oppiscrum pähkinänkuoressa

Transkriptio

1 oppiscrum pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ Scrumin teoreettinen ja käytäntöjen kehys Oppimisteoreettinen tausta Yrittäjämäinen toimija Psykologinen omistajuus Työn ja oppimisen ilo Teorian osoittaminen tutkimuksien avulla Otto Burman 1

2 Oppimisen kehä kiertyy ja oppimisen omistajuus siirtyy SUBJEKTISTA RIVISTÄ - oppikehä pedagogisia keinoja oppimisen yrittämiseen, oppimisen omistajuuteen sekä oppimisen iloon yrittäjämäistä toimintaa tukevassa oppimisympäristössä. OBJEKTIKSI RYHMÄÄN Taustalla on kilpailukyky-creo projekti: Keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen Otto Burman 2

3 Otto Burman 3

4 SCRUM-mallin tuotekehitysidea TUOTE Mitä se tekee: Tarinoita ja käyttötapauksia! ARKKITEHTUURI Määrittäminen: Missä ja miten tuote toimii? TOTEUTUS Kuinka tuote tehdään: vaiheistus, työmääräarviot, muut kulut, budjetti ja kokonaiskustannukset TUOTEJULKAISU Koska tuote on valmis? Miten markkinoidaan / esitellään? Otto Burman 4

5 Tuotesuunnittelu: Tarinoista tehtäviä Arkkitehtuurisuunnittelu Toiminta- Ympäristö, Toteutussuunnittelu TYÖMÄÄRÄ ARVIOT, toteutuksen vaiheet (eli SPRINTIT) Tuotejulkaisu Mitä on tehty? Kuinka on toteutettu, Product Backlog (koko tuotteen työlista) Sprint Backlog Sprintin tehtävälista TAVOITE TOIMIVA TUOTE TAI PROTOTYYPPI SPRINTTI eli PYRÄHDYS 24h Sprintti 2-4 viikkoa Daily scrum eli päiväpalaveri Sprintin lopussa toimiva versio tuotteesta Julkaistava tuote Otto Burman 5

6 S C R U M ja SPRINTTI eli pyrähdys Otto Burman 6

7 Opettaja on oppimisen tuoteomistaja (product owner) Oppijoista muodostuu -tiimit -tiimien muodostaminen (3-7 henkeä) Tuoteomistaja nimeää (tai oppijat äänestävät) tiimeille ScrumMasterit. ScrumMasterit yhdessä tuoteomistajan kanssa valitsevat tiimiinsä jäsenet. Tavoitteena on erilaisista osaamisista koostuva ryhmä, joka hyödyntää tätä oppimistehtävien tekemisissä. Tuotejulkistuksen suunnitteleminen Tuoteomistaja määrää tuotejulkaisun ajankohdan (pvm) ja käytettävissä olevat aikaresurssit, kuvaa toimintaympäristön (arkkitehtuuri) mitä/miten/minne tuotokset palautetaan, esittelee koko (oppimis)tuotteen työlistan (Product Backlog), jakaa työlistan alustavasti Sprinteiksi eli pyrähdyksiksi. Kyseessä on oppimistuotteen kuvaaminen: oppimistehtävät ja tavoitteet, osaamisen osoittaminen sekä arvioinnin kriteerit. Oppimistehtäviä Oppimistekoja, oppimisen arviointia ja palautteen antoa Tuotoksen esitteleminen ja osaamisen arviointi Otto Burman 7

8 1. Sprintti Sprintin suunnittelu Sprintin tehtävälista (Sprint Backlog) Tehtävien (suhteelliset) työmäärät DoD & DoF ScrumBoard fläppi Tiimin sitoutuminen Tekeminen Oppimis-tehtävien teko ja oman osaamisen jakaminen ScrumBoard -päivittäminen Burn Down Chart -ylläpitäminen Daily Scrum (Standup) kokous (kunkin päivän alussa) Tiimin jäsenet kertovat Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä ongelmia on? Sprint Review Pohdintaa: Mitä on saatu valmiiksi? Koko tiimin tuotos sekä yksilöiden aikaansaannokset. Sprint Retrospective Pohdintaa: Kuinka työskentely sujui? Mitä voisi parantaa? 2. n. Sprintin suunnittelu Sprintin suunnittelu Tekeminen Daily Scrum Sprint Review Sprint Retro Tekeminen Daily Scrum Product Review Aikaisempien tuotosten yhteenveto ja niiden yhdistäminen sekä esitteleminen. Product Retro Tekemisen ja toiminnan arviointi Otto Burman 8

9 1. Sprintti Opettaja on oppimisen tuoteomistaja (product owner) Oppijoista muodostuu -tiimit -tiimien muodostaminen (3-7 henkeä) Tuoteomistaja nimeää (tai oppijat äänestävät) tiimeille ScrumMasterit. ScrumMasterit yhdessä tuoteomistajan kanssa valitsevat tiimiinsä jäsenet. Tavoitteena on erilaisista osaamisista koostuva ryhmä, joka hyödyntää tätä oppimistehtävien tekemisissä. Tuotejulkistuksen suunnitteleminen Tuoteomistaja määrää tuotejulkaisun ajankohdan (pvm) ja käytettävissä olevat aikaresurssit, kuvaa toimintaympäristön (arkkitehtuuri) mitä/miten/minne tuotokset palautetaan, esittelee koko (oppimis)tuotteen työlistan (Product Backlog), jakaa työlistan alustavasti Sprinteiksi eli pyrähdyksiksi. Kyseessä on oppimistuotteen kuvaaminen: oppimistehtävät ja tavoitteet, osaamisen osoittaminen sekä arvioinnin kriteerit. Sprintin suunnittelu Sprintin tehtävälista (Sprint Backlog) Tehtävien (suhteelliset) työmäärät DoD & DoF ScrumBoard fläppi Tiimin sitoutuminen Tekeminen Oppimis-tehtävien teko ja oman osaamisen jakaminen ScrumBoard -päivittäminen Burn Down Chart -ylläpitäminen Daily Scrum (Standup) kokous (kunkin päivän alussa) Tiimin jäsenet kertovat Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä ongelmia on? Sprint Review Pohdintaa: Mitä on saatu valmiiksi? Koko tiimin tuotos sekä yksilöiden aikaansaannokset. Sprint Retrospective Pohdintaa: Kuinka työskentely sujui? Mitä voisi parantaa? 2. n. Sprintin suunnittelu Sprintin suunnittelu Tekeminen Daily Scrum Sprint Review Sprint Retro Tekeminen Daily Scrum Product Review Aikaisempien tuotosten yhteenveto ja niiden Product Retro Tekemisen ja toiminnan Otto Burman arviointi. 9 yhdistäminen sekä esitteleminen.

10 Työmäärä Product Backlog (koko oppimistuotoksen työlista) Sprint Backlog (Sprintin tehtävälista) Aika TODO IN PROCESS DONE Burn Down Chart 1. Sprintti 2. Sprintti n. Sprintti Otto Burman 10

11 BOARD - FLÄPPI Otto Burman 11

12 Scrum ja datanomikoulutuksessa syksyllä 2014 board - fläppi Otto Burman 12

13 Burn Down Chart 1. Esimerkki: Opintojen aikana on saatava valmiiksi 10 sprinttiä, jotka kukin kestää 8 tuntia. Opinnot ovat kokonaiskestoltaan 80 tuntia. 2. Esimerkki: Sprintin tehtävien osittainen toteutus ja edistymiskuvio. Diagrammin vieressä on taulukko jossa edistyminen näkyy. Kuusi tehtävää kymmenestä on tehty ja niiden toteutuksien vaativuustasot poikkeavat suunnitellusta. Oppijatiimin on siis korjattava toimintaansa jotta oppimis- ja osaamistavoitteet saavutetaan Otto Burman 13

14 Syksy 2014 Syksyllä aloittaneiden ammattiuraan orientointi kurssi ja 10 sprinttiä Otto Burman 14

15 Vuorovaikutustilanteet Päivän (Daily) Scrum kokous (Stand Up): on lyhyt palaveri jossa käydään läpi mitä on tehty ja mitä ollaan tekemässä. Ei laadita pöytäkirjoja tms. vaan merkinnät tehdään suoraan Scrum Board fläpille. Sprint Review kokous: Mitä on tehty? Tarkastellaan valmista tuotosta. Tarkoituksena on kehittää tiimiläisten toimintaa seuraavaa sprinttiä varten. Kokouksesta ei laadita varsinaista pöytäkirjaa vaan esille nostetut seikat käsitellään heti oppijatiimissä. Sprint Retrospective kokous: Kuinka on toimittu? Mikä meni hyvin/ huonosti? Parannushdotukset. Kyseessä on ryhmän ja yksilöiden itsearviointitilaisuus, jossa kukin arvioi omaa toimintaansa. Kokouksesta ei laadita varsinaista pöytäkirjaa vaan esille nostetut seikat käsitellään heti oppijatiimissä. Henkilökohtainen palaute (Personal Reflection) Oppijatiimin jäsenet peilaavat omaa toimintaansa ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista. Otto Burman 15

16 Keskeisiä pedagogisia lähtökohtia 1. erilaisten lähtötilanteiden tunnistaminen 2. tavoitteiden asettaminen ja näihin sitoutuminen 3. aktiivinen toimiminen, toiminnan tuloksien palautteiden sekä kehittymisen seuraaminen 4. tiedon sitominen yksilön ja yhteisön kannalta merkityksellisiin yhteyksiin 5. merkitysten rakentaminen. joiden taustalla vaikuttavina tekijöinä ovat oppijan metakognitiiviset tiedot ja taidot oman aktiivisuuden suuntaajana. 6. (osaamis)kokonaisuuksien jäsentäminen 7. aikaisemman tiedon ja osaamisen huomioon ottaminen 8. uuden tiedon hankkiminen - tuttujen ilmiöiden tulkitseminen ja jäsentäminen uusin tavoin 9. osaamisen kehittymisen tukeminen, seuraaminen ja tunnistaminen - oppijaksi ohjaaminen 10. metakognitiivisen tietoisuuden kehittäminen: oman tekemisen ja toiminnan, selittämisen ja perustelemisen sekä oman kehittymisensä ja kehittämisensä lähtökohtien ja tavoitteiden ymmärtäminen 11. yhteisen näkemyksen muodostaminen tavoiteltavasta osaamistasosta - opittavan tiedon arvioinnin kohteista ja kriteereistä sopiminen 12. oman ajattelun ja oman oppimisprosessinsa tunnistaminen 13. oman osaamisensa tason arvioiminen 14. muiden oppimisen seuraaminen ja tukeminen 15. toimiminen itsenäisesti ja ryhmässä 16. jatkuvan palautteen antaminen ja vastaanottaminen 17. muiden vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kehittääkseen omaa ja muiden osaamista 18. monipuolisten ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen 19. omien näkökulmien syiden tunnistaminen ja muiden erilaisten lähestymistapojen ymmärtäminen samaan asiaan, ongelmaan tai ratkaisuun 20. uusien näkökulmien testaaminen ja vanhojen mallien kyseenalaistaminen uusissa ja muuttuvissa tilanteissa 21. ilmiöiden yleisten reuna- ja ratkaisuvaihtoehtojen määrittäminen 22. erilaisten ongelmaratkaisumallien vertaileminen ja valitseminen 23. oman ajattelun ja toiminnan tiedostaminen sekä niihin liittyvien prosessien ymmärtäminen Otto Burman 16

17 yrittäjämäinen oppija Sisäinen yrittäjä (vrt. Niemelä (2013, 48); Salo 2013, 116) on myös yrittäjämäinen oppija 1. halu osallistua oman toiminnan suunnitteluun 2. myönteinen näkökulma muutoksiin (kokee uudet asiat mahdollisuuksina) 3. halu nähdä ja kehittää uusia asioita visionäärisyys 4. aloitteellinen ja luova 5. panostaa mielenkiintoisena ja haastavana kokemaansa työhön 6. arvostaa asiantuntijuuttansa (tunnistaa osaamisensa) 7. itsenäinen 8. kokee työnsä palkitsevana (itselleen merkityksellisenä) 9. hakee ja saa palautetta 10. luottavainen ja epävarmuutta sietävä Otto Burman 17

18 Oppimisen omistajuus Psykologinen omistajuus (vrt. Niemelä 2013, 54; Salo 2013,116) muistuttaa oppimisen omistajuutta 1. kokee omistajuuden tunnetta itselleen merkityksellistä 2. tekeminen/toiminta osa identiteettiä 3. toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti 4. usko omaan asiantuntijuuteen 5. vastuuntunto/-otto työstä/toiminnasta 6. määrittelee itsensä suhteessa muihin 7. oma paikka (yhteisössä) määrittyy omistajuuden tunteen avulla 8. oman työn suunnittelu ja hallinta vahvistaa omistajuuden tunnetta 9. kehittää asiantuntijuuttaan perehtymällä kohteeseen 10. panostaa omia resursseja omistajuuden kohteeseen Otto Burman 18

19 Oppimisen omistajuus Työn ilo (vrt Niemelä (2013, 62 )) muistuttaa suuresti oppimisen iloa 1. tekemisen suuri merkitys omassa elämässä 2. onnistumisen tarinoita 3. palautteen saaminen 4. tekojen kannustaminen 5. hyvä johtaminen (ja ohjaaminen) 6. itsensä toteuttamisen tunne 7. tunne oppimisesta (ja kehittymisestä) 8. sopivan vaativat ja haastavat työtehtävät 9. itsenäistä oman tekemisen suunnittelua ja toteuttamista 10. luovuuden mahdollistavat tehtävät 11. innovatiivisuutta tukevaa toimintaympäristö 12. oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja sen arvostaminen 13. hyvä sosiaalinen ilmapiiri 14. sujuva konfliktien ratkaiseminen Otto Burman 19

20 Teoriaa Yrittäjämäisen oppimisen pedagogiset lähtökohdat voidaan kuvata tiivistetysti oppijan haluna ja kykynä tehdä, perustella ja kehittää omaa ja yhteisön toimintaa. Yrittäjämäinen oppija voidaan määrittää sisäisen yrittäjyyden tunnusmerkkien avulla. Oppimisen omistajuus voidaan määrittää psykologisen omistajuuden tunnusmerkkien avulla. Oppimisen ilo voidaan määrittää työn ilon tunnusmerkistön avulla Otto Burman 20

21 Teorian toteuttaminen Teoriasta käytäntöön Koulutetaan toimijat opettajat toteuttamisen vaiheisiin: Yrittäjämäisen oppimisen pedagogiset lähtökohdat Toteutetaan aloittavien opiskelijoiden opintojaksoja -menettelytavoilla: Yrittäjämäinen oppija Oppimisen omistajuus Oppimisen ilo Otto Burman 21

22 Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset Onko havaittavissa sisäisen yrittäjyyden tunnusmerkkejä? kokeeko oppija kasvanutta sisäisen yrittäjyyden tunnetta omassa toiminnassaan? Onko havaittavissa psykologisen omistajuuden tunnusmerkkejä? kokeeko oppija kasvanutta psykologisen omistajuuden tunnetta omassa toiminnassaan? Onko havaittavissa työn ilon tunnusmerkkejä? kokeeko oppija kasvanutta oppimisen ilon tunnetta omassa toiminnassaan? Onko olemassa (lineaarista) mallia, joka määrittää oppimisen ilon selittäviä tekijöitä perustuen sisäiseen yrittäjyyteen ja psykologiseen omistajuuteen. Kokevatko opettajat yrittäjämäisten pedagogisten lähtökohtien toteutuvan in prosesseissa ja toiminnoissa oppimista kehittäen ja osaamista kasvattaen Otto Burman 22

23 Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset nolla-hypoteesit: Oppijoiden tunnistamat tunteet a) sisäisen yrittäjyyden b) psykologisen omistajuuden b) oppija oppimisen ilon tunnusmerkit eivät korreloi keskenään. Opiskelija kyselyn ennen- ja jälkeen analyysit selittävien tekijöiden vaikutuksista (keskiarvot) eivät eroa toisistaan merkitsevästi. Oppimisen iloa ei voida selittää sisäisen yrittäjyyden ja psykologisen omistajuuden tunteella. Opettajan / ohjaajan tunnistamat yrittäjämäisen oppimisympäristön tunnusmerkkien keskiarvo ei ole suurempi kuin (likert asteikon 3=joskus) kolme Otto Burman 23

24 Hankitaan tietoja teorian ilmentymisestä TIEDON KERUU = TOTEUTETAAN KYSELYT Yrittäjämäisen oppimisen pedagogisten lähtökohtien tunnistaminen Yrittäjämäinen oppija Oppimisen omistajuus Oppimisen ilo Kysymykset ovat seitsenportaisia, strukturoituja Likert-tyyppisiä väittämiä siitä miltä toimijasta mahdollisesti tuntuu. Kysymykset on samansuuntaistettu siten, että vaihtoehdossa 0 koetaan että ilmiö ei toteudu koskaan ja ollaan täysin eri mieltä ja vaihtoehdossa 6 vastaaja on täysin samaa mieltä tai ilmiö toteutuu hänen näkemyksenään aina. Vaihtoehto 3 on väittämän keskipiste, jossa todetaan ilmiön tai tuntemuksen toteutuvan joskus. Kysymykset on laadittu googlen sovelluksen avulla ja siihen voi vastata seuraavasta linkistä: Opettajien kysymykset löytyvät linkistä: Otto Burman 24

25 Alustavia tuloksia Testataaan teoreettinen kehikko yrittäjämäisestä oppijasta, oppimisen (psykologisesta) omistajuudesta ja oppimisen ilosta: 18 opettajaa koulutettiin toteuttamaan - menettelytapoja. Oppilaitoksen omille opiskelijoille kysely (n=132). Likert-skaala: Summamuuttujat korreloivat tilastollisesti merkittävästi Otto Burman 25

26 Tilastolliset analyysit Tilastolliset analyysitulokset: Oppijoiden tunnistamat tunteet a) sisäisen yrittäjyyden b) psykologisen omistajuuden b) oppija oppimisen ilon tunnusmerkit eivät korreloi keskenään. HYLÄTÄÄN korreloivat merkittävästi Opiskelija kyselyn ennen- ja jälkeen analyysit selittävien tekijöiden vaikutuksista (keskiarvot) eivät eroa toisistaan merkitsevästi. KESKEN Oppimisen iloa ei voida selittää sisäisen yrittäjyyden ja psykologisen omistajuuden tunteella. KESKEN - HYLÄTÄÄN lineaarisen mallin kertoimet ovat positiivisia ja merkittävästi nollasta poikkeavia Opettajan / ohjaajan tunnistamat yrittäjämäisen oppimisympäristön tunnusmerkkien keskiarvo ei ole suurempi kuin (likert asteikon 3=joskus) kolme. KESKEN - HYLÄTÄÄN keskiarvo on Otto Burman 26

27 Kehittäminen jatkuu Otto Burman Otto Burman 27