SUUNNITELMA Dnro 1546/021/2009

Transkriptio

1 SUUNNITELMA Dnro 1546/021/2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SUUNNITELMA Dnro 1546/021/2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toiminnalliset linjaukset sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Vuosien tulostavoitteet Koko laitosta koskevat tavoitteet Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Taloudelliset voimavarat Allekirjoitukset LIITTEET Liite 1. Kehyslomake, sis. määrärahantarpeen momentilta Liite 2. VM-lomakkeet (erillinen lähetys) Liite 3. Mavin ICT-menot kohteen mukaan Liite 4. Tietojärjestelmät: säädösmuutokset ja ennakointi

3 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Viraston haasteena TTS -kaudella on vakiinnuttaa roolinsa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä kuntien ohjaajana, jotta hallinnonalan tavoitteet viraston toimialalla saavutetaan ja EU- ja kansallisten lainsäädännön velvoitteet tulevat täytetyiksi. Viraston tavoitteena on jatkaa mm. sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä. Maaseutuvirasto alueellistuu Seinäjoelle vuosien aikana. TTS-kaudella valmistaudutaan maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen v.2014 alkaen. Viraston vastuulla on TTS-kaudella tukea kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Myös aluehallinnossa ja Tikessä tapahtuu rakenteellisia muutoksia. ELYjen (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) vastuuhenkilöverkosto tukee hankkeen onnistumista. Tavoitteena on v 2013 mennessä solmia kuntien kanssa EU:n edellyttämät maksajavirastosopimukset. Lisäksi haasteita tuo ympäristötuen muutosten toimeenpano vuosille ja uuteen vuonna 2014 alkavaan ohjelmakauteen valmistautuminen sekä suorien tukien budjettikauteen valmistautuminen. Elinkaarensa loppupuolella olevien viljelijä- ja rakennetukien tietojärjestelmien uudistaminen on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Valtiohallinnon tuottavuusohjelma tulee vaikuttamaan maataloushallintoon ja vaatimaan tehtävien priorisointia Maaseutuvirastossa. Uusien tehtävien vastaanotto on mahdollista niiden edellyttämien resurssien siirtyessä virastoon. Merkittävimmät maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset Maaseutuviraston toimintaan Maaseutuviraston tehtävänä on tukea kuntia maaseututehtävien kokoamisessa entistä suurempiin yksiköihin. Tavoitteena on enintään 80 tehtävien järjestämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää Manner-Suomessa. Maaseutuvirasto tekee TTS-kaudella maksajavirastosopimuksen paikallisten toimijoiden kanssa. Se myös panostaa kuntiin kohdistuvaan ohjaukseen ja koulutukseen muutostilanteessa. Maaseutuvirasto avustaa maa- ja metsätalousministeriötä yhteistoiminta-alueiden kokoon liittyvien poikkeustapausten hoidossa. Maataloushallinnon sisäistä viestintää tehostetaan uuden Aitta ekstranet -palvelun avulla. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastus (ns. terveystarkastus) aiheuttaa muutoksia toimeenpanoon. Näitä ovat mm. nykyisten tuotantosidonnaisten tukien sisällyttäminen tilatukijärjestelmään, tiettyjen erityistukien käyttöönotto sekä eräistä tuista luopuminen. Muutosten johdosta jouduttaneen rakentamaan rajapinnat tukisovelluksen ja Eviran lammas- ja vuohirekisterin sekä sikarekisterin välille. Perunanviljelyn kansallinen tukiohjelma päättyy 2011 lopussa ja Etelä-Suomen kansallinen tukiohjelma päättyy Perunan osalta mietitään 2

