, kommodori Raimo Pyysalo, kertoi puolustusvoimauudistuksesta henkilöstöalan näkökulmasta. Yliluutnantti Petri Eronen kertoi ajankohtaisista koulutusasioista ja komentajakapteeni Patrik Hakalax ravisteli mieliämme visioimalla henkilöstösuunnittelun tulevaisuudennäkymistä. Päivän vauhdikkaimman ja eniten keskustelua herättävän osuuden kävi alustamassa sotilaslakimies Antti Lehmusjärvi. Jälkimmäisessä koulutuspäivässä keskityttiin puolustushaaran menneen vuoden tapahtumiin. Tämän osuuden aikana jaamme vuoden aikana opitun tiedon ja kokemuksen eteenpäin muille luottamusmiehille. Vastavuoroisesti luottamusmiehet saavat kuulla toimintatapamalleista ja asioiden käsittelytavoista muissa joukko-osastoissa. Aliupseerien koulutusnäkyvät kiinnostavat Maavoimien luottamusmiespäivien luennoitsijat olivat Maavoimien henkilöstöalan ammattilaisia. Pääluottamusmies Riku Rissanen kertoo, että puolustusvoimauudistuksen lisäksi päivillä käsiteltiin erityisesti henkilöstösuunnitteluun liittyviä asioita. Erityisen kiinnostava aihe oli myös aliupseerikoulutuksen kehitysnäkymät. Maavoimien henkilöstöpäällikön sijainen eversti Markku Hutka kertoi henkilöstösuunnittelun tämänhetkisestä tilasta. Aliupseeriasioiden hoitaja kapteeniluutnantti Pertti Lamminahon aiheena oli ajankohtaiset aliupseeriasiat maavoimissa. Rissanen kehuu luottamusmiesten aktiivisuutta. Aktiivinen luottamusmiesjoukko esitti luennoitsijoille useita visaisia kysymyksiä. Vilkas keskustelu ja hyvä vuorovaikutus on ollut perinteisesti maavoimien luottamusmiespäivien parasta antia. Maavoimien päivillä luottamusmiehet käyttivät kaksi päivää ajankohtaisten edunvalvontatapausten käsittelemiseen. Jokainen luottamusmies ja tai varaluottamusmies piti oman puheenvuoronsa, jossa he kävivät läpi edellisen vuoden tapahtumat, luottamusmiestyön kipupisteet sekä luottamusmiestyön haasteet omassa joukko-osastossaan. Puheenvuoroissa nousi esille useita Rissasen mielestä tärkeitä asioita. Keskeisellä sijalla oli puolustusvoimauudistus ja siihen liittyvät siirrot, irtisanoutumiset sekä luottamusmiehen jaksaminen. Luottamusmiehiä puhutti myös aliupseerien tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuusluokat. Asia tuli jossain muotoa esille lähes jokaisessa puheenvuorossa. Rissanen korostaa, että luottamusmiehelle kuuluu aktiivinen jalkautuminen työpisteille ja yhteydenpito paikalliseen komentajaan sekä henkilöstöosastoon. Hän kokee, että viime vuonna maavoimien luottamusmiehet onnistuivat tässä hyvin. Toki joku saattoi tuntea piston sydämessään ja ainakin omassa mielessään todeta, että tässä kohtaa minulla on tulevaisuudessa parannettavaa. Alueellisten luottamusmiespäivien koulutusmateriaali on luettavissa jäsensivujen Luottamusmiehet-sivustolla. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

18 Aliupseerikoulutusta Oberammergaussa Sergeant First Class from Finnish Air Force... Näin alkoi esittely aliupseerien johtamisen ylemmän tason kurssila joka järjestettiin helmikuuta Nato Shoolissa, Oberammergaussa Saksassa. NCO (Aliupseeri) Leadership kursseja on järjestetty vuodesta 2010 lähtien kolmella eri tasolla: Intermediate, Advanced ja CSEL. Kahdelle ensimmäiselle on mahdollisuus hakeutua opiskelijaksi, mutta ylimmän tason koulutukseen pääsee vain kutsusta. CSEL (Command Senior Enlisted Leader) on tarkoitettu nimensä mukaisesti korkeimmissa tehtävissä asevoimissa palveleville aliupseereille. Ilmavoimat on tarjonnut minulle mahdollisuuden osallistua ensin intermediate (2012) ja nyt advanced- tason johtajakoulutukseen. Koulutuksen sisältö perustuu hyvin pitkälti samoihin teemoihin, kuin keskitasonkin koulutus, mutta olennaisena erona ovat runsaat ryhmätyöt ja niiden esittelyt. Miltei kaikista aihealueista suoritettiin lyhyen alustuksen jälkeen ryhmätyö, joka sitten esiteltiin koko luokan edessä. Yksi kantavista teemoista oli mentorointi jota pyrittiin nimenomaan ryhmätöillä opettamaan: kokeneempi aliupseeri opetti kokemattomampaa. Ryhmätöillä pyrittiin samalla myös kehittämään ryhmänjohtamisen kykyä sekä esiintymisvalmiuksia kansainvälisessä ympäristössä. Koulutuksessa pyrittiin myös selkeyttämään vanhemman aliupseerin roolia organisaatiossa ja toimimista esimerkkinä nuoremmille aliupseereille. Kansainvälistä ja kokenutta voi todellakin sanoa, sillä kurssin opiskelijat edustivat 11 eri kansallisuutta ja suurin osa palveli sotilasmestarin tai vastaavan palvelusarvossa ja työskentelivät kansallisesti merkittävissä tehtävissä. Olin ainut läsnäolija, jonka kotimaan asevoimat eivät perustu ammattiarmeijaan. Tämä seikka ei kuitenkaan noussut esille juuri millään tavalla, sillä aliupseereiden tehtäväkenttä on hyvin samallainen kansallisuudesta tai asevoimien rakenteesta riippumatta. Koulutuksesta mieleenpainuvimmat hetket on ehdottomasti koettu mediakoulutuksen aikana, kun saksalainen ja itävaltalainen toimittaja taukoamatta esittivät kysymyksiä, joihin piti antaa oikeanlai- sia vastauksia. Tietenkään onnistumatta yrityksessä. DiSC- persoonallisuus profiilien tekeminen ja tehtävänannossa SMART tekniikan käyttäminen olivat erittäin tervetulleita lisämausteita omaan johtamisen taitovarastoon. Suurin haaste kurssiin liittyen on ehdottomasti kotimaisen hakeutumis/ valintaprosessin epäselvyys, johon Ilmavoimissa on nyt kiinnitetty huomiota. Kannusta aliupseereita hakeutumaan koulutukseen ja laajentamaan omaa johtamisosaamista kansaiväliseen toimintakenttään. Vääpeli Tomi Malkamäki Ilmavoimien pääluottamusmies YRJÖ PIRILÄ OY 18 Ammattisotilas 2/2014

