SYDÄNINFARKTI OHJEITA ARKIPÄIVÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄNINFARKTI OHJEITA ARKIPÄIVÄÄN"

Transkriptio

1 SYDÄNINFARKTI OHJEITA ARKIPÄIVÄÄN Johanna Järvikylä Anu Latvala Opinnäytetyö Kevät 2003 Diak Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Johanna Järvikylä ja Anu Latvala. Sydäninfarkti, ohjeita arkipäivään. Pieksämäki, kevät 2003, 43 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, hoitotyö, sairaanhoitaja AMK. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda mahdollisimman kattava potilasohje Pieksämäen sairaalan osasto kolmelle, osaston toivomuksesta. Ohje on tarkoitettu sydäninfarktin saaneille potilaille. Se tukee potilaiden selviytymistä arkipäivässä, infarktin jälkeen. Ohje on tehty potilaan näkökulmasta ja se on työstetty potilaalle mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Teoria muodostettiin erilaisista tutkimuksista ja muista lähdemateriaaleista, jotka liittyvät sydäninfarktiin. Potilasohje luotiin teorian pohjalta. Ohjeessa kerrotaan, miten sydäninfarkti syntyy ja mitkä asiat vaikuttavat sen syntymiseen sekä miten voidaan toimia ennaltaehkäisevästi sydäninfarktin välttämiseksi. Ohjeessa käsitellään mm. ravitsemusta infarktia ennaltaehkäisevänä tekijänä. Arkipäivän asioita mihin tulee sydäninfarktin jälkeen kiinnittää huomiota, ovat mm. matkustaminen, saunominen ja rakkauselämä. Ohjeen selkeyttä ja asianmukaisuutta testattiin antamalla ohje luettavaksi osasto kolmen sydäninfarktipotilaille ja hoitajille sekä henkilölle, joka on käynyt läpi pallolaajennuksen sekä ohitusleikkauksen. Palaute kerättiin erillisellä palautelomakkeella. Kohderyhmän potilaista, palautetta saatiin yhdeltä henkilöltä. Hoitajista palautetta antoi seitsemän henkilöä. Palaute oli kuitenkin kattavaa ja monipuolista. Ohjetta pidettiin selkeänä ja ymmärrettävänä ja siinä oli kotona selviytymisen kannalta tärkeitä asioita. Näin ollen ohje vastaa kohderyhmän tarpeita. Asiasanat: Sydäninfarkti, angina pectoris, potilasneuvonta Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Johanna Järvikylä and Anu Latvala, Infarct of the Heart. Guide for Daily Living. Pieksämäki, Spring Language: Finnish, 43 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare and Health Care and Education. Aim of the study was to create as good patient s guide as possible to Pieksämäki hospital s department three. That kind of instruction was the department`s wish. The guide is meant to patients who have had infarct of the heart. It supports patients to survive at home in daily life, after heart failure. The guide is made as easy to understand as possible. Its purpose is that patients feel safe at home. Theory includes different kind of researches and other material, which are connected with heart failure. Patient guide is based on theory part. In the instruction, we tell how cardiac infarct develops and what kind of things affect the origin of infarct of the heart and also how to avoid it. For example nutrition and physical exercise are things that can prevent cardiac infarct. Love life, sauna and travelling are among things, which for example should be paid more attention to after heart failure. We tested the reliability of patient guide by letting the department nurses and patients and one acquaintance check it. We got answers from seven nurses and one patient. Instruction was clear and easy to understand and there were all the things that nurses and patient wanted there to be. So the guide answers to the object group s needs. Key words: cardiac infarct, angina pectoris, patient instructions. Deposited at: DIAK/ Pieksämäki unit library.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO SEPELVALTIMOTAUTI Angina pectoris Sydämen toiminta ja sydäninfarkti Lääkitys Sydänperäisen rintakivun ensiapu SYDÄNINFARKTIA ENNALTAEHKÄISEVIÄ TEKIJÖITÄ Ravinto Kolesteroli Verenpaine Ylipaino terveyshaittana Liikunta SYDÄN JA NAUTINTOAINEET Tupakointi Alkoholi TULEHDUKSET JA HYGIENIA ELÄMÄ ARJESSA SYDÄNINFARKTIN JÄLKEEN Matkustaminen Saunominen Rakkauselämä Työhönpaluu PSYYKKISET KOKEMUKSET POTILASOHJAUS MILLAINEN ON HYVÄ POTILASOHJE? OPINNÄYTETYÖN KEHITTÄMISPROSESSI Teoriaosa Potilasohje POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 PALAUTELOMAKE

5 1. JOHDANTO Noin suomalaista saa sairaalahoitoa vaativan sydänkohtauksen. Näistä on sydäninfarkteja, joista johtaa kuolemaan. Loput luokitellaan angina pectoriskohtauksiksi. Tauti saa syntynsä sepelvaltimoiden ahtautumisesta eli sepelvaltimotaudista, joka on merkittävin kansantautimme. (Tolonen 2002, 1.) Ohjaava opettaja ehdotti yhteistyötä Pieksämäen aluesairaalan sisätautiosasto kolmosen kanssa. Osasto kolmoselta oli tullut toivomus sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansioista. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, joten otimme yhteyttä osastolle. Selvisi, että osaston tarve oli muuttunut sydäninfarkti- ja angina pectoris-potilasohjeeksi. Tämä vaikutti myös mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä aiheelta, joten päätimme alkaa työstämään sitä. Opinnäytetyön aihetta valitessamme, halusimme tehdä tuotoksen, joka olisi ammatillisesti käytännönläheinen. Tartuimme tähän aiheeseen, koska toivomuksena oli, että siitä olisi käytännön hyötyä jollekin tietylle potilasryhmälle ja työyhteisölle. Tällaisen tuotoksen tekeminen hyödyttää yhteistyötahoa enemmän kuin tutkimus. Tutkimus voi jäädä jonnekin pölyttymään, mutta ohje elää aina, vaikka sitä joudutaankin määräajoin tarkentamaan ja päivittämään. Sairauden yleisyydestä johtuen, aiheesta on hyötyä meille nyt ja tulevaisuudessa, toimimmepa missä tahansa terveydenhuollon yksikössä. Tuotoksen kokoaminen on haasteellista, sen työelämäsidonnaisuuden takia. Teoriaosassa määritellään, mitä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris ja sydäninfarkti sekä kerrotaan niistä laajemmin. Teoriaosassa kerrotaan kuinka liikunta, ravinto, työnteko, lääkehoito, ensiapu, verenpaine, tupakka, alkoholi, matkustaminen, sauna, rakkauselämä sekä tulehdukset liittyvät angina pectorikseen sekä infarktiin tai molempiin. Työssä käsitellään asioita, joilla voi ehkäistä infarktia ennalta. Kerromme ohjauksesta ja potilasohjeen sekä teorian prosessin eri vaiheista. Teoria toimi pohjana potilasohjeen luomiselle. Potilasohjeessa kerrotaan samoista asioista kuin teoriassa, mutta se referoidaan potilaille tiiviiseen muotoon. Angina pectoris jätetään pois osaston toiveesta, koska ohje on suun