4 kompensoivia toimenpiteitä. Uuden kansallisen tukiohjelman valmistelu ja toimeenpano ajoittuvat vuosille 2013 ja Vuosina valmistaudutaan 2014 tuleviin muutoksiin, jotka voivat olla budjettiraamien muuttuessa hyvinkin merkittäviä. TTS-kaudelle ajoittuu myös pohjoisen tuen viisivuotistarkastelu, kotieläintiloille suunnatun uuden tuen toimeenpano sekä keinosiemennyspäätöksiin liittyvän tehtäväkokonaisuuden haltuunotto Maaseutuvirastossa. Mavi toimeenpanee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa koskevat muutokset. Niiden vaikutusten seuranta asettaa haasteita ohjelman tietojärjestelmille. Luonnonhaittakorvausjärjestelmää (LFA) ollaan uudistamassa ja alueet luokitellaan uudelleen, mikä vaatinee merkittäviä resursseja. TTS - kaudella varaudutaan myös lisääntyneisiin toimeenpanotehtäviin johtuen ympäristötuen sitoumusmuutoksista vuonna TTS- kauden aikana aloitetaan kuluvan ohjelmakauden sulkemisen suunnittelu. Energiansäästösopimuksiin liittyvät toimeenpanotehtävät muotoutuvat TTS - kaudella. Näiden sopimusten mukana tuleviin uusiin työtehtäviin on valmistauduttava. Muita TTS -kaudelle ajoittuvia tehtäviä ovat mm. satovahinkolain muutos, de minimis -rekisterien perustamiseen osallistuminen, viljelijöiden opintorahajärjestelmään liittyvän uudistuksen toimeenpanon varmistaminen sekä riistavahinkotehtävien toimeenpano. Mavi osallistuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisen uuden ohjelmakauden suunnitteluun ja valmisteluun. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja kannattavan maataloustuotannon harjoittamiseen Suomessa. Maaseutuvirasto toimeenpanee maaseudun kehittämisohjelmaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia tukijärjestelmiä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija. Virasto tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Maaseutuvirasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen. Maaseutuvirasto pyrkii omalta osaltaan edistämään alueellisen yhteistyön pohjalta toteutettavaa asiakkaiden tarpeista lähtevää tilusjärjestelytoimintaa maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategian mukaisesti. 3

5 1.3. Toiminnalliset linjaukset sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Toiminnalliset linjaukset Mavin strategia valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Strategia on luotu vuosille tulosprismamallin mukaisesti. Mavin toiminta-ajatus on: "Kumppanuutta ja hyvää hallintoa maaseudun ja sen elinkeinojen parhaaksi Asiakasta ajatellen Tietoa tuista ja haku helpoksi Maksut oikein ja ajallaan " Mavin ulkoinen visio: Maaseutu luo hyvinvointia! Mavi tarjoaa parhaat palvelut menestykseen. Mavin sisäinen visio: Mavissa on vetovoimaa! Toisistamme välittäen, asiakasta ajatellen, tulevaa ennakoiden. Mavin painopistealueena on vaikuttavuuden ja asiakkuuden osalta tukipolitiikan ja maaseutuohjelman menestyksekäs toimeenpano ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin. Laadukkaiden palveluiden tavoitteen saavuttamiseksi Mavi laatii asiakaspalvelustrategian TTS-kauden alussa ja panostaa sähköisen asioinnin edelleen kehittämiseen. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa vähintään 50 % viljelijöistä hakee tukia sähköisesti. Mavin tavoitteena on tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano. Sen toteutumista edesautetaan tuomalla toimeenpanonäkökulma tarpeellisine resurssilaskelmineen mukaan poliittiseen ja säädösvalmisteluun. Suunnittelukaudella toiminta korostuu maatalouspolitiikan uudistuessa ja uuden ohjelmakauden alkaessa vuonna Toiminnallisen tehokkuuden osalta painopistealueeksi on määritelty palvelukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on tuottavuuden ja taloudellisuuden kestävä kehittäminen sekä ennakoiva ja ydintehtäviin suhteutettu riittävä ja oikea resursointi. Kustannuslaskenta ja hanketietovarasto ovat käytössä v.2010 ja niiden tuottamaa tietoa voidaan käyttää toiminnan seurannassa suunnittelukaudella. Sisäisen suunnittelun toimivuuteen ja tehtävien priorisointiin panostetaan ja ulkoisten palvelujen käyttö optimoidaan. Mavi hankkii ITlähituen ja käyttöpalvelun sekä virastopalvelut ulkoisilta palvelutuottajilta kokonaistaloudellisesti edullisimmassa muodossa. Tuotosten ja laadunhallinnan osalta painopisteinä ovat laadukkaat prosessit ja riskien hallinta. TTS-kauden aikana ydin- ja tukiprosesseja kehitetään kokonaisvaltaisesti kuntien viljelijätukihallinnon sekä aluehallinnon ja Tiken rakenteellisen uudistuksen yhteydessä. Toiminnassa korostuu Mavin toimintaajatuksen mukainen kumppanuuden kehittäminen. Riskien ennakointia, varautumista ja kokonaisvaltaista hallintaa edistetään mm. toteuttamalla pinta-alojen tunnistusjärjestelmän kehittäminen ja ajantasaistus, joka vähentää rahoitusoi- 4