19 Puolustusvoimauudistus muokkaa yhdistyskenttää Puolustusvoimauudistuksen seurauksena myös Aliupseeriliiton yhdistyskenttä on muutoksessa. Useat jäsenet ovat työpaikan vaihdoksen myötä siirtyneet toiseen yhdistykseen. Näkyvimpänä seurauksena tähän mennessä on vuonna 1969 perustetun Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n toiminnan lopettaminen. Joensuun yhdistyksen asioita selvitysmiehenä hoitava yhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Klemetti kertoo, että yhdistyksen kokous teki purkamispäätöksen 8. päivänä helmikuuta. Päätös ei ollut äkkinäinen. Klemetin mukaan yhdistyksen hallitus avasi keskustelun yhdistyksen tulevaisuudesta, heti kun tieto Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta julkistettiin. Hallitus päätti keväällä 2012, että vuosikokoukselle esitetään selvitettäväksi, miten muutos vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Keväällä 2013 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa hallitusta pyydettiin tekemään selvitys lakkauttamisen vaikutuksista yhdistyksen toimintaan ja tuomaan mahdollinen purkamispäätös käsiteltäväksi vuosikokoukseen vuoden 2014 alussa. Yhdistyksen hallitus teki keväällä 2013 kyselyn, missä se kartoitti jäsenistön näkemyksiä yhdistyksen tulevaisuudesta. Kyselyssä selvitettiin jäsenten näkemyksiä siitä, nähdäänkö yhdistyksen toiminnalle jatkoedellytyksiä ilman joukkoosastoa vai tulisiko yhdistys purkaa. Saimme 15 vastausta. Kaksitoista kannatti purkamista, kolme yhdistyksen toiminnan jatkamista. Jäseniä oli kyselyn aikaan noin 50. Käsittelimme tuloksia hallituksessa ja sen tuloksena päätimme ruveta valmistelemaan purkamista. Perinteet talteen naapuriin Ennen purkamistoimiin ryhtymistä yhdistyksen johto otti yhteyttä Aliupseeriliiton toimistoon ja maakuntaarkistoon. Samanaikaisesti hallitus käyn- Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n jäsenet päättivät purkaa yhdistyksensä helmikuussa pidetyssä kokouksessa. nisti neuvottelut Mikkelin yhdistyksen kanssa Joensuun yhdistyksen perinteiden tallentamisesta. Yhdistysten puheenjohtajat tekivät asiasta ensin aiesopimuksen ja sen jälkeen molempien yhdistysten hallitukset hyväksyivät suunnitellut toimet. Sovimme tuolloin, että Mikkelin yhdistys säilyttää purkamisen jälkeen Joensuun yhdistyksen arkiston ja perinne-esineistön. Veimme Mikkeliin vitriinillisen tavaraa ja purkamisen jälkeen Joensuun yhdistyksen varat siirrettiin Mikkelin yhdistyksen haltuun. Yhdistysten välisessä sopimuksessa mainitaan, että purkamisvaiheessa Joensuun yhdistyksen jäseninä olleet voivat tehdä Mikkelin yhdistykselle anomuksia rahojen käytöstä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi Joensuun yhdistyksen entisten jäsenten kokoontumisiin. Sopimukseen sisältyi myös maininta siitä, että jos Joensuun alueella työskentelee tulevaisuudessa niin suuri määrä aliupseereita, että he haluavat perustaa uuden yhdistyksen, Mikkelin yhdistys luovuttaa jäljellä olevat varat sekä arkiston ja perinne-esineet uudelle yhdistykselle. Purkamispäätöksen tehneessä kokouksessa olivat kutsuttuna paikalla myös maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen, yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Markku Voutilainen sekä pitkäaikainen sihteeri Tuija Lautamatti. Lisäksi kokoukseen kutsuttiin yhdistyksen perustajajäsen Viljo Savinainen, joka toimi kokouksen puheenjohtajana. Yhdistyksen viimeisessä kokouksessa oli paikalla kymmenen henkilöä. Klemetti kertoo, että kahdeksan Joensuun yhdistyksen jäsentä irtisanoutui ja hakeutui muualle töihin sen jälkeen, kun päätös joukko-osaston lakkauttamisesta julkaistiin. Puolustusvoimille jääneet siirtyivät eri puolille Suomea. Pohjois-Karjalan aliupseereita työskentelee nyt Karjalan lennostossa, Itä- Suomen huoltorykmentissä, Kaartin jääkärirykmentissä, Maasotakoulussa, Kainuun prikaatissa, Karjalan prikaatissa ja Jääkäriprikaatissa. Samassa yhteydessä jäsenet siirtyivät muun muassa Mikkelin, Keski-Suomen, Tervareitin, Lapin, Lappeenrannan ja Kuopion yhdistyksiin. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Kohti alempia vaativuusluokkia? Puolustusvoimauudistus on hyvässä vauhdissa. Osa siirroista on jo toteutettu ja loppujenkin osalta alkaa ainakin suunta olla selvillä. Kun puolustusvoimauudistuksen pelisääntöjä aikanaan luotiin järjestöjen ja työnantajan yhteisissä tilaisuuksissa keskeinen periaate oli, että ne henkilöt, joiden tehtävä ei uudistuksessa muutu jatkavat vanhoissa tehtävissään. Heitä ei määritelty muutoksen kohteena oleviksi henkilöiksi. Siirtojen ja tehtävään määräämisten oli tarkoitus koskettaa muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä, muut jatkaisivat kuten ennenkin. Todellisuus alkaa paljastua. Esiin on noussut tilanteita, joissa työnantaja on siirtämässä erityisesti kouluttajatehtävissä toimivia aliupseereja alemman vaativuusluokan tehtäviin. Joukkueenjohtajatehtävissä toimivia, koulutettuja, kokeneita ja osaavia aliupseereja on määrätty tulevassa organisaatiossa joukkueen varajohtajan tai jopa joukkueen kouluttajan tehtäviin. Tämä siitäkin huolimatta, että tehtävät joukossa jatkuvat entisellään, eikä henkilöitä ole määritelty muutoksen kohteena oleviksi. Joukkueenjohtajan tehtäviä on vapautettu muun muassa upseereille. Lakkaavat joukko-osastot luovat ylitarjontaa suhteessa vapaana oleviin tehtäviin.ylimääräisiä vapaita tehtäviä ei löydy juuri muualta, kuin perusyksiköistä, joissa on jo vuosia ollut jatkuva kouluttajahenkilöstön puute. Olen kuullut, että joissain joukkoosastoissa on linjattu, että perusyksikössä aliupseeri ei voi olla esimiehenä esimerkiksi sotatieteen kandidaatille. Osaamisella ja kokemuksella ei ole väliä, kauluksessa kiiltelevä rauta ratkaisee. Sotilasorganisaatiossa tämä on tietysti totta, mutta tehtävät voidaan myös järjestellä niin, että tällaisia tilanteita ei synny. Se on kuitenkin tosiasia, että aliupseeristo edustaa perusyksiköiden tehtävissä kokemusta ja jatkuvuutta toisin kuin upseerit, jotka nopeasta tehtäväkierrostaan johtuen piipahtavat perusyksikössä vain lyhyen jakson. Uskon, että kyseessä on kuitenkin jossain määrin tilapäinen ongelma. Tilanne palautunee normaalimmaksi, kun puolustusvoimauudistuksen muutosvaihe on ohi. Henkilöstön luonnollinen poistuma tasoittaa muutamassa vuodessa tuon ylitarjonnan ja päästään niin sanottuun normaaliin tilanteeseen, ellei uusia uudistuksia ole tulossa. Kuva: Riku Rissanen Osaaminen halutaan säilyttää Puolustusvoimauudistuksessa ensisijaisena pyrkimyksenä on ollut säilyttää tarvittava osaaminen organisaatiossa. Lisäksi on pyritty mahdollisuuksien mukaan turvaamaan työpaikat osaavalle henkilöstölle. Siksi on välttämätöntä tehdä erilaisia järjestelyjä tehtävien osalta. Mutta siihen, miten se tehdään, löytyy varmasti henkilöstöä paremmin kohtelevia ratkaisuja. Rahasta ei voi olla kyse, koska takuupalkkauksella on turvattu entisen ansiotason säilyminen, vaikka tehtävät olisivatkin alemmassa vaativuusluokassa. On työantajankin kannalta järkevää pitää henkilöstö sellaisessa tehtävässä, josta heille maksetaan palkkaa. Kun aliupseeristo luotiin ja uusia aliupseerin virkoja perustettiin vuosittain satamäärin, korostettiin perusyksiköiden kouluttajatehtävien tärkeyttä puolustusvoimissa. Tämä viesti kuului läpi organisaation puolustusvoimien ylintä johtoa myöden. Peräänkuulutettiin näiden tehtävien arvostusta ja huomioimista myös palkkauksellisesti. Aliupseeriliitto kantoi kortensa kekoon kohdentamalla sopimusvarallisuutta perusyksikkötason tehtäviin joukkueen kouluttajasta perusyksikön vääpeliin. Samaan aikaan opistoupseerit vähenivät perusyksikön kouluttajatehtävistä kiihtyvällä vauhdilla. 20 Ammattisotilas 2/2014

21 Aliupseerin virkoja tarvittiin, jotta perusyksiköihin saatiin opistoupseereilta vapautuviin tehtäviin tekijöitä, aliupseereja. Myös perusyksiköissä kouluttajatehtävissä olleista määräaikaiseista reservinupseereista (MARU) valtaosa vaihtoi aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virkaan ja tehtävään. Aliupseerina he saivat parempaa palkkaa tehtävän säilyessä entisellään. Samalla monelle avautui mahdollisuus vakituiseen virkaan. Tämä aliupseeristo on nyt koulutettu sotilasammatillisissa opinnoissa ja harjaantunut tehtävissään, osaaminen on vankkaa ja kokemustakin on jo karttunut useampi vuosi. Silti tätä koulutettua henkilöstöä siirretään uudistuksessa alemman vaativuusluokan tehtäviin. Tätä ei voi hyväksyä, eikä se ole työnantajankaan kannalla järkevää. Toivottavasti tämä ei johda osaavan kouluttajahenkilöstön joukkopakoon puolustusvoimista. Yksi nykyisen palkkausjärjestelmän periaatteista on, että kun henkilöstöä pakkosiirretään, siirto kohdistuu lähtökohtaisesti ylempään virkaan tai vähintään vastaavantasoiseen tehtävään, tästä ovat työnantaja ja järjestöt olleet yksimielisiä ihan pöytäkirjatasolla. Kuinka tämä varmistetaan puolustusvoimauudistuksessa? Sen aika näyttää. Annetut tehtävään määräykset eivät näytä tätä tukevan. Toki sen ymmärtää yksittäistapauksissa ja tilapäisesti, mutta kuinka asia hoidetaan jatkossa sopimuksen edellyttämälle tolalle. Siis siten, että takuupalkkauksen aikana työnantaja pyrkii löytämään henkilölle vähintään entisen vaativuusluokan mukaisen tehtävän. Ongelma ei koske ainoastaan kouluttajatehtäviä, vaikka sen tässä esimerkiksi nostinkin. Sama ongelma lymyilee muillakin toimialoilla. Esimerkiksi sotilasmusiikkialalla vastaavanlainen tehtävien alasajo on nähtävissä. Myös monilla muilla aloilla ilmiötä esiintyy. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 2/

