v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää
|
|
- Satu Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matka avaruuteen v Jakson tavoitteet Oppilas oppii noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. Keskeiset sisällöt Maan vetovoima ja voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas. v Jakson toteutus Matka avaruuteen (arvio 5 oppituntia) 11. Säteilevä Aurinko (1 ot) 12. Kerran vuodessa Auringon ympäri (1 ot) 13. Kuun liikkeet (1 ot) 14. Aurinkokunnan rakenne (1 ot) 15. Katse kauemmas avaruuteen (1 ot) Ryhmätyö- tai projektiaiheita Auringon tarkkaileminen päivittäin jonkin jakson aikana koejärjestelyn avulla l (luku 11) Vuodenaikojen vaihtumisen ja vuorokauden pituuden muuttumisen seuraaminen kouluvuoden aikana (luku 12) Kuun vaiheiden seuraaminen ja raportoiminen kuukauden aikana (luku 13) Ryhmätyöt planeetoista eri aineiden opetukseen integroiden (luku 14) Tähtitaivaan tarkkailu tietyn jakson aikana tai talven ja myöhäisen kevään tähtitaivaan vertailu (luku 15) Avaruustutkimuksen historian ja nykyisen kehityksen selvittäminen (luku 15) Kiva tietää Astrologia Astrologia on usko siihen, että tähdet ja planeetat vaikuttavat ihmisten elämään. Eläinrata on 12 tähdistön vyö, joka ylittää taivaan. Sen alueella liikkuvat Aurinko, Kuu ja kirkkaat planeetat. Stonehenge (kuva yllä keskellä) Stonehenge on kivipaasien kehä, joka sijaitsee lounaisessa Englannissa. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuoden 1800 eaa. vaiheilla. Paadet on sijoitettu niin, että keskikesän auringonnousun säteet voitiin ottaa vastaan palvontamenoissa. Paasikehää on mahdollisesti käytetty myös ennustamaan Auringon ja Kuun liikkeitä ja pimennyksiä. Tietojen testaus ja itsearviointi sivulla 243 Jakson koe sivulla
2 F Y S I I K K A Matka avaruuteen Tähtitaivas on aina kiinnostanut ihmiskuntaa. Taivaankappaleisiin ja tähtitaivaan tapahtumiin liittyy monia uskomuksia, joista monet avaruustutkimus on osoittanut vääriksi. Katso viereistä kuvaa ja pohdi, millaisia uskomuksia avaruuteen liittyy. Miten avaruutta voidaan tutkia? Tässä jaksossa tutustutaan siihen, mitä tieteen keinoin on saatu selville ihmeellisestä avaruudesta. v Tarvikkeet jaksoa varten Luku 11 kiikari kirjoja peili Luku 12 karttapallo pöytälamppu ilman varjostinta kynä kartonkia sakset harppi tyhjä purkki (lasi-, jogurtti- tms. purkki) Luku 13 pöytälamppu keppi massapallo tai iso puuhelmi (lankaa) Luku 14 välineet julisteen tekoa varten Luku 15 2 linssiä tai suurennuslasia pitkä viivoitin tai keppi sinitarraa v Johdattelu aiheeseen Kysymyksiä kuvasta 1. Miten valtioiden liput liittyvät avaruuteen? (Yhdysvaltojen ja Uuden-Seelannin lipuissa on tähtiä ja Japanin lipun punainen pallo kuvaa nousevaa Aurinkoa.) Missä muissa lipuissa on avaruuteen viittaavia kuvioita? (esim. Bosnia-Hertsegovinan, EU:n ja Turkin lipuissa) 2. Mikä on tavallisin tapa tehdä ennustuksia avaruuden tapahtumien perusteella? (horoskoopit) 3. Mitkä kuvat liittyvät uskomuksiin? (ihmissusi, horoskooppi, Kuuukko, ET, Stonehenge) 4. Mitä avaruuden tutkimukseen liittyvää kuvassa on? (avaruuslentäjä, kaukoputki, raketti ja Stonehenge, jossa uskonnolliset menot perustuivat Auringon todellisiin liikkeisiin) 5. Kuka avaruuslentäjä on kuvassa? (Neuvostoliiton Juri Gagarin oli ensimmäinen avaruuslennon tehnyt ihminen. Lento oli Vostok I ja se tehtiin Maan ympäri Matka kesti 1 h 48 min.) 6. Miten rantaelämä liittyy avaruuteen? (Auringosta tuleva säteily lämmittää ja saa ihon ruskettumaan, mutta on osin myös terveydelle haitallista.) 7. Mistä johtuu se, että saduissa Kuun on ajateltu olevan juustoa tai Kuu on kuvattu vanhan miehen kasvoina? (Kuun pinta on epätasainen, kraatterien peittämä, ja se saa Kuun näyttämään juustolta. Kuussa voi nähdä muitakin kuvioita, vaikkapa kasvot.) WWW-linkit (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa) avaruus.html (Ilmatieteen laitos, avaruuden tutkimus) " planetaario " tutustu tähtiakatemiaan (avaruuteen liittyvää tietoa ja tehtäviä oppilaille) Hae tietoa uskomuksista hakusanoilla ihmissusi ja astrologia. 53
3 11 Säteilevä Aurinko v Tavoitteet Oppilas oppii, että Auringon säteilemä valo ja lämpö ovat maapallon elämälle välttämättömiä oppii, että Aurinko on yksi miljardeista tähdistä tutustuu Auringon rakenteeseen oppii keinoja suojautua Auringon haitallisilta vaikutuksilta. 11 Säteilevä aurinko v Opetuspolku 1. Opettaja lukee ääneen Kiva tietää -tekstin. 2. Keskustellaan pareittain Aurinkoon liittyvistä tiedoista ja kokemuksista. 3. Kootaan keskustelujen tulokset taululle auringon muotoiseksi miellekartaksi (taulumalli). 4. Ryhmitellään asioita merkitsemällä niitä erivärisin sätein ja alleviivauksin. Piirretään kuva myös vihkoihin. 5. Luetaan kappaleen teksti ja verrataan sitä laadittuun miellekarttaan, johon lisätään tietoja tekstistä. 6. Tehdään tutkimus, jos on aurinkoinen päivä. Pilvisenä päivänä tehdään tehtävä 9 yhdessä keskustellen. 7. Kotitehtäviksi tehtävät 1 5. v Elämälle välttämätöntä valoa ja lämpöä Päiväsaikaan taivaalla ei näy yleensä muita taivaankappaleita kuin Aurinko. Aurinko on maapallon elämälle välttämätön, koska se säteilee valoa ja lämpöä. Vaikka Aurinko on noin 150 miljoonan kilometrin päässä Maasta, valolta kestää vain noin kahdeksan minuuttia kulkea tämä matka. Päivällä Auringon säteily näkyy kirkkaana, valkoisena valona. Illalla valo alkaa hämärtyä ja muuttuu Auringon laskiessa keltaisesta punaiseen. Ilman valoa vihreät kasvit eivät voisi yhteyttää eikä muukaan elämä maapallolla olisi mahdollista. Ilman Auringon säteilemää lämpöä Maa peittyisi jäähän. Auringon valo ja lämpö vaikuttavat siis moniin ilmiöihin maapallolla. Maata ympäröivä ilmakehä päästää sopivan määrän elintärkeää lämpösäteilyä ja valoa maapallon pinnalle. Aurinko säteilee myös ultraviolettisäteilyä. Ilmakehä suojaa maapallon elämää heijastamalla suurimman osan tästä vahingollisesta säteilystä takaisin avaruuteen. 54 Fys iikan ik ja kem ian polku 5 Muita esimerkkejä miellekarttaan merkittävistä asioista: Ominaisuuksiin liittyviä: keskikokoinen tähti, elämälle välttämätön, kuuma, kaasupallo, vety, helium, sata kertaa suurempi halkaisija kuin Maalla, koostuu erilaisista kaasukehistä, haitallinen silmille Auringolta suojautuminen: suojavoide, riittävä vaatetus, päivänvarjo, ei saa katsoa suoraan Kokemuksia: kesäloma, sulattaa lumen, kukat kääntyvät sitä kohti, näyttää illalla punaiselta 54
4 auringonpilkut v YDIN 16 milj. o C kaasupurkaus VÄRIKEHÄ Aurinko on keskikokoinen tähti. Se koostuu erilaisista kaasukehistä, joilla on eri lämpötilat. Auringonpilkut ovat muuta pintaa kylmempiä kohtia. Aurinko on tähti PINTA 5500 o C KORONA Aurinko on yksi miljardeista tähdistä. Se on käsittämättömän kuuma, räjähtelevä kaasupallo, joka koostuu suurimmaksi osaksi vedystä ja heliumista. Vaikka Aurinko on vain keskikokoinen tähti, sen halkaisija on noin sata kertaa suurempi kuin maapallon halkaisija. Tähdet eroavat toisistaan iältään, kooltaan, kirkkaudeltaan, lämpötilaltaan ja väriltään. Tähdet eivät ole ikuisia, vaan ne sammuvat aikanaan. Ei kuitenkaan ole syytä huoleen, koska on arvioitu, että Aurinko säteilee lämpöä ja valoa vielä noin viisi miljardia vuotta! Kiva tietää Tähtien vaiheet U Kun tiheä kaasu- ja pölypilvi alkaa tiivistyä avaruudessa pallomaiseksi pilveksi, kehittyy vähitellen nuori tähti. Ylimääräisestä pölystä ja kaasusta voi tiivistyä tähden ympärille planeettoja. Vakaa tähti, kuten Aurinko, säteilee valoa ja lämpöä miljardien vuosien ajan. Noin kymmenen miljardin vuoden kuluttua tähden ydin luhistuu ja sen kaasukehä laajenee ja jäähtyy. Syntyy punainen jättiläinen, joka säteilee punaista valoa. Punaiset jättiläiset ovat yli sata kertaa suurempia kuin Aurinko, eivätkä ne ole yhtä kuumia. Kaasukehä hajoaa hitaasti avaruuteen, jolloin valkoisena ja kuumana hehkuva ydin paljastuu. Nämä Aurinkoa jopa sata kertaa pienemmät tähdet, valkoiset kääpiöt, hehkuvat sinivalkoisina ja ovat kaikkein kuumimpia tähtiä. Lopulta tähti sammuu pimeäksi ja kylmäksi. Oma Aurinkomme on vasta elinkaarensa puolivälissä (kuvassa vaihe 4). Matka avaruuteen 55 Auringon palvontaa Auringon on uskottu olevan jumala, ja sitä on palvottu monin tavoin. Pohjoismaissa Auringon palvonnalla on ainakin pronssikaudella eaa. ollut tärkeä merkitys. Aurinkoa autettiin erilaisten rituaalien ja uskonnollisten juhlien avulla sen taistelussa yötä ja kylmyyttä vastaan. Kuumilla alueilla Aurinkoa puolestaan lepyteltiin. Sitä pidettiin vihamielisenä olentona, joka halusi tuhota kaiken elämän. Nykyisin auringonpalvonnalla tarkoitetaan auringon ottamista ja rusketuksen hankkimista. v Oppilaat kysyvät Miksi tähdet säteilevät? Tähdet loistavat, koska niiden sisällä tapahtuu jatkuvasti ydinreaktioita, jotka tuottavat energiaa. Tähdet koostuvat suurimmaksi osaksi vedystä. Niiden sisällä oleva valtava paine nostaa lämpötilan miljooniin asteisiin. Näissä olosuhteissa vety-ytimet yhtyvät muodostaen heliumia. Reaktio jatkuu niin kauan, kuin vetyä riittää (esim. 20 mrd. vuotta). Miten Auringon valo saa aikaan värejä? Valkoinen valo on kaikkien valon värien (punaisen, oranssin, keltaisen, vihreän, sinisen ja violetin) sekoitus, joka näyttää värittömältä. Kun Auringon valon säde osuu sopivasti esimerkiksi prismaan tai parvekelasien reunaan, valo jakautuu eri väreihin, spektriksi. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet taittuvat kulkiessaan kirkkaan aineen läpi, ja eriväriset valon osat taittuvat hieman eri suuntiin, jolloin ne tulevat näkyviin. Sateenkaari syntyy, kun Auringon valo taittuu ja heijastuu vesipisaroista. Miksi taivas on punainen Auringon noustessa ja laskiessa? Taivaan erilaiset värit johtuvat siitä, että valon osavärit siroavat ilman rakenneosasista ja siinä olevista pölyhiukkasista eri tavoin, kun valon tulosuunta muuttuu. Kun Aurinko nousee tai laskee, valo kulkee pitkän matkan ilmakehän läpi, ja keltaisen ja punaisen sävyt tulevat näkyviin. Taivaan sinisyys päivällä johtuu samasta ilmiöstä silloin valo tulee sellaisesta suunnasta, että sininen osa valosta tulee parhaiten näkyviin. v Integraatio Biologia ja maantieto Biologian ja maantiedon polku 5: ihon suojaaminen (luku 28) Matematiikka Suurten lukujen ja lukujärjestelmän käyttäminen Historia Auringon palvonta muinoin WWW-linkit (Ilmatieteen laitoksen sivut Auringosta ja Kuusta) Hae lisää tietoa hakusanalla auringolta suojautuminen. 55
5 11 Säteilevä Aurinko v Tutkimukset Katsotaan Aurinkoa turvallisesti Tavoitteet vahvistaa tietoa, että Aurinkoa ei saa katsoa paljain silmin kiinnostua Auringosta ja sen tutkimisesta kokemus siitä, että on mahdollista tutkia kaukaistakin kohdetta harjoitella yhdessä tekemistä. Toteutus ja tulokset Työ on mahdollista suorittaa vain aurinkoi- sena päivänä luokassa, johon Aurinko pais- taa.tu Tutkimuksen yhteydessä painotetaan, että Aurinkoa ei koskaan saa katsoa suoraan pal- jain silmin, eikä edes aurinkolaseilla. Mitä parempi kiikari on, sitä parempi ku- va saadaan; jopa auringonpilkut voivat erot- tua. Myös Auringon ohi kulkevat pilvet ja lin- nut heijastuvat seinälle. Tutkimusraporttina voi piirtää vihkoon havaitun Auringon ku- van ja koejärjestelyn, jotta sen voi toteuttaa kotonakin. Tutkimuksia KATSOTAAN TURVALLISESTI AURINKOA Tee näin Siirrä pöytä ikkunan viereen. Tue kiikari kirjojen avulla pöydälle niin, että auringonsäteet kulkevat kiikarin linssien läpi. Aseta suuremmat linssit kohti aurinkoa, jolloin säteet tulevat huoneeseen pienemmistä linsseistä eli okulaareista. Aseta peili toisen okulaarin taakse. Heijasta peilin avulla okulaarin kautta välittyvä Auringon kuva seinälle. Pimennä huone mahdollisimman hyvin ja tarkenna kuva kiikarin säätimistä. Tarvikkeet pöytä ikkunan vieressä kiikari kirjoja kiikarin tueksi peili Aurinkoa ei saa katsoa paljain silmin, kiikarilla eikä edes aurinkolasien läpi, sillä Auringon voimakas säteily vahingoittaa silmiä. Auringonpimennystäkin saa katsoa vain erikoisvalmisteisilla laseilla. 56 Fysiikan ja kemian polku 5 v Syventävää tietoa Aurinko on elämän edellytys Auringon energia pitää elämän lisäksi yllä muun muassa veden kiertoa sekä valtamerien ja ilmakehän kiertoliikkeitä, tuulia ja merivirtoja. Myös melkein kaikki maapallon energiavarat perustuvat Auringon energiaan. Sähköisiä ja magneettisia ilmiöitä Auringon voimakkaat sähköiset ja magneettiset ilmiöt näkyvät esimerkiksi auringonpilkkujen ja Auringon pinnan purkausten yhteydessä. Aurinkotuuleksi kutsutaan sitä, kun kuumasta (n ºC) koronasta virtaa avaruuteen jatkuvasti sähköisesti varautuneita hiukkasia, jotka synnyttävät liikkuessaan magneettikenttiä. Revontulet syntyvät, kun hiukkasia saapuu tavallista enemmän myös Maan magneettikenttään. Osa hiukkasista vuotaa ilmakehään, törmää typpi- ja happiatomeihin, jotka virittyvät. Viritystilan purkautuessa osa energiasta vapautuu valona. Millä Aurinkoa voi katsoa turvallisesti? Auringonpimennystä voi katsoa hitsauslasien läpi. Tavallisten aurinkolasien, noetun lasin tai filmin läpi aurinkoa ei saa katsoa. Kiva tietää Numerotietoa Auringosta massa 1, kg, Maan massa pinta-ala 6, km 2 tilavuus 1, m 3 säde km ytimen lämpötila noin 16 miljoonaa ºC pinnan lämpötila noin ºC pyörähdysaika 27 vrk 6 h 36 min (päiväntasaajalla) etäisyys Maasta km ikä noin 5 miljardia vuotta 56
6 1. 6. KALVO Vihjeet: 1. Kasvit tarvitsevat tällaista säteilyä yhteyttämiseen. 2. Auringon pinnalla räiskähtelevä ilmiö. 3. Auringon pinnan alla oleva kaasukehä. 4. Auringon sisin kehä, jonka lämpötila on noin 16 miljoonaa ºC. 5. Auringon valon väri päivällä. 6. Aurinko on kooltaan tällainen tähti. 7. Auringon uloin kehä. 8. Auringon pinnalla näkyvä tummempi alue. 9. Auringon kehä, jonka lämpötila on noin ºC 10. Aurinko lähettää ympäristöönsä tätä. 11. Auringon säteilyä, joka estää Maata peittymästä jäähän. 12. Suojaa Maata Auringon haitalliselta säteilyltä. 13. Aurinko koostuu osittain tästä alkuaineesta. 14. Aurinko koostuu tästäkin alkuaineesta. MONISTE 11.2 v Tehtävien vastaukset a) b) Auringon rakenne s. 162 Tehtäviä 1. Miksi Aurinko on välttämätön elämälle? 2. Millaista säteilyä Aurinko säteilee? 3. Miten ilmakehä vaikuttaa Auringon säteilyyn? 4. Mikä Aurinko on? Mistä se koostuu? 5. Piirrä vihkoosi kaaviokuva Auringon rakenteesta ja nimeä osat. 6. Miten silmiä voi suojella Auringon säteilyltä? 7. Millä tavoin Aurinko voi vahingoittaa kehoa? Miten siltä voi suojautua? 8. Ota selvää, miten Auringon aiheuttamia palovammoja hoidetaan. 9. Miten Aurinko liittyy alla oleviin kuviin? Tehtäviä Mikä Aurinko on? Ú s. 163 Muistiinpanoja c) d) e) f) Matka av varuu ruutee n Aurinko on maapallon elämälle välttämätön, koska se säteilee valoa ja lämpöä. (Ilman Auringon lämpöä Maa peittyisi jäähän. Ilman Auringon valoa kasvit eivät voisi yhteyttää.) 2. Aurinko säteilee valoa ja lämpöä sekä ultraviolettisäteilyä. 3. Ilmakehä päästää sopivan määrän lämpösäteilyä ja valoa maapallon pinnalle, mutta heijastaa suurimman osan vahingollisesta säteilystä takaisin avaruuteen. (Ilmakehän kasvihuonekaasut ylläpitävät sopivan lämpötilan maapallolla heijastamalla maasta haihtuvasta lämmöstä osan takaisin maahan. Opiskellaan luvussa 26.) 4. Aurinko on keskikokoinen tähti, joka koostuu erilaisista kaasukehistä (suurimmaksi osaksi vedystä ja heliumista). 5. Piirretään kuva, johon nimetään: ydin, värikehä, pinta, korona, kaasupurkaus, auringonpilkut. 6. Silmiä voi suojella Auringon säteilyltä niin, ettei katso suoraan Aurinkoon ja käyttää aurinkolaseja ja silmiä varjostavaa päähinettä. 7. Auringon säteily voi aiheuttaa ihon palamisen ja jopa ihosyövän kehittymisen. Säteilyltä voi suojautua pysyttelemällä varjossa, peittävällä vaatetuksella ja auringonsuojatuotteilla. Pitkä oleskelu auringossa voi johtaa auringonpistokseen, jolta voi suojautua käyttämällä päähinettä. Kuumassa saattaa syntyä myös nestevajaus, jolta voi välttyä nauttimalla tarpeeksi vettä. 8. Auringon aiheuttamia palovammoja hoidetaan viilentämällä palanut iho ja kosteuttamalla sitä voiteella. Jos iho palaa erittäin pahasti, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon. 9. a) Keväällä Auringon säteily lisääntyy niin, että sää lämpenee ja lumi sulaa. b) Liskot ovat vaihtolämpöisiä, joten ne voivat liikkua vain lämmettyään riittävästi. c) Silmiä voi suojella Auringon säteilyltä aurinkolaseilla. d) Auringon säteilyltä voi suojautua aurinkovarjon avulla. e) Kasvit tarvitsevat Auringon säteilyä yhteyttämiseen. f) Auringon säteilyä voidaan muuttaa sähköksi aurinkopaneelin avulla. 57
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotAURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.
AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään
LisätiedotFysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6
Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotJAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT
JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotKehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä
Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla
Lisätiedotoppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO
,/ VALO-OPPI oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO kurssi FY1 tehnyt Markus Hagmal1 Jätetty syyskuun 28. päivä 1999 Tarkastaja Jari Pyy LYHENNELMÄ Tutkielma käsittelee optiikkaa eli valo-oppia Lukiessasi tätä
LisätiedotRATKAISUT: 16. Peilit ja linssit
Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotKeski-Suomen fysiikkakilpailu
Keski-Suomen fysiikkakilpailu 28.1.2016 Kilpailussa on kolme kirjallista tehtävää ja yksi kokeellinen tehtävä. Kokeellisen tehtävän ohjeistus on laatikossa mittausvälineiden kanssa. Jokainen tehtävä tulee
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotRAKENNA AURINKOKATTILA
RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen
Lisätiedot9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
LisätiedotValo, valonsäde, väri
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotKesäyön kuunpimennys
Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
Lisätiedot2. Koska f(5) > 8 ja yhdeksän pisteen varaan voidaan virittää kupera viisikulmio, niin f(5) = 9.
Dimension 1/2018 pulmasivu Ratkaisuja 1. Viiden pisteen joukosta voidaan aina valita neljä, jotka ovat kuperan monikulmion kärkipisteitä, mutta neljästä pisteestä ei muodostu aina kuperaa monikulmiota.
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotLataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen. Lataa
Lataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen Lataa Kirjailija: Matts Andersen ISBN: 9789527028773 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.68 Mb Aurinkokunnassamme liikkuu valtava määrä asteroideja
LisätiedotFYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9
FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan
Lisätiedotakku alkuaine antiikki arkkitehtuuri arvo aurinkokunta basso biologia diagrammi ekosysteemi elektroniikka elinympäristö eliö eläin elämä elämänkatsomus energia eräretki esihistoria evoluutio fotosynteesi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotScratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotKpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotTavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.
RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotTilkkuilijan värit. Saana Karlsson
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotTapahtumia Maassa ja taivaalla
Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotPlanetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti
Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Sisältö Miksi juuri planetaariset sumut Planetaarisen sumun syntymä Planetaariset kuvauskohteena Kalusto Suotimet Valotusajat Kartat HASH planetary
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
Lisätiedot