6 kaisuriskiä. Mavi toimii ISO tietoturvastandardin mukaisesti sertifioituna virastona. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen alueella painopisteinä ovat osaava henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö. TTS-kaudella virasto noudattaa henkilöstöstrategiaa ja henkilöstön asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen ja koulutus on suunnitelmallista. Monipaikkainen virasto (Movi) hankkeessa virastolle on kehitetty monipaikkaista toimintaa tukeva yhtenäinen toimintakulttuuri ja työvälineet ovat toimivat ja tukevat ydintoimintaa. TTS-kauden alussa virasto on jo pääosin alueellistunut, mutta vuosina häiriöttömän toiminnan varmistaminen alueellistamisprosessin lopussa aiheuttaa edelleen ylimääräisiä kustannuksia. MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Lisäresurssit Kuntauudistuksen toimeenpano vaatii yhden pysyvän htv:n Maaseutuviraston käyttöön mm. maksajavirastosopimusten teon koordinointia varten. Maaseutuhallinnon tehtävien kokoaminen suurempiin yksiköihin edellyttää lisäksi Maaseutuvirastossa 1 htv:n neuvontaresurssia siirtymäkauden ajaksi, mikä aiheuttaa TTS-kaudella euroa henkilöstökustannuksina. Kustannukset ja htv-tarve on esitetty kehyksen ylittävänä lisäsuunnitelmana. Kustannukset ja htv-tarve ovat hallituksen esityksen laiksi maaseutuhallinnon järjestämistä kunnissa yleisperustelujen mukaiset. Mahdollisia lisäresurssitarpeita aiheutuu myös muista mahdollisista muutoksista, mutta näitä muutoksia ei ole tässä vaiheessa sisällytetty lisäsuunnitelmaan. Tällaisia muita mahdollisia muutoksia ovat seuraavat: Mavi on esittänyt MMM:lle edelleen työ- ja elinkeinoministeriölle esitettäväksi, että investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien otantatarkastukset siirrettäisiin Maville vuoden 2011 alusta lukien. Tätä ei ole otettu huomioon Mavin esityksessä. Maaseudun energiaohjelma toteutusta esitetään rahoitettavaksi vuodesta 2011 alkaen energiaohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista. Tätä ei ole otettu huomioon laskelmissa. Kouluhedelmäohjelman mahdollinen käyttöönotto vaatii ministeriön linjauksen. Ohjelman toimeenpanon edellyttämiä htv-resurssitarpeita ei ole huomioitu esityksessä. 5