22 Uutisia Ilma-asemestaruus 2014 Mikkelin Aliupseerit ry järjestää vuoden 2014 ilma-aseiden mestaruuskilpailut kotiratakilpailuna Kilpailulajit ja -sarjat Ilmakivääri: - Miehet Y ja Y-45 (60 ls) - Naiset Y ja Y-45 (40 ls) Ilmapistooli: - Miehet Y ja Y-45 (60 ls) - Naiset Y ja Y-45 (40 ls) Joukkuekilpailu Joukkueen muodostaa kaksi saman yhdistyksen ilmoittautumisen yhteydessä nimeämää ampujaa. Joukkueita voi olla samasta yhdistyksestä useita. Joukkuemestaruuksista kilpaillaan erikseen ilmakiväärissä ja -pistoolissa sekä miehissä ja naisissa. Ilmoittautumiset yhdistyksittäin mennessä sähköpostilla Ilmoittautumisessa on ilmettävä ampujan nimi, sarja ja edustamansa yhdistys sekä mahdollinen joukkue. Lisäksi ilmoittautumisessa on oltava yhteystiedot kilpailutaulujen postittamista varten. Niinisalon aliupseereista Satakunnan aliupseerit Niinisalon aliupseereiden nimi on muuttunut. Yhdistyksen nimi on alkaen Satakunnan aliupseerit ry. Ifin vakuutuksista K-plussapisteitä Kesäkuusta alkaen K-Plussa-kortin omistavat Ifin henkilöasiakkaat saavat vakuutuksistaan Plussa-pisteitä. Yhteistyösopimuksessa ovat Ifin lisäksi mukana keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Life. Luottamushenkilöiden koulutus 2014 Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, puolustushaarakohtaista koulutusta, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä puheenjohtajien neuvottelupäivät. Koulutustarjontaan voi lisäksi sisältyä erilaisia edunvalvontapäiviä ja teemakursseja. Näiden kurssien kohderyhmät ja sisällöt määritellään erikseen. Luottamusmiehet-, varaluottamusmiehet ja yhdistysten puheenjohtajat ovat oikeutettuja palkalliseen virkavapaaseen osallistuessaan Aliupseeriliiton järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen. Koulutusoikeudesta on säädetty tarkemmin virkaehtosopimuksen liitteessä Sopimusmääräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta. Loppuvuoden kurssit Puheenjohtajien neuvotteluäivät Luottamusmiesten jatkokurssi Edunvalvonnan seminaari Edunvalvontapäivät Puheenjohtajien neuvottelupäivät Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Yhteistoiminnan jatkokurssi Lisätietoa luottamusmiesten koulutusjärjestelmästä osoitteessa koulutus. VALMISTAMME ASIAKKAAN TARPEIDEN MUKAISIA GENERAATTOREITA PUOLUSTUS- JA PELASTUSKÄYTTÖÖN SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO KAUHAVAN KORTESJÄRVELLÄ Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta ja sen merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Vaihtuvia näyttelyitä ja museokauppa. Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5, LAHTI +358 (0) Museo avoinna ti-ke 12-16, ti-su klo 11-17, ma suljettu Pääsymaksu Puhelin www-sivusto aikuiset 2,50, lapset 1, , Ammattisotilas 2/2014

23 Sotilasmusiikki soi läpi kesän Vartioparaatit ja MIL-Espa -konsertit alkavat toukokuun lopulla. Hamina Tattoo pyörähtää käyntiin heinäkuun lopussa uudistetulla konseptilla. Sotilasmusiikin ystävien kannattaa seurata myös sotilassoittokuntien muita tapahtumia. Vartioparaatit alkavat Senaatintorilta kello Muutamaa minuuttia aikaisemmin kuullaan torilla viihdemusiikkiesitys ja joukkojen ilmoittaminen oman joukko-osaston komentajalle. Paraatireitti kulkee Unioninkadun kautta Esplanadille ja Päävartioon, missä tapahtuu vartionvaihto. Paluumatka kulkee Esplanadin puiston ympäri ja sieltä Kasarmikatua pitkin Kasarmitorille. Vartioparaatipäivinä Espan lavalla järjestetään myös viihteellinen MIL-Espa -konsertti kello Ilmaiset MILjazz-piknik-konsertit käynnistyvät kesäkuun alussa. Yhdellätoista paikkakunnalla kesä- ja elokuun aikana kiertävässä tapahtumassa esiintyy aina kaksi big bandiä sekä Varusmiessoittokunnan Show Band. Kesäkuun konserteissa esiintyvät Rakuunasoittokunta solistinaan Pave Maijanen, Ilmavoimien Big Band solistinaan laulaja Marika Tuhkala ja saksofonisti Markku Rinta-Pollari sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Inga Söder. Elokuun ensimmäisen MILjazzviikonlopun esiintyjät ovat Ilmavoimien Big Band solistinaan Jukka Perko, Salsaohjelmallaan tunnelman kattoon kohottava Lapin sotilassoittokunnan Big Band solisteihnaan Evelio Galan ja Lariza Silvio Rojas sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Inga Söder. Elokuun toisen MILjazz-viikonlopun esiintyjät ovat Ilmavoimien Big Band ja Jukka Perko (Kouvola), Laivaston soittokunnan Big Band ja Johanna Iivanainen (Turku ja Raasepori), Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band ja Inga Söder sekä viikonlopun erikoisvieraana Latvian asevoimien Big Band. Hamina Tattoossa on mahdollisuus nähdä kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat samanaikaisesti marssishown avausnumerossa. Uudistettuun tattookonseptiin kuuluu monipuolista kulttuuritarjontaa aamusta iltaan. /sotilasmusiikki Vartioparaatit 2014 MILjazz 2014 Pe Lahti, Upseerikerhon puisto, klo La Mikkeli, Vanhan kasarmialueen tykkipuisto, klo Su Hämeenlinna, Linnanpuisto, klo Pe Lappeenranta, Rakuunamäki, klo Su Jyväskylä, Lounaispuisto, klo To Vaasa, Sisäsatama, klo Pe Oulu, Ammattiopisto Luovi, Kasarmi, klo La Kajaani, Rantapuisto, klo Pe Kouvola, Rykmentinpuisto, Kasarminmäki, klo La Turku, Forum Marinum, klo Su Tammisaari, Stallörin puisto, klo Rakuunasoittokunta Kaartin soittokunta 6.6. Lapin sotilassoittokunta Laivaston soittokunta (Ei MIL-Espa -konserttia) Laivaston soittokunta Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 8.8. Kaartin soittokunta Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Ammattisotilas 2/

24 Aineiston keruu Aliupseeriliiton historiakirjaan Aliupseeriliitto täyttää 50 vuotta vuonna Liitto julkaisee tuolloin 50-vuotishistoriakirjan. Liiton hallitus valitsi kirjan tekijäksi valtiotieteiden tohtori Kaarle Sulamaan. Sulamaa kerää välisenä aikana aineistoa Aliupseeriliiton toiminnasta vuosilta Hän ottaa vastaan esimerkiksi jäsenten kirjoituksia heidän omista kokemuksistaan, lehtileikkeitä ja valokuvia. Huomioi, että historiikki käsittelee nimenomaan liiton, ei yksittäisten yhdistysten toimintaa. Jos sinulla on tarinoita kerrottavana tai valokuvia liiton kokouksista, hallituksesta, urheilutapahtumista, retkistä, lipunnaulaustilaisuudesta tai muista liiton tapahtumista, ota yhteyttä Sulamaahan. Yhteystiedot: Kaarle Sulamaa Puh Sähköposti: 24 Ammattisotilas 2/2014

