Pekka Hyysalo. toipui lasketteluturmasta. Allasterapia on tehokasta kuntoutusta Avustajakoirat samalle viivalle opaskoirien kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Hyysalo. toipui lasketteluturmasta. Allasterapia on tehokasta kuntoutusta Avustajakoirat samalle viivalle opaskoirien kanssa"

Transkriptio

1 Invalidiliiton kuntoutus Allasterapia on tehokasta kuntoutusta Avustajakoirat samalle viivalle opaskoirien kanssa Pekka Hyysalo toipui lasketteluturmasta INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 Kuntoutus muutoksessa Kuntoutuksen toimialalla on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia useat kuntoutuslaitokset ovat yhdistäneet voimavarojaan ja osaamistaan, palvelutoimintaa on yhtiöitetty. Tässä muutoksessa on myös Invalidiliiton kuntoutus mukana. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ja Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutustoiminnat yhdistyvät toukokuussa Perustettava yhtiö on merkittävä, laaja-alainen kuntoutuksen osaamiskeskus, joka palvelee ensi sijassa Rovaniemen ja Lapin kuntoutustarpeita. Kuntoutuspalvelujen tuottamisen tavat ja organisointi näyttävät muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksesta. Seuraavatko kuntoutuksen sisällöt ja toteuttaminen yhteiskunnan muutoksia? Avopalvelujen kehittäminen on monin hyvin perustein yksi tulevaisuuden suuntauksista sosiaali- ja terveyspalveluissa myös kuntoutuksessa. On vahvaan näyttöön ja kokemukseen perustuvaa tietoa siitä, että myös laitoskuntoutusta edelleen tarvitaan. Toteutustavasta riippumatta voimavarakeskeisellä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Työllistymisen edistämisessä ja työurien pidentämisessä kuntoutukselle ominta aluetta ovat vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistäminen ja työuran kestävä kehitys pidetään yllä työkykyä ja ehkäistään työuran katkoja tai aikaista päättymistä. On tärkeätä huomioida näissä ryhmissä maahanmuuttajien kasvava osuus väestössä. Taloudellinen tilanne yhteiskunnassa on nyt ja tulevaisuudessa monella tavalla haastava. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja niin palvelujen käytännön toteuttamisen tasolla, palvelujen organisoinnissa ja järjestämisessä kuin toivottavasti myös palvelujen rakenteiden kehittämisessä. KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ JORMA VARKILA Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank Kuvat Timo Porthan sekä Juha Loikkanen (kansi) Petri Kovalainen, Juha Mattila Janne Kettunen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, HELSINKI puhelinvaihde Tässä numerossa 4 Pekka Hyysalo toipui nopeasti lasketteluturmasta. 8 Allasterapia on turvallista ja tehokasta kuntoutusta. 10 Aivoinfarkti: sisulla kuntoon. Invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista 13 Seesamissa työ kuuluu kaikille. Invalidiliiton kuntoutus on nyt Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. 14 Second Life tarjoaa moni - puoliset mahdollisuudet opetukseen. Invalidiliiton Kuntoutuskeskukset Käpylän kuntoutuskeskus (Synapsia) Lahden kuntoutuskeskus Lapin kuntoutuskeskus ( alkaen Lapin Kuntoutus Oy) Invalidiliiton Työtoiminta: SEESAM Työtoiminta 16 Uraohjaus luo suuntaa nuorten työllistämiselle. 18 Avustajakoirat samalle viivalle opaskoirien kanssa. Ammatillinen erityisopetus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Muu kuntoutustoiminta: Avustajakoiratoiminta, kuntoutusohjaus 2 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

3 Lapin Kuntoutus Oy yhdistää veteraani- ja kuntoutuspalvelut Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus ja Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiö yhdistyvät 1. toukokuuta 2012 alkaen. Uuden osakeyhtiön nimeksi tulee Lapin Kuntoutus Oy. Toimintojen yhtiöittämisellä halutaan turvata veteraanien palvelut sekä laadukkaat kuntoutuspalvelut Rovaniemellä ja koko Lapin alueella. Tavoitteena on säilyttää kummassakin yksikössä oleva monipuolinen osaaminen kuntoutuksessa ja asumisessa sekä kehittää toimintaa. Perustettava yhtiö tuottaa vaativaa laitosja avokuntoutusta, gerontologista kuntoutusta sekä työelämäkuntoutuksen palveluja muun muassa Kelalle, sairaanhoitopiireille, Rovaniemen kaupungille ja muille Lapin läänin kunnille. Kaikista veteraanien palveluista huolehditaan nykyiseen tapaan Veljeskodissa ja Veljestuvassa niin kauan kuin palveluille on tarvetta. Yhtiöiden henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Haasteena toimintakulttuurien yhdistäminen Lapin Kuntoutus Oy:n toimitusjohtajana aloittaa Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön nykyinen johtaja Eija Räihä. Räihä on aiemmin työskennellyt muun muassa palvelutalon johtajana Palvelukoti Aarnenpihassa, Marttojen kehitysjohtajana Lapin piirissä, Diabetesliitossa sekä eri tehtävissä kunnissa sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Räihän mukaan kuluvan vuoden tavoitteena on saattaa kahden eri talon väliset toiminnot yhteneväisiksi niin hyvin kuin mahdollista. Kahden organisaation yhteen vieminen on iso asia. Pitkällä tähtäimellä ehkä suurin haaste on toimintakulttuurin yhtenäistäminen se että olemme me, puhumme meistä ja koemme kuuluvamme samaan joukkoon, meillä on yhteinen visio ja arvot, joiden pohjalta rakennamme yhteistä toimintaa. Toinen iso haaste on työmme tunnetuksitekeminen, viestintä ja markkinointi, mutta siihenkin katsomme luottavaisin mielin. Osaava palvelu ratkaisee Erityisen mielekkäänä uudessa työssään Räihä kokee sen, että hän tuntee molemmat talot entuudestaan. Hän on työskennellyt aikanaan Lapin kuntoutuskeskuksessa kuntoutuspalvelupäällikkönä. Myös Invalidiliiton järjestötoiminta on hänelle tuttua. On ollut hienoa huomata, miten meillä on jo nyt muodostunut yhteinen tahtotila viedä asioita eteenpäin. Tuntuu hyvältä saada olla rakentamassa Pohjois-Suomeen kuntoutuksen osaamiskeskusta, jonka arvot ja tietotaito tunnustetaan koko maassa, iloitsee Räihä. Lähitulevaisuudessa haasteita varmasti riittää, mutta Räihä suhtautuu niihin luottavaisesti. Kilpailu asiakkaista tiukkenee, mutta luotan osaavan ja ystävällisen palvelun omaavaan henkilökuntaan. Yhdessä saavutamme päämäärämme. Eija Räihä siirtyy Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön johtajan tehtävistä johtamaan Lapin Kuntoutus Oy:tä. Alempi kuva: Kuntoutuskeskuksen päärakennuksessa ovat mm. majoitus-, liikunta-, työterapia- ja allas-saunatilat. Tilaa Invalidiliiton kuntoutuksen uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen /kuntoutus INVALIDILIITON KUNTOUTUS 3

4 Freestylelaskija Pekka Hyysalo, 21, joutui vakavaan onnettomuuteen kaksi vuotta sitten. Hän on toipunut paremmin kuin ennusteissa, kiitos rautaisen tahdon. Nyt olen tosi fiiliksissä elämisestä! Olisi pitänyt tajuta, että huonosti voi käydä. Tiedän, että olisin kuitenkin hypännyt vielä kerran, koska edellinen onnistunut hyppy ei ollut täydellinen. Jos olisin tiennyt, mitä siitä seuraa, en tiedä, olisinko hypännyt, Pekka Hyysalo miettii kohtalokasta tapahtumaa. Oli tuulinen päivä Ylläksellä kaksi vuotta sitten, huhtikuussa Pekka kuvasi viimeistä päivää lyhytelokuvaa laskettelusta. Kuvauspäivä oli lopussa, mutta Pekka halusi ottaa vielä uusiksi viimeisimmän hypyn, johon hän ei ollut tyytyväinen. Pekka antoi suksien viedä korkeuksiin, ja raju tuulenpuuska tarttui häneen. Hän lensi kauas sivuun alastuloalueesta ja pyöri temppunsa yli laskeutuen maahan poikittain. Pää iskeytyi maahan, aivot tekivät rajun edestakaisliikkeen kallon sisällä, ja Pekka menetti tajuntansa. En muista mitään onnettomuuspäivästä, ja kaikki mitä siitä tiedän, perustuu kaverien kertomukseen. Seuraavat muistikuvani ovat kesän alusta, Pekka toteaa. 4 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

5 Elämä uusiksi kerralla Pekka vietiin ensin hoitoon Rovaniemelle, mutta pelkän piipahduksen perusteella hänet lähetettiin eteenpäin Ouluun sairaalaan. Noin kuukauden kuluttua Pekka siirrettiin kotikaupunkiinsa Turkuun hoitoon. Hänellä oli erittäin vakava aivovamma, mutta muuten hän oli säilynyt ehjänä. Aluksi hän oli 17 päivää koomassa. Lääkärien ensimmäinen ennuste oli, että Pekka jäisi neliraajahalvausta vastaavaan tilaan. Pian alkoi selvitä, että ennuste oli kaikkea muuta kuin pätevä. Eka kesä onnettomuuden jälkeen meni makoillessa ja lepäillessä. Siinä ei voinut tehdä oikein mitään toipumisen eteen. Käänne toipumisessa alkoi syntyä, kun Pekka seuraavana syksynä meni Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiaan kuntoutukseen. Pekka jutteli lääkärinsä kanssa laskettelusta, joka oli ollut intohimo ja ammatti. Hän sai kuulla, että oli epätodennäköistä, että hän pystyisi enää laskettelemaan. Tieto sai hänet masennuksen valtaan noin viikoksi. Viikon jälkeen tajusin, että minulle olisi voinut käydä tosi, tosi pahasti. Sen jälkeen olen ollut tosi fiiliksissä elämisestä. Osaan arvostaa nyt ihan eri tavalla sitä, että olen elossa. Asenne ratkaisee Pekka alkoi puskea treeniä rautaisella tahdolla. Pian hän käveli taas, ja muutkin toiminnot palautuivat vähitellen. Filosofiani on, että jos haluan tehdä jotakin, teen sen itse. Arjen normaaleja asioita tehdessäni mietin, mikä on vaikeampi tapa tehdä se, niin saan treeniä ja kuntoutan itseäni. Nuori ikä, urheilutaustasta tuleva hyvä fyysinen kunto ja suunnaton määrä tahtoa auttavat kuntoutumisessa. Nyt kun onnettomuudesta on kulunut kaksi vuotta, nopeimman toipumisen aika on mennyt, mutta toipuminen voi jatkua vielä muutaman vuoden. Pekka kävelee rauhallista tahtia, puhuu hieman hitaasti ja sorminäppäryyskin on aika hyvin hallussa. Alkujaan reikäinen muisti on nyt jo paljon parempi. Päivää ennen Pekka Hyysalon onnettomuutta kuvattiin Ylläksellä Hello-lyhytelokuvaa. Kuvausryhmä löysi sulan joen Äkäslompolon puolelta. Leppoisan kuvauspäivän päätteeksi Pekka Hyysalo heitti vielä Flatspin 360 -tempun joen yli. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 5