7 Alueellistaminen Maaseutuviraston alueellistamisen siirtymäaika päättyy vuoden 2011 lopussa. Virasto toimii vuonna 2011 vielä kahdella paikkakunnalla, joten toiminnan ylläpitäminen edellyttää ylimääräisiä panostuksia mm. toimitila- ja matkakustannuksiin sekä henkilöstön tukitoimiin alueellistamissuunnitelmassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Helsingissä työskentelevien määräksi vuonna 2011 arvioidaan n. 50 henkilöä. Alueellistamiseen tarvittavan lisähenkilöstön määräksi vuonna 2011 on alueellistamissuunnitelmassa arvioitu kolme henkilöä. Osaamisen siirtämisestä saatujen kokemusten perusteella tämä vaikuttaa riittämättömältä. Tarvittavan lisähenkilöstön määrän tulisikin olla 10 henkilöä, jotta tehtävien siirtyminen ja toiminta pystytään varmistamaan. Hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaminen erityisesti alueellistamisen siirtymäajan päättyessä lähellä eläkeikää olevien henkilöiden tilanteen järjestämisessä tulisi huomioida kustannuksissa myös siirtymäajan jälkeen. Kyseisillä henkilöillä on mahdollisuus jatkaa työuransa loppuun Helsingin toimipisteessä. Kehyksessä tulee myös huomioida alueellistamisen johdosta pysyvästi kohonneet kustannukset mm. matkustamisen osalta. Alueellistamisen läpiviemiseen tarvitaan riittävät lisävarat ja hallittuun henkilöstön vaihtuvuuden turvaamiseen riittävät lisähenkilöstöresurssit. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on mainittu, että hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin. Alueellistaminen on alkuvaiheessa edennyt ennakoitua edullisemmin kustannuksin alueellistamisen painopisteen siirryttyä pääosin vuosille ja siten myös kustannukset toteutuvat pääosin tällöin. Vuosi 2012 on viraston alueellistumisen jälkeinen ensimmäinen lähes vakiintunut toimintavuosi. Alueellistamisen riskit ja ennakoimattomat kustannukset voivat realisoitua tähän asti. Alueellistumisen kokonaiskustannukset ovat arvioitavissa vasta tämän ajanjakson jälkeen. 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallisen tehokkuuden osalta painopistealueeksi on määritelty palvelukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on tuottavuuden ja taloudellisuuden kestävä kehittäminen sekä ennakoiva ja ydintehtäviin suhteutettu riittävä ja oikea resursointi. Viraston eri osastot ja yksiköt muodostavat tiiviin ja toimivan maataloushallinnon kokonaisuuden. Tuottavuusohjelman tavoitteen mukaisesti vähentyneillä htv-resursseilla kaikki priorisoidut tehtävät tulevat hoidettua oikein ja ajallaan ja viraston toimintaa kehitetään strategian mukaisesti asiakkaidensa palvelemiseen. Alue- ja paikallishallintouudistuksen jälkeenkin maataloushallinto on toimintakykyinen ja ELYn toimintatavoitteet toteutuneet. 6

8 Viraston tulevan suunnittelukauden haasteena on yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden nopeiden muutosten toimeenpano maataloushallinnossa, tietojärjestelmissä ja asiakaspalvelussa. Perustehtävien hoitaminen ja jatkuvuus on varmistettava vaativassa muutostilanteessa. Taulukko 1. Menojen jakaantuminen kululajeittain. Muut toiminnan menot sisältää mm. aineet ja tarvikkeet sekä alueellistamisen kustannuksia Menojen jakautuminen kululajeittain, 1000 toteuma ennuste arvio arvio arvio arvio arvio Henkilöstömenot Toimitilavuokrat Palvelujen ostot josta tietohallintoon liittyvät palvelujen ostot Muut toiminnan menot Yhteensä Taulukossa 1. alueellistaminen näkyy vuosina Alueellistamisen kustannukset jakautuvat pääosin henkilöstömenoihin ja muihin toiminnan menoihin Mavin toimintolaskenta valmistui vuoden 2009 loppupuolella. Työajanseurantasovellus on käyttöönotettu heinäkuussa Virasto jatkaa TTS-kaudella sellaisten menetelmien kehittämistä, joilla voidaan tuottaa toimintolaskentaa hyödyntäen luotettavaa tietoa toimeenpanon kustannuksista ja henkilötyövuosipanoksista poliittisen päätöksenteon tueksi. Taulukko 2. Maaseutuviraston bruttomenot ja -tulot sekä htv:t sisältäen lisäsuunnitelman Maaseutuvirasto TAE TTS TTS TTS TTS Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot (MMM:n kehys) HTV-kehys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot (Mavin esitys) HTV, Mavin esitys