25 Kalustoharvinaisuuksien pelastusprojekti Panssarimuseolla on useita maailmanharvinaisuuksia ulkorinteessä sään armoilla. Vuoden 2014 alussa museota ylläpitävä Panssarimuseosäätiö käynnisti projektin rinnekatoksen rakentamiseksi. Kalustoharvinaisuudet suojataan ja museon ympärivuotista käytettävyyttä parannetaan. Panssarimuseon kokoelmat ovat ainutlaatuiset. Esimerkiksi neuvostoliittolaisista panssarivaunuista ei ole Venäjän ulkopuolella yhtä kattavaa kokoelmaa. Erityisiä harvinaisuuksia ovat T-50 kevyt panssarivaunu, joita maailmassa on jäljellä kaksi ja panssariauto BA- 10 on tiettävästi ainoa koko maailmassa. Harvinaisuudet ovat kansainvälisiä vetonauloja ja ne houkuttelevat kävijöitä ympäri maailmaa. Hankkeen kustannusarvio on euroa ja summa on tarkoitus koota kansalaiskeräyksellä. Katos on vastaus myös yleisön toiveisiin, koska sen valmistuttua museo voi palvella kävijöitä paremmin ympäri vuoden. Lisäksi museokalustoa on helpompi ylläpitää. Panssarimuseon ulkorinteen vaunuharvinaisuudet aiotaan suojata säältä katoksen avulla. Varat hankintaan kansalaiskeräyksellä Panssarimuseo perustettiin vuonna 1961 ja siihen tutustuu vuosittain yli kävijää. Vuosi 2013 hipoo ennätystä yli museovieraalla. Museon kokoelmiin kuuluu noin 50 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta ja panssarijuna. Pienesineistön ja arkistomateriaalin määrä on mittava. Siihen kuuluu runsaasti panssariveteraanien jälkipolvien nähtäväksi luovuttamaa aineistoa kuten kaksi Mannerheim-ristiä. Teksti ja kuva Seppo Simola Panssariseminaarin kuulumisia Panssariseminaari on vakiintunut alan asiantuntijoiden ja harrastajien kohtauspaikaksi. Tänä vuonna pidettiin kymmenvuotisjuhlaseminaari ja keskiössä olivat panssaripioneerit. Tilaisuuden aluksi palkittiin kymmenen vuoden aikana seminaarin hyväksi keskeisimmin uurastaneet henkilöt. Sitten seminaariyleisö kuuli meneillään olevan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista Panssariprikaatiin. Prikaatin maantieteellinen vastuualue ja tehtäväkenttä laajenevat. Panssaripioneeriaihetta lähestyttiin aluksi kaluston kautta. Siltavaunukaluston historia ja vaiheet Suomessa käytiin seikkaperäisesti läpi samoin, kuin pioneerivaunuhankinnat Saksasta 1990-luvun alussa. Mutta kalustolla ei tee mitään ilman osaavia käyttäjiä. Puheenvuoron saivat myös panssaripioneeritaktiikka ja sen kehitys. Mielenkiintoisena historia-aiheena oli saksalaisen 303:nnen rynnäkkötykkiprikaatin vaiheet Suomessa kesän 1944 torjuntataistelujen kiivaimmassa vaiheessa. Tätä aihetta sivusi myös katsaus Suomen kalustohankintoihin Saksasta vuonna Historiapuolta edustivat myös T-55- vaunun torneista konstruoidut rannikkotykistön TK tornikanuunat, joiden kehitys- ja käyttöhistoria esiteltiin kattavasti. Lopuksi havainnollistettiin nykyaikaista panssariajoneuvojen tulivoiman suunnittelu- ja kehitysprosessia. Osaan seminaariaiheina olleista vaunuista saattoi tutustua kalustonäyttelyssä. Kannattaa jo varata kalenterista ensi vuoden helmikuun ensimmäinen lauantai panssariaiheelle ja saapua silloin Parolaan. Seppo Simola Ammattisotilas 2/

26 Itsenäisyyden alkupuolen kanta-aliupseerit matrikkeliin Itsenäisen Suomen ensimmäisiä kanta-aliupseereita kutsutaan oppilaitoksensa mukaan Markovillan aliupseereiksi. Ennen talvisotaa heitä ehti valmistua noin He kouluttivat suuren osan rintamasotilaista, jotka toteuttivat torjuntavoittomme vuosina Yliluutnantti (evp.) Ensio Fihlman on sotilaskoulutukseltaan suoraan Markovillan aliupseerien seuraaja. Hän suoritti Kanta-aliupseerikoulun peruskurssin numero 24 vuonna Jäätyään eläkkeelle vuonna 1989 hän on omistautunut kirjoittamiselle ja tutkimustyölle. Markovillan aliupseereita koskeva matrikkeliprojekti on ollut käynnissä pari vuotta. Tämä tutkimus kuuluu puolustusvoimia koskevan perustutkimuksen piiriin. En saa tästä taloudellista etua, vaan mielenkiintoinen aihe motivoi minua eteenpäin. Tutkimuksen alkusysäyksenä olivat kanta-aliupseeritaustaiset Mannerheimristin ritarit. Kiinnostuin Markovillan aliupseereista kartoittaessani kanta-aliupseeritaustaisia Mannerheim-ristin ritareita. Heitä muuten oli kaikkiaan 31. Kanta-aliupseeriston koulutus Viipurin Markovillassa alkoi syksyllä Jo sitä ennen oli toimeenpantu aliupseerikoulutusta esimerkiksi Vöyrin sotakoulussa. Markovillan alkupään oppilaissa oli paljon vapaussodan ja heimosotien veteraaneja sekä Saksassa koulutuksen saaneita jääkäreitä. Tutkimuksestani on tarkoitus tulla kaksiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee vuodet ja jälkimmäinen sotavuodet Tutkimukseni ohjaajana toimii filosofian tohtori, kapteeni (evp.) Keijo Koivisto. Hänen tukensa on ollut keskeistä. 26 Ammattisotilas 2/2014

27 Jalkaväen aliupseerikoulun jalkaväkiosasto 1:n oppilaat ryhmäkuvassa v Kuvassa vasemmalta: Väisänen, Lappalainen, Myllykoski, Huhtamäki, Gustafson, Leinonen. Polvillaan vasemmalta: Teiskonlahti, Vepsäläinen, Mattila. Lattialla vasemmalta: Itkonen (?), A. Heino. Kuva: Sotamuseo Uraa uurtavaa tutkimusta Näin laajaa tutkimusta kanta-aliupseereista ei ole aiemmin tehty, joten Fihlmanin työ on ansiokasta perustutkimusta harvinaisesta aiheesta. Siksi projektille on järjestynyt taustatukeakin. ATOP (Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistys ry.) sekä Päällystöliitto tukevat työtäni. Teknistä apua projektille on antanut Fihlmanin viimeinen palveluspaikka Topografikunta. Entisen palveluspaikkani henkilöstö on auttanut minua sijoittamalla Markovillan aliupseerit Suomen kartalle asuinpaikkojen perusteella. Aika monen koti jäi sotien jälkeen rajan taakse. Aineiston kokoamisessa, läpikäymisessä ja muokkaamisessa on valtava työ. Tietojen toimittaminen matrikkeliksi on vain projektin loppuhuipennus. Keskeinen lähdeteos on Puolustusvoimiemme alipäällystö vuodelta Tärkeä tietolähde ovat myös Markovillan oppilaiden arvostelukirjat vuosilta Kantakortit kaivetaan esiin projektin myöhemmässä vaiheessa. Täydennän tietoja käymällä läpi Markovillan aliupseerien kantakortit tarvittavassa laajuudessa. Kattavat tiedot haavoittumisista, kaatumisista ja kunniamerkeistä saa vain kantakorteista. Keitä olivat Markovillan aliupseerit? Itsenäisen Suomen ensimmäinen jalkaväen kanta-aliupseeristo. Heidän koulutuksensa alkoi syyskuussa 1921 Viipurin Markovillassa. Koulun nimi oli Jalkaväen Aliupseerikoulu vuosina ja Jalkaväen Kapitulanttikoulu vuosina Kesäkuusta 1928 alkaen se toimi Taistelukoulun kanta-aliupseeriosastona. Kurssin pituus oli normaalisti 11 kuukautta. Keskeiset linjat olivat jalkaväki-, kenttätykistö- ja keveiden aselajien linja. Ennen Talvisotaa ehdittiin pitää 25 kurssia, joilta valmistui noin 2400 kanta-aliupseeria. Yliluutnantti Ensio Fihlman (s. 1941) Kanta-aliupseerikoulun peruskurssi 24 (1965), jalkaväen mestarikurssi (1970), jalkaväen luutnanttikurssi (1977). Palveluspaikkoja muun muassa Kaartin Pataljoona, Puolustusvoimien kuvakeskus ja Topografikunta. YK-tehtävissä useita vuosia, muun muassa Kyproksella ja Lähi-idässä. Eläkkeelle vuonna Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen, tietokirjailija ja vapaa tutkija. Kuva: Seppo Simola Upseerit ja aliupseerit saman katon alla Markovillaan perustettiin Taistelukoulu vuonna Kun siihen yhdistettiin Jalkaväen Kapitulanttikoulu vuonna 1928, niin kanta-aliupseerit sekä komppania pataljoonaportaan upseerit koulutettiin saman katon alla. Tärkeimmät kanta-aliupseerien koulutusväylät Markovillassa olivat jalkaväen, kenttätykistön ja keveiden aselajien linjat. Viimeksi mainituilla tarkoitettiin lähinnä ratsuväkeä ja jääkärijoukkoja. Markovillassa koulutettiin jonkin verran myös muiden aselajien kanta-aliupseereita vaikka heille oli aselaji- ja puolustushaarakoulut erikseen. Vuoden 1944 ankarien torjuntataistelujen näyttämö, Tali-Ihantalan alue, sisältyi koulun harjoitusmaastoihin, joten koulutöitäkin voitiin hyödyntää puolustuksen suunnittelussa. Ratkaiseva rooli itsenäisyytemme pelastaneissa taisteluissa oli toisaalta Taistelukoulun kouluttamilla pataljoonankomentajilla ja toisaalta samasta koulusta valmistuneilla kanta-aliupseereilla, jotka johtivat taistelua joukkuetasolla. Markovillan aliupseerit kouluttivat ennen sotia ja vielä niiden aikanakin suuren osan niistä maavoimien taistelijoista, jotka taisteluhautojen tasalta vastasivat saavuttamistamme torjuntavoitoista. Fihlman puoltaa ehdottomasi yleistä asevelvollisuutta. Yleisen asevelvollisuuden myötä puolustusvoimat on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Nykyisille kanta-aliupseereillekin konkarilla on evästys: Palvelusvelvollisuus on vain minimitaso. Omasta ammatista ja työn kehittämisestä pitää olla kiinnostunut. Aina tulee olla valmis tekemään yli palvelusvelvollisuuden! Myös Markovillan seuraajan eli nykyisen Maasotakoulun suuntaan lähtee terveisiä: Voisiko esimerkiksi vanhoja arvostelukirjoja ja muuta materiaalia digitoida opetustyönä tutkijoiden käyttöön? Samalla oppilaat näkisivät otteita koulunsa historiasta. Ja vanhojen aliupseeripolvien tarinat pitää saada talteen! Teksti: Seppo Simola Ammattisotilas 2/