6 6 nattu vain sydäninfarktin saaneille potilaille. Ohjeessa annetaan neuvoja sydäninfarktin jälkeiseen elämään. Asiat pyritään kertomaan mahdollisimman selkeästi niin, että potilaan on helppo ne ymmärtää. Siksi ohjeessa vältetään ammattisanastoa. Potilaat eivät muista kaikkea osastolla kerrottuja asioita, koska voivat olla vielä sokissa. He saattavat myös jännittää ohjaustilanteita, joten eivät välttämättä muista kysyä kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Eikä kysymyksiä ole välttämättä ohjaustilanteessa vielä mielessäkään. Siksi ohjauslehtinen on pakollinen asia suullisen ohjauksen tueksi. Mieli ei pysty sisäistämään kaikkea kerralla. Sydäninfarktipotilaan ohjauksen merkitys korostuu koko ajan lisää tulevaisuudessa, yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten takia. Palvelujen käyttäjät lisääntyvät koko ajan ja sitä kautta myös heidän halunsa vaikuttaa päätöksentekoon lisääntyy. Vastaavasti hoitoajat lyhentyvät ja painotus siirtyy avohoitoon. Tätä kautta tarvitaan entistä tiivistetympiä ja selkeämpiä potilasohjeita. (Hämeenniemi, Kukkonen & Tirkkonen 2000, 2.)

7 7 2. SEPELVALTIMOTAUTI Valtimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat verta pois sydämestä. Sepelvaltimot huolehtivat sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. Kun sepelvaltimot ahtautuvat, veren- ja ravinnonkulku sydänlihakseen vaikeutuu. Sairauden vaikeusaste ja eteneminen vaihtelee eri henkilöillä. Sitä ei yleensä voi parantaa kokonaan, mutta sen kulkuun voi vaikuttaa ja oireita vähentää. (Suomen sydänliitto 2000, 3, 9.) Sepelvaltimotaudissa kipu alkaa yleensä rasituksessa ja lisääntyy parin minuutin kuluessa selvästi (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 139). Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen. Valtimoihin kertyy rasvaa, joka kovettuu verisuonten pinnalle estäen veren virtauksen. Kertynyt rasva on enimmäkseen kolesterolia, joka pienentää hiljalleen verisuonen läpimitan kokonaan. Veren virtauksen estyminen verisuonissa voi johtaa sydäninfarktiin (Lääketietokeskus 2002, 11). Toinen tapa tukoksen syntyyn on kovettuneen plakin repeäminen irti suonen seinämästä ja repeämän aiheuttama verenvuoto. Trombosyytit tulevat paikkaamaan vuotoa ja vuodon hyytyessä suoneen syntyy tukos. (Kokko 1997.) Tukoksen lopulliseen kokoon vaikuttaa plakin lisäksi myös veren hyytymistaipumus ja verihiutaleiden ominaisuudet (Duodecimin käypä hoito -suositus 2003, 78). Sairauden eteneminen riippuu vaaratekijöistä ja henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista. Tekijöitä joihin henkilö voi itse vaikuttaa, ovat esimerkiksi tupakointi, kohonnut kolesteroli, verenpaine, vähäinen liikunta, ylipaino, diabetes, alkoholi ja stressi. Sukupuoli, ikä ja perimä ovat yhteydessä myös sepelvaltimotautiin, tosin niihin ei voi henkilö itse vaikuttaa. Sepelvaltimotaudin ilmenemismuotoja ovat mm. sydänperäinen rintakipu eli angina pectoris ja sydäninfarkti eli sepelvaltimoiden tukkeutumisesta johtuva sydänlihaksen vaurio ja arpeutuminen. (Suomen sydänliitto 2000, 10, 13.) Sairaanhoitajapäivillä vuonna 2002 puhunut dosentti, asiantuntijalääkäri, Hannu Vanhanen Suomen sydänliitosta, on kertonut, että sepelvaltimotauti ilmenee yhtä suurella todennäköisyydellä sekä miehillä että naisilla. Naisista sydäninfarktiin kuolee joka kolmas ja heillä on verenpaine useammin koholla kuin miehillä. Vaihdevuosien jälkeen joka toisella naisella ilmenee sepelvaltimotauti. Naisten sydänvaivat ilmenevät siis