9 b) Tuotokset sekä niiden kehitys Mavissa käyttöönotettiin toimintolaskentajärjestelmä vuoden 2009 loppupuolella. Toimintolaskentasovellus ei ensimmäisessä vaiheessaan kata suoritelaskennan osiota, ja suoritteiden ja mittareiden määrittely on aloitettu vuonna 2008 strategiatyön yhteydessä, mutta on edelleen kesken. Tällä hetkellä Mavissa ei ole käytettävissä sellaisia suoritetietoja tai tunnuslukuja, jotka kuvaisivat hyvin koko viraston toimintaa. Kustannuslaskennan menetelmien kehittämistä jatketaan TTS-kaudella. Toimintolaskennalla tuotetaan tietoa prosessien, prosessien osavaiheiden ja suoritteiden kustannuksista ja henkilötyöpanoksista viraston johdon ja muiden sidosryhmien käyttöön. Laskennalla tuotetaan taustainformaatiota myös mm. taloudellisuus- ja tuottavuustunnuslukujen suunnitteluun ja arviointiin. Taulukko 3. Kustannusten jakaantuminen toiminnoittain. Hallinnon kustannukset on vyörytetty. Poistoja ja pääoman korkoa ei ole sisällytetty laskelmaan Tukijärjestelmien hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukse Tukien takaisinperintä ja saat Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) Tietotekniikka ja -hallinto Tietotekniikka ja -hallinto c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Ydintoimintojen riskejä arvioidaan vuosittain. Palvelut ja toiminnan häiriöttömyys pyritään takaamaan jatkuvasti. Mavilla on TTS -kauden aikana käyttöön otettu laatujärjestelmä, jonka pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvasti. Viraston ydintoimintoihin liittyviä riskejä seurataan systemaattisesti ja seurannan pohjalta tehdään jatkuvuussuunnitelmat. 8

10 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys pohjautuu Mavin henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöstrategian suunnittelussa ja seurannassa hyödynnetään vuosittaista henkilöstötilinpäätöstä. Suunnittelukauden yhtenä painopisteenä on henkisten voimavarojen osalta myös Mavin hallitun Seinäjoelle siirtymisen loppuunsaattaminen. Henkilöstösuunnittelua vaikeuttaa kuitenkin suuri vaihtuvuus. Maa- ja metsätalousministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen henkilöstöpoliittisten periaatteiden (Dnro 2828/09/2006) mukaisesti Maaseutuvirasto jatkaa tukitoimenpiteitä vuoden 2011 loppuun. Taulukko 4. Htv-jakauma toimintoryhmittäin vuoden 2008 jakauman mukaisena. HTV Arvio (* Ennuste Arvio Arvio Arvio Arvio Arvio (% kokonaisuudesta sarakkeissa) 70 Tukijärjestelmien hallinnointi 38% 37% 35% 36% 35% 36% 37% 71 Hakemusten käsittely 12% 10% 10% 10% 10% 8% 8% 72 Tukimaksujen käsittely 5% 9% 9% 8% 8% 8% 8% 73 Tukien valvonta ja tarkastukse 10% 11% 10% 11% 11% 10% 10% 74 Tukien takaisinperintä ja saat 4% 4% 3% 3% 3% 3% 3% 75 Yhteistyö ja kehittäminen 7% 6% 5% 4% 5% 5% 5% 78 Sisäinen tarkastus ja valvonta 2% 2% 3% 3% 3% 5% 5% 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) 78% 79% 76% 76% 76% 76% 76% 76 Tietotekniikka ja -hallinto 22% 21% 24% 24% 24% 24% 24% 2 Tietotekniikka ja -hallinto 22% 21% 24% 24% 24% 24% 24% 100% 100% 100% 100% 100% 100% 100% *) Työajanseuranta otettiin käyttöön elokuussa Vuoden 2008 kokonaisjakauma perustuu arvioon 5kk työajanseurannan pohjalta. 9

11 Henkilöstöbarometrilla mitattavat vuosittaiset työtyytyväisyyttä kuvaavat tavoitteet asetetaan viraston henkilöstöstrategiassa. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Virastossa toteutetaan työhyvinvointikyselyä, jolla selvitetään työkuormitus- sekä uupumustekijöitä. Maaseutuvirasto pyrkii olemaan haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja. Vaihtuvuus pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi työtyytyväisyyden avulla. Viraston toimenpiteistä huolimatta alueellistaminen pitää kuitenkin todennäköisesti vaihtuvuuden korkeana vuoden 2011 loppuun asti. Virastossa panostetaan hyvään johtamiseen, asiantuntemuksen säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä uusien osaamistarpeiden tunnistamiseen ja osaamisen hankkimiseen. Esimiespalautejärjestelmää hyödynnetään johtamisen kehittämisessä. Palkkausjärjestelmää kehitetään jatkuvasti suorituksen johtamista ja tuloksellista toimintaa tukevaksi. Henkilöstön koulutuksessa panostetaan suunnittelukauden aikana normaalin asiantuntijakoulutuksen lisäksi edelleen perehdyttämisvalmennukseen sekä valmennukseen joka on suunniteltu työn johtamiseen ja tekemiseen hajautetussa työympäristössä. Koulutuksessa otetaan huomioon perustehtävien hoitamisen turvaaminen. Henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä toimeenpannaan vuosittain laadittavaa osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Uusia, teknologiaa hyödyntäviä työn tekemisen muotoja selvitetään ja otetaan edelleen käyttöön Monipaikkainen Mavi (Movi)-hankkeen tutkimustulosten perusteella Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Maaseutuvirasto on laatinut tuottavuusohjelman v Tuottavuusvähennyksiä on toteutettu tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuottavuus tavoitteessa pysyminen edellyttää kuitenkin vuonna 2013 jäsenmaalle vapaaehtoisesta ruokaapuohjelmasta luopumista. Maataloustuotteiden markkinoiden voimakkaat heilahtelut ovat lisänneet markkinatoimenpiteiden, kuten vientitukien ja interventiovarastoinnin käyttöä EU:ssa sen sijaan, että toimenpiteitä olisi komission aiempien linjausten mukaisesti vähennetty. Mikäli TTS -kaudella on edelleen varauduttava markkinatukien laajaan toimeenpanoon, tarvitsee Mavi vuodelle 2013 ja 2014 neljän htv:n ja vastaavan määrärahan lisäyksen. Vaihtoehtona on luopua vastaavan resurssimäärän vaatimista, jäsenmaan päätettävissä olevista tukijärjestelmistä. Valtiohallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen Mavissa edellyttää MMM:n puolelta tehtävien priorisointia. Alueellistamisen aiheuttamien toimintaan kohdistuvien riskien hallintaan tarvitaan lisäresursseja TTS-kauden alkupuolella. 10

12 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen Tietohallinnon strategia valmistui vuoden 2009 alkupuoliskolla. Strategiassa on määritelty viraston kärkihankkeet ja otetaan kantaa mm. joustavuusvaatimuksen sekä tietohallinnon vaikuttavuuden kehittämiseen. Tietojärjestelmästrategia tukee viraston strategiaa ja alueellistamista. Mavin toiminta on tietohallintokeskeistä. Tietojärjestelmien kehittämishankkeita on meneillään säännöllisesti. Järjestelmien kehittämistä ovat säädösmuutosten aiheuttamat merkittävät muutokset tietojärjestelmiin ja tietojärjestelmien elinkaaren tai teknisten vaatimusten muutoksista aiheutuneet kehittämishankkeet. Kehittäminen on rahoitettu pääsääntöisesti MMM:n tietojärjestelmien kehittämismomentilta ( ) tai Mavin toimintamenomomentilta ( ). Järjestelmien ylläpidosta huolehtii pääsääntöisesti Tike (pl. peruslohkojen tunnistusjärjestelmä, jonka ylläpitorahoitus on Mavin toimintamenomomentilla), myös jatkuvasti kasvavien ylläpidon konsulttiostojen osalta. Vuosittain tehdään järjestelmähankkeita: pienten säädösmuutosten edellyttämää pienimuotoista kehittämistä (esim. koodistomuutokset ja tukilaskennan vuosittaiset muutokset), joka voidaan hoitaa ylläpitoprosessissa ilman varsinaisten kehittämisprojektien asettamista. Järjestelmähankkeet ovat osa Mavin lakisääteistä perustoimintaa, jonka rahoitus tulee turvata kehyksessä pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä vain peruslohkojen tunnistusjärjestelmän osalta rahoitus on järjestetty pitkäjänteisesti ja sen ylläpito sekä ylläpidollinen kehittäminen rahoitetaan Mavin toimintamenoista. TTS-kaudella on myös varsinaisia tietojärjestelmän kehittämishankkeita, joissa uuden tietojärjestelmän rakentamisen lisäksi kehitetään myös toimintaa - esimerkkinä sähköinen asiointi. Taulukko 6. Tietojärjestelmähankkeet toimintokokonaisuuksittain (konsulttiostot. milj. ), sisältää kaikki Mavin tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet. Toimintokokonaisuus Milj. Tot /2008 TA Säädösmuutoksiin varautuminen 0,000 0,000 0,900 0,250 0,250 0,400 0,450 0,600 Maataloushallinnon tukimaksujärjestelmät 0,651 0,691 1,050 0,550 0,250 0,200 0,400 0,500 Maataloushallinnon sähköinen asiointi ja raportointi 0,242 0,432 0,860 0,725 1,000 0,900 0,700 0,500 Viljelijätuet 0,153 0,558 0,510 1,280 1,330 1,080 1,100 1,000 Maaseudun kehittäminen 0,710 0,504 0,312 0,158 0,450 0,450 0,450 0,400 Markkinatuet 0,122 0,110 0,065 0,230 0,000 0,175 0,225 0,100 Yhteensä 1,878 2,295 3,697 3,193 3,280 3,205 3,325 3,100 TTS-kaudella Maaseutuviraston merkittävimmät tietojärjestelmähankkeet kohdistuvat EU:n ja kansallisen lainsäädännön säädösmuutoksista tulevien merkittävien tukijärjestelmämuutosten toimeenpanoon ja sähköisten palveluiden 11

13 käyttöönottoon maataloustukihallinnossa. Elinkaarensa loppupuolella olevat tietojärjestelmät, mm. IACS (viljelijätukien hallinnointijärjestelmä) ja Rahtu (rakennetukijärjestelmä) järjestelmät, uudistetaan säädösmuutosten edellyttämän tietojärjestelmäpäivityksen yhteydessä kokonaiskustannusten minimoimiseksi. Sähköistä tukihakua laajennetaan ja parannetaan TTS-kauden aikana, jolloin se mahdollistuu myös Ahvenanmaalla ja se laajennetaan koskemaan myös rahtu-, hanke- ja yritystukia. TTS-kauden lopussa tavoitteena on, että vähintään 50 % tukihakemuksista jätetään sähköisesti ja kaikkia merkittäviä tukikokonaisuuksia voidaan hakea sähköisesti. IACS-järjestelmän uudistaminen on Maaseutuviraston tietojärjestelmien kehittämiskohteista suurin ja tärkein. Uudistustyö edellyttää vahvaa ja toimivaa yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa mm. määrittelytyössä, jotta järjestelmä täyttää säädösten edellyttämät vaatimukset ja täyttää kansalliset tarpeet. Samalla lähtökohtana on että järjestelmä poistuvan IACS-sovelluksen tavoin on tekniseltä ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikainen ja on käytettävissä useamman TTS-kauden ajan. Uuden IACS:n myötä viraston ydinprosessi tehostuu ja asiakkaiden palveleminen sujuvoituu. Järjestelmän valvontaosaa uudistetaan ja siihen liitetään työkaluja, jotka mahdollistavat peltolohkoihin liittyvän paikkatietoaineiston käsittelyn tehokkaasti. Mittaustyökalu eli Kartturi, valmistuu 2010, mutta TTS-kauden aikana tarvitaan maastotyötä varten vielä kehitystyötä. Kehittämisen myötä valvontapöytäkirjaa voidaan käyttää maastossa tarkastuksen aikana. Komissiossa valmisteilla oleva täydentäviin ehtoihin kuuluvien maisemapiirteiden määritys ja valvonta edellyttävät niiden digitointia tai merkitsemistä. Toiminnon käyttöönotto edellyttää määrärahojen lisäystä, jota kuitenkaan ei ole voitu ottaa vielä TTS-valmistelussa huomioon. Komissio on tarkastusten yhteydessä esittänyt vaatimuksia pintaalaperusteisten tukien valvonnan laadun parantamiseksi. Maaseutuvirasto pitää välttämättömänä selvittää, voidaanko tähän vaatimukseen vastata kaukokartoitusvalvontaan siirtymisellä ja toisiko kaukokartoitusvalvontaan siirtyminen käytännön parannusta ELYjen valvontatyöhön tehostamalla pintaalavalvontatyötä mm. vähentämällä GPS-mittauksia ja parantamalla pintaalavalvontojen laatua. Kaukokartoituksen selvitys ja pilotointi tehdään sekä mahdollinen käyttöönotto v Tällä hetkellä ei ole vielä täsmällistä tietoa hankkeen kustannuksista eikä tätä ole otettu huomioon esityksessä. Riskien ennakointia, varautumista ja kokonaisvaltaista hallintaa edistetään mm. toteuttamalla pinta-alojen tunnistusjärjestelmän ajantasaistus kertaprojektilla. Perustelu ajantasaistuksen tehostamiselle ja peltolohkorekisterin lisärahalle on komission suora toteamus "LPIS -järjestelmän tiedot eivät eräiden lohkojen osalta usein vastaa todellisuutta. Tämän vuoksi järjestelmällä ei voida taata tukien luotettavaa ja moitteetonta maksamista" (viitt. komission kirje ). Peltolohkorekisterin perusparannus on välttämätön toimenpide merkittävien rahoitusoikaisuriskien välttämiseksi. 12

14 Myös Rahtu-järjestelmää uudistetaan TTS-kauden aikana ja seuraavalla ohjelmakaudella (2014-) sitä kehitetään sähköisen asioinnin tarpeisiin. Samoin Hanke-järjestelmää kehitetään sähköisen asioinnin mahdollistavaksi. Taulukko 6. Tietojärjestelmähankkeet ensisijaisen kehittämistarpeen mukaisesti jaoteltuna (konsulttiostot, milj. ), sisältää kaikki Mavin tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet. Kehittämistarve (Milj. ) Tot /2008 TA Tekninen uudistus 0,941 0,925 1,432 1,602 1,810 1,673 1,821 1,650 Säädösmuutokset 0,613 0,900 1,259 0,988 0,783 0,913 1,038 1,117 Tuottavuushanke 0,324 0,470 1,007 0,603 0,687 0,620 0,467 0,333 Yhteensä 1,878 2,295 3,697 3,193 3,280 3,205 3,325 3,100 Muita TTS-kaudella toteutettavia tietojärjestelmähankkeita ovat Kieku tietojärjestelmähankkeen käyttöönoton edellyttämät rajapinnat Eu-tukijärjestelmiin, uusi koulumaito sovellus ja sovellus kouluhedelmätukeen sekä peltolohkojärjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvä yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa. Lisäksi mietitään toimenpiteitä ELYjen valvontatyön kehittämiseksi ja sähköisten tiedotuskanavien kehittämistä asiakaspalvelun näkökulmasta. Tilivirastouudistus toteutettaneen TTS-kauden aikana, mutta esityksessä ei ole otettu huomion uudistusta. Taulukko 7. ICT-menot TTS-kaudella. Taulukossa mukana ostopalvelut ja oma työ. ICT-menot euroa TP TA TAE TTS1 TTS2 TTS3 TTS Ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpito Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittäminen Perustietotekniikkapalvelut Yhteensä

15 3. Taloudelliset voimavarat Taulukko 8. TTS-kauden rahoitustarve rahoituslähteittäin 1000 EURO (arvio) 2011 (arvio) 2012 (arvio) 2013 (arvio) 2014 (arvio) 1 Oma rahoitus Tietojärjestelmien kehittäminen Tekninen tuki Muu ulkopuolinen rahoitus Rahoituslähteet yhteensä Allekirjoitukset TTS on käsitelty Mavin johtoryhmässä Ylijohtaja Leena Tenhola Controller Miia Kiviluoto 14