28 Ilmatorjuntamuseon perinneosastoa paraatissa johti teknikkokapteeni (evp) Matti Kulmala. Ilmatorjuntavoitosta 70 vuotta Tali-Ihantala ei suinkaan ollut ensimmäinen vuoden 1944 torjuntavoitoista, joissa keskitetyllä tulenkäytöllä oli ratkaiseva merkitys. Ensimmäinen oli niin sanottu kolmen yön ihme Helsingin yllä helmikuussa Helsingin pelastuminen täystuholta helmikuussa 1944 on ollut alkuvuodesta 2014 näyttävästi esillä. Yksi muistotapahtumista oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentin vala ja ohimarssi Senaatintorilla Samassa tilaisuudessa vannoivat valansa myös Kaartin Jääkärirykmentin saapumiserän 1/14 alokkaat. Yleisölle esiteltiin paraatissa ensi kertaa ITO12-kalusto eli NASAMS -järjestelmä, jolla Helsinkiä nykyään puolustettaisiin. Kehityskaaren alkupäätä edusti Ilmatorjuntamuseon perinneosasto Ford -kuorma-autolla, jonka perässä oli sodan aikainen Boforsin 40-millinen it-kanuuna. Alkuvuoden aikana on ilmestynyt useita ilmatorjuntavoitosta kertovia kirjoja ja lehdet ovat muistaneet tapahtumia erikoisliitteillä sekä juttusarjoilla. Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa on Helsingin pelastumisesta kertova näyttely toukokuulle asti. Pysyviin näyttelyihin voi tutustua Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa sekä Väestönsuojelumuseossa Helsingissä. Sanomatalossa oli it-voiton teemanäyttely sekä elokuvaesityksiä aiheesta, ja Suomen Sotahistoriallinen Seura järjesti yhteistyössä Sotamuseon ja Ilmatorjuntayhdistyksen kanssa esitelmäsarjan, joka veti tungokseen asti väkeä neljänä helmikuisena keskiviikkoiltana. 28 Ammattisotilas 2/2014

29 Miksi Helsinkiä pommitettiin Liittoutuneiden johtomiesten loppuvuodesta 1943 pitämä Teheranin konferenssi antoi Stalinille vapaat kädet Suomen suhteen ja niinpä tämä päätti irrottaa maamme sodasta pommittamalla Helsingin maan tasalle. Tämä piti toteuttaa suuntaamalla Helsinkiin ensimmäinen Neuvostoliiton toteuttama strateginen pommitus. Stalin laittoi asialle ADD:n eli kaukopommitusilmavoimat. Sillä oli myös amerikkalaista kalustoa. Helsinkiä ahdisteltiin kymmenen päivän välein helmikuussa Ensimmäinen pommitusöistä oli ja viimeinen Neljäskin pommitus oli ilmeisesti tarkoitus toteuttaa, mutta maaliskuun alussa kohteeksi joutui Tallinna, missä tuli paljon pahempaa jälkeä kuin Helsingissä. Neuvostoilmavoimien komentajat luulivat täyttäneensä käskyn, mutta totuus selvisi lopullisesti vasta valvontakomission saavuttua maahan syksyllä Helsinki oli käytettyyn voimaan nähden hämmästyttävän ehjä. Hyökkääviä koneita oli ollut pahimmillaan lähes tuhat per yö, ja vastaavalla määrällä saatiin Saksan kaupungeissa aikaan todella katastrofaalista tuhoa. Tekniikan ja taktiikan liitto Helsingin ilmapuolustusta oli kehitetty systemaattisesti koko sodan ajan. Torjuntasuunnitelmia oli laadittu ja ampumamenetelmiä hiottu. Nämä puolestaan tarvitsivat tuekseen modernia tekniikkaa, jota saatiin ostaa Saksasta. Sieltä hankittiin vuoden 1943 aikana ilmavalvonta- ja tulenjohtotutkia. Saksa myi meille myös 88-millisiä RMB ilmatorjuntatykkejä sekä Messerschmitt Bf 109G torjuntahävittäjiä. Malmilta operoi talvella 1944 myös saksalainen Mersulaivue, jonka koneissa oli yölentovarustus, mutta ei kuitenkaan tutkaa. Helsingin puolustamiseksi oli suunniteltu kattava, eri korkeuksille ja etäisyyksille porrastettu sulkuammunta. Ideana oli estää viholliskoneiden pääsy kaupungin ylle, eikä ampua vastustajan koneita alas yksi kerrallaan. Sulkuammunta voitiin toteuttaa useiden patterien voimin, koska kaikille pattereille oli laskettu valmiiksi ampuma-arvot kuhunkin sulkuun, johon kantama riitti. Sodan uhatessa ja sen aikanakin monet yritykset sekä kaupungit kustansivat itse ilmatorjunta-aseistusta. Helsinki Helmikuun 1944 ilmatorjuntavoitosta kertova näyttely Virka Galleriassa Senaatintorin kupeessa jatkuu toukokuulle asti. teki merkittäviä investointeja ilmatorjuntaan ja esimerkiksi Alko hankki tykkejä Rajamäen tehtaiden suojaksi. Käyttäjät toki koulutettiin suojeluskuntalaisista, eikä tehtaan väestä. Mahtaisiko tämä malli toimia yhä, kun määrärahat ja johtavien poliitikkojen kiinnostus maanpuolustukseen laskevat tasatahtia, vaikka kansalaisten maanpuolustustahto on yhä maailmanmitassa huippuluokkaa? Tavoitteena pääsyn estäminen Sulkuammunnassa aikautetut kranaatit räjähtivät halutulla tasalla. Osaan oli lisätty magnesiumin ja alumiinin seoksesta tehtyä ns. elektron-metallia, joka monikymmenkertaisti kranaatin räjähdysvälähdyksen, jolloin sulku tuntui lentäjistä niin pelottavalta, että oli parempi pudottaa pommit summittaisesti mereen tai metsiin ja kääntyä kotiin. Sulkuammunnan tehoa tuki vihollisen huono lentokuri. Käsketyt korkeus- ja aikaporrastukset eivät pitäneet ja lentäjien keskinäinen solidaarisuus esti kertomasta kotitukikohdassa, että yksi ja toinen lentäjätoveri pudotti pomminsa enempiä tähtäämättä. Erään asiantuntijalausunnon mukaan britit ja amerikkalaiset olisivat lentäneet suluista kylmähermoisesti läpi, mutta demoralisoitunut vastustaja oli meille etu. Tulenjohtotutkilla varustetut ns. johtopatterit saattoivat suorittaa myös seuranta-ammuntaa, jonka tarkoituksena oli pudottaa viholliskoneita. Seurantaammuntaa toteutettiin myös valonheitinten avustuksella. Pudotusmäärät jäivät varsin pieniksi, mutta toiminnan perusajatus onnistui erittäin hyvin. Vain pieni prosentti pommeista putosi kohdealueelle eli Helsingin kantakaupunkiin. Valaisua hyödynsivät myös yöhävittäjät, joiden tilille tuli muutama pudotus. Torjuntavoitto esillä Virka Galleriassa On ilo todeta, kuinka korkealle kansalaiset arvostavat ilmapuolustuksemme torjuntavoitot. Lukuisat aiheesta kertovat tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja. Helsingin kaupunkikin muistaa pelastajiaan asti jatkuvalla näyttelyllä Virka Galleriassa Senaatintorin ja Kauppatorin välissä osoitteessa Sofiankatu 4. Näyttelyssä esitellään tiivistetysti, kuinka torjuntavoitto syntyi, ketkä sen tekivät ja minkälaisella kalustolla tänne hyökättiin. Faktat kerrotaan erinomaisen selkeillä kuvaseinäkkeillä. Nähtävillä on paljon havaintomateriaaliakin, kuten venäläisiä lentopommeja. Neuvostoliiton lentokoneista on pienoismalleja ja kaupungin tuhot esitellään puhuttelevilla valokuvilla. Yhdellä seinällä pyörii Helsingin pelastumisesta kertova, Ilmatorjuntamuseosäätiön toteuttama dokumenttielokuva ja toisella seinällä näytetään sotavuosista kertovia lyhytelokuvia. Näyttelytiloihin on rekonstruoitu myös sodanaikainen talosuoja. Lähteitä: Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus sekä Virka Gallerian näyttely. Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 2/

30 Väestönsuojelun historiaa ja nykypäivää Vuonna 1999 avattu Helsingin väestönsuojelumuseo toimii vuoden 1941 väestönsuojan tiloissa. Samassa yhteydessä ovat Helsingin väestönsuojeluyhdistyksen toimi- ja koulutustilat. Yhdistys hoitaa talkoilla museon opastuksen. Vuonna 1918 päättynyt ensimmäinen maailmansota jätti kansakuntiin kaasusodan pelon. Siitä näkökulmasta käynnistettiin myös suomalainen väestönsuojelutyö. Vuonna 1927 perustettiin Suomen Kaasupuolustusyhdistys, jonka nimi muutettiin vuonna 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestöksi (SKJ). Alkusysäys tuli valtiovallan sijaan kansalaisilta. Helsingin kaupunginhallitus antoi taloyhtiöille ensimmäiset ohjeet suojatilojen rakentamiseksi vuonna 1934, jolloin opastettiin vahvistamaan kellaritiloja parruin ja varustamaan niitä työ- ja sammutusvälinein. Rakennusmääräykset alkoivat velvoittaa suojatilojen rakentamiseen vasta 1950-luvulla. Väestönsuojelumuseo havainnollistaa Suomen väestönsuojelun kehityksen 1920-luvulta nykypäiviin. Valtio astui kuvaan vuonna 1935, jolloin asetettiin Valtion Väestönsuojelutoimikunta ja vuonna 1937 perustettiin Valtion Väestönsuojelukeskus. Puolustusvoimat oli oivaltanut väestönsuojelun merkityksen jo ennen siviiliviranomaisia, koska vuoden 1928 syksyllä laadittiin Helsingin suojelusuunnitelma liikekannallepanon yhteydessä. Tositoimiin vuonna 1939 Väestönsuojelutyötä oli tehty vasta kymmenkunta vuotta, kun järjestelmä joutui sodan testaamaksi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna Onnistunut varautuminen säästi kotiseudun siviilien henkiä jo talvisodassa. Kaasusotaa ei onneksi tullut, vaan toimet voitiin suunnata palo- ja räjähdyspommeilta suojautumiseen. Vaikka Suomi säilyi itsenäisenä toisen maailmansodan myllerryksistä, niin Neuvostoliiton vaikutusvalta kahlitsi kansakuntaa sotien jälkeen. Idänpuoleinen korva oli välillä liiankin herkkä ja siitä sai kärsiä myös väestönsuojelutyö. Väestönsuojelutyö tulkittiin sotien jälkeen sotilaalliseksi toiminnaksi ja se oli siksi pysähdyksissä 1950-luvun puoliväliin asti. Ilmasuojeluorganisaatio ajettiin alas syksyllä 1944 ja Helsingin Väestönsuojelutoimisto lakkautettiin talvisodan syttymisen kuusivuotispäivänä eli Maailmantilanteen kiristyminen Korean sodan myötä 1950-luvun alussa sai myös Helsingin käynnistämään uudelleen väestönsuojelutoiminnan. Väestönsuojeluohjaajaksi palkattiin vuonna 1952 kenraaliluutnantti Harald Öhqvist. Valtioneuvosto puolestaan päätti vuonna 1954, että vuoden 1955 alusta uusiin rakennuksiin piti toteuttaa suojatilat. Välillä on kuulunut puheenvuoroja suojatilojen tarpeettomuudesta, mutta vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus muistutti, että uhkia on edelleen olemassa, vaikka omaa maailmankolkkaamme ei sota välittömästi uhkaisikaan. Kaasusuojelun ja pommisuojien ajasta on tultu säteilysuojelun aikakauteen. Helsingin pelastuslaitoksen osana toimiva museo esittelee väestönsuojelun syntyhistorian sekä toiminnan nykypäiviin asti monipuolisesti ja havainnollisesti. Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki., www. kolumbus.fi/hvssy. Teksti ja kuva Seppo Simola 30 Ammattisotilas 2/2014

31 Kirja-arvostelu Pekka Kantakoski: Tuhottu armeija Puolustusvoimien uudelleenjärjestely , Ilves-Paino Oy, 2014, 117s. Kirjan voi lukea puheenvuorona vilkkaana käyvään puolustusvoimauudistuskeskusteluun. Sen voi nähdä myös vanhan soturin pitkään kokemukseen perustuvana kritiikkinä käsittämättömälle nykymenolle tai jopa vanhan panssarikomentajan katkerana tilityksenä oman joukon eli sodan ajan panssariprikaatien - alasajosta. Kirjoittaja on ye-everstiluutnantti (evp) Pekka Kantakoski (s. 1926). Hän teki koko uransa panssarijoukoissa, ja panssarikomentajan näkökulma tulee vahvasti esiin. Tekstistä välittyvä kylmän sodan ajattelu on ymmärrettävää sotilaalta, jonka ura ajoittui kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Puolustusvoimauudistuksen kritiikissä evp-henkilöstö ja reserviläiset ovat monesti löytäneet toisensa ja voin hyvin kuvitella, että reserviläiset nyökyttelevät hyväksyvästi tätä lukiessaan. Evp-henkilöstö varmaan kokee saavansa puhua vapaasti, kun kritiikki ylintä johtoa kohtaan ei enää voi vaikuttaa virkauraan. Virassa olevien on turvallisinta antaa lausuntonsa kieli keskellä suuta. Kantakoski puhuu suunsa estoitta puhtaaksi ylimmät komentajat nimiltäkin mainiten. Kritiikin ohessa kirjoittaja esittää omat vaihtoehtonsa. Se onkin reilua, koska harmittavan usein kriittisistä puheenvuoroista jää puuttumaan oma, parempi näkemys. Kantakosken sanoma ei jää epäselväksi. Sodan ajan panssariprikaatien alasajo oli virhe ja ilmavoimat on yliresurssoitu niin, että se on haitannut maavoimien kehittämistä. Hornetteja Kantakoski pitää aivan liian kalliina ja niitä on hänen katsannossaan liikaa. Myös helikopterihanke saa tylyn tuomion. Sehän ei tosin edes toteutunut sellaisena kuin piti. Taisteluhelikopterit jäävät hankkimatta. Niidenhän piti olla lentäviä panssarivaunuja, jotka nitistävät nopeasti ja tehokkaasti vastustajan panssarikärjen. Omat tankit kyllä romutettiin, mutta vastaavaa suorituskykyä ei saatu tilalle. Kantakoski ei sure pelkästään kaluston romutusta, vaan myös panssaritaktiikan muuttumista. Hän katsoo taktiikan palanneen sata vuotta taaksepäin panssarivaunun syntyhetkiin ensimmäisessä maailmansodassa. Silloin panssarivaunut olivat hyökkäävän jalkaväen tulitukiaseita ja ne etenivät jalkaväen ryhmityksessä ja sen vauhdilla. Itsekin muistan oppineeni, että panssarijoukkoa ei pidä jakaa komppaniaa pienemmäksi. Panssarijoukon piti pystyä kootusti voimakkaisiin ja nopeisiin vastahyökkäyksiin vastustajan panssarivoimaa vastaan. Taisteluvaunujen alistamista joukkueittain jalkaväelle pidettiin virheenä. Mitä taas omaan hävittäjävoimaan tulee, niin aikanaan sanottiin, että panssariprikaati ei liiku tosioloissa metriäkään ilman sen toiminta-alueella saavutettua ilmaherruutta. Hornetteja on riittävä määrä ajallisesti ja paikallisesti rajatun ilmaherruuden saavuttamiseen. Hävittäjävoimaa ei pitäisi päästää liian heikoksikaan. Kantakosken ratkaisu on vahvistaa tuntuvasti joukkojen omaa ilmatorjuntakykyä. Sodan ajan panssariprikaatien kalusto siirrettiin mekanisoiduille taisteluosastoille niiltä osin, kuin sitä ei pilkottu ja pantu pataan. Kantakosken mukaan tarvitsisimme viisi sodan ajan panssariprikaatia. Kolmelle ja puolelle olisi olemassa pääkalustokin, ellei sitä olisi sulatettu. Uudistajat muistuttavat, että uhkakuva muuttuu ja taktiikan pitää kehittyä vastaavasti. Näin varmaan on. Mutta kuitenkin naapurimaamme on toteuttanut vuosituhannen vaihteen jälkeen operaatioita, joissa näkyy sellaistakin panssarikalustoa, joka meillä on romutettu jo ajat sitten. Yleensä moititaan, että kenraalit käyvät edellistä sotaa, mutta toisaalta ei pidä rientää kovin monta sotaa edellekään. Kantakosken teoksesta paistaa tietty epäilys uusia oppeja kohtaan. Monessa kohdin hän tuomitsee esimerkiksi naruissa roikkujat, joiksi hän kaupunkijääkäreitä nimittää. Kantakosken aikana sodat käytiin maastossa, mutta nykysodassa asutuskeskustaistelujakin tultaisiin käymään. Kirja olisi hyötynyt tiukemmasta toimittamisesta, jolloin toisto sekä tyyli- ja kielivirheet olisi voitu karsia. Tekijällä on ilmeisesti ollut into saada painava puheenvuoro nopeasti keskusteluun mukaan. Kirja aivan varmasti jakaa mielipiteet ja varmasti se myös tuomitaan menneisyyden haamujen kummitteluksi. Mutta ehkä muutostahti on joskus liian raju? Seppo Simola Ammattisotilas 2/

32 juhl ateos International Military Music Festival AINUTKERTAINEN SISSITEOS SISSIRITARIT ILMESTYY NUMEROITUNA JA RAJATTUNA 1944 KPL PAINOKSENA SOITA HETI JA VARAA OMA KAPPALEESI JO TÄNÄÄN TAI LÄHETÄ VIESTI, OTAMME YHTEYTTÄ tai TAM-BOOKS OY Kustantajan valtuuttama kirjatoimisto lisätietoa 180x61mm_Ammattisotilas_kevat.indd :50:48 Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, Parola Puh. (03) SUOJAPEITOT Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax turvakilvet.fi 32 Ammattisotilas 2/2014

33 Lukuvinkkejä Antero Raevuori: Hävittäkää Helsinki! Pääkaupungin tuhopommitukset 1944 Jos vakavaa aihetta käsittelevää kirjaa voi sanoa viihdyttäväksi, niin tämä on sellainen. Viihteellinen se ei silti ole, mutta kokeneen tietokirjailijan teksti on kiinnostavaa, sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Teksti etenee muutaman sivun tuokiokuvina, ja tekijä käsittelee Helsingin pommituksia ja koko ajankohtaa ihmisten näkökulmasta. Heitä ovat monet tavalliset helsinkiläissiviilit, it-miehet, johtavat poliitikkomme ja jopa punalentäjät. Sodan ja pommitusten varjossa elettiin mahdollisimman normaalia siviilielämää, jota kirja hyvin kuvaa kurkistaen samalla vallan kabinetteihin ja pommikoneiden ohjaamoihin. Mukana on kaksi valokuvaliitettä. SS Dominic Roskrow: Maailman parhaat viskit A lkuperäisteoksen suora käännös olisi 1001 viskiä, joita sinun pitää ennen kuolemaasi maistaa. Kirja avaa eteesi koko viskimaailman kirjon. Suomessakin tislataan kansainvälisten asiantuntijoiden noteeraamaa mallasviskiä: mukana on kaksi suomalaista tislettä. Eivätkä japanilaiset viskitkään ole vitsi, kuten joskus naureskeltiin. Kirjan painopiste on tietysti skottiviskeissä, mutta melkoisen maailmanympärysmatkan tämän kirjan myötä voi tehdä. Manner-Euroopastakin löytyy paljon mielenkiintoisia viskejä vaikkapa Ranskan Bretagnesta. Vanhat viskimainokset elävöittävät kirjaa nostalgisesti. Viskiharrastus on lyönyt läpi parissa vuosikymmenessä, joten tällainen kirja puoltaa hyvin paikkaansa. SS Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus Kirja itse asiassa kertoo koko Suomen ilmapuolustuksen kehityksen, koska itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä panostettiin lähinnä Helsingin ja Viipurin ilmapuolustukseen. Teoksen painopiste on sotavuosissa, ja helmikuun 1944 suurpommitukset analysoidaan seikkaperäisesti. Sisältö on tarkkaa ja viitseliästä huippuasiantuntijan työtä. Helsingin ilmatorjunnan kehitys kuvataan tykin tarkkuudella, mutta kirja ei rajoitu vain ilmatorjuntaan, vaan nimensä mukaisesti ottaa kantaa koko ilmapuolustukseen, kuten hävittäjätorjuntaan ja tutkakaluston Suomeen tuloon. Helsingin ilmatorjuntavoitot olivat onnistunut tekniikan ja taktiikan liitto, johon kulminoitui koko siihenastinen osaaminen. SS Matt Master: Top Gear - Maailman parhaat autot Melkoinen fakiiri saisi olla, jos tunnistaisi kuvista kaikki tässä esitellyt autot, tai olisi edes kuullut näistä kaikista. Kirjaan on koottu lyhyet tarinat 500 autosta sadan vuoden ajalta, ja historiassa edetään vuosikymmen kerrallaan. Mukana on ihan tavallisia perheautoja, mutta valikoima painottuu niiden sporttisempiin versioihin. Tuoreimpien vuosikymmenten autot ovat pääosin puhdasverisiä urheiluautoja. Huhut brittiläisen autoteollisuuden kuolemastakin näyttävät olevan vahvasti ennenaikaisia. Teknisiä tietoja ei esitetä kootusti, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia nostetaan esiin kunkin automallin kohdalla. Erityisesti suoritusarvoja korostetaan. SS Tuomas Muraja: Sotilaana Afganistanissa pal- Kirjoittaja veli tiedotusupseerina Afganistanissa vuosina ja kirja perustuu hänen tuolloisiin päiväkirjamerkintöihinsä. Lopuksi Muraja kuvaa tiivistetysti Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman Isaf-operaation kulun ja aikaansaannokset. Muraja joutui saavuttuaan tilanteeseen, johon kukaan ei soisi joutuvansa: esimies käski ampua kyselemättä kaikki portista sisään yrittävät. Mielenosoitus oli yltynyt hallitsemattomaksi mellakaksi ja oma joukko oli vaarassa. Normaalisti vastustajina olivat vain tavanomainen organisaatiokitka, hygieniariskit, maasto-olosuhteet ja matelijat, joskin hengenmenon uhka oli jokapäiväinen ilman dramaattista mellakkaakin. Attentaatteja sattui tämän tästä. SS Matti Koskimaa: Suomen kohtalon ratkaisut talvisota ja jatkosota Jykevä ulkoasu tukee vahvaa sisältöä. Perehtymällä opukseen hallitset oleellisen tiedon Suomen ja Neuvostoliiton sotatoimista vuosina Myös sodan taustat avataan nykylukijoita silmällä pitäen. Sotatoimet käydään läpi aikajärjestyksessä. Esitystä tukee runsas määrä karttoja ja valokuvia. Sisällön painopiste on kesässä 1944, eli kirja on samalla kunnianosoitus 70 vuoden takaisille tapahtumille. Merkittäviä sotahistoriateoksia aiemminkin julkaissut tekijä hallitsee asiansa. Kirjan lopussa bonuksena ovat selkeät arviot ja johtopäätökset sodan tapahtumista. Joitakin virheitä on lipsahtanut mukaan, mutta tarkkaavainen lukija huomaa ne. SS Ammattisotilas 2/

34 LOTTANEN Ens viikol helpotta Olenkohan muistanut kertoa, että Rannikkosotilaskotiyhdistys hankki uuden sodeauton? Sain olla mukana koko projektin ajan, suunnitella ja sisustaa sitä. Auto, oikea kunnon mersu, saapui Upinniemeen marraskuussa ja siitä lähtien olen ollut täysin myyty. Se sai nimekseen varusmiehille suunnatun kilpailun tuloksena Unelma, täyttäähän se varusmiehen unelman metsään tullessaan. Kulutan nykyisin aikaani kouluttamalla sisaria työskentelemään Unelmassa. Osaapa olla sääntöjä ja määräyksiä, omavalvontaa ja tekniikkaa, mistä ei uransa alussa ollut kuullutkaan. Unelma lähtee liikkeelle vain kahden koulutetun tai yhden koulutetun ja yhden noviisin miehityksellä. Yhdeksässä reissussa kymmenestä olen mukana, vapaa-aika ei tuota ongelmia. Sähköpostiviestinikin allekirjoitan Unelman hoitotäti. Tehdessään jotain asiaa pitkään siihen turtuu. Minäkin olen hampaat irvessä lähtenyt harrastamaan kuin kivireen vetoon. Pyysimme sotilaspastoriamme Henri Kivijärveä siunaamaan Unelman tehtäväänsä. Siunaus tapahtui maaliskuisena sunnuntaina RSKY:n vuosikokouksen yhteydessä. Henri sai taas puheessaan silmäni avautumaan ja minut muistamaan miksi tätä teen. Lainaan otteita siunauspuheesta. Unelma on toteutunut ja Upinniemessä on Suomen uusin ja nykyaikaisin sotilaskotiauto. Tällä uudella autolla on tulevien vuosikymmenien aikana aivan erityinen tehtävä ja siksi on oikein ja perusteltua siunata tämä auto käyttöön. Siunaamalla tämän auton me tahdomme osoittaa halumme pyytää kaikkivaltiasta Jumalaa siunaamaan erityisesti sen tehtävän, jota varten tämä auto on olemassa. Sen tehtävän voi ymmärtää parhaiten vain, jos on ollut varusmiehenä leirillä märässä tai kylmässä metsässä. Sinne kylmään ja pimeään metsään saapuva lämpöä ja valoa tuova sotilaskotiauto on jotain sellaista, jota ei voi sanoin kuvata. Siinä on jotain taivaallista. Tätä selitystä ei kyllä ymmärrä yksikään, joka ei varusmiehenä ole kokenut tätä. Se vaikutus ei varmasti synny vain siitä, että tiskiltä voit ostaa munkin ja kahvin, vaan se vaatii aina myös asialleen omistautuneen sotilaskotisisaren, joka tavalla tai toisella kohtaa tiskille tulevan ihmisen. Se voi olla vain pelkkä hymy tai vaikka kysymys: Hei, mitä kuuluu? Kohtaamalla toisen ihmisen aidosti me voimme auttaa häntä jaksamaan paremmin juuri siinä tilanteessa, missä hän omassa elämässään on. Siinä tapauksessa, jos sotilaallinen kriisitilanne tulee ja meitä kaikkia tarvitaan, niin Unelman tehtävän voi kertoa myös toisin sanoin. Se on osallistumista sotilaiden henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta myös taistelutahdon ylläpitämiseen. Kaikkivaltias varjelkoon, että Suomen kansa ei sitä enää koskaan joutuisi kokemaan. Siinä siunauksen päätteeksi virttä veisatessamme ymmärsin kirkkaammin kuin koskaan harrastukseni mielekkyyden. Lisäuskoa sain viime keskiviikkona saapuessamme Kiikalan leirille. Tuuletuksista päätellen olimme juuri juosseet kunnarin, voittaneet rankkarikisan ja nousseet liigan kärkeen. Tai sitten oli kyse Unelman tulosta metsään. Muuten elämä on uomissaan. Lunta ei ole tänä talvena tarvinnut lapioida kuin kerran autotallin edestä. Linnut eivät ole tahtoneet syödä siemeniä viime talven malliin, täydennys kerran viikossa on riittänyt. Lapsenlapset ovat olleet suhteellisen terveinä, mummoa ei ole tarvittu. Sodessa toki on saanut tehdä töitä riittävästi. Lakkautusten myötä täällä Upinniemessä on ennätysmäärä varusmiehiä ja sen myötä omaisten- ja valapäivät ovat varsinaisia kansanvaelluksia. Yhtenä viikkona jokin tauti kaatoi väkeä kuin herätyskokouksessa ikään. Totuin aikaiseen puhelinherätykseen pääsek sää tulema? Menin vääntämään sämpylöitä ja tiskaamaan, mitäpä hyvien ystävien auttamiseksi ei tekisi. Ystävättäreni Tiina sodesta tarjoaa lohtua lauseella ens viikol helpotta. Se onkin ollut tarpeen kuluneen talven aikana. Nyt on sellainen olo, että hengähdystauko on tarpeen. Niinpä etsin kellarikomerosta matkalaukkuni ja pakkaan sen jokakeväistä Saksan matkaani varten. Siellä sisareni hellässä huomassa huomisesta alkaen otamme löysin rantein ja vietämme laatuaikaa. Pesemme kyllä ikkunat kaikista neljästä kerroksesta ja teemme suursiivouksen, mutta se kuuluu ohjelmaan. Sen lisäksi kuljemme kaupungilla, pistäydymme pikku kahviloissa ja rapsutamme kevään esiin puutarhaan. Syömme kotimaista parsaa parvekkeella, sitä pistetään jo, ja juomme kylmää valkoviiniä. Ens viikol helpotta. 34 Ammattisotilas 2/2014

35 Eventtec_Ammattisotilas_PRINT.pdf 1 8/20/13 11:27 AM C M Y CM MY CY CMY K Puhdas maailma on enemmän kuin mielikuvitusta Oy Christeyns Nordic Ab, Ruissalontie 11 B TURKU, tilaukset puh Klubi 20 Kerhoravintola Perinteinen kerhoravintola Suomenlinnassa jo vuodesta Bar & Restaurant. Juhla-, kokous- ja saunatilat. - Yhteydenotto ja tilaukset: Ammattisotilas 2/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 2/2014

37 Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostia voi lähettää osoitteella Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna ,50 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon tai osoitteella Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki tai Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Lassi Majamaa Pääluottamusmies Mika Oranen Järjestösihteeri Asta Ruuskanen Toimistosihteeri Jaana Pakarinen Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) Asianajaja Vesa Mattila VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell VT, asianajaja Pentti Laiho Ammattisotilas 2/

38 Varaukset liiton mökille Kesälomakaudella on vielä vapaita viikkoja. Mökkivaraukset tehdään liiton verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Loppuvuoden sesonkiaikoja ovat , sekä Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Touko-elokuussa on vielä vapaita viikonloppuja ja kokonaisia viikkoja. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2014 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 80 vuotta Häyry Arvo, Tampere 75 vuotta Päivärinta Sirkka-Liisa, Vantaa Jauhiainen Pentti, Vuorela 70 vuotta Penttinen Raili, Helsinki Huttu Esko, Oulu 60 vuotta Talasmäki Auli, Turku Mustonen Armi, Savonlinna Koivisto Jouko, Vuorela 50 vuotta Hartikainen Timo, Kotka Vainionpää Jaakko, Vatajankoski Myllymaa Vesa, Sastamala Jalava Jarmo, Riihimäki Petro Matti, Kuopio Komppa Sari, Pirkkala Palmi Ari, Ylöjärvi Lindqvist Kent, Tammisaari Jäske Jari, Kouvola Kaarninen Urpo, Muurola 38 Ammattisotilas 2/2014

39 Jäsentuotteiden myynti Aliupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita, monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa Tilauksen voit tehdä sivuilla olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL. Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale. Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta on 22 euroa. vaatteet ja varusteet vaativaan käyttöön 2 5 9, 0 0 t r i p l e a u g h t d e s i g n r a n g e r jac k e t r a n g e r jac k e t o n h u p u to n v e r s i o ta d i n k i i t e l lys tä r a n g e r h o o d i e s ta ja s e s o p i i k i n e s i k u va a n s a pa r e m m i n k äy t e t tävä k s i h u p u t to m i e n pä ä l i ta k k i e n k a n s s a. m at e r i a a l i na o n pa k s u ( g / m 2 ) p o l a rt e c w i n d p ro - f l e e c e, j o k a p i tä ä t u u lta n e l jä k e rta a e n e m m ä n k u i n n o r m a a l i f l e e c e ja s e p i tä ä s a d e t ta k i n y l l ät tävä n h y v i n. m at e r i a a l i n h y v i e n o m i na i s u u k s i e n a n s i o s ta vo i da a n k äy t tä ä ta k i n tavo i n u l o i m pa na k e r ro k s e na, m u t ta to i m i i h y v i n m yö s o s a na k e r ro s p u k e u t u m i s ta. ko n s e p t i a o n h i o t t u v u o s i k au d e t ja o m i na i s u u d e t ovat ta r k k a a n m i e t i t y t. ta s k u t u s o n l e i k k au k s e n o h e l l a y k s i tä r k e i m m i s tä o m i na i s u u k s i s ta, j o k a va i k u t ta a j o k a pä i v i s e e n k äy t tö ko k e m u k s e e n. r i n tata s k u t ovat s i j o i t e t t u n i i n, e t tä r e p u n l a n t i o h i h na k u l k e e n i i d e n a lta ja r i n ta h i h na ta a s y l i, j o t e n ta s k u t ovat a i na k äy t e t täv i s s ä. ta s k u ja o n m yö s o l k ava r s i s s a, k ä s i - va r r e s s a s e k ä a l a s e l ä s s ä. vä r i t: m u s ta, t u m m a n v i h r e ä ( l o d e n g r e e n ), ru s k e a ( c b ) M o d u l a a r i s e t O S H - ko t e l o t ovat g - c o d e d m a l l i s to n k u l m a k i v i. A s e i s t u u ta r k k u u s t yö nä m u ovat t u u n k y d e x - ko t e l o ru n ko o n s au m at to m a s t i. A s e e n v e tä m i n e n o n y k s i n k e rta i s ta ja n o p e a a, Ko t e l o i ta e s s a k äy t tä jä k u u l e e ja t u n t e e s e l k e ä n na p s a h d u k s e n, k u n a s e o n lu k i t t u n u t ko t e l o o n. Lu k i t u k s e n t i u k k u u t ta vo i da a n ta rv i t ta e s s a s ä ätä ä ru n g o s s a o l e va n s ä ätö ru u v i n av u l l a, j o k a va r m a s t i m i e l ly t tä n e e k i l pa i lu h e n k i s e m p i ä k äy t tä j i ä. X S T- ko t e l o s s a o n l i s ä k s i j o u s i l a dat t u r i i s to n e s to - pa n ta, j o ta k äy t e tä ä n p e u k a l o l l a, k äy t tö pa i n i k k e e n m u o to i lu m a h d o l l i s ta a k u n n o l l i s e n a m p u m ao t t e e n m u o d o s ta m i s e n h e t i v e to l i i k k e e n a lu s ta a l k a e n. k a i k k i i n ko t e l o i h i n o n s a atav i l l a v yö l e n k k i, l ow r i d e - v yö l e n n k k i, pa d d l e, r e i s i t e l a k k a s e k ä p i k a i r ro i t u k s e n m a h d o l l i s tava rt i - p yö r ä. rt i : n av u l l a ko t e l o vo i da a n va i vat ta s i i rtä ä v yö ltä l i i v i i n ta i e r i a s e i ta vo i da a n k äy t tä ä s a m a s s a v yö s s ä va i h ta m a l l a ko t e l o ru n ko pa r i s s s a s e k u n n i s s a to i s e e n. o s h 4 5, 0 0 x s t 4 5, 0 0 maahantuonti Ammattisotilas 2/

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) 15 :n, työsuojelun

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot