Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 Kassiopeja 1/2006 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Tähtiharrastusta Lakeudella: Jäsenillat havaintokaudella Syksyn tähtitaivas Tähtinäytökset Puheenjohtaja haastattelussa Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu Irtonumeron hinta 2

2 Maatamo maaliskuun 13. päivänä 2005 klo 19:35. Kamera: Canon 10D mm zoom -objektiivi. Valotusaika 1 s. Kuva: Marko Myllyniemi Orionin suuri kaasusumu M42 kuvattuna 10 Meade Schmidt-Cassegrain -teleskoopilla + polttovälinlyhentäjällä (f/6,3). Kamera: Nikon D70, valotus 7 x 5 min ja ISO800. Kuva: Jari Kankaanpää

3 Tässä lehdessä: 4 Pääkirjoitus 5 Tähtiharrastusuutisia lakeudelta 6 Syyskauden tähtitaivas 8 Plutosta kääpiöplaneetta Kassiopeja 1/2006 Kahdeksas vuosikerta Julkaisija Lakeuden Ursa ry 10 Toimintakalenteri 11 Tähtinäytökset 11 Hallituksen jäsenten yhteystiedot 12 Puheenjohtaja haastattelussa 16 Muuttuvat tähdet 21 Kaksikymmentä vuotta tähtiharrastustoimintaa Toimitus Päätoimittaja: Marko Myllyniemi Avustajat: Lakeuden Ursa ry:n jäsenet Graafinensuunnittelu ja taitto: Marko Myllyniemi Painopaikka: Domus-Offset Oy, Tampere Painos: 200 kpl Kassiopeja on Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti. Lehti lähetetään ilmaiseksi kaikille Lakeuden Ursan jäsenille sekä useille tähtiharrastusyhdistyksille. Ilmestyminen Lehti ilmestyy resurssien mukaan materiaalin kerääntyessä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lehti ottaa mielellään vastaan kaikenlaista materiaalia lehtemme lukijoilta. Lehden toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata aineistoa. Kansikuvassa: Tuomas Huuki (takana), Kalevi Lehtimäki ja Unto Rissanen testaamassa Meaden tietokoneohjausta. Kuva: Marko Myllyniemi

4 Pääkirjoitus Maailma muuttuu Eskoseni, ja tähtiharrastus sen mukana. Nykyään harrastajat kuvaavat tähtitaivasta laitteilla, jollaisia ammattilaiset käyttivät vielä muutamia vuosia sitten. Kaukoputket ovat suurentuneet ja kamerat parantuneet. Ei siis ole ihme, että myös harrastajien saamat tulokset ovat usein ammattilaistasoa joskus jopa parempiakin. Tuorein esimerkki maailman muuttumisesta on elokuun 25. päivältä, jonka jälkeen aurinkokunta ei enää ole ollut entisensä. Tuona elokuisena päivänä Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni IAU nimittäin päätti, että Pluto ei ole enää planeetta vaan kääpiöplaneetta. Pluton lisäksi kääpiöplaneettojen ryhmään kuuluvat tällä hetkellä Ceres ja ja väliaikaisella nimellä 2003 UB 313 tunnettu kohde. Muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa myös Lakeuden Ursassa, jonka toiminnan 20-vuotisjuhlaa vietetään tänä syksynä. Elokuisen kupolin noston jälkeen yhdistys kuuluu nyt virallisesti niiden tähtiharrastusyhdistysten joukkoon, jolla on oma tähtitorni. Todennäköisesti ensivalo nähtäneen alkusyksyn aikana, jonka jälkeen torni on valmis palvelemaan ennen kaikkea jäsenistön harrastustarpeita, mutta myös tyydyttämään suuren yleisön tiedonjanoa tähtinäytösten merkeissä. Valtakunnallisen tähtiharrastusviikon vietto on viime vuosina vakiintunut syyskuun kolmannelle viikolle, joka on syystasauspäivänviikolla. Tänä vuonna tähtiharrastusviikkoa siis vietetään , jolloin paikallisyhdistykset ympäri Suomenmaata järjestävät monenlaista yleisölle suunnattua toimintaa - Lakeuden Ursa mukaanlukien. Itse syyspäiväntasaus on lauantaina 23. syyskuuta, jolloin yö ja päivä ovat periaatteessa samanpituisia. Lokakuussa onkin sitten vuorossa paljon odotettu suuri juhlapäivä: Lakeuden Ursassa vietetään yhdistyksen virallista 20-vuotissyntymäpäiväjuhlaa lauantaina 14. päivänä lokakuuta. Juhlapäivän ohjelma muotoutuu syksyn mittaan, mutta pariaatteessa tarkoitus on viettää juhlapäivää jonkinlaisen paikallisen tähtiharrastuspäivän merkeissä. Marraskuun 11. päivänä puolestaan pyritään kokoamaan kolmen maakunnan tähtiharrastajia yhteen Pohjanmaan tähtiharrastajatapaamiseen, jonka on tarkoitus olla vapaamuotoinen alueellinen tähtiharrastustapahtuma. Jos kiirettä pitää Lakeudella, niin sitä pitää myös avaruudessa. Planeettaluotaimet lähettävät jatkuvalla syötöllä uutta tietoa aurinkokunnastamme, ja eri puolilla maailmaa kansainväliset observatoriot tekevät päivittäin uusia löytöjä, jotka muokkaavat maailmankuvaamme uuteen uskoon. Tähtitieteilijät ovat löytäneet Auringolle jo pari sisar-tähteä ja on vain ajan kysymys, milloin tellukselle löytyy ensimmäinen sisar-maapallo. Maapallon kaltaisen planeetan löytyminen asettaisi keskustelun maan ulkopuolisesta elämästä aivan uudelle tasolle, joten jäämme odottelemaan. Marko Myllyniemi Päätoimittaja 4

5 Tähtiharrastusuutisia lakeudelta Lakeuden Ursalle Meade LX200GPS Lokakuussa 2005 Lakeuden Ursa sai Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ,00 euron apurahan uuden kaukoputken hankintaan. Apurahalla on nyt hankittu 14-tuumainen Meade LX200GPS -teleskooppi, joka on optiselta tyypiltään Schmidt-Cassegrain. Teleskooppi tullaan kesän aikana sijoittamaan piakkoin valmistuvaan tähtitorniin, ja havainnot sillä päästäneen aloittamaan heti alkusyksystä, kun illat alkavat jälleen pimentyä. Meaden vapaa apertuuri on 356 mm (14 ) ja pääpeilin todellinen koko 370 mm (14,57 ). Teleskoopin polttoväli on 3556 mm eli aukkosuhde on f/10. Lähin tarkennusetäisyys on 100 jalkaa eli noin 30 metriä ja erotuskyky 0.32 kaarisekuntia. Teleskoopin visuaalinen rajamagnitudi teoriassa on 15.4 magnitudia ja valokuvauksen keinoin on mahdollista saavuttaa niinkin himmeitä kohteita kuin 18.5 magnitudia, joten pelkoa havaintokohteiden loppumisesta ei aivan pian pitäisi tulla. Seuraavaksi yhdistys alkaa suunnitella CCD-kameran hankintaa, jolloin pystyttäisiin myös osallistumaan harrastajatason tutkimustoimintaan. Lakeuden Ursa sai kulttuurirahaston apurahan Lakeuden Ursa sai huhtikuussa Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston Einar Salmen rahastolta euron apurahan opetus- ja näyttelyvarusteiden hankintaan. Apurahalla on tarkoitus hankkia mm. dataprojektori, valkokangas, tussitaulu, näyttelysermit ym. vastaavia tarvikkeita, joita voidaan hyödyntää yhdistyksen opetus-, luento- ja näyttelytoiminnassa. Lakeuden Ursalainen jaostotoimikuntaan Nimitysuutinen Töysässä elokuun alussa pidetyltä tähtiharrastajien Cygnus-kesäleiriltä kertoo, että Lakeuden Ursan puheenjohtaja Marko Myllyniemi on nimitetty Ursan jaostotoimikunnan jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Toinen nimitetyistä oli Mikko Suominen, joka tunnetaan ehkä parhaiten tekokuu- ja rakettiasioista. Jaostotoimikunta vastaa mm. Tähtipäivä- ja Cygnus-paikkojen päättämisestä ja yhteydenpidosta Ursan jaostojen välillä. Töysässä pidetyn Cygnuksen erikoisin laite oli Kari Laihian Mars-Rover, jossa tolpan päässä oli digikamera ja vanerikotelossa tietokone. Kalevi Lehtimäki ja Unto Rissanen ihmettelemässä. Kuva: Marko Myllyniemi 5

6 Syyskauden tähtitaivas Aurinko Auringonpilkkujakso saavuttaa tänä vuonna miniminsä, joten Auringon pinta voi ajoittain olla pilkuton jopa viikkoja. Pilkuttomien jaksojen välissä voi esiintyä muutamia pilkkuja. Syyspäiväntasaus osuu syyskuun 23. päivälle kello 7:03. Aurinko siirtyy tuolloin taivaan pohjoispuoliskolta eteläiselle. Yö ja päivä ovat periaatteessa yhtä pitkät kaikkialla maapallolla. Talvipäivän seisaus on joulukuun 22. päivänä kello 2:22. Yö on tuolloin pisimmillään ja päivä lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Planeetat Mars Mars alkaa näkyä vasta joulukuussa, jolloin se on matalalla kaakkoisella taivaalla aamuhämärissä. Marsin kirkkaus on hyvin himmeä, joten sen näkemiseen tarvittaneen kiikaria. Jupiter Jupiter näkyy vielä elokuussa iltahämärän aikaan, jonka jälkeen se katoaa Auringon loisteeseen näkyen vasta joulukuussa aamuhämärän alkaessa, jolloin se nousee kaakosta. Mars edellisen opposition aikaan Seuraavan kerran Mars on oppositissa ensi vuonna. Kuva: Jari Kankaanpää Merkurius Matalalla itäkoillisella aamutaivaalla Merkurius alkaa näkyä elokuun alkupäivinä. Suurimman läntisen elongaationsa 19 Merkurius saavuttaa 7.8. Merkurius on lähellä Venusta aamuhämärissä elokuun 10. ja 11. päivänä sekä lähellä Saturnusta 21. päivänä. Elokuun aikana Merkurius kirkastuu, ja vaikka se painuu elokuun loppua kohti mentäessä matalammalle, se on silti kohtalaisen hyvin havaittavissa. Marras-joulukuussa Merkurius näkyy kaakkoisella aamutaivaalla, jonne se ilmaantuu marraskuun puolivälissä. Suurimman läntisen elongaationsa 20 Merkurius saavuttaa Marraskuun aikana Merkurius kohoaa yhä korkeammalle samalla kirkastuen. Joulukuun aikana Merkurius alkaa jälleen painua matalammalle, mutta on silti melko kirkas. Venus Venus näkyy paremmin vasta kesäkuussa, jolloin se löytyy aamuhämärissä matalalta koillisesta. Venus on sen verran kirkas, että sen pitäisi löytyä suhteellisen helposti vaaleista kesäöistä huolimatta. Heinäja elokuussa Venuksen näkymisessä ei juuri tapahdu muutosta. Heinäkuun 23. päivän aamuna kapea kuunsirppi on lähellä Venusta. Syyskuun edetessä Venus alkaa lähestyä Aurinkoa ja sen havaitseminen käy yhä vaikeammaksi. Joulukuun puolivälin jälkeen Venus alkaa näkyä hyvin matalalla lounaisella iltataivaalla. 6 Saturnus Saturnus näkyy aamutaivaalla elokuussa, jolloin se nousee itäkoillisesta aamuhämärissä, lokakuussa se nousee jo aamuyöstä. Marraskuussa Saturnus nousee itäkoillisesta ennen puoltayötä, ja se on etelässä aamuhämärän alkaessa. Joulukuussa se nousee jo iltayöstä ja on korkealla etelässä aamuyöstä. Uranus Uranus alkaa näkyä heinä-elokuun vaihteessa, kun yöt alkavat olla jälleen riittävän pimeitä. Tuolloin se näkyy parhaiten aamuyöstä. Uranuksen oppositio on syyskuun 5. päivänä, jolloin sen korkeus on Etelä- Suomessa parhaimmillaan 21. Uranus näkyy koko loppusyksyn ja alkutalven iltataivaalla ja se on periaatteessa mahdollista nähdä jo paljain silmin, sillä planeetan kirkkaus on 5.7 mag-

7 nitudia. Kaukoputkella planeetta on mahdollista nähdä pienenä vihertävänä levynä. Joulukuussa Uranus on matalalla lounaassa pimeän saapuessa. Neptunus Neptunus alkaa näkyä elokuussa ja se on oppositiossa elokuun 11. päivänä. Loppuvuoden ajan planeetta näkyy iltataivaalla Kauriin tähdistössä. Neptunuksen näkemiseen tarvitaan isot kiikarit tai kaukoputki, joilla se näkyy tähtimäisenä valopisteenä. Pluto Elokuussa Pluto on iltayöstä matalalla lounaisella taivaalla, mutta ilmakehän häiriöt haittaavat planeetan havaitsemista huomattavasti. Pluton kirkkaus on normaalisti noin 14 magnitudia, mutta koska planeetta on elokuussa matalammalla kuin keväällä, ilmakehä himmentää kirkkautta vielä noin magnitudin verran. Pluto on syyskuuhun saakka Käärmeen hännän (Serpens Cauda) tähdistössä, jolloin se siirtyy ensin Käärmeenkantajaan (Ophiuchus) ja joulukuussa edelleen Jousimieheen (Sagittarius). Pluto on oppositiossa kesäkuun 16. päivänä ja konjunktiossa joulukuun 18. päivänä. Planeetan korkeus pienenee vuoden aikana noin 1, jolloin sen deklinaatio on vuoden 2006 lopussa noin Pluton näkemiseen tarvitaan noin 10-tuumainen (25 cm) teleskooppi, minkä lisäksi havaintopaikan on oltava pimeä, eikä Kuu saa olla taivaalla. Myös ilmakehän läpinäkyvyyden on oltava hyvä. Meteoriparvet Koska meteorihavainnoissa taivasta pitäisi tarkkailla vähintään puolituntia, kannattaa asettua joko maahan makaamaan esim. ilmapatjan päälle tai sitten istua vaikkapa baden baden -tuoliin. Havaintopaikan pitäisi olla pimeä ja sieltä pitäisi näkyä mahdollisimman suuri osa taivasta. Satunnaiset eli sporadiset meteorit Sporadisia eli satunnaisia meteoreja näkyy periaatteessa joka yö, mutta eniten niitä voi nähdä juuri syyspäiväntasauksen tienoilla ennen aamun valkenemista. Tämä johtuu maapallon asennosta radallaan Auringon ympäri. Hyvissä olosuhteissa saattaa näkyä jopa 15 satunnaista meteoria tunnissa. Kaikista meteoreista noin 3/4 on sporadisia. Perseidit Perseidien meteoriparvi on eräs tunnetuimmista ja havaituimmista meteoriparvista, sillä se on varsin tuottelias. Parhaimmillaan voi yön aikana nähdä jopa perseidiä tunnissa hyvissä olosuhteissa (pimeä havaintopaikka, kuuton yö ja hyvä ilmakehän läpinäkyvyys). Tavallisesti lukumäärä jää kuitenkin pienemmäksi. Perseidit ovat aktiivisia , ja erityisen runsaasti niitä näkyy , maksimi on klo 2:00 4:30. Maksimin aikaan vähenevä Kuu haitannee himmeimpien meteorien näkymistä. Giacobinidit eli draconidit Draconidien meteoriparvi tunnetaan aika ajoin toistuvista meteorimyrskyistä, jolloin taivaalta voi tulla tuhansia tähdenlentoja tunnissa. Viimeksi vuonna 1998 nähtiin tavallista enemmän draconideja. Draconidit ovat jääneet hieman tuntemattomammaksi kuin marraskuiset leonidit. Draconideja näkyy Maksimi on varsin leveä, sillä se on klo 16: klo 10:00 välisenä aikana. Draconidit tuottavat usein kirkkaita tulipalloja. Meteorit näyttävät tulevan Lohikäärmeen pään suunnalta, ja normaalisti niitä näkyy vain muutama tunnissa. Leonidit Leonidit ovat eräs kuuluisimmista meteoriparvista. Erityisesti se tunnetaan 33 vuoden välein toistuvista meteorimyrskyistään, jolloin voi näkyä parhaimmillaan jopa kymmeniätuhansia meteoreja tunnissa. Viimeisin myrskyistä oli vuonna 2002, jonka jälkeen parven aktiivisuus on palannut normaalille, 10 meteoria tunnissa, tasolle. Leonidit ovat aktiivisia , ja ne näyttävät tulevan Leijonan sirpin alueelta. Myöhäinen aamuyö on parasta havaintoaikaa, sillä radiantti on korkealla etelässä vasta klo 7 tietämissä aamulla. Maksimin ennustetaan olevan klo 22:50, jolloin saattaa näkyä muutamia kymmeniä leonideja tunnissa. Parvi on kuitenkin yllätyksellinen, joten nii-

8 tä saattaa näkyä paljon enemmänkin. Kuu ei haittaa havaintoja, sillä vähenevä kuunsirppi nousee vasta aamukuudelta. Geminidit Geminidit kuuluvat vuoden parhaimpiin meteoriparviin perseidien ja kvadrantidien ohella. Geminidien parven meteoreja näkyy Suurimmillaan aktiivisuus on klo 12:45, jolloin hyvissä olosuhteissa voi näkyä jopa 70 geminidiä tunnissa. Maksimi on varsin lavea eli meteoreja näkyy runsaasti useina öinä. Vähenevä kuu haittaa havaintoja aamuyöstä maksimin aikaan. Kuu peittää Plejadien tähtiä yöllä 12./13.9. Peitot tapahtuvat klo 23:20-1:55. Plutosta kääpiöplaneetta Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) hyväksyi kiivaan keskustelun päätteeksi Prahan yleiskokouksessaan planeetalle uuden määritelmän elokuun 24. päivänä. Sen seurauksena varsinaisten planeettojen määrä aurinkokunnassa laskee kahdeksaan ja Plutosta tulee kääpiöplaneetta. Tähtitieteen viimeaikainen nopea kehitys on muuttanut kuvaamme aurinkokunnasta ja vanhat käsitteet täytyy määritellä täsmällisesti. Hyväksytyn ehdotuksen mukaan planeetta on: * Aurinkoa kiertävä taivaankappale. * Riittävän massiivinen, jotta sen oma painovoima pakottaa sen pallomaiseksi. * Kappale, jonka radan lähiympäristö on puhdas muista suuremmista kohteista. Samalla IAU määritteli Pluton uudelleen kääpiöplaneetaksi. Muut kääpiöplaneettojen luokkaan kuuluvat kohteet ovat asteroidivyöhykkeen Ceres ja Plutoa kauempana Aurinkoa kiertävä vielä nimeämätön kohde 2003 UB313. Tehty päätös on ainutlaatuinen, koska ensimmäistä kertaa historiassa määritellään tieteellisesti millaista kappaletta voidaan kutsua planeetaksi. Samalla aurinkokunnan perinteisten planeettojen määrä vakiintuu kahdeksaan. Sen sijaan Pluton kaltaisia kohteita tulee löytymään lähivuosien aikana lisää. Lähitulevaisuudessa IAU julistaa hyvin todennäköisesti uusia kohteita kääpiöplaneetoiksi. IAU:n päätöksessä määritellään myös uusi käsite; kääpiöplaneetta: * on Aurinkoa kiertävä taivaankappale. * on riittävän massiivinen, jotta sen oma painovoima pakottaa sen pallomaiseksi. * on kappale, jonka radan lähiympäristössä on muitakin suurempia kappaleita. * ei ole kuu. Kaikkia muita kohteita kutsutaan aurinkokunnan pienkappaleiksi. Niihin kuuluu suurin osa asteroidivyöhykkeestä, komeetat ja suurin osa Neptunuksen radan tuolla puolen kiertävistä kappaleista. 8

9 Tähtitaivas on kartan osoittamassa asennossa syyskuussa alkuillasta. Perseuksen tähdistö on korkealla itäisellä taivaalla, Härkä vasta nousemassa horisontista. Kesäkolmion (Deneb, Vega, Altair) tähdet ovat jo ohittaneet meridiaanin ja ovat lounaassa. Uranus ja Neptunus, joiden näkemiseen tarvitaan kaukoputki, ovat etelässä. Uranus Vesimiehen (Aqr) tähdistössä, Neptunus Kauriissa (Cap).

10 Toimintakalenteri Havaintokauden kerhoillat Yhdistyksen toiminta keskittyy tulevalla havaintokaudella entistä enemmän Tähtisuon observatoriolle, jossa myös kerhoillat pääsääntöisesti pidetään. Kerhoiltoja pidetään joka toinen keskiviikko klo 18 eteenpäin (parittomilla viikoilla), poikkeuksellisista ajoista ilmoitetaan yhdistyksen kotisivujen tapahtumakalenterissa sekä sähköpostilistalla Syyskausi 2006 ke ke ke ke ke ke ke ke to Kevätkausi 2007 (alustavasti) ke ke Tähtiharrastusviikko Suomessa vietetään valtakunnallista tähtiharrastusviikkoa syyskuun kolmannella viikolla eli Tähtiharrastusviikon vietto on muutaman viime vuoden aikana vakiintunut samalle viikolle syyspäiväntasauksen kanssa, joka on tänä vuonna lauantaina Tasauspäivien aikoihin yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkät, ja tästä eteenpäin yöt jälleen pitenevät joulukuiseen talvipäivänseisaukseen saakka. Tähtiharrastusviikolla Lakeuden Ursa pitää Tähtisuon observatoriolla avoimien ovien illat keskiviikkona 20.9., torstaina ja perjantaina klo Selkeällä säällä pidetään Aurinko- tai tähtinäytös. Lakeuden Ursa 20 vuotta Lakeuden Ursa täyttää tänä vuonna 20 vuotta, ja pyöreitä vuosi juhlitaan observatoriolla tähtiharrastuspäivän merkeissä lauantaina 14. lokakuuta. Ohjelmassa on mm. observatorion ja Lakeuden Ursan toiminnan esittelyä, havaintolaitenäyttely sekä illemmalla mahdollisesti tähtinäytöksiä (selkeällä säällä). Tarkempi ohjelma ja kellonajat ilmoitetaan myöhemmin syksyllä yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostilistalla, sekä mahdollisessa lehti-ilmoittelussa. ke ke ke ke ke ke ke ke SYYSKOKOUSKUTSU Lauantaina, lokakuun 21. päivänä 2006 klo 11:00 alkaen pidetään Lakeuden Ursa ry:n sääntömääräinen syyskokous Tähtisuon observatoriolla osoitteessa Tähtitornintie, Seinäjoki. Aiheina sääntömääräiset syyskokousasiat. 10

11 Tähtinäytökset Yleisönäytökset Tähtisuon observatoriolla alkavat syksyllä 2006, kun tähtitorni on valmiina. Tähtinäytöspäivät näytöskaudella ovat tiistai ja torstai. Yleisönäytöskaudet alustavasti: Syyskausi Lokakuu klo 20-21:30 Marraskuu klo Kevätkausi Tammikuun puoliväli klo Helmikuu klo Maaliskuu klo 20-21:30 Tähtinäytöksillä on säävaraus, eli tähtinäytöstä ei järjestetä jos taivas on pilvessä tai pakkasta on enemmän kuin -20 C. Näytösmaksut: Aikuiset: 4 Alle 18-vuotiaat: 2 Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa Tähtinäytökset ovat ilmaisia Lakeuden Ursa ry:n jäsenille sekä erityisille yhteistyökumppaneille. Tilausnäytökset: Tilausnäytöksistä on aina sovittava etukäteen tähtinäytösvastaavan kanssa! Koululuokilta peritään 40 / luokka TYKY- ym. ryhmät: Tähtinäytösmaksut sovitaan tapauskohtaisesti erikseen porrastetusti ryhmän koon mukaan Tähtitornin ylläpidosta aiheutuu Lakeuden Ursalle runsaasti kuluja, joita pyritään osaltaan kattamaan tähtinäytösmaksuilla. Maksullisten tähtinäytösten lisäksi järjestetään vuosittain muutamia ilmaisia tähtinäytöksiä mm. erilaisten tapahtumien yhteydessä (jollaisia voivat olla esim. tähtiharrastusviikko). Ilmaisnäytöksistä päätetään kulloinkin tapauskohtaisesti erikseen. Hallituksen jäsenten yhteystiedot Puheenjohtaja, Marko Myllyniemi - (040) , - (havaintoryhmän vetäjä) Varapuheenjohtaja, Kalevi Lehtimäki - (050) , Sihteeri, Eeva-Liisa Vaivila - (040) , (tai Rahastonhoitaja, Janne Vikman - (0400) , Hallituksen jäsen, Tuomas Huuki - (044) , - (laiterakennusryhmän vetäjä) Hallituksen jäsen, Unto Rissanen - (040) , Varajäsen, Erkki Tervola - (050) , - (tähtinäytösvastaava) Varajäsen, Jari Kankaanpää - (06) , Varajäsen, Tapani Koskiniemi - (044) , - (luentovastaava) 11

12 Puheenjohtaja haastattelussa Kuluva vuosi on Lakeuden Ursalle juhlavuosi monessakin mielessä, sillä Tähtisuon observatoriolla alkaa päätähtitorni olla havaintokunnossa, minkä lisäksi yhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Otimme yhdistyksen puheenjohtajan Marko Myllyniemen haastatteluun ja kyselimme harrastusten lisäksi mietteitä yhdistyksen nykytilasta ja tulevaisuuden visioista. Aloitetaan klassisella peruskysymyksellä, eli milloin aloitit tähtiharrastusurasi ja mikä oli se kipinä, joka sai sinut tähtitieteen pariin? Kiinnostukseni tähtitaivaan ilmiöitä kohtaan taisivat herätä joskus vuodenvaihteen paikkeilla, kun uutisissa esitettiin TV-kameran kuvia Australiassa ja Uudessa-Seelannissa näkyneistä oudoista valoilmiöistä. Olivatpa nuo erikoiset kohteet sitten mitä hyvänsä (kiiltomatoja, tulikärpäsiä tai väärin tulkittuja tähdenlentoja), niin sen verran noissa TV-kameran kuvissa oli jotain taikaa, että tieni eksyi kirjastossa ufo- ja tähtitiede-kirjojen pariin, ja siitä se sitten lähti etenemään. Tähtiä on siis tiirailtu suunnilleen 27 vuotta, erikoisaloina syvä taivas ja tähtikuvaus. Millainen oli ensimmäinen kaukoputkesi? Se taisi olla sellainen 50 millinen linssikaukoputki, jossa maksimisuurennus oli ehkä jotain 60x. Siis juuri sellaista tavaratalojen perusroinaa, jotka kannattaa kiertää kaukaa. Muistelen kuitenkin katselleeni sillä ensimmäisen kerran Jupiteria ja Saturnusta, jotka tuolloin olivat kiertoradallaan suunnilleen samoissa vaiheissa kuin nykyään. Hyvin sillä kuitenkin pystyi erottamaan Jupiterin kuut ja pari suurinta pilvivyötä sekä sen, että Saturnuksella on renkaat. Kuten tähtikuvaajasta voisi hyvin olettaa, niin harrastan myös normaalia valokuvausta melkoisen paljon. Tavoitteena on kehittyä hyväksi valokuvaajaksi ja se onnistuu ainoastaan kuvaamalla, joten pyrin kuvaamaan aina kuin se vain on mahdollista. Vuorotyö tosin haittaa myös tätä harrastusta varsin tehokkaasti ehkä pitäisi harkita ryhtymistä lehtikuvaajaksi tms., niin voisi kuvata työaikanakin... Myös tietokoneen kanssa tulee räpättyä miltei poikkeuksetta päivittäin loma-aikoja lukuun ottamatta, ja tietokoneiden kanssa olen värkännyt lähes yhtä kauan kuin tähtitaivaan parissa. Voisi oikeastaan sanoa, että tietokoneiden suhteen olen itseoppinut puoliammattilainen. Oikeastaan ainoa asia, mihin en ole koskaan välittänyt perehtyä enkä välitä vieläkään, on ohjelmointi. Toisaalta se ehkä voisi olla ihan mielenkiintoista, mutta ei mielestäni ole oikein minun alaani. Lakeuden Ursalaiset katselemassa planeettoja kerhoillan yhteydessä kevättalvella Kuva: Marko Myllyniemi Sen jälkeen minulla oli RET-45:n, joka oli 114 mm peiliteleskooppi, jota käytin hyvin paljon syvän taivaan havainnoissa ja jokin vuosi sitten 127 mm linssiteleskooppi, jolla ehdin kuvailla Kuuta ja Aurinkoa vajaan vuoden verran. Uutta putkea olen harkinnut pitkään, mutta valintaa vaikeuttaa, että hankinnassa taistelevat keskenään toisaalta tähtikuvauksen tarpeet ja toisaalta syvän taivaan havaitseminen. Tietysti kun havaintotoiminta observatoriolla saadaan käyntiin, niin täytyy katsoa, että onko omalle kaukoputkelle vielä tilausta vai kannattaako mieluummin satsata kuvauskalustoon ja käyttää yhdistyksen putkea kuvauspuuhiin. Kuuluuko harrastuksiisi jotain muutakin kuin tähtitiede, vai onko se sinulle de facto -harrastus? 12

13 Jos puhutaan yhdistysasioista, niin olet nyt ollut reilut puoli vuotta Lakeuden Ursan puheenjohtajana. Pitäisikö yhdistystä jotenkin kehittää ja jos, niin miten? Ainakin eräs suurimmista tulevaisuuden haasteista on nuorten tähtiharrastajien saaminen mukaan aktiivitoimintaan tai ylipäätään yhdistystoimintaan. Nuorilla riittää paitsi energiaa niin myös uusia ennakkoluuloista vapaita näkemyksiä alan harrastamiseen. Nuorten puuttuminen ei ole pelkästään tähtiharrastuksen ongelma, vaan sama ilmiö on havaittavissa myös lukuisilla muilla harrastusaloilla. Lakeuden Ursan osalta jonkinlaisena ongelmana nuorisotoiminnan suhteen voidaan pitää myös sitä, että yhdistyksestä puuttuu sellainen henkilö, joka pyörittäisi nuorille tai lapsille suunnattua tähtikerhotoimintaa. Sopivan vetäjän puutteessa olemme joutuneet tarjoamaan aina pelkää ei-oota, kun meiltä on kyselty lapsille tai nuorille suunnatusta kerhotoiminnasta. Homma sopisi hyvin sellaiselle henkilölle, joka on jo ammattinsa tai koulutuksensa puolesta lasten ja nuorten kanssa tekemisissä, kuten esimerkiksi opettajalle, nuorisotyönohjaajalle tai vastaavalle. Toinen suuri haaste on jäsenistön aktivointi mukaan yhdistystoimintaan erityisesti tämä koskee ns. varsinaisia tähtiharrastajajäseniä, joilta jonkinlaista aktiivisuutta voisi odottaa jo luonnostaan. Mutta hyvä tietysti olisi, jos myös kannatuksen vuoksi jäseninä olevat osallistuisivat edes kerran vuodessa johonkin yhdistyksen tapahtumaan joko vain käymällä paikanpäällä tai jopa ihan järjestäjinä (sekin on omalta osaltaan kannatusta). Mistä se sitten johtuu, ettei nuoria saada mukaan toimintaan? Se on hyvä kysymys, johon ei kylläkään oikein taida löytyä yksiselitteistä vastausta. Tai jos joku osaa vastata, niin hän on ehdottomasti ansainnut Nobelin. Tämä taitaa mennä jo politiikan tai sosionomian puolelle, mutta jos seuraa nykymaailman menoa niin voisi luulla, ettei nykyajan nuoria todellakaan kiinnosta mikään muu kuin paikkojen hajottaminen ja mahdollisimman suurten vahinkojen aiheuttaminen toisten omaisuudelle ja terveydelle. Voihan tietysti kyse olla yksinkertaisesti vain laiskuudestakin, eli jämähdetään tietokoneen ruudun äärelle eikä vaivauduta lähtemään ulos, vaan mieluummin tyydytään seikkailemaan virtuaalimaailmoissa. Erilaiset harrastustapahtumat ja -näyttelyt ovat tärkeä osa yhdistystoimintaa tähtiharrastuksen tunnetuksi tekemisen kannalta. Kuva: Marko Myllyniemi Ainakin siinä mielessä tähtiharrastuksen luulisi nuoria kiinnostavan, että nykyaikaisessa tähtitieteessä käytetään hyvin pitkälle tietotekniikkaa apuna (visuaalihavaintoja ehkä lukuun ottamatta). Periaatteessa nykyaikaisin havaintolaittein varustautuneen tähtiharrastajan ei tarvitse värjötellä ulkona pakkasessa tähtiä kuvatessaan sen kuin vain kantaa putken kameroineen ulos, vetää kaapelit ovenraosta sisälle kiinni tietokoneeseen ja alkaa kuvata tietokoneen avustamana. Hyvin suuri merkitys on myös sillä, että kuunnellaanko nuoria. Jos yhdistyksen yleinen ilmapiiri on sellainen, ettei alle viisikymppisten mielipiteillä ole mitään merkitystä, niin silloin varmasti ennen pitkää lyödään päätä Karjalan mäntyyn niin että hongat rytisee... Ja sitten ihmetellään, kun nuoria ei näy ja toiminta jämähtää suunnilleen jonnekin Brezhnevin kaudelle Eivätkö kerhoillat olisi hyviä tilaisuuksia tutustua yhdistyksen toimintaan, vai mikä niiden tarkoitus on? Pitää paikkansa, jäsenillat todella mahdollistavat tähtiharrastustaan vasta aloittelevien tai muuten asiasta kiinnostuneiden tutustua yhdistyksen toimintaan 13

14 ja myös jäseneksi liittymisen. Joskus voidaan jopa pitää pieniä esitelmiä tai vietetään te taa johonkin tiettyyn aiheeseen liittyen. Esimerkiksi syksyisin Lakeuden Ursassa on yhtä jäseniltaa tavattu viettää ns. valosaasteiltana, jolloin on tuotu esiin valosaasteen haittoja ja sen torjuntakeinoja. Lisäksi kerhoilloissa usein päätetään yhteisistä asioista (viime aikoina tähtitornihanke on ollut paljon tapetilla). Kiteytettynä voi sanoa, että paikallisyhdistysten pitämien jäseniltojen perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa harrastajien välinen sosiaalinen kanssakäyminen. Esimerkiksi meidän jäseniltamme ovat yleensä varsin rentoja tilaisuuksia, joissa keskustellaan niin harrastukseen liittyvistä asioista kuin kuulumisistakin, ehkä välillä saatetaan jopa puhua niitä viisaitakin. Sellaista kerhoiltaa ei vielä ole ollut, etteikö olisi naurettu hauskoille jutuille, jotka eivät suinkaan aina liity tähtitieteeseen. Toisin kuin ehkä yleisesti uskotaan, tähtiharrastajat ovat hyvin huumorintajuista porukkaa. Joten jos jollakin maallikolla on ollut sellainen virheellinen olettamus, että niissä jäsenilloissa sellaiset professorin näköiset tyypit laskeskelevat monimutkaisia tähtitieteellisiä laskukaavoja pää höyryten, niin se ei pidä paikkaansa. Ne ovat aivan eri foorumeita, missä sellaista pitkäpiimäistä toimintaa harrastetaan Onko Lakeuden Ursalla jotain erityisiä tavoitteita lähivuosille? Muiden perustoimintojen kehittämisen ohella eräs tärkeimpiä lähivuosien tavoitteita tulee olemaan yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen, sanotaan nyt että vähintään tuplaaminen. Suuremman jäsenmäärän etuna olisi ainakin isompi aktiivijäsenten määrä, jolloin pienen ryhmän ei tarvitsisi yrittää jakaantua kymmeneen paikkaan yhtä aikaa, kuten nykyään valitettavan usein tahtoo käydä. Kannattaa myös muistaa, että jokainen yhdistyksemme jäsen voi omalta osaltaan osallistua jäsenhankintaan suosittelemalla yhdistystä esimerkiksi tähtitieteestä kiinnostuneille ystävilleen, työtovereilleen tai naapureilleen (tuputtaa ei tietenkään pidä). Sekin on ihan mahdollista, että jos joku jäsen onnistuu hankkimaan runsaasti uusia jäseniä, niin hänet voidaan palkita jotenkin. Tähtitornin valmistuttua tietysti aktiivisen havaintotoiminnan harjoittaminen tulee varmasti olemaan eräs tärkeimmistä lähiaikojen tavoitteista käsittäen niin visuaalihavainnot, tähtikuvauksen kuin harrastajapohjaisen tutkimustoiminnankin. Observatoriolla tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu mm. pienemmän tähtitornin pystyttäminen, mikä todennäköisesti on ensikesän hommia. Kupolihan tontilla onkin jo valmiina myös pienempää tornia varten, keskipilarina toimiva kaivonrengas täytettiin jo viime syksynä muiden valutöiden ohessa. Laitehankintojen osalta seuraava tärkeä askel tulee olemaan kuvauskaluston hankinta, tärkeimpänä CCD-kamera siihen kuuluvine lisukkeineen. Suosikkilistan kärjessä on Starlight-Xpress SXVF-M25C värikamera, jolla tähtitaivaasta saa upeita värikuvia ilman ylimääräistä suodinrumbaa. Hankinta-aika ja rahoitus ovat vielä avoimina. Toisin kuin ehkä yleisesti uskotaan, tähtiharrastajat ovat hyvin huumorintajuista porukkaa Pari vuotta sitten Lakeuden Ursa järjesti yhdessä valtakunnallisen Ursan kanssa Seinäjoella Tähtipäivät, ja todennäköisesti valtakunnallisten tapahtumien isäntänä toimimiselle tulee jatkoa lähivuosien aikana. Ensin meidän täytyy kuitenkin hieman toipua raskaasta ja voimia vieneestä tähtitorni-projektista (ellei sitten jäsenistön keskuudesta yllättäen löydy innokasta iskuryhmää hoitamaan käytännön järjestelyitä), joten aikaskaala lienee suunnilleen seuraavien viiden vuoden sisällä. Yhdistys on aikaisemmin tehnyt myös retkiä yhdistysten observatorioihin ja alan tutkimuslaitoksiin, joko seuraava retkikohde tai aika on tiedossa? Sattuneesta syystä, eli tähtitornin rakentamisen vuoksi, retkeily on viimeisten kolmen vuoden aikana jäänyt vähemmälle, kesällä 2003 käytiin Jyväskylässä joka oli varmasti ikimuistoinen retki useimmille ja saman vuoden syksyllä Evijärvellä pienemmällä porukalla. Yksi tulevaisuuden retkikohteista on melko varmasti Artjärvi, ja myös Hankasalmen observatoriossa olisi mielenkiintoista käydä. Minkäänlaisesta aikataulusta on kuitenkin turha puhua. Voisihan se retkikohde toki olla jokin muukin kuin pelkästään tieteeseen liittyvä. 14

15 Edellinen Venuksen ylikulku keräsi päivän aikana lähemmäs 200 katselijaa Kyrkösjärven uimarannalle, missä Lakeuden Ursa järjesti ylikulkunäytöksen. Kuva: Marko Myllyniemi Yleensä sanotaan, että rakentaminen nielee niin omat, lainatut kuin varastetutkin rahat eikä tähtitornin rakentaminen tee siinä suhteessa minkäänlaista poikkeusta muuhun rakentamiseen nähden. Eli suomeksi sanottuna tilanne ei ole mitenkään hyvä. Jos puhutaan vedestä ja leivästä niin meillä ei ole tällä hetkellä kuin vettä (ja sekin juomakelvotonta). Rakentamiseen on kulunut enemmän rahaa kuin alunperin oletettiin. Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa TEkeskuksen ja kaupungin rahoitusosuus, joka on noin euroa, niin tarvikkeita ja materiaalia ostaessa tuosta summasta on mennyt suunnilleen euroa pelkästään arvonlisäveroihin. Se on loppujen lopuksi varsin valtava summa pienelle yhdistykselle, jonka toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Eräänä suurimmista ongelmista on, että sponsoreita on aivan liian vähän, mutta niiden hankkimiseen taas pitäisi löytyä ihan oma henkilönsä, jolla olisi niin kontakteja yritys- ja koulumaailmaan kuin myös aikaa perehtyä asiaan. Rahaa kuitenkin tarvitaan jatkossakin sekä observatorion kehittämiseen että ylläpitokustannusten kattamiseen, minkä lisäksi yhdistystoiminta vaatii oman osuutensa kakusta. Sekin on hyvä muistaa, että vuoden 2012 kesäkuussa tapahtuu jälleen Venuksen ylikulku Auringon pinnan yli, ja tapahtuma näkyy parhaiten Lapissa, joten ehkä siinä voisi olla potentiaalinen retkikohde yhdistyksen puitteissa. Tulee heti mieleen Kilpisjärvi tai Saariselkä, josta todennäköisesti löytyisi isommallekin lössille majoitustilat, mutta asiaa ehkä täytyisi vähitellen alkaa suunnittelemaan. Joko tähtitornilla pian nähdään ensivalo? Viimeistelytöitä on vielä runsaasti jäljellä, mutta jos vain innokkaita talkoolaisia riittää niin, toiveena on, että ensimmäiset havainnot päästäisiin tekemään syyskuun puolella tai ainakin se ensivalo päästäisiin näkemään silloin. Mutta tämän projektin aikana on nähty niin monia yllätyksiä jotka eivät aina ole mitenkään mieluisia että on oikeastaan turha sanoa mitään varmaa aikataulua. Tärkeintä olisi, että ensimmäiset havainnot ylipäätään päästäisiin tekemään vielä syyskauden aikana. Tähtikuvauksen pariin päästäisiin toivottavasti siten kevätkauden aikana. Miten yhdistys on selvinnyt taloudellisesti tähtitornin rakentamisesta? Tuleeko taloustilanteella olemaan vaikutusta ensi vuoden jäsenmaksuihin? Siihen on vähän turhan aikaista ottaa vielä mitään kantaa, jäsenmaksujen tason kuitenkin päättää viimekädessä jäsenistö itse yhdistyksen syyskokouksessa. Henkilökohtaisesti pitäisin ne mahdollisimman alhaisina, mutta jäsenmaksut ovat kuitenkin käytännössä yhdistyksemme pääasiallisin ja tärkein tulonlähde. Jäsenmaksutuloilla pyöritetään yhdistyksen kaikkea toimintaa alkaen toimitilojen vuokrista ja jäsenlehden julkaisusta aina tähtitornista aiheutuvien käyttökulujen kattamiseen (eivätkä jäsenmaksutulot edes riitä näihin kaikkiin). Jokaisen luulisi kuitenkin ymmärtävän, ettei yhdistyksen toimintaa voi velkavetoisenakaan pyörittää pitkiä aikoja. Seinäjoen kaupungilta avustuksia ei ole juuri saatu kuin satunnaisesti joihinkin kohteisiin, ja ne harvat avustukset, joita on saatu, ovat lähinnä nimellisiä. Haluaisitko lausua tähän lopuksi jäsenille jotain erityistä? John F. Kennedyä mukaillen: älä kysy, mitä yhdistyksesi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä yhdistyksesi hyväksi. Ja ennen kaikkea: selkeitä kelejä! 15

16 Muuttuvat tähdet Kaikki tähdet eivät ole aina yhtä kirkkaita yöstä toiseen vaan joidenkin kirkkaus vaihtelee tietyissä ajanjaksoissa. Joidenkin tähtien kirkkauden muuttumisen voi havaita jo muutamassa tunnissa kun toisten muuttumiseen voi mennä jopa vuosikymmeniä. Näitä kirkkauttaan vaihtelevia tähtiä kutsutaan muuttuviksi tähdiksi. Tähtien kehittyessä niiden rakenne ja myös kirkkaus muuttuvat jatkuvasti. Tietyissä kehitysvaiheissa esiintyy myös jaksollisia muutoksia, kuten tähden ulkokuoren sykkimistä. Pieniä valonvaihteluita aiheuttavat myös tähtien pinnalla näkyvät tähdenpilkut (aivan kuten Auringon valovoima vaihtelee auringonpilkkujen takia). Muuttuvien tähtien kirkkauden muutoksia mitattiin aiemmin silmämääräisesti lähitähtiin vertaamalla (tähtitieteen harrastajat tekevät tällä tavoin mittauksia vielä nykyäänkin). Nykyisin mittauksiin käytetään fotometriä tai CCD-kameraa. Muuttujien luokittelu Muuttujat luokitellaan eri ryhmiin valokäyrän ominaisuuksien, spektriluokan ja spektrissä havaittujen säteisnopeuksien perusteella. Havaintoja voidaan saada myös muilta aallonpituusalueilta, kuten radioja röntgenalueilta. Muuttujat luokitellaan kolmeen pääryhmään: sykkiviin muuttujiin, purkautuviin muuttujiin ja pimennysmuuttujiin. Sykkivissä muuttujissa valonvaihtelu johtuu siitä, että tähden pinta vuorotellen laajenee ja kutistuu. Sykkivät muuttujat ovat eri spektriluokkiin kuuluvia jättiläisiä ja ylijättiläisiä, jotka ovat tulleet kehityksessään epävakaaseen vaiheeseen. Purkautuvat muuttujat ovat normaalisti himmeitä tähtiä, joista sinkoutuu kaasua. Ne ovat usein lähekkäisiä kaksoistähtiä, joissa ainetta virtaa tähdestä toiseen, jolloin kaasun virtaukset laukaisevat purkaukset. Pimennysmuuttujat ovat kaksoistähtiä, joissa tähdet vuorotellen peittävät toisensa eli niissä valonvaihtelu ei johdu fysikaalisista muutoksista. Sykkivät muuttujat Sykkivät muuttujat ovat tähtiä, joiden pintakerrokset laajenevat ja supistuvat säännöllisesti. Sykkiminen voi olla säteittäistä tai sitten ei. Säteittäin sykkivä tähti on muodoltaan pallomainen, kun taas ei-säteittäin sykkivän tähden tapauksessa muoto poikkeaa pallomaisesta, ja jopa vierekkäiset alueet sen pinnalla voivat olla vastakkaisissa sykkimisen vaiheissa. Tutkittaessa sykkivien muuttujien spektriä, voidaan havaita, että kirkkauden muutokset ovat jollain tapaa yhteydessä spektriviivojen aallonpituuden muutoksiin. Aallonpituudet muuttuvat Dopplerin ilmiön vuoksi, kun viivojen aiheuttaja liikkuu meistä poispäin tai meitä kohti. Näiden tähtien ulkokerrokset ovat jatkuvassa sykkivässä liikkeessä. Tähden läpimitta saattaa jopa kaksinkertaistua, mutta tavallisesti koon muutokset ovat pienempiä. Kun tähden ulko-osat laajenevat, kaasu harvenee ja lämpötila laskee. Tästä seuraa, että kaasun ulospäin työntävä voima pienenee, jolloin gravitaatio tulee tätä suuremmaksi ja tähti jälleen kutistuu. Kutistuminen puolestaan johtaa kaasun tihenemiseen ja lämpötilan kasvuun. Kaasun liikkeelle on saatu nopeuksia, jotka vaihtelevat välillä km/s. Sykkimisen alkuun pääseminen ja käynnissä pysyminen vaatii kuitenkin, että kokoonpuristettu kaasu pystyy varastoimaan lisäenergiaa, sillä laajenemisen aikana energia muuttuu mekaaniseksi työksi. Kefeidit ovat sykkivien muuttujien tärkein ryhmä, ja ne ovat saaneet nimensä Delta Cephei -tähden mukaan. Kefeidit ovat spektriluokkiin F - K kuuluvia populaatio I ylijättiläisiä. Kefeidien jakso on 1-50 vrk ja valonvaihtelun amplitudi magnitudia. Valokäyrän muoto on hyvin säännöllinen ja kirkastuminen nopeampaa kuin himmeneminen. Kefeidejä voidaan käyttää apuna tähtien ja lähigalaksien etäisyyksien määrittämiseen, mikä perustuu siihen, että kefeidien jakson ja luminositeetin (eli absoluuttisen magnitudin) välillä vallitsee yksikäsitteinen vastaavuus, periodi-luminositeetti-relaatio. W Virginis -tähdet löysi Walter Baade vuonna 1952 kun hän huomasi, että kefeidejä onkin kahta tyyppiä: 16

17 klassiset kefeidit ja W Virginis -tähdet. Molemmilla ryhmillä on oma periodi-luminositeetti-relaationsa, sillä tietynb jaksoiset W Virginis -tähdet ovat noin 1.5 magnitudia himmeämpiä kuin vastaavat klassiset kefeidit. Tähtien ero johtuu siitä, että klassiset kefeidit ovat nuoria populaation I tähtiä joita on Linnunradan spiraalihaaroissa, kun taas W Virginis -tähdet ovat vanhoja populaation II tähtiä, joita löytyy mm. pallomaisista tähtijoukoista. Muut ominaisuudet ovat molemmilla tähdillä samanlaiset. RR Lyrae -tähdet ovat sykkivien muuttujien kolmas tärkeä ryhmä, joiden kirkkaudenvaihtelut ovat pienempiä kuin kefeideillä, yleensä alle magnitudin luokkaa. Myös jaksot ovat lyhyitä, alle vuorokauden mittaisia. W Virginis -tähtien tavoin myös RR Lyrae -tähdet ovat vanhoja populaation II tähtiä. Niitä löytyy runsaasti Linnunrataa ympäröivistä pallomaisista tähtijoukoista ja niitä kutsuttiinkin aiemmin tähtijoukkomuuttujiksi (cluster variables). RR Lyrae -tähdet ovat suunnilleen samanmassaisia ja samanikäisiä, joten ne ovat samassa kehitysvaiheessa aloittamassa heliumin polttamista ytimessään. Niiden absoluuttinen magnitudi on suunnilleen mag. Mira-tähdet ovat saaneet nimensä Omicron Cetin eli Miran mukaan. Mira-tähdet ovat spektriluokkien M, S, C ylijättiläisiä ja niiden spektristä löytyy tavallisesti emissioviivoja. Niistä virtaa jatkuvasti ainetta ulospäin tähtituulena. Mira-tähtien jaksot ovat yleensä vuorokauden välillä ja sen vuoksi niitä kutsutaan pitkäperiodisiksi muuttujiksi. Itse Miran jakso on 330 vrk ja tähden läpimitaksi on saatu 2 AU eli Auringon ja Maan välimatka tuplasti, joten kyseessä on varsin vaikuttavan kokoinen tähti. Mira-tähtien valonvaihtelu visuaalisella alueella on tyypillisesti 6 magnitudia. Mira on kirkkaimmillaan 2-4 magnitudia, mutta minimissä kirkkaus voi olla niinkin alhainen kuin 12 magnitudia. Yksisarvisen tähdistössä sijaitsevan muuttuvan tähden V838 Monocerotiksen purkauksissa on tähden ympärille muodostunut kaasukupla, jonka laajenemista on seurannut Hubble-avaruusteleskooppi. Kuva: NASA/STScI Mira-tähtien pintalämpötila on ainoastaan noin 2000K, joten säteilystä 95% tulee infrapuna-alueella. Pienikin lämpötilan muutos vaikuttaa voimakkaasti visuaalialueen säteilyn määrään, minkä vuoksi visuaalisella alueella tapahtuvat kirkkauden muutokset ovat suuria. Muut sykkivät muuttujat Edellä mainittujen lisäksi suurimpia sykkivien muuttujien ryhmiä ovat puolisäännölliset ja epäsäännölliset muuttujat. Tähti on puolisäännöllinen muuttuja, mikäli sykkimisessä on vähänkään jaksollisuutta, muussa tapauksessa tähti on epäsäännöllinen muuttuja. Tähdet ovat jättiläisiä tai superjättiläisiä, usein hyvin massiivisia nuoria tähtiä, joiden harvat ulkokerrokset ovat sykkimistilassa. Puolisäännöllisten muuttujien spektrityypeissä näkyy huomattavaa jaksollisuutta kirkkauden vaihdellessa, ja niihin liittyy erilaisia epäsäännöllisyyksiä. Jaksot vaihtelevat vuorokauden välillä, jolloin valokäyrät ovat melko erilaisia ja vaihtelevia, ja kirkkauden vaihtelu muutamasta sadasosasta useisiin magnitudeihin (usein 1-2 magnitudia visuaalisesti). Puolisäännölliset jättiläiset SRA-tähdet: Puolisäännöllisellä myöhäistyypin (M, C, S tai Me, Ce, Se) jättiläisellä esiintyy pysyvä jaksollisuus ja usein pieni (alle 2.5 magnitudia visuaa- 17

18 lisesti) valonvaihtelu (Z Aqr). Kirkkaudenvaihtelun laajuus ja valokäyrän muoto usein vaihtelevat ja jaksot ovat vuorokautta. Monet näistä tähdistä eroavat Mirasta ainoastaan pienemmän kirkkaudenvaihtelunsa vuoksi. SRB-tähdet: Puolisäännöllisiä myöhäistyypin (kuten yllä) jättiläisiä, joilla on huonosti tunnettu jaksollisuus (tarkoittaa sykliä vuorokauden välillä) tai jaksoissa on välejä ja hitaita epäsäännöllisiä muutoksia, ja jopa pysyviä kirkkausjaksoja (RR CrB, AF Cyg). Jokaiselle tämän tyypin tähdelle on usein määritelty keskimääräinen jakso, jonka arvo on annettu luetteloissa. Useimmissa tapauksissa on havaittu kaksi tai jopa enemmän poikkeamia kirkkauden vaihtelun jaksossa. SRC-tähdet: Puolisäännöllisiä myöhäistyypin (kuten yllä) superjättiläisiä (Mu Cep), joden kirkkaus muuttuu noin 1 magnitudin verran, ja joiden jakso vaihtelee 30:stä vuorokaudesta useisiin tuhansiin vuorokausiin. SRD-tähdet: Puolisäännöllisiä muuttuvia jättiläis- ja superjättiläistähtiä spektriluokissa F, G ja K, joiden spektrissä näkyy myös joskus emissioviivoja. Kirkkauden vaihteluvälit ovat magnitudia ja jakson pituus vuorokautta (SX Her, SV UMa). Sykkivien muuttujien pienemmät ryhmät Kääpiökefeidit ovat heikkovaloisempia ja kirkkaudenvaihtelultaan nopeampia ja pienempiä kuin klassiset kefeidit. Valokäyrässä näkyy usein aaltoilua, joka johtuu tähden ominaistaajuuden ja sen ylijaksojen vaikutuksesta. Kääpiökefeidit sijaitsevat HR-diagrammassa kefeidien epästabiilisuusvyöhykkeellä RR Lyrae -tähtien alapuolella. Kääpiökefeideistä erotetaan joskus omaksi ryhmäkseen Delta Scuti -tähdet. Beta Cephei -tähdet sijaitsevat HR-diagrammassa eri paikassa kuin muut muuttujat. Beta Cephei -tähdet ovat massiivisia, kuumia tähtiä, joiden säteily tulee suurimmaksi osaksi UV-alueella. Valonvaihtelu on nopeaa, mutta kirkkaudeltaan vähäistä. Sykkimisen syytä ei tunneta. RV Tauri -tähdet ovat spektriluokien F - K tähtiä ja ne sijaitsevat HR-diagrammassa kefeidien ja Miratähtien välimaastossa. Jakson pituus riippuu jonkin verran luminositeetista ollen yleensä vuorokautta. Valonvaihtelun amplitudi on yleensä alle 4 magnitudin luokkaa. RV Tauri -tähtien minimit ovat vuorotellen syviä ja vuorotellen matalia (pää- ja sivuminimejä). RV Tauri -tähdet jaetaan kahteen alaryhmään keskimääräisen kirkkauden muutoksen perusteella, joista RVa-tähdillä keskimääräinen kirkkaus säilyy vakiona, kun sitä vastoin RVb-tähdillä keskimääräinen kirkkaus muuttuu jaksollisesti. Purkautuvat muuttujat Purkautuvissa muuttujissa tähden pinnasta sinkoutuu purkauksenomaisesti ainetta avaruuteen. Tähdet jaetaan kahteen pääryhmään, eruptiiviisiin ja kataklysmisiin muuttujiin. Eruptiivisten muuttujien kirkkauden vaihtelut johtuvat niiden kromosfäärissä tai koronassa esiintyvistä äkillisistä purkauksista, joiden vaikutus tähden mittakaavassa jää kuitenkin vähäiseksi. Tähtien ympärillä on yleensä kaasukuori tai tähtienvälistä ainetta, joka osallistuu purkaustapahtumaan. Eruptiivisten muuttujien ryhmään kuuluvat mm. flare-tähdet, sumumuuttujat ja R Coronae Borealis -tähdet. Kataklysmisten muuttujien purkaukset puolestaan aiheutuvat ydinreaktioista tähden pinnalla tai sisuksissa. Räjähdykset voivat olla niin rajuja, että koko tähti saattaa räjähtää. Kataklysmisten muuttujien ryhmään kuuluvat novat ja novankaltaiset tähdet, kääpiönovat sekä supernovat. Eruptiiviset muuttujat Flare-tähdet eli UV Ceti -tähdet ovat nuoria kääpiötähtiä, joiden spektriluokka on M. Erityisesti niitä havaitaan nuorissa tähtijoukoissa ja assosiaatioissa. Tähtien pinnalla tapahtuu epäsäännöllisesti samankaltaisia flare-purkauksia kuin Auringossa. Purkauksien energia on luultavasti samaa suuruusluokkaa kuin Auringossakin, mutta koska tähdet ovat heikkovaloisempia kuin Aurinko, flare-purkaus voi aiheuttaa jopa 4-5 magnitudin kirkastumisen tähden valossa. Ja aivan kuten Auringollakin, optiseen purkaukseen liittyy myös radiopurkaus. Sumumuuttujat ovat tähtiä, joita esiintyy kirkkaiden ja pimeiden tähtienvälisten pilvien yhteydessä. Tunnetuimpia lienevät T Tauri -tähdet, jotka ovat hyvin nuoria tähtiä tai vasta tiivistymässä kohti pääsarjaa. Kirkkaudenvaihtelut T Tauri -tähdillä ovat epäsäännöllisiä. T Tauri -tähtien spektrissä esiintyy kirkkaita emissioviivoja, jotka syntyvät tähden kromösfäärissä. 18

19 Spektrissä esiintyy myös kiellettyjä viivoja, joita syntyy vain hyvin harvassa kaasupilvessä. R Coronae Borealis -tähtiä (R CrB) kutsutaan käänteisiksi noviksi, koska niiden kirkkaus pienenee välillä miltei 10 magnitudia ja saattaa pysyä vuosikausia alhaisena, kunnes tähti kirkastuu jälleen normaaliksi. R Coronae Borealis itse on 5.8 magnitudin tähti, joka saattaa himmetä 14.8 magnitudiin. R Coronae Borealis -tähdet sisältävät runsaasti hiiltä, ja tähtien himmeneminen johtuu hiilen ajoittain tapahtuvasta tiivistymisestä tähteä ympäröiväksi sumuksi. Kataklysmiset muuttujat Novat lienevät tunnetuimpia purkautuvia muuttujia. Novat jaetaan useisiin alaryhmiin: tavallisiin noviin, toistuviin noviin ja novamaisiin muuttujiin. Novien purkaus on hyvin nopea: nova saavuttaa maksimikirkkautensa päivässä tai parissa. Maksimikirkkaus on tavallisilla novilla yleensä 7-16 magnitudia normaalikirkkautta suurempi. Maksimin jälkeen seuraa hidas himmeneminen, joka voi jatkua jopa useita vuosia. Tavalliset novat purkautuvat yleensä tuhansien tai miljoonien vuosien välein. Toistuvien novien kirkkauden muutos on alle 10 magnitudia. Toistuvien novien purkautumisväli on joitain kymmeniä vuosia. Purkautumisväli on suoraan verrannollinen purkauksen voimakkuuteen: suurta purkausta seuraa pidempi latautumisaika. Novamaisilla muuttujilla on hyvin paljon novien ominaisuuksia, kuten tähden ulkopuolisesta kaasusta aiheutuvia emissioviivoja spektrissä sekä kirkkauden nopeaa, mutta melko vähäistä muuttumista. Novamaisia muuttujia kutsutaan symbioottisiksi tähdiksi, ja ne ovat kaksoistähtiä, joiden pienemmän komponentin ympärillä on kaasurengas. Seuralaisesta virtaa kaasurenkaaseen ainetta, joka aiheuttaa renkaaseen osumakohtaan kuuman pisteen, itse tähdessä ei kuitenkaan tapahdu novapurkauksia. Kääpiönovat (tunnus UG) ovat toistuvien novien kaltaisia muuttujia sillä erotuksella, että niissä purkaukset tapahtuvat melko tiheästi. Kääpiönovien kirkkauden vaihtelu johtuu tähdessä tapahtuvista räjähdyksistä, mutta kääpiönovilla nämä räjähdykset tapahtuvat paljon pienemmässä mittakaavassa kuin novilla. Koska tähti menettää purkauksessa ainoastaan vähän ainettaan, se pysyy myös pidempään hengissä kuin tavallinen nova. Purkauksessa kääpiönova kirkastuu yleensä 2-6 magnitudia ja ne purkautuvat vuorokauden välein. Kääpiönovat ovat ahtaita kaksoistähtiä, joiden komponentteina ovat normaali keltainen tähti ja tiheä tähti, kuten valkoinen kääpiö. Kun emotähdestä virtaa kaasua valkoiseen kääpiöön, siitä aiheutuu ajoittaisia purkauksia. Kääpiönovat jaetaan kolmeen alaluokkaan: UGSS (SS Cyg-tähdet), UGSU (SU UMa-tähdet) sekä UGZ (Z Cam-tähdet). Kaksi ensin mainittua kääpiönovatyyppiä ovat paljolti samanlaisia, niillä on nopeita purkauksia. Lisäksi UGSU-tähdillä on ajoittain pitkäaikaisia ja kirkkaita supermaksimeja. Z Cam-tähdillä puolestaan on ajoittain lepovaiheita, jolloin tähden kirkkaus on melkolailla vakio ja normaalia maksimia himmeämpi. Andromedan galaksista tehtyjen havaintojen mukaan Linnunradassa pitäisi räjähtää vuosittain novaa, mutta suurin osa niistä jää Linnunradan tähtienvälisten kaasu- ja pölypilvien peittoon. Pimennysmuuttujat Pimennysmuuttujat ovat fotometrisiä kaksoistähtiä, joiden kirkkauden vaihtelu johtuu siitä, että komponentit peittävät ajoittain toisensa näkyvistä. Pimennysmuuttujat voidaan jakaa kolmeen ryhmään valokäurän perusteella: Algol-, Beta Lyrae ja W UMa-tähtiin. Ellipsoidiset muuttujat ovat fotometrisiä kaksoistähtiä, joissa ainakin toinen komponentti on venynyt ellipsoidiksi toisen komponentin vetovoiman vaikutuksesta. Kun tällaiset tähdet kiertävät yhteisen painopisteen ympäri, vaihtelee pitkutlaisesta komponentista näkyvän pinnan ala. Lämpötila on myös pidentymän kohdalla alhaisempi kuin tähden muissa osissa. Tästä johtuu, että tähden kirkkaus vaihtelee loivasti aaltoillen. Algol-tähdet ovat saaneet nimensä Beta Persein eli Algolin mukaan. Algol-tähtien valokäyrä on suurimman osan jaksosta melko tasainen, jolloin tähdet näkyvät erillään ja järjestelmän kirkkaus ei muutu. Järjestelmän kirkkaus on tällöin myös suurimmillaan. Valokäyrässä on kaksi erilaista minimiä, mikä johtuu tähtien kirkkauserosta; pääminimi on syvä ja sivuminimi matalempi. Valokäyrässä nähdään syvä kuoppa silloin kun kak- 19

20 soistähtijärjestelmän suurempi tähti, joka on yleensä viileäpintainen jättiläinen, peittää pienemmän ja kuumemman komponentin. Vastaavasti kun pieni kirkkaampi komponentti kulkee jättiläistähden editse, ei järjestelmän kokonaiskirkkaus muutu kovinkaan paljoa. Minimien muoto vastaavasti riippuu siitä, peittävätkö tähdet toisensa osittain vai kokonaan. Mikäli pimennykset ovat osittaisia, kirkkaus muuttuu jatkuvasti ja minimistä tulee pyöreäpohjainen. Tämä johtuu siitä, että säteilevän alueen pinta-ala muuttuu koko ajan. Mikäli pimennys on täydellinen eli toinen komponentti on jonkin aikaa näkymättömissä toisen tähden takana, kirkkaus pysyy vakiona ja minimi on tasapohjainen Beta Lyrae-tähtien valokäyrässä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Nämä kaksoistähdet ovat niin lähekkäin, että toinen komponentti on venynyt ellipsoidiksi, jolloin kirkkaus muuttuu pimennysten ulkopuolellakin. Beta Lyrae-tähdet muistuttavat siten ellipsoidisia muuttujia, mutta niiden ratataso on lähellä näkösäteen suuntaa, jolloin tapahtuu pimennyksiä. Itse Beta Lyraen toinen komponetti on ylittänyt ns. Rochen rajansa ja vuodattaa jatkuvasti massaa seuralaiseensa, mistä seuraa lisähäiriöitä valokäyrään. W UMa-tähtien valokäyrässä minimit ovat hyvin pyöreitä ja leveitä. Tällainen järjestelmä muodostuu hyvin lähekkäisistä kaksoistähdistä, joiden molemmat komponentit ovat ylittäneet Rochen rajansa eli ne muodostavat kontaktikaksoistähden. Havaintotorniverkko, jossa myös Tähtisuon observatorio on mukana, pitämässä palaveria Töysän Cygnus-kesätapahtumassa. Havaintotorniverkon sivut löytyvät osoitteesta: Kuva: Marko Myllyniemi 20

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 21. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 Kiitos kaikille jäsenille, että he ovat jaksaneet vaikeissa olosuhteissa pysyä

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004 Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004 Vaikka yhdistyksemme jäsenmäärä on pieni, kiitos myös heille, että he ovat jaksaneet vaikeissa olosuhteissa pysyä mukana tukemassa yhdistyksemme niukkaa

Lisätiedot

Toimintakertomuksen sisältö:

Toimintakertomuksen sisältö: LAKEUDEN URSA RY Toimintakertomus vuodelta 2014 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä...3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2011

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2011 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2011 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 20. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 Kiitos kaikille jäsenille, että he ovat jaksaneet vaikeissa olosuhteissa pysyä

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Toimintakertomuksen sisältö:

Toimintakertomuksen sisältö: LAKEUDEN URSA RY Toimintakertomus vuodelta 2015 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä...3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2012

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2012 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2012 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2010

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2010 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2010 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 22. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 Kiitos kaikille jäsenille, että he ovat jaksaneet vaikeissa olosuhteissa pysyä

Lisätiedot

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu)

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2006

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2006 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2006 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä...3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot... 3 1.2 Jäsenmäärä... 3 1.3 Jäseneksi liittyminen...

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry Toimintakertomus vuodelta 2004

Lakeuden Ursa ry Toimintakertomus vuodelta 2004 Lakeuden Ursa ry Toimintakertomus vuodelta 2004 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä...3 1.1 Yhdistyksen kerhohuoneiston sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä ja toiminnan rahoitus...3

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015. 29. toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015. 29. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 29. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat olleet mukana yhdistyksen toiminnassa. Kuten

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 26. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat jaksaneet pysyä mukana toiminnassamme. Erityisesti

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 28. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat jaksaneet pysyä mukana toiminnassamme. Erityisesti

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2013

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2013 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

K a s s i o p e j a Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti 1/2005

K a s s i o p e j a Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti 1/2005 K a s s i o p e j a Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti 1/2005 Sisältö Päätoimittajan palsta 3 Vuoden 2005 jäsenillat 4 Tähtisuon uutisia 5 Haloilmiöitä kuvaamaan 6 Hallitus ja toimihenkilöt 2005 8 Lakeuden

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2008 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia Veikko Mäkelä Cygnus 2017 28.7.2017 Kolme komeettaa Keväällä 2017 piti olla näkyvissä kolme kiikaritason komeettaa 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak 5,5 mag 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005 Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005 Vaikka yhdistyksemme jäsenmäärä on edelleen pieni, kiitos myös heille, että he ovat jaksaneet vaikeissa olosuhteissa pysyä mukana tukemassa yhdistyksemme

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 24. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat jaksaneet pysyä mukana toiminnassamme. Erityisesti

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 23. toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 23. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 23. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat jaksaneet pysyä mukana toiminnassamme. Erityisesti

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE toimintavuosi Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 31. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1. Jäsenillat 1 Säännöllinen toiminta Jäseniltoja pidetään säännöllisesti Sahanevan

Lisätiedot

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016. 30. toimintavuosi

Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016. 30. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 30. toimintavuosi Lakeuden Ursa ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Alkuun kiitos kaikille jäsenille, jotka ovat olleet mukana yhdistyksen toiminnassa.

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

7.4 Fotometria CCD kameralla

7.4 Fotometria CCD kameralla 7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön AURINKOVIIKKO Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Aurinkoviikkoa. Planeetta osallistui tapahtumiin järjestämällä kaksi havaintoiltaa, jolloin kaikilla oli mahdollisuus tarkkailla ja tutkia aurinkoa.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Kassiopeja 1/2007. Irtonumero 3

Kassiopeja 1/2007. Irtonumero 3 Kassiopeja 1/2007 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Irtonumero 3 Vasemmalla M27 eli Nostopainosumu ja alla M13 eli Herkuleen pallomainen tähtijoukko. Kuvat: Jari Kankaanpää Toimittaja Elina Koskela haastattelemassa

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Radiantti 2/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Uusiutunut Radiantti Luet uudistunutta Radianttia. Kuten huomaat, lehdessä on säilytetty useita paperiversion piirteitä. Osa on kuitenkin

Lisätiedot

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2009

LAKEUDEN URSA RY.  Toimintakertomus vuodelta 2009 LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2009 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3

Lisätiedot

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta I TOIMINTA Aurinko Aurinkojaoston toiminta vuonna 2009 ei ollut kovin runsasta johtuen osittain Auringon aktiivisuuden vähäisyydestä. Jaosto kannusti Ursan jäseniä osallistumaan Kansainvälisen tähtitieteen

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum

Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum Luento 6: Linnunradan yleisrakenne II, halo, pallomaiset tähtijoukot ja galaksin keskusta 17/10/2016 Peter Johansson/ Linnunradan rakenne Luento

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Numero 37. Turun Ursa r.y.

Numero 37. Turun Ursa r.y. Numero 37 Turun Ursa r.y. Ceres 37-1/03 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni 20200

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja. TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri taloudenhoitaja Jäsen Pertti Pääkkönen Timo Hoikkala Jani Silvennoinen Väinö Piipponen Ismo Kuismin Yhdistyksen

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2012

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2012 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2012 Aarno Junkkarin ottama kuva Venuksen ylikulusta. Iltasanomien valokuvaaja Timo Toivonen onnistui ottamaan kuvan Venuksen ylikulusta klo 5.21.

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011 Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011 Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu,

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot