Katsaus toimintaan 3. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Hallinnon koulutukset 4 Asiakastyytyväisyys 4

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia Sisältö Katsaus toimintaan 3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Hallinnon koulutukset 4 Asiakastyytyväisyys 4 Maksetut tuet ja tukien valvonta 5 Maataloustuet 5 Maaseudun kehittämistuet 6 Markkinatuet 7 Valvonnat 7 Väärinkäytökset ja takaisinperinnät 9 Henkilöstö 11 Talous ja tuottavuus 12 Tiliviraston 440 tuotto- ja kululaskelma / Maaseutuvirasto 13 ISBN (Verkkojulkaisu), ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, Helsinki. Puh , Helsinki 9/2008. Kansikuvat: Comma Image Oy. 2

3 Katsaus toimintaan Maaseutuvirasto aloitti toimintansa Helsingissä. Mavi perustettiin osana keskushallinnon rakenteen uudistamista EU:n maatalouspolitiikan, maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten tukijärjestelmien toimeenpanotehtäviä varten. Perustamisvaiheessa Maaseutuvirastoon siirtyi 198 henkilöä maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston toimeenpanolinjalta, sisäisen tarkastuksen yksiköstä ja maatalousosaston oikeudellisesta yksiköstä sekä MMM:n tietopalvelukeskuksesta Tikestä. Uusia henkilöitä rekrytoitiin niihin tehtäviin, joita ei voitu siirtyvän henkilöstön voimin hoitaa. Virasto organisoitiin toimintokokonaisuuksittain (osastot) linjaorganisaatioksi. Organisoinnin tavoitteena oli parantaa palvelukykyä ja tehokkuutta sekä selkeyttää eri toimijoiden roolia. Ensimmäisenä toimintavuonna luotiin viraston sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja. Laitehankinta- ja muissa ratkaisuissa ennakoitiin viraston kehittämistä mobiiliin työtapaan. Vuonna 2007 aloitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpano ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen osalta. Heti toiminnan alkaessa toteutettiin ylimääräinen ympäristötuen haku yli viljelijälle. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukien ja kehittämishankkeiden myönnön ja maksatuksen aloittaminen siirtyivät seuraavalle vuodelle osittain ohjelman ja säädösten myöhäisestä valmistumisesta ja osittain tietojärjestelmän odotettua suuremmasta työmäärästä johtuen. Virasto asetti pilottihankkeen sähköisen tukihaun kehittämiseksi. Mavin toiminnot alueellistetaan vuosina Seinäjoelle. Syksyllä laadittiin Maaseutuviraston alueellistamissuunnitelma, jossa määriteltiin viraston alueellistamisen periaatteet, aikataulu sekä tukitoimenpiteet henkilöstölle. Suunnitelman valmisteluun osallistui Mavin koko henkilöstö. Viraston Seinäjoen toimipisteessä työskenteli vuoden lopussa 10 henkilöä. Mavin tavoitteena aloitusvaiheessa on ollut tehtävien häiriötön hoito. Pyrkimyksenä on ollut maksaa tuet viljelijöille ja muille asiakkaille ennakkoaikataulujen mukaisesti. Tavoitteessa onnistuttiin, ja esimerkiksi tilatuen maksut pystyttiin suorittamaan 99,6 %:lle hakijoista vuoden 2007 puolella. ylijohtaja Leena Tenhola 3

4 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Maaseutuvirasto vastaa maataloustukien, maaseudun kehittämistukien ja markkinatukien maksatuksesta. Yleisimmät tukimuodot ovat EU-tulotuki, luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuki. Vuonna 2007 tukea maksettiin yhteensä noin tuensaajalle (tilat ja muut tuensaajat). Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi tukia asti, jonka jälkeen hallinnointi siirtyi Maaseutuvirastoon. Tukimuoto Tuensaajat Tilatuki (EU-tulotuki) Ympäristötuki Luonnonhaittakorvaukset Maksetut tuet tukimuodoittain, tuensaajien määrä (sis. tilat ja muut tuensaajat). Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Virasto toteutti maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Virasto pystyi toteuttamaan uuden ohjelmakauden maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvausjärjestelmän toimeenpanon ja tukien maksun ennakoidussa aikataulussa. Tämän ansiosta ohjelmakauden rahoitusta käytettiin merkittävästi jo ensimmäisenä ohjelmavuonna, mikä tulee helpottamaan koko rahoituskehyksen hyödyntämistä. Maaseutuvirasto oli aktiivinen verkostotoimija ja tuotti informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Täydentävien ehtojen toimeenpanijana virasto vaikutti elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen. Vuonna 2007 oli käynnissä kuusi yhteisrahoitteista (EU, järjestö, Suomen valtio) maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmaa, mikä on suurin yhtä aikaa toimivien ohjelmien määrä EU-jäsenyyden aikana. Yhteisrahoitteisilla tiedotus- ja menekinedistämistoimilla pyritään parantamaan kansalaisten tuotetietämystä laadukkaista eurooppalaisista tuotteista ja niiden menekkiä sekä avaamaan tuotteille markkinoita Euroopan ulkopuolelle. Hallinnon koulutukset Vuonna 2007 maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto järjestivät koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin ja valvontoihin liittyvistä aiheista muun muassa: Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille TE-keskusten viljelijätuista vastaavillle ProAgria Maaseutukeskuksille TE-keskusten yritys- ja hankekäsittelijöille TE-keskusten rakennetukikäsittelijöille Paikallisille toimintaryhmille Kevään päätukihaun koulutustilaisuudet pidettiin helmi- ja joulukuussa. TE-keskusten yritys- ja hanketukikäsittelijöille sekä paikallisille toimintaryhmille järjestettiin koulutusta loka marraskuussa. Asiakastyytyväisyys Vuonna 2007 ei tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä eikä toiminnan laatua kuvaavia mittareita ollut vielä määritelty. Käytössä oli läpimenoaika-tyyppisiä mittareita, jotka kuvaavat vain osaa toiminnasta. Toiminnan laatua kuvaavia mittareita kehitetään vuonna 2008 toimintolaskentajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. 4

5 Maksetut tuet ja tukien valvonta Maataloustuet Maa- ja puutarhatalouden kansallisia tukia maksettiin 596 miljoonaa euroa ja EU:n kokonaan rahoittamia viljelijätukia 542 miljoonaa euroa. EU:n osittain rahoittaman maatalouden ympäristötuen maksut viljelijöille olivat 314 miljoonaa euroa ja luonnonhaittakorvauksen 421 miljoonaa euroa. Maaseudun yritys- ja hanketoiminnan tuet eri toimijoille olivat 57 miljoonaa euroa. Tukiin oikeutettuja tiloja oli noin Toimeenpanotehtäviä (mm. tukihakemusten vastaanotto ja tallennus, maksatuksen valmistelu, tukipäätöksen tekeminen, tukihakemuksiin liittyvä ohjaus, valvontatehtäviä) on delegoitu kunnille ja TE-keskuksille, ja suoritteet tapahtuvat kunnissa ja TE-keskuksissa. Momentin nimike (Miljoonaa euroa) Talousarvio Käyttö vuonna 2007 Käyttö % Siirtyy vuodelle 2008 Maa-ja puutarhatalouden kansallinen tuki 696,2 596, ,8 EU-tulotuki 551,3 542,2 98 0,0 Satovahinkojen korvaaminen 6,7 5,2 78 1,5 Maatalouden ympäristötuki 332,6 314, ,6 Luonnonhaittakorvaus 423,0 421, ,1 Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki 150,8 142,2 94 8,7 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen 3,9 3, ,0 Laatujärjestelmien kehittäminen 2,5 1,0 40 1,4 Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet 31,9 5, ,4 Yhteensä Määrärahat, kassamenot vuonna 2007 ja siirtyvät erät vuodelle Momentin nimike (Tuhatta euroa) Kansallinen osuus EU:n osuus Yhteensä Maa-ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki Satovahinkojen korvaaminen Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Yhteensä Osuudet % 62 % 38 % 100 % Määrärahat, kassamenot vuonna 2007 rahoituslähteen mukaan. 5

6 Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvausten lisäksi Mavi on huolehtinut muiden viljelijätukien toimeenpanosta ja maksusta aikataulussa. EU-tulotuki, maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaukset muodostavat lähes 70 % kaikista maksetuista tuista. Vahingot ja satokorvaukset vaihtelevat vuosittain huomattavasti sääoloista johtuen. Korvaukset maksetaan vahinkovuotta seuraavan vuoden keväällä. Vuosi 2005 oli ns. normaali vuosi, eikä vahinkoja ollut paljon. Vuonna 2006 oli huomattavia vahinkoja kuivuuden vuoksi, mikä näkyy vuoden 2007 kassamenojen kasvamisessa Kassamenot vuonna 2007, kansallinen ja EU-osuus yhteensä (miljoonaa euroa) Maa-ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki Satovahinkojen korvaaminen Maatalouden 542 ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Maa-ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki Satovahinkojen korvaamine Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukse ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteistä maksettiin 5,0 miljoonaa euroa sokerin erityistoimenpiteisiin, väliaikainen rakennetuki päätoimisille puhdistamoille. Lisäksi rahoitettiin puutarhatalouden erityistoimenpiteitä. Vuonna 2006 tältä momentilta maksettiin ainoastaan puutarhatalouden erityistoimenpiteitä. Heinäkuun 2007 alusta investointituet asetettiin pääosiltaan hakukieltoon: loppuvuoden aikana oli mahdollista hakea vain aloitustukea ja tukea muutamiin investointikohteisiin. Tukihakemuksia oli silti vuonna 2007 TE-keskusten maaseutuosastoilla käsittelyssä lähes edellisen vuoden määrä, kaikkiaan noin kappaletta (- 10 % vuodesta 2006). Momentin nimike (Miljoonaa euroa) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki Kassamenot 2006 Kassamenot 2007 Muutos 601,1 596,4-1 % EU-tulotuki 633,3 542,2-14 % Satovahinkojen korvaaminen Maatalouden ympäristötuki 1,0 5,2 413 % 295,9 314,7 6 % Luonnonhaittakorvaus 420,1 421,0 0 % Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimen 144,5 138,4-4 % 4,5 3,9-13 % 0,6 5,5 793 % Yhteensä 2 101, ,3-3 % Vuosien 2006 ja 2007 kassamenojen vertailu. Haettujen avustusten yhteismäärä oli noin 330 miljoonaa euroa (+ 3 %) ja korkotukilainojen 610 miljoonaa euroa (sama kuin edellisenä vuonna). Varoja sidottiin rakennetukiavustuksiin ennätyksellisen paljon, noin 187 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämistuet Maaseudun kehittämistoiminta kohdistui kertomusvuonna pääosin rahastokauden ohjelmien maksatustehtäviin. Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmia sekä LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa koskevat yritys- ja hanketukipäätökset oli pääsääntöisesti saatettu loppuun vuoden 2006 lopussa, ja kertomusvuonna maksettiin näitä hankkeita koskevia tukia yhteensä noin 53,4 miljoonaa euroa. Ohjelmakautta koskeva Manner-Suomen maaseutuohjelma hyväksyttiin komissiossa syksyllä 2007, ja ohjelman toimeenpano yritys- ja hanketukien osalta käynnistyi siten, että tukihakemuksia voitiin ottaa vastaan TE-keskuksissa ja paikallisissa toimintaryhmissä. Tukihakemusten myöntö- ja maksatuskäsittely siirtyi kuitenkin seuraavalle vuodelle. Kehittämisohjelma Euro (milj.) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma 25,5 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma 11,1 LEADER+ -ohjelma 14,6 Muut ohjelmamenot 2,2 Yhteensä 53,4 Maaseudun kehittämisohjelmien maksatuksia vuonna

7 Markkinatuet Markkinatuet vähenivät sekä euromääräisesti että tukipäätösten lukumäärällä mitattuna. Vientitukia maksettiin 23 miljoonaa euroa, mikä on 48 % vähemmän kuin vuonna Lasku johtui pääasiassa siitä, että maidon vientituki poistui parantuneen markkinatilanteen seurauksena kesäkuussa Tuontitodistuksia myönnettiin runsaat 3 100, mikä on 18 % edellisvuotta enemmän. Kasvu johtui lähinnä viinialan tuonnin lisääntymisestä. Sisämarkkinatukien kokonaismäärä säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 13 miljoonaa euroa. Koulumaitotuet vähenivät 20 prosenttia 2,7 miljoonaan euroon. Laskun syynä oli tukitason aleneminen. Merkittävin uusi tukimuoto oli sokerin rakenneuudistustuki. Syksyllä 2007 maksettiin väliaikaista rakennetukea puhdistamoille 5 miljoonaa euroa. Yksityisen varastoinnin tukea maksettiin voin ja juuston varastoinnille. Sianlihan yksityinen varastointi alkoi marraskuussa. Edellisen kerran tuki oli käytössä vuonna aikana. Osa varastoista vaihdettiin ruoka-apuohjelmassa jaettaviin elintarvikkeisiin. Hyvästä markkinatilanteesta johtuen interventio-ostoja ei ollut vuoden aikana lainkaan. Valvonnat Maaseutuvirasto tarkastaa TE-keskusten valvontatoiminnan laatua ja ohjeistaa TE-keskusten tekemää viljelijätukien valvontatyötä. Valvontaosaston tarkastusyksikkö tekee itse maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeiden tarkastuksia. Valvontaosaston tarkastusyksikkö tarkasti vuonna 2007 ohjelmakaudelle kuuluvien Alueelliseen maaseutuohjelmaan (ALMA), Tavoite-1 -ohjelmiin ja LEADER + -ohjelmiin sekä Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmaan kuuluvia hankkeita yhteensä 350 kappaletta. Lisäksi tarkastusyksikkö teki yhdeksän TE-keskusten Tavoite-1 ja LEADER + -ohjelmiin liittyvää hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastusta. Teollisuusvoituen maksu loppui vuonna 2007, jolloin tehtiin viimeiset tätä tukea koskevat tarkastukset. Koulumaitotukiohjelmaan liittyviä tarkastuksia tehtiin 71 kappaletta. Viljan ja voin interventiovarastot myytiin loppuun vuoden MARKKINATUET VIENTI kpl euro kpl euro kpl euro Tukipäätökset Todistukset TUONTI Tuontitodistukset SISÄMARKKINATUET Koulumaito-ohjelma Muut tuet INTERVENTIO (kaikki tuotteet yht.) ostot varastointikorvaukset muut myynnit Kaikki yhteensä Markkinatukipäätökset (eurot ja kappaleet) vuosina

8 Rahasto Otantatarkastukset EMOTR-T Alueellinen maaseutuohjelma ALMA kpl kpl kpl EMOTR-O EMOTR-O EMOTR-O Itä-Suomen Tavoite 1 Pohjois-Suomen tavoite 1 LEADER KOR Itä-Suomi Tavoite 1 0 0, KOR KOR EMOTR-T EMOTR-T EMOTR-T EMOTR-O Pohjois-Suomen Tavoite 1 Tavoite-1-alueen ulkopuolella Teollisuusvoi Koulumaito Puutarhatuottajaorganisaatiotuen tarkastus TE-keskusten Tavoite-1- ja LEADER+ -ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastukset 0 0, , Yhteensä Maaseutuviraston tekemät valvontakäynnit vuonna

9 Väärinkäytökset ja takaisinperinnät Maaseutuviraston hallinnoimissa viljelijätuissa ja markkinatuissa ei ollut vuonna 2007 väärinkäytöksiä, jotka olisivat johtaneet rikosprosesseihin. EU-osarahoitteisissa tai kansallisesti rahoitetuissa maaseudun hanketuissa tuli ilmi yksi tapaus, joka johti rikosprosessiin. Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) raportoitiin uusia sääntöjenvastaisuustapauksia vuonna 2007 yhteensä 19 kappaletta. Näistä viljelijätukia koskevia tapauksia oli yhteensä 12 kappaletta. Näissä sääntöjenvastaisuuksissa EU:n tukiosuus oli yhteensä 1,13 miljoonaa euroa, josta takaisinperittäväksi määrättiin euroa. OLAF:lle raportoitiin myös uusia epäsäännönmukaisuustapauksia yhteensä 4 kappaletta. Näissä tapauksissa epäsäännönmukaisuuksien mukainen EU:n tukiosuuden arvo oli yhteensä euroa, josta takaisinperittäväksi määrättiin yhteensä euroa. Viljelijätuissa takaisinperinnän syynä saattoi olla esimerkiksi pinta-alojen tallennusvirheiden korjaus tai hakijan aiheuttamat, valvonnoissa havaitut virheet. EU-osarahoitteisissa maaseudun hanketuissa yleisimpiä takaisinperinnän syitä oli yksittäisen kustannuksen tukikelvottomuus samoin kuin se, ettei hankkeen yksityinen rahoitusosuus ollut toteutunut tukipäätöksen mukaisesti. Takaisinperintää tehtiin myös sillä perusteella, että tuettu toiminta oli lopetettu tai tuetusta laitteesta oli luovuttu ennen kuin viisi vuotta oli kulunut tuen viimeisen erän maksatuksesta. Niin sanottuja summakarenssitapauksia, joissa tuen hakija on suljettu perinnän lisäksi ao. vuodelta ja sitä seuraavilta kahdelta vuodelta EU-tukien ulkopuolelle, oli 119 tapausta. Markkinatuissa EU:lle tilitettävää asiakasperintää (takaisinperinnät, sanktiot, korot ja vakuusmenetykset) oli yhteensä euroa. Toteutunut asiakasperintä oli euroa. Kansallista perintää (mm. todistuksiin liittyvät vakuusmenetykset) oli yhteensä euroa. Pääosa tukien takaisinperinnöistä koski koulumaitotukea. Maaseudun hanketuissa takaisinperintäpäätösten lukumäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta ohjelmakauden sulkemisesta johtuen. Takaisinperintäpäätöksillä määrättiin maksettavaksi takaisin tukea yhteensä 1,2 miljoonaa euroa, josta EU-osuus oli yhteensä 0,43 miljoonaa euroa. Ohjelmissa saatiin yhteensä perityksi noin 0,44 miljoonaa euroa, josta EU-osuus on yhteensä noin 0,17 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa perimättä olevan saatavan määrään on vaikuttanut osaltaan valitusviranomaisten käsittelyssä olevat tapaukset samoin kuin se, että osassa takaisinperintäpäätöksiä on määrätty tuen takaisinmaksu tapahtuvaksi vuonna Saatavien perintä jatkuu vuonna Kaikki päätökset (sis. summakarenssitapaukset) Takaisinperintäpäätökset Päätökset (kpl) Yhteensä (euro) EU-osuus (euro) , ,57 Perimättä , ,13 Viljelijätukien takaisinperinnät vuonna

10 Ohjelmakausi Takaisinperintäpäätökset kpl Perittäväksi määrätty EU-osuutta, euroa Perittäväksi määrätty valtion osuutta, euroa Perittäväksi määrätty yhteensä, euroa EMOTR-T EMOTR-O Kansallinen ALMA Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois- Suomen tavoite 1 -ohjelma Leader+ Pomo+ Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , ,89 Perityksi saatu lkm Perityksi saatu EU-osuutta, euroa Perityksi saatu valtion osuutta, euroa Perityksi saatu yhteensä, euroa Perintä osittain tai kokonaan kesken (kpl) Perimättä EU-osuutta, euroa Perimättä valtion osuutta, euroa Perimättä yhteensä, euroa , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,99 EU-osarahoitteisten ja kansallisten maaseudun hanketukien takaisinperintäpäätökset vuonna

11 Henkilöstö Maaseutuviraston toiminnan aloitus ja samanaikainen alueellistamisprosessi asettavat suuria haasteita henkilöstöhallinnolle. Ensimmäistä toimintavuotta koskeva toimenpide oli alueellistamissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma julkistettiin vuoden 2007 lopussa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana aloitettiin uusien työntekijöiden rekrytointi Seinäjoen toimipisteeseen. Maaseutuviraston henkilöstöön kuului toimintavuoden lopussa 203 henkilöä, ja ajalla henkilötyövuosia kertyi 131,58. Henkilöstömäärästä 31 % oli miehiä ja 69 % naisia. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 42,9 vuotta. Henkilöstöstä 92,1 % oli kokoaikaisia (187 henkilöä) ja 7,9 % osa-aikaisia (16 henkilöä). Vakinaisia Maaseutuviraston henkilöstöstä oli 161 henkilöä (79,3 %) ja määräaikaisia 42 henkilöä (20,7 %). Ikäryhmä % vuotiaita vuotiaita vuotiaita 16, vuotiaita 13, vuotiaita 17, vuotiaita 13, vuotiaita vuotiaita 9, vuotiaita 8,6 Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1537 päivää, josta lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli 18 % (276 päivää). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 7,57 päivää / henkilö ja 11,68 päivää / htv. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö. Alueellistamisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa. Lähtövaihtuvuus oli 17 henkilöä. Tulovaihtuvuus oli 13 henkilöä. Viraston tarjoamaan henkilöstökoulutukseen osallistui 97 henkilöä, ja koulutuspäiviä oli 240. Koulutusta saaneita henkilöitä oli henkilöstöstä 46 %. Koulutuspäiviä oli henkilötyövuotta kohden 1,8 päivää. Koulutusaste Määrä Perusaste 6 Keskiaste 35 Alin korkea-aste 34 Alempi korkeakouluaste 23 Ylempi korkeakouluaste 108 Tutkijakouluaste 2 Muu tai tuntematon 1 Koulutustasoindeksi 5,8 Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi (luvuissa ovat mukana vanhempainvapaalla ja vuorotteluvapaalla olevat). Henkilöstön ikäjakauma (luvuissa ovat mukana vanhempainvapaalla ja vuorotteluvapaalla olevat). 11

12 Talous ja tuottavuus Maaseutuvirasto kuuluu samaan tilivirastoon (440) yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kanssa. Mavin tilikauden pituus oli vain 8 kuukautta, koska viraston toiminta alkoi Virastossa aloitettiin laskentajärjestelmän kehittäminen, ja tavoitteena on tuottaa tiedot kustannuksista ja henkilötyövuosista toiminnoittain vuodelta Projektin yhteydessä määritellään lisäksi suoritteita ja kehitetään mittareita sekä toimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Vuodelta 2007 ei vielä ollut saatavilla kustannustietoja toiminnoittain eikä taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja. Mavin bruttomenot olivat euroa. Tuloja kertyi euroa. Vuodelle 2008 siirtyvä määräraha oli euroa. Tilinpäätöksen tulokertymä oli 0,05 miljoonaa euroa, josta maksullisen toiminnan tulot muodostivat 1,3 %. Henkilöstökulut muodostivat merkittävimmän kustannuserän, 6,15 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoista syntyi 2007 TA + LTA 2007 Erotus Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Bruttotulot ja -menot sekä nettomenot (TA, talousarvio; LTA, lisätalousarvio) kustannuksia 2,79 miljoonaa euroa, mistä suurimman osan muodostivat tietohallinnon palvelujen ostot. Matkustuksesta syntyi kustannuksia 0,29 miljoonaa euroa. Maaseutuviraston toiminta on tietojärjestelmäkeskeistä, ja tietohallinnon osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Mavin hallinnoimien tietojärjestelmien avulla maksetaan vuosittain yli 2 miljardia euroa kansallisia ja Euroopan unionin rahoittamia tukia. Vuonna 2007 tietohallinnon kustannukset viraston toimintamenomomentilla olivat 3,14 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmannes viraston toimintamenoista (29 %). Euromääräisesti suurimman osuuden tietohallinnon kustannuksista muodosti peltolohkorekisteri, jolle kohdistui kustannuksia noin 1,8 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurimmat projektit olivat Maksatusjärjestelmän kokonaisuudistus, Hanke 2007 ja Tukioikeusrekisteri. Hallinnon menoihin sisältyy esikunnan ja hallintopalveluiden lisäksi viraston toimitilamenot (ml. vuokrat), työterveyspalvelujen ostot sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksen tuottamat henkilöstö- ja palkkahallinnon palvelut. Vuonna 2007 hallinnon kustannuksiin on kirjattu myös varsinaisen toiminnan menoja, joista suurimman erän (0,128 miljoonaa euroa) muodostavat kunnille toimitetut asiakaskuoret. Toiminto Henkilöt % Päätoiminnot Tukijärjestelmien hallinnointi Tukihakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavaseuranta Tukijärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus 5 2 Tietohallinto Hallinto Yhteensä Viraston henkilöresurssien jakautuminen toiminnoille (hallintoon sisältyy mm. virastotalous, henkilöstöhallinto, henkilöstön kehittäminen ja viraston johtaminen). Osasto Milj. euroa % Hallinto 2, , ,36 13 Valvontaosasto 1,12 11 Varainhoitoosasto 1,20 11 Maaseutuelinkeino-osasto Markkinatukiosasto Tietohallintoosasto 3,14 29 Yhteensä 10, % Menojen jakautuminen osastoittain ja toiminnoittain (hallintoon sisältyy mm. virastotalous, henkilöstöhallinto, henkilöstön kehittäminen ja viraston johtaminen). 12

13 Tiliviraston 440 tuotto- ja kululaskelma / Maaseutuvirasto TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Maksullisen toiminnan tuotot 735,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot , ,04 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,96 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Henkilöstökulut ,27 Vuokrat ,05 Palvelujen ostot ,55 Muut kulut ,38 Valmistus omaan käyttöön (-) Poistot ,49 Sisäiset kulut , ,02 JÄÄMÄ I ,98 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot ,31 Rahoituskulut , ,42 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 JÄÄMÄ II ,56 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Kulut Siirtotalouden tuotot EU:lta , ,49 Siirtotalouden kulut kunnille ,83 Siirtotalouden kulut kuntayhtymille ,92 Siirtotalouden kulut sosiaaliturvarahastoille ,04 Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle ,63 Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille ,09 Siirtotalouden kulut kotitalouksille ,88 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille Siirrot talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Siirtotalouden kulujen palautukset , ,86 JÄÄMÄ III ,93 TUOTOT VEROISTA JA PA- KOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut Muut pakolliset maksut 200,00 Perityt arvonlisäverot 0,00 Suoritetut arvonlisäverot , ,66 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ ,59

14