8 8 yleensä vasta yli 65-vuoden iässä eli noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Syynä on munasarjojen tuottama estrogeeni, jota erittyy vaihdevuosiin saakka. Estrogeenillä on sydäntä suojaava vaikutus. Vaihdevuosien jälkeen mahdollisesti annettavalla hormonikorvaushoidolla ei ole kuitenkaan samanlaista suojaavaa vaikutusta. (Saarinen 2002, 37.) Naisilla taudinkuva on hyvin epämääräinen. Heiltä puuttuu rasitusrintakipu, mikä on tyypillinen oire miehillä. Naisten sepelvaltimotaudin oireisiin kuuluu epämääräistä huonoa oloa, pahoinvointia, väsymystä sekä hengenahdistusta. Heillä saattaa olla rasituskokeessa myös vääriä tuloksia, joten lopullinen tieto saadaan vasta varjoainekuvauksella. (Saarinen 2002, 37.) 2.1. Angina pectoris Angina pectoriksella tarkoitetaan sydänperäistä rintakipua, joka on yksi sepelvaltimotaudin oire. Se ilmaantuu yleensä fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa ja toistuu helposti uudelleen tilanteissa, joissa sitä on esiintynyt aikaisemminkin. Kipu menee ohi 3-10 minuutissa rasituksen loputtua. Erityisen herkästi se ilmaantuu aamuisin henkilön lähtiessä liikkeelle, kylmällä ilmalla sekä aterioinnin jälkeen. (Rasku ym.1999, 139.) Sydäninfarktin oire on rintakipu eli angina pectoris. Kipu saattaa säteillä vasempaan käsivarteen, lapaluiden väliin, kaulaan tai ylävatsalle. (Suomen sydänliitto 2000, 10.) Se saattaa tuntua puristavalta, ahdistavalta, polttavalta, kouristavalta tai tukahduttavalta (Suomen sydäntautiliitto 1994, 9). Kipu ei milloinkaan tunnu pistävältä, vihlovalta tai tuikkivalta, eikä ole paikallistettavissa (Toivonen 1992, 44-46, 56). Muita oireita ovat pahoinvointi, tuskaisuus ja kylmä hiki (Suomen sydänliitto 2000, 12). Angina pectoris voi esiintyä myös kivuttomana, mutta silti sydänlihas saattaa kärsiä hapenpuutteesta. Kivuttomana angina pectorista voi esiintyä vanhuksilla ja diabeetikoilla (Phalen 2001, ) Kipu saattaa tuntua rasituksessa vaimeana esimerkiksi hengenahdistuksena tai väsymyksenä. Angina pectoriksen luonteen muuttuessa pahempaan suuntaan, kipua saattaa herkemmin esiintyä myös levossa. Tällöin glyseryylinitraatti ei auta kipuun. (Suomen sydänliitto 2000, 11.)

9 9 Stabiilista eli vakaasta angina pectoriksesta puhutaan, kun potilaalla on rintakipuja rasituksen eri vaiheissa. Kivut loppuvat rasitusta hellittämällä tai nitrolla. Vakaana pysyvää angina pectorista henkilö oppii, hoitamaan itse. Hän tuntee oman suorituskykynsä. Henkilö tietää tutulla lenkkipolulla, koska tulee pysähtyä tai hiljentää vauhtia. Hän oppii myös tuntemaan sään vaihteluiden vaikutukset sairautensa kulkuun. Kasvoihin kohdistuva kylmä tuuli hidastaa sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta. Näin sydämen työmäärä kasvaa ja hapentarve lisääntyy. Tämän takia, angina pectoris- potilas saa usein rintakipuja heti pakkaseen mentyään. (Suomen sydäntautiliitto 1994, 6, 9; Toivonen 1992, 52, ) Epästabiilista angina pectoriksesta puhutaan, kun suoni tukkeutuu vain osittain tai tukos liukenee nopeasti. Tällöin solutuholta saatetaan välttyä. (Duodecimin käypä hoito - suositus 2003, 78.) Epästabiilissa eli epävakaassa angina pectoriksessa kipua saattaa esiintyä sekä levossa että vähäisessä rasituksessa ja kipu ei hellitä glyseryylinitraatilla. Tällöin sydänlihaksessa vallitsee jatkuva hapenpuute. Henkilöllä on rintakipua ja tila on henkeä uhkaava. Tämä johtaa yleensä hoitamattomana infarktiin. (Suomen sydäntautiliitto 1994, 9.) 2.2. Sydämen toiminta ja sydäninfarkti Sydämen toiminnassa vuorottelevat supistumisvaihe eli systole ja veltostumisvaihe eli diastole. Nämä saavat aikaan sydämen toimintakierron eli syklin. Sydän toimii sähköisten impulssien tahdittamana. Impulssi saa alkunsa sinussolmukkeesta, joka sijaitsee oikean eteisen seinämässä. Sieltä se leviää johtoratoja pitkin koko sydänlihakseen. Impulsseja syntyy lepotilassa kertaa minuutissa. Impulssi saa aikaan eteisten supistumisen eli eteissystolen. Siinä verta työntyy eteisistä eteis-kammioläppien kautta kammioihin. Seuraavaksi impulssi kulkee eteis-kammiosolmukkeeseen ja siitä eteiskammiokimppua pitkin kammioiden lihasseinämiin. Tämä saa aikaan kammioiden supistumisen. Kammiosystolen jälkeen eteis-kammioläpät sulkeutuvat ja estävät verta palaamasta eteisiin. Kammiovaltimo-läpät avautuvat ja veri työntyy kammioista valtimoihin. (Nienstedt & Kallio 1998, 83, 85.)

10 10 Kun kammiodiastole alkaa, kammiovaltimoläpät sulkeutuvat. Näin valtimoiden verenpaine pysyy korkeana. Valtimoiden verenpaine ja seinämien kimmoisuus pitävät yllä veren virtausta myös sydänkammioiden veltostumisvaiheen aikana. Samalla eteiset täyttyvät uudelleen ja verta alkaa virrata kammioihin ennen kuin eteiset supistuvat. (Nienstedt & Kallio 1998, 83, 85.) Veren punasolut kuljettavat mukanaan happea keuhkoihin sekä hiilidioksidia pois keuhkoista. Jos sydän ei pysty pitämään elimistön verenkiertoa yllä, niin siitä seuraa hapenpuute. Tällöin punasolut eivät pysty viemään happea elimistön eri osiin. Sydäninfarkti tarkoittaa sydänlihaksen vauriota, joka on seurausta alueen hapenpuutteesta. Hapenpuute johtuu verisuonen tukkeutumisesta. (Suomen sydänliitto 2000, 10.) Sydäninfarktissa tukos on niin suuri, että osa sydänlihaksen solukkoa tuhoutuu. Uuden sydäninfarktin vaara on suurin ensimmäisten päivien aikana kohtauksesta sekä kotiutusta seuraavien viikkojen aikana. (Duodecimin käypä hoito -suositus 2003, ) Raja angina pectoriksen ja sydäninfarktin välillä on kuitenkin liukuva, sillä sydäninfarktin aiheuttama kipu on samankaltaista kuin angina pectoriksen. Angina pectoriskipu kestää tavallisesti yli 20 minuuttia. Kipu on ankarampaa kuin sydäninfarktissa. Se ulottuu laajalle alalle rintalastan taakse, eikä helpota levossa. Kipu voi säteillä vasempaan hartiaan, käteen tai kaulan ja kurkun alueelle sekä tuntua leukaperissä. Sitä voi esiintyä myös selässä ja vatsan yläosassa. Glyseryylinitraatti ei auta sydäninfarktin aiheuttamaan kipuun. Oireena voi esiintyä myös heikotusta, huonovointisuutta ja hikoilua. Iho voi olla kalpea ja kylmänhikinen. Verenpaine voi olla alhainen ja pulssi heikko, myös hengenahdistusta voi esiintyä. (Rasku ym. 1999, 139, 142.) Kipu on jossakin ruumiinosassa tuntuvaa särkyä, tuskaa, kirvelyä, kivistystä, pakotusta, polttoa tai jopa sielullista tuskaa. Potilas on oman kipunsa paras asiantuntija. Toissijaisia kivun asiantuntijoita ovat lääkärit, hoitajat, ystävät sekä perhe. Kipua pidetään luonnollisena osana sairautta. Se on viesti, joka vaatii tulkintaa ja ymmärrystä. Kipu on viesti vaarasta, joka on tutkittava ja hoidettava. Jos kipua ei saada poistettua, se saattaa jäädä pysyväksi ja kroonistua. Kaikkien potilaiden hoitoon tulisi kuulua kivun ja sen vaikutusten arviointi samalla tavalla kuin pulssin, verenpaineen ja lämmön seuranta. (Qvick & Sailo 2000, )

11 11 Jos EKG-nauhassa tai laboratoriokokeissa potilaalla on selvät merkit sydänlihasvauriosta, silloin puhutaan sydäninfarktista (Rasku ym. 1999, 139). EKG eli elektrokardiografia on menetelmä, joka mittaa iholle asetettujen elektrodien avulla sydämen sähköistä toimintaa. EKG-käyrä antaa tietoa mm. rytmihäiriöistä ja sydänlihaksen hapenpuutteesta. (Nienstedt & Kallio 1998, 85.) Sydäninfarktiin liittyy vakavien rytmihäiriöiden vaara. Rytmihäiriöt vaihtelevat lisälyönneistä vaarallisempiin häiriöihin. Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat eteisvärinä, yksittäiset lisälyönnit sekä tiheä- ja harvalyöntisyys. Vakavimpia häiriöitä ovat kammiovärinä ja sydämenpysähdys, jolloin pumppaustoiminta keskeytyy kokonaan. (Sydänklinikka i.a.) 2.3. Lääkitys Sydänkohtausten estohoidossa käytetään pitkävaikutteisia nitraattijohdoksia säännöllisesti. Nitraatit lamaavat sileää lihasta ja laajentavat verisuonia. Kun laskimot laajenevat, sydämeen palaava verimäärä vähenee. Näin sydänlihaksen työmäärä ja hapen tarve pienenee. Nitraattien laajentaessa sepelvaltimoita sydämen hapensaanti paranee. Angina pectoris-lääkityksellä pyritään lievittämään rintakipukohtauksia tai ehkäisemään niitä ennalta. Tablettien sijasta on mahdollista käyttää myös nitrolaastareita tai -voiteita. Kerran vuorokaudessa täytyy pitää neljän tunnin laastariton tauko, ettei laastarin teho heikkene eli synny nitraattitoleranssia. (Suomen sydänliitto 2000, 47-48; Järviluoma & Nurminen 1994, 91.) Pitkävaikutteisten nitraattien pitkäaikaisesta käytöstä kehittyvä nitraattitoleranssi on nitraattien käytön hankalin ominaisuus. Tällöin lääkkeen teho heikkenee ja annosten suurentaminen ei paranna tehoa. Toleranssia esiintyy lähinnä suurten annosten säännöllisen käytön yhteydessä. Toleranssin estämiseksi vuorokaudessa olisi oltava useita tunteja kestävä nitroton aika esimerkiksi yöllä, jolloin oireita on yleensä vähiten. (Järviluoma & Nurminen 1994, 91.) Akuuttivaiheen hoidossa tavoitteena on potilaan vitaalielintoimintojen ylläpitäminen ja sydänlihasvaurion rajoittaminen mahdollisimman pieneksi sekä uuden infarktin estämi

12 12 nen sydänlihasta suojaavalla lääkityksellä. (Rasku ym. 1999, ) Kohtausten hoidossa käytetään glyseryylinitraattia. Tästä esimerkkinä on tablettina otettava nitro. Hoitona voidaan käyttää myös isosorbidinitraattia suusumutteena. Tästä esimerkkinä on Dinit. Nitro imeytyy kielen alle laitettuna suun limakalvolta nopeasti ja lievittää rintakipua noin viidessä minuutissa. Nitron vaikutus kestää muutamasta minuutista puoleen tuntiin. (Järviluoma & Nurminen 1994, 90.) Sillä hillitään rintakipua ja sydämen hapenpuutetta (Duodecimin käypä hoito- suositus 2003, 78). Haittavaikutuksena nitraattihoidon alussa saattaa esiintyä ohimenevää päänsärkyä, sillä nitraatit laajentavat päänalueen verisuonia. Nitro voi aiheuttaa myös kirvelevää tai polttavaa tunnetta (Suomen sydänliitto 2000, 47-48). Ensimmäiset kielenalustabletit tulisikin ottaa istuallaan, sillä potilas saattaa pyörtyä nitron mahdollisesti aiheuttaman huimauksen takia. (Järviluoma & Nurminen 1994, 91.) Sepelvaltimotautia sairastavilla, sydäninfarktin saaneilla tai ohitusleikatuilla on asetyylisalisyylihapon (ASA) käytöstä hyötyä säännöllisesti otettuina pieninä annoksina. ASA:n kerta-annos on yleensä 250 mg. Asetyylisalisyylihaposta esimerkkejä ovat Aspirin, Disperin ja Primaspan. Asetyylisalisyylihappo estää verihyytymien syntymistä sepelvaltimoihin. Se vähentää myös sepelvaltimoiden uudelleen tukkeutumisen vaaraa liuotushoidon jälkeen. Sitä ei tule antaa potilaille, jotka ovat ASA:lle tai sen sukulaisvalmisteille yliherkkiä, koska se saattaa aiheuttaa anafylaktisen reaktion. Asetyylisalisyylihapon tyypillisenä sivuvaikutuksena saattaa esiintyä mahaärsytystä. (Rasku ym. 1999, 140, 146; Suomen sydäntautiliitto 1994, 17.) Beetasalpaajat ovat tehokkaita rasitusperäisten rintakipujen ehkäisyssä. Ne vähentävät sydänlihaksen hapentarvetta alentamalla sydämen sykettä ja hidastamalla sydänlihaksen supistusvireyttä. Beetasalpaajilla saattaa olla sivuvaikutuksina väsymystä, raajojen palelemista tai verenpaineesta aiheutuvaa huimausta (Suomen sydänliitto 2000, 49; Järviluoma & Nurminen 1994, 92.) Kalsiuminestäjät laajentavat verisuonia vähentäen sydämen kuormitusta. Ne sopivat ensisijaislääkkeeksi rintakipujen estohoitoon. Kalsiuminestäjien sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Joillakin potilailla saattaa kuitenkin esiintyä huimausta, ihon kuumotusta,

13 13 alaraajojen turvotusta tai ummetusta. (Suomen sydänliitto 2000, 49; Järviluoma & Nurminen 1994, 92.) 2.4. Sydänperäisen rintakivun ensiapu Rintakivun sattuessa tulee levätä, mutta ei asettua makuulle, koska makuuasennossa veri kertyy rintaonteloon ja lisää näin sydämen työmäärää. Puoli-istuva asento on paras rintakivuista kärsivälle potilaalle. Rintakivuista kärsivän tulee ottaa nitrotabletti kielen alle ja antaa sulaa suussa tai ottaa 2-3 suihketta kielen päälle. Jos kipu ei helpota, tulee ottaa uusi tabletti tai suihke. Jos potilas ei ole allerginen asperiinivalmisteille, tulee ottaa asperinitabletti 250 mg pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna (Suomen punainen risti 2002). Jos kipu ei helpota 15 minuutissa tai se alkaa uudelleen, tulee soittaa numeroon 112. Sydänsairasta potilasta ei tule koskaan jättää yksin. (Suomen sydänliitto 2000, 47-48; Sydäninfarktin jälkeenkin on elämää 1997, 39.) Rintakivuista kärsivän ei kannata lähteä sairaalaan omalla autolla, koska sydäninfarktiin liittyy vakavien rytmihäiriöiden vaara. Nitroja voi ottaa päivän mittaan niin paljon kuin tarvitsee, mutta yhtä kohtausta kohden vain 2-5 kappaletta (A. Kröger, henkilökohtainen tiedonanto ). Jos päivittäinen nitrojen tarve kasvaa selvästi, tulee kääntyä lääkärin puoleen. Nitroja kannattaa ottaa ennaltaehkäisevästi niissä tilanteissa, joissa arvelee kipuja esiintyvän, esimerkiksi rappusia noustessa. (Suomen sydänliitto 2000, 47-48; Sydäninfarktin jälkeenkin on elämää 1997, 39.)

14 14 3. SYDÄNINFARKTIA ENNALTAEHKÄISEVIÄ TEKIJÖITÄ 3.1 Ravinto Rasvat jaetaan koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä vähentää veren kolesterolipitoisuutta. Kovia rasvoja saa pääosin eläinkunnan tuotteista kuten rasvaisista maidoista, juustoista ja kermoista sekä lihasta, makkarasta, kahvileivistä ja voista. Pehmeisiin rasvoihin eli kasvikunnan tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi kasviöljy, kasvimargariini sekä kala. Joistakin ruoista ja elintarvikkeista voi tulla piilorasvaa, joka yleensä on kovaa rasvaa. Piilorasvaa tulee huomaamatta esimerkiksi ruoan laittamisen yhteydessä. (Suomen sydänliitto 2000, 19.) Esimerkiksi juustot, lähes kaikki ruoat, makkarat, kakut, keksit, pasteijat ja piiraat sisältävät piilorasvaa (Painonvartijat 2003). Runsaskuituinen ja vähärasvainen ruokavalio vähentää veren kolesterolimäärää. Kuituja on esimerkiksi viljavalmisteissa, kasviksissa, marjoissa sekä hedelmissä. Vesiliukoinen ravintokuitu muodostaa suolessa massaa, joka sitoo kolesterolia itseensä ja kuljettaa sen pois elimistöstä. Liukenematon kuitu täyttää, mutta on kuitenkin vähäenergistä, joten se ei lisää painoa. (Suomen sydänliitto 2000, 21.) Suolan saanti olisi hyvä rajoittaa alle viiteen grammaan vuorokaudessa eli teelusikalliseen. Suolaa on paljon esimerkiksi ketsupissa, liemikuutioissa, tonnikalassa, sillissä, oliiveissa, aromisuolassa, suolakurkuissa, kinkkupizzassa sekä grillimakkarassa. Suolaa ei ole lainkaan kasviksissa, hedelmissä, lihassa, jauhoissa, maidossa eikä öljyssä. Jokapäiväisistä elintarvikkeista kannattaa valita vähäsuolaiset vaihtoehdot kuten leivistä, juustoista, makkaroista sekä leivänpäällisistä. Liiallinen suolan saanti kerää nestettä elimistöön ja kuormittaa samalla sydämen toimintaa. Suolan käyttö voi suurentaa myös vasemman kammion kokoa. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 1998, 67; Kansanen 2002, )

15 Kolesteroli Kolesteroli kuuluu laajasti katsottuna rasvoihin. Sitä elimistö tarvitsee sukupuolihormonien, B-vitamiinien ja sappihappojen muodostamisessa. Myös solukalvot ja lipoproteiini sisältävät kolesterolia. Maksassa muodostuu kolesterolia moninkertainen määrä ravinnosta saatuun verrattuna. Geeliytyvä kuitu ja kasvisteroli vähentävät kolesterolin imeytymistä suolistossa. (Kylliäinen & Lintunen 2001, 30.) Veren kokonaiskolesterolipitoisuus ilmaistaan millimooleina. Suositeltava kokonaiskolesteroliarvo on alle 5,0 mmol/l. Tästä hyvän eli HDL-kolesterolin suhde on miehillä alle 4,6 mmol/l ja naisilla alle 4,0 mmol/l. HDL eli high-density lipoprotei, irrottaa kolesterolia sepelvaltimoista ja kuljettaa sitä pois. Voidaan sanoa, että mitä korkeampi HDL-arvo on, sitä paremmin henkilö on suojassa sepelvaltimotaudilta. Naisilla HDL:n tavoitearvo on yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l. (Cooper & Cooper 2000, 26.) LDL:ää eli low-density lipoproteinia, kutsutaan huonoksi kolesteroliksi. Se kiinnittyy sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaen plakin kertymisen suoniin. Plakki ahtauttaa suonet. Sitä suurempi on sepelvaltimotaudin riski, mitä korkeampi LDL-arvo. LDL:n tulisi olla aikuisilla alle 3,5 mmol/l. (Cooper & Cooper 2000, 26.) Verisuonten kalkkeutumisen eli ahtautumisen todennäköisyys laskee kun kalkkeutumiselta suojaavan hyvän kolesterolin eli HDL:n määrä lisääntyy ja kalkkeutumista edistävien LDL:n ja triglyseridien määrä vähenee (Rehunen 1997, 25.) VLDL eli very-low density lipoprotein on maksan tuottama kolesterolityyppi, joka kuljettaa erilaisia rasvoja ympäri kehoa. Näihin rasvoihin kuuluvat mm. triglyseridit, jotka varastoituvat kehon rasvakudoksiin. Mitä enemmän elimistössä on VLDL:ää, sitä enemmän maksa tuottaa LDL:ää. VLDL vaikuttaa rasvan kuljetukseen ja varastoitumiseen sekä pahan kolesterolin tuotantoon. (Cooper & Cooper 2000, 26.) 3.3 Verenpaine Verenpaine on seurausta sydämen pumppaustyöstä. Paine on suurin sydämestä lähtevissä suurissa valtimoissa, keuhkovaltimorungossa ja aortassa. Paine pitää yllä verenkier

16 16 toa koko elimistön alueella. Ääreisvastus syntyy veren hankauksesta suonen seinämiin. Vastus on suurin, kun ihminen ei liiku eikä tee lihastyötä. Tällöin pienet valtimot ovat supistuneina, jolloin lihakset ja luiden hiussuonet saavat vain vähän verta. Liikunnan aikana ihon ja lihasten verisuonet laajenevat. (Nienstedt & Kallio 1998, 89.) Nuorella ihmisellä suonet joustavat sydämen pumppaaman verimäärän mukaan, jolloin paine tasoittuu. Vanhemmiten suonten seinämät kuitenkin paksuuntuvat eivätkä jousta enää samalla tavalla. Liiallinen verenpaine jäykistää myös suonia ja nostaa verenpainetta entisestään. Tästä voi seurata valtimonkovettumistauti, joka lisää sepelvaltimotaudin vaaraa. (Ekholm 2002, 20.) Korkea verenpaine vaurioittaa verisuonten seinämiä ja lisää kovettumien syntyä. Verenpainetta kohottavia tekijöitä ovat runsas suolan saanti, lihavuus ja ruokavalion kovat rasvat. (Rehunen 1997, 337.) Verenpaineen noustessa äkillisesti ihminen saattaa tuntea väsymystä ja päänsärkyä. Kun verenpaine kohoaa, sydän joutuu tekemään enemmän töitä. Sydämen vasen kammio kasvaa ja sydänlihas vaatii enemmän happea. (Ekholm 2002, 20.) Suola on suurin verenpaineen kohottaja. Liika suola kuormittaa munuaisia, joten munuaiset joutuvat tekemään enemmän töitä suodattaakseen natriumin virtsaan. Joutuessaan tekemään enemmän töitä munuaiset tarvitsevat myös enemmän happea. Happea saadaan lisää verenpainetta kohottamalla. (Ekholm 2002, 21.) Jos elämäntapamuutokset eivät riitä verenpaineen laskemiseen, tarvitaan lääkehoitoa. Beetasalpaajat hidastavat sydämen sykettä ja parantavat sydänlihaksen hapenottokykyä. Ne sopivat erityisen hyvin sydäninfarktista toipuville, sillä ne estävät verenpainetta ja pulssia nousemasta rasituksessa. Diureetit poistavat suolaa ja kalsiuminestäjät laajentavat verisuonia. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat estävät verisuonia supistumasta. (Ekholm 2002, )

17 Ylipaino terveyshaittana Paino laskee, kun henkilö kuluttaa enemmän kuin syö. Rasvan vähentäminen tuottaa tehokkaimmin tuloksia. Sopiva laihdutusnopeus on puolesta kilosta kiloon viikossa. Laihduttajan päivittäinen kalorimäärä on kilokaloria kulutuksesta riippuen. (Sydäntautiliitto 1998, 7.) Runsas ylipaino ei sinänsä ole sairaus, mutta siihen liittyy vakavia terveyshaittoja, jotka heikentävät elämänlaatua. Se voi aiheuttaa myös työkyvyttömyyttä. Ylipaino kohottaa verenpainetta, lisää kolesterolia ja vaikuttaa haitallisesti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Korkeat rasva-arvot ja ylipaino edistävät aikuistyypin diabeteksen puhkeamista, mikä puolestaan on sepelvaltimotaudin vaaratekijä. (Suomen sydänliitto 2000, ) New England Journal of Medicine- lehden tekemän tutkimuksen mukaan miehillä korkea painoindeksi ennakoi sydän- tai verisuonitautikuolemia. Tutkimuksessa selvitettiin lihavuuden ja kuolleisuuden välistä yhteyttä yli miljoonalta amerikkalaiselta. Terveiltä tupakoimattomilta selvitettiin, miten ylipainon ja kuolleisuuden suhde vaihteli iän, rodun tai kuolinsyyn mukaan. (Ylipaino elämän riskitekijä 1999.) Lihavuuden ja kuolleisuuden välinen yhteys on erityisen selvä tupakoimattomien ihmisten kohdalla, joilla ei esiinny lisäksi mitään sairauksia. Terveistä tupakoimattomista ihmisistä suurin kuolemanriski on lihavilla miehillä. Vähiten painolla on vaikutusta kuolleisuuteen naisilla, joiden painoindeksi on Miehillä vähiten painolla on vaikutusta, jos painoindeksi on Vanhemmilla ihmisillä lihavuus lisäsi kuolemanriskiä enemmän kuin nuoremmilla. Toisaalta myös hyvin laihoilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. (Ylipaino elämän riskitekijä 1999.) Laihduttamisessa ratkaisevinta on kokonaisenergian kulutus; liikunnan rasittavuus ja yhtäjaksoisuus eivät vaikuta suoranaisesti painonhallintaan. Painonhallinnassa jokainen liike ja askel ovat liikuntaa. Energiaa kuluu suunnilleen yhtä paljon tunnin yhtäjaksoisessa kävelylenkissä kuin neljässä erillisessä 15 minuutin lenkissä. Tärkeää on siis liikkua usein ja helposti toteutettavalla tavalla, että liikunnasta tulisi mahdollisimman säännöllistä. Ilman ruokavaliomuutoksia liikunta on aika tehotonta, mutta kuitenkin hyvä apuväline painonhallintaan. Pysyvässä painonhallinnassa on tärkeää, että uudet elämäntavat kuten ruokailu ja liikunta sopeutuvat pysyvästi uutta perusenergiankulutusta

18 18 vastaaviksi. Lihaskuntoharjoittelu auttaa myös painonhallinnassa, sillä näin lihaskudoksen eli rasvattoman kudoksen osuus voi suurentua ja rasvakudoksen osuus pienentyä. (Alapappila 2003, 7-8.) 3.5 Liikunta Muutaman viikon monipuolinen ja riittävän maltillinen liikunta parantaa verenkiertoelimistön ja lihaksiston toimintakykyä merkittävästi (Rehunen 1997, 12). Verenkiertoelimistön keskeiset tehtävät ovat viedä soluihin ja lihaksiin ravinteita sekä happea. Verenkiertoelimistö kuljettaa myös lihaksista aineenvaihdunnan lopputuotteet pois. Liikunnan aikana tapahtuva lihastyö lisää hapen ja lihassolujen ravinteiden tarvetta sekä asettaa lisävaatimuksia sydän- ja verenkiertoelimistölle. (Rehunen 1997, 19.) Pitkäkestoinen säännöllinen liikunta saa aikaan sydämessä sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia. Muutaman viikon kestävyysliikunta parantaa iskutilavuutta ja vasemman kammion supistumisvoimakkuutta. Iskutilavuuden kasvu parantaa hapen kuljetuskykyä. (Rehunen 1997, 24.) Kova rasitus lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa, silti liikunnan kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. Kestävyysliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää ja estää ylipainon syntyä. Se on myös usein kimmokkeena vähärasvaisen ruokavalion aloittamiselle. (Rehunen 1997, 338.) Henkilön, joka liikkuu vähän, riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on lähes kaksinkertainen verrattuna runsaasti liikkuvaan (Rehunen 1997, 349). Liikunta vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa. Liikunnan ansiosta jaksaa paremmin ja sydämen rasituksen sieto paranee. Myös verisuonten tukkeutumisen vaara vähenee, koska verisuonet laajenevat. (Suomen sydänliitto 2000, ) Ruumiillisen voiman ohella liikunta kehittää myös henkistä kestävyyttä ja parantaa itseluottamusta. Se rentouttaa ja ehkäisee masennusta. (Suomen sydäntautiliitto 1994, 24.) Terveillä henkilöillä ei ole liikunnan suhteen rajoituksia. Jos sydänsairaus on vakiintunut määrätylle tasolle, niin henkilölle on turvallisinta kohtalaisen rasittava liikunta. Henkilöillä, jotka ovat saaneet useita infarkteja ja kärsivät rytmihäiriöistä, liikunnan

19 19 tulee olla hyvin suunniteltua ja harkittua. Sairauden ollessa epävakaa, liikunta ei sovi lainkaan.(rehunen 1997, 350.) Liikunnan vaikutuksesta paino laskee, luusto vahvistuu ja lihashallinta paranee. Henkilön, jolla on sydän- ja verisuonisairaus, on tunnettava oman liikkumisensa rajat. Turvallisinta on rauhallinen liikunta hyvissä olosuhteissa ilman lisärasitusta. Rasitusta lisäävät esimerkiksi kilpailu ja voimakkaat tunnetilat. Liikunnan äkillinen aloittaminen, lisääminen ja lopettaminen lisäävät sydämen rasitusta. Liikkua ei pidä väsyneenä tai sairaana. Liikunnan laatu riippuu paljolti olosuhteista ja henkilökohtaisista mieltymyksistä. Sydänsairaille hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely ja pyöräily. (Rehunen 1997, 349, 351.) 4. SYDÄN JA NAUTINTOAINEET 4.1 Tupakointi Pitkäaikainen tupakointi, voi olla yksi sydäninfarktin aiheuttaja. Tupakointi voi lisätä angina pectoris-kipuja. Jokainen tupakointikerta altistaa sydäntä entistä kovempaan työhön ja sitä kautta rasittaa sydäntä entistä enemmän. Tupakasta saatava nikotiini nostaa verenpainetta tilapäisesti ja lisää sepelvaltimotaudin vaaraa, varsinkin niillä joilla on korkea verenpaine. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiiniin. Hemoglobiinin tehtävänä on hapen kuljettaminen. Tupakoitsijalla happea kulkeutuu vähemmän sydämeen, koska häkä sitoutuu hemoglobiiniin herkimmin. Tupakan sisältämä hiilimonoksidi eli häkä heikentää hapen kulkua sydämeen. Jos sydän ei saa tarpeeksi happea rasituksessa, syntyy rintakipu eli angina pectoris. (Suomen Sydänliitto 2000, 36; Kokko 1997.) Tupakointi vähentää veren hyvän kolesterolin määrää. Suuri veren kolesterolin määrä altistaa tupakoitsijaa sepelvaltimotaudille. Tupakointi lisää verisuonen tukkeutumisen vaaraa, koska se mm. kiihdyttää veren hyytymistä ja verihiutaleiden takertumista toisiinsa. Se kovettaa myös sepelvaltimoita. Näin tupakoitsijalla on suurempi todennäköisyys saada sydäninfarkti kuin tupakoimattomalla. Päivittäin tupakoivilla vaara on 2-5 -

20 20 kertainen niihin verrattuna, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Infarktin uusimisen vaara on erittäin todennäköinen, jos henkilö jatkaa tupakointia. Tupakoinnin jatkaminen lisää rytmihäiriöiden ja kammiovärinän alttiutta. (Kokko 1997.) 4.2 Alkoholi Veren alkoholipitoisuuden kasvaessa syke kiihtyy ja verisuonet laajenevat. Verisuonten laajetessa verenpaine laskee. Verenpaine saattaa kuitenkin aluksi nousta, mutta laskee juomisen jälkeen lähtötasoa matalammaksi. Sydämen pumppaama verimäärä kasvaa minuutissa prosenttia, kun alkoholipituisuuden määrä alkaa lähestyä yhtä promillea. Alkoholi heikentää sydänlihaksen supistumisvireyttä. Alkoholi lisää kuitenkin sydämen supistumista voimistavien katekoliamiinien: esimerkiksi adrenaliinin pitoisuutta veressä. Terveen sydämen supistumiskyky heikkenee alkoholipitoisuuden saavuttaessa kaksi promillea. Sairas sydän on herkempi alkoholin sydäntä lamaavalle vaikutukselle. Toisaalta sydänvikaiselle on hyödyksi, jos verenkierron vastus pienenee eli laskimot laajenevat ja virtsaneritys lisääntyy. Kohtuullinen annos alkoholia ei heikennä sydämen pumppauskykyä. Sydänpotilaat voivat siis nauttia pieniä alkoholimääriä siinä missä terveetkin. (Kupari & Suokas 1991, 102.) Pohjois-Karjalassa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että päivittäin alkoholia kohtuullisesti nauttivilla ei ole niin paljon sepelvaltimoahtaumia kuin täysin raittiilla tai vähän alkoholia nauttivilla. Näyttää siltä, että 1-2 ravintola-annosta alkoholia vuorokaudessa ei ole haitaksi, vaan se saattaa ehkäistä tai hidastaa sepelvaltimotaudin syntyä. (Kupari & Suokas 1991, 107.) Akuutti sydäninfarkti on harvinainen alkoholin käytön yhteydessä, mutta rajun juopottelun vakava komplikaatio. Suurin osa juopottelun jälkeen sydäninfarktin saaneista potilaista on ollut kroonisia alkoholisteja. Joskus kuitenkin täysin terve henkilökin on saanut infarktin, ylettömän juomisen jälkeen. Kyse ei ole ollut tällöin sepelvaltimotaudista. Sepelvaltimot näyttävät varjoainekuvauksessa ja ruumiinavauksessa täysin normaaleilta eli todennäköisin syy infarktiin on ollut äkillinen sepelvaltimon supistuminen ja sen aiheuttama paikallinen verihyytymä, joka liukenee pois myöhemmin. ( Kupari & Suokas 1991, 107.)

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen tuoteopas Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen NICORETTE -tuoteperheestä löydät juuri sinulle sopivan nikotiinikorvaushoitovalmisteen! Muista aloittaessasi nikotiinikorvaushoidon, parannat onnistumisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot