Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) välinen sopimus Mavin tulostavoitteista vuodelle 2009

Transkriptio

1 TULOSSOPIMUS (11) /024/2008 Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) välinen sopimus Mavin tulostavoitteista vuodelle 2009 Maaseutuvirasto Landsbygdsverket Finnish Agency for Rural Affairs PL 256, Helsinki PB 256, Helsingfors PO Box 256, Helsinki puh tfn tel

2 2 (11) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SEKÄ MAASEUTUVIRASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Viraston alueellistaminen etenee. Alueellistaminen toteutetaan vuosien aikana siten, että vuoden 2010 lopussa Mavi toimii pääosin Seinäjoella. Toimiminen kahdella paikkakunnalla lisääntyy. Suuri haaste on työvoiman hallittu vaihtuvuus ja saatavuus sekä tuottavuusohjelmaan vastaaminen. Hallitusohjelman mukaan hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin. Maaseutuvirasto pyrkii varmistamaan, etteivät ydintoiminnot häiriinny lisääntyvässä muutostilanteessa. Vuonna 2009 on kuitenkin odotettavissa henkilöstön suuren vaihtuvuuden aiheuttamaa osaamisen katoamista, mikä tulee vaikuttamaan toimintojen sujuvuuteen. Alku-hankeen toteuttaminen, TEM-uudistus ja siihen liittyvä TE-keskusuudistus ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten toiminnan mahdollinen uudelleenjärjestely merkitsevät muutoksia myös Mavin toiminnassa. Muutosten toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä asianomaisten organisaatioiden ja maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vuonna 2009 Mavi toimii MMM:n maatalousosaston, metsäosaston sekä kala- ja riistaosaston ohjauksessa ja tekee osastojen ja talousyksikön kanssa tiivistä yhteistyötä. Uusina tehtävinä Maville siirtyy riistavahinkolain muutoksen yhteydessä lain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä sekä Kemera-lain mukaisia tarkastustehtäviä. EU-komission asettamat tarkkuusvaatimukset lisäävät toimeenpanolle asetettuja vaatimuksia, sekä valvontavelvoitteita että valvontakohteiden määrää. Komissio on tarkentanut peltolohkorekisterille asetettuja teknisiä vaatimuksia, mitkä aiheuttavat merkittäviä muutoksia ja kustannuksia peltolohkorekisteriin vuonna Yleisellä taloudellisella kriisillä ei ennakoida olevan merkittävää vaikutusta Mavin toimintaan. Talouskriisit ovat normaalisti vaikuttaneet vähemmän maaseudun toimintaan kuin muihin toimialoihin. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys maatalouspolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa tulevat merkittävästi lisääntymään. Merkittävimmät maatalouspolitiikan muutokset ja niiden vaikutus Maaseutuviraston toimintaan Maaseutuviraston työmäärän kannalta merkittävimmät muutokset liittyvät tukien tuotannosta irrottamiseen. Tilatuen merkitys kasvaa edelleen. Tukioikeuksien varantoon vedot tulevat lisääntymään ja niihin liittyvät määritelmät monimutkaistuvat. Tämä tarkoittaa muutoksia erityisesti tietojärjestelmiin. Ns. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä laajennetaan täydentävien ehtojen soveltamisalaa. Terveystarkastus ei yksinkertaista nykyistä valvontajärjestelmää ja sen uudet säännöt muuttuneine tukilaskennan perusteineen (modulaatio) vaativat muutoksia mm. maksatusjärjestelmään. Maaseudun kehittämisohjelmaan suunnitteilla muutoksia, jotka lisäisivät toimeenpanotehtäviä. Ympäristötuen nykyisistä sitoumuksista suurin osa on voimassa vuoteen 2011 asti sitoumusehdot avoimina. Mavin on mahdollista ohjeistaa modulaatiosta aiheutuvat uudet toimenpiteet aikaisintaan vuodesta 2010.

3 3 (11) Luonnonhaittakorvausjärjestelmää (LFA) ollaan uudistamassa ja alueet luokitellaan uudelleen, mutta tämä ei vaikuta v.2009 toimeenpanoon komission valmistelun siirtymisen johdosta. Pohjoisen tuen kehittämisehdotuksesta saataneen komission päätös v alkupuolella. Valtaosa päätöksen uudistuksista laitetaan toimeen ennen TTS-kautta. TTS -kaudelle ajoittuu seuraava pohjoisen tuen viisivuotistarkastelu. Tämän tarkastelun tuloksella voi olla vaikutuksia pohjoisen tuen järjestelmään aivan TTS-kauden lopulla. EU:ssa ollaan ottamassa käyttöön uusi kouluhedelmäohjelma, jonka toteuttamista ja mahdollista käyttöönottoa Suomessa valmistellaan. Ohjelman toimeenpano Mavissa lisää resurssitarpeita sekä hakemusten käsittelyssä että valvonnassa. Aiemmista ennusteista poiketen markkinatilanteen muutosten vuoksi on otettu käyttöön toimenpiteitä maitomarkkinoiden tukemiseksi. Vientituet on otettu uudelleen käyttöön, interventio-ostot alkavat ja yksityisen varastoinnin tukea on aikaistettu. Myös viljasektorilla interventio-ostot ovat alkaneet tauon jälkeen. Ympäristötukijärjestelmän rakenne tulee muuttumaan entistä enemmän tapauskohtaisesti räätälöidyksi ja ns. täsmäkohteisiin kohdistuvaksi vuodesta 2012 alkaen. TTS-kauden loppupuolella valmistaudutaan maatalouspolitiikan uudistamiseen ja uuden maaseutuohjelman toimeenpanoon. Tavoitteena on käynnistää maatilojen energiaohjelma vuonna 2009, ja siihen liittyy Maville tehtäviin kuuluvaa viranomaistehtävien suunnittelua ja toimeenpanoa. Maatalouspolitiikan nopeat ja vaikeasti ennakoitavat muutokset aiheuttavat haasteita ja ennakoimattomia kustannuksia toimeenpanolle Keskeiset päämäärät, toimintalinjat/strategiat sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Visio ja strategia (luonnos) Mavin strategiaa valmisteltiin vuoden 2008 aikana. Toiminta-ajatus: "Kumppanuutta ja hyvää hallintoa maaseudun ja sen elinkeinojen parhaaksi Asiakasta ajatellen Tietoa tuista ja haku helpoksi Maksut oikein ja ajallaan " Mavin ulkoinen visio: "Maaseutu luo hyvinvointia! Mavi tarjoaa parhaat palvelut menestykseen." Mavin sisäinen visio: "Mavissa on vetovoimaa! Toisistamme välittäen, asiakasta ajatellen, tulevaa ennakoiden." Mavin strategian painopisteenä korostuvat asiakaspalvelun kehittäminen ja asiakkaiden tarpeiden selvittäminen. Tuen saajien hallinnon taakkaa kevennetään mm. sähköistä asiointia kehittämällä. Mavi pyrkii erityisesti panostamaan yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen. Tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano edellyttää toimeenpanon näkökulman tuomista poliittiseen päätöksentekoon ja auttaa parantamaan toimeenpanon aikataulujen ennakointia ja pysymään maksatuksista annetuissa määräajoissa.

4 4 (11) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mavi tukee vuodelle 2009 vahvistettuja maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista hoitamalla viljelijätukien, maaseudun yritys- ja hanketukien sekä markkinatukien keskushallintotason toimeenpanon, kouluttamalla, ohjaamalla ja neuvomalla TE-keskuksia ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia tukihallintoon liittyvissä asioissa, laatimalla lomakkeita ja hakuoppaita sekä kehittämällä sähköisiä palveluja. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Mavi kiinnittää toimintaa kehittäessään erityistä huomiota tuen saajan kannalta tarpeettoman byrokratian karsimiseen. 2. Vuoden 2009 tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain (liite 1 A) TAVOITE VIRASTON YHTEISET Tulostavoitteet: 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysmääräinen toimeenpano vuonna CAP:in terveystarkastuksen toimeenpano: muutokset tilatukeen ja muihin suoriin tukiin, täydentäviin ehtoihin, modulaatioon ja tukirajoitteisiin. 3. Kehitetään toiminnan seuranta- ja palautejärjestelmä yhdessä MAO:n kanssa sekä toimivat yhteistyömenettelyt KRO:n ja MEO:n kanssa ja pohjoisen tuen muutosten, erityisesti sika- ja siipikarjatukien tuotannosta irrottamisen, toimeenpano. 5. Maaseudun kehittämisohjelmien sulkeminen hoidetaan asetetuissa aikatauluissa 6. Virasto toteuttaa alueellistamissuunnitelmaa. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä noin 60 henkilön toimipiste on siirtynyt Seinäjoelle. 7. Sähköisen asioinnin edistämiseksi kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä maa- ja metsätalousministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 8. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän sertifiointi vuonna MITTARI v voimaantulleiden muutosten ja tammikuussa 2009 hyväksytyn ympäristötuen muutoksen osalta Uusien tehtävien sisältö sovittu. Seuranta- ja palautejärjestelmä käytössä. Maksatukset toimeenpannaan sovitussa aikataulussa Seinäjoella 60 henkilön toimipiste Sähköisen asioinnin osuus pintaalatukien tukihauista 10% Sertifiointihakemus jätetty mennessä

5 5 (11) b) Tuotokset ja niiden kehitys (liite 1 B-C) Tilojen määrän väheneminen vähentää toisaalta maksatusten määrää, mutta tukijärjestelmän uudistukset lisäävät maksatusten määrää tilakohtaisten tukipäätösten lisääntyessä. Muutosten yhteisvaikutuksena hallinnollisten päätösten määrän kasvun kunnissa ja te-keskuksissa voi olettaa jatkavan kasvua. Pienten tukien poistuminen terveystarkastuksen yhteydessä yksinkertaistaisi viljelijätukia ja voi synnyttää säästöjä resursseissa. Laskentajärjestelmän kehittämisen yhteydessä viraston ydintoimintaa kuvaavia suoritteiden ja mittareiden määrittely on aloitettu vuonna 2008, ja työtä jatketaan v c) Laadunhallinta ja sen kehitys Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä sertifioidaan vuonna Asiakastyytyväisyyden seurantaa jatketaan vuonna 2009 ja niistä saatuja tietoja hyödynnetään viraston toiminnassa. Lisäksi virastossa toteutetaan vuosittain ydintoimintojen riskinintia ja ylläpidetään jatkuvuussuunnitelmia. d) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain (liite 1 D) Mavin henkilötyövuosikehys on 207 htv vuonna Lisäksi alueellistamisen hallittuun toteuttamiseen on saatu 10htv vuodelle MMM esittää vuoden 2009 lisätalousesitykseen 2 htv:n ja vastaavien määrärahojen siirtoa Maviin MMM:stä siirrettyjen tehtävien hoitamiseksi. Valmistumassa olevassa strategiassaan virasto asettaa henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen painopisteiksi 1. Osaavaan henkilöstön ja 2. Hyvinvoivan työyhteisön. Tavoitteina ovat mm. seuraavat: asiantuntijuuden ja osaamisen ylläpitäminen, innostunut ja sitoutunut henkilöstö, avoin vuorovaikutus ja yhtenäinen toimintakulttuuri sekä alueellistamisen onnistunut läpivienti. Vuoden 2009 aikana aloitetaan viraston henkilöstöstrategian laadinta, otetaan viraston palkkausjärjestelmä käyttöön sekä kehitetään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Alueellistamisen yhteydessä noudatetaan edelleen hyvää työnantajapolitiikkaa. Tukitoimet kohdistuvat sekä alueellistuvaan henkilöstöön että henkilöihin, jotka eivät voi siirtyä alueellistamispaikkakunnalle. Alueellistamissuunnitelma päivitetään. Vuoden 2009 loppuun mennessä Seinäjoen toimipisteessä työskentelee vähintään 60 henkilöä. Virastossa toteutetaan Movi-hanke vuosien aikana. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yleinen toimintatapamalli ja tekninen standardi hajautetun, mobiilia työtä tekevän valtionhallinnon organisaatioille. Tuloksena syntyy kuvaus ja ohjeistus siitä, mitkä ovat hajautetun työn mahdollisuudet ja reunaehdot, mitä ko. organisaation rakentamisessa ja johtamisessa on huomioitava, sekä minkälaiset tekniset ratkaisut soveltuvat tällaiseen organisaatioon. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstöbarometrilla. Vuoden 2008 Barometrin kokonaistyötyytyväisyysindeksi oli 3,2 (vuonna 2007 myös 3,2). Taso pyritään säilyttämään muutostilanteen keskellä vuoden 2009 barometrissä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin kovaa työtä, koska alueellistamisprosessi etenee ja vaihtuvuus kasvaa. Johtamisvalmennusta toteutetaan yksilökohtaisten johtamisvalmennusohjelmien lisäksi yhteisellä esimiesvalmennuksella, työnohjauksella sekä muutosvalmennuksella. Henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä toimeenpannaan vuosittain laadittava osaamisen kehittämissuunnitelma.

6 6 (11) 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Mavi varautuu sopeuttamaan toimintansa hyväksytyn tuottavuusohjelman puitteisiin. Tuottavuusohjelmaa tullaan seuraamaan ja kehittämään edelleen. Sen toteuttamisessa varmistetaan, etteivät maksajavirastotoiminnot vaarannu. Vuodelle 2009 Maville on asetettu neljän htv:n tuottavuusvähennysvaatimus. Kustannuslaskennan menetelmiä kehitetään edelleen vuonna Toimintolaskennalla tuotetaan tietoa prosessien, prosessien osavaiheiden ja suoritteiden kustannuksista ja henkilötyöpanoksista viraston johdon ja muiden sidosryhmien käyttöön. Laskennalla tuotetaan taustainformaatiota myös mm. taloudellisuus- ja tuottavuustunnuslukujen suunnitteluun ja intiin. Alaisen hallinnon koulutusta toteutetaan erillisen koulutussuunnitelman mukaisesti. a) Keskeiset tietojärjestelmien kehittämishankkeet Perustoimintaa koskevia välttämättömiä tietojärjestelmien kehittämiskohteita ovat peltolohkorekisteri ja maksatusjärjestelmä. Peltolohkorekisterin päivityksen laatua parannetaan osana valvonnan kehittämishanketta, jolla pyritään tehostamaan maataloustukien valvontaa sekä täyttämään komission vaatimukset peltolohkorekisterin ajantasaisuuden osalta. Maksatusjärjestelmän uudistusprojekti kehittää tukimaksatukseen uuden tukien maksuliikennettä ja tukimaksujen raportointitietoja käsittelevän järjestelmän. Tavoitteena on luoda komission tietoturva- ja raportointivaatimukset täyttävä järjestelmä, jolla voidaan tehokkaasti hoitaa oikeellinen tukien maksatus- ja perintäprosessi käyttäen apuna määrärahaseurantaa ja joka ottaa myös huomioon Suomen kansallisen kirjanpidon vaatimukset. Nykyisellä maksatusjärjestelmällä on tarkoitus hallinnoida kaikki Mavin kautta maksettavat maataloustuet vielä vuoden 2009 lokakuuhun saakka, minkä jälkeen siirrytään käyttämään uudistettua tietojärjestelmää. Järjestelmään tehdään vuosittain tulevien komission vaateiden mukaisia kehittämistoimenpiteitä, jotta maksuliikenne ja sen raportointi ovat säädösten mukaisia. Sähköisen asioinnin kehittämisen hankkeessa on tarkoituksena luoda järjestelmä, joka mahdollistaa viljelijöiden pinta-alatukien sähköisen haun. Tavoitteena on parantaa hallinnon palvelua viljelijöille ja tehostaa hallinnon toimintaa nopeuttamalla tallennusprosessia ja keventämällä kuntien työmäärää tukien tallennusvaiheessa. Maaseutuvirasto teki v viljelijätukien päätukihaun sähköistämisen pilottiprojektin. Pilottiprojektin tulosten perusteella järjestelmää kehitetään niin, että vuoden 2009 päätukihaussa voidaan tarjota sähköisen tukihaun mahdollisuus koko maassa. Sähköisen tukihaun kehittäminen jatkuu vuoden 2009 jälkeen palvelujen laatua edelleen kehittämällä mm. kytkemällä järjestelmään viljelijöitä helpottavia interaktiivisia palvelukomponentteja esim. paikkatietojärjestelmien avulla. Maatilojen energiaohjelman toimeenpanoon liittyviä tietoja maksatusjärjestelmiä kehitetään. Järjestelmien kehittämisestä tehdään ensi vaiheessa kustannus, jonka perusteella sovitaan järjestelmien sisällöstä ja valmistelun aikataulusta MMM:n kanssa. Vuonna 2009 kehitetään edelleen tietovarastoratkaisuja. Koko Mavia koskevissa kehittämishankkeissa merkittävin tulee olemaan EU:n säädösten muutoksista johtuvien pakollisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joka vaikuttavat laajasti läpi koko yhdennetyn hallintojärjestelmän toimeenpanon. Vaikutukset ulottuvat tukien hallinnointiin, valvontaan, maksatukseen sekä raportointiin komission kehittyvien vaateiden mukaisesti. CAP:n terveystarkastus aiheuttaa alustavien tietojen mukaan tietojärjestelmien tasolla muutoksia perusrakenteisiin.

7 7 (11) Tietojärjestelmien kehittämishankkeista sovitaan erillisellä palvelusopimuksella Tiken kanssa. Hankkeiden priorisointia, rahoitusseurantaa ja muuta seurantaa hoidetaan erillisraportoinnilla sekä eri virastojen edustajien muodostamassa ohjausryhmässä. 3. Taloudelliset voimavarat (liite 2) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha, 2v) Vuoden 2009 toimintamenoihin on osoitettu nettomäärärahaa 25,396 miljoonaa euroa, missä bruttomenot ovat 25,479 miljoonaa euroa ja bruttotulot 0,083 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodelta 2008 siirtyy noin 6,23 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmän kehittäminen (siirtomääräraha, 2v) Vuonna 2009 Maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämiseen ja ministeriön hallinnonalan yhteisten tietohallinnon kehittämishankkeiden aiheuttamien menojen kattamiseen varatusta määrärahasta Maaseutuviraston jakopäätöksen mukainen osuus on 1,6 miljoonaa euroa. Vuodelta 2008 siirtyy n. 0,55 miljoonaa euroa Tiken henkilöstön osallistumisesta Mavin tietojärjestelmien kehittämiseen sovitaan Mavin ja Tiken välisessä palvelusopimuksessa. Mavi ei maksa Tiken työpanoksesta, vaan siitä aiheutuvat kustannukset maksetaan Tiken toimintamäärärahasta ( ) ja Tietojärjestelmien kehittämismomentin ( ) määrärahasta. Tietojärjestelmillä on keskeinen rooli maksajavirastotoiminnassa. Tietohallinnon kustannukset muodostavat tarkastelutavasta riippuen noin 25-31% eli merkittävän osan Mavin toimintamenoista. 4. Seuranta ja raportointi Maaseutuvirasto toimittaa ministeriölle tulostavoitteiden toteutumisesta väliraportin kesäkuun lopun tilanteesta elokuun loppuun mennessä sekä vuoden 2009 osalta maa- ja metsätalousministeriön tiliviraston tilinpäätökseen sisällytettävän toimintakertomuksen. Lisäksi tavoitteiden toteutumista tarkastellaan tarvittaessa ministeriön ja Mavin johdon välisissä tapaamisissa. Helsingissä Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylijohtaja Heimo Hanhilahti Ylijohtaja Leena Tenhola

8 8 (11) LIITE 1 Maaseutuviraston tulossopimus 2009 TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT Vaikuttavuuden tunnusluvut A Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Taulukko 2. Menojen jakautuminen kululajeittain. Menojen jakautuminen kululajeittain, m Henkilöstömenot 9,33 11,61 Toimitilavuokrat 1,31 1,87 Tietotekniikka: laitteet ja palvelujen ostot * 4,52 8,69 Palvelujen ostot 1,93 2,44 Muut toiminnan menot 0,29 4,13 Yhteensä 17,39 28,73 * sisältää myös momentin käytön Taulukko 3. Tietohallinnon menojen jakautuminen kehittämisprojektien, toiminnan tuen ja peruslohkojen tunnistusjärjestelmän kesken vuosina (ostot ulkopuolisilta) toteuma 2009 Konsultit Konsultit Toimintokokonaisuus Eurot Eurot Yhteiset Maaseudun kehittäminen Kehittämisprojektit Viljelijätuet Markkinatuet Tukitoiminnan järjestelmät (toimintolaskenta, tas) Yhteensä Toiminnan tuki (ulkopuoliset ostot) Tietoliikenne ja puhelinvälitys, tietoliikenteen perustamiskustannukset, videoneuvottelujärjestelmä Lisenssit ja analyysityökalut ICT-asiantuntijapalvelut Talousjärjestelmät Tietokoneet ja puhelimet Makasiini, www ja varmennepalvelu Yhteensä Peruslohkojen tunnistusjärjestelmä KAIKKI YHTEENSÄ

9 9 (11) Taulukko 4. Arvio kustannusten jakautumisesta toiminnoittain, %-jakauma Perustoiminta ml. alueellistaminen 2007 (8kk) toteutuma Päätoiminnot 86,2 % 86,3 % 82,0 % Tukijärjestelmien hallinnointi 26,1 % 26,5 % 24,4 % Tukihakemusten käsittely 11,8 % 11,8 % 10,6 % Tukimaksujen käsittely 11,3 % 11,4 % 10,6 % Tukien valvonta ja tarkastukset 13,8 % 13,7 % 13,4 % Tukien takaisinperintä ja saatavaseuranta 3,4 % 3,3 % 3,2 % Tukijärjestelmiin liittyvä yhteistyö & kehittäminen 4,9 % 4,7 % 4,6 % Tietohallinto 12,3 % 12,3 % 12,4 % Sisäinen tarkastus 2,5 % 2,4 % 2,8 % Hallinto 13,8 % 13,3 % 13,4 % Alueellistaminen 0,0 % 0,5 % 4,6 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Tietotekniikan käyttökulut Taulukko 5. Tietotekniikan käyttökulujen osuus toimintamenoista 2008 Tietotekniikka (milj. ) 2009 Tietotekniikan käyttökulut ( ) * 4,52 8,69 % toimintamenoista 26 % 30 % * Tietotekniikka: laitteet ja palvelujen ostot (ml momentin käyttö) B-C Tuotokset ja laadunhallinta ---

10 10 (11) D Henkiset voimavarat Taulukko 6. Mavin tärkeimmät henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut vuosina Arvio 2008 Arvio 2009 Htv-kehys 136,0 210,0 217,0 + 2,0 Henkilötyövuodet 131,6 190,8 219,0 Teknisellä tuella palkatut (Mavin htv-kehyksen päälle) 7 9 Henkilöt ,6 Vakituiset ,3 % ,1 % 161 % Määräaikaiset 42 20,7 % 52 25,9 % 52 24,4 % Lähtövaihtuvuus luonnollisen poistuman osuus Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,2 Sairauspoissaolot, pv sairauspoissaolot / hlö 7,6 5,5 7,2 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairaustapauksista - 77,0 % - Taulukko 7. Henkilöstökulujen osuus koko toiminnasta, Mavin toimintamenomomentti Henkilöstökulut 2007 toteutuma (8kk) Htv Henkilöstökulut, milj. 6,13 9,33 11,61 % koko toiminnasta 58 % 52 % 41 %

11 11 (11) LIITE 2 TALOUDELLISET VOIMAVARAT TP Toteutuma TAE Tulossopimus TOIMINNAN RAHOITUS, toimintamenomomentin bruttotulot toimintamenomomentin bruttomenot Toimintamenorahoitus, netto josta: - saman vuoden määräraha (TA+LTAt) - edelliseltä vuodelta siirtynyt mr seuraavalle vuodelle siirtyvä mr Muilta momenteilta tuleva rahoitus, Momentti Tietojärjestelmien kehittäminen * *Tietojärjestelmien kehittäminen-momentin ( , aik ) määrärahasta osoitettiin toimeenpanolinjan ja Mavin käyttöön yhteensä 3,464 miljoonaa euroa / v.2007.