6 Tajusin, että minulle olisi voinut käydä tosi, tosi pahasti. En kerkeä laukomaan kommenttejani ihan entiseen tahtiin, kun puhun nyt hitaammin, huumorimiehiä oleva Pekka toteaa. Toipumisessa oma äiti on ollut Pekalla suurena apuna, lisäksi hän haluaa kiittää veljiään ja isäänsä. Koko lasketteluyhteisö on elänyt mukana Pekan matkalla. Pekkaa sponsoroivalta suksivalmistajalta on tullut hieman vakuutuskorvauksia, mistä hän on myös kiitollinen. Laskettelijalle tärkeä asia Kuntoutumisessa koitti suuri hetki 11 kuukautta onnettomuuden jälkeen, kun Pekka lasketteli taas. Vaikka laskin päin seiniä, se sai minut niin onnelliseksi, etten tiedä, olenko koskaan ollut niin onnellinen. Synapsiassa Pekka oli useampia eripituisia jaksoja toipumisen aikana, ja hän oli tyytyväinen kuntoutukseen. Eräs hoitaja vietti paljon aikaa hänen kanssaan, ja heistä muodostui hyvät kaverit. Ainoa kohennettava asia on pääsy kuntoutukseen, joka pitäisi tehdä helpommaksi. Itse sain tehdä jonkin verran töitä sisäänpääsyn eteen. Tällä hetkellä Pekka asuu Turussa äitinsä kanssa, mutta etsii itselleen omaa asuntoa. Päivät täyttyvät kuntoutuksessa käymisestä. Viimeisimpänä apumenetelmänä Pekka on tutustunut akupunktioon. Hän on myös toiminut muutamissa laskettelukisoissa tuomarina. Freestylehiihto on nimensä mukaan vapaalla tyylillä menoa, siinä voi tehdä sukset jalassa sitä, mitä haluaa. Tarkkoja sääntöjä ei ole. Laji on hauska, näyttävä ja siisti! Omat kokemukset jakoon Monissa laskettelukilpailuissa menestynyt Pekka suunnittelee managerinsa kanssa vuodelle 2013 Ride WITH Pekka -laskettelutapahtumia. Etelä-Suomessa on tarkoitus tehdä kiertue. Ride WITH Pekka -tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki laskettelemaan kykenevät Luen varmaan kolme kertaa hitaammin nyt, Pekka kertoo. Silti hänen kokeilemastaan iltalukion kurssista napsahti yhdeksikkö arvosanaksi. 6 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

7 vammautuneet. Vuokravälineiden ja laskettelun pitäisi hoitua ilmaiseksi. Loppukeväästä kiertue huipentuu lähellä Helsinkiä tapahtumaan, jossa on Big Air -kutsukilpailu ja Suomen, mahdollisesti koko maailmankin parhaita laskijoita, Pekka kertoo. Pekka haluaa viedä kaikille sitä viestiä, että elämä ei pääty onnettomuuteen. Hän haluaa tsempata vammautuneita kuntoutuksessa ja muistuttaa, että omalla asenteella on iso merkitys. Kypärän käytön merkitys on myös yksi viesti. Kypärä pelasti minun henkeni, kun jouduin onnettomuuteen. Jokaisen tulisi käyttää kypärää lasketellessaan. Viestiä viedäkseen Pekka on mielellään julkisuudessa ja antaa haastatteluja. Lisäksi hänen tarinastaan tehdään parhaillaan dokumenttia. Elokuvayhtiö on sama kuin yhtiö, jolle onnettomuuspäivänä oltiin kuvaamassa lyhytelokuvaa. Dokumentti kertoo siitä, miten tahto vie läpi vaikka harmaan kiven. Mä olen aika supermies, kun voin taas lasketella, sanoo Pekka Hyysalo onnettomuuden jälkeen. Käpylä kuntouttaa ja kehittää Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen suurin asiakasryhmä ovat selkäydinvaurioiset, joita tulee koko maasta. Noin 40 prosenttia Käpylän kuntoutujista on aivovaurion kärsineitä ja myös heitä tulee Käpylään koko maasta, mutta valtaosa Helsingin lähialueilta. Lääkäreillämme ja muulla henkilöstöllä on pitkä kokemus selkäydinvaurioista, joiden kuntoutus on ollut pitkään keskitettynä Käpylän kuntoutuskeskukseen. Selkäydinvaurio on hieman harvinainen vamma, joten tarvitaan tietty määrä potilaita, jotta taidot pysyvät yllä ja kokemus karttuu, sanoo Käpylän kuntoutuskeskuksen johtaja, ylilääkäri Aarne Ylinen. Vuonna 1953 perustettu kuntoutuskeskus on sijainnut vuodesta 2002 Synapsia-nimisessä rakennuksessa. Meillä on hyvät, esteettömät tilat, joista on käyty ottamassa mallia Japanista asti. Tilat ovat optimaaliset liikuntarajoitteisille ja pyörätuolilla kulkeville, Ylinen sanoo. Käpylän kuntoutuskeskus kehittää toimintaansa jatkuvasti. Kuntoutuksen lisäksi se panostaa tutkimukseen ja koulutukseen. Koulutusta annetaan muun muassa maamme yliopistosairaaloille ja sairaanhoitopiireille. Käpylän kuntoutuskeskus on käynnistänyt yhteistyössä HYKS:n neurokirurgian klinikan ja vakuutusyhtiöiden kanssa projektin, jossa tarkoituksena on, että aivovamman saanut henkilö tulee mahdollisimman pian akuuttivaiheen jälkeen kuntoutuskeskukseen. Keskus on myös halunnut kehittää aistienvaraista kuntoutusta yhtenä tärkeänä kuntoutusmuotona muiden kuntoutuksen osa-alueiden rinnalla. Vammautunut ihminen joutuu herkästi aistideprivaatioon. Hyödynnämme kuntoutuksessa musiikkia, kuvataiteita, liikettä, tuntoaistia, tuoksuja ja kuntouttavaa arkkitehtuuria, kertoo aivovammaosaston ylilääkäri Anne Vehmas. Kuntoutustoiminnan ytimessä Käpylän kuntoutuskeskus näkee työntekijöiden työhyvinvoinnin. Työhyvinvointi heijastuu suoraan kuntoutustoimintaan. Suunnittelemme yhdessä työntekijöiden kanssa koulutusohjelmaa ja olemme aloittamassa tutor-toiminnan, Vehmas kertoo. Lokakuussa 2012 pidettävässä Käpylä-seminaarissa on aiheena aivovammat ja teemana Katkeamaton kuntoutuspolku - onnettomuuspaikalta dynaamiseen elämään. Seminaarissa pyritään pureutumaan kuntoutuksen haasteisiin aina vammautumisesta alkaen. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 7

8 Allasterapia on turvallista ja tehokasta kuntoutusta Vesiharjoittelu on suosittua kunto- ja terveysliikuntaa kaikenikäisille ja -kuntoisille. Allasterapia, jossa harjoitellaan vedessä yleensä fysioterapeutin avustuksella, on myös paljon käytetty harjoittelumuoto eikä vähiten siksi, että vesi on turvallinen ja tehokas paikka harjoitteluun. Allasterapiaa hyödynnetään esimerkiksi kävelyn ja muun liikkumiskyvyn edistämiseksi. Allasterapiaa käytetään paljon vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa, mutta siitä on tällä kohderyhmällä tutkittua tietoa erittäin vähän, toteaa Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen johtaja Sinikka Peurala. Allasterapia on osa Lahden kuntoutuskeskuksen avoterapian palveluja. Allasterapiaa toteutetaan fysioterapeutin johdolla yksilöterapiana tai muutaman henkilön ryhmissä minuuttia kerrallaan. Altaassa voi esimerkiksi tehdä kävelyharjoittelua, johon voi sisältyä myös juoksua ja erilaisia askelkuvioita. Vastusta ja harjoittelun raskautta vaihdellaan mm. kellukkeilla, käteen liitettävillä levyillä ja vastussaappailla. Harjoittelu lopetetaan usein loppuverryttelyyn ja venytyksiin. Helsinkiläinen Anna Niemelä osallistui allasterapiaan Lahden kuntoutuskeskuksessa ollessaan yksilöllisellä kuntoutusjaksolla. Kolmen viikon kuntoutusjakson aikana allasterapiaa oli 1-2 kertaa viikossa. Niemelän harjoitukset sisälsivät muun muassa kävely- ja uintiharjoittelua. Erityisesti Niemelä piti selällään uimisesta. Altaassa harjoittelu on hyvin tehokasta ja tykkään todella olla vedessä. Olen huomannut, että pelkkä kuivajumppa ei riitä minulle, kertoo Niemelä. Vaikka vammautumisen jälkeinen saumaton hoitoketju ja akuutin vaiheen kuntoutus ovat ensiarvoisen tärkeitä, on myös myöhemmän vaiheen ohjatun harjoittelun ja omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia ja vaikutuksia kehitettävä ja pidettävä monipuolisina. Suomessa on noin 200 uimahallia ja 50 kylpylää, ja ohjauksen jälkeen moni vammautunut pystyisi ehkä itsenäisestikin tai henkilökohtaisen avustajan kanssa liikkumaan vedessä. Allasterapia on hyväksi havaittu kuntoutuskeino, mutta kaikille se ei sovi. Allasterapiaa ei suositella henkilöille, joille fyysisestä kuormittamisesta voisi aiheutua terveydellistä haittaa. Lahden avokuntoutus sisältää palveluja, jotka on suunnattu lähiympäristössä asuville ihmisille. Erilaiset avopalvelut täydentävät julkisia ja muiden paikallisten palveluntuottajien tarjontaa. Palveluina tarjotaan avoterapiaa, mm. fysioterapian eri muotoja, toimintaterapiaa, puheterapiaa sekä Kelan järjestämää ja rahoittamaa päiväkuntoutusta. 8 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

9 Anna Niemelä nauttii allasterapiasta fysioterapeutti Saara Äijön opastuksella. VESA NOPANEN Lahti kuntouttaa koko perhettä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen erityisosaamista on vaikeasti vammaisten ihmisten, harvinaisiin vamma- ja sairausryhmiin kuuluvien sekä perheiden kokonaisvaltainen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus. Neljäsosa asiakkaista on omaisia, perheenjäseniä ja lähiyhteisöön kuuluvia. Omaisia on paljon perhe- ja parikursseilla, mutta myös muussa toiminnassamme, kertoo Lahden kuntoutuskeskuksen johtaja Sinikka Peurala. Kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimii Invalidiliiton Harvinaisetyksikkö. Se on harvinaisille tuki- ja liikuntaelinvammaryhmille suunnattu valtakunnallinen yksikkö, joka toimii ohjaus-, neuvonta- ja tukikeskuksena. CP-vamma on diagnoosina suurin ryhmä asiakkaiden joukossa. Harvinaiset sairaudet on toiseksi suurin ryhmä, mutta pitää sisällään noin 50 eri diagnoosia. Perässä tulevat aivoverenkiertohäiriöt, kehitysvammaiset, joilla on liikuntavamma, sekä aivovammat. Asiakkaat tulevat ympäri Suomea. Tilat ovat esteettömiä niin liikunta-, kuulo- ja näkövammaisille. Majoitusta keskus tarjoaa 50 asiakkaalle. Tiloissa on täysipainoinen kuntoutuskeskuksen varustus, mukana muun muassa fysioakustinen hoitotuoli, ratsastussimulaattori ja painokevennetty kävelyharjoittelu kävelyvaljailla. Sijaintimme on keskellä Lahtea, sanoo Peurala viitaten kuntoutuskeskuksen Kuntoudu Kaupungissa -esitteeseen. Lahden kuntoutuskeskus noudattaa Invalidiliiton Hyvää kuntoutuskäytäntöä, kuten muutkin Invalidiliiton kuntoutuskeskukset. Hyvä kuntoutuskäytäntö on laatulupaus, joka takaa jatkuvan kuntoutuspalvelujen parantamisen ja toiminnan kehittämisen. Tulevaisuuden tavoitteenamme on edelleen edistää toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICFluokituksen hyödyntämistä kuntoutuksen viitekehyksenä. ICF-luokitus on kansainvälinen standardi väestön toimintaedellytysten kuvaamiseen, Peurala kertoo. Luokituksen avulla voidaan selvittää, kuinka ihminen pärjää kotona, päivähoidossa, koulussa, palveluissa tai yhteiskunnassa. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 9

10 Unelmana kävely ilman tukea Tällä luonteella menee läpi hankalistakin ajoista 52-vuotias Tarja Koivula sai aivoinfarktin 12 vuotta sitten. Alkurysäyksestä selvittyään Tarja Koivula elää nyt tasaista kotiäidin elämää, jota piristävät jokaviikkoiset kuntoutuskäynnit. Tarja Koivula elää Rovaniemellä rivitalossa 13-vuotiaan poikansa kanssa. Hänellä on myös kolme aikuista lasta, jotka asuvat omillaan. Yksi heistä on lievästi kehitysvammainen. Asiat ovat nyt aika hyvin. Olen saanut sen, minkä tarvitsen. Hyväksyn sairauteni ja elän tyytyväisenä. Olen kiitollinen, että olen vielä tässä maassa. Vuosi 2000 oli hankalampaa aikaa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta Tarjalle tuli aivoinfarkti. Sen seurauksena Tarja halvaantui osittain. Infarkti jätti toimintakykyiseksi vasemman käden, vasemman jalan ja oikean jalan osittaisesti. Näkökenttä on puutteellinen ja puheeseen vaikuttaa lievä afasia. Kävely onnistuu tuetusti rollaattorin tai kepin avulla. Sairaus toi mukanaan muitakin koettelemuksia. Tarjan lapset otettiin huostaan, ja puoliso lähti puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. Tulotaso tippui merkittävästi. Ensin kaikki oli aika haastavaa. Mutta minulla on tämmöinen luonne, että laitan hommat toimimaan. Apua ei saa kuin pyytämällä, joten ei voi olla hyssykkä, Tarja Koivula sanoo. Tarja taisteli ja sai purettua lastensa huostaanoton. Vähitellen uusi elämäntilanne asettui uomiinsa, ja nyt hän elää mielestään ihan normaalia kotiäidin elämää. Arjessaan Tarja käyttää paljon tietokonetta hyödyksi. Sillä voi hoitaa paljon asioita ja pitää yhteyttä ystäviin. Hyvät ystävät ovat pysyneet ja olen saanut uusia vammaisia ystäviä. Olen tutustunut muun muassa MS-tautia sairastaviin ja CPvammaisiin. Mopo vie pois kotoa Vertaistukea tarjoaa vapaamuotoinen kymmenen halvaantuneen ystävän porukka, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Viimeksi porukka kävi Luostolla. Autamme toinen toistamme. Autottomalle Tarjalle sähkömopo on suuri liikkumisen apu. Sillä pääsee liikkeelle huhtimarraskuun välisenä aikana. Hän pyrkii silloin käymään jossakin joka päivä. Kuntoutuksessa Tarja käy kahdesti viikossa Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksessa, joka muuttuu1.5. alkaen Lapin Kuntoutus Oy:ksi. Ohjelmassa on allas- ja kuivajumppaa sekä toimintaterapiaa. Lisäksi hän käy kuntoutuksessa pitempiä jaksoja keväisin ja syk- 10 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

11

12 Hyvät ystävät ovat pysyneet ja olen saanut uusia vammaisia ystäviä. syisin. Myös Lahden kuntoutuskeskuksessa tulee käytyä. Henkilökunta on tullut hyvinkin tutuksi. Ihan mukavasti he ymmärtävät asiakasta, en löydä mitään huonoa sanottavaa. Kuntoutusjaksolle mennessä on hirmuisen tärkeää, että tulee tervetullut olo. Se on toteutunut minun kuntoutuksessani. Tulevaisuudessa Tarja toivoo saavansa avustajakoiran, jota hän on jo pitkään hakenut. Hän myös sinnikkäästi tähtää siihen, että pystyisi vielä joskus kävelemään ilman tukea. Jos elän vaikka kahdeksankymppiseksi, niin kyllä uskon oppivani siihen mennessä. Yrittänyttä ei laiteta. Niin olen ajatellut. 12 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

13 SEESAMissa työ kuuluu kaikille Marimekon pahvilaatikoita, HSL:n matkakorttien koteloita, Veikkauksen markkinointijulisteita. Siinä esimerkkejä Invalidiliiton SEE- SAM Työtoiminnan tuotteista, joita valmistavat vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Helsingin Vallilassa sijaitseva Invalidiliiton SEESAM Työtoiminta työllistää jatkuvasti noin kuusikymmentä vajaakuntoista. Matalan kynnyksen työpaikassa työaika voidaan räätälöidä ja ottaa huomioon työntekijän mahdollinen vamma ja jaksaminen yksilöllisesti. Uskon, että tekemisestä on kaikille hyötyä, eikä kannata jäädä kotiin, sanoo SEESA- Min työhönvalmentaja Ari Rissanen. Jotkut tulevat SEESAMiin suorittamaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelujaksoa esimerkiksi Järvenpään koulutuskeskuksesta tai muista erityisoppilaitoksista. Toisille tämä on pitkäaikainen työpaikka. SEESAMista jäi äskettäin eläkkeelle 35 vuotta talossa työtä tehnyt nainen. SEESAMissa valmistetaan muun muassa muovisaumaustuotteita, ja asiakasyrityksiä on yli sata. Jotkut asiakasyritykset voisivat ottaa markkinointivaltiksi vajaakuntoisten työllistämisen, Rissanen pohtii. Joihinkin SEESAMin työtehtäviin vaaditaan esimerkiksi muovi- tai sähköalan koulutusta. Laajasta työntekijäkunnasta löytyy tarvittavaa osaamista. Helsinkiläiset pitkäaikaistyöttömät voivat hakeutua kuntouttavaan työtoimintaan Helsingin työvoiman palvelukeskuksen kautta. Muut helsinkiläiset voivat asioida sosiaaliviraston työhönkuntoutuksen kanssa. Muista kunnista SEESAMiin hakeudutaan oman sosiaaliviraston kautta. Joukkoon on melko helppo tulla mukaan. Meillä on myös huonokuuloisia ja ulkomaalaistaustaisia, jotka eivät osaa suomea hyvin. Monet työtehtävät voi näyttää kädestä pitäen. Pääsääntöisesti ihmiset tykkäävät olla täällä, Ari Rissanen sanoo. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 13

14 Virtuaalimaailmassa voi vaikka lentää Tosielämän rajoitukset eivät päde Second Life -virtuaalioppimisympäristössä. Se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet opetukseen. Muutama klikkaus ja olen dublinilaisessa pubissa harjoittelemassa englannin puhumista. Opettaja klikkaa muutaman kerran lisää, ja virtuaalimaailmaan on avatariemme eteen rakentunut messuosasto, jolla teemme markkinoinnin harjoituksia. Näin toimii Second Life -virtuaalioppimisympäristö. Paikasta toiseen siirtyminen ja uusien esineiden rakentaminen sujuvat nopeasti. Second Lifella on ympäri maailmaa 25 miljoonaa käyttäjää. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa sitä on käytetty opetuk- 14 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

15 Erityisopettaja Pauli Pyy antaa datanomiopiskelija Miika Rädylle ohjeita virtuaalimessujen järjestämiseen. sen apuna jo kolme vuotta, ja käyttö laajenee parhaillaan datanomeista muidenkin alojen opiskelijoihin. Virtuaalioppimisympäristöä hyödynnetään ympäri Suomea muun muassa lukioissa. Virtuaalimaailmassa voi tehdä kaikkea mitä luokassakin. Lisäksi sinne voi viedä opiskelumateriaalit, kuten Powerpoint-esitykset ja nettilinkit valmiiksi ennen opetustilannetta, sanoo Järvenpään koulutuskeskuksen erityisopettaja Pauli Pyy. Second Lifeen pääsee internet-selaimen kautta lataamalla itselleen pienen ohjelman. Jokainen käyttäjä saa sinne oman salasanan ja käyttäjätunnuksen. Lisäksi pitää valita omalle avatarelle eli virtuaalihahmolle ulkonäkö. Erityisopiskelijoille virtuaaliopiskelusta on erityistä hyötyä. Second Lifen avulla voi opiskella myös kotoa käsin. Neliraajahalvaantunut voi suorittaa opintoja silmällä kohdistamisen ja virtuaaliympäristön avulla, ja sairastunut pysyy luokkansa tahdissa opiskelemalla kotoa käsin. Aamuheräämiset kaikkine rutiineineen sekä siirtymiset koululle ovat monille pyörätuoliopiskelijoille hankalia. Kun he opiskelevat pari päivää viikossa kotona Second Lifen avulla, he ovat tunnilla paljon pirteämpiä, Pyy sanoo. Second Lifen sisällä on chat, ja kuulokkeiden avulla sinne voidaan liittää puhe. Suomesta voidaan välittää luento minne tahansa ulkomaille ja toisin päin. Järvenpään koulutuskeskuksessakin päästään hyödyntämään kansainvälisiä mahdollisuuksia, sillä koululla on yhteistyöoppilaitoksia Englannissa, Skotlannissa ja Turkissa. Lisäksi vaasalainen koulu on samassa kimpassa. 23-vuotias Miika Räty piti Second Lifessa englanninkielisen luennon vähän aikaa sitten. Hänestä on hyvä, että virtuaalimaailma mahdollistaa kansainvälisen toiminnan. Second Life on ilman muuta tosi kätevä. Se helpottaa ja laajentaa mahdollisuuksia. Syntymästä saakka vammainen nuori mies pitää Second Lifea rentona ympäristönä. Aamuheräämiset ovat minulle enemmän kuin haastavia. Virtuaaliympäristössä voi tehdä enemmän oman aikataulun mukaan, siellä vaan sovitaan jokin aika, milloin ruudun äärelle tullaan. Jos tekee jotain tehtävää, voi itse päättää opiskelun tahdin ja ilmoittaa opettajalle, kun haluaa pitää taukoa. Miikan mielestä Second Life on helppokäyttöinen ainakin aluksi. Perustoiminnot oppii nopeasti. Siihen pätee sama kuin muihinkin ohjelmiin: mitä syvemmälle menet, sitä enemmän riittää opittavaa. Koodaukseen ja median liittämiseen tarvitsee pidemmän ajan opettelua. Miika luokkakavereineen suunnittelee parhaillaan kansainvälistä messutapahtumaa Second Lifessa. Yleisöä odotetaan ainakin yhteistyökouluista. Opiskelijat osallistuvat taitojensa mukaan ja harjoittelevat samalla ryhmätyötaitoja. Pienet opintoryhmät takaavat yksilöllisyyden Virtuaaliympäristössä voi tehdä enemmän oman aikataulun mukaan. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on ammatillinen erityisoppilaitos, jossa voi suorittaa 10 erilaista tutkintoa. Lisäksi on tarjolla valmentavaa ja kuntouttavaa ohjausta ja opetusta. Erityisoppilaitoksen etuja on fyysisten vammojen huomiointi esteettömän ympäristön kautta. Opiskeluryhmät ovat pienempiä, 6 12 opiskelijaa, joten yksilöllinen huomiointi on helpompaa. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma opiskeluun, kertoo Järvenpään koulutuskeskuksen rehtori Tiina Meriläinen. Opiskelijoita tässä oppilaitoksessa on noin 600. Yksi suuri opiskelijaryhmä ovat liikunta- ja tukielinvammaiset, samoin monella on jokin mielenterveysdiagnoosi. Harvinaisempia ovat pitkäaikaissairaudet, oppimisvaikeudet ja neurologiset ongelmat. Aistivammaisia eli näkö- ja kuulovammaisia meillä ei ole, heille on omat oppilaitoksensa, Meriläinen kertoo. 250 työntekijän joukosta noin 70 toimii erilaisissa opiskelijoita tukevissa, ohjaavissa ja avustavissa tehtävissä. Lisäksi on opiskelijahuolto, joka koostuu muun muassa erilaisista psykologeista, neuvojista ja ohjaajista. Vahva panostus opiskelijoiden tukemiseen on osa yksilöllistä huomiointia. Samalla pyritään siihen, että opiskelukunto säilyy. Suorahaku Tutkintojen tavoitteet, sisällöt ja suorittamisajat ovat samat kuin yleisissä oppilaitoksissa. Tutkintoihin kuuluu työssäoppimisjaksoja, joiden pituus voi olla jopa vuoden. Opettajillamme on hyvät suhteet työelämään, he tekevät töitä työssäoppimispaikkojen löytymiseksi opiskelijoillemme. Lisäksi meillä on oma työllistymisneuvoja. Työssäoppimispaikkoja on löydetty kivasti, Meriläinen sanoo. Järvenpään koulutuskeskukseen haetaan suoraan, ei yhteishaun kautta. Kaikki hakijat haastatellaan. Oppilaitokseen voi tulla myös koulutuskokeilulle tai -tutustumiseen. Viime vuonna yhtä paikkaa kohti oli 2,4 hakijaa, joten jotkut alat ovat hyvinkin suosittuja. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 15

16 Uraohjaus luo suuntaa nuorten työllistämiselle Abdallah Qaasim Hussein opiskelee ensimmäistä vuotta liiketalouden perustutkintoa Järvenpäässä. Ensivaikutelma on avoin ja kädenpuristus jämäkkä, kun Petri Löfman saapuu vastaanottamaan vieraansa. Olemme Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Hietalahden kaupassa. 27-vuotias Löfman on toiminut assistenttina vasta reilun vuoden verran, mutta vaikuttaa työssään jo konkarilta. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat toimistotöiden lisäksi muun muassa vierailukäyntien vetäminen, uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä huonekalumyyjien tuuraaminen. Koska Petrillä on aivovamma, hänen työntekonsa sujuminen vaatii tavallista enemmän keskittymistä, taukoja ja muistilappujen käyttöä. Silti hänen työskentelystään ei paista ulospäin minkäänlainen epävarmuus, päinvastoin. Petri on kielitaitoinen ja sosiaalinen, oikein hyvä asiakaspalvelija. Meillä voi esimerkiksi käydä viisikin koululaisryhmää viikossa, mutta Petri hoitaa nämäkin hommat omien töidensä ohella, kertoo Hanna Lilja, joka on toiminut Petrin esimiehenä vajaan vuoden verran. Hietalahden kauppa on monikulttuurinen työympäristö, jonka reilusta 50 työntekijöistä valtaosa on tukityöllistettyjä, työharjoittelussa tai työelämän valmennuksessa. Lilja korostaa työympäristön ennakkoluulottomuutta ja työtehtävien räätälöinnin mahdollisuutta. On yhteinen etu, että pystytään joustamaan työtehtävien organisoinnissa, jolloin kaikkien parhaat puolet tulevat esiin ja siitä on kaikille aidosti hyötyä, hän toteaa. Uraohjaus avainasemassa Petrin tie nykyiseen työhönsä on kulkenut kuten kenellä tahansa samanikäisellä opiskelijalla, tuumien ja kokeillen erilaisia vaihtoehtoja. Mutta uraohjausta, tukea ja työelämään valmistautumisen vinkkejä Petri on saanut opinahjostaan, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksesta jo opiskeluvalinnasta lähtien. Uraohjaus lähtee jo opiskelijavalinnassa, jolloin mietitään työllistymismahdollisuuksia ja sitä, onko mahdollisuuksia suorittaa tutkinto ja mitkä mahdollisuudet on työllistyä, kertoo vastuuopettaja Anne Aalto Järvenpään koulutuskeskuksesta. Uraohjauksen tavoitteena on työllistymisen lisäksi edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden itsenäistä elämää, jatko-opintoja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Nuorten työllistyminen hyvällä tasolla Aallon mukaan osalla aloittavista opiskelijoista on mielessä melko tarkkaankin, millaiseen työhön he haluavat. Järvenpäässä on esimerkiksi liiketalouden opiskelijoille hyvin mahdollisuuksia työssäoppimiseen paikallisissa yrityksissä, kuten kaupoissa ja toimistoissa. Järvenpään koulutuskeskuksessa opiskelleiden työllistyminen ollut hyvällä tasolla, esimerkiksi vuonna 2010 Mahis työhön -projektin tiimoilta valmistuneiden projektin pilottiryhmäläisten työllistyminen oli liki 70 prosenttia. Itäkeskuksen työ- ja elinkeinotoimistossa työkokeilussa aiemmin ollut Löfman kertoo pitkän prosessin koulunpenkiltä työelämään tuoneen rutkasti itseluottamusta. Edellinen työnantajani suostui suosittelijaksi ja tänne hakiessani olin työhaastattelussa heti avoin vammastani. Työnantaja arvosti suoruuttani ja luulen että sain paikan, kun luotin itseeni enkä pelännyt, Petri sanoo. Petri on monen toimen assistentti, Qaasim mielii talousalalle. 16 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

17 Kun kiinnostusta löytyy ja motivaatio on kunnossa, niin pärjää, toteaa Petri ja jakaa kiitosta entiselle opinahjolleen. Maahanmuuttajalle on tärkeää oppia kieli Siinä, missä Petri on jo sujuvasti työelämässä, opiskelee kolmekymppinen Abdallah Qaasim Hussein ensimmäistä vuotta liiketalouden perustutkintoa Järvenpäässä. Lapsena polioon sairastunut Qaasim aloitti liikuntarajoitteisille maahanmuuttajille tarkoitetulla luokalla ja on nyt edennyt ammatillisen koulutuksen pariin. Qaasim kävi valmentavan koulutuksen, jonka perusteella hänen opintolinjansa vaihtui datanomista merkonomiksi. Soveltuvan koulutusalan ja opiskelumuodon valinta ovat tärkeitä edellytyksiä urasuunnitelman toteutumiseksi. Työelämään ja koulutuksiin tutustumiset ja koulutuskokeilut auttavat opiskelijaa selkiyttämään uratoiveitaan. Somaliasta Suomeen vuonna 2008 muuttaneen Qaasimin ensimmäinen työssäoppimisjakso on juuri alkamassa. Qaasim toimii Suomen somalien vammaisyhdistyksen VASOMA:n puheenjohtajana ja sen myötä harjoittelupaikka löytyi läheltä. Teen työtä omalle yhdistykselle ohjatusti. Suunnittelen toimintaa, yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa sekä yhdistyksen web-sivuja, kertoo opintoihinsa tyytyväinen mies. Maahanmuuttajaopiskelijoiden suurena haasteena on suomen kielen oppiminen. Qaasim itse pitää suomen opiskelua kaikkein vaikeimpana, vaikka puhuu sitä erittäin hyvin. Äidinkielen ja viestinnän opettaja sekä Qaasimin vastuuopettaja Anne Aalto kehuukin nuoren miehen suomen kielen kehitystä. Qaasim kehittää kieltä määrätietoisesti ja hankkii aktiivisesti tietoa. Huomaa, että hänellä itsellään on vankka tavoite ja motiivi työllistyä ja saada tutkinto suoritettua, Aalto toteaa. Kun valinnan aika tulee, Qaasim suunnittelee valitsevansa talouspalvelun koulutusohjelman. Minulla ei ole tarkempaa haavetta tulevasta työstä: toimisto, pankki tai kaupassa työskentely voisi kiinnostaa, toteaa Qaasim hymyillen. Petri Löfman pitää monipuolisesta työnkuvastaan. Petrin esimies Hanna Lilja kehuu miehen sosiaalisia taitoja. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 17

18 Avustajakoirat samalle viivalle opaskoirien kanssa Uusi asetus luo uusia mahdollisuuksia avustajakoiran hakijoille. Kun nykyisellään avustajakoiraa haetaan Invalidiliitosta, uusi asetus mahdollistaa näkövammaisten opaskoirien tapaan avustajakoirien myöntämisen myös sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan. Apuvälinestatus luo mahdollisuuksia. Tammikuun alussa 2012 voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta ja sen muistio luovat uusia mahdollisuuksia avustajakoiran hakijoille. Avustajakoira voidaan myöntää myös sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan. Avustajakoiran käyttäjälle uusi käytäntö merkitsee mahdollisuutta saada tukea koiran päivittäisen ylläpidon kustannuksiin, kun nykyisellään käyttäjä vastaa kuluista itse. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa korostetaan apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Toisin sanoen apuvälineen käyttäjälle tulee antaa ymmärrettävää tietoa eri vaihtoehdoista ja näin parannetaan paitsi käyttäjän asemaa, myös tuetaan itsenäistä selviytymistä. Olennaista vanhaan asetukseen nähden on myös asiakaslähtöisyyden korostaminen. Avustajakoiria tarvitaan lisää Avustajakoiraa haetaan nykykäytännön mukaisesti Invalidiliitosta siten, että valittu käyttäjä saa koulutetun koiran käyttöönsä maksutta, mutta vastaa itse koiran ylläpitokustan- Avustajakoira Nella on aina valmiina auttamaan Anna Pasasta. 18 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

19 nuksista. Koiran omistusoikeus säilyy Invalidiliitolla. Avustajakoiran hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, jonka mukaan liitetään lääkärin lausunto. Hakijoiden tulee olla täysiikäisiä ja pitkäaikaisesti tai pysyvästi fyysisesti toimintarajoitteisia. Lisäksi heidän tulee hyötyä avustajakoiran käytöstä ja kyetä huolehtimaan itsenäisesti koirasta kokonaisvaltaisesti. Avustajakoiran saajat valitaan yksilöllisen arvion perusteella. Vaikka hakijoita on kymmeniä, Invalidiliitto pystyy vuonna 2012 luovuttamaan RAY:n tuella vain neljä avustajakoiraa. Koska asetus on uusi, sairaanhoitopiirien myöntämiskäytäntöjä ei vielä ole ehditty kehittää. Uusi asetus onkin herättänyt kysymyksiä sekä hakijoissa että sairaanhoitopiireissä. Tällä hetkellä asiakaskunta valikoituu edellä mainittujen kriteerien perusteella. Nykyinen Invalidiliiton avustajakoiratoiminnan palveluprosessi on joustava ja se on muokattavissa eri sairaanhoitopiirien tarpeiden mukaan, toteaa Invalidiliiton avustajakoira-asiantuntija Paula Müller. Yhteistyön kehittäminen Invalidiliiton ja sairaanhoitopiirien välillä on tärkeää. Kevään kuluessa Invalidiliitto pyrkii viemään tietoa sairaanhoitopiireihin paitsi tietopaketin myös tapaamisten muodossa. Kaikki yhteydenotot ovat tervetulleita, Müller kertoo. Avustajakoira on monitaituri Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira edistää ja ylläpitää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, tilata hissin, poimia esineitä lattialta sekä siirtää ja noutaa tavaroita, kantaa ostoksia selkärepussa, avustaa pukeutumisessa ja riisuuntumisessa. Avustajakoira lisää käyttäjänsä omatoimisuutta ja itsenäisyyttä tuoden elämään iloa, itsevarmuutta ja sosiaalisia kontakteja. Invalidiliitto testaa ja hankkii avustajakoirat, myöntää avustajakoirastatuksen luonne-, terveys- ja taitotestit läpäisseille koirille sekä seuraa koiran osaamistasoa systemaattisesti koko sen työuran ajan. Invalidiliiton ja Axxell Brusabyn avustajakoiratoiminta on auditoitu kansainvälisesti vuonna Avustajakoira käyttää työssä ollessaan avustajakoiralogolla merkittyä liiviä tai valjaita, joista jokaisen avustajakoiran kohtaavan ihmisen on mahdollista tunnistaa avustajakoirana työskentelevä koira. Koiralla on oikeus liikkua käyttäjänsä kanssa kaikissa päivittäisiin toimintoihin liittyvissä toimintaympäristöissä. Lisätietoja: INVALIDILIITON KUNTOUTUS 19

20 Voimavarakeskeinen kuntoutus Voimavarakeskeinen näkökulma kuntoutuksessa on myönteinen tapa kohdata haasteita ja vamman tai sairauden mukanaan tuomia rajoituksia. Keskeistä on tavoitteiden asettelu ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Voimavarakeskeinen näkökulma korostaa kuntoutujan omia mahdollisuuksia ja ideoita. Lähestymistapa on myös ratkaisukeskeinen, pyritään hyödyntämään jokaisen omia vahvuuksia. Eli tiivistäen: Ongelmakeskeisessä lähestymistavassa puolillaan oleva kuppi on puoliksi tyhjä. Voimavarakeskeisessä lähestymistavassa puolillaan oleva kuppi on puoliksi täynnä. Laatinut Aarne Ylinen, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen johtaja, ylilääkäri

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Invalidiliitto Apuna elämässä Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10. Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta ilolla ja asiantuntemuksella. Invalidiliiton kuntoutuspalvelut

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta ilolla ja asiantuntemuksella. Invalidiliiton kuntoutuspalvelut Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta ilolla ja asiantuntemuksella Invalidiliiton kuntoutuspalvelut Hyvä ja monipuolinen kuntoutus lisää toimintakykyä ja auttaa selviytymään niin arkisista

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot