MAASEUTUVIRASTON (MAVI) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS /023/ MAASEUTUVIRASTON (MAVI) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

2 1 (44) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Mavin kautta maksetut tuet Mavin IT-toiminta Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Allekirjoitus LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Maaseutuviraston tuotto- ja kululaskelma Maaseutuviraston tase Maaseutuviraston toteumalaskelma

3 2 (44) 1. Johdon katsaus Maaseutuviraston toiminnassa painottuivat yli neljä vuotta kestäneen alueellistamisen loppuunsaattaminen, uusien sähköistä asiointia tukevien toimintatapojen kehittäminen sekä maatalouspolitiikan uudistukseen valmistautuminen. Vuoden 2011 aikana maailmantalous kiristyi ja euron kriisi johti taloustilanteen heikkenemiseen Suomessa. Virastotaloudessa oli yhä ilmeisempää, että määrärahoja tullaan leikkaamaan ja toiminnan tehostaminen sekä toimintojen priorisointi korostui. Maaseudun kehittämisohjelman toimeenpano eteni vuonna 2011 tyydyttävästi. Kehittämisohjelman alueellisten myöntövaltuuksien EU-rahoituksen kehyksestä oli sidottu vuoden loppuun mennessä 65 % ja maksettu 28 %. Hankerahoituksen kysyntä alueilla on jatkunut ennallaan, mutta joillakin alueilla yleinen taloudellinen epävarmuus on vaikuttanut yritysten kehittämishalukkuuteen. Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta rahoitetut yritysten investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat edenneet muita nopeammin. Toimintalinjoittain tarkasteltuna sidonnat ja maksatus ovat edenneet tasaisesti. Eri toimenpiteiden välillä on sidonnoissa suuria eroja, jotka edellyttävät rahoituskehyksen muutoksia loppukaudella. Laajakaistahankkeet eivät päässeet vielä kunnolla liikkeelle, joten näiden varojen sidontaan on vuonna 2012 kiinnitettävä erityistä huomiota. Jotta ohjelmavarat tulevat tehokkaasti ja kokonaan käytetyiksi, hankkeiden myöntöön ja maksatukseen on edelleen etsittävä joustavampia käytäntöjä. Tarvittaessa on käynnistettävä ohjelman toteuttamista tukevia toimenpiteitä. Yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseutuohjelman uudistamista koskevat neuvoston asetusluonnokset julkaistiin lokakuussa. Mavi osallistui uudistusta käsitteleviin työryhmiin analysoimalla uudistusten vaikutuksia toimeenpanoon, hallinnon resursseihin, asiakkaalle aiheutuvaan hallinnon taakkaan sekä tietojärjestelmiin. Yksinkertaistamista on tavoitteellisesti tuotu esille sekä kansallisessa valmistelussa että EU-maksajavirastojen kanssa tehtävässä valmistelutyössä. Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on uusittava Mavin merkittävimmät tietojärjestelmät. Tukisovellusta uudistettaessa on nähty välttämättömäksi uudistaa tukihallinnon prosesseja niin, että niiden sähköistäminen on mahdollista heti maatalouspolitiikan uudistuksen ja uuden ohjelmakauden alkaessa Sähköistämisen avulla voidaan vastata tiedossa oleviin resurssivähennyksiin hallinnossa siten, että palvelut voidaan säilyttää ja perustehtävät hoitaa. Pinta-alatukia haki vuonna 2011 sähköisen palvelun kautta kolmasosa viljelijöistä. Uutena palveluna tarjottiin mahdollisuutta tehdä karttakorjaukset sähköisesti. Tukihaun yhteydessä pilotoitiin muutamissa kunnissa yhteiskäyttöisiä tukihakupisteitä, sähköistä arkistointia sekä syksyllä karttakorjausten tekemistä. Tavoitteena oli selvittää tukihallinnon sähköistämistä, tunnistaa mahdolliset esteet ja vaikuttaa lainsäädäntöuudistuksissa esteiden poistamiseen. Uusi maksatusjärjestelmä Sampo otettiin tuotantoon usean vuoden kehittämistyön jälkeen kesäkuun alussa. Järjestelmä vaatii vielä kehittämistä erityisesti raportoinnin ja takaisinperintöjen käsittelyn osalta, mutta joulukuussa tapahtuneet, Mavin merkittävimmät maksatukset, suoritettiin uudella järjestelmällä onnistuneesti. Sampo-järjestelmän kehittäminen on vaatinut erittäin paljon työtä mavilaisilta. Mavissa laadittiin asiakasstrategia, joka määrittelee tavoitteet kumppaneiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämiselle lähivuosina. Strategiassa painotetaan verkkoviestintää ja asiakaspalvelujärjestelmän kehittämistä yhdessä ELY-keskusten ja kuntien maaseututoimen kanssa. Toimenpiteet asiakasstrategian toteuttamiseksi aloitetaan vuonna Mavi on kehittänyt ydinprosessien ja tietohallinnon uuden toimintamallin. Työn tavoitteena on ydinprosessien toimivuuden ja vaikuttavuuden lisääminen sekä tietohallinnon lähentäminen kiinteämmäksi osaksi Mavin liiketoimintaa. Kumppanuusviestintää varten kehitettiin uusi Aitta ekstranet, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Kuntien maataloushallinnon keskittäminen suurempiin toimintayksiköihin jatkui hyvin. Mavi on tukenut kuntia uudistuksen toimeenpanossa ja kunnat ovat ripeästi toteuttaneet yhteistoiminta-

4 3 (44) alueiden muodostamista. Tavoitteena on, että kaikkien yhteistoiminta-alueiden kanssa on solmittu vuoden 2012 loppuun mennessä EU:n edellyttämät maksajavirastosopimukset. Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin heti vuoden 2011 alussa Kauhavan kaupungin kanssa ja kuusi muuta sopimusta joulukuussa. ELYjen tulosohjausta kehitettiin MMM:n hallinnonalalla yhtenäisempään suuntaan. Tavoitteena oli, että Eviran, MMM:n kala- ja riistaosaston sekä Mavin tehtävät näkyvät kokonaisuutena hallinnonalan tulosohjauksessa ja että menettelyjä yhdenmukaistetaan. Tämä on ollut ELYjen ylijohtajien toivomus. Syksyllä käytiin yhdet tulosneuvottelut ja allekirjoitettiin yksi tulossopimus Eviran, KROn ja Mavin sekä ELYjen kanssa. Uudistus sai myönteisen vastaanoton ELYjen edustajien taholta. EU:n toimielinten Maaseutuvirastoon kohdistamien tarkastusten osalta vuosi oli poikkeuksellisen työllistävä. Komission tarkastuksia eri tukijärjestelmien toimeenpanoon tehtiin vuoden aikana viisi kappaletta. Vuoden lopussa oli kesken 11 tarkastuksen johdosta käytävät neuvottelut. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki Maviin kaksi tarkastusta. Merkittäviä rahoituksellisia seurauksia ei komission havaintojen pohjalta tehty. Taloudellisen tilanteen heikentyessä on yhä tärkeämpää, että EU-säädöksiä noudatetaan tarkasti, ettei valtiontalouden kannalta merkittäviä tulonmenetyksiä rahoitusoikaisujen kautta synny. Tämä on erityinen haaste, ei vain Maville, vaan koko maataloushallinnolle. Mavin johdolla valvonnan rationalisointia pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen. Työryhmä esitti keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tukijärjestelmien ja -ehtojen yksinkertaistamista, sähköisen asioinnin ja valvontatyön organisoinnin kehittämistä sekä erilaisten teknisten ratkaisujen ja ns. hyvien käytäntöjen toteuttamista. Pääosin ehdotuksia voidaan toteuttaa aikaisintaan vuodesta 2014 alkaen, kun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten tukijärjestelmämuutokset tulevat voimaan. Maaseutuviraston alueellistaminen Seinäjoelle saatettiin loppuun. Keväällä 2011 jouduttiin yhteistoimintaneuvotteluihin, jonka piirissä oli 36 henkilöä. Heidän osaltaan päädyttiin erilaisiin ratkaisuihin siten, että 11 otti valtion tarjoaman irtisanoutumiskorvauksen ja irtisanoutui heinäkuun alusta alkaen. 12 henkilöä jouduttiin alueellistumisesta johtuen irtisanomaan. Vuoden alussa muutettiin uusiin tiloihin vasta valmistuneeseen toimitaloon Alvar Aallon kadulle Seinäjoella. Kesäkuussa pidettiin juhlalliset avajaiset yhdessä kutsuvieraiden kanssa. Mavin alueellistamiselle asetettu määräaika saavutettiin, mutta mikä tärkeämpää, perustehtävistä suoriuduttiin alueellistamisesta ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta huolimatta. Virasto on merkittävästi kehittänyt kuluvina vuosina asiakaspalvelua erityisesti sähköisen asioinnin saralla. Alueellistamisen kustannukset jäivät ennakkoarviota alhaisemmiksi ollen noin 6 milj. euroa. Mavi jatkoi vuoden aikana panostusta henkilöstön työhyvinvointiin. Mavissa käynnistettiin oma esimiesvalmennus, jonka tavoitteena on hyvä, linjakas ja yhtenäinen johtaminen Mavissa. Työtyytyväisyys nousi barometrillä mitattuna 0,12 yksikköä ollen 3,56. Tämä ylittää valtionhallinnon keskitason. Kokonaistyytyväisyys nousi kaikilla osa-alueilla. Vuoden 2011 tulostavoitteet saavutettiin hyvin Maaseutuviraston työhönsä sitoutuneen henkilöstön ansiosta. 2. Vaikuttavuus 2.1. Toiminnan vaikuttavuus Mavi tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti.

5 4 (44) Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Virasto toimeenpanee maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija ja tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Virasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2011 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko virastoa koskevat, lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, niitten tarkemmat mittarit ja tavoitteiden toteumat. TAVOITE 1. Virasto alueellistunut Seinäjoelle alueellistamissuunnitelman mukaisesti. 2. Laajennetaan sähköisiä asiointipalveluita. MITTARI Alueellistaminen ei ole aiheuttanut merkittäviä häiriöitä toiminnalle. Sähköisten hakemusten osuus pinta-alatukien tukihakemuksista on 30 %. KOKO VUODEN TILANNE = TOTEUMA Alueellistaminen saatiin päätökseen vuoden 2011 aikana suunnitelman mukaisesti eikä merkittäviä häiriöitä ilmennyt. Uusiin toimitiloihin Seinäjoella muutettiin tammikuussa YT-menettelyn seurauksena 12 henkilöä jouduttiin irtisanomaan ja 11 henkilön kanssa tehtiin sopimus irtisanoutumisesta ja irtisanoutumiskorvauksen maksamisesta. Sähköisten hakemusten osuus pintaalatukien tukihakemuksista oli n. 33 %. Sähköistä arkistointia pilotoitiin vuonna kunnan alueella. Sähköisesti hakemuksensa jättäneiden viljelijöiden hakemukset säilöttiin sähköiseen arkistoon ja tulosteita (mm. tukipäätös) välitettiin viljelijöille sähköisesti Mavin järjestelmistä. Sastamalan karttapilotissa viljelijöillä on ollut mahdollisuus korjata peltolohkojen rajoja jo syksyn 2011 aikana. Vipuneuvojaa on kehitetty olemassa olevien resurssien puitteissa. Mavi on osallistunut sähköisen asioinnin lainsäädännöllisten esteiden kartoittamiseen sekä 1100-lain valmisteluun. Aitta-ekstranetin käyttöönotto on viivästynyt n. 1 2 kk Mavista riippumattomista teknisistä ongelmista johtuen. Käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 alussa. Sosiaalisen median ohje kevään 2011 tukihakua varten valmistui. Hanke- ja Rahtu-järjestelmien tulevaisuutta ja sähköisia asiointimahdollisuuksia kartoittava esiselvitysprojekti toteutettiin vuoden aikana. Kevään 2012 sähköistä pinta-alatukihakua valmisteleva projekti aloitettiin suunnitelmien mukaisesti. Koulumaitojärjestelmän esiselvitysprojekti päätettiin vuoden 2011 lopulla. Sovellusprojekti aloitetaan keväällä 2012.

6 5 (44) 3. Viljelijätukihallinnon uudistuksen toimeenpano. 4. Valmistaudutaan uuteen ohjelma- ja rahastokauteen. Tuodaan hallinnon ja toimeenpanon näkökulma mukaan poliittiseen valmisteluun. 5. Hanke- ja yritystukien hallinnollisen taakan keventäminen. 6. Toteutetaan kevään 2011 aikana peruskuivatusavustuksiin ja lainoihin liittyvien tehtävien siirto MMM:stä Maviin. Varmistetaan Maviin siirtyvien eräiden metsätalouden valtionapujen tarkastusten hoitaminen. Laissa annetuissa tavoitteissa ja määräajoissa pysyminen. Organisoidaan ja resurssoidaan ohjelma- ja rahastokauden vaihtumisen vaatimat muutokset viraston sisällä. Aloitetaan tarvittavien muutosten kartoittaminen tietojärjestelmiin ja jatketaan jo aloitettuja tietojärjestelmäuudistuksia. Tarkennetaan uudistuksen vaatimien muutosten resurssitarpeita (TTS ). Esitetyt suositukset on toimeenpantu vuoden 2011 aikana. Siirto toteutettu kevään 2011 aikana. Vuoden aikana tarkastuksia tehdään 5 kpl. Markkinatukien osalta sähköisten tuonti- ja vientitodistushakemusten osuus kaikista tuonti- ja vientitodistushakemuksista oli n. 90 %. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet saavutettiin ja pysyttiin määräajoissa. Yhteistoiminta-alueita on muodostumassa n. 60 kpl. Kunnat ovat antaneet pääosin selvitykset maksajavirastosopimusten tekemisestä. Vuoden 2011 loppuun mennessä on tehty 7 maksajavirastosopimusta. Uutta ohjelma- ja rahastokautta valmistelevat työryhmät on asetettu ja työryhmien työskentely on lähtenyt käyntiin. Mavi on osallistunut aktiivisesti MMM:n vetämien työryhmien työskentelyyn. Tukisovelluksen esiselvitysprojekti saatiin päätökseen alkusyksystä 2011, jonka jälkeen asetettiin Tukisovelluksen uudistamiseen tähtäävä toteutusprojekti. Hanke- ja Rahtu-järjestelmien esiselvitysprojekti toteutettiin vuoden 2011 aikana. Toteutusprojekti käynnistetään vuoden 2012 alussa. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille pystyttiin tarkentamaan muutosten vaatimia resurssitarpeita; uudistus tulee vaatimaan merkittävää väliaikaista lisärahoitusta. Mavi osallistui vuoden aikana 1100-lain valmisteluun. Vuoden aikana EU-rintamalla tehostettiin maksajavirastoyhteistyötä, jonka kautta pyritään vaikuttamaan mm. tukijärjestelmien yksinkertaistamiseen. Suositukset on pääosin toimeenpantu (siltä osin kuin niitten toteuttaminen on ollut tarkoituksenmukaista vielä tällä ohjelmakaudella). Tehtävien siirtoa ei voitu toteuttaa vuoden 2011 aikana, koska tarvittavia säädösmuutoksia toimeenpanotehtävien osalta ei ole vielä tehty. Säädösmuutosten valmistelu on MMM:n vastuulla. Vuoden aikana toteutettiin 5 metsätalouden valtionapuihin kohdistuvaa tarkastusta Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet ja niiden toteumat esitetään MMM:n toimintakertomuksessa.

7 6 (44) 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1. Toiminnan tuottavuus Virastolle asetettu tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennysvaatimus oli 7 htv vuonna Käytettävissä oleva tuottavuusohjelman mukainen htv-kehys väliaikaisilla lisäresursseilla lisättynä oli 206. Teknisen avun ja harjoittelijoiden htv-kertymä (yhteensä n. 11 htv) huomioiden Mavi saavutti tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennystavoitteet. Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2009 vuoteen 2011 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma). Työpanos Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos Henkilötyövuodet* 206,9 223,0 212,4-5 % Työpanosindeksi ,78 Työpanosindeksi ,25 Taulukko 2. Tuottavuusohjelman toimeenpano. HTV-vähennysten kumulatiivinen muutos kiintiö toteuma kiintiö toteuma kiintiö toteuma Yhteensä Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri toiminnoille. Hakemusten käsittelyyn käytetty työaika laski vuodesta 2010 yhteensä 6,6 htv, vientitukiin liittyvien tehtävien vähenemisestä johtuen. IT-toimintaa koskeva työaika kasvoi edelleen (4,1 htv) edellisvuoteen verrattuna isoista tietojärjestelmähankkeista ja viraston tietojärjestelmäriippuvuudesta johtuen. Kokonaisuudessaan työaika ydintoiminnoille kasvoi 2,2 htv. Hallinnon toimintoihin käytetty työaika laski yhteensä n. 13,6 htv. Vuoden 2011 alusta lähtien toteutettiin sisäisen kirjanpidon tilikartan yksinkertaistaminen, jolla saatiin mm. työajanseurannan kirjaukset luotettavammalle tasolle. Henkilötyövuosikertymän lasku, joka johtui erityisesti käytettävissä olevan henkilötyövuosikehyksen supistumisesta, näkyy selkeimmin hallinnon toiminnoille kirjatun työajan vähentymisenä. Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2011 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatukien haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä Aitta-ekstranetpalvelun kehittäminen. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena. Valvontatoiminnan rationalisointivaihtoehtoja selvittävän työryhmän työ saatiin päätökseen vuoden lopulla; ryhmän kehittämiskohteita on kuvattu lyhyesti johdon katsauksessa.

8 7 (44) Taulukko 3. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (henkilötyövuodet ja prosentuaalinen osuus). Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat) Toteuma 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2011 * Toteuma 2011 * Tukijärjestelmien hallinnointi 51,0 25 % 55,5 25 % 55,8 26 % 56,7 27 % Hakemusten käsittely 15,6 8 % 16,7 8 % 16,9 8 % 10,1 5 % Tukimaksujen käsittely 12,8 6 % 16,0 7 % 15,8 7 % 15,5 7 % Tukien valvonta ja tarkastukset 13,8 7 % 15,9 7 % 16,3 8 % 17,9 9 % Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 5,1 2 % 7,8 4 % 7,4 3 % 7,7 4 % Yhteistyö ja kehittäminen 9,1 4 % 9,8 4 % 9,3 4 % 12,4 6 % Sisäinen tarkastus ja valvonta 3,7 2 % 4,4 2 % 4,3 2 % 3,7 2 % IT-toiminta 27,8 14 % 32,1 14 % 33,6 15 % 36,2 17 % Ydintoiminnot yhteensä 138,9 68 % 158,0 71 % 159,4 73 % 160,2 76 % Taloushallinto 5,0 2 % 6,3 3 % 5,4 2 % 5,4 3 % Henkilöstöhallinto 5,7 3 % 7,8 4 % 7,2 3 % 11,3 5 % Henkilöstön kehittäminen 10,8 5 % 15,1 7 % 14,5 7 % 11,7 6 % Viestintä** 3,9 2 % 4,4 2 % Muut yhteiset toiminnot*** 40,7 20 % 30,3 14 % 30,4 14 % 21,9 10 % Hallinnon toiminnot yhteensä 66,1 32 % 63,9 29 % 57,5 27 % 50,3 24 % Yhteensä **** 205,0 100 % 221,9 100 % 216,9 100 % 210,5 100 % * Vuonna 2011 Mavin tilikarttaa uudistetaan toimintoja vähentämällä. Hallinnon prosessien osalta muutos on suurin, joten vuosi 2011 ei ole täysin vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. ** Viestintä erillisenä toimintonaan poistettiin vuoden 2011 tilikartasta; ko. toiminnon työaika kohdistetaan niille toiminnoille, joista viestitään. *** Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät. **** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta, koska Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp vuodelle Toiminnan taloudellisuus Toiminnan taloudellisuutta on alla kuvattu kustannusten jakaumalla eri toimintoihin ja eri kustannuslajeihin. Taulukkoon 4 on koottu viraston toiminnan kustannukset toiminnoittain vuosina Toiminnan kustannukset kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2011 yhteensä 5,18 milj. euroa. Kasvun taustalla oli Tiken rahoitusmallin muutos, jonka mukaisesti vuoden 2011 talousarviossa Maville siirrettiin Tiken määrärahoista 5,2 milj. euroa. Määrärahojen mukana siirtyi rahoitusvastuu tiettyjen tietohallintopalveluiden ja virastopalveluiden ostoja varten. Muutos johti erityisesti ydintoimintojen kustannusten kasvuun (kasvua 29 prosenttia) ja siellä eniten IT-toiminnan kustannusten kasvuun; hallinnon toimintojen kustannuksissa kasvua oli vain prosentin verran. Erityinen lasku ydintoimintojen kustannuksissa tapahtui hakemusten käsittelyssä, jossa näkyi vientitukijärjestelmän hiipumisen vaikutus vuoden 2011 aikana. Henkilöstöhallinnon kustannuksissa näkyy puolestaan alueellistamisen aiheuttama suuri vaihtuvuus, jonka myötä esim. rekrytointeihin käytetty työaika ja siihen liittyvät kulut ovat kasvaneet selvästi.

9 8 (44) Taulukko 4. Toiminnan kustannukset toiminnoittain (ei sisällä poistoja). Oma rahoitus toiminnoittain (1 000 euroa) Toteuma 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Ydintoiminnot yhteensä Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstön kehittäminen Viestintä Muut yhteiset toiminnot Hallinnon toiminnot yhteensä Toiminnan kustannukset yhteensä Taulukon 5 kustannuksissa on esitetty kokonaiskustannukset vyörytettyinä ydintoiminnoille. Poistot ja korot muodostavat verrattain ison osan viraston kustannuksista mittavien tietojärjestelmäinvestointien vuoksi. Vertailutietoa kustannuksista sisältäen poistot ja korot ei ole aiemmilta vuosilta toimintolaskentajärjestelmän määrittelyjen puutteellisuuden vuoksi. Taulukko 5. Toiminnan kustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot. Toiminnan kustannukset Toteuma 2011 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 872 Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta 463 IT-toiminta Yhteensä Mavin toimintamenojen käytössä kululajeittain (taulukko 6) näkyi erityisesti Tiken rahoitusmallin muutoksen vaikutus, jonka seurauksena palvelujen ostot kasvoivat ensimmäistä kertaa suuremmaksi kulueräksi kuin henkilöstökulut. Palvelujen ostot sisältää Tiken omien palveluiden ostoja 3,9 milj. euron edestä. Palvelujen ostoja kasvattivat myös muut rahoitusmallin muutoksen vaikutukset, kuten tietojärjestelmien ylläpidon ostojen rahoitusvastuun siirtyminen Tikeltä Maville. Toimintamenojen käytössä näkyi lisäksi alueellistamisen loppuunsaattamisen kertaluonteisia vaikutuksia: käyttöomaisuuden ostoihin sisältyi uusien toimitilojen kalustaminen, ostoihin muita hankintoja toimitiloihin ja satunnaisissa kuluissa irtisanoutumiskorvausten maksaminen. Korvaukset voidaan maksaa vain VM:n luvalla.

10 9 (44) Henkilöstökuluissa näkyi henkilötyövuosikehyksen pienenemisen myötä selvää laskua alaspäin. Muiden kulujen väheneminen johtui etenkin matkustusmenojen selvästä laskusta vuoteen 2010 verrattuna. Yhteistoiminnan kustannusten korvauksiin on kirjattu yhteishankintana Maanmittauslaitoksen kanssa hankitut ilmakuvat; nämä pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2010 puolestaan ei annettu valtioneuvoston asetusta, jonka mukaisesti olisi suoritettu Ahvenanmaan maakunnalle korvaukset maaseutuelinkeinojen tukitehtävien hoitamisesta; tästä syystä käyttötalouden kuluissa ei ollut toteumaa vuonna Tuotot kasvoivat etenkin teknisen avun henkilötyövuosikertymän nousun johdosta. Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen Mavin toimintamenomomentin ja Tietojärjestelmien kehittäminen momentin (vuonna 2009). Ei sisällä poistoja tai korkoja. Kulut, 1000 euroa Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos Käyttöomaisuuden ostot Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille Rahoituskulut Satunnaiset kulut Käyttötalouden kulut kunnille Kulut yhteensä Tuotot yhteensä Nettomenot yhteensä Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen Valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjattiin tavoitteita ja toimenpiteitä valtion virastojen ja laitosten toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Edelleen vuonna 2011 Maaseutuvirasto on noudattanut toiminnan suunnittelussaan ko. periaatepäätöstä. Vuoden 2011 aikana valmistauduttiin uuden matkahallintajärjestelmä M2:n käyttöönottoon. Järjestelmän käyttöönoton (tammikuu 2012) ja myyntilaskujen sähköistämisen myötä virasto on Palkeiden (Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) täysimääräinen asiakas. Hankintatoimen kehittämisen ja tehostamisen osalta Mavi valmistautui sähköisen tilaustenhallintajärjestelmä Tilhan käyttöönottoon siten, että se otettiin käyttöön tammikuun alussa Vuonna 2011 toteutettiin lisäksi kirjanpitoyksiköiden eriyttäminen siten, että vuoden 2012 alusta lähtien Mavi toimii itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä, kun tähän asti samassa kokonaisuudessa ovat toimineet myös MMM ja Tike. Vuoden 2011 alussa valmistuneet toimitilat Seinäjoella täyttävät valtion toimitilastrategian edellyttämät tilatehokkuuden arvot. Tilat on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä. Seinäjoen toimipisteen lisäksi Mavilla on vuokrattuja tiloja Pasilassa sekä aluetoimipisteissä muutamalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Pasilan toimitilojen tarve on vuoden 2012 alussa vähentynyt alueellistamisen loppuunsaattamisen myötä. Kaikkien toimitilojen tarvetta, käyttöastetta ja mitoitusta arvioidaan jatkuvasti. Vuoden 2012 alussa on otettu käyttöön Hallinnon tilahallinta -tietojärjestelmä.

11 10 (44) Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton sisäinen valmistelu aloitetaan vuoden 2012 lopulla. Tietojärjestelmän käyttöönoton Maaseutuvirastossa tekee haasteelliseksi nimenomaan viraston maksajavirastoluonne. Matkustusmäärien ja menojen vähentämisessä Mavi on saavuttanut vaaditun 8 prosentin säästövelvoitteen selvästi. Viraston viitevuotena säästöjen aikaansaamisessa käytettiin vuotta Matkustusmenot laskivat vuoden ,01 milj. eurosta 0,723 milj. euroon. Prosentuaalinen lasku oli siten n. 28 prosenttia. Menosäästöihin ovat vaikuttaneet positiivisesti videoneuvottelu- ja erilaisten pikaviestintekniikoiden yleistyminen. Tulevina vuosina EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen arvioidaan jonkin verran kasvattavan viraston henkilöstön matkustustarvetta. Tietojärjestelmien kehittämisessä on otettu huomioon mm. yhteentoimivuusvaatimukset. Tietojärjestelmiä on mm. pyritty kehittämään yhteistyössä hallinnonalan sisällä. Tietojärjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon sähköisen asioinnin mahdollistaminen ja hallinnon prosessien sähköistäminen. Järjestelmähankkeet vaativat väliaikaisesti investointeja, jotka pitkällä tähtäimellä johtavat säästöihin lähinnä asiakkaiden ja kumppaneiden keskuudessa. Yhteishankintasopimusten osalta hyödynnetään hyvin pitkälti Hanselin puitejärjestelyjä. Kuitenkin erityisluontoista osaamista vaativissa palveluissa (kuten käännöspalvelut) kilpailutukset on hoidettu viraston toimesta. Lisäksi yhteishankintoja hallinnonalan sisällä hyödynnetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mavin maksullinen toiminta on verrattain vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta. Tulossopimuksessa tavoitteena on ollut 100 prosentin kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan tulot olivat vuonna 2011 selvästi edellisvuotta ja tulossopimuksen arviota suuremmat. Teurastettujen ruhojen määrä nousi edelleen vuoden 2011 aikana sian- ja naudanlihan kulutuksen kasvun myötä; kuitenkaan viraston kustannukset esim. tehdyn työajan ja Lihateollisuuden tutkimuskeskukselta ostettavien palveluiden osalta eivät nousseet. Lopputulemana ylijäämää jäi n euroa. Yhteisrahoitteista toimintaa Mavissa ei ole. Taulukko 7. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma. Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuus 98,9 % 105,0 % 100 % 115,8 %

12 11 (44) 4. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELYkeskusten ja kuntien maaseutuviranomaisten kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruoka-apuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Maaseutuviraston asiakasstrategia valmistui kesällä Asiakasstrategiassa on kuvattu toimintamalli asiakkuuksien, asiakkaiden yhteydenottojen ja asiakkaille suunnattujen palvelujen hoitamiseen Maaseutuvirastossa. Asiakkaat, asiakkuuteen liittyvät käsitteet, palvelut ja asiakkuusstrategian edellyttämät toimenpiteet on myös määritelty asiakasstrategiassa. Painopisteitä asiakasstrategian toteuttamisessa ovat sähköisten asiointipalveluiden laadukas toteuttaminen, aktiivinen ja suunnitelmallinen kumppaniyhteistyö, asiakkuuden toteuttaminen toimeenpanoroolissa, asiakastarpeiden tunnistaminen ja ennakointi sekä Mavin sisäisen toiminnan kehittäminen asiakaslähtöiseksi. Strategian toimeenpano eri toimenpiteineen käynnistyy vuonna Erityisesti maksajavirastotoimintaan kohdistuvien eri tahojen antamien havaintojen ja suositusten toteutuksen seuraamiseksi aloitettiin vuoden 2011 aikana suositusten seurannan tietojärjestelmän rakentaminen. Järjestelmän määrittelyt saatiin vuoden aikana tehtyä, mutta tekninen toteutus jäi kesken toimittajan työajan sitouduttua Aitta-ekstranetin toteuttamiseen. Kehittämistyö jatkuu vuonna Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maaseutuviraston tarkastustoiminta Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta. ELY-keskusten suorittamat tarkastukset Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2011 tarkastuksia yhteensä tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta alhaisempia edellisvuoteen verrattuna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %. Vuonna 2011 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusit-

13 12 (44) tu tai ELY-keskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa. Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 87 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2011 laadunvalvonnoissa tarkastettiin 378 (280) maatilaa, 163 (146) erityistukisopimusta, 5 (5) kuntaa ja 1 (0) tärkkelysperunatehdas (suluissa vuoden 2010 vastaavat määrät). Lisäksi Mavin toimesta tehtiin Tullilaitokseen ja Eviraan kohdistuvia laadunvalvontoja kertomusvuonna yhteensä 9 kpl. Yritys- ja hanketukien tarkastukset Mavi suoritti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien tarkastuksia kertomusvuonna 197 kappaletta, sisältäen 4 sitoumustarkastusta. Tarkastukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Hanke- ja yritystukien tarkastukset tehdään ennen maksuja ja tarkastusmäärää arvioidaan maksuun edenneistä maksuhakemuksista. Taulukossa 8 oleva kohta yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset sisältää lisäksi elinkeinokalatalousrahaston (EKTR) tarkastukset, joita tehtiin 48 kpl vuonna ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta ja ohjeistaa tarkastuksia suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen kohdistuvat laadunvalvonnat. ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen ja jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen, kansallisen investointituen, edellisen kauden EU-osarahoitteisen sekä kansallisen investointituen, sokerin rakenneuudistusta koskevan maatilainvestointituen, luottolaitostuen sekä luottolaitosten tarkastukset. ELYkeskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2011 yhteensä 239 kpl. Luopumistukitarkastusten kokonaismäärä väheni oleellisesti edelliseen vuoteen verrattuna otantamenettelyjen uudistamisesta johtuen. Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia (asiakirjatarkastukset ja haastattelut) suoritettiin rakennetukien osalta seitsemässä eri ELY-keskuksessa vuonna Paikan päällä tehtävien tarkastusten laadunvalvontoja tehtiin yhteensä viisi kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kolmessa eri ELY-keskuksessa. Muut tarkastukset Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja metsäkeskusten tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä viisi kappaletta ja metsäkeskusten tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 75 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 15 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 21 tapausta 9 kunnan alueella. Nämä sisältyvät taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin.

14 13 (44) Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 99 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia viidessä eri teurastamossa yhteensä 14 kpl. Vuonna 2011 tehtiin valvontaosaston ja Mavin sisäisen tarkastuksen yhteistyönä ELY-keskusten hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia yhteensä 7 kappaletta. Tarkastuksissa käytiin läpi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset haastatteluin ja niitä täydentävin aineistotarkastuksin. Tarkastusmäärä sisältyy taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettavaksi. Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna yhteensä 15 kpl. Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 2 kappaletta. Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina Taulukko 8. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl). Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Tukijärjestelmien laadunvalvonnat, josta metsätalouden valtionapujen tarkastukset 5 5 EU-toimielinten tarkastukset Euroopan yhteisön toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan mukaisesti. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki viisi uutta tarkastusta vuoden 2011 aikana. Viljan ja maitojauheen julkista varastointia koskeva tarkastus oli huhtikuuta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2 linjaa koskeva tarkastus toukokuuta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 3 linjaa koskeva tarkastus toukokuuta, vanhan ohjelmakauden sulkemistarkastus kesäkuuta ja pinta-alaperusteisten tukien tarkastus Vuoden 2011 lopussa oli yhteensä 11 komission tarkastusta kesken (uudet tarkastukset mukaan lukien), joiden osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa komission kanssa. Vuoden aikana kaksi tarkastusta päättyi. Tarkastusvuonna laadittiin komissiolle yhteensä 7 vastinetta. Näillä tarkoitetaan asetuksessa (EY) N:o 885/2006 säädettyä kirjeenvaihtoa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki laajan maaseuturahastoa ja maataloustukirahastoa koskevan järjestelmätarkastuksen syyskuuta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin teki maatalouden investointitukea ja ympäristötukea koskevan DAS-tarkastuksen lokakuuta.

15 14 (44) EU-toimielinten tarkastukset työllistivät poikkeuksellisen paljon vuoden 2011 aikana. Työajanseurannan pohjalta tarkasteltuna EU-toimielinten tarkastuksiin meni työaikaa Mavissa yhteensä 3 htv. Eniten tarkastukset työllistivät Mavin valvontaosastoa (yhteensä 2 htv vuonna 2011). Tarkastettavat kohteet Tarkastettavat kohteet valitaan vuosittain otannalla. Tukien valvontaa varten toteutettiin vuonna 2011 yhteensä 162 otantaa ja 29 ristiintarkistusajoa. Valvontaotannoista yli puolet on investointitai hanke- ja yritystukiin kohdistuvia viikoittaisia otantoja. Otantoihin ja ristiintarkistusajoihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan aikatauluja. Tämän lisäksi Mavissa tehdään keskeisimpiin riskinanalyysiotantoihin liittyvää tilastotieteellistä kehittämistyötä. Otantojen ja ristiintarkistusajojen varsinainen toteutus tehdään pääosin Tikessä. Mavi tilasi Tiken tietopalvelulta vuonna 2011 yhteensä 486 eri raporttia. Erityisesti komission ja komission toimielinten tarkastuksiin (joihin Tiken tietopalvelun työpanos oli arviolta yhteensä n henkilötyöpäivää vuonna 2011) sekä Hanke2007-järjestelmään liittyvien raporttipyyntöjen määrä ylitti ennalta arvioidun. Kokonaisuudessaan Mavin tilaamien raporttien toteuttamiseen meni Tiken tietopalvelulta yhteensä noin 500 htp vuonna Raportteihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan keskeisimpien raporttien aikatauluja. Varsinainen raporttien toteutus tehdään pääosin Tiken tietopalvelun toimesta. Taulukossa 9 on käyty läpi vuosien otantojen, ristiintarkistusajojen ja Mavin Tiken tietopalvelulta tilaamien raporttien määrät. Taulukko 9. Otannat, ristiintarkistusajot ja raportit (kpl) vuosina Otannat vuosina Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Otannat Ristiintarkistusajot Raportit / Raporttipyynnöt Muut tarkastukset Vuoden 2011 maaliskuussa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki Mavin valvontaosastolle tutustumis- ja tarkastuskäynnin. Apulaisoikeuskansleri oli kiinnostunut yritys- ja hanketukien sekä viljelijätukien valvonnasta. Tarkastuskäynnillä ei löydetty huomautettavaa. Työsuojelutarkastus toimitettiin Mavin Seinäjoen toimipisteessä lokakuussa Tarkastuksesta on kerrottu luvussa 5. Tietoturvasertifikaatin ylläpitoon liittyviä seuranta-arviointeja tehtiin vuoden aikana 2 kappaletta Inspecta Oy:n toimesta. Taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa tarkastaa vuosittain Valtiontalouden tarkastusvirasto ja maksajaviraston tilit todentaa BDO Oy ( eteenpäin). Koulutukset Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2011 useita koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kuntien maaseutuasiamiehille, ELY-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristötiedon jakajille, ProAgria Maaseutukeskuksille, terveydenhuolto- ja läänineläinlääkäreille, maaseutuoppilaitoksille ja niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä.

16 15 (44) Kasvokkain tapahtuvan koulutuksen lisäksi on järjestetty useita koulutuksia ja kokouksia videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Maaseutuviraston asiantuntijat ovat myös osallistuneet luennoitsijoina muiden tahojen, kuten ELYjen järjestämiin tilaisuuksiin. Useita koulutuksia on myös järjestetty yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön kanssa. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. ELY-keskuksille järjestettiin sähköisen tukihaun koulutusta kevään viljelijätukihakukoulutusten yhteydessä Helsingissä ja sekä Jyväskylässä Kuntien ja ELYkeskusten käyttöön julkaistiin myös esityksiä ja opetusvideoita sähköisen tukihaun koulutustilaisuuksista. Mavin koulutuksia toteutetaan erillisen, vuosikohtaisen hallinnolle ja sidosryhmille suunnatun koulutussuunnitelman mukaisesti. Taulukko 10. Hallinnolle ja sidosryhmille järjestettyjen koulutusten lukumäärä ja koulutuksiin osallistuneiden määrä. Hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien määrä (päivinä)* Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Viljelijätuet 28 Rakennetuet Yritys- ja hanketuet 27 Muu koulutus 10 Hallinnolle järjestettyjen koulutusten osallistujamäärä (hlöä)* Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Viljelijätuet Rakennetuet Yritys- ja hanketuet Muu koulutus 306 * Vuodesta 2011 eteenpäin koulutusten seurannan jaottelua muutettiin vastaamaan enemmän Mavin ydinprosesseja. Tästä syystä aiempien vuosien toteumaa ei voida verrata suoraan vuoden 2011 toteumaan. Viestintä Viestinnässä keskityttiin Mavin palveluja koskevaan viestintään asiakkaille ja kumppaneille. Sisällöissä painotettiin tukihakua ja sen uudistuksia, sähköisen asioinnin kehittämistä ja yhteistyötä asiakaspalvelussa hallinnon kumppanien kanssa. Viestintä tuki Mavin tavoitetta lisätä sähköisen viljelijätukihaun käyttöä. Toimenpiteitä tehtiin Vipupalvelun viestinnässä ja markkinoinnissa. Vipu-palvelulle luotiin uusi visuaalinen ilme, uudistettiin verkkopalvelun ulkoasu ja parannettiin palvelun käytettävyyttä. Tiedottamisen rinnalla käytettiin lehtimainontaa ja verkkomainontaa viljelijäkohderyhmän tavoittavissa medioissa, tuotettiin uutisvideoita ja radiojuttuja. Lisäksi haettiin kokemuksia sosiaalisen median käytöstä sähköisen haun viestinnässä. Tähän liittyen järjestettiin koulutusta henkilöstölle, laadittiin toimintaperiaatteet ja tehtiin jälkiarviointi. Viljelijätukien sähköinen haku oli lisäksi Mavin teemana Sarka-, Farmari- ja KoneAgria-messuilla. Hallinnon kumppaniviestinnässä päähanke oli uuden Aitta-ekstranetin kehittäminen. Vuonna 2010 alkanutta työtä jatkettiin yhteistyössä Eviran ekstranetin (Eviranet) kanssa. Toimintavuoden aikana tehtiin vaatimusmäärittely, toiminnallinen määrittely ja aloitettiin toteutus julkaisujärjestelmään. Samalla koulutettiin sivuston päivittäjiä ja huolehdittiin uudistuksen ennakkoviestinnästä eri kohderyhmille. Aitta-ekstranetin kohderyhmiä ovat ELY-keskukset, kunnat ja toimintaryhmät. Aitta-uutiskirjeellä kerrotaan hallinnon kumppaneille ennakoivaa tietoa toimeenpanon näkökulmasta. Uutiskirjeen kohderyhminä ovat maaseutuhallinnon virkamiehet ELY-keskuksissa ja kunnissa

17 16 (44) sekä toimintaryhmät. Myös neuvojat liitettiin uutiskirjeen jakeluun. Aitta-uutiskirje ilmestyi vuoden aikana 11 kertaa. Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksettujen tukien julkaisupalvelut verkossa suljettiin jäsenmaissa marraskuussa Euroopan unionin tuomioistuin päätti tuolloin, että tukitietojen julkaisemista koskevat säädökset ovat pätemättömiä luonnollisten henkilöiden osalta. Komissio muutti asetusmuutoksella tietojen julkaisutapaa siten, että verkon hakupalvelussa julkaistaan ainoastaan oikeushenkilöiden tiedot (valtio, kunta, kuntainliitto, seurakunta, säätiö, yhdistys, osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja oppilaitos). Maaseutuvirasto avasi asetuksen mukaisen EU-tukitietojen hakupalvelun verkossa uudelleen Ulkoisille kohderyhmille julkaistiin tiedotteita. Toimintavuoden aikana julkaistiin yhteensä 52 tiedotetta mavi.fi-verkkosivustolla. Tuenhakijoille tuotettiin oppaita, ohjeita ja lomakkeita ja tehtiin esitteitä ja asiakastiedotteita. Mavin alueellistamisen siirtymäkausi päättyi Alueellistamiseen liittyen tehtiin sisäistä viestintää ja ulkoisille kohderyhmille suunnattua viestintää. Henkilöstöasioihin liittyvien alueellistamisaiheiden lisäksi esillä olivat muutto uusiin toimitiloihin ja toimitilojen avajaiset Seinäjoella. Hallinnonalalla osallistuttiin viestintäyhteistyöhön. Maaseutuvirasto, maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuverkosto suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä maaseutuohjelman viestintää. Ohjelmaviestinnässä tehtiin lisäksi yhteistyötä muiden sidosryhmien, maaseutuverkoston toimijoiden ja alueellisten viestintäyhteyshenkilöiden kanssa. Mavi osallistui myös hallinnonalan Luonnonvaratyhteistyöverkostossa viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Viestinnän tuloksellisuutta seurattiin toistamalla vuonna 2009 tehty viestinnän nykytila -analyysi. Kysely toteutettiin kolmena erillisenä verkkokyselynä asiakkaille, kumppaneille ja henkilöstölle loka marraskuussa. Yleisarvosanat nousivat hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Asiakkaat antoivat viestinnälle kouluarvosanaksi 8 (2009: 8-), yhteistyökumppanit 7½ (2009: 7+) ja henkilöstö 8- (2009: 7½). Taulukko 11. Mavin verkkosivuston (mavi.fi) kävijämäärä ja sivulatauksien lukumäärä suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä sivustolla. (Ensimmäinen luku tarkoittaa kyseisen sivun summaa ja jälkimmäinen ko. sivun alta löytyvän osion summaa.) Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Eri kävijöitä suomi / ( ) / ( ) ( ) ruotsi / (7 078) / (8 246) (8 039) Sivulatauksia suomi / ( ) / ( ) ( ) ruotsi / (85 470) / (95 804) (88 518) Taulukko 12. Tiedon kulku (Työtyytyväisyyskysely 2011). Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tiedon kulku (keskiarvo) 2,99 3,08 3,32 Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä 3,07 3,13 3,35 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,9 3,04 3,30

18 17 (44) Tietojärjestelmien ja tietoteknisten palveluiden kehittäminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito Viraston ydintoiminta on sidoksissa toimiviin tietojärjestelmiin. Ydintoimintoja tukevilla tietojärjestelmillä hallinnoidaan maksettavien tukien pohjatietoja. Tukimaksut maksetaan edunsaajille maksatusjärjestelmän välityksellä. Viraston oman toiminnan pyörittämiseen liittyy lisäksi useita tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmien kehittäminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Tiken kanssa. Tiken palveluista sovitaan vuosittain allekirjoitettavalla projekti- ja palvelukohtaisella palvelusopimuksella. Vuoden 2011 aikana oli käynnissä 17 tietojärjestelmäprojektia. Resursseiltaan mittavin kehittämisprojekti oli uuden Sampo-maksatusjärjestelmän loppuunsaattaminen ja tuotantokäytön aloittaminen. Järjestelmällä hallitaan kaikkia ulospäin maksettavia ja takaisinperittäviä tukia sekä tuotetaan tukimaksuihin ja perintöihin liittyvä komissioraportointi. Järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön Kehittämisprojekti tuki tuotantokäytön aloittamista vuoden loppuun saakka. Sampojärjestelmä siirtyi kehittävään ylläpitoon vuoden 2012 alusta. Viljelijöiden sähköinen tukihaku 2011 projektissa kehitettiin jälleen sähköistä asiointisovellusta päätukihaun toteuttamista varten. Vuoden 2011 hakua varten mm. Vipu-palveluun, käyttöoikeuksiin ja valtuuttamiseen tehtiin uudistuksia, joiden ansiosta sähköinen haku ja peltojen pinta-alojen karttakorjaukset helpottuivat. Lisäksi muutamassa kunnassa toteutettiin yhteiskäyttöinen asiointipistekokeilu, jossa paikan päällä oli mahdollista saada apua sähköisen tukihakemuksen täyttämiseen. Lopputulemana n. 33 prosenttia viljelijöistä palautti hakemuksensa sähköisesti. Syksyllä 2011 aloitettiin seuraavan kevään sähköisen tukihaun suunnittelu. Tietovarastopohjaisten raportointijärjestelmien kehittämisessä viimeisteltiin Hanke2007DWprojekti, joka päätettiin vuoden lopussa. Raportointijärjestelmän kautta on mahdollista ajaa raportteja selaimen kautta ja useimmilla raporteilla on käytettävissä edellisen päivän tiedot. ELYkeskusten selailua ja tulostamista varten ovat käytettävissä tietyt, ennalta sovitut raportit oman sivuston kautta. Toimintaryhmille raportit ajetaan ajastetusti ja toimitetaan sähköisesti kuukausittain. Raportoinnin kehittämisen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa tukiohjelmien seurannan ja valmistelun pohjaksi. Raportointijärjestelmä mahdollistaa eri järjestelmien tietojen yhdistämisen ja esittämisen monipuolisella tavalla. Maataloushallinnon uuden ekstranet-palvelun Aitan toteutusta vietiin vuoden aikana tiiviisti eteenpäin. Aitta tukee ELY-keskuksia, kuntia ja toimintaryhmiä jokapäiväisessä työssä, kuten tuki- ja maksatushakemusten käsittelyssä, neuvonnassa ja valvonnassa. Aitan uudistaminen liittyy sähköisen asioinnin ja verkkoviestinnän kehittämiseen. Tavoitteena ovat entistä käyttäjälähtöisemmät verkkopalvelut. Aitta on rakennettu Sharepoint 2010 alustalle ja ko. alustaa on hyödynnetty myös muiden viraston sisäisten sovellusten toteuttamisessa. Teknisessä toteutuksessa ilmeni vuoden aikana kuitenkin Mavista riippumatonta teknistä viivytystä, joten palvelun käyttöönottoa jouduttiin siirtämään n. puolellatoista kuukaudella vuodenvaihteesta helmikuun 17. päivään 2012 asti. Maatalouspolitiikan uudistuksen ja teknisen käyttöiän täyttymisen takia uudistettavan Tukisovelluksen osalta vuoden aikana päätettiin esiselvitysprojekti, jossa kartoitettiin tulevan toteutusprojektin suuntalinjoja. Toteutusprojekti asetettiin syyskuussa 2011 ja se tulee kestämään tämän hetkisen tiedon mukaan ehkä jopa vuoden 2015 puolelle asti. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Tukisovelluksen uudistamisessa joudutaan huomioimaan myös maatalouspolitiikan uudistamisen vaikutukset Tukioikeusrekisteriin, mikä entisestään asettaa projektille haasteita etenkin käytettävissä olevien resurssien suhteen. Vuoden aikana toteutettiin Hanke- ja Rahtu-järjestelmien uudistamista kartoittava esiselvitysprojekti. Projektin tavoitteena oli mm. selvittää uudistamistyön vaihtoehdot ja kartoittaa eri vaihtoehtojen resurssitarpeet. Uudistamisprojekti aloitetaan vuoden 2012 alkupuolella. Uudistamistyössä panostetaan vahvasti myös palveluiden ja prosessin sähköistämiseen. Markkinatukien tietojärjestelmien kehittämisessä toteutettiin todistusten hakupalveluiden yhdistämisprojekti ja koulumaitotietojärjestelmän esiselvitys. Yhteinen vienti- ja tuontitodistusten sähköinen hakupalvelu otettiin käyttöön ja koulumaidon esiselvitys päättyi vuoden 2011 lopussa. Vienti- ja tuontitodistusten hakupalveluiden yhdistämisprojektissa toteutettiin tietojärjestelmä, jossa yhden järjestelmän kautta pystytään hallinnoimaan vienti- ja tuontisektorin sähköisiä hake-

19 18 (44) muksia, todistuksia, tuotemäärävarauksia, seuraamaan todistusten käyttöasteita ja palauttamaan käytetyt todistukset. Vienti- ja tuontitodistusten hakupalvelusta tehtiin rajapinnat tullin todistuspalveluun ja operatiivisiin vienti- ja tuontisovelluksiin. Koulumaitotietojärjestelmän esiselvityksen tavoitteena oli selvittää mm. sähköisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista koulumaidon ydinja tukiprosesseihin, siirtymistä selainpohjaisiin sovelluksiin sekä ottaa kehittämisessä huomioon viraston kokonaisarkkitehtuuri. Tietojärjestelmien kehittämiseen käytetty työaika virastossa on edelleen kasvanut, lähinnä muutaman ison tietojärjestelmäprojektin viedessä monen osaston työaikaa (Sampo, Sähköinen tukihaku, Aitta-ekstranet, raportointijärjestelmän kehittäminen). Edelleen vuonna 2011 henkilöstöä myös ohjeistettiin kiinnittämään erityistä huomiota työajan seurannan kirjauksissa oikeitten kohdekoodien käyttämiseen. Vuoden 2011 alusta lähtien tietohallinnon kustannusten seurannassa otettiin uutena kohderyhmänä mukaan tietojärjestelmien jatkuva kehittäminen. Syynä muutokseen oli lähinnä ylläpidon sisälle katoavan kehittämistyön erilleen saaminen ja raportoiminen; tällä on vaikutusta myös mm. tietojärjestelmien tasearvoon. Jatkuvaa kehittämistä tehtiin vuoden aikana 7 eri järjestelmään n. 3 henkilötyövuoden edestä. Ylläpidossa olevia tietojärjestelmiä oli vuonna kappaletta. Tietojärjestelmien määrä on edelleen kasvanut, kun uusien tietojärjestelmien käyttöönoton myötä ei vanhoja järjestelmiä ole voitu poistaa ylläpidosta. Uutena ylläpidon kohteena vuoden aikana otettiin käyttöön Hanke2007- tietovaraston ylläpito. Tiken työmääriä tietojärjestelmien kehittämiseen, jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitoon on kuvattu kappaleessa 6.6. Taulukko 13. Vuosina käynnissä olleet tietojärjestelmien kehittämisprojektit, jatkuvan kehittämisen kohteet ja ylläpidossa olleet tietojärjestelmät. Toteuma Toteuma Toteuma Kehittämisprojektien ja järjestelmien määrät sekä niiden vaatima viraston oma henkilötyö Tietojärjestelmien kehittämisprojektit (kpl) Tietojärjestelmien jatkuva kehittäminen (kpl) Ylläpidossa olevat järjestelmät (kpl) Tietojärjestelmien kehittämisprojekteihin käytetty oma työ (htv) 6,4 11,0 12,6 Tietojärjestelmien jatkuvaan kehittämiseen käytetty oma työ (htv) - - 3,0 Ylläpidossa oleviin järjestelmiin käytetty oma työ (htv) 10,2 11,1 8,3 Käyttäjätuki Mavi HelpDesk eli Mavi-HD neuvoo kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja ELY-keskusten maaseutuosastoja maataloushallinnon sovellusten käytössä. Lisäksi ohjeistetaan ja neuvotaan myös viraston muuta henkilöstöä. Neuvottavia sovelluksia ovat Tukisovellus, Tukioikeusrekisteri, Kartturi, Hanke2007, Hanke2000, Rahtu, TE-diaari/ELY-keskusdiaari, TR-diaari, Kiintiö, Vipu ja Sähköinen tukihaku -sovellus. Käytöntuen lisäksi HD vastaa ko. sovellusten tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja koulutuksesta sekä käyttövaltuuksien ylläpidosta. Mavi-HD osallistuu myös eri tarkastuselinten tekemiin tarkastuksiin sekä vastaa sähköisen tukihaun käytöntuesta. Henkilöstö osallistuu lisäksi tietojärjestelmien kehitysprojekteihin sekä suorittaa uusien sovellusversioiden hyväksymistestauksia. Käyttäjätuki antaa neuvontaa puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Puhelinpalvelu oli avoinna kesään 2011 saakka arkisin klo 8 15 välisen ajan. Puhelinpalvelun aukioloaikaa lyhennettiin kesästä 2011 lähtien kolmella tunnilla klo 8 12 väliseksi ajaksi. Palveluajan lyhentämisellä pyrittiin vapauttamaan asiantuntijoiden puhelimeen sidottua aikaa ja ohjaamaan tukipyyntöjä sähköpostiin.

20 19 (44) Taulukko 14. Käytön tuen suoritteet vuosina Mavi-HD:n suoritteet Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos-% Puhelut yhteensä %, josta sähköinen tukihaku % Sähköpostit yhteensä %, josta sähköinen tukihaku % Käyttövaltuudet % YHTEYDENOTOT YHTEENSÄ % Tiedotteet Aittaan % Vuonna 2011 käytöntukeen tulleiden puheluiden määrät laskivat n. 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Puheluiden määrän lasku selittyy puhelinpalvelun aukioloaikojen muutoksella, jossa aukioloa lyhennettiin. Vastaavasti muutoksen myötä sähköpostiyhteydenotot kasvoivat merkittävästi, 42 prosenttia. Yhteydenottoja on kasvattanut selvästi myös keväinen viljelijöiden sähköinen tukihaku. Sähköisesti hakemuksensa jättäneiden osuus on vuosittain kasvanut, jonka seurauksena myös yhteydenotot käyttäjätukeen ovat nousseet. Kevään 2011 sähköisen tukihaun aikana puhelimitse tapahtuneita yhteydenottoja tuli viljelijänumeroon 789 kpl ja neuvojalinjalle 217 kpl. Keväällä 2011 sähköisen tukihaun päivystyksessä apuna toimi Pohjanmaan ELY-keskus. Sähköpostitse saapuneet yhteydenotot koskivat vuonna 2011 enimmäkseen Tukioikeusrekisteriä ja Tukisovellusta (n. 66 %; vuonna 2010 n. 70 %). Hanke-järjestelmien ja Kartturin neuvontaan liittyi kumpaankin n. 12 prosenttia saapuneista sähköposteista. Kartturin neuvonta on työllistänyt edelleen vuonna 2011, sen ollessa verrattain uusi sovellus. Kappalemääräisesti yhteydenottoja tuli vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna enemmän Tukisovellusta ja Tukioikeusrekisteriä koskien ( sähköpostia), mutta prosentuaalisesti eniten yhteydenotot kasvoivat Vipu-palveluun ja Rahtu-sovellukseen liittyen. Sovellusneuvonnan lisäksi Mavi-HD avaa neuvomiinsa järjestelmiin käyttöoikeuksia. Vuonna 2011 käyttöoikeuksia tehtiin hieman enemmän kuin vuonna 2010, yhteensä kpl. Sovellusneuvontaan liittyviä tiedotteita käyttäjätuki puolestaan laati Aitta-ekstranettiin vuoden aikana 240 kpl. Normaalin käyttäjätukityön lisäksi resursseja ovat sitoneet mm. uuden käyttövaltuussovelluksen ja Aitta-ekstranetin kehittämistyö. Mavi tarjosi käyttötukea myös Mavin raportointijärjestelmän käyttäjille oman sähköpostilaatikon kautta. Vuoden 2011 aikana on käytön tukea annettu myös Aitta-ekstranetin ja videoklippeihin tallennettujen ohjeiden sekä tiedotteiden avulla. Lausunnot Vuonna 2011 laadittiin 51 lausuntoa. Suurin osa lausuntopyynnöistä tuli maa- ja metsätalousministeriöstä, ja ne koskivat useimmiten Valtioneuvoston asetusluonnoksia. Lausuntopyynnöt koskivat suureksi osaksi maaseutuelinkeino-osaston toimialaa. Taulukko 15. Pyydetyt ja laaditut lausunnot vuosina Lausunnot Toteuma 2010 Toteuma 2011 Lausuntopyynnöt Laaditut lausunnot 58 51